Kokkolan Tampereen · digitalisaation yhteishankkeissa. x Ks. edellä. Riihimäen kaupnki Ohjelmistorobotiikka x ... Myös muiden kuin kunnan palveluiden rooli palvelutuotannossa

Ehdotuksen

jättävä kunta

Ehdotuksen aihe

Avoimet vastaukset

Kunnalla ei ole

valmista ehdotusta,

mutta se on

kiinnostunut

seuraavaa aihetta

koskevasta

digitalisaation

kehittämisestä

Kuvaus siitä, miten ehdotus parantaa kuntien toimintatapoja tai palveluprosesseja sekä

niiden laatua ja vaikuttavuutta

Teuvan kunta

Mm. sähköinen asiointi,

taloushallinnon

automatisointi. x -

Loimaan

kaupunki

Ei yksittäistä hanketta,

mutta haluaisimme olla

mukana ehkä joissain

digitalisaation

yhteishankkeissa. x Ks. edellä.

Riihimäen

kaupnki Ohjelmistorobotiikka x

Poistamalla manuaalivaiheet saamme tehostettua työn tekemistä. Asiantuntijat voivat keskittyä

tärkeämpiin asioihin.

Nivala

Kunta applikaatio

kuntalaisille sekä

sähköiset lomakkeet x

Kunta applikaatiolla parannetaan kuntalaisille tiedottamista sekä kuntalaisten osallistamista kunnan

toimintaan. Sähköiset lomakkeet parantavat saavutettavuutta ja vähentävät aikaan ja paikkaan

sidottua kuntalaisten palvelua.

Kokkolan

kaupunki,

viittaus Lahden

kaupungin

hakemukseen

koskien "Kuntien

yhteistyönä

valmisteltavat

rakennetun

ympäristön

digitalisaation

yhteishanke-

ehdotukset"

Kehtokuntien yhteistyönä

valmisteltavat rakennetun

ympäristön digitalisaation

yhteishanke-ehdotukset:1.

Pysyvä huoneistotunniste

ja rakennusten tilastollisen

luokittelun muuttaminen ja

2. Kaavayksikkötietojen

laatimisprosessin

kehittäminen kunnissa ja

kaavayksikköjen

laatiminen nykyisistä

asemakaavoista. x

Koneluettavan kaavayksikkötiedon kiireellinen ja laaja tarve yhteiskunnassa. Pysyvä

huoneistotunniste vaatii muutoksia kuntien tietojärjestelmiin.

Kokkolan

kaupunki

Rakennus- ja

huoneistorekisterin

laadunparannus x Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen laadun parantaminen johtaa kiinteistöverotulojen kasvuun.

Jämsän kaupunki

Sisäiset ja ulkoiset

tilavaraukset sekä niihin

liittyvä kulunvalvonta,

sähköinen lukituksen

hallinta x

Yksittäisten ja vakiovuoroisten tilavarausten tekeminen ulkisille ja sisäisille asiakkaille halutaan

tehdä mahdollisimman helpoksti, varaamisesta, verkkomaksamiseen ja automaattiseen

kulunvalvontaan (sähkölukkojen hallinnointi). Tällä hetkellä ei ole saatavilla ko.

kokonaisjärjestelmää ja kokonaisuus on työllistävä ja edellyttää manuaalista hallintaa.

Tampereen

kaupunki /

työllisyyspalvelut

Työllisyys-, kasvu- ja

yrityspalveluiden

digikehittäminen x

Työllisyys- ja kasvupalveluiden toimintapoja ja palveluprosesseja tehostamalla ja digitalisoimalla

voidaan saavuttaa merkittäviä laadullisia ja taloudellisia hyötyjä. Kaupunkien välinen yhteistyö

kehittämisessä tuo tarvittavaa, laajempaa näkökulmaa aiheeseen - erityisesti suurten kaupunkien

kesken.

Kaustisen

seutukunta

(kuntien

yhteistoimintaorg

anisaatio:

Halsua,

Kaustinen,

Lestijärvi,

Toholampi ja

Veteli) ja Keski-

Pohjanmaan

sosiaali- ja

terveyspalveluku

ntayhtymä Soite,

joka järjestää

sosiaali- ja

terveydenhuollon

palvelut Keski-

Pohjanmaan

kunnille sekä

Kruunupyyn

kunnalle

Palveluprosessien,

asiakirjojen ja hakemusten

digitalisointi, Suomi.fi -

viestit palvelun

hyödyntäminen ja

saavutettavuusdirektiivin

vaatimusten toteuttaminen x

Ehdotusta toteutetaan pienten maaseutukuntien alueellisena yhteistyönä sekä sote-palveluiden

osalta maakunnallisena yhteistyönä. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan yhdessä kuntien kanssa

hakien yhteisiä toimintatapoja, työkaluja ja prosesseja. Kehittämistyö ja siinä käytettävä

toimintamalli itsessään lisää alueellisesti ja maakunnallisesti kuntien ja maakunnallisen sote-

toimijan yhteistyötä ja yhteisiä prosesseja digitalisaatiota hyödyntäen. Yhteistyöllä

palveluprosessien kehittämisen suorituskyky ja tehokkuus on parempi; samalla voidaan nostaa

tulosten laatua ja vaikuttavuutta korkeammalle tasolle kuin yksittäisten pienten kuntien omana

toimintana. Toimintamallilla saadaan aikaan myös laajempaa osaamista ja enemmän henkilö- ja

taloudellisia resursseja sekä kehitys- että käyttöönottovaiheeseen. Osaamis- ja resurssinäkökulma

on erityisen tärkeä, ellei kriittinen palvelujen ja prosessien vakiinnuttamisen ja edelleen kehittämisen

vaiheessa. Palveluprosessien kuvauksella päästään arvioimaan ja hakemaan tapoja hyödyntää

digitalisaatiota ja siten kehittämään palveluja.

Kehittämistyössä keskiössä on asiakaslähtöisyys, joka parantaa prosessien tuottamaa asiakas-

kokemusta ja edelleen palvelujen laatua. Prosessien läpinäkyvyys paranee ts. kuntalainen

esimerkiksi tietää asian käsittelyn vaiheen aikatauluinen, kuten päivähoito- tai

rakennuslupahakemuksissa. Toimintamallina on hyödyntää kehitystyön eri vaiheissa eri

käyttäjäryhmistä muodostettavia työryhmiä, joiden avulla asiakkaiden näkökulma saadaan

kehitystyöhön aidosti mukaan. Työryhmät ovat jo osittain muodostettuja (mm. Soiten asiakasraadit)

ICT-ratkaisut ja digitalisaatio ovat välineitä kuntien ja sote-toimijoiden paremmalle palvelulle sekä

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiselle ja

kehittämiselle. Sähköisillä palveluilla voidaan myös tukea kansalaisten mahdollisuuksia itse

ylläpitää toimintakykyään ja terveyttään.

Digitalisoimalla palveluja niitä voidaan skaalata eri päätelaitteisiin ja siten parantaa palveluiden

saavutettavuutta.

Kangasalan

kaupunki

Kuntalaisten keskitetty

asiointiportaali ja

palvelunohjaus,

kuntalaisraportointi,

Modernin tietotyön

mahdollistaminen O365:n

toimintatapoja

kehittämällä, Varaamo-

palvelu, Tapahtuma- &

harrastekalenteri,

Ohjelmistorobotiikan

kehittäminen, Sähköisten

palvelujen kehittäminen x

Asiakasportaali tarjoaisi kuntalaisille yhden näkymän kaikkiin kunnan palveluihin. Taustalla olevaa

palvelunohjausta voitaisiin kehittää jatkuvan parantamisen periaatteella ilman, että se näkyy

asiakkaalle. Asiakkuuden- ja palvelunhallintaa olisi mahdollista kehittää siten, että monet palvelut

olisivat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumattomalla tavalla (“Kunta auki 24/7/365”)

Kuntalaisraportoinnin kehittäminen lisää hallinnon avoimuutta ja kuntalaisten osallisuuden

kokemusta sekä parantaa näin ollen lähidemokratian toimintaedellytyksiä. Samalla

kuntalaisraportoinnin kehittäminen on myös osa tiedolla johtamisen kehittämistä.

Office 365:n käytön laajentaminen ja jatkokehittäminen on tärkeä osa kaupunkiorganisaatioiden

työtapojen uudistamista ja tehostamista. Uusien työtapojen kehittäminen lisää yhteistyötä,

nopeuttaa tiedonkulkua sekä mahdollistaa ajankäytön tehostamisen muun muassa tiedonhallinnan

ja kokousmenettelyjen kehittämisen kautta. O365-työkaluja voidaan lisäksi linkittää asiakkuuden- ja

palvelunhallintaan sekä tuoda tiedolla johtaminen osaksi arkipäivän toimintaa.

Varaamo-palvelun kehittäminen parantaa asiakaspalvelua sekä mahdollistaa kuntien runsaiden

toimitilojen entistä monipuolisemman käytön ja nykyistä korkeammat käyttöasteet.

Tapahtuma- ja harrastekalenterin käyttöönotto aktivoi kuntalaisia osallistumaan kaupungin kulttuuri-

ja liikuntatarjontaan sekä edesauttaa samalla seurojen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä. Tämä

edistää kaupungin elinvoiman ja vetovoiman suotuisaa kehittymistä. Tapahtuma- ja

harrastekalenterin sekä Varaamo-palvelun linkittäminen keskenään vahvistaisi kaikkia edellä

mainittuja positiivisia vaikutuksia.

Ohjelmistorobotiikan kehittäminen modernisoi kaupungin toimintatapoja ja mahdollistaa vapau-

tuvien resurssien kohdentamisen peruspalvelujen kehittämiseen.

Sähköisten palvelujen edelleen kehittäminen on keskeisessä roolissa kuntien palvelujen kehitys-

työssä. Sähköisten palvelujen kehittäminen voi tarkoittaa kokonaan uusia toimintamalleja, jotka

mahdollistavat paremman asiakaspalvelun sekä eri asiakasryhmien huomioimisen.

Valtakunnallisessa yhteistyössä kannattaisi panostaa esimerkiksi suomi.fi-palvelujen

jalkauttamiseen.

Soinin kunta

Kuntien toimintamallien

kartoitus ja digitaalisuuden

askeleet, Sisäisten

toimintamallien ja

asiakaspalvelun

kehittäminen x

Koska tieto-taito digitaalisuuden hyödyntämisessä kuntien toiminnassa vaatii kehittämsitä, on

kunnille tarpeen tehdä kartoitus kehittämistarpeista ja ohjeistus seuraavista askeleista.

Soinin, kuten monien muidenkin kuntien, perustehtäviin liittyvissä toimintamalleissa on paljon

kohtia, joita voidaan kehittää ja tehostaa digitaalisten toimintatapojen ja -kulttuurin jalkauttamisella

käytänteisiin.

Vain nykytilan kartoituksen pohjalta voidaan kunnissa luoda riittävän konkreettisia toimintaohjeita

digitaalisuuden edistämiseen sillä otteella, jossa voidaan aidosti tunnistaa resurssien säästäminen

ja prosessien tehokkuus ja myös parantaa asiakaspalvelua, henkilöstön jaksamista ja tietoturvaa.

Ohjeistuksia on olemassa, mutta ne ovat liian ylätasolla ja niiden soveltaminen vaatii

asiantuntemusta, jota pienissä kunnissa ei automaattisesti ole, etenkään organisaatiota

läpileikkaavana.

Oulunkaaren

kuntayhtymä

(jäsenkunnat Ii,

Pudasjärvi,

Vaala, Utajärvi ja

Simo)

Automatisoidun

talousraportoinnin

toteuttaminen yhteistyössä

toisten kuntien kanssa x

Yhteistyössä toteutettu talousraportoinnin uudistus luo paremmat edellytykset sille, että kuntien

raportoimat taloustiedot ovat jatkossa mahdollisimman luotettavia ja vertailukelpoisia. Lisäksi

yhteistyö mahdollistaisi uudenlaisen verkostoitumisen myös muiden talousteemojen osalta.

Erityisesti pienissä kunnissa on vähäiset resurssit taloushallinnon prosessikehitykselle, joten

yhteistyö tarjoaisi malleja ja vertailukohteita.

Kymenlaakson

sosiaali- ja

terveyspalvelujen

kuntayhtymä

Jäsenkunnat:

Kouvola, Kotka,

Hamina, Pyhtää,

Virolahti ja

Miehikkälä

Tietoallasyhteistyö.

Ennakoiva analytiikka ja

sen kehittäminen.

Prosessikehitys ja

prosessien digitalisointi

kunta-kuntayhtymä

yhteistyössä. Kunnille mm.

sivistyspuolen

ammattilaisille suunnattu

työkalu mm.huolen

ilmauksiin tai muihin

esimerkiksi lakisääteisten

ilmoitusten jättämiseen

ohjaava ja auttava

alustaratkaisu/prosessin

ohjaustyökalu. Ikäryhmille

personoidut ja esteettömät

digipalvelut/käyttöliittymät

(lapset, nuoret, ikäihmiset,

muut erityisryhmät),

Asiakas/potilasohjauksen

digitalisointi esim.

kuntayhtymän toiminnasta

kunnan liikuntapalveluihin

ohjaaminen

(liikuntareseptin prosessin

digitalisointi). Terveyskylän

prosessien käyttöönotto ja

niiden jalkauttaminen.

Kantapalveluiden ja

puolesta-asioinnin

lanseeraustyö maakunnan

asukkaille. Muu x

Tietojohtamisen kyvykkyyden vahvistaminen sujuvoittaa kuntien ja kuntayhtymän talouden ja

toiminnan suunnittelua ja ennakoimista.

Sosiaali- terveyspalveluiden palveluprosessien digitalisointi vahvistaa kuntalaisen vastuuta ja

kyvykkyyttä vastata ja pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Kun kuntalainen pitää huolta omasta

hyvinvoinnistaan sillä on vaikutusta nimenomaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen ja

käyttöön.

Palveluprosessien digitalisointi nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa ja nopeuttaa sen

vaikuttavuutta

Ylivieska

nuorisopalveluiden

digitaaliset mahdollisuudet x

Tällä hetkellä kaupungissamme meneillään olevan selvityksen mukaan nuoret tykkäävät olla

netissä ja ilmaista itseään kirjoittamalla. Teemme selvitystä nuorten tietotarpeesta ja

digitalisaatiosta, joten tämä ehdotuspyyntö on juuri ajankohtainen meille. Selvitämme myös

vanhempien ja ammattihenkilöstön näkemyksiä nuorten tietotarpeista ja niiden muodosta. Kun

nuoria kuullaan aidosti, heille tulee kokemus siitä, että he ovat yhdenvertaisia kuntalaisia joilla on

mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja myös kehittää omaa toimintaympäristöään.

Palvelumme eivät tällä hetkellä ole tasavertaisesti saatavissa mm. sivukylien asukkaille.

Paimion

kaupunki

digitaalinen työajan

seurannan kehittämishanke x

Henkilöstömenot muodostavat olennaisen osan kunnan toiminnan menoista. Kunnan toimintojen ja

prosessien kehittäminen, analysointi ja ohjaaminen edellyttäisivät nykyistä tarkempaa tietoa siitä,

mihin toimintoihin ja suoritteisiin työaika kohdentuu. Läpinäkyvyys mahdollistaisi resurssien oikean

kohdentamisen ja mahdollisten ongelmakohtien havaitsemisen. Kunnissa on vaihtelevia käytäntöjä

toimialoittain ja tarkoituksena olisi hakea yhdenmukaisia ja parhaita käytänteitä koko kunnan

tasolle.

Samalla pitäisi varmistua siitä, että palkanlaskennalle relevantit tiedot kulkevat samalla

rekisteröinnillä automaattisesti työajanseurannasta palkanlaskentaan.

Liedon kunta

Työajanseurannan

kehittämishanke x





toimialoittain ja tarkoituksena olisi hakea yhdenmukaisia parhaita käytäntöjä koko kunnan tasolle.



Kaarinan

kaupunki x





toimialoittain ja tarkoituksena olisi hakea yhdenmukaisia parhaita käytäntöjä koko kunnan tasolle.



Keski-

Pohjanmaan

sosiaali- ja

terveyspalveluku

ntayhtymä Soite

jäsenkunnat:

Kokkola,

Kaustinen,

Halsua,

Kruunupyy,

Veteli, Perho,

Kannus,

Lestijärvi, Toho-

lampi

Mobiili ja etäpalveluiden

käyttöönotto x

Soite alueen kuntien ja kunnanosien väestö hyötyy lähipalvelusta, joka hyödyntää etävastaanoton

työmalleja. Lähipalveluiden tehostaminen luo kustannus ja vaikuttavuus hyötyjä sähköisen asioinnin

rinnalla

Joutsan kunta

kaikki muiden kuntien

jättämät ehdotukset.

Haluaisimme saada

mahdollisuuden tarkastella

muiden kuntien tämän

hetken suunnitelmia ja

harkita sitten osallistumista

mikäli yhteisiä aiheita

löytyy. x

Vaikka yhteisiä hankkeita ei tässä löytyisikään, voitaisiin saada hyötyä kaikille verkostoitumisen

muodossa.

Heinolan

kaupunki

Osallistava

valtuustojärjestelmä x

Älykkään ja osallistavan valtuustojärjestelmän avulla kuntalaiset pääsevät mukaan päätösprosessiin

ja ovat aidosti mukana vaikuttamassa ja arvioimassa kunnan toimintaa

Heinolan

kaupunki

Paperiaineiston

digitalisointi x

arkistoinnin ja digitaalisuuden parantaminen, kunta-arkistojen seulonta ja digitointi vastaamaan

nykyajan tietojohtamisen tarpeisiin

Joensuun

kaupunki

Haluaisimme nähdä

muiden kuntien ehdotuksia

sekä tutkia mitkä niistä

sopisivat meidän

toimintaan/ympäristöön ja

liittyä niihin mukaan x

Kaikki ratkaisuehdotukset missä nykyaikaistetaan toimintatapoja ja tehostetaan joko olemassa

olevien järjestelmien käyttöä tai luodaan uudenlaisia ratkaisuja.

