Napapiirin Residuumin asiakaslehti • Pello • Ranua • Rovaniemi

Osalli

stu

luki

ja-

kilp

ailu

un!

Lainaamosta apua kestovaippailuun 4

Parempia ekopisteitä 6

nro 1/2010

Ota keski-

aukeama

talteen!

Villi Pohjola tekee ekovalintoja 11

Julkinen tiedote kaikkiin talouksiin

2

OLEMME SAANEET ALKUVUODEN AIKANA

asiakkailtamme huomattavan määrän

palautetta palveluistamme, laskuistam-

me ja kaikista muistakin toimintaamme

liittyvistä asioista. Palvelukonseptimme

kannalta juuri tämäntyyppinen suora asiakkaalta saatu

palaute on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme korjaa-

maan asiakasrekistereissä olevia virheitä, kehittämään

toimintaamme sekä parantamaan kokonaisvaltaisesti

palvelujamme.

Toimintamme yksi tärkeimmistä arvoista; asiakasläh-

töisyys, konkretisoituu ainoastaan aidolla asiakkaan ja yh-

tiömme välisellä avoimella vuoropuhelulla. Vaikka palaute

on ajoittain ollut kriittistäkin, olemme ottaneet sen avoimin

mielin vastaan ja kokeneet roolimme tärkeäksi jätehuol-

lon kehittäjänä ja toteuttajana omistajakuntien alueella.

Tämän roolin, jonka omistajakunnat ovat meidän vastuulle

antaneet, pystymme laadukkaasti toteuttamaan ainoastaan

yhteistyössä asiakkaiden, omistajien ja kaikkien muiden

yhteistyötahojen kanssa.

Yhtiömme on neljässä vuodessa investoinut jätehuollon

lain mukaiseen hoitamiseen noin kymmenen miljoonaa

euroa. Yhtiömme omistajakunnissa kunnan vastuulle

kuuluvaa jätehuoltoa on kehitetty hallitusti ja systemaat-

tisesti yhteistyössä omistajien ja kaikkien muiden yhtiön

sidosryhmien kanssa. Ekopisteverkostoa on laajennettu

alueellisesti ja toiminnallisesti. Kaatopaikan ja jäteasemien

toiminta on saatettu lain vaatimalle tasolle. Uusia jätteen-

keräyksen palvelumuotoja on otettu käyttöön. Ja ennen

kaikkea ihmisten ympäristötietoisuus on kasvanut järjes-

telmällisen tiedotuksen ja neuvonnan ansiosta.

Lyhyessä ajassa toteutetut voimakkaat satsaukset näky-

vät jo nyt. Hyötykäyttöön menevien jätteiden määrä kasvaa

vuosi vuodelta, ekopisteiden käyttöasteet kasvavat jatkuvas-

ti ja talteen saatujen ongelmajätteiden määrä lisääntyy koko

ajan. Esimerkkinä voin mainita erilliskerätyn biojätteen

määrän. Vuonna 1998 biojätettä kerättiin Rovaniemellä noin

800 tonnia vuodessa ja vastaava määrä oli vuonna 2009 yli

2200 tonnia, joka tarkoittaa 37 kiloa jokaista Rovaniemeläis-

tä kohti vuodessa. Lisäksi ilolla olemme huomanneet, että

asiakkaiden yhtiön palveluja kohtaan tuntema mielenkiinto

on noussut koko yhtiön olemassa olon ajan. Residuumin

toimialueella on siis todellakin oivallettu, että jätehuollon

suotuisa kehitys edistää kestävän kehityksen mukaista

toimintaa Lapin puhtaan ympäristön puolesta.

Toimialueellemme on tyypillistä esimerkiksi pää-

kaupunkiseutuun verrattuna pitkät välimatkat, pienet

jätemäärät ja laajat haja-asutusalueet. Kaikista alueen

erityisolosuhteista huolimatta olemme pystyneet pitämään

jätteistä perityt maksut valtakunnan keskiarvojen alapuo-

lella ja toteuttamaan jätehuollon palvelut tiukan jätelain-

säädännön mukaisina.

Jätelain mukaan kaikki jätehuollon palvelujen käyttö-

kulut, pääomakulut ja kehittämisestä aiheutuneet kulut

sekä myös kaatopaikan lopettaminen ja siitä aiheutuneet

kulut tulee kattaa jätehuoltomaksuista saaduilla tuloil-

la. Tiukat laadulliset ja toiminnalliset vaatimukset ovat

vääjäämättä johtaneet tilanteeseen, että olemme joutuneet

omistajien kanssa yhteistyössä muuttamaan jätehuollon

maksujen rakennetta. Vastaanottomaksujen lisäksi on

otettu käyttöön vuosimaksuja, jotka perustuvat jätelakiin

ja mahdollistavat muidenkin kuin kaatopaikkapalvelujen

kehittämisen tulevina vuosinakin.

Jätehuollon lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudista-

massa. Kyseessä on jätelain kokonaisuudistus, joka tulee

heijastumaan myös Napapiirin Residuum Oy:n toimintaan.

Seuraamme tilannetta ja tulemme tiedottamaan niistä

muutoksista, jotka mahdollisesti kohdistuvat suoraan jäte-

huollon käytännön hoitamiseen yhtiömme toimialueella.

Yhtiömme toivottaa kaikille lukijoillemme hyvää kevään

jatkoa ja lämpimiä tulevia kesäpäiviä!

