1

MUKAVUUDEKSIKodin

Uponorin asiakaslehti

1/2011

www.uponor.fi

Rakentamisen energiamääräykset kiristyvät 2012

Hyödynnäsadevedet

SuojauduRADONILTA

MÄRKETAsumista meren armoilla

2

Vuoden 2012 energianmääräykset ohjaavat rakentajia uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Energiamääräysten uudistus tuo tulles-saan kokonaisenergiankulutukseen perustuvan säätelyn. Energia-muoto otetaan huomioon energiakertoimessa. Määräysten vaati-mukset voidaan saavuttaa talotekniikkaa kehittämällä, eivätkä ne edellytä talon rakenteellisten osien muuttamista.

Vesikiertoinen lämmönjakotapa ja lattialämmitys tulevat ole-maan keskeisessä asemassa uusien energiamääräysten mukaises-sa rakentamisessa.

Uusiutuvien energioiden ja lämpöpumppujen tehokas hyö-dyntäminen suorastaan edellyttää lämmönjakona vesikiertoista lattialämmitystä. Se soveltuu kaikkiin lämmitysmuotoihin ja an-taa mahdollisuuden joustavasti ja ilman massiivisia kustannuksia käyttää edullisinta tai kulloinkin saatavilla olevaa lämmönlähdettä.

Lattialämmityksen kehittäjänä Uponor on paitsi uranuurta-ja myös edelläkulkija. Uponor-lattialämmityksellä voidaan hoitaa myös asunnon viilennys. Lattiaviilennyksellä hallitaan rakennuksen sisälle kertyviä lämpökuormia ja lisätään asumisen viihtyisyyttä. Maalämpö-lattialämmitys -yhdistelmällä viilennys tehdään myös energiatehokkaasti.

Uponorin kehittämä lattialämmityksen älykäs säätöautoma-tiikka on lämmityksen hitechiä. Entistä tarkempi Uponor Control System DEM -lattialämmityksen säätö säästää energiaa 5–8 pro-senttia perinteiseen säätöön verrattuna. Lisäksi se helpottaa ja nopeuttaa lattialämmityksen asennusta. Olemassa olevassa ra-kennuskannassa tehtävät toimet ovat uudisrakentamista oleelli-sesti tärkeämpiä haluttaessa pienentää kokonaisenergiankulutus-ta. Modernin säätötekniikan avulla tehtävä vanhojen lattialämmi-tysten ”päivitys” entistä energiatehokkaammiksi tarjoaa suuren säästöpotentiaalin.

Energiamääräysten tavoitteiden muuttaminen todeksi suoma-laisessa rakentamisessa on yhteistyön paikka. Talotekniikka lämmi-tysmuotoineen pitää ottaa huomioon jo entistä varhaisemmassa vaiheessa rakentamista. Tämä vie talotekniikkateollisuutta ja talo-teollisuutta entistä tiiviimpään yhteistyöhön, mikä on rakentami-sen lopputulosta ja loppukäyttäjää ajatellen erittäin myönteinen kehityssuunta.

Vesikiertoinen lattialämmitys on linkki energiansäästöön

Uponor mukana suunnittelusta valmiiseen kotiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3Talotekniset ratkaisut Uponorin avulla

Talojen energiankulutus kuriin. . . . . . . . . .4Uudet rakentamismääräykset tulevat 2012

Armoilla myrskyn. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8Märketin vanha majakka kunnostetaan nykyajan vaatimusten mukaan

Radonilta suojaan . . . . . . . . . . . . . . . . . .12Radonilta kannattaa suojautua, varsinkin kun se käy helposti

Tukea energiaremontteihin . . . . . . . . . . .14Nyt kannattaa ryhtyä energiaremonttiin valtion tuella

Miksi jätevesiä pitää käsitellä?. . . . . . . . .16Jäteveden puhdistus kannattaa kiistelyistä huolimatta

Hulevedet hyödyksi. . . . . . . . . . . . . . . . .17Taivaan lahjana tuleva sadevesi kannattaa käyttää hyväksi

Kellareiden uusi aika . . . . . . . . . . . . . . . .20Kellari on ekotehokas lisätila

Käyttövesiremontti kannattaa . . . . . . . . .22Vanhan talon vesijohtojen vaihtaminen saattaa alentaa vakuutusmaksuja

Sammutusjärjestelmä sopii myös kotiin. . 24Tehokas sammutusjärjestelmä säästää monelta palokuolemalta

Uutta Uponorilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26Uutisia ja uutuuksia meiltä ja muualta

Kodin mukavuudeksiJulkaisija:Uponor Suomi OyPl 21, 15561 NastolaPuh. 020 129 211www.uponor.fi • www.jatevesi-info.fi

Päätoimittaja: Tord Holmlund

Toimitusneuvosto: Tord Holmlund, Terhi Klemetti,Leila Korhonen, Anneli Nousiainen, Pekka Porko

Toimitus: Plus-LehdetIso Roobertinkatu 43 A, 00120 Helsinki

Painopaikka: Esa Print Oy, Lahti

MUKAVUUDEKSIKodin1/2011

Tord HolmlundUponor Suomi Oymarkkinointipäällikkö

3

Teksti: Dakota LaventoKuva: Uponor Oyj:n kuva-arkisto

Monille perheille omakotitalon raken-taminen on ainutkertainen projekti.

Talon suunnitteluun onkin syytä käyttää rei-lusti aikaa. Vanha sanonta ”hyvin suunnitel-tu on puoliksi tehty” pitää erityisen hyvin paikkansa talonrakentamisessa.

Taloteknisillä ratkaisuilla on erittäin suuri merkitys paitsi lopullisen talon ener-giatehokkuuden, myös asumismukavuu-den kannalta. Siksi on syytä jo rakentaes sa valita ratkaisut ja materiaalit, jotka tiede-tään kestäviksi ja luotettaviksi. On myös tärkeää, että valmistaja voi vastata tuot-teistaan myös tulevaisuudessa. Varmis-tu, että saat asianmukaisen neuvonnan ja käyttöohjeet!

Suunnittelusta perustuksiin

Lämmönjakotapaa ja lämmönlähdettä va-litessa kannattaa hankintakustannusten li-säksi miettiä järjestelmän energiatehokkuut-ta ja käyttökustannuksia. Vesikiertoinen lat-tialämmitys on ollut 2000-luvun suosituin lämmönjakotapa.

Perustusten teko- ja täyttövaiheessa taloon tuodaan LVI-suunnitelman mukai-sesti pääviemäriputki, asennetaan salaoja- ja sadevesiputkistot ja tarkistuskaivot sekä radonin keruuputkisto. Käyttöveden tont-tijohdolle on varattava perustustentekovai-heessa tilaa anturan alitukseen tai sokkelin läpivientiin.

Ennen lattiavalua lattiaan asennetaan eristeet, raudoitusverkot ja paljon erilaisia LVI-putkistoja.

Runkovaiheesta sisätöihin

Tehokas ja toimiva ilmanvaihtojärjestelmä on talon keuhkot. Se koostuu kanavistosta,

venttiileistä, ilmanvaihtokoneesta sekä ää-nenvaimentimista. Kanavat pitää aina eris-tää tai käyttää Uponorin esieristettyjä ilman-vaihtokanavia ja -osia.

Uponor-sammutusjärjestelmä on suun-niteltu mm. omakotitalojen paloturvan pa-rantamiseksi. Se hidastaa tai keskeyttää tuli-palon etenemisen ja antaa näin ihmisille pe-lastautumisaikaa. Sammutusjärjestelmä suo-jaa myös omaisuutta tulipalolta. Se asenne-taan tässä vaiheessa.

Käyttövesijärjestelmän putkisto voi-daan lattian alle asentamisen sijasta asentaa myös välikattoon. Tällöin putkiston asenta-minen tehdään vasta runkotyövaiheessa.

Sisätyöt alkavat kun runko on valmis ja lattia valettu. Myös LVI-töitä tehdään taloon vielä tässä vaiheessa: hanat ja suihkut asen-netaan paikoilleen, lattialämmityksen ter-mostaatit kiinnitetään huoneisiin ja ilman-vaihtoventtiilit säädetään.

Onneksi olkoon uuden kodin johdosta!

Uponor myöntää järjestelmätodistuksen jo-kaiseen asennettuun Uponor-järjestelmään. Todistus kertoo mitä taloon on asennettu ja selkiyttää vastuita, sillä valmistaja vastaa jär-jestelmiensä laadusta ja kestävyydestä sekä rakentajalle että asentajalle. Asentaja vastaa puolestaan tekemästään työstä.

Vähintään kolme Uponor-järjestelmää vallinnut rakentaja saa Uponorilta LVI-ta-lokansion, joka sisältää mm. järjestelmien käyttö- ja huolto-ohjeet, suunnittelu- ja asennusohjeet sekä talokyltin, kiinnitettä-väksi esim. teknisen tilan seinään. Kyltissä on tunnistenumero, jonka avulla talon tie-dot löytyvät Uponorilta. n

Uponor mukana suunnittelusta valmiiseen kotiinTalotekniset ratkaisut ovat mukana heti uuden kodin suunnittelun alkuvaiheessa. Uponor-pientalopalvelu on apuna ja tukena koko projektin ajan.

Uponor-pientalo-ratkaisu apunasiUponor-pientaloratkaisu on omakoti-rakentajalle tarkoitettu tuote- ja pal-velukokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa omakotitalon rakentajaa va-litsemaan turvalliset ja toimivat LVI-järjestelmät.

Uponor-pientaloratkaisu koostuu Uponorin laadukkaista järjestelmis-tä, teknisestä neuvonnasta, materiaa-lilaskenta-, tarjous- ja suunnittelupal-velusta, ammattitaitoisesta asennus-työstä sekä järjestelmätodistuksista ja Uponor LVI-talokansiosta.

Palveluun kuuluu veloitukseton materiaalilaskenta LVI-suunnitelmis-ta tarjouspyyntöjen tueksi sekä tar-jouspalvelu helpottamaan valinnan tekemistä. Asiakkaan LVI-kuviin pe-rustuvat materiaaliluettelot lähetetään yhteistyöurakoitsijalle, joka tekee asi-akkaalle tarjouksen tämän haluamista järjestelmistä.

Ammattitaitoinen urakoitsijaver-kosto varmistaa hyvän asennuksen.

Tutustu Uponorin pientalopalve-luun jo suunnitteluvaiheessa. Sieltä saat paljon tietoa kaikista taloteknisis-tä ratkaisuista: www.uponor.fi / pien-taloratkaisu ja puhelin 020 129 2020.

Toimiva ja turvallinen talo. Uponor -pientaloratkaisu apuna alusta alkaen: • Lattialämmitys • Käyttövesi • Sammutus • Ilmanvaihto • Sadevesi ja salaojat • Viemäröinti • Jäteveden käsittely • Eristetyt putkistot • Pihan sulanapito • Radonin poisto

4

Rakentamisen energiamääräysten uudis-tumisvauhti on ollut viimeisen kymme-

nen vuoden aikana todella nopeaa. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleet määräykset ki-ristivät rakennuksille vaadittua energiate-hokkuutta noin 30 prosentilla. Ja jatkoa seuraa. Nykymääräykset puolestaan kor-vautuvat 2012. Silloin tavoitteena on 20 prosentin säästö kokonaisenergian käytös-sä. Uudet määräykset eivät koske vanhoja taloja tai niihin tehtäviä alle 50 neliömetrin suuruisia laajennuksia.

Vuonna 2021 rakennettavien talojen pitäisi visioiden mukaan olla lähes nolla-energiataloja. Entistä energiatehokkaam-

mat pientalot ovat osa ilmastonmuutosta hillitsevää rakentamista.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö suositeltavaa

Talojen energiatehokkuudessa ei tulevai-suudessa huomioida vain lämmitysmuotoa ja rakennusmateriaaleja, vaan sen lisäksi tar-kastellaan jäähdytykseen kuluvaa energiaa, ilmanvaihtoa, valaistusta, käyttövettä ja ko-din teknisiä laitteita. Käyttöön otetaan niin sanottu kokonaisenergiamuotoon perustu-va energiankulutuksen tarkastelu. Energia-muoto, eli se millä talo lämpenee, otetaan huomioon energiakertoimessa.

Uusissa määräyksissä energiatehok-kuus kiteytetään energiatehokkuusluvuksi. E-luku kertoo rakennuksen kokonaisener-giankulutuksen neliömetriä kohden ja siinä otetaan huomioon myös ostoener gian tuo-tantomuoto kertoimen avulla. Suurin ker-roin (2) on sähköllä, pienin (0,4) on kauko-lämmöllä. Uusiutuvia energian lähteitä ku-ten puu- tai pellettilämmitystä käytettäes-sä kerroin on 0,5. Ostoenergian määrä on rakennuksen energian kulutuksen ja uu-siutuvien energianlähteiden erotus. Näin ollen ilmaisenergioita kuten maa- tai au-rinkolämpöä hyödyntämällä voidaan mer-kittävästi vaikuttaa E-lukuun. Ero suoraan

Teksti: Jaana PesonenKuvat: Uponor Oyj:n kuva-arkisto

Avuksi monipuolinen talotekniikka

Talojen energiakulutus kuriinViranomaiset haluavat minimoida uusien talojen energiankulutuksen. Myös rakennusten käyttämä energiamuoto joutuu suurennuslasin alle. Tulevaisuudessa rakennukset hyödyntävät yhä useammin myös uusiutuvaa energiaa.

5

sähkölämmitykseen voi olla moninkertai-nen.