Porin kaupunki

Analytiikan ja raportoinnin

kehittäminen, tiedolla

johtamisen

toimintaympäristön

kuvauksen laatiminen ja

toimintaan laittaminen:

prosessit, järjestelmät,

ETL-prosessi, varastointi,

tietojen jakaminen,

aikasarjat, simulointi,

tietojen yhdistely x Ehdotus lisää tietojen hyödyntämistä ja luo puitteet aitoon tiedolla johtamiseen

Lahden kaupunki

Asiakkuuksien ja

palveluiden hallinnan ja

ohjauksen toimintamallit

sekä niitä tukevat

järjestelmäratkaisut x

Kunnalla on kattava ja koottu kuvaus tarjoamistaan palveluista sekä asukkaiden palvelutarpeista

tuottaakseen palvelut kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Kaikilla asiakasrajapinnassa

työskentelevillä on riittävä tieto ja mahdollisuus ohjata asukkaat oikeisiin palveluihin.

Palveluprosessit ovat optimoituja asiakastarpeen mukaan ja kokonaisuutta johdetaan pohjautuen

tietoon asiakastarpeista ja palveluiden käytöstä. Myös muiden kuin kunnan palveluiden rooli

palvelutuotannossa on selkeää.

Jyväskylän

kaupunki Toimistorobotiikka. x

Rutiinitehtävät voidaan siirtää robotille, mikä vähentää virheitä. Ihmistyövoimaa voidaan myös

siirtää vaativampiin tehtäviin ja myös lisätä työn mielekkyyttä.

Porin kaupunki

Prosessien automaatio,

RPA:n hyödyntäminen

prosessien tehostamiseen x

Ehdotus automatisoi työprosessin vaiheista osan ja antaa työresursseja "vaativampien" työtehtävien

tekemiseen. Myös virheiden määrä vähenee.

Muurame

Asiakirjahallinnon

digitaloisointi ja tietosuojan

parantaminen, Sähköinen

asiakirjahallinto ja arkiston

digitointi x

Asiakirjahallinnon osalta digitalisointi lisää merkittävästi tietojen käytettävyyttä ja tehostaa

tiedonhakua. Lisäksi digitalisoinnilla voidaan päästä parhaimmillaan kuntalaisten omien tiedonhaun

edellytysten parantamiseen. Kunnan sisäisen työskentelyn kannalta muutos sähköiseen

toimintaympäristöön on merkittävä niin työtapojen uudistumisen kuin asiakirjojen käytettävyyden

osalta. Muuramen kunta sitoutuu avustusta saadessaan jakamaan ja levittämään ratkaisua myös

muille julkisille toimijoille. Sähköisen asiakirjahallinnon kehittämiselle on kunnissa selkeää tarvetta,

mutta osaaminen hankintoihin ja toimittajariippumattomiin järjestelmiin on edelleen vähäistä.

OULU

Asiakaspalvelun eAsiointi-

tarjotin. Tarjottimella ovat

seuraavat nykyaikaiset

eAsi-ointi-työkalut

yhtenäisellä

käyttökokemuksella

asiakkaalle i.Chat ja

ChatBot -ratkaisu

ii.Korkean tietosuojan –ja

tietoturvan

verkkoneuvotteluratkaisu

iii.Verkkokauppa –ratkaisu

iv. Sähköisten lomakkeiden

laatimiseen ja niiden

käsittelyyn liittyvä -

ratkaisu, Edellä mainittu

aihe x

Edellä mainitut ratkaisut eivät muodosta asiakkaalle yhtenäistä palvelukokemusta eikä yhtenäistä

teknologiaratkaisua kunnalle.

Kuopion

kaupunki

Digitalisaation

kehittäminen ikäihmisten

matalankynnyksen

palveluohjauksessa ja

neuvonnassa x

Asiakas voi löytää itsenäisesti ratkaisuja/vaihtoehtoja tilanteeseensa sähköiseltä alustalta.

Robotiikka mahdollistaisi henkilöresurssien kohdentamisen niiden asiakkaiden palvelemiseen, jotka

eivät voi hyödyntää itsenäistä asiointia tai niihin työvaiheisiin, joiden tekeminen henkilöstön

työvaiheena on perusteltua.

Viestintäratkaisut tehostaisivat työprosessia ja parantaisivat laatua. Lisää luottamusta palveluiden

järjestäjän, tuottajan ja asiakkaan välillä

Vihdin kunta Rakennusrekisterin korjaus x Kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun parantaminen.

Kaavin kunta

Kotona-asumista avustavat

digilaitteet x

Kunnassamme suunnitellaan vanhustenhoidon painopisteen muuttamista kotihoidon suuntaan

palveluasumisen sijaan. Kuntalaisille on tärkeää voida asua kotiympäristössä mahdollisimman

pitkään. Maaseutukunnissa pitkät ajomatka vievät koohtuuttoman paljon hoitohenkilöstön

työaikaresurssia aiheuttaen lisäkustannuksia kunnalle. Kun hoitohenkilöstö voi pääosin toimia

pääyksiköstä käsin, voidaan vastaavasti panostaa mm. vanhuksille suunnattuun viriketoimintaan.

Muurame

Taloustilastoon tarvittavan

tiedon siirtämien

sähköisesti

tilastokeskukselle x

Kunnille tulee velvoite tilastotietojen digitalisointiin, mikä on toteutettava lähiaikoina siten, että

vuonna 2022 järjestelmä on kokonaisuudessaan käytössä ja taloustilastot toimitetaan sähköisinä

tilastokeskukselle. Sähköinen tiedon siirto tulee nopeuttamaan ja varmistamaan tiedon oikeellisuutta

Kouvolan

kaupunki

Kuntien digitalisaation

kehittäminen, maankäytön

digitalisointi,

varhaiskasvatuksen

digitalisointi, paikkatiedon

hyödyntäminen,

asiakkuuksien ja

palvelunhallinnan

digitalisointi. 1)Pysyvän

huoneistotunnuksen

käyttöönotto kuntien

tietojärjestelmissä ja

rakennusten tilastollisen

luokittelun muuttaminen

2)Kaavayksikköjen

laatimisprosessin

kehittäminen kunnissa ja

koneluettavan

kaavayksikkötiedon

tuottaminen nykyisistä

asemakaavoista x

Kouvolan Digitalisaatio tavoitteet toteutetaan taloussuunnitelmassa ja talousarviossa asetettujen

vaikuttavuus- ja osatavoitteiden kautta:

Osatavoitteet ovat:

ks. alta strategiakytkentä. Tässä kuvattu osa:

3. Digitalisoidaan palvelut

Älykkäät palvelut ja monimuotoistuva työ. Alustatyö mahdollisuutena ja yhteisölliset työtilat.

4. Digituki

Digikyvyykkyyden parantaminen (henkilöstö)

5. Kokeillen kehittyvä, avoimet rajapinnat, verkostoissa kehittyvä

Käynnistää kuntien tuotteenhallintayhteistyö ja huolehtia kuntien avoimien rajapintojen ja

ohjelmistotuotteiden yhteiskehityksen ja ylläpidon koordinoinnista.

Porin kaupunki

Ennakoivien palveluiden

edistäminen,

palveluprosessit ja

olemassa olevien tietojen

hyödyntäminen

palveluiden tuottamisessa x

Palveluprosessissa paranee palvelun tuottaminen automatisoinnin kautta ja asiakkaalle asiointi

helpottuu esitäytettyjen tietojen avulla.

Kaustisen

seutukunta

(kuntien

yhteistoimintaorg

anisaatio:

Halsua,

Kaustinen,

Lestijärvi,

Toholampi ja

Veteli)

Maanlaajuisen liikenteen

palveluiden

digitalisaatiostrategiatyökal

un kehittäminen x

Pienissä kunnissa valtaosa kuljetuskustannuksista kulkee sivistystoimen kautta. Näin ollen

liikenteen palveluiden kehittämisessä ei ole juurikaan logistisen osaajan näkökulmaa eikä asioita

osata kehittää digitaalisia välineitä hyödyntäen, hallintokuntien raja-aitoja ylittäen, kuntarajoja

ylittäen eikä pitkäjänteisesti. Nykyinen toimintatapa perustuu kilpailutuksiin esim. kerran 3

vuodessa, minkä jälkeen kehitys pysähtyy taas toimintajakson ajaksi.

Kunnille tarvittaisiin opastava strateginen työkalu, joka neuvoo, miten liikenteen palveluita

kehitetään ja miten niiden kehittämiselle luodaan pitkäjänteinen strategia yhdessä naapurikuntien

kanssa.

Strateginen kehitystyö parantaa kuntalaisten palvelun laatua, vie palveluita digitaaliseen suuntaan,

auttaa luomaan palvelulle mittareita ja parantaa palveluiden saavutettavuutta.

Liikenteen palveluiden tasonnosto sekä tehostaa kuntien pakollisten kuljetusten (esim. sote ja

koulu) tehokkuutta että parantaa elinvoimaa, kun julkinen liikenne tukee alueiden ja palveluiden

saavutettavuutta.

Muurame

Kuntallaisille suunnattujen

osallistumisalustojen

kehittäminen x

Ehdotettu yhteishanke liittyy erilaisten kunnassa olevienhankkeiden ja projektien toteuttamiseen

käytettävien työskentelyalustojen kehittämiseen. Sähköisillä työskentelyalustoilla voidaan parantaa

niin työntekijöiden kuin kuntalaisten osallisuutta sekä työskennellä yhteisissä kehittämishankkeissa

aika- ja paikkariippumattomasti. Lisäksi kerätty tieto jää säilöön ja hyödynnettäväksi sähköiseen

ympäristöön ja on hyödynnettävissä perinteisiä keinoja paremmin eri.

Porin kaupunki

-Kuvattujen katu- ja

rakennusaineistojen

kerääminen ajoneuvoja

hyödyntäen ja

joukkoistaminen eli kuvien

(gps:n sijainti ja suunta

mukana) kerääminen

kuntalaisilta, jakaminen

kaikkien käyttöön, alustan

laatiminen x

Katu- ja rakennuskuvia sidottu paikkatietoihin on jo olemassa suuri määrä, mutta niitä

hyödynnetään edelleen rajallisesti, osittain järjestelmistä johtuen. Ehdotuksessa hyödynnetään

olemassa olevien ajoneuvojen liikkumista päivittäisessä työssä ja joukkoistamalla keräämisen

halukkaille. Ehdotuksessa määritellään toimintaprosessit sekä alusta kuvien ja karttojen

esittämiseen.

Kotkan kaupunki

Tietoprosessien hallinta,

avoimen datan

tuotteistaminen, sähköisen

arkistoinnin kehittäminen,

kuntalaisen osallisuutta

helpottavien työkalujen

kehittäinen, kunnan

kumppanuuksien

vahvistaminen

digivälineillä, sähköisen

asioinnin kehittäinen,

saavutettavuuden

kehittäminen,

integraatioalustan

kehittäminen x

Toimintaprosessit tehostuvat ja asioiden käsittely- ja läpimenoajat lyhenevät, tiedon oikeellisuus,

saatavuus ja tietoturvallisuus paranevat, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

helpottuvat ja asiointi tulee sujuvammaksi.Tuusula.

Ehdotus liittyy

samaan

ehdotukseen,

jonka Hollolan

kunta on jo

jättänyt. Tuusula

ei ollut listattuna

Hollolan

jättämässä

hakemuksessa,

mutta Tuusula

Tuusula on kiinnostunut

olemaan mukana 24 muun

Sarastian kunta-asiakkaan

sähköisen asioinnin

kehittämishankkeessa. x

Kuntalaispalautteiden ja mahdollisesti myös avustushakemusten käsittelyn ja osallisuusprossien

tehostaminen moderneilla CRM-ratkaisuilla.

Kohti eKuntaa -

hanke.

Hankkeessa

mukana 18

pohjoissavolaista

kuntaa.

www.kohtiekunta

a.fi. Eli hanke

haluaa olla

tuomassa

hankekuntiensa

mielenkiinnon

yhdessäkehittämi

seen sekä oman

osaamisensa

digitalisaation

edistämiseen.

(Osasta

hankekunnista

tulee myös omia

ehdotuksiaan.)

Hankekuntien koosta ja

muista tekijöistä riippuen

lähes kaikki erilaiset

kunnan digitalisoitumista

edistävät hankkeet. On

tutustuttu Kuopion kohde2

hankeaihioin ja niistä osa

soveltuu myös muille Kohti

eKuntaa -hankekunnille. x

Itse Kohti ekuntaa -hankkeessa ja sen kokeiluissa pyritään löytämään uusia asiakaskeskeisiä

digitaalisia palveluita ja tukemaan yhteiskehittämistä Pohjois-Savon kunnissa. Hanke haluaa olla

mukana löytämässä kustannustehokkaita win-win ratkaisuja hankekuntien tavoiksi tuottaa palveluita

digitaalisesti nyt mahdollistettavan yhteiskehittämisen kautta myös yli maakuntarajojen.

(Mahdollisesti hankekunnat löytäisivät muitakin kuntia kumppaneikseen kuin hankekuntia.)

Porin kaupunki

Paperiprosessien

muuttaminen sähköisiksi,

geneerinen tietojen

keräyslomakepohja>kantaa

n>jalostaminen>siirto

seuraavaan vaiheeseen x Hitaimpien ja kalleimpien työprosessien muuttaminen sähköisiksi.

Jämsän kaupunki

Keski-Suomen

yhteishanke, sähköisen

asioinnin kehittäminen x

Sähköiset palvelut ovat vielä lapsen kengissä. Niiden avulla lisätään palveluiden saatavuutta ja

palveluprosessien automatisointia, tehostetaan kunnan toimintaa.

Nurmijärvi Avustushaun digitalisointi x

Ehdotuksen idea on luoda yksinkertainen avustushakuprosessi, jossa vähennetään manuaalisen

työn tarve hakemusten käsittelyssä ja täten parannetaan tehokkuutta. Lähtökohtana on asiakkaan,

avustuksen hakijan palvelupolku ja prosessin läpinäkyvyys.

Lahden kaupunki

Sähköisten palveluiden

käytettävyyden ja

käyttökokemuksen

parantaminen x

Sähköisten palvelujen saavutettavuus, käytettävyys ja käyttökokemus muodostavat kausaaliketjun.

Kypsässä tietoyhteiskunnassa kahden ensimmäisen tulisi olla jo hallinnassa ja huomion keskittyä

käyttökokemuksen eli palvelun laadullisten ulottuvuuksien korjaamiseen. Yleinen haaste

kuntakentällä kuitenkin on, että kuntien ja sen yksiköiden asiantuntemus sähköisten palveluiden

hankinnoissa perustuu erityisesti tekniseen ja prosessiosaamiseen. Valitettavan usein sähköisten

palveluiden käytettävyys on ollut toissijaista. Sähköinen palvelu ei saa olla erillinen itse

palveluprosessista, joten se tulee kytkeä tiiviisti myös palveluprosessin asiakaslähtöiseen

kehittämiseen. Sähköisten palveluiden käytettävyyden ja käyttökokemuksen osaamista lisäämällä

kunnissa voidaan parantaa sähköisten palveluiden laatua.

Hankasalmi

Joutsa

Jyväskylä

Jämsä

Keuruu

Konnevesi

Laukaa

Luhanka

Multia

Muurame

Petäjävesi

Toivakka

Uurainen

Äänekoski

Wiitaunioni

Saarikka

Keski-Suomen

sairaanhoitopiiri

Ehdotus 1:Digitalisoidaan

julkisen hallinnon

posti:Ehdotus 2:

Kehitetään yhteinen

portaali / mobiiliaplikaatio

mahdollistamaan kaikki

soten-sähköinen asiointi

Keski-Suomen alueella,

Kaikki kunnat ovat myös

avoimia muiden alueiden

innovaatioille ja

kiinnostuneita työstämään

aihetta x

Kuntien palveluprosessit virtaviivaistuvat ja tulevat saavutettavammiksi asiakkaille. Ajasta ja

paikasta riippumaton asiointi on keskeinen osa asiakaslähtöisiä palveluita.

Oulunkaaren

kuntayhtymä

Palkanlaskentaprosessin

kehittäminen

automatisaation avulla x

Tulorekisterin käyttöönoton johdosta palkanlaskennan parissa työskentelevältä henkilöstöltä

vaaditaan nykyisin aivan uudenlaista osaamista, jotta saadaan varmistettua tietojen virheetön

toimitus tulorekisteriin. Palkanlaskennan prosessi nykyisiä ohjelmistoja käyttäen sisältää edelleen

paljon manuaalisia työvaiheita, (esim. tietojen siirto järjestelmästä toiseen käsin) joita olisi hyvä

edes osittain automatisoida. Näin työntekijöiden aikaa vapautuisi tähän tärkeään tulorekisterin

vaatimaan asiantuntijatyöhön.

Nurmijärvi Tilavaraus x

Ehdotuksen avulla yhdenmukaistetaan tilavarauskäytäntöjä, joilla saadaan tehostettua sekä sisäisiä

käsittelyprosesseja että yksinkertaistetaan prosessia kuntaliselle. Tämä lisää palvelun laatua ja

todennäköisesti lisää tilojen käyttöastetta.

Porin kaupunki

Tiedonhallintalain

vaatimusten kuvaaminen

prosesseina ja tarvittavien

järjestelmien

esimerkkikuvaukset x Edistää digitalisaatiota ja helpottaa tiedonhallintalain vaatimusten täyttämistä.

Nykarleby stad

Uppföljning av strategiska

processer x

Tydlig budgetprocess, ger klarare rikrlinjer för alla, både tjänstemän, förtroendevalda och

kommuninvånare. Detta satsar vi på detta går pengarna till och detta kan du som kommuninvånare

förvänta dig av de resurser som finns.

Porin kaupunki

Kuntien alueluokittelu

SOM-menetelmällä x Ehdotus antaa vertailukelpoisen tuloksen esim. eri kuntien alueiden vertailuun.

Vihdin kunta

-pohjavesialueiden

suojeluun tähtäävien

määräysten

käytettävyyden

parantaminen. x Pohjavesien suojelun parantaminen, neuvontatyön parempi saatavuus. Tiedon jakaminen.

