Embed Size (px)
Citation preview
Kohti uutta – työpajojen toimintaympäristö murroksessa
Valtakunnalliset Työpajapäivät 18.4.2018
2
Muutoksia kuvaamassa ja keskustelemassa ovat:
ylitarkastaja Merja Hilpinen OKM:stä, neuvotteleva virkamies Elina Palola STM:stäerityisasiantuntija Anna Toni TEM:stä sekä kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta
Keskustelua ohjaamassa ja kysymyksiä esittämässätoiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker TPY:stä
Työpajatoimintaan liittyviä rakenteita ja lakeja uudistetaan monella sektorilla
työllisyys-politiikka
sote-politiikka
nuoriso-politiikka
koulutus-politiikka
Työpajatoiminta tänään
TE-palvelutKELA
etsivä nuorisotyöoppilaitokset
sosiaalitoimi
kuntouttava työtoiminta
kuntoutusstandardittyökokeilu
palkkatuki
valtionrahoitus
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
Sosiaalihuoltolaki
Nuorisolaki UUSI!
JTYP-laki
paikalliset sopimukset
UUSI! Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö
sosiaalinen kuntoutus
työllistymistä edistäväammatillinen kuntoutus
kotoutumisen toimenpiteet
Laki kotoutumisen edistämisestä
Vapaa sivistystyö
VANUPO
4
Sektorikohtaista tarkastelua –muutoksia työpajatoiminnan sääntelyssä ja
ympäröivissä rakenteissa
Valtakunnalliset työpajapäivät
18.-19.4.2018
Jyväskylä
Merja Hilpinen
Nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017
Valtion nuorisotyön ja –politiikan ohjelma
Lain 5 § mukaan:
”Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi valtakunnallisen nuorisotyön ja -
politiikan ohjelman. Ohjelma sisältää tarkemmat tavoitteet valtakunnalliselle
nuorisotyölle ja -politiikalle ja niiden tukemiselle. Ohjelman toteutumista
seurataan ja ohjelma tarkistetaan tarvittaessa. Ohjelman valmistelee opetus-
ja kulttuuriministeriö yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöiden
kanssa. Valmistelussa tulee kuulla nuoria ja nuorisotyön ja -politiikan
keskeisiä tahoja. Tarkempia säännöksiä ohjelman sisällöstä ja valmistelusta
voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.”
Huom:
lain siirtymäsäännöksen (30§) vuoksi ensimmäinen ohjelma tehtiin kolmeksi vuodeksi 2017
– 2019.
6
19 §Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan osaamiskeskukselle
”Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi
valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten toimintaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy osaamiskeskuksen
valtionapukelpoisuuden. Valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksenä
on, että osaamiskeskus kehittää ja edistää nuorisoalan perus- ja erityisosaamista
sekä nuorisoalan asiantuntija- ja muita palveluja tuottamalla, kokoamalla,
hyödyntämällä tai jakamalla tietoa nuorista, nuorisotyöstä tai nuorisopolitiikasta.
Lisäksi osaamiskeskuksen tulee toteuttaa 2 §:ssä säädettyjä tavoitteita ja
lähtökohtia.
Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan myös huomioon keskuksen
taloudenhoito ja toiminnalliset edellytykset, valtakunnallinen merkitys
nuorisoalalla, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, valtakunnallinen nuorisotyön ja -
politiikan ohjelma sekä osaamiskeskusten muodostama kokonaisuus.
Valtionapukelpoisuus myönnetään määräajaksi.”
7
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta
(voimaan 13.4.2017)
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (2§)
1) sovittaa yhteen nuorten kasvu- ja elinolojen kannalta keskeisten ministeriöiden
määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimialallaan edistävät nuorisolain
(1285/2016) 2 §:n mukaisten tavoitteiden toteuttamista ohjelmakaudella;
2) sisältää nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset, mukaan lukien
painopisteet nuorisolain 19 §:n mukaisten nuorisoalan osaamiskeskusten
valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle; ja
3) asettaa kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle
toiminnalle.
Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon:
1) Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista ja muut
nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset;
2) Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisopoliittiset tavoitteet; ja
3) nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret.
8
Kenen ohjelma ?
• Vanupo on valtion ohjelmaPoikkihallinnollinen ohjelma, johon tavoitteiden toteuttaminen on ensisijaisesti ministeriöiden
vastuulla. Ministeriöt hyödyntävät ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä ohjatessaan alaisen
hallintonsa, mukaan lukien aluehallinnon toimintaa. Yhtenä toimeenpanon välineenä on nuorisoalan
osaamiskeskusten muodostama verkosto.