Sähkölämmitteisessä määräysten mu-kaisesti eristetyssä talossa E-luku on jo pel-kästään lämmityksen osalta kolme neljäs-osaa määräysten sallimasta energiankulu-tuksesta. Lisäksi jos vielä lämmin käyttövesi tuotetaan sähköenergialla, on käytännössä E-luku useimmissa tyyppitaloissa jo ylitetty. Tällöin E-lukua on saatava pienemmäksi il-maisenergioita hyödyntämällä tai rakennuk-sen energiankulutusta muuten vähentävillä toimenpiteillä.

Esimerkiksi jos 150m2 rakennuksen käyttämä lämmitysenergia on 10 000kWh/vuosi, sähkölämmitteisessä talossa se tar-koittaa n. 133 kWh/m2 vuodessa. Siihen kun lisätään käyttöveden lämmitys 70 kWh/m2 vuodessa tulee E-luvuksi pelkästään lämmi-tyksen ja käyttöveden osalta 203 kWh/m2 vuodessa. E-luvun raja-arvo tuon kokoises-sa talossa on n. 160 kWh/m2 vuodessa. Jos taas otetaan vastaavan kokoinen kaukoläm-pötalo, on E-luku lämmityksen ja käyttöve-den osalta n. 40 kWh/m2 vuodessa. Uusiu-tuvilla luku on n. 50 kWh/m2 vuodessa ja fossiilisilla 100 kWh/m2 vuodessa. Maaläm-pöpumppu käyttää sähköenergiaa lämmön tuottamiseen, mutta sen käyttämä sähkö-energia kerää maaperään sitoutunutta ener-giaa, joten lämpöpumpun hyötysuhteesta riippuen E-luku voi vaihdella jonkin verran. Lämmöntuotossa hyötysuhde on yleensä 3–4 ja käyttöveden tuotossa 2–2,5. Eli maa-lämpöä käytettäessä E-luku samassa raken-

nuksessa olisi n. 50–60 kWh/m2 vuodessa.Omavaraisenergiat eli maaperästä, tuu-

lesta tai auringosta saatavat energiat vähen-tävät ostettavan energian määrää ja näin ol-len pienentävät sitä kautta neliötä kohden käytettävää ostoenergiaa. Tämä puolestaan vaikuttaa alentavasti E-lukuun.

Kiteytettynä voidaankin todeta että mi-käli rakennuksen lämmitys toteutetaan säh-köllä on useimmissa tapauksissa hyödynnet-tävä aurinkoenergiaa tai muita ilmaisener-gianlähteitä rinnalla. Lämpöpumpputekniik-kaa tai uusiutuvia energianlähteitä käytet-täessä vaatimusten mukainen E-luku tulee helposti täytetyksi. Tämä ohjaa valintoja vesikiertoiseen lämmönjakoon jossa läm-mitysmuoto on helposti valittavissa raken-nukselle sopivaksi.

Kokonaisenergiatarkastelu pakottaa ra-kentajat valitsemaan ja käyttämään ympäris-töystävällisempiä energiamuotoja. Tulevai-suuden taloissa hyödynnetään siis entistä

>>

Kokonaisenergiatarkastelu pakottaa rakentajat valitsemaan ja käyttämään ympäristöystävällisempiä energiamuotoja.

Energiatehokaassa rakentamisessa otetaan huomioon:• Ammattitaitoinen suunnittelu ja

rakentaminen• Turvalliset rakenneratkaisut ja

hyvät materiaalivalinnat• Talon ulkovaipan hyvä lämmön-

eristävyys sekä seinissä että ylä- ja alapohjassa

• Energiatehokkaat ovet ja ikkunat• Hallittu ilmanvaihto ja tehokas

lämmöntalteenotto

6

Enen

rgia

nku

lutu

s ku

riin

enemmän maalämpöä, aurinkoenergiaa, tuulta ja pellettejä.

Rakennusten energiankäyttöä voidaan tehostaa huomattavasti nykytasoon verrat-tuna. Energiankäytön pienenemistä ei saada aikaiseksi yksinomaan seinävahvuuksia pak-suntamalla, parantamalla ovia ja ikkunoita tai asentamalla katolle entistä paksumpia kerroksia eristettä. Parannuksia on haetta-va talotekniikasta sekä älykkäistä taloauto-maatiojärjestelmistä.

Suunnittelu ja yhteistyö tärkeää

Energiatehokkaiden rakennusten toteutus on mahdollista vain, kun kokonaisuus on suunniteltu eri alan ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Tärkeät energiatehokkaan ra-kentamisen perusvalinnat tehdään jo suun-nittelun alkuvaiheissa. Talon sijoittaminen rakennuspaikalle, sen mitat ja muodot sekä aukotus määrittävät jo varsin pitkälle talon energiankulutuksen suuria linjoja.

Rakentamisessa otetaan huomioon kustannustehokkuuden lisäksi energiatalou-dellisuus ja laadukas rakentaminen. Arkki-tehdin ja rakennesuunnittelijan yhteistyö julkisivuja suunniteltaessa on tärkeää, sillä voidaan välttää monta kylmäsiltaa ja ener-giataloudellisesti huonoa ratkaisua.

Energiatehokas rakentaminen edel-lyttää myös asiantuntevaa talotekniikka- ja sähkösuunnittelua, jossa osataan ottaa huomioon rakennuksen lämmöntarpeeseen vaikuttavat tekijät (ulkovaipan eristysomi-naisuudet, ilmanvaihto, viilennys) sekä ener-giantuotantoon liittyvät toteutusmahdolli-suudet ja taloudellisesti kannattavat vaih-toehdot.

Talotekniikka avuksi

Kun asumisen ja rakentamisen halutaan kan-tavan omalta osaltaan vastuuta ilmaston-muutoksesta, asukkaita ei saa unohtaa. Ta-loissa pitää säilyä hyvä sisäilma ja asumis-

mukavuus. Taloteknisin ratkaisuin voidaan vaikuttaa sekä energiankulutukseen, sen tuottoon että asumismukavuuteen. Esi-merkiksi ilmanvaihto on tarkoitettu sisäil-man parantamiseksi, ei talon lämmitykseen tai viilennykseen. Poistoilmasta on otettava talteen sellainen lämpömäärä, joka vastaa 45 prosenttia ilmanvaihdon lämmityksen tarvit-semasta lämpömäärästä.

– Tulevien energiamääräysten vaati-mukset saavutetaan talotekniikkaa kehit-tämällä. Ne edellyttävät talon rakenteellis-ten osien muuttamista. Lämmitysmuodon valinta pitää ottaa jo entistä varhaisemmas-sa vaiheessa huomioon. Tämä tulee viemään talo teollisuutta ja talotekniikka-alan yrityk-siä tiiviimpään yhteistyöhön, arvioi tuote-päällikkö Mikko Roininen Uponorilta

– Talotekniikalla vaikutetaan samanai-kaisesti sekä energian kulutukseen, energian tuottoon että asumismukavuuteen. Suosiota saavuttavat yhä enenevässä määrin uusiutu-vat energialähteet, kaukolämpö ja teknisis-tä ratkaisuista lämpöpumpputekniikka sekä vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Läm-mityksessä vesikierto antaa vapauden hyö-dyntää uusiutuvat ilmaisenergiat, ja mahdol-listaa myös lämpökuormien hallinnassa tar-vittavan viilennyksen, huomauttaa Roininen.

– Uusiutuvat määräykset edellyttä-vät, että huonelämpötila ei saa ylittää 27 asteen jäähdytysraja-arvoa asuinrakennuk-sessa enemmän kuin 150 astetuntia. Tavoi-tetila voidaan saavuttaa, kun lattiaviilennys yhdistetään tuloilman jäähdytyksen kanssa.

Ilmanvaihtokanavat kannattaa asentaa höyrynsulun sisäpuolelle, jolloin vuotojen mahdollisuus pienenee ja siirtohäviöt jää-vät rakennusvaipan sisäpuolelle. Viilennys-valmius taataan, kun käytetään esieristettyjä kanavia, neuvoo Roininen. n

Uponorin ratkaisut kiristyviin energiamääräyksiin:• Uponor-ilmanvaihtojärjestelmä

• Uponor-jäähdytysjärjestelmä

• Uponor-lattialämmitys- ja viilen-nysjärjestelmä

• Uponor Control System (DEM) -säätöjärjestelmä

• Uponor maa- ja kalliolämpö-putkistot

Energiamääräysten nopea oppimäärä• Vuoden 2010 alussa voimaan tulleet energiamääräykset tiukentuivat entisistä

noin 30 prosentilla. Tavoitteena on 20 prosentin säästö kokonaisenergian käy-tössä. Lisäksi siirrytään kokonaisenergiankulutuksen laskemiseen ja otetaan huomioon energiamuodot.

• Vuonna 2021 rakennettavien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja.

7

Asiantuntijana haastattelimme ekote-hokkuusprofessori Miimu Airaksista Valtion teknillisestä tutkimuskeskuk-sesta. Airaksisen toimialana on raken-nusten ja rakennetun ympäristön ener-gia- ja ekotehokkuuden parantami-nen. Hän on ollut asiantuntijana myös uusien energiamääräysten laadinnassa.

Miten tulevaisuuden omakotirakentaja joutuu otta-maan huomioon uudet 2012 voimaan tulevat energia-määräykset?

Uudet energiamääräykset antavat entistä enemmän vapautta toteuttaa erilaisia energiatehokkaita omakotitaloja. Määräyk-set antavat rajan energiankulutukselle kWh (kilowattituntia) per lämmitetty netto-ala ja keinot toteuttaa tuo raja ovat va-paat. Rakennus voi myös tuottaa omaa energiaa (esimerkiksi kesällä lämmittää käyttövettä), jolloin vastaavasti esimerkiksi seiniä voi eristää vähemmän niin halutessaan. Lisäksi talotek-nisillä järjestelmillä voidaan saada aikaan merkittäviä ener-giansäästöjä. Kokonaisuus ratkaisee.

Onko ohjeistusta energiakulutusasioissa tulossa vanhan talon korjaajalle tai jo olemassa olevan talon lisäsiiven rakentamiseen? Koskevatko määräykset heitä?

Uudet määräykset koskevat vain uudisrakentamista. Korjaus-rakentaminen on tärkeää, mutta nämä määräykset eivät siis sitä koske. Korjausrakentamisessa on tärkeää huomioida ra-kenteen energiatehokkuus ja rakennusfysikaalinen toiminta, niin että rakenne säilyy terveenä ja turvallisena.

Tavallisia ihmisiä puhuttaa jo nyt talojen tiiveys. Onko vaaraa, että taloista tulee liian tiiviitä ja liian vähän ku-luttavia, jolloin talot eivät olisi enää terveellisiä asua (li-sääntyvät homeongelmat) ja niissä olisi entistä huonom-pi sisäilma?

Tiivis rakenne parantaa sisäilman laatua ja viihtyvyyttä. Lisäksi on huolehdittava hyvin toimivasta ilmanvaihdosta. Oikein tii-vistetty rakenne ehkäisee home- ja kosteusvaurioita. Nämä surulliset esimerkit ”liian tiiveistä” rakennuksista on usein vää-rin suunniteltuja tai rakennettuja/korjattuja. Jos eriste kas-tuu rakennustyömaalla, homehtuu rakenne oli se tiivis tai ei.

Erityisesti vanhan rakenteen korjaamisessa on oltava tarkka, niin että rakenteen rakennusfysikaalinen toiminta säilyy oi-keana.

Seinät ovat jo paksuuntuneet ja eristeitä ladotaan ala- ja yläpohjiin useita kymmeniä senttejä. Ilmanvaihtolaitteiden hyötysuhteet ovat parantuneet. Mistä omakotirakentajat voi-vat tinkiä tai mitä parantaa, jotta pientalot olisivat entistä energiatehokkaampia?

Pientalojen energiatehokkuus on parantunut viime aikoi-na, joka on hyvä asia. Tulevaisuudessa varmasti tärkeitä teki-jöitä ovat eri taloteknisten laitteiden (esimerkiksi ilmanvaihto, lämmitys, vedenkulutus) tarpeenmukainen säätö ja sen vai-kutus energiatehokkuuteen. Oikealla säädöllä saadaan huo-mattavia säästöjä. Sisäilman hyvä laatu pitää kuitenkin aina säilyttää. Lisäksi rakenteiden ja ikkunoiden hyvä lämmöneris-tys on edelleen tärkeää sekä energiankulutuksen, että läm-pöviihtyvyyden kannalta.

Entä talojen arkkitehtuuri. Joudutaanko talojen julki-sivujen ja rakenneratkaisujen suunnittelussa ottamaan entistä enemmän huomioon myös energia-asioita? Nyt rakennustrendit suosivat suuria ikkunoita, korkeita huo-neita ja väljää asumista.

Omakotitalot suunnitellaan meille asukkaille niin että meillä olisi viihtyisä ja toimiva arki. Arkkitehtuurilla voidaan vaikut-taa merkittävästi myös rakennuksen energiatehokkuuteen. Hyvä arkkitehtuuri ottaa huomioon asukkaiden toiveiden ja tarpeiden lisäksi myös energiatehokkuuden. Isoja ikkunoita voi hyvin rakentaa, kunhan muistaa, että kesällä niitä voi suo-jata ylilämpenemiseltä esim. markiiseilla tai säleiköillä, ja että ikkunan lämmöneristävyys on riittävän hyvä, niin ettei se tal-vella ole epämiellyttävän kylmä ja hukkaa turhaan energiaa.

Monia huolestuttaa energiamääräysten myötä rakennus-kustannusten ja materiaalien kallistuminen. Paljonko arvioi-sit omakotirakentamisen kallistuvan uusien määräysten joh-dosta? Pitäisikö matalaenergistä rakentamista tukea yhteis-kunnallisesti?