Petteri Bäck

toimitusjohtaja

Asiakaspalaute mahdollistaa laadukkaan jätehuollon

Sisällysluettelo

Asiakaspalaute mahdollistaa laadukkaan jätehuollon .......................2

Ympäristön ystävä - Napapiirin Residuum Oy ........................................................3

Lainaamosta apua kestovaippailuun ....................................................................................4

Kunnan järjestämä jätteenkeräys ................................................................................................5

Parempia ekopisteitä – ja uusia sellaisia ........................................................................6

LIITE: ekopisteet • aikataulut: kiertävä ............................ 7–10jätteenkeräys, ongelmajätekeräys, jäteöljyn keräys

Eräkämppäloma on myös EKOTEKO ...................................................................................11

Kiertävä jätteenkeräys tuo jäteaseman lähemmäs ............ 12

Ei oppi ojaan kaada! Yhteinen ympäristö ...................................................................12ansaitsee tulla huomioiduksi

Jäteaseman salattu elämä ....................................................................................................................13

Ekomaksut / yhteiskeräyspisteiden käyttömaksut ....................................13ja maksujen muodostuminen

Napapiirin Residuum rakentajamessuilla ..................................................................14

Aika laittaa kotipiha kuntoon .......................................................................................................... 14

Sorting of waste in nutshell ..................................................................................................................15

Joka kodin jätteidenlajitteluohje pähkinänkuoressa ............................16

Yhteystietojen muutoslomake (postimaksu maksettu) .......................16

Aika laittaa kotipiha kuntoon ............................. 14

3

”Ympäristön yhteishyvää” ei ole pelkkä slogan,

vaan jokapäiväistä elämäämme.

Ympäristö- ja jätelainsäädäntö tähtää ym-

päristömme, sen maaperän, vesistön ja ilmaston

suojeluun. Toimintaamme ohjaavat ympäristö-

luvat, jotka opastavat ja ohjeistavat, kuinka meidän tulee

ottaa toiminnassamme ympäristö huomioon.

Kuinka hyvin onnistumme ohjeita noudattamaan? Sen

meille arvioi ulkopuolinen, neutraali tarkkailija. Me kilpai-

lutamme ympäristötarkkailullemme suorittajan, joka ottaa

näytteet, tutkii ne ja laatii niistä raportin. Raportit jaetaan

myös viranomaisille, kuten toimipaikan sijaintikunnan

ympäristönsuojeluun sekä lupaviranomaiselle, joka meidän

kohdallamme on Lapin ELY-keskus.

Esimerkiksi Kuusiselän kaatopaikan toimintaa tarkkail-

laan ottamalla vuoden mittaan yhteensä 52 eri vesinäytettä

pohjavesiputkista, pintavesikohteista ja jätevedenpuhdis-

tamolta. Punnitsemme jätteet niitä tuotaessa ja saam-

me siten selville alueelle toimitettujen jätteiden määrän.

Alakorkalon jäteaseman tarkkailu on toteutettu samaan

tapaan – pohjavesiputkia tarkkaillaan ja jätteiden määrää

seurataan punnituksilla ja silmämääräisesti pistokokein.

Huolehdimme ympäristöstämme parhaiten siten, että

pyrimme mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään

jätettä uudestaan. Toimittamalla keräyspaperia ja –karton-

kia uusiokäyttöön säästämme neitseellisiä luonnonvaroja.

Uusiopaperin tekeminen säästää myös energiaa ja vettä.

Alakorkalon jäteasemalla vastaanotettu betoni murskataan

ja siitä syntyy maanrakennusainesta. Tähän asti betoni-

murske on käytetty omissa kohteissamme.

Risut ja oksat haketamme kompostoinnin tukiaineeksi,

puhdas puu taas toimitetaan energian lähteeksi. Metalli

matkaa pääosin terästehtaalle sulatettavaksi ja uuden

tuotteen osaseksi. Ongelmajätteet lähetämme asianmukai-

sesti pakattuina joko käsiteltäväksi tai hävitettäväksi.

Olemme myös halunneet huomioida ympäristöystä-

vällisyyden hankkimissamme kuljetuksissa: Edellytämme

sopimuskumppaneiltamme polttoaineita säästävää ajota-

paa ja vähäpäästöisiä ratkaisuja sekä polttoaineissa että

moottoreissa.

Jätehuoltotyö on ympäristön huomioimista vuoden jo-

kaisena päivänä – se kuuluu meidän arkeemme, siinä kuin

aamun tuore lehti höyryävän kahvikupposen kera Sinun

arkeesi.

”Jätehuoltotyö on ympäristön huomioi-mista vuoden jokaisena päivänä”

ENERGIANSÄÄSTÖLAMPUT, ELI TUTTAVALLISEMMIN

E-LAMPUT sisältävät pienen määrän elohopeaa ja ovat siksi ongelmajätettä. Käytetyt e-lamput eivät siis missään nimessä kuulu normaalin sekajätteen joukkoon vaan ne tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. Vastaanottopisteistä käytetyt lamput toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, jossa elohopea saadaan turvallisesti talteen. Kaikki Napapiirin Resi-duum Oy:n jäteasemat ja kiertävät keräykset ottavat vastaan e-lamppuja, muita vastaanottopisteitä voit etsiä tuottajayhtei-söjen operaattorin Elker Oy:n kotisivuilta www.elker.fi .

e-lamput ovat ongelmajätettä

Ympäristön ystävä – Napapiirin Residuum Oy

4

Lainaamosta apua kestovaippailuun

Rovaniemelle on tämän vuoden tammi-

kuussa perustettu kestovaippalainaamo,

jonka ideana on tutustuttaa lapsiperheet

helpolla tavalla kestovaippojen käyt-

töön. Lainaamon paketeissa on erilaisia

vaippoja, joten aloitteleva kestovaippailija pystyy kerralla

kokeilemaan, mitkä vaipat sopivat omalle lapselle ja miltä

kestovaippojen käyttäminen tuntuu. Myös kestovaippoja

jo käyttävät perheet voivat kokeilla erilaisia vaippatyyppejä

ennen ostopäätösten tekoa.