Kuusamon

kaupunki

Digitaalisten palvelujen

käyttöönotto,

tiedonhallinnan

modernisointi ja

reaaliaikaisen tiedon

hyödyntäminen. x

Digitaaliset palvelut kuntalaisille ja asiakkaille edesauttavat asiakaslähtöisten palvelujen

toteuttamista. Digitaalisten palvelujen käyttöönoton ja kattavalla käytön tuella (digituki-malli)

varmistetaan yhdenvertainen saavutettavuus.

Reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen esim. kunnan omaisuuden ja muiden kohteiden hallinnassa

automatisoi taloudellisen ja teknisen tiedon hallintaa. Kohteista on tärkeää saada oikeaa ja oikea-

aikaista tietoa sekä strategiseen että operatiiviseen hallinnan parantamiseksi.

Kuusamon kaupungin tavoitteena on modernisoida talous-, henkilöstö- ja asianhallinnan

tiedonhallintaa ja nostaa automatisaatioastetta. Paperittoman hallinnon ja prosessien

automatisoinnin kautta parannetaan tuottavuutta ja tiedon hyödyntämistä kuntalaisten, päättäjäien,

johdon ja eri sidosryhmien näkökulmasta.

Kalajoen

kaupunki

talousohjauksen prosessit

ja tiedolla johtaminen x tehostaa.

Sipoo

Tietovarastot ja Suomi.fi-

integraatioista x XX

Österbottens

förbund -

Pohjanmaan

liitto

(kuntayhtymä,

15 jäsenkuntaa)

kulttuurihyvinvointipalveluje

n digitaalinen

palvelutarjotin

Palvelutarjotin kokoaa kulttuurihyvinvointia edistävät palvelut, niitä tarjoavat toimijat ja palvelujen

tilaajat yhteen sekä helpottaa palveluiden saavutettavuutta. (mm. palveluohjaus)

Keravan

kaupunki

Digitaalisten paleveluiden

yhdenmukainen

saavutettavuus

erityisryhmille

Kuntien digitaalisten palvelujen saavutettavuuden ja esteettömyyden lisääminen mahdollistavat

erityisryhmien (seniorit, maahanmuuttajat, aistirajoitteiset) saumattoman asioinnin nykyisissä

digitaalisissa palveluissa. Luodaan palvelurajapinta, joka mahdollistaa digitaalisten palvelujen

käytön omalla äidinkielellä ilman, että tarvitaan erillisiä älylaitteita.

Tutkimusten mukaan seniorit eivät asioi internetin välityksellä FinSote tutkimus https://thl.fi/fi/-/uusia-

finsote-tuloksia-kaupungeista-tyoikaisista-jopa-14-prosenttia-kokee-psyykkista-kuormittuneisuutta .

Seniorit eivät osaa käyttää älylaitteita, valikoita tai heillä ei ole tarvittavia älylaitteita käytettävänään.

Ehdotuksessa pyritään luomaan palvelurajapinta, joka hyödyntää olemassa olevia älykkäitä (AI)

ratkaisuja yhdistämällä niitä nykyisiin digitaalisiin palveluihin. Esimerkkinä tästä voisi olla erilaiset

älykkäät Chatbot ratkaisut.

Espoo

digitaalinen asioiden hoito

ja tiedon kulkeminen

kuntien ja valtion teknisten

toimijoiden välillä,

teknisten mahdollisuuksien

hyödyntäminen

todellisessa toiminnassa

Tieto tallennetaan vain yhteen kertaan

Ei käsityönä tehtäviä tiedonsiirtoon liittyviä töitä

Eri toimijoiden käytettävissä on aina ajantasaisin ja käyttötarkoitukseen sopivin tieto

Oulu

Ohjelmistorobotiikka

toimintoprosessien

kehittämisessä/tehostamise

ssa

Ohjelmistorobotiikan avulla voidaan automatisoida ja tehostaa toiminta/palveluprosesseja. Samalla

voidaan vaikuttaa datan laadun paranemiseen, kun manuaaliset työvaiheet jää pois. Vaikuttavuus

paranee toiminnan tehostumisen myötä, samalla ihmisen tekemään työtä voidaan ohjata

suunnitteluun ja lisäarvoa tuottavaan toimintaan. Lisäksi ohjelmistorobotiikkaa voidaan hyödyntää

tarkoituksenmukaisesti integraatioiden toteutuksessa.

Siikajoen kunta

Asiakirjahallinnan

kehittäminen,

tiedonohjaussuunnitelman

tekeminen

Asiakirjahallinnon yleinen kehittäminen ja tiedonohjaussuunnitelman (TOS) tekeminen

kuntayhteistyössä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa prosesseja ja tiedonohjausta. Kokemukset ja

materiaalit jaetaan projektiin osallistujille ja projektin tuloksia voidaan hyödyntää ja etsiä parhaita ja

tehokkaimpia toimintamalleja. Tavoitteena on saattaa asiakirjahallinto sille tasolle, että kunnat

voivat anoa sähköisen arkistoinnin lupaa.

Jämsän kaupunki

Tiedolla johtamisen

kehittäminen, yhteinen

tietovarasti kunnassa

raportointia varten

Kunnissa on hyvin paljon dataa eri järjestelmissä ja niiden yhteensaattaminen ja seuranta edellyttää

mittavaa manuaalista työtä jatkuvasti. Kun saataisiin käyttöön jonkinlainen

tietopankki/tietovarato/per kunta jonne kaatuu eri järjestelmistä tietoa ja sitä voitaisiin jalostaa ja

raportoida tietovaraston analyysityökaluilla.

Ylivieskan

kaupunki Johdon raportoinnin

kehittäminen

Johdon raportoinnin kehittäminen havainnoillisemman ja relevantimman tiedon saamiseksi

yhdistettynä taloudelliset määreet ja suoritteet. Parantaa talouden seurantaa ja päätöksentekoa.

Ylivieskan

kaupunki

Kaupungin oma

mobiiliapplikaatio Digitalisoi kunnan omaa palvelua ja säästää henkilötyöaikaa.

Espoon kaupunki

Kuntien

varhaiskasvatuksen

toiminnanohjaus- ja

asiakasvuorovaikutusjärjest

elmän kehittäminen

avoimella lähdekoodilla

Espoon eVaka-

toteutukseen pohjautuen

eVaka-projektissa rakennetaan varhaiskasvatukselle oma, Espoon omistama varhaiskasvatuksen

ohjausjärjestelmä. Jos eVaka-hyväksytään kannustinjärjestelmän hankkeeksi, sen lähde-koodi

julkaistaan avoimena lähdekoodina. Tavoitteena on ensin korvata vanhasta

asiakastietojärjestelmästä (varhaiskasvatuksen Effica) käytetyt toiminnallisuudet (eVaka 1.0) siten,

että eVaka 1.0 on käyttöönotettavissa vuoden 2020 alussa. Samalla osa manuaalisista työvaiheista

saadaan digitalisoitua. eVaka 1.0:n toiminnallisuuksien kehittämiseen Espoo on investoimassa noin

3 miljoonaa euroa (ei sisällä toiminnan ja tietohallinnon omien henkilöresurssien työkus-tannusta).

eVaka 1.0 kehittämisen jälkeen kehitystyössä keskitytään varhaiskasvatuksen ja ko-din välisen

toiminnallisuuden kehittämiseen (eVaka 2.0/vaihe 2).

Markkinoilla ei ole valmiina suurten kaupunkien tarpeet täyttäviä varhaiskasvatuksen toimin-

nanohjausjärjestelmiä. Olemassa olevat vanhat järjestelmät ovat toiminnallisuudeltaan riittämät-

tömiä ja käytettävyydeltään huonoja. Lisäksi tarpeet ovat muuttuneet useammasta eri näkökul-

masta: 1) Lakimuutokset: Esim. Vasu, Varda, Koski, 2) Toiminnan ja prosessien kehittäminen:

Esim. läsnäolojen kirjaus, kasvun kansio/portfolio, 3) Asiakaspalvelunäkökulma: tietoturvalli-nen

viestintä- ja palvelukanava.

eVaka:n tarkoitus on hyödyntää kansallisia valmiita ja tulevia ratkaisuja täysimääräisesti. Suo-mi.fi-

yhteensopivuutta hyödynnetään eli suomi.fi-tunnistus, suomi.fi-palveluväylä/vtj-integraatio ja

suomi.fi-viestit suunnitelmissa. Suunnitellaan myös tulorekisteri-integraatio ja tu-lossa myös Varda-

rajapinta sekä palvelusetelikyvykkyys.

Espoossa on noin 17 000 lasta varhaiskasvatuksen piirissä. eVakan tarkoitus on digitalisoida

17 000 lapsen palveluntuotannossa ja asiakasvuorovaikutuksessa tarvittavat prosessit. Mahdollinen

useammasta kuusikkokaupungista koostuva konsortio kehittäisi ja käyttäisi yhdessä merkittävää

operatiivista tietojärjestelmää, joka digitalisoisi noin 50 000 lapsen päivittäisessä

palveluntuotannossa ja asiakasvuorovaikutuksessa tarvittavat prosessit. Suunniteltu kokonaisuus

olisi kansallisesti merkittävä avoimen lähdekoodin avaus, jonka julkisuusarvo on huomattava.

Hyötyjen osalta on huomioitava, että nykyisten järjestelmien toiminnallisuuksien toteutukset

esimerkiksi lasten varhaiskasvatussuunnitelmien (vasu) osalta on tehty pitkälti vanhoja toimin-

taprosesseja lähes sellaisenaan digitoiden. eVaka 2.0 kehittämisen yhteydessä on mahdollisuus

kehittää merkittävästi nykyisiä toimintaprosesseja. Jo eVaka 1.0:ssa tavoitellaan merkittävää

Pirkkalan kunta

KuRob – Kunnille

robotteja, Kuntien

yhteishanke

toimintaprosessien

uudistamiseen

ohjelmistorobotiikkaa

hyödyntäen

Mukana olevat kunnat oppivat tunnistamaan potentiaalisia robotisoitavia kohteita ja arvioimaan

niiden hyötypotentiaalia. Eri toimialueelta tulevat työntekijät työstävät työpajoissa konkreettisella

BrightIdea-työkalulla robotiikalle soveltuvia työtehtäviä. Työntekijät oppivat arvioimaan omaa

työtään siitä näkökulmasta, mihin kohteisiin robotointi voisi sopia asiakaskokemuksen, työn

tuottavuuden tai oman työn mielekkyyden parantamiseksi.

Kokemuksia jakaen kehitettävien prosessikohteiden tunnistaminen on helpompaa ja parhaiden

käytäntöjen jakamisen kautta on mahdollisuus kotiuttaa ”pikavoittoja” nopeammin.

Robotisaation seurauksena prosessit virtaviivaistuvat, rutiinitehtävät poistuvat, virheet vähenevät,

kustannustaso laskee ja työn tuottavuus lisääntyy. Lisäksi asiakastyytyväisyys kasvaa sekä

työnmielekkyys lisääntyy.

Hankkeeseen sisältyy lisäksi esimiesten valmennusohjelma, jonka tarkoituksena on innostaa

esimiehiä digitalisaation edelläkävijäksi ja tukea heitä alaistensa muutosjohtamisessa.

Jyväskylä

Tekoälyllä varustettu

automaattinen

puhelinpalvelija, robotti

Kunnan mahdollisuudet antaa puhelimessa tapahtuvaa asiakaspalvelua ovat tänä päivänä aina vain

rajatummat ja karsitummat. Asiakkaille suunnatut puhelinajat ovat lyhyitä eikä puhelimessa

tapahtuvaan asiakaspalveluun ole mahdollista suunnata tarpeeksi resursseja. Ehdotamme

ongelman ratkaisua tekoälyllä, joka hoitaa puhelimeen vastaamisen muina kuin varsinaisina

soittoaikoina. Tekoälyn avulla kuntalaiset saavat parempaa palvelua, koska asiakaspalveluresurssi

pystytään kohdentamaan tarkemmin vaativampiin asiakaspalvelutehtäviin, joita ei voi tekoälyllä

automatisoida. Tekoälyllä hoidetaan niin sanotut ruutiniasiakaspalveluneuvonnalliset tehtävät.

Espoo Hyvinvointiratkaisu

Ratkaisu mahdollistaa digitaalisen hyvinvointipalvelun ekosysteemin. Ratkaisu on sosiaalisen

median internet-palvelu ja sitä voidaan käyttää/hyödyntää käyttötapauksissa erilaisten

käyttäjäsegmenttien kanssa. Ratkaisun käyttäjäryhmiä ovat mm. kuntalaiset, koululaiset, sosiaali- ja

terveydenhuollon asiakkaat sekä kuntatoimijoiden työntekijät. Jokaiselle käyttäryhmälle voidaan

luoda omanlaisensa ohjelmarunko, missä voidaan painottaa interaktiivisuutta ja pelillistämistä

halutussa määrin. Jokaiseen ohjelmaan voidaan sitoa muita sidosryhmiä tarpeen mukaan.

Alla on avattu käyttötapausesimerkki mielenterveyskuntoutuksesta.

Esimerkki mielenterveyskuntoutuksesta

Hyvinvointiratkaisu yhdistää kuntalaisen (mielenterveyskuntoutujan), vertaisryhmän,

mielenterveysjärjestöt, kunnan palvelusta vastaavan, ja mahdollisesti omaisia. Kuntalainen voi

käydä keskustelua alustalla, saada neuvoja ja vinkkejä. Kuntalainen voi kirjata pieniäkin

elämänhallintaan tai hoitoprosessiin liittyviä suorituksia urheilusta ulkonakäymiseen, jotka voi pitää

yksityisenä tai rajatusti julkisena riippuen siitä haluaako saada näihin palautetta ja esimerkiksi

tykkäyksiä vertaisilta. Suoritteet ovat yksi pelillistämisen elementti, ja ohjelmasta riippuen nämä ovat

räätälöitävissä. Palveluohjaus reagoi suorituksiin ja tuo täsmällistä ohjausta kuntalaisen palveluun.

Alustana hyvinvointiratkaisu korvaa yksittäisiä fyysisiä tarkastuskäyntejä, kun kuntalainen voi kirjata

esimerkiksi päivittäin tietoa omasta voinnistaan. Tämä mahdollistaa myös oikea-aikaisen

puutumisen. Ratkaisu kerää hyvinvointidataa asiakkaan suostumuksella ja luo tätä kautta myös

verrokkiryhmiä, joihin palveluprosessia voi verrata. Palvelu on aika- ja paikkariippumatonta ja

etenee asiakaslähtöisesti. Järjestöt voivat kertoa tapahtumista ja omasta toiminnastaan ratkaisulla.

Ylöjärven

kaupunki

KuRob – Kunnille

robotteja, Kuntien

yhteishanke

toimintaprosessien

uudistamiseen


hyödyntäen












esimiehiä digitalisaation edelläkävijäksi ja tukea heitä alaistensa muutosjohtamisessa.�

Heinolan

kaupunki

Digituulia Heinolassa:

teknologia-agentit

perusopetuksessa

Tavoitteena lisätä oppilaiden ja opettajien tietoisuutta teknologian tarjoamista mahdollisuuksista.

Oppilaista kasvatetaan tulevia kuntalaisia, joilla on taitoja ja kyvykkyyksiä toimia, opiskella ja

työllistyä verkkoympäristössä.

Järvenpää

Verkostomallinen

digitaalisuuteen

pohjautuva

rakennusvalvonta

Kaikissa kunnissa on rakennusvalvontatoimi. Lähes kaikki Suomen kunnat ovat ottaneet kaikessa

lupakäsittelyssä käyttöön sähköisen asioinnin (Kuntaliiton hallintokysely 2018, Webropol 2019). Se

mahdollistaa koko maankattavan rakennusvalvontaverkoston käyttöön ottamisen siten, että kaikissa

kunnissa on tulevaisuudessakin oma rakennusvalvontansa. Kunnat voivat täyden

vapaaehtoisuuden pohjalta järjestää sen kuntalain määrittelemillä tavoilla myös yhdessä.

Hanke-ehdotuksen mukaisella toimintamallilla edistetään kunnissa rakentamisen luvissa ja

ilmoituksissa yhden luukun periaatetta ja sähköistä asiointia. Eri rakennusvalvonnoissa oleva

asiantuntemus ja resurssi saadaan helposti seudulliseen/ valtakunnalliseen käyttöön. Luodaan

puitteet valtakunnallisesti tasalaatuisemmalle, asiantuntevammalle ja paremmin resurssoidulle

rakennusvalvonnalle.

Nokian kaupunki

KuRob – Kunnille

robotteja, Kuntien

yhteishanke

toimintaprosessien

uudistamiseen


hyödyntäen













Oulun kaupunki

Kirjaston aineistovarausten

käsittelyn ja kuljetuksen

optimointi

Oulun kaupunginkirjasto on yksi OUTI-kirjastoista, joka on 16 kunnan- tai kaupunginkirjaston

muodostama yhteistyöryhmä. Kirjastoilla on yhteinen aineistoja asiakasrekisteri,

kirjastojärjestelmä, käyttösäännöt ja kirjastoaineiston kuljetusjärjestelmä.

Kirjastojen aineistovaraukset ovat ns. kirjastolain (Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016) nojalla olleet

maksuttomia vuodesta 2017 alkaen. OUTI-kirjastoissa maksuttomuus on ollut käytössä jo 2016

alkaen. Kirjastojen asiakkaiden varaukset kohdistuvat tasa-arvoisesti koko OUTI-kirjastojen

kokoelmaan, sijaitsipa aineisto fyysisesti missä kunnassa tahansa. Tämä on tehokasta aineiston ja

henkilökunnan työajan käyttöä, koska se säästää työlään kaukolainauksen prosesseilta kuntien

kesken. Oulun kaupunginkirjasto on alueellista kehittämistehtävää hoitavana kirjastona

säädösperusteisesti (Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yleisistä kirjastoista 660/2017)

velvollinen toimittamaan kaukolainoja maksutta niitä pyytäville kirjastoille.

Asiakkaat ovat innokkaasti hyödyntäneet maksuttomuutta ja suurta yhteistä kokoelmaa: varaaminen

ja aineistojen kuljettaminen kuntien välillä on lisääntynyt selvästi vuodesta 2016 alkaen.