Uudet määräykset on rakennettu niin, että hyvä energia-tehokkuus voidaan saavuttaa monin eri keinoin, näin myös kustannukset voidaan optimoida. Alustavien laskelmien mu-kaan uusien määräysten mukainen rakennus voidaan rakentaa jopa hieman halvemmalla kuin aiemmin. Tämä vaatii luonnol-lisesti kaikkien toimijoiden hyvää yhteistyötä jo heti raken-tamisen suunnittelun alussa, että oikea energiatehokkuus ja kustannusoptimi löydetään.

Tulevat energiamääräykset ja niiden vaikutukset pientalorakentamiseen

8

Teksti: Dakota LaventoKuvat: Pekka Väisänen ja Ari Valio

Harva rakennus herättää välittömästi yh-tä voimakkaita romanttisia mielikuvia

kuin yksin tyrskyjen keskellä seisova majak-ka. Varsinkin Muumi-kirjojen ystävien sy-dämissä on lämmin kohtansa majakoille jo majakoiden suuren ihailijan, Muumipapan ansiosta.

Majakat vievät sydämen

Majakat edustavat syrjäisen sijaintinsa vuok-si jonkinlaista ensiaskelta kauas pois, salape-räisille merille ja tuntemattomiin seikkailui-hin. Ne on rakennettu hankalien matkojen päähän, karuille saarille ja luodoille. Niillä

oleskeleminen on pakoa arkitodellisuudes-ta ja seikkailua jo sinänsä.

Majakan ystävien joukkoon kuuluu Suomen Majakkaseuran puheenjohta-ja Pekka Väisänen. Majakat ilmestyivät hänen elämäänsä yllättäen vasta vuonna 1997, kun hän aloitti Merenkulkulaitoksen

Armoilla myrskynSuomen Majakkaseuran vapaaehtoistyö ja lahjoitukset ovat kunnostamassa Märketiä, yhtä Suomen merkittävimmistä majakoista, entiseen loistoonsa.

9

>>

viestintäpäällikkönä.–Sitä ennen en tiennyt majakoista oi-

keastaan yhtään mitään. Työssäni huomasin, että majakat merkitsevät ihmisille yllättä-vän paljon ja ryhdyin perehtymään asiaan, hän kertoo.

Perehtymisen tuloksena syntyikin sit-

ten Suomen Majakat -kirja ja perustettiin Suomen Majakkaseura vuonna 2003. Suo-malaiset majakat tarvitsevat vapaaehtois-ten suojelua, sillä sellaisenaan majakat ovat käyneet tarpeettomiksi merenkululle. Siksi niitä on Suomessakin sammutettu ja jätetty oman onnensa nojaan.

Märketin majakan pelastaminen on ollut Majakkaseuran suurin ponnistus tä-hän mennessä. Työhön päästiin miltei vii-me hetkillä. Märket oli tyhjillään vuosina 1977–2007 ja alkoi lämmittämättömänä rappeutua. Vuonna 2007 Suomen Majak-kaseura vuokrasi majakan Merenkulkulai-tokselta ja sai luvan sen kunnostamiseen. Keväällä 2010 vuokra-aikaa pidennettiin 2019 saakka.

Marketin majakka on rakennuskoko-naisuus, joista keskimmäinen, konehuone-rakennus on uusin ja peräisin 1950-luvul-ta. Vuonna 1885 rakennetussa varsinaises-sa majakassa on viisi kerrosta: kellari, kaksi asuinkerrosta, ullakkoasunto sekä majak-katorni.

Kuntoon kesä kerrallaan

Ensimmäisenä kesänä Majakkaseura purki pahoin rapistuneen majakan mädäntyneitä ja lahonneita rakenteita ja aloitti ikkunoi-den kunnostuksen. Ikkunaremontti saatiin valmiiksi kesällä 2008. Majakan ulkomaa-laus toteutettiin kolmantena kesänä ammat-tityönä. Muiden rakennusten julkisivupinnat on kunnostettu ja peltikatot uusittu vapaa-ehtoistyönä.

Majakan rakennusten ulkopintojen kunnostuksen jälkeen oli aika keskittyä läm-mityskysymyksen ratkaisemiseen. – Olem-me pyrkineet pitämään majakan lämpimänä mahdollisimman pitkään syksyllä. Tulevai-suudessa se voi olla miehitettynä – ja si-ten lämmitettynäkin, läpi vuoden. Lämmitys pitää rakenteet kuivina ja ehkäisee lisävau-rioita, Pekka Väisänen selvittää.

Rakenteiden kunnossapitämisen lisäk-si vanhan kivirakennuksen lämmittäminen

Suomalaiset majakat tarvitsevat vapaa-ehtoisten suojelua.

10

Mär

ket

vaikuttaa heti myös sisäilman laatuun, joka on Väisäsen mukaan jo muutamassa vuo-dessa lämmityskaudella parantunut huo-mattavasti.

Lattialämmöllä rakenteet kuiviksi

Märketissä oli ollut patterilämmitys, mutta käyttämättöminä ne olivat jo ruostuneet pi-lalle. Pattereiden sijaan lämmitettäviin tiloi-hin päätettiin asentaa Uponorin vesikiertoi-nen lattialämmitysjärjestelmä. Sen ansiosta kalliolämpöjärjestelmä voi toimia parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Lattiaraken-teissa sijaitseva lämmitysputkisto jää myös kätevästi piiloon eikä riko vanhojen tilojen arkkitehtuuria.

Vaikka kalliolämmitysjärjestelmä ei ole-kaan vielä paikoillaan, lattialämmitysjärjes-telmän asentaminen aloitettiin ensimmäisiin huoneisiin jo kesällä 2010, koska remontti oli jo edennyt lattiarakenteisiin. – Hieman etukenossa siis etenimme, Pekka Väisänen naurahtaa.

Märketin lämmitysjärjestelmästä halut-tiin kokonaisuutena mahdollisimman ener-giatehokas, varmatoiminen, helppo ja ym-päristöystävällinen. Siksi päädyttiin kalli-olämmitykseen. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen kuitenkin sähköä. Sitä varten saareen pystytetään ensi keväänä 5,5 kW:n tuulivoimala. Varavoimana käytetään diesel-generaattoria. Lisäksi rakennuksissa on te-hokkaat vanhat pönttöuunit.

Majakkaseuralla on yhteensä noin 200 000 euron suunnitelmat majakan kun-nostamiseksi ja entisöimiseksi jo tehtyjen töiden lisäksi. Niistä liikenneviraston kans-sa sovitut ns. pakolliset remontit käsittävät noin puolet.

Kun sisätilat on saatu kunnostettua, ohjelmassa on majakan luonnonsataman sy-ventäminen. Satama on madaltanut sadas-sa vuodessa maan kohoamisen takia käyt-tökelvottomaksi.

Päiviä majakalla

Märketin kunnostaminen vie aikaa ja ku-luttaa varoja. Vapaaehtoisten työpanos on ratkaisevan tärkeää kunnostuksen etene-miselle. Useimmat kunnostajista viettävät majakalla osan lomistaan. Pekka Väisänen työskenteli Märketillä vuonna 2010 lomas-taan kaksi viikkoa, yhteensä ehkä 20 päi-vää.

Mikä sitten saa aikuiset miehet ja nai-set kuluttamaan viikkoja majakkasaarella re-monttitöissä?

Pekka Väisänen ei epäröi ollenkaan. – Minulle tämä yhdistää erinomaisella taval-la rakkaimmat harrastukseni, luonnon, valo-kuvauksen ja rakennusten suojelun.

– Suomen ainutlaatuiset majakat ovat arvokkaita kohteita, jotka on ehdottomasti säilytettävä vielä, kun siihen on mahdolli-suus. Ne ovat erikoisia rakennuksia, arkki-tehtonisesti merkittäviä ja vielä harvinaisia-kin. Kirkkoja Suomesta löytyy tuhatkunta, mutta majakoita vain parikymmentä. Monet niistä ovat päässeet huonoon kuntoon ja nyt ovat edessä viimeiset hetket niiden kunnos-tamiseen, hän painottaa.

Lämmönjakotapana vesikiertoinen lat-tialämmitys on joustava lämmönlähteen suhteen. Järjestelmä soveltuu erinomai-sesti myös lämpöpumppujen tai aurin-kolämmitteisten akkuvaraajien matala-lämpöiselle vedelle. Lattialämmitykseen liitettynä lämpöpumpun korkea hyöty-suhde paranee entisestään, kun lämmi-tyspiirin lämpötila on matala. Se onkin todellinen matalaenergiatelojen lämmi-tysratkaisu.

Uponor-lattialämmitys toimii pienillä lämpötilaeroilla. Matala lämpötila säästää myös rakennuksen materiaaleja. Lämpöä luovuttava pinta on laaja, minkä ansi-osta putkien veden lämpötila on yleen-sä +27°C – +45°C. Veden lämpötila vali-taan lattian tyypin ja välipohjan raken-teen mukaan.

Uponor-lattialämmitys sopii sekä be-toni- että puulattiaan. Matalan käyttö-lämpötilan ansiosta se sopii asennetta-vaksi minkä tahansa lattiapintamate-riaalin kanssa.

Vahvasta happidiffuusiosuojatusta PEX-materiaalista valmistetut putket asennetaan ilman liitoksia, joten syö-pymis- tai vuotoriskiä ei ole. Uudisra-kentamisessa käytetään 20 mm:n tai 17 mm:n putkia. Saneerauskohteissa pääs-tään matalampiin rakennekorkeuksiin, kun käytetään 12 mm putkea. Kustan-nussäästöjä syntyy, kun ovia ja kynnyk-siä ei tarvitse korottaa.

Lisätietoja: www.uponor.fi

Energiatehokas ja lämmönlähteen suhteen joustava ratkaisu

Märketin lattialämmitysjärjestelmää asennet-tiin kesällä 2010. Putkipiirit on kiinnitetty lämmönluovutuslevyihin harvalaudoitukseen. Kuvassa vapaaehtoisia remonttinaiset Hedda ja Anu.

Kunnostetuissa tiloissa uusi lattia lepää tiilihol-vin päällä. Eristeeksi asennettiin selluvillaa. Putkipiirit kiinnitettiin lämmönluovutuslevyihin harvalaudoitukseen.Lämmitysjärjestelmän suunnitteli Jani Piiroinen Uponorilta.

Varsinaiset lattialaudat ovat leveitä ja 35 mm paksuja.

Yksi lattialämmitys ylitse muiden

t ä ä lt ä l ö y d ä t l i s ä ä ! www.uponor.fi, puh. 020 129 211

▶ e n e r g i a a s ä ä s t ä v ä Uponor Control System (DEM) -ohjausjärjestelmän avulla säästät energiaa 5–8 % perinteiseen lattialämmitykseen verrattuna.

▶p ä i v i t ä va n h a l at t i a l ä m m i t y k s e s i Voit parantaa vanhan lattia-lämmityksesi energiatehokkuutta uudella ohjausjärjestelmällä.

▶n o s ta m u k av u u t e s i u u d e l l e ta s o l l e Älykäs ohjausjärjestelmä pitää huonelämpötilan tarkasti haluttuna. Se osaa jopa ennakoida muutokset läm-möntarpeessa. Uponor-lattialämmityksellä voit myös viilentää.

▶h y ö dy n n ä ta r j o u s pa lv e lu / v e lo i t u k s e to n m at e r i a a l i -l a s k e n ta Lähetä talosi pohjapiirustus Uponorille. Saat tarjouksen tai veloituk-settoman materiaaliluettelon omien tarjouspyyntöjesi tueksi.

Uusi energiaa säästävä Uponor-lattialämmitys ja -ohjaus-järjestelmä vievät lattialämmityksen uuteen aikaan. Säästät energiaa ja asuminen on entistä mukavampaa.

VCA

ILMO210x140_lattiaK_0111.indd 1 13.1.2011 14:48:03

Merkittävä kulttuurikohde

Märketin majakan merkkipäivää vietettiin 10. marraskuuta 2010. Silloin oli kulunut 125 vuotta majakan valon sytyttämisestä.

Suomen ja Ruotsin rajalla Pohjanlahden suulla Ahvenanmerellä sijaitseva Märket on merkittävimpiä majakoitamme. Suuren neli-kerroksisen majakan rakentaminen vain kol-me metriä korkealle luodolle keskelle aavaa Ahvenanmerta oli nuorelta arkkitehti Georg Schreckiltä ja noin 30 työmieheltä huikea suoritus. Talvisten myrskyjen voimaa ei aivan osattu ennalta arvioida. Pohjoismyrskyiltä

majakkaa suojaamaan oli rakennettava luja graniittimuuri. Myös majakan pohjoispuo-len ikkunoita ja jopa kattotuoleja jouduttiin vahvistamaan.

Märketin majakka on Suomen läntisin rakennus ja luoto Suomen läntisin kohta. Ai-van hiljattain se pääsi vaikuttamaan ulkopoli-tiikkaan. Suomen ja Ruotsin rajaa siirrettiin näet vuonna 1981, kun havaittiin että ma-jakka sijaitsi Ruotsin puolella. Rusetinmuo-toinen raja lienee ainutlaatuinen maailmas-sa. Majakkaseura maalasi rajan näkyviin ke-sällä 2008. n

Lattialämmityksen asentaminen edistyi nopeasti. Kuvassa edessä Aleksei Popov ja taustalla Maria Lumo.

Monet vapaaehtoisista viettä-vät Märketillä osan kesälo-mastaan kunnostustöissä. Ka-ru ympäristö jättää jäljen jo-kaisen sydämeen.

12

Mitä on radon?