Vaippalainaamosta lainataan vaippoja kotiin kokeilta-

vaksi. Lainaamisen yhteydessä lainaamovastaava opastaa

vaippojen käyttämisessä ja huoltamisessa. Viidellä eurolla

lainaa vaipat kahdeksi viikoksi

Lainaamossa on S-, M- ja L-kokoiset vaippapaketit,

joita saa lainata maanantaista seuraavan viikon perjantai-

hin (12 vrk). Vaippojen lainasta peritään etukäteen viiden

euron maksu (Kestovaippayhdistyksen ja MLL:n jäseniltä

neljä euroa, jäsenkortti esitettävä vaippoja noudettaessa).

Maksuilla rahoitetaan uusia vaippoja ja vaippalainaamon

muita tarvikkeita kuluneiden tilalle. Lainausmaksun

lisäksi lainaaja maksaa kymmenen euron pantin,

jonka saa takaisin palauttaessaan vaipat sovit-

tuna aikana ja kunnossa. Lainaamon vaipat on

joko saatu lahjoituksina yrityksiltä ja yksityi-

siltä tai ostettu.

Rovaniemen vaippalainaamo on Kestovaip-

payhdistyksen ylläpitämä. Kestovaippayhdis-

tys ry tekee nykyaikaisia kestovaippoja tun-

netuksi ja edistää kestovaippojen käyttämistä.

Lisäksi yhdistys tukee ja neuvoo kestovaippojen

käyttäjiä.

Kestovaipat ovat taloudellinen, terveellinen ja ympäristöystävällinen ratkaisuKestovaipat tulevat kertakäyttöisiä edullisemmiksi jo yhdel-

lä lapsella, mutta etenkin useammalla lapsella käytettynä.

Vaippojen hankkimisen jälkeen kustannukset muodostuvat

vain vaippojen pesusta: pesuaineesta sekä veden- ja säh-

könkulutuksesta.

Kestovaipat ovat yleensä vähemmän hiostavia kuin ker-

takäyttövaipat. Monille allergioista kärsiville lapsille oikein

valitut ja huolletut kestovaipat ovat terveyssyistä parempi

vaihtoehto, koska ne eivät sisällä allergiaa aiheuttavia

ainesosia.

Kestovaippoja valmistetaan paljon myös Suomessa.

Kotimaassa valmistettujen vaippojen hankkiminen on ym-

päristöystävällisempää pienem-

pien kuljetuspäästöjen takia

ja samalla eettistä. Vaippa-

valmistajat voivat myös tehdä

vaippoja asiakkaan toiveiden

mukaisista materiaaleista.

Lapsi käyttää noin 5 000 ker-

takäyttövaippaa vaippakautensa eli

noin 2,5 vuoden aikana. Yhden lapsen

vaipoista jätettä syntyy noin 400 kg, ja lapsi-

perheen tuottamasta jätteestä voi jopa puolet olla vaippajä-

tettä. Kertakäyttövaipoista onkin tullut suurin yksittäinen

kotitalouksien kaatopaikkajäte.

Kertakäyttövaippojen maatuminen kaatopaikoilla vie

useita satoja vuosia. Kaatopaikoille päätyvät kertakäyttö-

vaipat hajoavat hapettomissa oloissa ja tuottavat ympäris-

töön metaania. Metaani on toiseksi merkittävin ilmaston

lämpenemistä aiheuttava kaasu.

Jäteongelman lisäksi kertakäyttövaippojen valmista-

minen kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin kestotuote.

Tutkimuksen mukaan kertavaippa vaatii yli kolminkertaisen

materiaalipanoksen verrattuna tutkittuun kestovaippaan.

Kertavaipan suurin kuormitus aiheutuu selluloosan ja

raakaöljystä tehtävän imumateriaalin valmistuksesta sekä

vaippojen kuljetuksesta ja kaatopaikkakäsittelystä. Kesto-

vaippojen ympäristörasitus puolestaan muodostuu pesussa

tarvittavasta vedestä, pesuaineesta ja sähköstä. Ratkaise-

vaa luonnonvarojen kulutuksen kannalta on tarvittavien

vaippojen määrä. Lapsi käyttää Kuluttajatutkimuskeskuk-

sen mukaan noin 5 000 kertakäyttövaippaa vaippakauten-

sa aikana, kun taas pestäviä vaippoja tarvitaan enintään

30. (Innostu kestovaipoista 2010, Jätelaitosyhdistys ry)

Yhteystietoja:

Kestovaippalainaamo / lainaamovastaava Mirva Mattila

e-mail: vaippalainaamo-roi@kestovaippayhdistys.fi

puh: 040 810 6881

http://vaippalainaamo-roi.vuodatus.net/

Kestovaippatapaamiset Rovaniemellä kuukausittain kuun

viimeisenä maanantaina klo 17, Pirkkakatu 2 (MLL Perhetoi-

mintakeskus), tarkemmat tiedot lainaamon nettisivuilta

Kestovaippayhdistyksen aluevastaava

Elina Palmgren

e-mail: lappi@kestovaippayhdistys.fi

www.kestovaippayhdistys.fi

Lapsi käyttää noin 5 000

kertakäyttövaippaa vaippakautensa

aikana.

Lainaamosta apua kestovaippailuun

Tiesitkö?Yhden lapsen kertakäyttö-vaipoista syntyvä jätemäärä painaa saman verran iso lypsylehmä.

ASCIL IL EX EUISCILIQUI eu faccum venisit dolor-per ad ming eugiamet, vullam vel eugait alis aciduis ad tio do er ametum inis ad dit ullam, quis amet verostrud minci tatem zzrit vel utat, con ullandre veliquatem am euis delismo dolobor augait wisci te volor susci tionsendre min exeros nostrud do eugait ad dolobor sed tet, quis ad tetue min el utpat aliquis dionsequip el ero elis nis augait vel ut wis at. Em ver sisim zzrit nit, commy nim velit, sustrud tat acil ul-

put wisisi blaore modit et, sequatu msandrem venim incil utpat dolendr eetummy nisit la acin ulputpat. Duisi. Vulputpat, consed mincipis nulla feu feu feu feu feuisi. Olor aut velese el utpatue dolobor secte tinci tat, quat vel inisi.