Varausjonojen käsittelyä olisi mahdollista tehostaa ja kuljettamista vähentää ottamalla huomioon

kunkin kunnan varaustilanne, aineistotilanne sekä kuljetusaikataulut kuntien ja Oulun

kaupunginkirjaston toimipisteiden välillä. Henkilötyönä tätä on huomioon otettavien seikkojen ja

varausten suuren määrän vuoksi mahdoton toteuttaa OUTI-kirjastojen laajuisessa yhteistyössä.

Ehdotuksena on projektimuotoisesti kehittää avoimen lähdekoodin ohjelmallinen,

kirjastojärjestelmään liitettävä ”kuljetustekoäly” joka ohjaa kirjastohenkilökuntaa lähettämään

varauksen seuraavalle varaajalle logistinen tehokkuus huomioiden.

Porin kaupunki

0137323-9

Paikkatiedon

hyödyntäminen kunnan

johtamisessa

Uusilla paikkatietoratkaisuilla voidaan luoda helposti ja joustavasti visuaalisia selainpohjaisia

karttasovelluksia eri käyttötarpeisiin. Paikka- eli sijaintitiedon avulla voidaan tehostaa

kuntatoimijoiden prosesseja ja tuottaa tarkkaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Monia paikkatietoaineistoja ja rekistereitä voidaan hyödyntää esimerkiksi sote- ja sivistystoimessa,

jos käyttäjille pystytään tarjoamaan tiedot helpossa selainpohjaisessa käyttöliittymässä, joka on

mukautettu käyttäjien tarpeisiin.

Ratkaisu tarjoaa monipuoliset työvälineet kunta- & kaupunkiympäristön toimintaympäristön

analysointiin eri näkökulmista. Ratkaisu tarjoaa operatiiviselle johdolle oikean ja ajantasaisen

näkymän kunnan eri toimintoihin (liikenne, asukkaat, palvelut…)

Olennaista on visuaalisen ja helposti ymmärrettävän tilannekuvan tuottaminen siitä, missä ovat

ihmiset, missä ovat eri palvelut ja mitkä eri liikkumisen tavat missäkin ovat käytössä. Tilannekuva

auttaa ymmärtämään toimintaympäristöä ja sitä kautta kohdistamaan toimenpiteitä oikein ja oikeisiin

paikkoihin.

Ratkaisu myös parantaa vuorovaikutusta kunnan ja eri sidosryhmien välillä. Avoimet rajapinnat

omaava ratkaisu tarjoaa kuntalaisille monipuoliset välineet monimuotoiseen ja monikanavaiseen

osallistumiseen.

Ratkaisua voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluverkkosuunnittelussa, tiedolla johtamisessa, Smart

City -hankkeissa sekä operatiivisen toiminnan tehostamisessa sekä strategisessa päätöksenteossa.

Porin kaupunki

Maankäytön suunnittelun

digitalisoinnin kehittäminen

Ratkaisu mahdollistaa maankäytön suunnittelun digitalisoinnin ja tehostuneet prosessit.

Ratkaisu tarjoaa toimivat työvälineet kestävän kunta- & kaupunkiympäristön luomiseen. Ytimen

muodostavat esim. digitaalinen kaupunkimalllinnus, yhtenäinen tietovarasto, älykäs tiedonhallinta ja

toiminnanohjaus.

Moderni ratkaisu tarjoaa operatiiviselle johdolle oikean ja ajantasaisen näkymän kunnan investointi,

suunnittelu-, rakentamis-, ja kaavoitushankkeista. Ratkaisu myös parantaa vuorovaikutusta kunnan

ja eri sidosryhmien välillä. Maankäyttöön liittyvät tiedot ovat tarvittaessa ulkoisten sidosryhmien

saatavilla.

Digitaalinen ratkaisu nopeuttaa hakemusten käsittelyä sekä parantaa tiedonkulkua ja

vuorovaikutusta. Avoimet rajapinnat omaava ratkaisu tarjoaa monipuoliset välineet monimuotoiseen

ja monikanavaiseen osallistumiseen.

Ratkaisun kaikki tiedot tulee olla käytettävissä dokumentoitujen rajapintojen kautta. Tämä

mahdollistaa sen, että ratkaisukokonaisuuteen voidaan helposti kytkeä muita järjestelmiä.

Salo

Toimistotyön tuottavuuden

kehittäminen M365-

työkaluilla

a.Yhteisiä pelisääntöjä, tai käytäntöjä ei ole organisaation laajuisesti sovittu. Tämä on johtanut

tilanteeseen jossa jokainen on luonut hieman omat, toisistaan poikkeavat sääntönsä jolloin tiedon

löytäminen ja käsittely vaikeutuu. Sopimalla yhteisistä pelisäännöistä on organisaatiolla

mahdollisuus tehostaa käyttöä merkittävästi.

b.Työkalujen osalta on tärkeää tehdä valinnat ja sen pohjalta roolittaa työkalut. Selkeän roolituksen

avulla on mahdollista saada käyttäjät hyödyntämään uusia työkaluja tehokkaasti ja ennen kaikkea

löytämään sovellukset, joiden käytöllä on merkitystä työn tehokkuuden ja joustavuuden kannalta.

Yhteinen roolitus ohjaa käyttöä oikeaan suuntaan.

c.Tiedostoista on useita eri versioita, useassa eri paikassa eri verkkolevyillä, mutta myös paikallisilla

levyillä ja kuluttajatuotteissa. Tiedon hajautuminen useaan paikkaan on johtanut tilanteeseen, jossa

hakemisesta ei ole apua. Lopputuloksena on päällekkäisen tiedon tekeminen ja tuottaminen. Kun

päällekkäisestä tekemisestä päästään eroon ja hyödynnetään jo tehtyä, on potentiaalinen

aikasäästö merkittävä.

d.Office 365:n osalta olisi hyödyllistä tarkentaa vielä mahdollisuuksia ja käydä niitä lävitse

organisaation sisällä. Tällöin uusien ominaisuuksien käyttöönotto on mahdollista ketterästi ja

ottamalla henkilökunta tiiviiksi osaksi kehitystä pääsee jokainen vaikuttamaan ja olemaan mukana

työtapojen kehittämisessä.

e.Aika- ja paikkariippumattoman työskentelyn käytäntöjä päivittämällä uudet työkalut mahdollistavat

uudenlaiset tavat työskennellä. Maantieteellisesti hajautetulle organisaatiolle uudet tavat luovat

mahdollisuuksia, jotka puolestaan luovat tehokkuutta.

f.Koska tieto on hajautunut, käytännöt ovat puuttuneet ja roolitus on ollut epäselvä ollaan jouduttu

tilanteeseen jossa tiedon hakeminen ja sen löytäminen voi roolista riippuen viedä todella paljon

aikaa. Tietoa myös tallennetaan moneen eri sijaintiin, joista monikaan ei ole yhteisen hakukoneen

löydettävissä. Yksinkertaistamalla ja määrittämällä pelisäännöt saadaan tieto myös löydettäväksi.

Tietoa käsitellään nykyään liian paljon sähköpostissa.

g.Kun yhteiset pelisäännöt ja käytännöt on luotu, tulisi ne ja sovellusten roolit ja perusominaisuudet

kouluttaa myös henkilökunnalle. Osaamisen kasvattaminen ja tehokkuuden kasvattaminen

Asikkalan kunta

KunRob - Kunnille

Robotteja - kuntien

yhteishanke

toimintaprosessien

uudistamiseen


hyödyntäen.













Turun kaupunki

Liikkumisen modulaarinen

avoimen lähdekoodin

referenssitoteutus tieto-

alustasta ja

käyttöliittymästä, joka

mahdollistaa niin ihmisten

kuin tavaroiden liikkeiden

optimoinnin mm. yli

organisaatiorajojen

- Ehdotus luo edellytykset lakisääteisten kuljetusten kapasiteetin yhdistämiselle ja tehostamiselle.

Ehdotus pureutuu ennen kaikkea yksi ihminen/yksi tavara kuljetuksiin ja tuo niihin merkittä-vää

kapasiteetin tehostamista.

- Samalla syntyy uudenlainen palvelualusta erilaisten kulkutapojen yhdistämiselle ja jakamiselle.

Tämä mahdollistaa mm. harrastetaksityyppisen toiminnan, eri palvelutarjoajien kapasiteetin

avaamisen osana matkaketjuja, logistiikan synergiat, kaupungin oman kapasiteetin avaamisen

muuhun käyttöön sekä uudenlaisen lippuportaalimahdollisuuden

Hollolan kunta

KuRob – Kunnille

robotteja, Kuntien

yhteishanke

toimintaprosessien

uudistamiseen


hyödyntäen













Heinolan kunta

Heinola haluaa liittyä

Hollolan hakemukseen Hollolan hakemuksessa mainittu

Kankaanpään

kaupunki

Tietojohtokeskus.

Laaditaan avoimiin

tietojärjestelmiin perustuva

kokonaisuus joka kokoaa

tietojohtamisessa

tarvittavia tietoja yhteen

näkymään.

Kuntien kyky käyttää toiminnassaan tietojohtamista kehittyy tiedon saatavuuden parantuessa.

Tiedon tunnistaminen, kuvaaminen ja avaaminen helpottuu.

Hämeenlinnan

kaupunki

Lasten, nuorten ja

perheiden palveluiden

kustannuskehityksen

hallintaan saaminen ja

pysyvä painopisteen

muutos varhaisen vaiheen

tukeen digitaalisuutta

hyödyntäen

palvelukäyttömallinnuksen

ja menetelmällisesti

vakioidun

toiminnanohjauksen

synteesinä. Sosiaali- ja

terveydenhuollon

toiminnan ja kustannusten

keskeiset kysymykset ovat

ikääntymisen aiheuttavat

paineet koko

palvelujärjestelmälle sekä

lasten-, nuorten ja

perheiden palvelujen

kasvava kysyntä ja

kasvavat kustannukset

tehdyistä panostuksista

huolimatta. Lasten-,

nuorten ja perheiden

palvelujen tilanne

edellyttää monimutkaisten

ja monitoimijaisten

prosessien hallintaa ja

(kustannus)vaikuttavuuden

selkeää parantamista.

Tähän tarvitaan aiempaa

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannuskehityksen hallintaan saaminen ja pysyvä

painopisteen muutos varhaisen vaiheen tukeen digitaalisuutta hyödyntäen edellyttää

palvelukäyttömallinnuksen ja menetelmällisesti vakioidun toiminnanohjauksen synteesiä ja

työkaluja, jotka myös käytännössä luovat lisäarvoa kaikille toimijoille. Toimijoilla tarkoitetaan

asiakasrajapinnassa perheen kanssa sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisesti

työskenteleviä ammattihenkilöitä, perheiden ”omatyöntekijöitä” ja lapsen asioista vastuussa olevia

viranhaltijoita sekä esimiestyössä toimivia sekä palvelujärjestelmän johtamisesta vastaavia tahoja.

Maakuntavalmistelussa ja LAPE-hankkeessa tehdyn työn hyödyntäminen edellyttää kehittämisen

viemistä käytännön työkaluiksi tekevälle tasolle. Sovelluksilta edellytetään toiminnallisuutta, jossa

perheenjäsenet aidosti ovat mukana palvelukokonaisuutensa suunnittelussa ja voivat yhtä lailla

seurata tavoitteissa edistymistä. ”Asiakas keskiöön” ja ”yksi perhe – yksi tilannekuva”- periaatteet

viedään hankkeessa digitaalisuutta hyödyntäen vihdoin käytäntöön.

Hankkeessa asiakas- ja potilastietojärjestelmistä saatava data poimitaan tietojärjestelmään, joka on

kehitetty jalostamaan tietoa sellaiseen muotoon, että se osoittaa asiakkaiden aikaisempaa

palvelunkäyttöä esim. perhepalvelujärjestelmässä. Yhteistyökumppaniksi tähän on identifioitunut

Solutos Oy, jonka kehittämä palvelunkäyttömallinnustyökalu tuo näkyväksi palvelujärjestelmien

sisäiset ja ulkoiset kipupisteet. Näitä ovat mm. viiveet, kasautumat, päällekkäisyydet, pitkittymät,

intensiteettiin liittyvät ongelmat ja ylipäätään suunnittelematon palvelunkäyttö ja tiedon kulun

vaikeudet monialaisen palvelujärjestelmän sisällä.

Näin muodostuva analyysitieto yhdistetään kunnissa jo tehtyihin havaintoihin ja aikaisempaan

laatutyöskentelyyn koskien mm. palveluprosessien tehostamista ja tavoitteellisuuden ja

vaikuttavuuden parantamista. Parhaat käytänteet jalostetaan hankkeessa edelleen rakenteiseen

muotoon palveluinterventioiksi. Nämä viedään hankkeessa kunnille testikäyttöön hankittavaan

tietojärjestelmään. Järjestelmältä tullaan edellyttämään ominaisuuksia, jotka mahdollistavat

tavoitellun halutuilla menetelmillä (parhaiksi todetuilla käytännöillä) vakioitavan toiminnanohjauksen.

Avainroolissa tällaisessa kehittämistyössä ovat asiakastyöntekijät, jotka tuntevat todellisuutensa

paremmin kuin kukaan muu. Järjestelmä tulee työntekijöiden työn apuvälineeksi siten, että heillä ja

kullakin asiakkaalla on olennainen tieto käytettävissä reaaliaikaisesti. Järjestelmä auttaa

viranhaltijoita, työntekijöitä ja asiakkaita selkeästi näkemään, mitä halutaan, mihin ollaan menossa,

kenen kanssa ja millä keinoin.

Hollolan kunta

a.Ehdotuksen aihe:

Aineistojen digitoinnin ja

digitoidun aineiston

sähköisen arkistoinnin

konsepti sisältäen

digitaalisen

näkymä/jakelu/tilauskanava

n ulkoisille ja sisäisille

asiakkaille.

Paikka- ja työntekijäsidonnaisesta arkistotietopalvelusta siirrytään helposti saavutettavaan

digitaaliseen omatoimipalveluun julkisessa verkossa yhdessä muiden kuntien kanssa

Aineistojen digitointi ja digitoidun aineiston sähköinen arkistointi mahdollistaa toimintaprosessien

laajemman muutoksen sekä tehokkaammat ja taloudellisemmat toimintamallit samalla kun

työntekijä- ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Pidemmän aikavälin tavoitteena olisi digitalisoida kaikki

prosessit niiden synnystä aina arkistointiin saakka, jolloin erillistä digitointivaihetta ei tarvittaisi.

•Asiakas saa laajemman käsityksen siitä, minkälaisia aineistoja kaupungilla on selaamalla

arkistotietokannan viitetietoja haluamastaan aiheesta

•Asiakas voi valmistautua paremmin tietopalvelupyynnön tekemiseen tutustumalla verkossa

olevaan digitaaliseen arkistotietokantaan

•Asiakkaalla olisi myös mahdollisuus tehdä pyyntö suoraan verkossa arkistotietokannasta etsittyyn

tietoon digitaalisella lomakkeella mikä nopeuttaa tietopyynnön käsittelyä ja etsintää

kaupunginarkistossa.

•Jos tiedot on digitoitu arkistotietokantaan, voi asiakas ladata tiedon koneelleen tai katsella sitä

verkossa, jolloin tietopalveluhenkilökunnan ei tarvitse osallistua prosessiin (=säästä organisaation

resursseja). Tiedosta ei tarvitse välttämättä periä käsittelykuluja, jolloin tiedon saan-ti on

edullisempaa myös asiakkaalle

•Asiakkaan on helpompi olla kaupunginarkistoon yhteydessä ja hakea haluamaansa tietoa ajasta ja

paikasta riippumattomasti

•Paperiaineistojen digitointi vähentää arkistotilojen tarvetta, säästää rakennuskustannuksia, säästää

asiakkaalta matkaan käytetyn ajan (nyt joutuvat tulemaan paikan päälle tutkimaan tietoa) ja siihen

kuluvat taloudelliset kulut

•Huonokuntoisten aineistojen käyttäminen ainoastaan digitaalisessa muodossa säästää aineistoa

haurastumiselta ja tuhoutumiselta sekä ylläpitää tiedon luettavuutta ja käytettävyyttä

Hollolan kunta Kunta365 asiointiratkaisu

Ehdotettu ratkaisu mahdollistaa kuntalaisten asioinnin verkossa sekä tehostaa kunnan prosessia ja

parantaa palvelua. Ratkaisu mahdollistaa uusien palveluiden lisäämisen samaan kanavaan tai

olemassa olevien laajentamisen.

Keski-

Uudenmaan

sote -

kuntayhtymä

(Keusote)

Alueellisesti ehyet

palvelukokonaisuudet

paljon palveluita

tarvitseville asukkaille

Paljon palveluita tarvitsevat asukkaat käyttävät tutkimustiedon mukaan useita eri palveluita. Paljon

palveluita tarvitsevia asukkaita on Suomessa tutkittu ennen kaikkea sote-palveluiden näkökulmasta

ja muut kuntien sekä muiden julkisten organisaatioiden tarjoamat palvelut ovat jääneet

tarkasteluissa taka-alalle tai kokonaan niiden ulkopuolelle. Tutkimukset ovat myös olleet staattisia ja

kertaluonteisia, minkä johdosta tietoa ei ole voitu hyödyntää ennakoivassa palveluiden

johtamisessa täysimääräisesti.

Julkisen sektorin palveluiden yhteensovittaminen muodostuu organisaatiorakenteiden uudistuessa

yhä tärkeämmäksi. Kuntien perustehtäviä toteutetaan jo nyt merkittävissä määrin erilaisin kuntien

välisin yhteistyöjärjestelyin, mikä hajauttaa palveluita ja tietopohjaa. Paljon palveluita tarvitsevista

asukkaista merkittävä osa on myös yksityisesti tuotettujen palveluiden (esim. tehostettu

palveluasuminen) piirissä. Sosiaali- ja terveyspalveluita ja muiden toimialojen kuten sivistystoimen

palveluita sekä yksityisiä ja julkisia palveluita yhdistelevät palvelukokonaisuudet eivät aina

muodosta asukkaan kokonaistarpeen mukaisia kokonaisuuksia eivätkä palvelut keskustele

riittävästi keskenään.