Radon, Rn on näkymätön ja hajuton ra-dioaktiivinen jalokaasu. Radonia syntyy

maankuoressa ja kiviaineksissa uraanin ja ra-diumin hajoamisen välituotteena. Kaasumai-sena aineena radon liikkuu maaperässä hel-posti. Ulkoilmassa radon ei ole ongelma, sillä sen pitoisuus laimenee nopeasti.

Ongelmallista radon on päästessään si-sätiloihin esimerkiksi rakennuksen alta tai sen ympärillä sijaitsevasta maa-aineksesta. Joskus rakennuksen radonpitoisuus voi kas-vaa kivipohjaisista rakennusmateriaaleista, esimerkiksi täytesorasta. Joillakin alueil-la porakaivoveden radonpitoisuus on suuri.

Radon on tupakoinnin jälkeen merkit-tävin keuhkosyövän aiheuttaja. Suomessa noin 300 henkeä saa vuosittain keuhkosyö-vän radonista.

Ongelma harjualueilla

Radon on hyvin yleinen ongelma. Noin kolmannes maamme omakotitalorakenta-jista joutuu ottamaan huomioon radon-riskin rakentaessaan. Maaperän uraanipi-toisuudet ovat suurimpia Lahden seudul-la, Itä-Uudellamaalla ja Kymen läänissä ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa. Ongelmallisimpia ovat hy-

vin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ku-ten Pispalanharju Tampereella ja eräät Sal-pausselän alueet Lahden seudulla. Suomen radonalueet selviävät esimerkiksi Suomen Säteilyturvakeskus STUKin radonkartastos-ta. (www.stuk.fi)

Yleisestä käsityksestä poiketen edes tii-viillä silttisavitontilla rakennukset eivät ole turvassa radonilta. Maaperän laatu vaihte-lee aina, joten mittaamatta varmuutta ei voi saada. Vaara-alueilla uudisrakennuskohteis-sa radonmittaus tehdään samaan aikaan maaperätutkimuksen kanssa.

Raja-arvot tiukentumassa

Viranomaiset ovat antaneet suosituksia ja määräyksiä huoneilman radonpitoisuuksista. Uusissa taloissa raja-arvona pidetään enin-tään 200 Bq/m3 (becquereliä kuutiometris-sä ilmaa) vuoden keskiarvona. Sisäilmasto-luokitus 2008 edellyttää luokissa S1 ja S2 enimmäisarvoa 100 Bq/m3, ja S3-luokassa 200 Bq/m3. Rakennuspaikasta riippumatta nämä enimmäisarvot ylittyvät yleisesti suo-malaisissa kodeissa.

Vanhoissa rakennuksissa raja-arvona on toistaiseksi enintään 400 Bq/m3, mutta rajaa oltaneen piakkoin laskemassa 200 Bq/m3.

Rakennustapa syyniin

Radonpitoinen ilma tunkeutuu maaperäs-tä sisään talon alapohjassa olevien rakojen kautta. Ilmavirtauksen aiheuttaa ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero. Talvella ra-donpitoista ilmaa virtaa enemmän kuin kesäl-lä, ja radonpitoisuudet asunnoissa ovat tal-vella suurempia kuin kesällä. Olemassa ole-vien rakennusten sisäilman radonpitoisuudet mitataan juuri tästä syystä talvikaudella.

– Suomen suosituin pientalojen pe-rustamismenetelmä maanvarainen laatta ei ole hyvä ratkaisu radonalueella. Laatan ja sokkelin välin jää rako, josta radon pääsee sisä tiloihin. Jos perusmuurin materiaalina on käytetty ilmaa läpäiseviä kevytsoraharkko-ja, tilanne on vieläkin huonompi, Upono-rin radonjärjestelmien tuotepäällikkö Jouni Helppolainen sanoo.

Tuulettuva alapohja sen sijaan on hyvä ratkaisu. Radonin pääsy sisätiloihin on estet-tävä tiivistämällä alapohjan liitokset ja läpi-viennit ja huolehtimalla ryömintätilan tuu-letuksesta esimerkiksi koneellisesti.

Asiantuntijoiden mukaan uudisraken-tamisen tavoitearvon 200 Bq/m3 ylitykset ovat niin yleisiä että radonturvallinen raken-taminen on pääsääntöisesti perusteltua ko-ko maassa.

– Radonin torjunta uudisrakentamises-sa on halvempaa ja helpompaa kuin radon-korjausten suorittaminen. Radonturvallinen perustus tulee halvemmaksi kuin yksittäi-sen tontin radonselvitys, Jouni Helppolai-nen huomauttaa.

Hän lisää, että radonturvallisella raken-tamisella voidaan parantaa muutenkin si-säilman laatua. Ratkaisu estää maaperästä tulevien tunkkaisten hajujen ja myös mah-dollisten mikrobien, ilman epäpuhtauksien tai haitallisten kaasujen pääsyn sisätiloihin.

Uutta taloa rakennettaessa radonia torjutaan tiivistämällä huolellisesti talon alapohjan saumat ja putkiläpiviennit sekä maanvastaiset seinät. Lisäksi taloon asen-netaan poistokanavisto radonia varten. Ta-lon valmistuttua huoneilman radonpitoisuus mitataan. Jos tavoitearvo ylittyy, radonka-navisto otetaan käyttöön liittämällä siihen pienitehoinen huippuimuri. n

Radonilta suojaan

Kaikkien läpivientien tiivistä-minen on tärkeä osa radon-suojaamista.

Teksti: Dakota Lavento

Kuvat: Uponor Oyj:n kuva-arkisto

Koti kuntoon -palvelu auttaaKun asukas on havainnut korjaustar-peen tai ratkaisemista edellyttävän ongelman, hän ei halua välttämättä ryhtyä metsästämään remonttitarvik-keita, vaan saada asian hoidettua. Hän haluaa palvelua.

Koulutetut taloräätälit pystyvät kartoittamaan talon ongelman ja tarjo-amaan siihen soveltuvaa ratkaisua jär-jestelmineen ja urakointeineen. – Tä-mä on hyvin henkilökohtaista palve-lua. Paikan päällä käydään aina ensin ja urakan valmistuttua varmistumme siitä, että kaikki toimii halutulla taval-la ja asiakas on tyytyväinen, markki-nointipäällikkö Tord Holmlund Upo-norilta kertoo.

Aluksi palvelu kattaa ainakin jä-tevesi- radon, sadevesi- ja salaojajär-jestelmien uusimisen, mutta sitä laa-jennetaan mahdollisesti myöhemmin lisää.

Palvelun kantavana ideana on vai-vattomuuden lisäksi luotettavuus: ko-konaisurakalle annetaan kokonaishin-ta. Haluttaessa asiakas saa myös ra-hoituksen.

– Jokaisessa projektin vaiheessa vastassa on koulutettu ammattilainen; taloräätäli, suunnittelija ja urakoitsija. Asiakkaalle se ei voisi olla helpompaa. Kysymyksessä on todellinen avaimet käteen -palvelu, Tord Holmlund va-kuuttaa.

Uponor-ratkaisu radonsaneeraukseenUponorin radonsaneerauspaketti koostuu muovisista imu- ja siirtoka-navista, puhallinkaivoon asennetusta poistoilmapuhaltimesta sekä tuuletus-paalusta. Kanavistoina käytetään tii-viitä 160 mm viemäriputkia ja yhteitä. Järjestelmän voi asentaa itsekin, mut-ta sähköasentaja tarvitaan kytkemään puhaltimen kytkentärasia.

Rakennuksen rakenteita ei tarvit-se purkaa. Imukanavat asennetaan ra-kennuksen ulkopuolelle perusmuurin läheisyyteen anturaperustuksen ala-puolelle ulottuvaan imukuoppaan. Ka-navien päät imevät pohjasorasta ra-donpitoista ilmaa ja estävät samalla ns. ylipaineen muodostumisen raken-nuksen alle. Radonpitoinen ilma joh-detaan edelleen rakennuksesta pois-päin suunnatun tuuletuspaalun kautta ulkoilmaan.

Uponor-saneerauspaketti koostuu muovisista imu- ja siirtokanavista, puhallinkaivoon asennetusta pois-toilmapuhaltimesta sekä tuuletus-paalusta. Kanavistoina käytetään tiiviitä 160 mm viemäriputkia ja yhteitä.

Uponor on koonnut radonkanaviston raken-tamiseen tarvittavat imu-, siirto- ja poisto-kanavat yhteineen ja virtaussäätimineen sekä tiivistys- ja eristystarvikkeineen nor-maalin omakotitalon tarpeisiin mitoitetuksi valmiiksi paketiksi. Suuremmissa kohteissa, kuten esimerkiksi paritalossa, pakettia voi täydentää hankkimalla tarpeen mukaan li-sää putkia ja yhteitä.

Tiivisteitä käytetään sokkelin ja läpi-vientien tiivistämiseen, jotta radon ei pääse talon rakenteiden kautta sisäilmaan. Kestä-västä ja joustavasta EPDM-kumista valmis-tettujen tiivisteiden asentaminen on nopeaa ilman erikoistyökaluja tai tulitöitä. Uponorin valikoimassa on neljä erilaista tiivistemallia käyttötarkoituksen mukaan.

Radonsaneeraus on odotettua vaivattomampi juttu

Monilla ennen 1990-lukua rakennetuilla pientaloalueilla radonmahdollisuuteen ei

vielä ole edes oikein havahduttu. Yhdes-sä talossa toteutettu radonsanee raus saa usein naapuritkin mittauttamaan pitoisuu-det. Radonpitoisuus mitataan marras- ja huhtikuun välisenä aikana. Mittausaika on kaksi kuukautta. Maksullisen mittausväli-neen, ‘radonpurkin’, voi tilata Säteilytur-vakeskuksesta (www.stuk.fi) tai Gamma-data Finland Oy:stä Helsingistä.

Jos mittaustulos osoittaa kohonneita ra-dopitoisuuksia, radonsaneeraus on toteu-tettava viipymättä. Onneksi se ei yleen-sä ole hankala projekti. Rakennuksen ul-kopuolelle sijoitettavien radonkaivojen ja -imureiden avulla radonpitoisuudet alene-vat jopa 90-95%. Esimerkiksi radonkaivon asentaminen vie muutaman tunnin ja se voidaan toteuttaa myös talvella.

Uponorin radonputkistopaketin perustana ovat ns. ‘tuplaraken-teiset’ imu- ja siirtokanavat. SN 8-luokan jämerät putket kestä-vät erinomaisesti käsittelyn, asentamisen ja ympärystäytön tiivistämisen aiheuttamat kuormitukset.

Uponor-ratkaisut uuteen taloon

14

Kymmenissätuhansissa suorasähkö- ja öljylämmitysomakotitaloissa harkitaan

energiaremontin tekemistä. Odotettavissa olevat öljyn ja sähkön hinnan korotukset kannustavat osaltaan remonttiin.

Kotitalousvähennys on antanut tukea energiaremontin teettäjille tähän saakka. Pariskunnan osalta 6 000 euron vähennys-oikeus kohdistuu energiaremontissakin työn osuuteen.

Hallitus on osaltaan halunnut edistää energiaremontteja. Vuoden 2011 alusta alkaen uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa avustetaan jopa 20 prosentin osuudella hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea ympäristöystävälliseen energiaan

Tuki kohdistetaan asuinrakennusten pää-lämmitysjärjestelmänä käytettävien maa-

lämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen käyt-töönottoon sekä pellettilämmitykseen ja muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymi-seen. Myös erilaisia useampaa vähäpäästöis-tä energiamuotoa hyödyntäviä hybridirat-kaisuja voidaan tukea.

Tukea ei myönnetä kauko- tai alueläm-mityksen korvaamiseen muulla lämmitysjär-jestelmällä eikä uudisrakentamiseeen.

Hyväksyttävät kustannukset voivat olla enintään toteutuneet kustannukset. Koska työkustannuksista on mahdollisuus saada kotitalousvähennys, tukea myönnetään vain muihin kuin työkustannuksiin.

Lainmuutos tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Muutettuja säännöksiä voidaan so-veltaa vuodenvaihteen jälkeen aloitettuihin toimenpiteisiin.

Hakijan tulot eivät vaikuta mahdolli-suuteen saada tukea. Avustusta voivat saada niin yksityistaloudet kuin asuinrakennuksia

omistavat yhteisöt. Tukea voidaan myöntää lämmitystapasaneerauksiin sekä omakotita-loissa että rakennuksissa, joissa on useam-pia asuntoja.

Lainmuutos liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen, jossa on varattu 30 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa hyö-dyntävien lämmitysjärjestelmien käyttöön-oton tukemiseen. Muiden energia-avustus-ten enimmäissuuruus olisi lainmuutoksen jälkeen 15 prosenttia tai erityisestä syys-tä 20 prosenttia mainituista kustannuksis-ta. Tuettavia toimenpiteitä on myös tarkis-tettu joiltain osin, kuten kiristämällä ikku-noiden lämmönläpäisykerroinvaatimusta.

Yksityistalouksille pientalojen ener-

Oletko huolissasi energian kulutuksesta?

Kauhistuttaako sähkön hinnan nousu?

Haluatko omalta osaltasi huolehtia luonnosta ja käyttää ympäristöystävällisempää lämmönlähdettä?

Tukea energiaremonttiinEnergiaremonttia harkitsevan kannattaa nyt ryhtyä tuumasta toimeen. Valtiovalta antaa tukea hankkeeseen, mutta hakemukset tulee jättää jo kevään aikana.

Teksti: Dakota LaventoKuvat: Uponor Oyjn kuva-arkisto

Lattialämmitys sopii sekä betoni- ja puulattiaan ja lähes kaikkiin pintamateriaaleihin.