• Kunnille VaNuPo:sta teemoja – ei määräyksiäOhjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hyvää yhteistoimintaa valtion ja paikallisten
toimijoiden välillä. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet eivät sido kuntia niiden päättäessä nuorisotyön
järjestämisen tavoista.
• Nuorisotoiminnan kenttä on vapaa – Vanupo ohjaa avustamistaNuorisoalalle on tyypillistä kansalaistoiminnan suuri merkitys. Vapaan, viranomaisista
riippumattoman kansalaistoiminnan arvo tunnistetaan ja tunnustetaan. Ohjelman vaikutus
kansalaistoimintaan toteutuu useimmiten valtion avustustoiminnan kautta.
9
VANUPO-ohjelman keskeinen sisältö
1. KESKEISET YHTEEN SOVITETTAVAT NUORISOPOLIITTISET TAVOITTEET
JA TOIMENPITEET
Ohjelmassa on viisi tavoitetta. Valmisteltu tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden ja
opetus- ja kulttuuriministeriön välillä. Tavoitteet ja niihin kohdistuvat toimenpiteet perustuvat
hallituksen linjauksiin, ml. hallituksen toiminnan puolivälitarkastelun linjauksiin. Yhtenä
perustana Valtion nuorisoneuvoston lausunto ohjelmaan otettavista asioista.
2. SUOMEN TAVOITTEET NUORISOALAN KANSAINVÄLISELLE JA
EUROOPPALAISELLE YHTEISTYÖLLENuorisoalan toiminta EU:ssa, Euroopan neuvostossa ja pohjoismaisessa yhteistyössä sekä
niiden painopisteet.
3. PAINOPISTEET NUORISOALAN OSAAMISKESKUSTEN HYVÄKSYMISELLE
Painopisteet valtionapukelpoisuushyväksynnälle (lain 19 §). Ohjelmassa nimetään ne teema-
alueet, joille tarvitaan osaamiskeskuksia, ei itse osaamiskeskuksia.
10
3. Painopisteet osaamiskeskusten 2018 – 2019 hyväksymiselle
Nuorten osallisuusNuorten kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen, nuorten vaikuttamisen ja kuulemisen edistäminen,
osallisuus- ja demokratiakasvatus
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön koordinaatio, Nuorisotakuun toimeenpanon vahvistaminen ja
monialainen yhteistyö nuorten elinolojen edistämiseksi.
Verkossa tapahtuva nuorisotyö sekä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Digitaalisten menetelmien käytön edistäminen nuorisotyön eri osa-alueilla ja digitaalisen nuorisotyön osaamisen
kehittäminen; nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tukeminen.
Nuorisotyön laadun ja menetelmien kehittäminenNuorisotyön monipuolisen vaikuttavuuden edistäminen, nuoria koskevan tutkimustiedon tuottaminen ja
indikaattorien kehittäminen sekä nuoria koskevan tiedon kerääminen, tallentaminen ja analysointi; sekä
nuorisotyön uusien muotojen kehittäminen, dokumentointi ja levittäminen.
11
Etsivä nuorisotyö
• Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja
auttaa hänet koulutukseen ja työhön pääsyä edistävien ja/tai elämänhallintaa
lisäävien palvelujen ja muun tuen piiriin. Etsivä nuorisotyön tarjoama tuki on
nuorelle vapaaehtoista. Etsivä nuorisotyö ei ole kuntia velvoittavaa, kunta voi
järjestää sen itse tai ostaa etsivän nuorisotyön palvelun palveluntuottajalta.
• Etsivää nuorisotyötä tuetaan valtioavustuksin, jotka aluehallintovirastot
myöntävät kunnille tai palveluntuottajille opetus- ja kulttuuriministeriön sille
käyttöön asettamista varoista. Valtionavustusta myönnetään etsivän
nuorisotyöntekijän palkkakuluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee,
että etsivää nuorisotyötä tehdään yhteistyössä erityisesti koulutuksen
järjestäjien, ohjaamojen ja nuorten työpajatoiminnan sekä kunnan
sosiaalityön kanssa.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut etsivää nuorisotyötä vuodesta 2008
saakka. Valtionavustus on vuonna 2018 avustus on 27 500
euroa/henkilötyövuosi..