Ehdotetussa hankkeessa keskitytään kehittämään paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden

palvelutarpeen ennustamista monipuolisella jatkuvasti päivittyvällä tietopohjalla sekä kohdentamaan

asukkaille aiempaa tarpeenmukaisempia palveluita. Erityisesti hankkeessa tarkastellaan ja

kehitetään sote- ja muista palveluista koostuvien palvelukokonaisuuksien kohdentamista ja

kokonaisvaikuttavuuden kehittämistä

Turun kaupunki

Keskitetty

palvelutietovarasto

Ihmisten perustarpeet päivähoitoon, kouluun, ja asumiseen sekä elinkeino- ja vapaa-ajanelämään

pysyvät ennallaan mutta tulevaisuuden palvelutarpeina voidaan nähdä palveluohjauksen ja

erilaisten mahdollistamisen ja osallisuuden alustojen tarjoaminen. Toimintatapojen uudistamisen

yhtenä edellytyksenä on tietojen yhteiskäyttö yli organisaatio- ja sektorirajojen. Käytännössä se niin

palvelutapahtumassa kuin päätöksenteossakin tulee olla välittömästi käytettävissä kaikki siinä

kulloinkin tarvittava tieto. Tavoitteena ja lopputuloksena on kaupungin yhden, yhtenäisen

palvelutietovaraston rakentaminen.

Tulevaisuuden kunnassa palvelut voidaan järjestää älykkäästi, tarvetta vastaavasti ja helposti

kuntalaisten löydettäväksi omia tarpeitaan tukien. Tämä vaatii kaupungin yhteisen keskitetyn

palvelutietovaraston rakentamista. Palvelutietoa on nykyiselläänkin kunnissa jo runsaasti, mutta

tieto on lukuisissa eri tietovarastoissa ja rekistereissä, ja ajantasaisen tiedon toimittaminen

kansalliseen palvelutietovarantoon (PTV) on haastavaa. Yhteisen palvelutietovaraston

rakentaminen vastaa myös paremmin tietoturva- ja –suojavaatimuksiin. Palvelutietovaraston

rakentamisessa tulee keskeisenä ratkaista kaupunkilaajuisen palvelutietotietovaraston rekisterin

pitäjän vastuut ja velvoitteet. Toimintatapa selkenee, kun sillä on vain yksi palvelutietovarasto, jonka

perustiedot ovat aina päivitetyt ja ajantasalla, ja sieltä välitetään tieto kansalliseen

palvelutietovarantoon (PTV) sekä palvelun tuottajan itse tekemät päivitykset. Näin esim.

turvakieltoasiat ovat aina ajanmukaisesti huomioituna.

Espoo

Kaupungit toimijana

mydata-

operaattoriverkostossa

Tulevaisuuden datataloudessa toteutuvat sekä yksilönsuoja että nykyistä laajemmat datan

hyödyntämismahdollisuudet. Luodaan ekosysteemi, jossa yksilöille luodaan mahdollisuus hallita

omia julkisissa tietojärjestelmissä olevia henkilötietojaan omadata-periaatteen mukaisesti, antaa ja

perua lupa niiden käyttöön muissa palveluissa sekä tarkastella tietojaan ja antaa lupia niiden

käyttämiseen tai siirtoon eri kuntien ja kunnan palveluiden välillä helposti, jäljitettävästi ja

digitaalisesti. Julkishallinnon digitaalisiin palveluihin panostaminen luo pohjaa uusille yksityisen

sektorin innovaatioille ja parhaimmillaan vähentää niin kuntien kuin yritysten kustannuksia. Suuria

datavarantoja hallinnoivat ankkuritoimijat antavat uskottavuutta ja alkuvauhtia ekosysteemien

kehittymiselle.

Kuopion

kaupunki

Oppilas- ja opiskelija-

analytiikka hyvinvoinnin

tukemiseksi ja

monipuolisia hyötyjä

tuottava osallistava

tiedonkeruu

Oppimistulokset, oppilaiden viihtyminen ja yleinen hyvinvointi kouluissa on tutkitusti laskenut.

Kouluhyvinvointia on pyritty parantamaan lisäämällä oppimisen tuen resursseja ja kehittämällä

uusia pedagogisia malleja. Samalla kouluissa on otettu käyttöön erilaisia teknologiaratkaisuja sekä

opetuksessa että hallinnossa.

Teknologisten palvelujen käyttö osana oppilaiden ja opettajien arkea on kerryttänyt valtavia

datamassoja. Datan tietorakenteita ei ole valtakunnallisesti organisoitu. Datamassojen käsittely,

tilastollisen analyysin tekeminen ja luotettavien indikaattorien löytäminen vaativat monialaista

syvällistä osaamista. Osaamista yksittäisillä kunnilla ei välttämättä ole ja asiantuntemuksen

hankkiminen on kallista. Datamassan tulee myös olla riittävän laaja, jotta luotettavia johtopäätöksiä

voidaan tehdä. Tämä tukee tiedolla johtamista ja tuottaa myös mahdollistaa tieteellistä tutkimusta

kouludatan pohjalta.

Lisäksi, vaikka suuri datamassa on jo kertynyt, sen välitön ja keskinopea hyötykäyttö on

puutteellista. Ehdotuksessa rakennetaan ja käytetään osallistavaa tiedonkeruun mallia, josta syntyy

välittömiä hyötyjä tiedon antajalle (oppilas, opettaja, rehtori), keskijohdolle ja ylimmälle johdolle.

Osallistava tiedonkeruu noudattaa syklisesti toistettavaa toimintatapaa, joka muotoillaan nopeaksi,

helpoksi ja miellyttäväksi.

Osallistavan tiedonkeruun avulla kumuloituvaa datamassaa voidaan yhdistää luokka, koulu ja

kuntakohtaiseen muuhun dataan tutkimuspohjaisen tiedolla johtamisen tueksi.

Osallistava tiedonkeruu, jolla on välitön hyöty koulun arkeen, parantaa oppimisen laatua ja

vaikuttavuutta. Oppilaan hyvinvointi ja työhyvinvointi paranevat.

Lempäälä

KuRob – Kunnille

robotteja, Kuntien

yhteishanke

toimintaprosessien

uudistamiseen


hyödyntäen









kustannustaso laskee ja työn tuottavuus lisääntyy. Lisäksi asiakastyytyväisyys kasvaa sekä työn

mielekkyys lisääntyy.



Kuopion

kaupunki SOTE-tiedolla johtaminen

Ehdotus on jatkaa SOTE-tietojohtamisen kehittämistä alueellisessa yhteistyössä ja saattaa loppuun

mm. keskeytynyt osa-projekti ”Tiedolla johtamisen maakunnallinen tavoitetila”

Kuopion

kaupunki

Hyvinvointitiedolla

johtaminen -

Kaupunginosittainen

hyvinvointikertomus

Hyvinvointitietoa on paljon, niiden analyysi ja visualisointi tarpeen digitaalisesti, jotta saadaan tieto

käyttöön niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöiden päätöksentekoon kuin asukkaille ja heidän

oman asuinalueen hyvinvoinnin tilanteen ja sen edistämiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden

kanssa. Tiedetään mihin tarttua, mitkä haasteet. Asukkaiden tiedon lisääntyessä omasta

asuinalueesta/ kaupunginosasta voidaan osallistaa asukkaita oman alueen hyvinvoinnin

edistämiseen

Kolpeneen

palvelukeskukse

n kuntayhtymä

Erityisten ja osaavien

kuntien lapsiperheiden

sosiaalipalvelujen uudet

toimintamallit Lapissa -

kuntien välinen osaamisen

vaihto, digitalisaation

hyödyntäminen, palvelujen

monipuolistaminen ja

saatavuuden

parantaminen.

Chat-palvelun käyttöönotto Tunturi- ja Itä-Lapin työntekijöiden välillä ja asiakkaiden kanssa

mahdollistaa reaaliaikaisen työskentelyn (myös kuvapuhelinyhteyden).

Kuntarajat ylittävä ammatillinen toimintamalli mahdollistaisi sosiaalityön keskinäistä ammatillista

tukea, vahvistaisi moniammatillista työotetta ja työparityöskentelyä monenlaisissa haasteellisissa

lastensuojelun tilanteissa (esim. päihde- ja perheväkivaltatilanteet), lastensuojelun palvelutarpeen

arvioinneissa ja huostaanoton valmistelussa.

Yksi keskeinen sosiaalityön kuormitustekijä on yksin työskentely ks. (esim. Kuntaliiton

lastensuojelun kuntakyselyn tulokset 1.2.2018). Mahdollistamalla nykyistä laajempi ammatillinen

tukirakenne ja sitä esimerkiksi kuntien yhteinen ryhmämuotoinen työnohjaus sosiaalityölle,

kuormitusta voitaisiin vähentää ja kokemusta yksintyöskentelystä lieventää.

Toimintamallin avulla voitaisiin myös lisätä lastensuojelun sosiaalityön moniammatillista tukea.

Lastensuojelulain 14 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla

sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista

sekä muuta lastensuojelussa tarvittavaa asiantuntemusta.

Kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista,

lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista

asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä

avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden

valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa.

Työntekijöiden kokema työn mielekkyys ja kiinnostavuus paranisi, kun omaa osaamispotentiaalia

saadaan paremmin käyttöön. Digitaalisten menetelmien (esimerkiksi kuvapuhelinpalveluiden, chat-

palvelun laajempi käyttö sosiaalihuollon palveluissa), parempi haltuunotto ja pilotointi työntekijöiden

kanssa heidän työtä ja työn edellytyksiä parantaen. Mahdollisten uusien menetelmien käyttöönoton

myötä asiakasprosessit selkiintyvät ja työn hallinnan tunne paranee.

Mahdollisuudella kehittää työtä ja tehdä innovatiivisella tavalla sosiaalityötä ja kehittää työtapoja on

myös merkitystä henkilöstön saatavuudelle, sillä mielenkiintoinen ja moniammatillisuuden

mahdollistava työtapa on vetovoimatekijä henkilöstöä rekrytoitaessa Lapissa, jossa tällä hetkellä on

Vaasan

Kaupunki

Tiedolla johtaminen: Data-

analytiikkaan perustuvien

tilannekuvien

hyödyntäminen lasten ja

perheiden hyvinvoinnin

edistämisessä

Dataan perustuvan monialaisen yhteistyön, palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen sekä

johtamisen kehittäminen lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi mahdollistavat aidosti

ennaltaehkäisevät palvelut ja varhaisen puuttumisen.

Eri tietolähteiden datan yhdistäminen ja ennakoivan analytiikan hyödyntäminen mahdollistavat eri

kohderyhmien aiempaa paremman tunnistamisen ja resurssien kohdentamisen. Analytiikkaan

liittyvän tietotaidon yhdistyminen eri palveluiden ammattilaisten osaamiseen mahdollistaa nykyistä

vaikuttavammat ja kustannustehokkaammat toimintatavat asiakkaiden palvelutarpeiden

tunnistamiseksi ja niihin vastaamiseksi.

Eri kohderyhmien erityispiirteiden tunnistaminen mahdollistaa asiakkaiden palvelutarpeisiin

vastaamisen eri palvelumalleilla, hyödyntäen myös digitaalisia palvelukanavia. Nopea ja oikein

kohdennettu reagointi asiakkaan palvelutarpeeseen on palvelun tuottajalle kustannustehokasta,

koska asiakkaan tilanteen kriisiytyminen voi johtaa kasvavaan palvelutarpeeseen.

Asiakaspalvelu digitaalisissa palvelukanavissa on palvelun tuottajalle fyysisiin asiointipisteisiin

perustuvaa asiakaspalvelua edullisempaa tuottaa, ja kasvava osa palveluiden käyttäjistä käyttää

sujuvasti digitaalisia palveluita. Monien kohderyhmien osalta digitaaliset palvelut ovat ainoita aitoja

matalan kynnyksen palveluita.

Turun kaupunki

Automaattinen tekstitys

verkossa julkaistaviin

videoihin

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää, että verkossa julkaistava videomateriaali on

tekstitettynä 14 vuorokauden kuluessa julkaisusta. Automaatiotyökalut tekstityksiin ennen kaikkea

suomen ja mahdollisesti ruotsin kielelle ovat tarpeen avoimemman hallinnon toteututumiseksi.

Vantaan

kaupunki

Vantaan, Helsingin ja

Espoon kaupunkien

väestöennustejärjestelmän

kehittäminen

Pääkaupunkiseudulla kaupunkien talouden ja toiminnan suunnittelu perustuu kaupungeissa

laadittaviin väestöennusteisiin. Väestöennusteiden perusteella arvioidaan palvelutarpeet, ja

väestöennusteita hyödynnetään laajasti kaupunkien palvelutuotannon, maankäytön ja

asuntotuotannon sekä liikenneverkon suunnittelua. Vuosittaisten talousarvioiden ja useamman

vuoden kattavien taloussuunnitelmien tietoperustana väestöennusteet ovat korvaamattomia.

Väestöennustetyö tehdään hanke-ehdotukseen osallistuvissa kunnissa kussakin erikseen, kussakin

kunnassa omalla järjestelmällään. Väestöennustejärjestelmät ovat jossain määrin erilaisia vaikkakin

väestökehityksen perusteet ovatkin eri järjestelmissä varsin samankaltaisesti mallinnettuja. Itse

ennustevälineet ovat jo neljännesvuosisadan ikäisiä ja käyttöominaisuuksiltaan osin raskaita sekä

dokumentaatioltaan puutteellisia.

Ennusteiden laadintaan liittyvä osaaminen on yleisesti varsin kapeilla hartioilla eikä ennustemallien

kehitystyötä ole laajamittaisesti viime vuosina tehty. Monet väestölliset ilmiöt, joita ennustemallit

kuvaavat ja joihin ne toisaalta perustuvat, kaipaisivat tuoretta tutkimuksellista pohjaa. Aineistojen

analyysivälineiden kehittäminen helppokäyttöisemmäksi ja liittäminen kiinteämmäksi osaksi

ennustejärjestelmää sujuvoittaisi ennusteiden laatimisprosessia. Ennustemallien tulosten

visualisointia voitaisiin myös kehittää merkittävästi.

Talouden lyhyen aikavälin suunnittelun jatkoksi väestöennustemallien pohjalta voitaisiin kehittää

myös kuntien esim. talouden suunnittelun sekä palveluiden (ml. palveluverkon suunnittelu ja

kapasiteetin optimointi) suunnittelun työvälineitä. Ennustemallien pohjalta voitaisiin luoda

visuaalisen käyttöliittymä, jossa voidaan yhdistellä ennustetietoa ja muuta suunnittelussa tarvittavaa

tietoa ketterästi ja tarvelähtöisesti. Näillä välineillä kuntien kyvykkyys arvioida erilaisten

politiikkavaihtojen seurauksia kasvaisi merkittävästi.

Moderneilla välineillä voitaisiin vähentää monia nykyisin manuaalisesti tehtävää työvaiheita.

Mahdollisuudet vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkasteluun kasvaisivat. Erilaisten

rajapintaratkaisujen hyödyntäminen perusaineistojen siirrossa auttaisivat vähentämään virheiden

mahdollisuuksia työprosesseissa ja myös tehostaisivat ennustetyötä. Tällaisten, riittävän

helppokäyttöisten, työvälineiden kehittäminen loisi myös pienemmillä henkilöstöresursseilla

varustetuille kunnille mahdollisuuden parempaan tietoperustaan pohjautuvaan päätöksentekoon.

Hämeenlinnan

kaupunki

Kunnan strategiaprosessin

tehostaminen

digitalisaation avulla

Tässä ehdotuksessa halutaan kehittää kunnan strategiaprosessia kolmella tavalla:

1)Strategiaprosessi sidotaan skenaariopohjaiseen tulevaisuustyöhön, jonka avulla pyritään

avartamaan ymmärrystä tulevaisuuden mahdollisuuksista, luomaan itse aktiivisesti tulevaisuutta ja

varautumaan kuntaa mahdollisesti kohtaaviin muutostekijöihin tulevaisuudessa.

2)Varmistetaan, että strategian juurruttamisen onnistumista mitataan oikeilla mittareilla.

3)Huolehditaan siitä, että strategiaprosessissa ja strategian toimeenpanossa hyödynnetään digi-

talisaatiota parhaalla mahdollisella tavalla.

Skenaariotyössä nojaudutaan Strategisen tutkimuksen neuvoston elokuussa 2019 päättyneen

Ketterä kaupunki -hankkeen skenaarioihin, joissa lähtökohtana on kaupungin asukas ja muuttuva

toimin-taympäristö. Strategian onnistumisen mittaamisessa käytetään VTT:n CityTune työkalustoa.

Digita-lisaation soveltamisen parannusmahdollisuuksia haetaan VTT:n DigiMaturity työkalulla.

Hämeenlinnan

kaupunki

Asiakaslähtöisten

digitaalisten

kuntapalvelujen

kehittäminen avoimella

mobiilialustalla.

Kuntalaiset käyttävät palveluita yhä useammin matkapuhelimilla www-sivujen kautta ja appsien

kautta. Ehdotuksessa kehitetään kunnan palveluita jo kehitettyyn avoimen lähdekoodin Open City

appiin. Tavoitteena on erityisesti tunnistaa missä palveluissa apsi tuo lisäarvoa normaalien www-

sivujen lisäksi (paikkatieto, tiedot henkilön profiilista) ja toteuttaa palveluita erityisesti tähän liittyen.

Lisäksi osallistamisen helpottaminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisellä

sijalla kehittämisessä, kuten esim. liikuntapaikkojen käyttö. Lisäksi selvitetään, kuinka voidaan

parantaa oleellisesti kuntalaisen mahdollisuuksia asioida kunnan kanssa sähköisesti omaa

mobiililaitettaan käyttäen sekä osallistua kuntalaisena omaan asuinympäristöönsä liittyviin asioihin.

Lisäksi pyritään yleisesti edistämään avoimen datan hyödyntämistä kunnallisissa palveluissa ja

kuntien toiminnassa yleensä.