Saneerauksissa käytetään ohuita 12 mm:n putkia. Niillä päästään mataliin rakentehin.

15

giakorjauksiin pienituloisuuden perusteel-la myönnettävien avustusten enimmäissuu-ruus ei muutu, vaan on edelleen enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusten enimmäistulorajoja on korotet-tu 10 prosentilla.

Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten enimmäistulorajoja on korotettu 10 prosentilla.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA antaa tarkemmat hakuohjeet avustus-ten hakumenettelystä tammikuun puolen välin tienoilla. Hakuaika päättyy 8.4.2011 ja hakemukset jätetään kuntaan. Työt voi aloittaa kunnan tekemän avustuspäätök-sen jälkeen. Avustuksen myöntäjä voi myös antaa säädösten tultua voimaan ennakko-aloitusluvan.

Maalämpö talteen

Vuonna 2011 kaavaillaan tehtävän n. 15 000 maalämpöremonttia. Öljylämmitystalossa maalämpöön siirtyminen on suhteellisen vaivatonta. Kustannuksia voi nostaa läm-mönjakojärjestelmän kunto, jos vanhat pin-ta-alaltaan pienet patterit vaativat menove-deltä liian korkeaa lämpötilaa. Usein saattaa riittää, että muutamia pattereita vaihdetaan lähinnä suurimpien ikkunoiden alle.

Suorasähkölämmitystalossa maaläm-mön käyttöönotto edellyttää lisäksi lämmön-jakotavan muutosta. Radiaattorit joudutaan vaihtamaan, mutta muutos ei sisustuksen ja käyttömukavuuden kannalta ole merkittävä. Ongelmia tuottavat lattialämmitystaloudet. Pattereille ei ehkä ole oikein seinillä tilaa ei-kä lattialämmityksen mukavuudesta halut-taisi luopua. Vesikiertoisen lattialämmityksen asentaminen edellyttää pintojen rikkomista ja uusien lattioiden rakentamista. Varsinkin, jos kodin pintoja muutenkin olisi jo aika uu-distaa, vesikiertoisen lattialämmitysjärjestel-män asennuttaminen voi silti olla hyvinkin kannattava ratkaisu.

Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on joustava lämmitystavan suhteen. Myöhem-min lämmönlähdettä voidaan vaihtaa jous-tavasti ja erilaiset hybridivaihtoehdotkin ovat mahdollisia.

Lattialämmitys on mukavuudeltaan yli-voimainen. Se ei vaikuta tilan sisustamiseen ja lämpöisellä lattialla on niin lasten kuin lemmikeidenkin mukava viettää aikaa. Lat-tialämmityksen avulla on myös helppo vä-hentää energiankulutusta. Huonelämpöti-laa voi laskea muutamalla asteella joutu-matta tinkimään hyvinvoinnista ja muka-vuudesta. n

Uponorin ratkaisu energiaremonttiin • Uponor-komposiittiputkella uuden

vesikiertoisen patteriverkoston te-keminen ja vanhan korjaaminen käy nopeasti ja siististi.

• Uponor-lattialämmitysjärjestelmis-tä löytyy sopiva vaihtoehto kaik-kiin kohteisiin.

• Uponor-lattialämmitys sopii sekä betoni- että puulattiaan. Matalan käyttölämpötilan ansiosta se sopii asennettavaksi minkä tahansa lat-tiapintamateriaalin kanssa. Vahvas-ta happidiffuusiosuojatusta PEX-ma-teriaalista valmistetut putket asen-netaan ilman liitoksia, joten syöpy-mis- tai vuotoriskiä ei ole. Uudisra-kentamisessa käytetään 20mm:n tai 17mm:n putkia. Saneerauskohteissa päästään matalampiin rakennekorke-uksiin, kun käytetään 12 mm putkea. Kustannussäästöjä syntyy, kun ovia ja kynnyksiä ei tarvitse välttämät-tä korottaa.

• Uponor-ohjausjärjestelmä säästää energiaa jopa 8% perinteisiin latti-alämmityksen ohjausjärjestelmiin verrattuna. Uponor Control System DEM mukautuu huoneen olosuh-teisiin. Näin lattia luovuttaa vain tarvittavan määrän energiaa ja säi-lyttää miellyttävän ja tasaisen läm-pötilan huoneessa ja lattiapinnoilla. Uponor Control System DEM -jär-jestelmän automaattisen tasapaino-tustoiminnon ansiosta asentajan ei tarvitse käydä erikseen säätämässä järjestelmää. Uponor Control System DEM -ratkaisu perustuu ainutlaatui-seen uuteen teknologiaan, joka ja-kaa energian tehokkaasti, luo miel-lyttävät asumisolot ja mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen. Energiansäästö voi olla jopa kahdek-san prosenttia.

Lämmitysremontin asennuksen osuu-den voi vähentää verotuksessa kotita-lousvähennyksenä.

Tietoa Uponor-lämmitysremonttipal-velusta löydät nettisivuilta osoitteesta www.pientalosaneeraus.fi.

16

Teksti: Jaana PesonenKuva: Uponorin kuva-arkisto

Jätevettä syntyy ihmisen asumisesta ja toiminnasta kuten peseytymisestä, sii-

vouksesta, pyykin ja astioiden pesusta, ruuan valmistuksesta ja vesi wc:n huuhtomisesta. Suurin osa maamme kiinteistöistä kuuluu ve-sihuoltolaitosten piiriin, mutta satoja tuhan-sia omakotitaloja ja mökkejä sijaitsee pai-koissa, mihin kunnallinen vesijohtoverkosto ei yllä tai sitä ei ole järkevää rakentaa joko teknisistä tai taloudellisista syistä. Jos koti-talouden jätevesiä ei käsitellä kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa, pitää niiden kä-sittelystä huolehtia itse.

Kotitalouksien jätevedet jaetaan kah-teen osaan: peseytymisestä ja ruuanlaitosta syntyy harmaita vesiä ja wc:stä mustia vesiä. Jäteveden käsittelyn kannalta mustat ve-det ovat hankalampia puhdistaa. Vähäisil-le jätevesimäärille, joita syntyy esimerkiksi peseytymisestä saunamökeissä, riittää nii-den johtaminen saunakaivon kautta halli-tusti maaperään.

Jätevesi levittää tauteja

Jätevesien käsittely on tärkeää siksi, että niissä on ihmisille, eläimille ja luonnolle hai-tallisia aineita. Jätevesissä on bakteereita, jotka levittävät salmonellaa, keltatautia, ripu lia ja ruuansulatuselinten sairauksia. Li-säksi suolistoloiset leviävät jäteveden muka-na. Orgaaniset liuottimet ja epäorgaaniset

kemikaalit, joita on esimerkiksi puhdistus-aine-, pyykinpesuaine- ja maalijäämissä se-kä raskasmetallit aiheuttavat ihmisille mak-sa- ja munuaisvaurioita sekä syöpää. Niitä ei saisi päästää käsittelemättömien jätevesien mukana maaperään, koska ne kulkeutuvat siellä pohjaveteen ja sitä kautta juomavesinä ihmisiin. Huolimattomasti ja puutteellisesti käsitelty pienikin määrä jätevettä voi pilata kaivoveden. Kaivossa oleva vesi saattaa si-sältää haitallisia aineita, joita ei aistienvarai-sesti voi havaita.

Jätevedet aiheuttavat myös vesistöjen rehevöitymistä. Rehevöitymisen seuraukse-na kalat ja vesistön eliöt kuolevat, uimaran-nat kasvavat umpeen ja sinileväkukinnot es-tävät uimisen. Tuskin kukaan haluaa moisia haittoja oman mökkijärven haitaksi.

Asetus velvoittaa

Vuonna 2000 voimaan tulleessa ympäris-tönsuojelulaissa kielletään pohjavesien pi-laaminen ja määrätään talousjätevesien kä-sittelypakko. Kotitaloudet voivat kuitenkin valita jäteveden puhdistusjärjestelmänsä vapaasti eri vaihtoehdoista, kunhan sillä saavutetaan asetuksessa säädetty puhdis-tustulos. Markkinoilla on useita erilaisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä kuten pien-puhdistamoita, maapuhdistamoita sekä um-pisäiliöitä. n

Haittaa sekä ihmisille että ympäristölle

Miksi jätevesiä

pitää käsitellä?

Nykyaikana jätevesiä syntyy paljon ja ne ovat entistä likaisempia. Siksi niiden käsittely pitää hoitaa asianmukaisella tavalla. Käsittelemättömät jätevedet ovat haitaksi ihmisille, eläimille ja koko elinympäristölle.

Puhtaampaa jätevettä• Vaikka jätevesi on nimensä mu-

kaisesti jätevettä, ei sinne ole tar-koitus laittaa sekaan kaikkea mah-dollista. Jäteveden likaisuuteen voi vaikuttaa jokainen, joka vettä käyttää seuraavin pienin ja arki-päiväisin keinoin:

• Wc:n mustien vesien mukaan vain ulostetta ja paperia. Jos mahdollis-ta, niin käyttöön otetaan kuiva-käymälä.

• Pesuaineina fosfaatittomat ja mie-dosti happamat tai emäksiset vaih-toehdot. Turhaa pyykinpesua ja lii-allista puhdistusaineiden käyttöä vältettävä.

• Ruuantähteet kuuluvat kompos-tiin, ei viemäriin.

• Maalit, liuotinaineet sekä rasvat ja vanhat lääkkeet hävitetään asian-mukaisella tavalla, eikä päästetä niitä maaperään.

17

Teksti: Jaana PesonenKuvat: Uponorin kuva-arkisto

Uponorin pienpuhdistamoja on myyty yli kymmenen vuoden ajan ja niistä kerätyt käyttökokemukset ovat erittäin positiivisia. Bio-

logis-kemiallinen pienpuhdistamo on ainut ja toimiva ratkaisu silloin, kun kiinteistö sijaitsee kunnallisen viemäriverkon ulkopuolella ja kun tontin pinta-ala tai maaperä ei salli maasuodattamon rakentamista. Pienpuhdistamo voidaan asentaa kallioisellekin tontille tai hyvinkin saviseen maaperään.

Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittely-laitteita. Ne voidaan jakaa puhdistusprosessin mukaan biologisiin,

Mainettaan parempia

Pienpuhdistamot toimivat hyvinJätevesien käsittelyyn haja-asutusalueilla tarkoitetut pienpuhdistamot puhdistavat vettä ja toimivat paremmin kuin, mitä julkisuudessa viime aikoina on annettu ymmärtää.

Uponorin ratkaisut:• Clean I panospuhdistamo, yhden perheen jätevesien käsittelyyn

• Panospuhdistamo 10 , sopii kahden perheen jätevesien käsittelyyn

• Panospuhdistamo 15, sopii kolmen perheen jätevesien käsittelyyn

Pienpuhdistamot sopivat pieneen tilaan ja maaperältään haasteellisille tonteille.

taan aina samankokoisissa erissä. Puhdistunut vesi tulee purkaa joko avo-ojaan, imeytysojaan tai purkukaivoon, niin ettei se pääse jääty-mään, tukkiutumaan tai tulvimaan.

Puhdistamoiden suuri toimintavarmuus perustuu yhden puhal-timen avulla tapahtuvaan veden pumppaukseen. Saostus- ja pro-sessisäiliössä ei ole liikkuvia tai sähköisiä osia eikä pumppuja. Siksi järjestelmä tarvitsee vain vähän huoltoa. Laitteeseen lisätään saos-tuskemikaalia muutaman kerran vuodessa ja lietesäiliöön kerääntynyt liete noudetaan lika-autolla vähintään kerran vuodessa. Nykyaikai-simmat puhdistamot muistuttavat näyttöpaneelin merkkivalolla, kun kemikaalia pitää lisätä tai on aika tyhjentää lietesäiliö. n

Pienikokoinen Uponor Clean I -panospuhdista-mo vie vähän ti-laa ja sen asen-nussyvyys on matala.

Clean I -panospuhdistamo on varustettu langattomalla ohjauskeskuksella. Talon si-sälle sijoitettava pieni näyt-töpaneeli kertoo milloin puhdistamo vaatii toimen-piteitä.

Saostuskemikaalia lisätään pari kertaa vuodessa puhdista-mon kemikaalisäi-liöön. Sen avulla puh-distamon fosforin-poisto säilyy tehok-kaana.

Hyviä tuloksia testeissäUponorin panospuhdista-moista on jo yli 10 vuo-den kokemus. Uponor-panospuhdistamo on saa-vuttanut CE-testauksessa erinomaiset puhdistustu-lokset; BOD7 98 prosent-tia, fosfori 96 prosenttia ja typpi 50 prosenttia. Upo-norin puhdistamoita on tukittu myös useissa jä-tevesihankkeissa ja se on osoittanut toimintaky-kynsä kenttäolosuhteissa.

kemiallisiin ja biologis-kemiallisiin laitteisiin. Pelkällä biologisella käsit-telyllä ei yleensä saavuteta tarpeek-si tehokasta lopputulosta fosforin poistossa ja siksi uusinta tekniikkaa edustavatkin biologis-kemialliset lai-tevaihtoehdot.

Uponorin pienpuhdistamoiden toiminta perustuu panospuhdistus-tekniikkaan, aktiivilieteprosessiin ja fosforin kemialliseen saostamiseen. Biologisen puhdistuksen tekevät ak-tiivilietteessä elävät mikrobit ja fos-fori saostetaan pois kemiallisesti. Pa-nospuhdistamossa jätevesi puhdiste-

18

Kuumat ja kuivat kesät voivat hyvin yleistyä ilmastomuutoksen myö-tä myös Suomessa. Niissä on hyvät

puolensa, mutta puutarhanomistajia kaste-luveden puute ei naurata.