12
Valtion rahoitus nuorisotyöhön29.91.50. Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 54 770 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:
13
Nuorten aktiivinen kansalaisuus
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt 15 800 000
Lakisääteiset kansalliset toimikunnat 900 000
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen
Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen
vahvistaminen 7 127 000
Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja
alueellinen nuorisotyö
Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen 8 020 000
Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti
4 670 000
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen
Valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset
5 150 000
Kokeilu, kehittäminen, tutkimus 7 043 000
Kansainvälinen yhteistyö 1 000 000
Valtakunnalliset nuorisokeskukset 5 060 000
Yhteensä 54 770 000
Valtion rahoitus nuorisotyöhön
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
• Momentille myönnetään 19 523 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
• 1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen
• 2) Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien
menojen ja avustusten maksamiseen.
14
työllisyyden-hoito
sote-palvelut
nuorisotyökoulutus
STM/ Toimintaympäristön muutokset
sosiaalitoimi
KELA
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
Sosiaalihuoltolaki
kuntoutusstandardit
kuntouttava työtoiminta
sosiaalinen kuntoutus
työllistymistä edistäväammatillinen kuntoutus
Työ- ja elinkeinohallinnon muutokset ja yhtymäpinnat työpajoihin
Anna Toni
Työpajapäivät 18.4.2018
Agenda
25.4.2018
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
17
25.4.2018
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
18
Osaava työvoimaUpskilling, reskilling ja monipuolistaminen
Urasuunnittelu muuttuvassa maailmassa
Oman roolin löytäminen yhteiskunnassa
Uudet toimentulon mallit
Uuden työn muodot ja urien hybridisaatio
Ammatillinen liikkuvuusEpävarmuus = joustavuus?
Työmarkkinatietous ja urasuunnittelutaidotEnnakointi ja pro-aktiivisuus
Verkko-ohjaus ja sähköiset palvelut oman osaamisen hallitsemiseen
Verkostot ja kumppanuudetJulkinen, yksityinen ja kolmas sektori yhteistyössä
Ohjaus ja valmennus yksilön tukena
25.4.2018
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
19
Maakunnallisina kasvupalveluina
tulee järjestäärekrytointi- ja osaamispalveluja
Ammatinvalinta- ja uraohjaus
Kasvupalvelukoulutus
Palkkatuki
voidaan järjestääpalveluita
• yritystoimintaan ja yrittäjyyteen,
• kansainvälistymiseen
• työnhaun tukemiseksi kuten työkokeilu ja valmennukset (valmennukset löyhemmin säädelty kuin esim. työkokeilu, jonka reunaehdot pysymässä samoina)
Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta
Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja
ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksessa.
Palveluilla
edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta
alueet voivat räätälöidä palveluita alueensa tarpeita vastaaviksi
25.4.201820
Kasvupalvelujen rahoitus osana maakuntien yleiskatteellista rahoitusta
Maakunnille siirretään kasvupalvelujen järjestämiseksi ELY-keskusten ja TE-toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit
Rahaa siirtyy 700–800 miljoonaa euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta.
Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty, vaan maakunta päättää kohdentumisen.
25.4.201822
60 %Työttömät työnhakijat
15 %Työttömyysaste
25 %Yritysten toimipaikat
• Lisäksi erillisrahoituksena rakennerahastovaroista noin 300–400 miljoonaa euroa vuosittain
• Valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2800 henkilötyövuotta kasvupalvelulain nojalla
• Maakuntajaon kriteerit ja painoarvot:
25.4.2018
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla
Laki julkisista rekrytointi-ja osaamisen kehittämis-
palveluista
Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen
rahoittamisesta
Laki kotoutumisen edistämisestä
Kasvupalvelun lakikokonaisuus
HE 4/2018
HE syksy 18Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta
HE 5/2018
23
HE syksy 18Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille
Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM)
Järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen
25.4.201824
Maakunnan kasvupalvelu-
tehtävät
Järjestäminen ja julkiset
hallintotehtävät maakunnassa
Palvelujen tuottaminen
Ulkoisena tuotantona
Kilpailulliset markkinat
ensisijainen
Kunnat /sidosyksiköt
mahdollinen jos tätä palvelua ei ole
markkinoilla
Konsernin omana tuotantona
Jos kilpailu-tilanteessa
markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä
Jos ei kilpailu-tilanteessa, voi
maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai
yhtiössään
Eriyttäminen:• Järjestäminen ja tuottaminen
erotetaan toisistaan• Järjestäminen on maakunnan tehtävä• Tuottamisessa on useita
mahdollisuuksia
Maakunta voi päättää,minkä osan palvelu-tuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa
Järjestelmävastuuseenkuuluu kasvupalvelujen yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa.Julkisia hallintotehtäviä ovat mm. tukien ja korvausten myöntäminen.