Feum il essit nonsecte dolorero odipis dio odio dolorerosto dolore magna adio deliquipsum in veli-quamet augait, quatisi.

Ommolorem zzrit velessequip erit dolore vel et lorem volorer sumsandio commy nostis dignim venis alisl ullam vel esto dolore exer accum niam veliquisis eugue diatissectem nim aliquam vel ulla feugait nulla feummol uptat, vero od magna conse-quis diamcon sequipisit, voluptat. Pat, velis nonul-la ndionsed dolorem dolorem alisi tat adionsequis numsandre tio odiamet ullan velit augue magnim

doloborper acin ullaor sequatu ercillutatem nit, qua-metummodo consent iure exerit prat. Oreet lan vel ulluptat. Ut nonulla ndrero dunt am enibh etummy nisi blaore facillan vel do ea feu feugue consed do-lorperiure velesed eugiam, conullamcore modolore tat, quat exeratem veriliq uissi.

Pat nulputem veliquat. Iquip et dolorper sequis-sim zzrit nim niam quam doloreriure min henis nia-mconsenit et, conullam, commodi onsequip eugiam er augiam, vediatissectem nim aliquam vel ulla feu-gait nulla feummol uptat, vero od magna consequis diamcon sequipisit, voluptat.

Atisi. Faciduis esequat wisi.

5

Kunnan järjestämä jätteenkeräys

Kaikki kiinteistöt, joissa syntyy jätettä, ovat

velvollisia liittymään jätteenkeräykseen

Rovaniemen, Ranuan ja Pellon alueella.

Alueilla on kahdenlaista tapaa kerätä

jätteet: Osassa alueista on kunnan jär-

jestämä jätteenkeräys, jolloin alueilla toimii vain Napapiirin

Residuum Oy:n kilpailuttama jätteenkuljetusyritys, jota kaikki

alueen asuinkiinteistöt ovat velvollisia käyttämään. Osa alu-

eista taas on sopimusperusteista jätteenkeräyksen aluetta, eli

kaikki kiinteistöt tekevät itse jätehuoltosopimuksensa jonkin

alueella toimivan jätteenkuljetusyrityksen kanssa.

Napapiirin Residuumin kolmesta omistajakunnasta kah-

dessa – Rovaniemellä ja Ranualla – on kunnan järjestämää

jätteenkeräystä.

Ranuan kunnaninsinöörin Juha Torvisen mukaan Ranu-

alla järjestelmä on ollut voimassa jo vuodesta 1996 lähtien

ja se kattaa koko kunnan. Rovaniemen haja-asutusalueella

yli kahdellakymmenellä eri vaikutusalueella on vuoden 2009

alusta otettu käyttöön kunnan järjestämä jätteenkeräys.

Suurin osa kunnasta on edelleen sopimusperusteista jätteen-

keräyksen aluetta.

Kunnallisessa jätteenkeräyksessä on monia hyviä puolia.

Ensiksikin, kunnan järjestämässä jätteenkeräyksessä hinta-

tiedot jäteastioiden tyhjentämisestä ovat kaikkien saatavilla

ja tiedossa. Yhden luukun palveluperiaate toteutuu, kun voit

hoitaa asuntosi ja mökkisi jätehuoltoasiat samalla puhelin-

soitolla.

Järjestelmä on vaivaton myös siksi, että asukkaat tekevät

jätehuoltosopimuksensa suoraan Napapiirin Residuum Oy:n

kanssa, jolla on tarjota useita vaihtoehtoja helpon ja edullisen

jättenkeräyksen toteuttamiseksi. Esimerkiksi Rovaniemellä

kunnan järjestämän jätteenkeräyksen alueella asukkaiden

valittavana on kiinteistön oman jäteastian tai vuokra-astian

käyttäminen, sekajätteen yhteiskeräyspisteen käyttäminen

tai niin sanotun kimppa-astian hyödyntäminen esimerkiksi

naapureiden kesken.

Kolmanneksi, kunnallinen järjestelmä on edullinen. Erityi-

sesti tavanomaisen yhdyskuntajätteen yhteiset keräyspaikat

ovat olleet suosittuja. Vuosimaksu on porrastettu talouden

henkilömäärän mukaan varsin kohtuulliseksi, nelihenkiseltä

perheeltä kustannus on vain 92,72 euroa vuodessa, veroineen.

Kolmen hengen talous maksaa vain 61 euroa vuodessa siitä,

että tavanomainen yhdyskuntajäte on toimitettu loppusijoi-

tukseen ja käsitelty lainmukaisesti.

Kunnan järjestämä jätteenkeräys Rovaniemellä on ollut

asiakkaiden mielestä hyvä asia. Erityisesti mökkiläiset kiitte-

levät yhteiskeräyspisteitä, sillä kiinteistökohtaisessa keräyk-

sessä tulee aina huolehtia jäteastialle pääsystä - talviaikaan

lumi tukkii monet mökkitiet. Kun mökiltä poistuu, on helppoa

vain heittää roskapussi yhteiskeräyspisteelle sen sijaan, että

huolehtii aina erillisen jäteastian tien varteen keräysauton

saataville – puhumattakaan siitä, että sille pitäisi vielä tilata

erillinen nouto.

Kunnan järjestämä jätteenkeräys

Kun mökiltä poistuu, on helppoa vain

heittää roskapussi yhteiskeräys-

pisteelle.