Me suomalaiset olemme osanneet ke-rätä sadevettä talteen vuosisatojen ajan ja käyttää sitä niin hiustenpesuun, pyykkää-miseen kuin kukkien kasteluunkin. Pehmeä sadevesi sopii sinällään kasvien kasteluun eikä sitä tarvitse seisottaa.

Kun sadevettä ei tarvita suuria määriä, iso ämpäri juoksurännin alla riittää, mutta jos sillä halutaan kastella piha- tai puutar-haistutuksia, tarvitaan enemmän vettä. Riit-tävän suuresta säiliöstä vettä voidaan ottaa käyttöön pumpun avulla puutarhakasteluun. Painepesuri hyödyntää sitä myös auton pe-suun, jolloin kallista vesijohtovettä ei tar-vitse tuhlata.

Hulevesien talteenottoa ja hallittua kä-sittelyä edellytetään monessa kunnassa jo uudisrakennuksilta.

Ympäristön kannalta on ehdottomasti järkevintä käsitellä tontin hulevedet siellä,

missä ne syntyvät ja käyttää ne myös hyödyk-si. Ilmastonmuutoksen ja kiihtyvän kaupun-gistumisen on arvioitu lisäävän merkittävästi hulevesien määrää. Taajamatulvien ja hule-vesien aiheuttaman ympäristökuormituksen hallintaan liittyviä uudistuksia pohditaankin yhä useammassa kunnassa. Esille ovat nous-seet jopa tontin pinta-alaan ja käyttötarkoi-tukseen pohjautuvat hulevesimaksut.

On myös kehitetty uusia, vaihtoehtoi-sia menetelmiä, joita ovat esimerkiksi hule-vesien imeytysrakenteet, viivytys- ja pidä-tysaltaat sekä rakennetut kosteikot. Mitä enemmän sateesta voidaan viivyttää ja imeyttää maaperään syntyalueella, sitä vä-hemmän on riskiä valuvan vesimäärän kas-vamista tulvamittoihin. Voidaan rakentaa ojia, kosteikkoja, painanteita, reikäkiveyk-siä, kennostoja ja luonnonvesialtaita. Viher-katot ovat hyvin tehokas keino hulevesien käsittelyyn tontilla.

Hulevesien luonnonmukainen käsittely on osa ilmastonmuutokseen varautumista ja sen haittavaikutusten ehkäisyä.

Monissa kunnissa on päätetty siir-tyä mahdollisuuksien mukaan tonttikoh-

taisiin ratkaisuihin. Ne ovat aina tarpeen, kun hulevesiverkko ei yllä rakennettavalle tontille. Tonttikohtaiset ratkaisut yleistyvät myös ympäristötietoisten omakotirakenta-jien vuoksi.

– Hulevettä ei pitäisi pitää ongelmana, vaan voimavarana. Jokainen sadevesipisa-ra on arvokas. Parhaat hulevesijärjestelmät mahdollistavat arvokkaan veden hyödyn-tämisen syntypaikallaan tarpeen mukaan, Uponorin hulevesiasiantuntija Jaana Suur-Askola painottaa.

Lisätietoja esimerkiksi:

www.ymparisto.fi/hulevesi

Hulevesillä tarkoitetaan maan pin-nalta ja esimerkiksi rakennuksen ka-tolta pois johdettavaa sade- ja sula-misvettä sekä perustusten kuivatus-vesiä. Niiden käsittely syntypaikal-la vähentää ympäristön kuormitus-ta. Hulevedet kannattaa hyödyntää tontilla, esimerkiksi puutarhan kas-teluun.

Hulevedet hyödyksiHulevesi on puutarhurin lahja taivaasta. Se kannattaa hyödyntää omalla pihalla.

Ennen vanhaan hulevedet laskettiin sa-maan sekaviemäriin talousjätevesien kanssa. Näin voidaan vieläkin joutua tekemään kaupunkien vanhoissa kes-kustoissa. Rankkasateiden aikana se-kaviemäriverkoston kapasiteetti ei kui-tenkaan riitä ja puhdistamatonta vettä joudutaan johtamaan vesistöön. Suuret vesimäärät ja alhainen veden lämpötila erityisesti lumen sulamisaikaan voivat heikentää puhdistamon puhdistuskykyä.

Erillisviemäröinnissä hulevedet joh-detaan avo-ojissa tai omassa putkes-saan, ns. sadevesiviemärissä, lähinnä vesistöön. Ympäristön kannalta erillis-viemäröinti on ongelmallinen, vesi kul-jettaa mukanaan maa-aineksia, mahdol-lisia bakteereja ja ympäristömyrkkyjä vesistöön.

Hulevesiviemäristön mitoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Taajamatul-vat yleistyvät rankkasateilla.

Vanhat järjestelmät eivät riitä

Tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla äkilliset rankkasateet voivat aiheuttaa kaupunkitulvia. Ympäristön kannalta on parasta käsitellä hule-vedet siellä, missä niitä syntyy

Teksti: Dakota LaventoKuvat: Uponor Oyj:n kuva-arkisto

19

Uponorin ratkaisu hulevesien käsittelyyn pientalotontilla

Hulevesitunneli ja -säiliö

Hulevesitunnelit perustuvat imeytysratkai-suun. Tilavuudeltaan 300-litrainen tunneli toimii väliaikaisena varastona sateen aika-na. Sateen jälkeen vesi imeytyy tasaisesti maaperään.

Perinteiseen sepeli-imeytykseen verrat-tuna tunneli-imeytys vaatii huomattavasti vähemmän tilaa ja edellyttää vain kolman-neksen maansiirtotöistä, joten se on sekä nopeampi ja edullisempi asentaa. Tunneli voidaan asentaa lähelle maanpintaa, mut-ta tarvittaessa jopa 2,5 metrin syvyyteen.

Järjestelmä koostuu tunnelimoduuleista ja päätylevyistä, joten sitä voidaan laajen-taa halutun kokoiseksi. Vesi voi imeytyä tun-nelista kolmeen suuntaan. Asennus voidaan toteuttaa joko yhtenä tai useampana linjana.

Tunnelit voidaan asentaa myös henkilöajo-neuvoliikennöidylle alueelle.

Mitoitus:

Järjestelmän mitoitusta varten on tiedettävä rakennuksen kattopinta-ala ja rakennuspai-kan maaperän koostumus. Kattopinta-alal-

taan 100 m2:n omakotitalo hiekalle raken-nettuna tarvitsee (3 -) 5 kpl tunneleita ja tiiviille siltille rakennettuna (4 -)7 kpl. Pie-nempi määrä riittää, jos tunnelista voidaan tehdä ylivuotoputki esimerkiksi ojaan. n

Lisätietoja; www.uponor.fi

Tunneleiden eteen voidaan asentaa varasäiliö, josta vedet saadaan hel-posti hyötykäyttöön.

20

Teksti: Jaana PesonenKuvat: valmistajat

Kellareiden hyötykäyttö on taas suosi-tumpaa kuin vuosikymmeniin. Talon

alla oleva kellari tai maakellari ovat toimi-via ja loistavia ratkaisuja esimerkiksi ruoka-tavaroiden, säilykkeiden ja juomien säily-tykseen kotona ja vapaa-ajan asunnoilla. Huolellisesti rakennettu kellari pysyy viileä-nä kesä aikaan eikä siellä olevat säilykkeet ja vihannekset pääse jäätymään myöskään talviaikana. Lisäksi suotuisat kosteusolosuh-teet pitävät juurekset ja perunat tuoreina pidempään. Juures- ja mehukellarin käyttö on myös ekologiselta kannalta suositeltavaa, sillä viilennyksessä ei tarvita apuna sähköllä toimivia viilennyslaitteita.

Rakennuksen alle tehty kellarikerros yleistyi 1940-luvun jälkeen rakennetuis-sa pientaloissa. Vanhoissa taloissa kellari-tilat toimivat varastoina, talouskellarina se-kä usein myös kattilahuoneena. Tiloissa on usein viimeistelemättömät ja melko epäta-saiset betoniseinät sekä kylmän kostea be-tonilattia. Kellarin onnistunut muutos har-rastetilaksi, saunaosastoksi, kodinhoitohuo-neeksi tai vaikka viini- ja maakellariksi on haasteellista, koska eri rakenteet pitää saa-da rakenteellisesti toimiviksi ja oikein kor-jatuiksi.

Jos pihapiirissä ei ole vanhaa maakella-ria, sellainen voidaan rakentaa harkoista tai

Monikäyttöinen ja toimiva tilaKellareiden uusi aikaMonissa vanhoissa taloissa on perinteinen kellari tai piha-piirissä maakellari, joka on vuosikausien ajan toiminut aivan liian usein vain toisarvoisena sekalaisten tavaroiden varasto-tilana. Tilat kannattaa ottaa hyöty- ja harrastekäyttöön tai vaikka viini- , mehu-, hillo- ja vihanneskellariksi.

Talvikki-maakellari ei tarvitse erillistä anturaa. Perustukseksi riittää noin 30–50 sentti-metrin vahvuinen ja tiivistetty sorapatja. Rudus Betonituote, www.rudus.fi

21

Viileää juureksille ja juomilleKellariksi sopii parhaiten ikkunaton pimeä tila. Valaistusta käytetään vain kellarissa oleskeltaessa.

Ilmanvaihdon pitää toimia, mutta ei olla kuitenkaan liian tehokas, muuten se kuivattaa liikaa juureksia. Tuottei-den säilyvyys on sitä parempi, mitä al-haisempi säilytyslämpötila on. Hillot, mehut ja etenkin juurekset eivät kui-tenkaan saa jäätyä. Hyvä säilytysläm-pötila on noin +5 - +8 astetta.

Kellariin tai kylmiöön varastoita-vat juurekset kannattaa peittää nahis-tumisen estämiseksi turpeella. Hapan turve pitää yllä sopivaa kosteutta ja estää tautien leviämistä.

Viinikellarin lämpötilan tasaisuus on tärkein tekijä viinin hyvän säily-vyyden kannalta. Suositeltava lämpö-tila on +10–12 astetta. Kellari ei saa ol-la liian kuiva mutta ei myöskään liian kostea. Kuiva ilma kuivattaa korkit, jolloin pulloon pääsee ilmaa ja viini pilaantuu.

Ihanteellinen ilmankosteus kellaris-sa on yli 70 prosenttia.

Uponorin ratkaisut:• Ilmanvaihtoventtiilit

• Esieristetty ilmanvaihtojärjes-telmä

• Salaojaputkistot ja sadevesijär-jestelmät

Norcool-kylmähuoneet ovat elementtirakentei-sia ja soveltuvat sekä kylmäsäilytystilaksi että viinikellariksi. Valmiit koot: 120 x 120 cm, 120 x 180 cm, 180 x 180 cm, 180 x 220 cm. www.norcool.fi

tavat eristeet ja tilan ympärillä on toimiva salaojitus.

Kosteus kuriin

Ilmanvaihdon pitää olla toimiva, eikä myös-kään kosteutta saa päästä kertymään seinä- tai lattiarakenteisiin. Kellarissa lämmön, sau-nomisen ja pyykin kuivauksesta aiheutuva kosteuden lisääntyminen asettaa lisää vaa-timuksia kellarin olemassa oleville vanhoille rakenteille, jotka sellaisenaan eivät usein-kaan pysty vastaamaan tilojen uusiin vaati-muksiin. Rakenteisiin kertyvä kosteus pitää saada poistumaan hallitusti. Samoin sisäil-man kosteus pitää saada johdettua ulos ja tilalle tuotua riittävästi puhdasta ja raitis-ta ilmaa.

Kellarin toimivuuteen tai toimimatto-muuteen vaikuttavat rakennuksen ympärillä oleva salaojitus ja pintavesien ohjaus, kos-teuden nousu kapillaarisesti kellarin seiniin, maanvaraisen laatan kosteus sekä kellaritilan lämmitys- ja ilmanvaihto.

Siksi kellarin korjaus ja käyttötarkoituk-sen muutos tulee aloittaa korjaamalla ensin salaojitus ja sokkelin vedeneristys kuntoon sekä johtamalla sadevedet hallitusti pois ta-lon ympäriltä. Näin kellarin rakenteisiin pää-see mahdollisimman vähän kosteutta. n

tilata valmiista elementeistä koottava kel-lari. Myös tasamaalle on olemassa sopivia kellareita.

Olipa kellari missä käyttötarkoituksessa tahansa tai sijaitsipa se sitten talon alla tai pihapiirissä, erityisen tärkeää on huomioi da, että ilmanvaihto toimii, kellarissa on tarvit-

Holvikellarien sisäleveydet ovat joko1,6, 2,0, tai 2,4 metriä. Korkeus ja pituus ovat vapaasti valittavissa rakennuspaikan ja käyttötavan mukaan. Mallistossa on myös kellarteita, joita voidaan osastoida kosteusolosuhteiltaan erillisiksi tiloiksi. Näin maakellarista saadaan entistä mo-nikäyttöisempi. Kellari voidaan rakentaa myös tasamaalle, jolloin maakellarin hy-vät ominaisuudet toteutetaan massiivisil-la rakenneratkaisuilla. JR-holvikellari, www.jrholvikellari.fi

Talouskellari toimitetaan elementteinä työmaalle. Elementeistä voidaan tehdä kellari lattian alle tai erilinen maakellarin rinteeseen tai tasamaalle. Lakan Betoni, www.lakanbetoni.fi

Nykyaikainen maakellari voidaan toimit-taa asiakkaalle valmiina betonielementti-nä Toimitukseen kuuluvat asennusvalmis yhtenä elementtinä valettu betoninen kel-larin runko, tuulikaapin lattia, laippa, jo-ka estää maatäytön valumisen oviaukon eteen, poistoilmaputki, säädettävä ilman-vaihtoventtiili sekä ulkopuolinen kosteus-suojaeristys. Simko, www.saunalahti.fi/simko

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Uponor Oyj:n kuva-arkisto

22

edellyttää aina talon rakenteiden rikkomista ja jopa viikkojen evakkoa. Sellainen remontti tulee väkisinkin kalliiksi.