Kuopion

kaupunki

Suun terveydenhuolto –

palveluseteli ja lohkoketju

•Mahdollistaa eri toimijoiden välisen saumattoman ja pitkälle automatisoidun yhteistoiminnan, kun

lohkoketjun päällä toimivien älysopimusten avulla voidaan automatisoida prosesseja ilman, että

niihin vaaditaan ihmisen vahvennusta tai toimenpiteitä – tehostaa toimintaa, mahdollistaa

useampien toimijoiden mukaantulon järjestelmään

•Lohkoketjujen ja älysopimusten avulla on helppo jyvittää kustannukset, kun asiakas käyttää

useiden eri tahojen palveluita. Tämä vähentää väärinkäytöksiä ja helpottaa yllättävien kuluerien

tarkistusta ja analysointia. Lisäksi lohkoketju voi mahdollistaa erilaisten kannustinten automaattisen

käsittelyn kohdennetun raha yhteydessä – tehostaa toimintaa, voi helpottaa kannustinten

käyttöönottoa

•Arvojärjestelmä voidaan ottaa mukaan prosessiin, jolloin rahaliikenne ja muu arvon välittäminen

voidaan tehdä reaaliaikaisesti esimerkiksi kun palvelu on suoritettu. Automatisoimalla

maksuliikenne vähennetään merkittävästi erilaisia työvaiheita ja manuaalista työtä, joka

mahdollistaa myös erittäin pienten maksujen välittämisen. Hinnoittelussa voidaan automaattisesti

huomioida myös esimerkiksi asiakastyytyväisyys ja laatu – tehostaa toimintaa, parantaa

asiakaskokemaa

Etelä-Karjalan

sosiaali- ja

terveydenhuollon

kuntayhtymä

(kaikki sen

kunnat)

Lapsiperheiden älykäs,

palveleva ja ohjaava

digikokonaisuus, joka

koostuu kolmesta osasta:

1. Lasten ja lapsiperheiden

ennakoivien

hyvinvointipalveluiden

kehittäminen, 2.Keinoäly ja

3.Toiminnanohjaus ja

asiakkuudenhallinta.

Ehdotuskokonaisuus pyrkii parantamaan palvelujen saatavuutta, oikea-aikaisuutta sekä asukkaiden

ja alueiden yhdenvertaisuutta. Samalla se haluaa tehostaa ja joustavoittaa työntekoa, tiedonkulkua

ja tiedolla johtamista. Asukkaan (asiakkaan) tilanteen auttaminen on helpompaa, kun toimijoilla on

riittävä ja ajantasainen tieto, keinot hyödyntää tietoa ja ennakoida riittävän ajoissa. Tämä motivoi

myös työtä tekevää. Riittävä ennakointi vaikuttaa päällekkäisyyksiä poistamalla myös palvelusta tai

toiminnasta syntyviin kustannuksiin (potentiaaliset kustannussäästöt ja tai kustannustehokkuus).

Asiakas on osa omaa asiointiprosessiaan ja kykenee vaikuttamaan ja siten sitoutumaan paremmin

omaan palvelukokonaisuuteensa.

Orimattila

Kuntalaisten yhteisöllinen

palvelualusta

a.Palvelualusta mahdollistaa eri aihepiireihin liittyvien palveluosioiden aktivoimisen kunta-laisten

käyttöön, kunkin kunnan spesifin tarpeen mukaan. Esimerkkejä osioista:

•Yksityisen, julkisen ja yhteiskäyttöisen liikkumisen palvelut yhdistävä osio

•Jakamistalouden palvelut yhdistävä osio: kunnan osaajahakemisto, lainapalvelu työkaluille ja

laitteille, palvelupankki, yhteiskäyttötilojen varaaminen

•Kunnan kurssi-, kerho-, seura- ja yhdistystoiminnan tarjooman yhdistävä osio (mm.

ilmoittautumiset, kausikalenterit, liittyminen, tapahtumakalenterit ym.)

•Tapahtumakalenteri-palveluosio:

1.Kuntalaisille (valittujen kiinnostuksen kohteiden ilmoitusten tilaus, ilmoit-tautuminen, lippujen

osto, yhteiskäyttötilojen tilaisuuksista, ja yksityisten järjestämistä teematilaisuuksista ilmoittaminen)

2.tapahtumajärjestäjille (tapahtumista ilmoittaminen, lipunmyynti)

b.Kaikki kunnassa tarjolla olevat yksityiset, yhteisölliset ja julkiset palvelut helposti löydettä-vissä

asentamalla yksi sovellus kuntaan saavuttaessa -> toimintojen/sisältöjen aktivoiminen kunkin

käyttäjän tarpeen mukaan -> ”työpöytä” rakentuu valittujen sisältöjen pohjalta

c.Yhtenäinen palvelualusta mahdollistaa kunkin palveluosion yhteydessä, aiheeseen liittyvän

keskusteluryhmän ja/tai palautekanavan (mm. opastaminen, tapahtumasisällöistä ”äänestä-minen”

käyttäjäkokemusten kerääminen, tiedonvaihto, jne.)

Esimerkki yksittäisen palveluosion hyödyistä – Liikkumisen palvelut:

Uusien liikenteen palvelujen ja liikkumisen muotojen saavuttaminen, perinteisten julkisen liiken-teen

palvelujen rinnalla on haasteena kaikissa Suomen kunnissa. Yhteisen palvelualustan avulla

mahdollistuvasta liikkumismuotojen yhdistämisestä syntyvä hybridipalvelu voi auttaa merkittä-västi

säästämään julkisen liikenteen kustannuksia ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Malli

mahdollistaa liikkumisen palvelujen ulottamisen myös harvaan asutuille alueille, jotka aiemmin ovat

olleet kaukana julkisen liikenteen palveluista.

Turun kaupunki

Asiakastietovaraston

rakentaminen

Jotta tulevaisuuden voitaisiin järjestää palvelut älykkäästi, tarvetta vastaavasti, tulee kaupunkien

tuntea palveluiden käyttäjät nykyistä paremmin. Kaupunki kerää asukkaistaan ja asiakkaistaan

tietoa, jonka avulla kehitetään enna-koivaa ja asiakaslähtöistä hyvinvointia ja elinvoimaa edistävä

kaupunkiseutua. Tämä vaatii yhteisen asiakastietovaraston rakentamista. Asiakastietoa on

nykyiselläänkin kunnissa jo runsaasti, mutta tieto on lukuisissa eri tietovarastoissa ja rekistereissä,

eikä sitä voida käyttää yhdistellen. Uuden yhteisen tietovaraston rakentaminen vastaa myös

paremmin tietoturva ja –suojavaatimuksiin. Tietovaraston rakentamisessa tulee keskeisenä

ratkaista kaupunkilaajuisen asiakastietovaraston rekisterinpitäjän vastuut ja velvoitteet. Kaupungin

toimintatapa selkenee, kun sillä on vain yksi asiakastietovarasto, jonka perustiedot ovat aina

päivitetyt ja ajantasalla. Sekä asiakkaan itse tekemät päivitykset, että esim. VRK:sta tulevien

päivitysten tulee kohdistua vain yhteen varastoon. Näin esim. turvakieltoasiat ovat aina

ajanmukaiset.

Kaikki Pohjois-

Karjalan kunnat

(13), lisäksi

Heinävesi

tulevana

maakunnan

kuntana vuoden

2021 alusta

lähtien.

Pohjois-Karjalan

kuntajohdon tiedolla

johtamisen kehittäminen

Kuntien toimintaympäristön ja toiminnan seurannalla on moninaisia vaikutuksia.

Reaaliaikaisemmalla ja jalostetummalla tiedolla voidaan nopeammin reagoida muuttuneisiin

tilanteisiin ja tehdä tarkistuksia niin strategioihin, kuin myös vaikka talousarvioon. Kunnissa

laadittavien kuukausi- ja neljännesvuosiraporttien tietosisältöä saadaan paremmin vastaamaan

tarvetta ja yhteneväinen tietopalvelumalli mahdollistaa myös kuntien välisen vertailun.

Vaikuttavuutta tulee lisää mm. kuntien talouden ja toiminnan seuraamiseen tehostumisen kautta.

Yhteinen tietokanta auttaa myös toiminta- ja talouskertomusten kokoamista ja kuntavertailua.

Tampere

Konsortio: Edistyneen

analytiikan käyttö

palvelujen johtamisen ja

uudistamisen välineenä

Tampereen painopiste:

moniulotteinen tilannekuva

lapsiperheistä ja

lapsiperheiden

hyvinvoinnista Tampereella

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluita ohjaa lainsäädäntö, mutta tapa tuottaa palveluita on

kuntakohtainen. Asiakaslähtöisyyden tulokulma muuttaa myös palveluiden tuottamisen tapaa.

Lapsiperhe -datan analyysin ydin on perheiden erilaisuuden ja palvelutarpeen laajuuden

tunnistaminen. Olemassa olevilla resursseilla tulisi pystyä tuottamaan palveluita uudella tavalla,

rohkeasti lisäämällä peruspalvelun sisällä variaatioita ja vaihtoehtoisuutta, lapsiperheen tilanne

huomioiden. Lapsiperheen palveluiden toteuttajien yhteistyö ja palveluiden moninaisuus sekä

muuntautumiskyky tulisi nähdä tuloksellisena ja tulosvastuullisena toimintana. Palvelutiedon

analyysi mahdollistaa resurssin vastuullisen käytön ja ohjaamisen lähelle asiakasrajapintaa.

Asiakkaan tarpeesta lähtevän palvelun kehittämiseksi saadaan toimijoiden ekosysteemissä

nopeammat muutokset aikaan.

Lahden kaupunki

Perusopetuksen

poissaolojen mittaristo

Perusopetuksessa on tärkeää puuttua oppilaiden poissaoloihin mahdollisimman aikaisessa

vaiheessa. Poissaolojen seurannan ja niihin puuttumisen tulee olla kaupunkitasolla tasa-arvoista ja

systemaattista. Ehdotus parantaa oppilaiden poissaolojen seurantaa, vähentää erillistä raportointia,

edistää oppilaiden tasa-arvoa sekä aktivoi opettajien puuttumista poissaoloihin.

Lahden kaupunki

Pysyvän

huoneistotunnuksen

käyttöönotto kuntien

prosesseissa ja

rakennusten uuden

tilastollisen luokittelun

käyttöönotto

tietovarannoissa

Väestötietojärjestelmän (VTJ) rakennus- ja huoneistotiedot toimivat rakennetun ympäristön lisäksi

kansallisen osoitejärjestelmän perusvarastona. Kunnat tuottavat VTJ:n rakennus- ja

huoneistorekisterin tiedot. VTJ:hin on luotu vuonna 2018 uutena tietosisältönä pysyvä

huoneistotunnus kaikille VTJ:n rakennus- ja huoneistorekisterissä jo oleville huoneistoille.

Tarkoituksena on, että pysyvää huoneistotunnusta käytetään jatkossa huoneistojen ensisijaisena

tunnistetietona yhteiskunnan järjestelmien ja rekisterien välisessä tietojen vaihdossa sekä

linkityksessä. Huoneistotiedon luotettava identifiointi ja tunnisteiden muuttumattomuus on edellytys

rekisteritiedon eheydelle, virheettömyydelle ja yhteen toimivuudelle. Tietojen luotettavuus ja

yhteiskäyttöisyys ovat edellytyksenä tehokkaan digitalisaation aikaansaamiselle.

Välitön tarve pysyvälle huoneistunnukselle on muodostunut sähköisen asunto-osakerekisterin

(ASREK) käyttöönoton myötä.

Pysyvän huoneistotunnuksen käytöstä toivottavat hyödyt eivät realisoidu, elleivät kunnat ota

pysyvää huoneistotunnusta käyttöön viivytyksettä. Uusien tunnusten käyttöönottoon voidaan

selvittää robotiikkaratkaisuja, jotka nopeuttavat tunnuksen hakua VTJ:stä rakennusvalvontaan. Jo

olemassa olevien rakennusten huoneistotunnusten käyttöönotto ja tarkistus on suuri työ mutta

välttämätön, jotta tunnusten laatu on riittävä esimerkiksi niiden käyttöön ASREK:ssä. Vertailu- ja

korjaustyö nopeutuu huomattavasti, jos siihen tehdään kuntien yhteistyötä ja esimerkiksi

toteutetaan kunnille yhteiset poimintarutiinit ja analyysit sekä määritetään ulkopuolisen

konsulttiavun mahdollisuudet.

Väestörekisterikeskus on ottanut käyttöön uuden rakennusluokituksen 2018

(https://www.stat.fi/meta/luokitukset/rakennus/001-2018-07-12/index.html). Aiempi luokitus on

vuodelta 1994. Vanha luokitus on vakiintuneessa käytössä kaikissa kuntien käyttämissä

rakennusvalvonnan tietojärjestelmissä. Uuden rakennusluokituksen avulla kunnissa pystytään

selvittämään aiempaa paremmin muun muassa ihmisten asumisolosuhteita, eri toimintojen

sijoittumista ja kiinteitä toimintaedellytyksiä.

Kiinteistöverotuksen rakennusosan verotus yksinkertaistuu ja yhtenäistyy, kun uusi

rakennusluokitus on otettu käyttöön kunnissa ja verohallinnossa.

Lahden kaupunki

Kaavayksikköjen

laatimisprosessin

vakiinnuttaminen kunnissa

ja koneluettavan

kaavayksikkötiedon

tuottaminen olemassa

olevista asemakaavoista

Kaavayksikkö on asemaakaavassa pienin tiettyyn käyttötarkoitukseen varattu yksikkö. Se voi olla

esimerkiksi sitovan tonttijaon mukainen kaavatontti, ohjeellisen tonttijaon mukainen alue, yleinen

alue tai muu asemakaavassa osoitettu yhtenäinen käyttötarkoitusalue.

Tällä hetkellä eräissä kunnissa vakiintuneena käytäntönä on, että kaavayksiköiden muodostaminen

tehdään asemakaavan hyväksymisvaiheen jälkeen ennen tontin tai yleisen alueen lohkomista

Tavoitteena on, että kaavayksiköt muodostetaan ehdotuksen mukaisessa uudistuneessa

toimintatavassa jo kaavatyön aikana.

Kaavayksikkö on keskeinen osa koneluettavaa kaavatietoa kaikkien kuntien osalta. Ehdotuksessa

kunnan siirtyvät tuottamaan kaavayksikkötiedot harmonisoidussa muodossa, mikä on edellytys

tehokkaan digitalisaation aikaansaamiselle. Yhtenäinen toimintatapa parantaa tiedon laatua, ja

asemakaavan keskeisen tietosisällön käytölle saadaan vaikuttavuutta. Kaavayksikkötiedon

merkittävin välitön kuntakentän ulkopuolinen hyödyntäjä on verohallinto, joka käyttää

kaavayksikkötietoa kiinteistöverotuksen määräämisperusteena. Yhtenäisellä käytännöllä

kiinteistöverotuksen luotettavuus ja yhdenvertaisuus parantuu huomattavasti.

Ajantasainen ja yhtenäinen kaavayksikkötieto mahdollistaa kaupungin yksityiskohtaisen

kaavavarantotiedon lisäksi muun muassa tonttikohtaisen rakennusoikeustiedon (käytetty ja

käyttämätön rakennusoikeus) tarjoamisen kansallisesti yhtenevänä palveluna. Kiinteistökohtaiset

rakentamisedellytykset ovat nykytilannetta paremmin käytettävissä, mikä parantaa esimerkiksi

kiinteistövaihdannan ja kiinteistön vakuusarvoon liittyvien palvelujen luotettavuutta.

Kaavayksikkötasoinen tieto lisää tarkan tilastotiedon tuottamisen mahdollisuuksia.

Päijät-Hämeen

hyvinvointikuntay

htymä

Parempi kuntayhtymän

tiedolla johtaminen,

läpinäkyvämpi

kuntayhtymän

omistajaohjaus ja niiden

työkalut

HAASTEET: Kuntayhtymien nykyiset tiedolla johtamisen mallit ja työkalut ovat kypsyysasteeltaan

matalia. Suuren organisaation operatiivinen johtaminen vaatii merkittävästi nykyistä paremmat,

mutta samalla riittävän yksinkertaiset työkalut, jotka mahdollistavat ajantasaisen ja

kokonaisvaltaisen näkymän kuntayhtymän tilanteesta eri näkökulmista. PHHYKY:ssä kuntayhtymän

taloudellinen tilanne on erittäin tiukka, mikä entisestään lisää tarvetta ja kiireellisyyttä johtamisen

työkalujen parantamiselle ja läpinäkyvämmälle ohjaukselle. Toisaalta myös kuntien toteuttamaan

kuntayhtymien ohjaukseen liittyy useita haasteita, joista suurimpana nousee esiin jäsenkuntien

rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kuntayhtymän kustannuksiin. Tämän lisäksi usein esiin nostettuja

haasteita ovat esimerkiksi useat ja osittain päällekkäiset ohjausmekanismit,

informaatioepäsymmetria hallinnollisen ja operatiivisen tason välillä sekä jäsenkuntien

epäyhtenäinen tahtotila ja mahdolliset ristikkäiset tavoitteet.

TARVE: Kuntayhtymät tarvitsevat parempia, tietoon pohjautuvia työkaluja operatiiviseen

johtamiseen ja toimintavapauksia niille annetuissa raameissa. Toisaalta kunnat tarvitsevat

parempaa näkyvyyttä kuntayhtymän toimintaan ja talouteen ja etenkin ennakoitavuutta omaan

rahoitusosuuteensa, sen muutoksiin ja taustalla vaikuttaviin syihin. Tiedontuotannon ratkaisujen

tulee kyetä myös kytkeytymään mahdollisimman saumattomasti kuntien omiin toiminnan- ja

taloudenohjausratkaisuihin. Tietopohjan yhteismitallistaminen ja digitaaliset, tietoon pohjautuvat

työkalut tukevat niin kuntayhtymän omaa tiedolla johtamista kuin läpinäkyvämpää

omistajaohjaustakin. Osaksi työkaluja tulee integroida analytiikka- ja tekoälyratkaisuihin pohjautuvia

toiminnan ja talouden ennusteita, joiden pohjalta resursseja ja taloutta voidaan paremmin

suunnitella.

HYÖDYT: Kuntien ja kuntayhtymien välisen ohjauksen ja yhteistyön sekä kuntayhtymän tiedolla

johtamisen kehittäminen mahdollistaa asukkaille sujuvammat palvelut sekä kuntien sote-

kokonaiskustannusten paremman hallinnan. Läpinäkyvämpi omistajaohjauksen malli ja työkalut

edistävät omistajaohjauksen suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta. Digitaalisuuden tukemana voidaan

tarjota tarkan tason näkymiä esimerkiksi palvelukäyttöön ja palveluiden vaikuttavuuteen.