Suurin osa jätteestä syntyy useintuotteen valmistus- ja kuljetus-vaiheessa. Jätettä voi syntyä monituhatkertaisesti tuotteen kokoon tai painoon nähden.

Tiesitkö?

6

Parempia ekopisteitä – ja uusia sellaisia

RRovaniemellä keskitytään tänä vuonna

ekopisteiden osalta erityisesti olemassa

olevien pisteiden kehittämiseen. Haluam-

me siten varmistaa, että asukkailla on

kierrättämällä mahdollisuus säästää niin

rahaa kuin luontoakin.

Täydennämme tänäkin vuonna ekopisteitämme täyden

palvelun pisteiksi, jolloin voit palauttaa niihin keräyspape-

ria, keräyskartonkia, pakkauslasia (purkit ja purnukat) ja

pienmetallia. Suurennamme joidenkin tunnettujen ”murheen-

kryynien”, kuten kauppatorin ekopisteen, keräysastioita.

Asukkaat ovat huomanneet lajittelun hyödyllisyyden

ja sen seuraksena residuumilaisten hiki virtaa – olemme

iloksemme saaneet tihentää reilusti tyhjennyksiä useassa

kohteessa.

Pienmetallin keräysväline lisätään

Kirkkolammen, Pohtimolammen tien-

haaran, Songan kylätalon, Tapion-

kylän, Napapiirintien, Vikajärven,

Marjamatkan ja Misin ekopisteel-

le. Kartongin keräysvälinettä ei

tarvitse enää seuraavilla lumilla

kaipailla Pohtimolammella, Lohinivassa, Songassa,

Tapion kylässä, Vikajärvellä, Häkinvaarassa tai Misissä.

Rovaniemellä on suunnitelmissamme muutama

kokonaan uusikin ekopisteen rakennuskohde. Asukas-

palautteen perusteella ainakin Pirttikoski, Jaatila, Yli-

nampa ja Marraskoski ovat sellaisia alueita, joissa lajittelu-

halukkuutta on, jos vain löytyy paikka minne lajitella.

Pellon kunnassa ekopisteiden uudistaminen aloitetaan

tänä vuonna. Käyttöpäällikkö Janne Alkin mukaan nyt

toteutukseen tulee 4–5 kohdetta, jos sijoituspaikat löytyvät.

Kuntakeskuksen ekopisteitä on tarkoitus täydentää täy-

denpalvelun pisteiksi, ja samalla astiat uusitaan nyky-

aikaisemmiksi.

– Pellolaisilta on tullut puheluita, joissa toivotaan

ekopisteitä ja ehdotetaan niiden paikkoja, kertoo

Janne.

– Selvitämme sijoituspaikkoja kevään

aikana ja aloitamme rakennustyöt

vuoden 2010 kuluessa. Keräämme

asiakaspalautetta ja päätämme

seuraavien vuosien sijoitusalueet

toivomukset huomioiden.

Ranuan kunnan osalta ekopistei-

den rakennussuunnitelmassa on 3–4

kohdetta, joiden sijoitusalueet ovat

vielä Saariharjua lukuun ottamatta avoimia.

– Saariharjulta on tullut esitys ekopisteen sijoittamises-

ta, toteaa Satu Portti, joka hoitaa Ranuan jätehuoltoasioita.

– Järjestämme ekopisteen mielellämme sellaiselle

alueelle, johon sitä on toivottu, sillä huonosti sijoitettu

ekopiste ei kerää hyötyjätteitä riittävästi. Pian alamme etsiä

sopivia sijoituspaikkoja, jotka tavoittavat mahdollisimman

monta asukasta jouhevasti, Satu Portti valottaa.

Ekopisteen sijoittamisessa on huomioitava myös tal-

viset lumityöt ja jonkinlainen silmälläpito, jotta pisteestä

ei tule roskista. Ekopisteelle kuulumattomien jätteiden

sijoittaminen joko keräysvälineisiin tai ekopisteen ympärille

ei ole kenenkään mielestä kaunista katseltavaa, ja se on

sitäpaitsi kiellettyäkin.

Paljon voi paitsi hyötykäyttää, myös kierrättää. Tarkistat-

han siis jätteiden lajitteluohjeet; saattaa olla, että löytyykin

vielä joku muropaketti, jonka voit viedä hyötyjätteisiin omaa

jäteastiaasi täyttämästä. Huolehdi, että et jätä ekopisteelle

mitään sinne kuulumatonta. Kerro kavereillekin, että väärin-

lajittelu ja ylimääräinen siivoaminen aiheuttaa turhia kuluja.

Pahimmassa tapauksessa maanomistaja hermostuu ja ilmoit-

taa, että ekopiste on poistettava. Hyvä kello kauas kuuluu,

paha vielä kauemmas: jos ekopisteen mielikuva on sama kuin

roskakasa, emme saa uusia sijoituslupia. Kehitämme mielel-

lämme ekopisteitä yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Kerro kavereil-lekin, että väärin-lajittelu ja ylimää-räinen siivoaminen aiheuttaa turhia

kuluja.

Tiesitkö?Uusien ekopisteidemme yhteyteen ei enää asenneta roska-astioita muovi-pusseille. Tavoitteenamme on opettaa ihmiset vähentämään muovipussien käyttöä ja siirtymään ekologisempiin vaihtoehtoihin.

Näin käytät kiertävää jätteenkeräystä

Ongelmajätteet

ROVANIEMEN, RANUAN JA PELLON ALUEELLA keräyk-

sen suorittaa Napapiirin Residuum Oy:n toimesta

Ekokem Oy ja ongelmajätteet toimitetaan asian-

mukaiseen käsittelyyn. Ongelmajätteet on tuotava

aikataulussa ilmoitettuun keräyspaikkaan pakattui-

na ja ilmoitettava pakkausten sisältö. Muina aikoina

ongelmajätteitä ei saa missään tapauksessa jättää

keräyspisteisiin eikä reitin varrelle. Keräyspisteiden

väliltä ongelmajätteitä otetaan vastaan henkilökoh-

taisesti luovutettuna. Tässä keräyksessä kotitalouk-

silta vastaanotettavista ongelmajätteistä ei peritä on-

gelmajätteiden tuojilta käsittely- tai muita maksuja.