Komposiittiputket rakenteiden pääl-le asentamalla kysymyksessä on kuitenkin vaivaton, yleensä noin 2–5 päivän rupeama.

Tarve valtava

Suomessa on lähes puoli miljoonaa 30–50 vuotta vanhaa pientaloa. Niiden käyttövesi-remontti olisi oikeastaan pitänyt jo tehdä. Esimerkiksi 1970-80-luvuilla rakennetuissa taloissa käyttövesi kulkee yleensä rakenteis-sa kulkevissa metalliputkissa, joiden kunto on usein arvailujen varassa.

Korroosio-ongelmat ovat erittäin ylei-siä vesijohtoverkostoissa, eikä niiden syn-tyminen vaadi välttämättä vuosikymmeniä. Metalliputket kestävät käytössä noin 20-30 vuotta, jonka jälkeen veden hygieenisyys

kärsii ja vesivahingon riski kasvaa. Tietyillä alueilla pohjaveden laatu voi johtaa putkis-tojen rappeutumiseen paljon nopeammalla-kin aikataululla.

Erilaiset vesilaadut syövyttävät put-kia eri tavoin. Noin 90 prosenttia käsittele-mättömistä pohjavesistä syövyttää metallia. Kova mineraalipitoinen vesi, alhainen ph-ar-vo ja korkea orgaanisten aineiden pitoisuus edistävät kupariputkien korroosiota. Korroo-sio puolestaan on syynä jopa 37 prosent-tiin korvauksiin johtaneista vesivahingois-ta. Kannattaa tarkistaa oman veden laatu paikallisesta vesihuoltolaitoksesta.

Vakuutusyhtiöt hyväksyvät

Joskus talonomistaja havahtuu remonttitar-peeseen naapurustossa samanikäisessä ta-lossa tapahtuneen vesivahingon seurauk-sena. Korjaaminen ennen vahinkoa tulee

Käyttövesiremontti kannattaa

Vanhan talon vesijohtojen vaih-taminen uusiin on kannattava remontti. Ikävähennys poiste-taan useimmissa vakuutusyh-tiöissä vesivahinkotapauksissa. Kustannuksissa auttaa koti-talousvähennys.

Kotitalousvähennys hyödyksiKäyttövesiremontin työn osuus oi-keuttaa myös kotitalousvähennyk-seen. Kun vähennyksen enimmäis-määrä nostettiin 3000 euroon henki-löltä, se antoi monille kotitalouksille lisäpontta käyttövesiremontin aloitta-miseen. Kotitalousvähennys voidaan ottaa huomioon myös veroprosentissa, kunhan siihen oikeuttava työsuoritus on maksettu.

Uponorin käyttövesiremontti on asiak-kaalle mahdollisimman vaivaton pro-jekti. Se on ohi 3–5 päivässä. Uudet komposiittiputket asennetaan pinta-asennuksena, joten vanhoja putkia voidaan käyttää asennuksen ajan.

Suomalaisissa omakotitaloissa tehdään käyttövesiremontteja vuosi vuodelta

enemmän. Uusien menetelmien helppous lisää omakotitaloasukkaiden intoa ikään-tyvien järjestelmien uusimiseen. Monilla on ollut harhakäsitys, että käyttövesiremontti

23

tietystikin halvemmaksi eikä vesivahingon jälkiä tarvitse ryhtyä kuivattelemaan. Kan-nattaakin miettiä, kuinka pitkään voisi olla ilman vettä, jos vahinko sattuisi omalle koh-dalle ja mitä vakuutus oikeastaan korvaisi.

Vesivahinkojen varalta kotivakuutuk-sessa olisi oltava vuotovakuutus. Se tarvi-taan aina, kun rakennuksessa on vesijohtoja. Silloin vakuutus korvaa esimerkiksi vahin-got, kun vuoto käyttövesijohdossa aiheuttaa kosteusvaurioita talon rakenteisiin.

Vakuutuksen piirissä olevia esineitä ja rakenteita kohdellaan vahinkotilanteissa eri tavoin niiden iän perusteella. Esimerkik-si OP-Pohjolassa vuotovahingoissa vahin-gon aiheuttaneen putkiston iän perusteella kaikista korjaus- ja jälleenhankintakustan-nuksista tehdään ikävähennys. Jos käyttö-vesijärjestelmän ikä on 21–30 vuotta, ikävä-hennys korvauksista on 20 %, 31–40 vuotta, 30 % ja yli 40 vuotta, 50 %. Ikävähennys on kuitenkin enintään 20 000 euroa vahin-koa kohti.

Käyttövesijärjestelmän ikä lasketaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Vakuutusyhtiöissä halutaan kannustaa omakotitalon omistajia käyttövesijärjestel-män uudistamiseen. Monissa vakuutusyh-tiöissä onkin päädytty nollaamaan tilanne ikävähennysten osalta toteutetun remontin jälkeen. Putkivahingon sattuessa putkistoa käsitellään kuin uuden talon putkistoa.

Myös vakuutusmaksua voi olla mahdol-lista laskea hieman remontin vuoksi, mutta siitä kannattaa kysellä omasta vakuutusyh-tiöstä.

Nopea remontti

Käyttövesiremontti käynnistyy putkiremon-tin työvaiheiden suunnittelulla ja mittauksil-la. Huoneiden väliset läpiviennit porataan. Putkien reitityksessä hyödynnetään kalus-teiden ala- ja yläsokkeleita.

Uponor-komposiittiputkilla toteute-taan erikokoisia käyttövesiremont-teja useita tuhansia joka vuosi. Komposiittiputket ovat olleet mark-kinoilla jo 20 vuotta.

Uponorin käyttövesi-remonttipalveluUponor toi käyttövesiremonttipalve-lunsa markkinoille vuoden 2009 alku-puolella. Asiakkaalle mahdollisimman vaivaton käyttövesiremonttipalvelu saattaa yhteen erikoiskoulutetut asen-nusliikkeet ja asiakkaat. Asiakkaan yhteydenoton jälkeen tieto välitetään asiakkaan paikkakunnalla toimivalle yhteistyöurakoitsijalle, joka ottaa yh-teyttä, sopii ajan kartoituskäynnille ja tekee tarjouksen remontista. Remont-ti toteutetaan sovittuna aikana ja sen valmistuttua käydään vielä yhdessä läpi, mitä remontissa tehtiin.

Tarjousta Uponor-käyttövesiremon-tista voi pyytää • internetin kautta osoitteessa www.pientalosaneeraus.fi tai • soittamalla numeroon 020 129 2020 / Uponor-pientalopalvelu

Tarjouksen pyytäminen ei sido mihin-kään, vaan asiakas saa lisää tietoa pää-töksensä tueksi.

Uponor-järjestelmätodistusVanhoista omakotitaloista on harvoin koottu talokirjaa, josta ilmenisivät esi-merkiksi rakennettaessa käytetyt ma-teriaalit ja talotekniset järjestelmät.

Sellaisen kokoaminen on mahdol-lista toki myös jälkikäteen. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi käyttövesire-montin jälkeen. Uponorin käyttöve-siremontista toimitetaan järjestelmä-todistus, josta on hyötyä myöhempien remonttien aikana tai esimerkiksi ta-loa myytäessä. Todistuksesta ilmene-vät mm. käytetyt materiaalit, remon-tin toteuttaja ja ajankohta. Se toimii tarvittaessa myös todistuksena vakuu-tusyhtiölle. Järjestelmätodistus on no-pea keino todistaa, milloin ja miten uu-det käyttövesiputket on asennettu.

Komposiittiputkistot asennetaan van-han seinäpinnan päälle rakenteita rikkomat-ta. Vanhat, rakenteiden sisällä olevat putket ovat käytössä remontin ajan ja ne jätetään paikoilleen työn valmistuttua. Näin asuk-kaan normaali elämä häiriytyy mahdollisim-man vähän. Vanhoja putkia voidaan käyttää viimeiseen saakka ja vesi katkaistaan ja uusi putkijärjestelmä liitetään vasta, kun uudet putket ovat jo paikallaan.

Komposiittiputket ovat helppoja ja tur-vallisia asentaa. Lopputulos on erittäin siisti. Putket ja osat ovat valmiiksi pintakäsitelty valkoisiksi, joten niitä ei tarvitse maalata. Putket voidaan myös piilottaa koteloihin, jotka esimerkiksi tapetoidaan huomaamat-tomiksi. n

Taattu asiakas-tyytyväisyysUponorin käyttövesiremonttipalvelu kehitettiin alunperinkin nimenomaan asiakaslähtöisesti. Asiakastyytyväi-syyttä ryhdyttiin mittamaan heti, kun palvelu sai ilmaa siipiensä alle. Syksyl-lä 2010 tehdyn kyselyn kohteena oli-vat 2009-2010 valmistuneet kohteet ja vastauksia saatiin 115.

Tulokset ovat varsin imartelevia. Remonttia suosittelisi muillekin 95 prosenttia vastaajista. Urakoitsijan työskentelyyn oli tyytyväisiä 95 pro-senttia asiakkaista. Kustannusarvio piti hyvin 92 prosenttia tapauksista.

Käyttövesiremontin yhteydessä voi olla sopiva tilaisuus uusia myös vanhaksi päässeitä vesikalusteita.

24

Usein ajatellaan ja luullaan, että sammu-tusjärjestelmät sopivat ainoastaan toi-

mistoihin, liikerakennuksiin, majoitusliikkei-siin sekä julkisiin tiloihin. Totuus on kuiten-kin se, että sammutusjärjestelmä sopii yh-tälailla myös omakotitaloihin ja se voidaan asentaa myös vanhoihin taloihin esimerkiksi käyttövesiremontin yhteydessä.

Kotiin asennettuna sammutusjärjestel-mä palon sattuessa antaisi lisää aikaa ihmi-sille pelastautua ja hidastaisi huomattavasti tai jopa estäisi palon leviämisen. Näin vahin-gon sattuessa voitaisiin myös omaisuusva-hinkojen määrää pienentää huomattavasti.

Järjestelmä reagoi lämpöön

Automaattisen sammutusjärjestelmän toi-

minta käynnistyy, kun ilman lämpötila nou-see korkeammaksi kuin 68 astetta. Kuu-mempiin tiloihin kuten saunaosastolle asen-netaan sinne sopivat suuttimet, jotka rea-goivat vasta korkeampiin lämpötiloihin.

Sammutusjärjestelmä ei reagoi ruuan-käryyn tai savuun, ainoastaan lämpöön. Sprinkelijärjestelmän lisäksi tilassa tulee käyttää palo- ja häkävaroittimia. Kun lämpö-tila-arvo ylittyy sulkuventtiilinä toimiva nes-tetäyttöinen lasikapseli rikkoutuu ja sprinkle-ri alkaa suihkuttaa vettä.

Putket piiloon

Uponor-sammutusjärjestelmä voidaan asen-taa uuteen taloon rakentamisvaiheessa ja vanhaan taloon esimerkiksi käyttövesi-remontin tai muun peruskorjauksen yhtey-dessä.

Yhtäaikainen asennus käyttövesijärjes-telmän kanssa tuo säästöä asennuskustan-nuksiin. Sprinklerijärjestelmä liitetään talon käyttövesijärjestelmään.

Etenkin uudiskohteissa putkena käyte-tään vuotosuojattua ja suojaputkessa olevaa Uponorin Wirsbo-PEX-putkea, jonka Q&E -liitostekniikka varmistaa tiiviit liitokset. Sammutusjärjestelmä on lähes huomaama-ton, koska putket asennetaan alakattora-kenteen sisään. Vain lasiampulli ja sprinkle-rinpää jäävät näkyviin. Sprinklerin pään voi suojata valkoisella tai messingin värisellä suojakuvulla, joka putoaa automaattisesti pois, kun lämpötila huoneessa ylittää 57 cel-sius-astetta. Saneerauksessa käytetään ta-vallisimmin Uponor komposiittiputkea, jol-loin putki voidaan jättää näkyviin tai halu-tessa koteloida.

Putkiston kunnossapito on helppoa. Pientaloissa järjestelmä on liitetty johonkin talon wc:hen, jolloin laitteiston toiminta tu-lee testatuksi wc-istuimen huuhtelun myötä. Pientalojen vesimäärän mitoituksessa ole-tetaan, että enintään kaksi suutinta lauke-aa palon aikana. Tämä tarkoittaa 120 litraa minuutissa olevaa vesimäärää.

Järjestelmä varustetaan virtausilmaisi-mella, joka lähettää signaalin talon hälytys-

Teksti: Jaana Pesonen Kuvat: Uponor Oyj:n kuva-arkisto

Sammutusjärjestelmä sopii myös kotiinOlemme tottuneet suojaamaan itsemme, kotimme ja sen irtaimiston ensisijaisesti vakuutuksilla. Lisäksi monissa taloissa on jo useita palo- ja häkävaroittimia, turvalukot sekä murtosuojalaitteisto. Sen sijaan sammutusjärjestelmä on vielä harvinainen hankinta, vaikka se parantaisi kodin paloturvallisuutta huomattavasti.

Faktaa tulipaloista• Suomessa syttyy vuosittain noin

14 000 tulipaloa, joista asunto-paloja on noin 2 500.