Ajantasainen tieto tukee ohjauksen toteuttamista: seurantaa, johtopäätöksiä, päätöksien valmistelua

ja päätöksentekoa. Ohjausvaikutus ja läpinäkyvyys etenkin tulevaisuuteen paranevat, kuntien ja

kuntayhtymien välinen luottamus vahvistuu ja samalla kuntayhtymälle taataan toimintavapaus

annetuissa raameissa.

Porin kaupunki

Tiedolla johtaminen

alueellisten sivistys- ja

sosiaalipalveluiden

kehittämisessä

Ehdotus auttaa suuntaamaan kuntien resursseja sellaisiin kohteisiin, joilla on todellista vaikutusta

syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien kaupunkilaisten tukemiseen. Erityisenä lähtökohtana

ovat perheet ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät.

Turku

Ihmislähtöisen tila- ja

palveluverkon suunnittelun

vaatiman toimintamallin

kehittäminen ja sitä

tukevan tiedon

tunnistaminen ja

harmonisointi

(harmonisoitu käsite- ja

tietomalli)

Hanke pohjustaa systeemistä muutosta tuotantolähtöisestä ihmislähtöiseen tila- ja palveluverkon

suunnitteluun sekä lisää kuntien valmiuksia ennakoivaan hyvinvoinnin edistämiseen.

Osana hanketta mallinnetaan nykytila- ja tavoitetila, kartoitetaan relevantit aiheeseen liittyvät muut

hankkeet ja liittymäpinnat niihin, määritellään palveluverkon käsitteet ja harmonisoitu tietomalli,

horisontaalinen toimintamalli ja suunnittelun ja päätöksenteon prosessi kaupallisen tahon ja

kaupunkien yhteistyönä.

Keskeistä on luoda toimintamalli, joka jatkossa mahdollistaa digitaalisten teknologioitten ja tekoälyn

hyödyntämisen perinteisissä julkisen sektorin suunnitteluprosesseissa. Ihmislähtöisen

palveluverkon suunnittelun toimintamallissa ensisijaisesti käyttäjien tarpeet ohjaavat yksilöllistä

palveluprosessia ja palveluverkon suunnittelua, eivät niinkään organisaatioiden lähtökohdat.

Toimintamalli eroaa pelkästä asiakaslähtöisestä ajattelutavasta siinä, että liiketoimintalähtöisen

palvelutuotannon näkökulman ohella palvelutuotannon tavoitteenasetteluun sisällytetään yksilön

hyvinvoinnin edistämisen näkökulma. Toimintamalli viittaa myös ihmiskeskeisiin henkilötiedon

organisointitapoihin, jossa yksityisyydensuojan ja pirstaleisuuden haasteita pyritään ratkaisemaan

asettamalla ihminen tiedon hallinnan keskiöön. Samalla tämä tarkoittaa myös tietosuojan ja

tietoturvan merkittävää korostumista toimintatavoissa ja panostuksia henkilötietosuojaan.

Yksittäisen kansalaisen on voitava hallinnoida omia tietojaan, ja viranomaisten päätöksenteon

perusteluineen on oltava läpinäkyvää.

Jyväskylä

Uuden sukupolven

julkaisualusta

Verkkosivujen sisällönhallintajärjestelmät vanhenevat. Muutaman vuoden välein kunnan käyttämä

sisällönhallintajärjestelmä vanhenee ja sen uudistamiseen tai vaihtamiseen kuluu huomattavia raha-

ja työresursseja.

Myöskin, jos sisältöä verkkosivuilla tarjotaan usemmasta kuin yhdestä järjestelmästä, useimmiten

ratkaisu on rakentaa oma esityskerros kuhunkin järjestelmään. Käyttäjälle tämä näyttäytyy

useampana eri järjestelmänä.

Erottamalla sisällönhallinta esityskerroksesta voidaan sekä näyttää sisältöjä useista eri kohteista

saumattomasti ja myöskin sietää paremmin vanhenevia järjestelmiä. Sisällönhallintajärjestelmistä

tuodaan sisältö esityskerrokseen rajapintojen avulla. Esityskerros voi olla kunnan www-sivut,

mobiilisovellus tai vastaava.

Sisällönhallintajärjestelmien uudistamiset pystytään jakamaan usealle vuodelle ja uusia

modulaarisesti/osittain sen haittaamatta kunnan tarjoamaa verkkopalvelua tai mobiilisovellusta. Tai

esityskerros voidaan uusia sisällönhallintajärjestelmää uusimatta, sisällönhallintajärjestelmän sitä

rajoittamatta. Ei tarvitse aina uusia koko pakettia kerralla.

Vaiheessa 1 (meneillään) on kyse Drupal 7 -alustan eri vaihtoehdoista ja siitä, että Drupal 7

verkkopalvelu voisi toimia sisältöjenhallinnan rajapintana muiden rajapintojen tavoin, kuten PTV.

Vaiheessa 2 POCia laajennetaan koskemaan muitakin alustoja, useampia tietolähteitä ja erilaisia

esityskerroksia sekä POCin dokumentaatiota laajennetaan ja syvennetään.

Vaiheessa 3 pyritään löytämään ratkaisuja alla oleviin kysymyksiin.

Millä tavalla uudessa ympäristössä saadaan kuntalaisen palveluiden ääreen ohjaaminen

sujuvammaksi ja paremmin toimivaksi? Miten kytkemme kunnan palveluista viestimisen

asioimiseen? Modulaariset ratkaisut ja erilaiset esityskerrokset mahdollistavat myös täysin

uudenlaisen palveluviestinnän. Voimme tuottaa asiakkalle kiteytyn tiedon hänen juuri sillä hetkellä

tarvitsemastaan palvelusta. Tämä tarkoittaa myös murrosta kunnan viestimisessä

palvelutuotannossa.

Turun kaupunki

Asiointitilin ja asiakkaan

käyttöliittymän

rakentaminen

Asiakkaalla on käytettävissään oma profiloitu käyttöliittymä, johon hän pääsee vahvan

tunnistautumisen (esim. suomi.fi) kautta. Käyttöliittymän kautta asiakasvoi katsoa omia tietojaan,

etsiä tietoa palveluista, varata palveluita ja aloittaa uusia asiointeja. Asiakkaan ei tarvitse tietää ja

etsiä, mikä organisaatio ja järjestäjä palvelun tarjoaa, vaan asiakassegmentoinnin avulla asiakkaalle

voidaan suoraan tarjota hänen tarpeeseensa parhaiten kohdistuvaa palvelua. Käyttöliittymä tarjoaa

asiakkaallekokonaisvaltaisen kuvan omasta asiakkuudesta ja mahdollistaa eri organisaatiorajojen

ylittävien asioiden hoitamisen yhdellä kertaa. Käyttöliittymä ei sulje pois monikanavaisuutta; asiakas

voi valita itselleen sopivimman tavan asioida sekä vaihtaa kanavaa ja hoitaa asioitaan.

Asiakkaan tulisi saada myös selkeä ohjaus palvelun äärelle, tapahtuupa siirtyminen asiointitilille

sitten mo-biilisovelluksen tai vaikkapa verkkosivuston kautta.

Hämeenlinnan

kaupunki

Tapahtumalupien

hakemisen kehittäminen

Tapahtumat kaupungissa elävöittävät katukuvaa ja luovat uutta kaupunkikulttuuria. Nyt kuitenkin

tapahtumien hakeminen on tehty kuntalaisille vaikeaksi ja monimutkaiseksi.

Tällä kehitystyöllä mallinnettaisiin tapahtumien lupaprosessia ja digitaalista tapahtuma-avustajaa.

Tapahtuma-avustajan kautta kuntalainen voisi jatkossa kartoittaa nopeasti eri lupatarpeet

syötettyjen parametrien avulla. Tapahtuman potentiaalista järjestäjää autetaan löytämään

(suodattamaan) juuri omaa tapahtumaa koskevia ehtoja ja määräyksiä hakijan tekemien valintojen

avulla. Helpoilla kysymyksillä välttyy käymästä läpi itseä koskemattomia säädöksiä. Lisäksi

hankkeen tulisi tuottaa hakemuksen käsittelyä helpottavaa tietoa esimerkiksi varmistamalla

vaadittavien tietojen liittäminen suoraan hakemukseen.

Hämeenlinnan

kaupunki

KuRob – Kunnille

robotteja, Kuntien

yhteishanke

toimintaprosessien

uudistamiseen


hyödyntäen













Jyväskylän

kaupunki

Alustatalousmallihankkeess

a toteutettaisiin

digitaalinen liiketoiminta-

alusta, joka mah-dollistaa

uusien innovaatioiden ja

kuntapalveluiden

rakentamisen ja

syntymisen kerät-tyä dataa

hyödyntämällä,

jalostamalla ja rikastamalla.

Ehdotettava alusta mahdollistaisi eri lähteistä kerätyn datan paremman hyödyntämisen kunnan

omien sisäisten prosessien tehostamiseen (esim. ohjelmistorobotiikan, koneoppimisen ja tekoälyn

kautta) ja tiedolla johtamisen kehittämiseen. Lisäksi se mahdollistaisi uusien inno-vaatioiden

syntymisen, kun datavarannot voitaisiin avata (yksityisille ja julkisille) ulkopuolisillekin toimijoille

uusien kuntapalveluiden kehittämiseksi. Ulkopuolisten toimijoiden on mahdollista luoda uusia

palveluita alustassa mukana oleville ja näin kasvattaa alustan lisäarvoa ja merkittävyyttä.

Nurmijärvi

Nuorten osallisuuden

kehittäminen digitalisaation

avulla

Ehdotuksen avulla edistetään palveluiden asiakaskeskeistä kehittämistä ja resurssien kohden-

tamista oikeisiin kohteisiin. Palveluiden laatu ja vaikuttavuus paranevat, kun asiakasryhmä pääsee

vaikuttamaan palveluiden toteutukseen ja sisältöön.

Helsingin

kaupunki

Vastuullinen datan ja

tekoälyn hyödyntämisen

viitekehys (ml. tekoälyn

eettiset periaatteet)

Tekoälyn hyödyntäminen laajenee kunnan palveluiden tuottamiseen ja päätöksentekoon tulevina

vuosina entistä laajemmin. Tekoälyn hyödyntämisen edellytys on luottamuksen säilyttäminen

kunnan toimintaan. Tätä varten kuntien ja kaupunkien tulee tehdä tekoälytyötä avoimesti ja

vastuullisesti luottamuksen säilyttämiseksi. Datan ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyy pelkoja sen

eettisyydestä ja etenkin, jos sillä toteutetaan tai tuetaan päätöksentekoa. Päätöksenteon pelätään

eriarvoistavan päätöksen kohteena olevia henkilöitä/ryhmiä. Näitä pelkoja voidaan hälventää

toimimalla läpinäkyvästi ja avoimesti. Projektin puitteissa luo-daan yhteiset periaatteet datan- ja

tekoälyn hyödyntämiseen.

Datan ja tekoälyn hyödyntäminen voi tuoda oikein käytettynä tehokkuutta prosesseihin se-kä

korvata osia prosesseista. Hankkeessa kehitettävän viitekehyksen pyritään helpottamaan tekoälyn

hyödyntämistä luomalla yhteinen viitekehys, jotta tekoälyn hyödyntäminen laa-jenisi ja helpottuisi.

Akaa

Tulevaisuuden kunnan

digitalisointi

Kuntaliiton Tulevaisuuden kunnan digitalisointi (TukuDigi) -projekti toteutti syksyn 2018 aikana

neljän työpajan sarjan, jossa luotiin tavoitetilaa kuntien digitalisoitumiselle vuoteen 2023 mennessä.

Tulevaisuustyön tavoitteena oli kuvata polku siitä, kuinka kunta voi edetä digitaalisen ajan kunnaksi

riippumatta siitä, mikä sen lähtötilanne on.

Työpajoissa tuotettiin materiaalia, jota kunnat voivat hyödyntää oman digitalisointiprosessinsa

käynnistämisessä. Konkreettisina tuotoksina työpajoissa syntyivät ”Digitalisaatio on niin

asiakkaasta” -huoneentaulu ja kuvitteellinen Tyrskylän kunnan digipolku vuosille 2019–2023.

Nyt Akaa on aloittanut luomaan omaa digipolkuaan ja tähän vaiheeseen kaivataan apua ja

vertaistukea!

Etelä-Savon

sosiaali- ja

terveyspalvelujen

kuntayhtymä

Tiedolla johtamisen malli ja

työkalut

toimintamuutoksen

johtamiseen

asiakassegmenttiriippumatt

omassa monikanavaisessa

neuvonnassa ja

asiakasohjauksessa

Neuvonta ja asiakasohjaus on monitasoinen kokonaisuus, joka kattaa palvelut yleisestä

kansalaisneuvonnasta aina intensiiviseen asiakaskohtaiseen case managerointiin. Palvelua

tarjotaan monikanavaisesti hyödyntäen mm. erilaisia sähköisiä kanavia, puhelinpalvelua, fyysisiä

toimipisteitä ja henkilökohtaista asiointia. Ehdotettavassa ideassa kehitetään ja otetaan käyttöön

tiedolla johtamisen malli ja sitä tukevat työkalut asiakassegmenttiriippumattoman monikanavaisen

neuvonnan ja asiakasohjauksen toimintamuutoksen tueksi. Tavoitteena on toiminta, jossa asiakkaat

ohjautuvat asiointitarpeen kannalta sujuvimpiin asiointikanaviin ja niiden kautta

tarkoituksenmukaisiin palveluihin ja jossa asiakkuuksia hallitaan sujuvan palvelutuotannon kannalta

parhaiten. Tiedolla johtamisen malli ja työkalut tarjoavat tähän konkreettiset keinot, joilla toimintaa

voidaan systemaattisesti seurata, vertailla ja kehittää.

Kehitettävä tiedolla johtamisen malli perustuu etenkin neuvonnan ja asiakasohjauksen

vaikuttavuuden arviointiin. Keskiöön nousevat valittujen mittareiden avulla saatava ajantasainen

tieto sekä teknisestä onnistumisesta että asiakkaan kokemuksesta. Kumpaakin tietokokonaisuutta

tarvitaan vaikuttavuuden todentamisessa. Kun kummankin osa-alueen tiedot ovat ajantasaisesti

käytettävissä, voidaan tehdä tietoisia valintoja johtamisessa, asiakkaan palvelujen

kohdentamisessa ja resurssien allokoinnissa. Tällöin toiminnasta vastaavien ammattilaisten työ on

mahdollisimman tehokasta.

Mitatun vaikuttavuutta kuvaavan tiedon pohjalta neuvonnan ja asiakasohjauksen toiminnasta

voidaan tunnistaa kehittämistä vaativat kokonaisuudet. Lisäksi voidaan seurata, miten toteutetut

muutokset vaikuttavat toimintaan. Muutoksen kautta kuntalaisilla ja asiakkaille tarjottavien

palvelujen laatu parantuu sekä neuvonnan ja asiakasohjauksen toiminta tehostuu, myös

kustannuksia voidaan hallita.

Kuopion

kaupunki

Ihmislähtöisen tila- ja




tukevan tiedon

tunnistaminen ja

harmonisointi


tietomalli)

Ehdotuksen tavoitteena on parantaa tiedolla johtamista sekä strategista päätöksentekoa

kuntaorganisaatioissa ennakoivan, tietojärjestelmäpohjaisen palveluverkostosuunnittelusovelluksen

avulla.

Oulun kaupunki

Lasten ja nuorten

mobiiliharrastepassin

kehittäminen

Tavoitteena on luoda eri hallintokuntien (Opetus-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja terveyspalvelut) ja

muiden toimijoiden (seurat ja yksityiset toimijat) yhteinen mobiilialusta, jonka kautta lapset ja nuoret

pääsevät tutustumaan ja ilmoittautumaan kaupungin tarjoamaan harraste- ja kerhotoimintaan.

Alustan toimivuuden kannalta on olennaista, että kunnan eri toimialojen sekä ulkopuolisten

yhteistyökumppanien tarpeet kartoitetaan samalla kun alustaa kehitetään edelleen. Digitaalisen

harrastepassin kautta voitaisiin myös tarjota ajankohtaisia liikunta- ja kulttuurietuja, jotka madaltavat

kynnystä osallistua tarjottavaan vapaa-ajan toimintaan.

Laitilan kaupunki Digimuna

Digimuna mahdollistaa eri toimialoille ja yli toimialarajojen digitaalisten tuotteistettujen palveluiden

tehokkaan ja yhteisöllisen kokeilun, kehittämisen ja levittämisen erityisesti pienten sekä

keskisuurten kuntien keskuudessa.

Digimunat ovat digikyvykkyyksiä, joiden avulla mahdollistetaan kuntalaisten osallistaminen ja

asiakaslähtöinen palvelukokemus, modernisoidaan toimialojen ICT-ratkaisuja ja mahdollistetaan

niiden laajempi vaikuttavuus sekä parannetaan julkisen hallinnon kustannustehokkuutta ja laatua.

Esimerkkejä mahdollisista digikyvykkyyksistä:

•Esimerkki 1: hyvinvointiratkaisualustan hyödyntäminen eri käyttäjäryhmille ja eri käyttötapauksiin

•Esimerkki 2: asiakkuuksien ja palveluiden hallinnan kehittäminen, jossa päätavoitteina ovat

•kansalaisen elämäntapahtumiin pohjautuvien oikeanlaisten palveluiden kehittäminen erilaisille

asiakasryhmille

•oikeiden asiakkaiden saattaminen oikeiden palvelujen piiriin oikeaan aikaan.

•asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen tarkoituksenmukaisella mitoituksella ja mahdollisimman

pienin kokonaiskustannuksin mm. monituottajamallia hyödyntäen

•toiminnan tehostaminen ennakoivasti ja oikea-aikaisesti: palvelukokonaisuuksien ’tuota itse’ / ’osta

ulkoa’ –vaihtoehtojen hallinta

•kuntalaisten osallistaminen eri palveluiden kysynnän ennustamiseksi ja asiakaslähtöisen

palvelukokemuksen kehittämiseksi.