Keräyksessä vastaanotettavat ongelmajätteet:

• Ajoneuvojen akut, elohopeamittarit, paristot

sekä muut elohopeapitoiset jätteet

* Voiteluöljyt (pienet erät), jäähdytys-

ja jarrunesteet, rasvat ja suodattimet

* Hapot ja emäksiset (lipeät) pesuaineet

* Torjunta- ja kasvinsuojeluaineet ja niiden

pakkaukset

* Maalit ja niiden pakkaukset sekä

maalausvälineet, liimat, ohenteet, liuottimet,

lakat, kitit ja hartsit.

• Energiansäästölamput (e-lamput)

• Lääkkeet on toimitettava suoraan apteekkiin.

Huom!

Sähkö- ja elektroniikkaromuksi luokiteltuja

kodinkoneita ei oteta vastaan tämän keräyksen

yhteydessä: Kylmäkoneet, mikroaaltouunit, liedet,

pesukoneet, tietokoneet, TV:t, pölynimurit yms.

SER-vastaanottopiste sijaitsee Alakorkalon jäte-

asemalla, osoitteessa Betonitie 1.

Ongelmajätteitä eivät ole esimerkiksi auton yms.

moottorit, sähkö- ym. liedet ym. tämänkaltaiset

jätteet. Niitä ei saa tuoda ongelmajätteiden keräys-

pisteeseen eikä niitä oteta vastaan.

Öljyt

Öljyt tulee toimittaa ensisijaisesti öljynkeräykseen ja

pakattuna astioihin. Yli 400 kg:n jäteöljyerät noude-

taan kotoa Ekokem Oy:n toimesta, 010 7551 571 ja

niiden kuljetus on tilattava itse. Jäteöljyssä ei saa olla

vettä tms. vieraita aineita, jolloin niistä peritään käsit-

telymaksu. Kiinteät jätteet tulee pakata esim. pahvilaa-

tikoihin ja merkitä pakkauksen päälle, mitä jätettä pak-

kaus sisältää. Eri jätteitä ei saa sekoittaa keskenään.

Jäteöljyjen keräys järjestetään eri ohjelman mukaan.

Jäteöljyjen keräysKeräyksessä vastaanotetaan sekä mustia että kirkkaita

jäteöljyjä. Keräyksessä ei oteta vastaan mitään muita

nesteitä tai kiinteitä ongelmajätteitä.

Jäteöljyt tulee toimittaa henkilökohtaisesti vastaanotto-

paikalle aikataulun mukaisena aikana. Jäteöljyä ei saa

tuoda vastaanottopaikalle etukäteen. Jäteöljykeräyksessä

ei vastaanoteta mitään keräysastioita, kuten kanistereita tai

tynnyreitä, vaan jäteöljyn tuojat huolehtivat itse tyhjät astiat

pois vastaanottopaikalta. Tynnyreistä jäteöljy imetään suo-

raan keräysautoon ja kanistereista öljy kaadetaan valuma-

altaaseen. Yli 400 kg:n jäteöljyerät noudetaan kotoa

Ekokem Oy:n toimesta, tilauspuhelinnumero 010 7551 571,

ja niiden kuljetus on tilattava aina itse.

Jäteöljyyn ei saa olla sekoittuneena vettä, polttoöljyä,

jarru- tai jäähdytinnesteitä, liuottimia, bensiiniä tai mitään

muita vieraita aineita.

Annettuja ohjeita on ehdottomasti noudatettava!

Lisätietoja:

• Ekokem Oy, Antti Piekkola, puh. 010 7551 643

• Napapiirin Residuum Oy, Janne Alkki 0207 120 234

ja Satu Portti, 0207 120 233

• Kotitalouksien veloitukseton jäteneuvonta,

Napapiirin Residuum Oy 0800 120 230

Ongelmajätteiden keräys

• Tuo korkeintaan peräkärryllinen

• Luovuta jätteet aina henkilökohtaisesti

• Varaa tasaraha käteistä, kun tuot maksullista jätettä

• Erottele metalli, sekajäte ja rakennusjäte

• Luovuta vanhat naulat ja muu pienmetalli esim.

tyhjässä maalipurkissa

Näin toimit ekopisteellä

Laita hyötyjätteet oikeaan astiaan. Jos astia on täyn-

nä, vie jätteet seuraavalle lähimmälle ekopisteelle.

Jos tuot jätteitä muovipussilla, tyhjennä jätteet

astiaan ja huolehdi pussi joko omaan jäteastiaasi

tai ekopisteellä olevaan roskakoriin. Valkoisen

paperikassin keräyspapereineen voit pudottaa

keräysvälineeseen, ruskea paperikassi taas kuuluu

keräyskartongin joukkoon. Puuvillaista ekokassia

voi käyttää ekopisteellä asioimiseen ja ostosten

kantamiseen kaupasta samalla reissulla.

Jätteiden jättäminen keräysastioiden viereen on ehdotto-

masti kielletty! Maassa lojuvat, hyötykäyttöön alun perin

sopivat materiaalit likaantuvat, kastuvat tai rikkoontuvat,

eikä niitä voi enää sen jälkeen uudelleen käyttää materi-

aalina, vaan ne joudutaan toimittamaan kaatopaikalle.

Rikkoontunut lasipurkki voi vieläpä särkeä pyörien

renkaat ja eläinystäviemme tassut.