Kilpailullisuudella tavoitellaan laadukasta ja vaikuttavaa sisältöä
Etunimi Sukunimi25.4.201825
Millaista tukea kansalaiset tarvitsevat omannäköisen uran
rakentamiseen ja suunnitelmissa onnistumiseen?
Monialaista palvelua tarvitsevat asiakkaat
Maakunnan on huolehdittava kasvupalvelujen sekä maakunnan muiden palvelujen yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisiksi palveluketjuiksi (kasvupalvelulaki).
Maakuntauudistuksessa nykyiset TYP-toimintamallin keskeiset toimijat ja vastuut muuttuvat. Yhteensovittamisen tarve säilyy – mm. kasvupalvelut, sote, Kelan kuntoutuspalvelut, kunnan elinvoimapalvelut.
Nuorille tulee olla matalan kynnyksen monialaisia palvelupisteitä, esim. Ohjaamo esimerkki jo nykyisellään eräänlaisesta allianssista (rekrylaki)
Australian ”malli”?
25.4.201826
Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin?
25.4.201827
• lisätä alueen elinvoimaa
• löytää ihmisille töitä
• löytää yrityksille työntekijöitä
• tukea yritysten kasvua.
Maakuntien kasvupalveluilla
ja kuntien elinvoimatehtävillä
on samansuuntaiset tavoitteet:
Yhteistyö on avain erityisesti vaikeammin työllistyvien tukemisessa
Kasvupalveluiden, sote-palveluiden ja koulutuksen yhdistäminen – työpajojen rooli?
Yhteinen tavoite: että jokainen alueen asukas löytäisi omannäköisen paikan yhteisössä ja toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuudet tämän toteuttamiseen
Kasvupalvelu- ja ostopalvelupilotit tukemassa maakuntia
Hankkeet tukevat maakuntia ja palveluntuottajia uusiin toimintamalleihin siirtymisessä
Pilottien käynnistys loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 välillä. Sopimuskaudet esim. 2020 loppuun (palvelujen jatkuvuus 2020)
HE-luonnos julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi eduskunnassa
Nuorten tulosperustaiset ostopalvelut tuoneet työpajat uudenlaiseen rooliin
Pilotit mahdollisuus rakentaa yhteistyöverkostoja ja kokeilla erilaisia palvelumalleja!
25.4.201828
Maakunnat valmistautuvat tulevaan – vaikuttamisen paikka
Etunimi Sukunimi25.4.201829
Etunimi Sukunimi25.4.201830
Onnistuva Suomi tehdään lähelläFinlands framgång skapas lokalt
Kohti uutta – työpajojen toimintaympäristö murroksessa
Rinnakkaisseminaari 3
Työpajapäivät 18.4.2018 JyväskyläKehittämispäällikkö Erja Lindberg
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt
Kunnissa yhdistellään työllisyyttä
edistäviä toimintoja akselilla työllisyys,-
elinkeino-, koulutus-, sote- ja
hyvinvointipalvelut. Kunnilla on
paikallistoimijoina paras tuntemus
oman alueensa tarjoamista
työllistymismahdollisuuksista ja -
tarpeista sekä sen asiakkaista ja kykyä
yhteen sovittaa työtä ja tekijöitä.
33
25.4.2018
A successful Finland means local action
Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta on edelleen kasvussa
25.4.2018
34
Lähde: Kela/Kelasto
Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Tammi - kesäkuu 198 milj. 208 milj. 216 milj.
Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. 408 milj. 426 milj. 432 milj.
Nykyinen rahoitusvastuu Uusi rahoitusvastuu
300–999 pv tm-
tukea saaneet
yli 1000 pv tm-
tukea saaneet
300–999 pv tm-
tukea saaneet
yli 1000 pv tm-
tukea saaneet
valtio 50 % 30 % 50 % 30 %
kunta 50 % 70 % 25 % 35%
maakunta - - 25% 35%
Esitys rahoitusvastuun muuttamiseksi:
Valtio rahoittaisi kokonaan alle 300 päivää työmarkkinatukea saaneista maksettavat
työmarkkinatuet sekä työllistymistä edistävien palveluiden aikaiset
työmarkkinatukimenot riippumatta kertyneiden etuuspäivien määrästä.
Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti siten, että rahoitusvastuun mukana maakunnille siirrettäisiin valtionosuuksia kompensoimaan nykyisiä työmarkkinatukimenoja.
Kasvupalvelu-uudistus kuntien näkökulmasta
• Vaikutus elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden toimintaan
Ei suoranaisesti rajaa kuntien nykyistä elinkeinopolitiikkaa
Voi vaikuttaa välillisesti, jos maakunta päättää ostaa samoja palveluja, joita kunta/kehy tuottaa
Yritysasiakkaiden ohjautuminen kasvupalveluihin on markkinoiden varassa, mikä voi lisätä kuntien ja kehyjen asiakasohjauksen merkitystä
Kuntien on mahdollista osallistua markkinoilla tuotettavien palveluiden tuotantoon erillisten markkinoilla toimivien yhtiöiden kautta (ei voi olla sidosyksikköasemassa kuntaan)
• Vaikutus kuntien työllisyyden hoidon tehtäväkenttään
Työllisyyspalveluiden päävastuu siirtyy maakunnalle
Kuntien rooli TYP:ien mahdollisen lopettamisen takia kapenee ja vastuu yhteensovittamisesta siirtyy maakunnalle
Uudistus ei tunnista kuntien työllisyyttä edistäviä palveluja ja panostuksia (perustelut uudistuksille haettu sote –rajapinnasta)
Uudistus ei vastaa nykyjärjestelmän puutteisiin kuntien rooli järjestäjänä tehostaisi toimien
yhteensovittamista ja vaikuttavuuden lisäämistä
• Ei tarkoita lisärahaa valtion työllisyys ja yrityspalveluihin
• Kunnissa tehtävän työn tarpeellisuus korostuu kasvupalveluiden rinnalla
Kaupunkiseuduilla on suuri merkitys työllisyyden edistämisessä
• Suurilla kaupunkiseuduilla kuntien panostukset yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukeviin toimiin ovat mittavat järjestämisvastuun siirto olisi tehokas keino kaupunkien toimien ja kasvupalveluiden yhteensovittamiseksi
• Pääkaupunkiseudun erillisratkaisun taustalla olevat erityispiirteet korostuvat myös muilla suurilla kaupunkiseuduilla painottaa tarvetta järjestämisvastuun tarkastelulle
• Kasvupalveluiden järjestäjiä voisi suurissa maakunnissa olla useita ilman, että volyymi putoaa toiminnon organisoinnin näkökulmasta liian pieneksi
Vaikeasti työllistyvien palvelut on jätettävä yhtiöittämisen ulkopuolelle
• Toimenpiteissä palvelutuotanto, asiakkaan asemaan liittyvä päätöksenteko ja oikeus tukiin kietoutuvat toisiinsa
• Kokonaisvastuu hämärtyy palvelutuotannon hajautumisen myötä
• Lukuisat kansainväliset esimerkit ja yksityisen työnvälityksen pilotit ovat osoittaneet, ettei tulosperusteinen ostopalveluiden hankinta yksityisiltä palveluntuottajilta ole vaikeammin työllistyvien kohdalla helppo ratkaisu
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt
Hallitusryhmät linjasivat kasvupalveluiden eli yritys- ja työllisyyspalveluiden avoimet kysymykset
• Ministerit Lintilä, Lindström ja Häkkänen sopivat maakunta-uudistukseen liittyvän alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaista 12.1.2018. Uutena linjauksena kannustetaan toteuttamaan maakunnallisia yritys- ja työllisyyspalveluita sekä kunnallisia elinvoimapalveluita yhdessä allianssimallin avulla
• Ministeri Häkkänen: ”Kaupungeissa tehdään arvokasta työtä ja panostetaan paljon elinvoiman ja työllisyyden edistämiseksi. Maakuntien, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin panostukset tulee yhteensovittaa järkevästi. Nämä panostukset saavat mallissa ansaitsemansa roolin”
• Koska merkittäviä pykälämuutoksia ei ole tarpeen tehdä, lakia ei lähetetä uudelle lausuntokierrokselle. Kasvupalvelulaissa on velvoite yhteensovittaa maakunnan ja kunnan toimintoja. Lakiesityksessä tullaan kannustamaan allianssimallin hyödyntämiseen
25.4.2018
38
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt
Kasvupalvelupiloteilla eteenpäin
• Kasvupalvelut vaativat alueiden tarpeisiin ja tilanteisiin sopiviahankkeita, kokeiluja ja pilotteja, jotta aito yhteiskehittäminen voi toteutua
• Kasvupalvelujen järjestäjän ja tuottajien tulee käydä markkinavuo-ropuhelua tiiviisti, jotta saumattomasti jatkuvat rekrytointi- ja osaamispalvelut, maakunnan yrityspalvelut sekä rahoitus- ja kan-sainvälistymisen palvelut voivat ylipäätään syntyä
• Pilotit käynnistyvät loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 välillä ja kestävät vuoden 2020 loppuun
• Mahdollisuuksia kytkeä pilotteihin allianssimalli tai sen elementtejä selvitellään
25.4.2018
39
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt
Kasvupalveluallianssi mahdollisuus kunnille, jos…
• aloiteoikeus neuvotteluihin käynnistämiseen on sekä kunnilla että maakunnilla
• maakunnan ja kuntien tavoitteet ovat yhtenevät
• töitä voidaan tehdään aidosti yhdessä - ei rinnakkain
• kunnilla on mahdollisuus käyttää yhteisiä tietojärjestelmiä
• kunnilla on mahdollisuus - viranomaistahoina – tehdä myös itse palvelutarvearvioita
• kuntouttava työtoiminta voidaan jakaa kunnan ja maakunnan kesken
(esim. työelämäpainotteinen/elämänhallinnallinen)
• palvelut on mahdollista tuottaa laajassa kokonaisuudessa, johon voi liittyä maakuntien, kuntien, kolmannen sektorin tai yritysten omaa tuotantoa
25.4.2018
40
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt
Kuntien ja maakunnan voitava sopia työnjaoista ja tehtävistä !
• Kasvupalvelu-uudistuksen onnistumisen kannalta on keskeistä, että kuntien motivaatio resursoida työllisyys- ja yrityspalveluihin säilyy nykyisellä tasolla. Tämä korostuu tilanteessa, jossa maakuntien yleiskatteinen rahoitus ei mahdollisesti riitäkään pääosin vapaaehtoisten ja harkinnanvaraisten kasvupalvelutehtävien rahoittamiseen. Kaavailtu rahoitusmalli ei kannusta työttömyyden alentamiseen tai kasvupalvelujen järjestämiseen
• Kasvupalvelulain tulisi selkeästi mahdollistaa maakuntien ja kuntien väliset sopimukset järjestämiseen kuuluvien viranomaistehtävien toteuttamisesta osana allianssimallia. Tätä koskeva säädös tulisi sisällyttää kasvupalvelulakiin. Vasta silloin mahdollistuu todellinen maakuntien ja kuntien voimavarojen yhdistäminen, mikä olisi sekä kuntien että maakuntien kannalta tarkoituksenmukaista alueellisten erityistarpeiden huomioimiseksi. Pelkkä lainsäädännön muutoinkin mahdollistama hankintayhteistyö ei tähän riitä
• Hallitusohjelmassa ja sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on korostettu kuntien merkitystä elinvoiman, elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä
Se edellyttää vihdoin myös konkreettisia, kuntien roolia vahvistavia tekoja!
25.4.2018
41
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt
Tulevat TyöllisyysTiistai –nettilähetykset
Lähetykset alkavat aina klo 10.00
15.5.2018
12.6.2018
26.6.2018 (varalla)
25.4.2018
42
Onnistuva Suomi tehdään lähelläFinlands framgång skapas lokalt
Suomen Kuntaliitto
KuntataloToinen linja 14 facebook.com/kuntaliitto00530 HelsinkiPuhelin 09 [email protected] twitter.com/kuntaliitto
työllisyys-politiikka
sote-politiikka
nuoriso-politiikka
koulutus-politiikka
Työpajat yhdyspinnan toimintana?
kasvu-palvelut
sote-palvelut
nuorisotyökoulutus
maakunnalliset palvelut
kunnalliset palvelut
yhdyspinnan palvelut
palvelukokonaisuudet?
yleiskatteellisuus
palvelujen hankintakriteerit?
vaikeasti työllistyvien palvelut?
lähipalvelut?
kuntien rooli työllisyyden hoidossa?toiminnan nuorisotyöllinen lähtökohta?
kunnallisten työpajojen yhtiöittäminen?
Avoimia kysymyksiä
käytössä olevat toimenpiteet?
valmentautujien toimeentulo?