•Esimerkki 3: tiedolla johtamisen kehittäminen eri palveluiden kysynnän ennustamiseksi ja

asiakaslähtöisen palvelukokemuksen kehittämiseksi.

Digimunatuotannon perustana toimivat yhteiset tietomallit ja tiedonhallintamalli, jonka avulla

varmistetaan toimiva tiedonsiirto eri toimijoiden välisissä yhdyspinnoissa.

Yksittäinen digimuna koostuu:

1.Tuotteistetusta digitaalisesta palvelusta; sovellettavissa eri toimialoille ja yli toimialarajojen.

2.Tuotteistettujen digitaalisten palvelujen käyttöönottosuunnitelmista ja kokonaisuutta koskevasta

muutosprojektisuunnitelmasta

3.Tukipalvelusta toiminnan muutoksen toteutukseen, johtamiseen ja läpivientiin niin kuntien

asiakkaiden, sidosryhmien kuin oman organisaation sisällä.

Jyväskylä

: Lasten ja nuorten

mobiiliharrastepassin

kehittäminen

Tavoitteena luoda eri hallintokuntien (Opetus-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri ja terveyspalvelut) ja

muiden toimijoiden (seurat, kolmas sektori ja yksityiset toimijat) yhteinen mobiilialusta, jonka kautta

lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan ja ilmoittautumaan kaupungin tarjoamaan harraste- ja

kerhotoimintaan. Passin kautta voitaisiin myös tarjota ajankohtaisia liikunta- ja kulttuurietuja, jotka

madaltavat kynnystä osallistua tarjottavaan vapaa-ajan toimintaan.

Oulun kaupunki

Digitalisaatiolla

vaikuttavuutta

kuntatalouden haasteiden

ratkaisemiseksi:

ikääntyvien kotona

asumisen ratkaisuportfolio

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Yksistään Oulussa kasvu on arviolta

6800 henkilöä (52 %) seuraavan 7 vuoden aikana (2019-2026). Jos asukaskohtainen kustannus

kasvaisi vuosittain maltillisen +1,0 %, tarvittaisiin joka tapauksessa jo pelkän väestön kasvun vuoksi

vuonna 2026 Oulussa vuositasolla 100 M€ (65 %) enemmän määrärahoja kuin vuonna 2018

nykyrahan arvossa. Kasvupaine on huomattavasti suurempi jo tällä hetkellä ja kiistatonta onkin, että

näillä kasvuskenaarioilla tarvitaan ikäihmisten palveluissa nopeasti merkittäviä rakenteellisia ja

toiminnallisia muutoksia, joissa digitalisaatio voi olla yksi merkittävä tekijä ja mahdollistaja.

Oulun kaupungilla on käytössään yli 200 000 ihmisen (Oulun kaupungin koko väestö)

tutkimuksellinen rekisteritietoja yhdistävä laaja datamateriaali osana kansallista palvelupakettien

testaushanketta. Materiaalin kautta on saatavilla ajantasaista ja luotettavaa analysoitua tietoa mm.

hoidon ja palvelun porrastuksen, prosessien johtamisen, palvelurakenteen muutoksen,

valinnanvapauden ja monituottajuuden toteutumisen, kustannusten hallinnan ja laadun

toteutumiseen sekä erityisesti integraatiomahdollisuuksien tarkasteluun perusterveydenhuollon,

sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon osalta. Toiminta- ja taloustietojen yhdistäminen

mahdollistaa asiakaskohtaisen (”hetu-kertaaalleen”) kustannustiedon saamisen koko hoito- ja

palveluketjussa perustasolta erikoishoitoon. Asiakkaiden segmentointiin käytettävissä olevia

muuttujia mm. ikä, asuinalue, diagnoosi tai käyntityyppi, palvelun järjestämistapa (oma tuotanto,

ostopalvelu, palveluseteli), palvelurakenne (avo-, asumis- ja laitoshoito). Tutkimuksellisen

selvitystyön tavoitteena on kahden eri organisaation väliset toimivat ja sujuvat asiakaslähtöiset hoito-

ja palveluketjut ja kustannusten kasvun hillintä.

Aineistossa yhdeksi keskeiseksi tarkasteltavaksi segmentiksi on nostettu yli 75- vuotiaiden hoito- ja

palveluketju, jonka kustannukset ovat lähes kolmannes koko Oulun kaupungin sosiaali-

terveyspalveluiden kustannuksista. Ikäihmisten sote-palveluiden kustannuksista on n. 80 %

suoraan kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. Ikäihmisten väestöosuuden voimakas kasvu

ennakoi palvelutarpeiden huomattavaa lisääntymistä, vaikka tavoitteena ja olettamana on, että yhä

suurempi osa ikääntyvistä olisi tulevaisuudessa aiempaa terveempiä ja toimintakykyisempiä.

Taloudelliset voimavarat palveluiden järjestämiseksi nykyisellä toiminta- ja kulurakenteella eivät tule

riittämään.

Ikäihmisten palvelujen vaikuttavuutta on Oulun kaupungissa tavoitteena parantaa kohdentamalla

uusia ennakoivia digitaalisia palveluja kotona asuville. Kehitystyön tavoitteena on, että ikäihminen

Heinolan kunta

Heinola haluaa liittyä

Hollolan hakemukseen Hollolan hakemuksessa mainittu

Helsinki

Asukkaiden tarpeita

ennakoivan tila- ja




tukevan tiedon

tunnistaminen ja

harmonisointi


tietomalli)

Ehdotus 1) mahdollistaa palveluverkon suunnittelussa palvelutarpeen ennakoinnin ja erilaisten

skenaarioiden testaamisen väestömuutosten sekä uusien ja luovuttavien tilojen osalta, 2) lyhentää

läpimenoaikoja palvelutarpeesta tilojen toteutukseen, 3) tekee suunnittelusta lä-pinäkyvämpää, 4)

tehostaa palvelukiinteistökannan hallintaa sekä mahdollistaa HNH 2035 -tavoitteiden paremman

toteutettavuuden kuntien tilojen osalta.

Turku

Asiakaslähtöinen toteutus

tapahtuma-, harrastus- ja

koulutusdatan

hallinnoimiselle ja

tarjoamiselle

kohderyhmälähtöisissä

näkymissä

Projektin tavoitteena on tarjoilla niin kuntalaiselle, alueelliselle toimijalle kuin matkailijallekin

tapahtuma-, harrastus- ja koulutusdataa sellaisissa kanavissa missä hän aidosti tietoa etsii ja ennen

kaikkea sellaista tietoa mistä hän on kiinnostunut. Nykytilanteessa kuntasektorilla kipuillaan

erilaisten kalenteritoteutusten ja rajapintaratkaisujen maailmassa. Lisäksi mikä tahansa Suomen

kunta on pieni toimija globaalien palveluntarjoajien maailmassa. Esimerkiksi Facebook on

rakentanut varsin toimivan tapahtumakalenterin. Jos kunta kuitenkin haluaa tuottaa myös omaa

sisältöä, on olennaista tarjoilla data laadukkaana ja sellaisessa muodossa, että sitä on helppo

suodattaa erilaisiin tarkoituksiin.

Tällä hetkellä ongelmia lähdetään ratkomaan tuotantolähtöisesti tai järjestelmä / tekninen ratkaisu

edellä, kun tulisi kysyä mitä asiakas aidosti haluaa? Mistä hän tietoa etsii, ja mistä hän on

kiinnostunut? Esimerkiksi matkailija saattaa kääntyä Trip Advisor -palvelun puoleen, mieluummin

kuin vierailla Visit-sivustoilla. Miten kunnat siis voivat nostaa kiinnostavia sisältöjään oikeisiin

kanaviin?

Panostusta vaatii ensinnäkin datan laatu. Tapahtumat-, harrastukset ja koulutukset (soveltuu

muuhunkin) tulee asiasanoittaa ja ryhmitellä oikein, jotta niiden suodatus toimisi erilaisiin näkymiin,

esimerkiksi mobiilisovelluksiin tai kalentereihin.

Ennenkaikkea kokonaisuutta tulee lähestyä kaupungin ydintoimintojen kautta. Tärkeimpinä

tavoitteina tulisi olla hyvinvoiva asukas, vetovoimainen kaupunki ja kiehtova matkailukohde. Näistä

tavoitteista tulee siis miettiä kokonaisvaltaisesti palveleva ratkaisu, kalenteritoteutus tai teknisesti

toimivat rajapinnat ovat vain väline. Kun asukas saadaan esimerkiksi itse hakeutumaan

liikuntaharrastuksen tai kulttuurikokemuksen pariin, on kuntana toimittu oikein, on osattu aktivoida

asukasta häntä palvelevalla tavalla.

Lisäksi Suomen kunnissa tulisi ymmärtää ettei matkailun panostuksia kannata suunnata yksittäisen

kaupungin nostamiseen, vaan Suomi on se mihin haluamme matkailijoita houkutella. Tuleepa

matkailija Rovaniemelle ihmettelemään poroja tai Varsinais-Suomen saaristoon, on se meille voitto.

Pistämällä panostukset toimivaan tapahtumadataan ja datan tarjoiluun oikeissa kanavissa saamme

huomiota kaikille Suomen kunnille, emme vain yksittäiselle kaupungille.

Kehittäminen on kallista ja siksi ei ole mitään järkeä tehdä jokainen kunta yksitellen samoja

Hyvinkään

kaupunki

Sähköinen asiointi ja

toiminnan tehostaminen -

Kunta auki 24/7/365

Luoda kyky tarjota kuntalaiselle uudenaikaisia digitaalisia palveluita ja tehostamaan

palvelutuotantoa.

Luoda ja kehittää asiakkuuden ja palvelunhallinnan keskitettyä ratkaisukokonaisuutta

Kehitetään ympäristöä niin, että voidaan huomioida digitaalisen turvallisuuden eri osa-alueet (mm.

tietosuoja)

Pyrkiä luomaan monistettavissa oleva palveluvalikoima yhteistyössä Sarastia Oy:n kanssa eri

kunnille

Vantaa

Kehitetään tekoälyä

hyödyntävä rajapinta

sähköisten palveluiden ja

kuntalaisten välille, jonka

avulla voidaan tuottaa

tarvittavat palvelut niille

joille nykyiset digitaaliset

palvelut ovat

saavuttamattomissa

Kuntien palvelut muuttuvat nopealla tahdilla digitaaliseksi, jolloin niistä on mitattavissa selkeitä

hyötyä uusien palveluiden tuottamisessa, 24/7 asioinnissa, sähköissä hakemuksissa,

tietojohtamisessa jne.

Kuntalaisista on kuitenkin suuri osa senioreita tai muita erityisryhmiä, joilla ei ole kykyä asioida

älylaitteiden/tietokoneiden avulla tai heiltä puuttuu tarvittavat laitteet.

Hankkeen avulla vahvistettaisiin sitä, että entistä useampi voisi käyttää myös sähköisiä palveluita.

Oulun kaupunki

Koulujen arvioinnin ja

arviointikulttuurin

kehittäminen

Kunnalla ei ole

valmista ehdotusta,

mutta se on

kiinnostunut

seuraavaa aihetta

koskevasta

digitalisaation

kehittämisestä

Koulujen arvioinnin tukeminen digitalisaation avulla on ollut toimintakentässä nykyisen

opetussuunnitelman julkaisusta saakka valtakunnallisesti haasteelliseksi koettu aihealue, johon

etsitään yhä edelleen parhaita käytäntöjä.

Perusopetuksen arvioinnin kehittäminen on tällä hetkellä aihe, joka puhututtaa jatkuvasti niin

opettajia kuin vanhempiakin. Uuden opetussuunnitelman mukaisen arviointikulttuurin jalkauttaminen

on vielä kesken ja sen tueksi koulut ja opettajat tarvitsevat työkaluja.

Toivottavan hankkeen lopputuloksena syntyvien konseptien ja toimintamallien avulla oppilaan

arviointiprosessista luodaan avoimempi, ja myös oppilaiden huoltajia monipuolisemmin osallistava.

Koulujen toimintakulttuurin kehittäminen opetussuunnitelman kuvaamiksi oppiviksi yhteisöiksi on

niin ikään edelleen kesken ja sen tueksi rehtorit ja heidän esimiehensä tarvitsevat toimivaa

työkalua, jonka avulla he yhdessä opetushenkilöstön kanssa pystyvät arvioimaan oman yksikkönsä

nykytilaa ja asettaa sen mukaisia kehittämistavoitteita.

Hankkeen lopputuotoksena koulujen toimintakulttuurin kehittämiselle syntyy työkalu, jonka avulla

myös johtajuus kehittyy organisaation joka tasolla.

Molempien näkökulmien osalta ollaan yhä edelleen tilanteessa, jossa julkishallinnon toimijat

tahoillaan panostavat laajoinkin projektein ja hankinnoin toimivien ratkaisumallien löytymiseksi.

Kuntien digitalisaation edistämisen kannustinjärjestelmän kautta toteutettavana kuntien

yhteiskehittämishankkeena, kuntasektorilla olisi erinomainen tilaisuus koota toimintakentän viisaus

asiasta yhteen ja löytää asiassa toimivimmat digitaaliset toimintamallit.

Raahen kaupunki Älyliikenne

Kunnalla ei ole

valmista ehdotusta,

mutta se on

kiinnostunut

seuraavaa aihetta

koskevasta

digitalisaation

kehittämisestä

Älyliikennejärjestelmän avulla voidaan parantaa pienten kuntien ja syrjäseutujen

joukkoliikenneyhteyksiä sekä henkilö- ja tavarakuljetuksia yli kuntarajojen ja yhdistää eri

palvelutarpeita toisiinsa.

Raahen kaupunki Osallisuus

Kunnalla ei ole

valmista ehdotusta,

mutta se on

kiinnostunut

seuraavaa aihetta

koskevasta

digitalisaation

kehittämisestä

Kunnan kehittäminen on kaikkien kuntalaisten asia ja osallistamista kehittämällä on mahdollista

saada yhä useampi kuntalainen mukaan kunnan kehittämiseen (ideat, mielipiteet, aloitteet ja

kokeilut). Kunnan palvelut ja prosessit saadaan läpinäkyvämmiksi.

Oulun kaupunki

eLukio-verkoston

kurssikeskeytysten

minimointi

eLukio-verkostossa ollaan tilanteessa, jossa digitaaliset etäkurssimäärät kasvavat, mutta samoin

kurssien keskeyttämismäärät. Keskeyttämisiä vähentämällä voidaan lisätä kunnan toiminnan

vaikuttavuutta suoritusmäärien kasvamisen myötä.

Hankkeessa toteutetaan tekoälyä ja analytiikkaa hyödyntävä optimointisovellus, jolla on mahdollista

tunnistaa varhaisia signaaleja tuen tarpeesta tai kasvaneesta keskeyttämisriskistä. Toteutusta

varten keskeiseksi nousee tietosuojalainsäädännön reunaehdot huomioivien

ratkaisumahdollisuuksien selvittäminen - teknologia tavoitteen toteuttamiseen on olemassa, mutta

kuinka tämä on toteutettavissa lainsäädännöllisesti kestävällä, yksilön oikeuksia kunnioittavalla

tavalla.

Oulun kaupunki

STEAM-toiminnan

kehittäminen ja ankkurointi

osaksi koulujen toimintaa

STEAM-opinpolku on aito ja konkreettinen implementaatio siitä, kuinka koulujen pedagogiikkaa on

tuettavissa digitalisaation keinoin.

Oulussa kehitettyssä STEAM-opinpolussa opastamme oppilaita ja opettajia mukaan digitaaliseen

valmistamiseen ja yhdessä tekemiseen. STEAM-toiminnan keskiössä on innovatiivisuus ja yhdessä

tekeminen, joka pätee yhtä lailla opettajiin kuin oppilaisiinkin. Toimintaan on myös helppo ottaa

mukaan oppilaiden vanhempiaä

Yhdessä tekemisen ympärille syntyy oma yhteisö ja verkosto, joka antaa kuntalaisille

mahdollisuuden osallistua aktiivisesti kuntien koulujen ja sivistystoimien toiminnan kehittämiseen.

STEAM-toimintamuodon kautta pystymme aktivoimaan kuntalaisia kehittämään tuotteita ja

innovoimaan ratkaisuja yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Tällä on laajakantaiset vaikutukset

esim. teknologiayritysten osaavan henkilöstön rekrytointiedellytyksiin.

Oulun kokemusten perusteella STEAM-opinpolulla on ollut niin ikään positiivinen vaikutus sekä

oppilaiden että opettajien hyvinvointiin. Oppilaiden hyvinvoinnin paraneminen ja parempi

kouluviihtyvyys vähentävät syrjäytymistä, mistä on merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Parempi

kouluviihtyvyys lisää myös opettajien hyvinvointia, jolloin vähentynyt stressi näkyy vastaavasti

vähenevinä sairaslomina.

Hämeenlinnan

kaupunki

ICT-osaamisen

kehittämisen ekosysteemi

ICT-osaamisen tukeminen ja kehittäminen monimuotoisesti, testatulla ja toimivaksi koetulla

konseptilla parantaa yhteisesti kaikkien kunnan toimialojen digitaalisia prosesseja ja toimintamalleja

sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta:

- Henkilöstön ICT-osaamisen taso kehittyy tasaisesti kaikilla toimialoilla.

- Yhteistyö eri toimialojen hankkeissa ja prosesseissa helpottuu.

Pilvipalvelujen käytön hyödyt kaikille:

-palvelut ovat ajasta ja paikasta riippumatta saatavilla

-sähköpostin käsittelyyn ja palavereihin kuluu vähemmän aikaa

-tiedostojen käsittely on helppoa ja tehokasta

-tiedon jakaminen on helppoa ja turvallista

-tiedostoja voidaan muokata yhdessä samanaikaisesti

- Ketterät kokouskäytänteet

- Kokousmuistiot ja muu talteen ja helposti löydettäväksi

- Etätyön mahdollisuudet

- Ajan säästö muihin töihin

Modernin tietotyön hyödyt kaikille – riittävän osaamisen perustason ja yhteisten toimintamallinen

myötä.

Documents

Kokkolan Tampereen · digitalisaation yhteishankkeissa. x Ks. edellä. Riihimäen kaupnki Ohjelmistorobotiikka x ... Myös muiden kuin kunnan palveluiden rooli palvelutuotannossa