1 2 3

• Odota omaa vuoroasi keräysautolla

• Älä tuo ruokajätettä tai ongelmajätteitä

• Pura kirjahyllyt

• Myös energiansäästölamppuja eli e-lamppuja

sekä sähkö- ja elektroniikkaromua otetaan vastaan

EKOPISTEETEkopisteet • Kiertävä jätteenkeräys • Ongelmajätteiden keräys • Jäteöljynkeräys

Käytetyt paristot ja

pienakut voi palauttaa

myös niitä myyviin

liikkeisiin.

8

Rovaniemen kaupunki

SODANKYLÄN SUUNTATi 25.5.08:10–08:40 Käyrämö, baarin piha09:10–09:50 Tiainen vanha koulu10:15–11:00 Ylinampa, nuorisoseuran talo Tönölä, Sodankyläntie 450711:20–12:00 Alanampa, P-paikka E75 varrella, Sodankyläntie 3870 (lähin osoite)12:30–13:30 Vikajärvi, koulun urheilu- kentän ekopiste, Liikekuja 314:10–14:40 Misi, kauppa, Misintie 82315:20–16:00 Perunkajärven tienhaara, E75 varrella

OUNASJOEN SUUNTAKe 26.5.07:30–08:30 Sinettä SEO, Kittiläntie 206908:50–09:20 Sonka, kylätalon ekopiste

Jäteöljynkeräys 25.–27.5.2010

EkopisteetMa 7.6.16:00–18:00 Vanttauskoski, ekopiste18:30–20:00 Oikarainen, ekopiste

Ke 9.6.14:00–16:00 Marrasjärvi, Pehtoori16:30–18:00 Meltaus, ekopiste, koulu

To 10.6.15:00–16:00 Lohiniva, ekopiste16:15–17:15 Maijanen, kappeli18:00–20:00 Tapion ekopiste

Ti 29.6.17:00–19:00 Olkkajärvi, nuotiopaikka järven rannalla, E75 varrella

La 3.7.12:00–12:30 Norvajärvi, Poikavaarantien tienhaara, yhteiskeräyspiste12:45–13:45 Lentosatamantie, yhteiskeräyspiste14:00–15:00 Norvajärven ekopiste15:20–16:20 Metsäautotien tienhaara, Norvakivalonpistoa vastapäätä

Ma 5.7.15:00–16:00 Jaatila kauppa16:15–16:45 Leipee, yhteiskeräyspiste17:15–17:45 Pisa, Louejoentien – Pisantien risteysalue18:15–19:30 Muurola ekopiste

Ke 7.7.14:00–15:00 Misi, kauppa15:45–16:30 Vanttausjärvi, Vuosku- järventien yhteiskeräyspiste17:00–18:00 Vanttauskoski, ekopiste

To 8.7.16:00–17:00 Tolonen jäätien tienhaara, länsipuoli17:30–18:30 Patokoski, baarin piha19:00–20:00 Marraskoski, metsästysseuran talo

La 10.7.12:00–14:00 Juotasniemi kylätalo, Opinkuja 17Ma 19.7.14:00–15:00 Siika-Kämä,

Kiertävä jätteenkeräys yhteiskeräyspisteen lähellä (Siikakämäntien – Alajärventien risteysalue) 15:30–16:30 Narkaus, P-paikka17:00–18:30 Kivitaipale, ekopiste

Ke 21.7.14:00–15:00 Niesi, yhteiskeräyspiste15:45–16:15 Tiainen koulu16:30–17:00 Ylinampa, koulu17:20–18:00 Vikajärvi ekopiste19:00–20:00 Perunkajärvi, ekopiste

To 22.7.14:00–14:30 Unarintie, Mitkasvaaran tienhaara15:00–16:00 Perttaus, yhteiskeräyspiste16:45–17:45 Meltaus, Ounaskieppi, huoltoasema18:15–19:00 Tapionkylä ekopiste

Ma 2.8.16:00–18:00 Oikarainen, ekopiste18:20–19:15 Tennilä, vanha koulu19:30–20:00 Viiri, veneenlaskupaikka

Ke 4.8.14:00–15:00 Autti vanha koulu15:15–16:00 Pirttikoski, kauppa17:00–18:00 Vanttauskoski, ekopiste

To 5.8.15:15–16:15 Petäjäinen, voimalaitoksen P-paikka16:30–17:30 Muurola ekopiste18:00–20:00 Paavalniemi, ekopiste

Ma 30.8.12:50–13:50 Marrasjärvi Pehtoori14:20–15:20 Meltaus koulu16:00–17:00 Jääskö, yhteiskeräyspiste17:30–18:30 Lohiniva ekopiste

Ke 8.9.17:00–18:00 Norvajärvi, Lentosatamantien yhteiskeräyspiste18:20–19:20 Norvajärven ekopiste

La 11.9.10:00–12:00 Sinettä ekopiste12:30–14:30 Sonka kylätalo

09:55–10:25 Tapio, ekopiste10:55–11:25 Patokoski paloasema11:40–12:40 Meltaus koulu13:20–13:50 Maijanen kappeli14:20–15:20 Lohiniva, ekopiste

ALAKEMIJOEN SUUNTATo 27.5.08:00–08:30 Rautiosaari, metsästysseuran talo, Rautiosaarentie 4508:50–09:30 Muurola ekopiste09:50–10:20 Pisantien – Aavasaksan tien risteys10:50–11:30 Leipee, yhteiskeräyspiste (hautausmaan P-paikka)11:45–12:45 Jaatila, kaupan piha13:30–14:00 Lapioaapa, Haukitien yhteiskeräyspiste

Ota talteen!