• Suomessa kuolee vuosittain tuli-paloissa keskimäärin 100 ihmistä. Suomalaiset ovat palokuolema-tilastossa eurooppalaisittain kat-sottuna tilastojen huonoimmasta päästä.

• Valtioneuvosto on asettanut ta-voitteeksi vähentää palokuole-mia 50 prosentilla vuoteen 2015 mennessä.

• Yleisimmät tulipalon syttymis-syyt ovat tupakointi ja sähkö-laitteet.

Paranna kotisi asumisturvallisuutta

järjestelmään, palokelloon tai muuhun ha-luttuun paikkaan, jossa jokin suuttimista on lauennut.

Suunnitelma veloituksetta

Sammutusjärjestelmän suunnittelu ja hankin-ta on tehty asiakkaille mahdollisimman hel-poksi. Uponor suunnittelee veloituksetta ko-din sammutusjärjestelmän rakennuksen poh-japiirustuksen perusteella. Asiakas saa listan Uponorin valtuuttamista ja tarvittavan asen-nuskoulutuksen suorittaneista yrityksistä se-kä materiaaliluettelon, josta käy ilmi asennuk-sessa tarvittavat osat ja kiinnikkeet. Näin tar-jouspyyntöjen pyytäminen helpottuu.

Asennuksen tekee aina työhön koulu-tettu lvi-ammattilainen. Palvelutaloihin ym. kohteisiin, joihin sammutusjärjestelmä asen-netaan viranomaisten vaatimuksesta, asen-nuksesta vastaa liike, jolla on Tukesin val-tuudet laitteiston asentamiseen. Tästä saat-te lisätietoa Uponorilta. n

Metalli ja Lvi-Lundgren Huittisista

Sprinkeliasennukset ammattitaidollaLvi-Lundgren on perinteinen vuonna 1963 perustettu lvi-alan asennusliike. Vaikka perinteet velvoittavat ja niistä pidetään kiinni, on asennusliikkeen oltava myös mukana uusien teknisten ratkaisujen toteutuksessa. Sammutus-järjestelmät ovat nykyaikaa ja siksi asennusliike on kou-luttautunut asentamaan myös niitä muiden perinteisten putkitöiden rinnalla.

– Olemme asentaneet lukuisia sammutusjärjestelmiä rei-lun kolmen vuoden aikana sekä uusiin rakennuksiin että saneerauskohteisiin. Yhteistyö Uponorin kanssa on su-junut erittäin hyvin. He tarjoavat asennusliikkeille hy-vät koulutusmahdollisuudet ja teknistä neuvontaa, kertoo Jarmo Lundgren.

– Uponorin tuotteet ovat asennusliikkeen kannalta kat-sottuna laadukkaita ja asennustyötä helpottavat erikois-komponentit, joilla kokonaisuus saadaan toteutettua tek-nisesti laadukkaasti sekä myös tilaajan kannalta katsottuna siististi. Asennuksessa PEX-putki on erittäin hyvä, sillä se on taipuisaa ja kevyttä. Liitosten tekeminen siihen suunni-telluilla osilla ja työkaluilla on nopeaa ja samalla liitoksista saadaan erittäin pitävät, huomauttaa Lundgren.

Kun lämpötila nousee raja-ar-von sammutusjär-jestelmän sulku-venttiilinä toimiva nestetäyttöinen lasikapseli rikkou-tuu ja sprinkleri alkaa suihkuttaa vettä.

Puhdasta sisäilmaa Uponorin luotettavilla ratkaisuilla

UPONOR- ESIERISTETTY ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ – NOPEASTI ASENNETTU VARMOILLA LIITOKSILLA• Esieristys lyhentää asennusaikaa ja toimii tehokkaana

kondenssieristeenä• Tiivis ja energiatehokas ratkaisu – energia ei huku rakenteisiin• Vuoden 2009 Rakennustuote (Rakennustietosäätiö RTS)

UPONOR-RADONJÄRJESTELMÄT – TEHOKASTA SUOJAA RADONIA VASTAAN• Asennusvalmis järjestelmä helppo asentaa talon perustusvaiheessa • Uponor-saneerauspaketti jälkiasennuksena talon rakenteita purkamatta

Kokeneen valmistajan ilmanvaihto- ja radoninpoisto-ratkaisuilla varmistat turvallisen ja terveellisen huoneilman, jossa on helppo viihtyä.

Yhteistyötä turvallisen sisäilman puolesta:

Uponor-ilmanvaihtojärjestelmä on tiivis, M1-puhtausluokkaan kuuluva Allergia- ja Astmaliiton hyväksymä kokonaisuus. Sen muovisilla ilman-vaihtokanavilla ja kanavaosilla on VTT:n tuotesertifi kaatti nro 158/01.

LISÄTIETOJA

020 129 211 ja www.uponor.fi

RADON_1_2S_VAAKA.indd 1 14.1.2011 8.34

26

UponoriltaUutta

Harmaavesisuodatin pesu- ja tiskivesilleMökin harmaiden jätevesien käsittely hoituu yksinkertaisesti ja helposti Uponor-harmaavesisuodattimella. Se soveltuu nimensä mukaisesti harmaille eli pesu- ja talousjätevesille, joita syntyy peseytymisestä, pyykinpesusta ja tiskaamisesta. Harmaavesisuodatin sopii tavanomaiseen mökkikäyttöön, eikä järjestelmä vaadi jatkuvaa käyttöä tai sähköä. Mökillä voi olla siis vesi-johto ja mukavuuksina pyykinpesukone, tiskikone ja suihku. Sen sijaan wc-vedet pitää kerätä erilliseen umpisäiliöön tai käyttää perinteistä kui-vakäymälää.

Harmaavesisuodattimessa jäteveden puhdistaminen tapahtuu hajut-tomasti ja energiatehokkaasti säiliön sisällä olevassa turvesuodattimessa. Pumppuja ei tarvita eikä sähköä kulu. Puhdistunut vesi ohjataan suodatuk-sen jälkeen purkuputkella esimerkiksi avo-ojaan. Poiskuljetettavaa jätettä ei synny, sillä suodatinturve voidaan kierrättää käyttämällä sitä oman pihan maanparannusaineena. Huollontarve on erittäin vähäinen. Huolloksi riittää suodatinturpeen vaihto noin 100 käyttöpäivän jälkeen tai vähintään kerran kolmessa vuodessa sekä vedenjakolevyn puhdistus tarvittaessa. Harmaa-vesisuodattimen maksimivirtaama vuorokaudessa on 500 litraa.

Täydellinen tuotepaketti sisältää suodattimen osat: soraa, ja suodatin-turvetta sekä asennusohjeen. Lisäksi tarvitaan 75 millimetrin paksuista vie-märiputkea tulo- ja poistoviemäriksi. Harmaavesisuodattimen leveys on 995, pituus 1190 ja korkeus 860 millimetriä. Painoa suodattimella on 95 kiloa. Talvikäyttöä varten tarvitaan lisävarusteena talvivarustepaketti, joka sisältää eristeen ja lämmityskaapelin.

Harmaavesisuodatin on suunniteltu asennettavaksi jo olemassa olevaan valmiiseen pihaan. Se voidaan sijoittaa sen esimerkiksi nurmikon tai kallion päälle, kompostin kylkeen tai maisemoida osaksi kukkapenkkiä.

Sakkapesälliset rännikaivot sadevesien keruuseenRakennuksen perustusten suojaus veden aiheuttamilta haitoilta on eh-dottoman tärkeää, jotta talon rakenteet pysyvät kuivina. Sadevesirännien keräämä vesi kootaan syöksytorvista rännikaivoihin, joista ne kulkeutuvat hulevesiviemäreihin. Rännikaivot siivilöivät myös suurimmat roskat ja leh-det pois, jotta ne eivät kulkeudu viemäreitä tukkimaan.

Uponorin valikoimiin kuuluu kaksi uutta rännikaivomallia: Rännikaivo Plus ja Rännikaivo SK300, joissa molemmissa on noin 10 litran suuruinen sakkapesä.

Sakkapesällinen Rännikaivo Plus sijoitetaan talon syöksytorvien alle ja kaivossa oleva korkea reunus estää veden roiskumisen talon seinään. Rän-nikaivo SK300 voidaan sijoittaa pihamaalle, asfaltoidulle alueelle, kivetyk-selle tai nurmelle, mutta ei ajoneuvoliikennealueelle Kaivo voidaan lyhentää kahdesta kohdasta sahaamalla katkaisu-urasta. Kaivossa on valurautakansi, joka pysyy tiukasti kiinni.

Kaivon halkaisija 315 millimetriä ja korkeus 600 millimetriä. Tuloyhteen korkeus kaivon pohjasta on 175 ja lähtöyhteen korkeus on 160 millimet-riä. Tuotteissa on valmiina 110 millimetrin putkiliittymät sadevesiputkelle tiivisteen kanssa. Kaivot ovat kevyitä käsitellä, rännikaivon paino on vain 4 kiloa ja valurautakannella 6,7 kiloa. Valmistusmateriaalina on polyeteeni.

27

Kestävä kaapelinsuojaputkiKaapelinsuojaputkea tarvitaan tyypillisesti pihavalaistus- sekä tietolii-kennekaapeleiden asennuksessa suojaamaan itse kaapeleita. Upono-rin kaksoisseinämäinen PE kaapelinsuojaputki on sisäpinnaltaan sileä ja ulkopinnaltaan aallotettu. Kaksoisrakenne antaa putkelle lisää ra-kennelujuutta ja joustavuutta. Sileä sisäpinta helpottaa kaapeleiden vetämisen ja putkessa valmiina oleva vetonaru helpottaa kaapelin su-juttamista suojaputkeen.

Keltainen putki on tarkoitettu sähköasennukseen ja punainen te-leasennukseen.

Putkikiepin halkaisija on 1,15, korkeus 0,35 ja pituus 50 metriä. Taivutussäde on 0,5 metriä. Järjestelmä sisältää tarvittavat kaksois-muhvit, tulpat ja tiivisteet.

Tiivisteiden ja erikoiskaksoismuhvin avulla järjestelmästä saadaan tarvittaessa vesitiivis.

Energiaa säästävä lattialämmityksen säätöjärjestelmäUponorin säätöjärjestelmä Control System DEM (Dynamic Energy Ma-nagement) perustuu ainutlaatuiseen uuteen teknologiaan, joka jakaa energian tehokkaasti, luo miellyttävät asumisolot ja mahdollistaa hii-lidioksidipäästöjen vähentämisen. Uponor Control System DEM mu-kautuu huoneen olosuhteisiin. Näin lattia luovuttaa vain tarvittavan määrän energiaa ja säilyttää miellyttävän ja tasaisen lämpötilan huo-neessa ja lattiapinnoilla. Uponor Control System DEM -järjestelmän automaattisen tasapainotustoiminnon ansiosta jakotukeille ei enää tarvita piirikohtaisia esisäätöjä.

Uusi säätöjärjestelmä säästää energiaa 5-8 prosenttia perinteiseen lattialämmitykseen verrattuna. Älykäs ohjausjärjestelmä pitää huone-lämpötilan tarkasti haluttuna tasolla. Järjestelmä soveltuu hyvin ma-tala- ja passiivienergiatalojen vaatimaan erittäin tarkkaan lämmönsää-töön. Myös vanha jo olemassa oleva lattialämmitysjärjestelmä voidaan päivittää energiatehokkaammaksi uudella ohjausjärjestelmällä.

Säätöjärjestelmää on saatavissa sekä langattomana ja langallisena.

Tiivistä radon-eristystäUponorin valikoimiin kuuluvat uudenlaiset radontiivisteet: kaksi eri-laista sokkelitiivistettä, puu- ja kivitalotiiviste, neljä erikokoista läpi-vientitiivistettä talon putkistojen tiivistämiseen sekä jakotukkitiiviste jakotukille johtavien putkien tiivistämiseen. Sokkelitiivisteitä on saa-tavissa 15 ja 20 metrin rullissa.

Tiivisteet valmistetaan EPDM-kumista, joka on erityisen kestävä ja joustava eristemateriaali. Tiivisteiden asennuksessa ei tarvita eri-koistyökaluja tai tulitöitä.

Tiedä mistä talosi on tehtyta r j o u s pa lv e lu / v e lo i t u k s e to n m at e r i a a l i l a s k e n ta Pyydä Uponor-tarjouspalvelusta suoraan tarjous tarvikkeista ja asennuksesta tai veloituksettomat materiaaliluettelot.

j ä r j e s t e l m ä to d i s t u s Kun hankit talotekniikan täydellisinä järjestelminä yhdeltä valmistajalta, ovat vastuutkin selkeät. Järjestelmätodistus osoittaa, että Uponor vastaa järjestelmiensä laadusta ja asennustyön tehnyt asennusyritys asennuksesta.

a rv o n s a s ä i ly t t ä v ä kot i Uponor-talotekniikka selkeyttää rakentamista ja hyvin tehty koti säilyttää arvonsa.

LVI-järjestelmien valinnalla ratkaiset kestävätkö kotisi putket kymmenien vuo-sien asumisen. Onko sisällä terveellistä hengittää. Onko talosi lämmitys energia-taloudellista sekä miellyttävää. Vetävätkö viemärit ja kuivuuko pihasi kaatosateen jäljiltä. Uponor-pientaloratkaisun valitse-malla voit olla varma, että kotisi talotek-niikasta ei löydy heikkoja lenkkejä.

lisätietoja020 129 2020www.uponor.fi

Uponorilta ratkaisut myös

käyttövesi-remonttiin

ilmo210x250_PTR_0111_Kodinmuk.indd 1 19.1.2011 13:20:35