KUUSISELÄN KAATOPAIKKA:• ma 7–17, TI 7 -16, ke 7–18, TO 7–18, pe 7–15ALAKORKALON JÄTEASEMA:• ma–pe 8–17

Katso

ohjesivulta mitä

jätteitä voit tuoda

keräykseen

Alakorkalon ekopiste, Koivikkotie • • • • •

Alakorkalon jäteasema, Betonitie 1 • • • • •

Aronrinteen ekopiste, Kairatie-Aronrinne risteys • • • • •

Autti, Pajulampi, Elätintienhaara •

Citymarketin ekopiste • • • • •

Hirvas, Asematie •

Hirvas, Häkinvaarantie • • + •

Hirvaan ekopiste, Kemintie 1504 • • • • •

Hirvas, Peltolanmutka •

Imari + + + +

Jaatila, kauppa + + + +

Jokela, veneenlaskupaikka, 2 kpl à 600 l •

Katajarannan ekopiste, Kivikatu 25 • • • • •

Karvonrannan ekopiste, Taljatie • • • • •

Kauppatorin ekopiste, Lapinkävijäntie 3 • • • • •

Kiertotien ekopiste, Kiertotien entinen kioski • • • •

Kirkkolammen ekopiste, Veitikantie-Yliopistonkatu rist. • • • • +

Kivitaipaleen ekopiste, koulu • • • • •

Korkalovaaran ekopiste, Vaaralammentie • • • • •

Koskenkylän koulu • •

Lapinrinteen ekopiste, Risutie 2 (kauppa) • • • • •

Lehtojärven ekopiste • • + • +

Lohinivan ekopiste, Kittiläntie 9255 (kauppa) • • + • •

Länsikankaan ekopiste, Hillerintie-Korkalovaarantien rist. • • • • •

Marjamatkan ekopiste, Marjamatka 1 • • • • +

Marraskoski, Kittiläntie 3581,2 kpl à 600 l •

Meltauksen ekopiste, Opinpolku (koulu) • • • • •

Misi, koulu • + + +

Muurolan ekopiste, Hotelli Pääsky • • • • •

Narkauksen ekopiste, P-paikka • • • • •

Niskanperän ekopiste, P-paikka (koulu) • • • • •

Nivankylän ekopiste, koulu • • • • •

Nivankylä, Ounasjoen itäpuolentie 1052 + + + +

Nivavaaran ekopiste, TIkanperän Siwa • • • • •

Norvajärven ekopiste, länsipuolentie • • • • •

Oikaraisen ekopiste, Koulutie (koulu) • • • • •

Ounaskeskuksen ekopiste • • • • •

Ounasmetsän ekopiste, Porokatu 26 • • • • •

Ounasrinteen ekopiste, Saaruantie 1 • • • • •

Paavalniemen ekopiste, koulu • • • • •

Perunkajärven ekopiste, itä- ja länsipuolentien risteys • • • • •

Pirttikoski, kauppa + + + +

Prisman ekopiste • • • • •

Pullinrannan ekopiste, Mäkiranta-Pieskätien risteys • • • • •

Pöykkölän ekopiste, Muonakuja 1 (kauppa) • • • • •

Rautiosaaren ekopiste, koulu • • • • •

Saarenkylän ekopiste, Napapiirintie 8 (urheilukenttä) • • • •

Sinetän ekopiste, huoltoasema • • • • •

Songan ekopiste, Mäntykuja (kylätalo) • • • •

Syväsenvaaran ekopiste, Nurmipolku (kauppa) • • • • •

Tapionkylän ekopiste • • •

Vanttauskosken ekopiste, Pirttikoskentie (koulua vastapäätä) • • • • •

Vennivaaran ekopiste, Vennivaarantie • • • • •

Viirinkankaan ekopiste, Viirinkankaantie 17 (kauppa) • • • • •

Vikajärven ekopiste, koulu • • •

Ylinampa, urheilukenttä, 3 kpl à 600 l + + + +

Ylikylän ekopiste, Kivikangas 1, Ylläri • • • • •

+ Täydentyy vuoden 2010 aikana

Paristot voi palauttaa myös niitä myyviin liikkeisiin!

9

Rovaniemen kaupunki

ALAKEMIJOEN SUUNTA Ti 1.6.10:30–11:00 Pisa entinen ala-aste11:30–12:00 Leipee entinen ala-aste12:30–13:00 Jaatila kaupan piha13:30–14:00 Petäjäskoski, voimalaitoksen P-paikka14:15–15:15 Muurola Nätti-Jussin piha 15:45–16:15 Hirvas, varikon tienhaara (4-tie)16:45–17:15 Hirvas Tuomiojan leirintäaluetta vastapäätä oleva sorakenttä17:45–18:15 Niskanperä Alakorkalon ala-aste

SODANKYLÄN SUUNTA Ke 2.6.09:00–09:30 Misi kauppa10:00–10:15 Vika Vanttausjärven tienristeys10:45–11:15 Vikajärvi ala-aste12:15–12:45 Perunkajärvi ekopiste13:15–13:45 Olkkajärvi Perunkajärven tienristeys14:30–15:30 Korkalovaara Siwan takana15:45–16:45 Kauppatori

To 3.6. 08:00–08:30 Käyrämö kaupan ja baarin piha09:00–09:15 Tiainen ala-aste09:45–10:00 Unari Mitkasvaarantien risteys, pysähtyy Niesissä tarvittaessa10:45–11:15 Ylinampa ala-aste 11:30–12:00 Alanampa P-paikka järven ranta 12:15–12:30 Vikajärvi Mutteri-kahvion piha

SAARENKYLÄ To 3.6.14:30–15:30 Rovaniemen mlk:n entinen varikko, Saumaajantie 6 16:00–17:00 Saarenkylän nuorisoseuran talo

RANUANTIEN SUUNTA Pe 4.6.08:30-09:00 Siika-Kämä Alajärven tien risteys 09:30–09:45 Saari-Kämä Matalalammin levike 10:00–10:30 Narkaus ekopiste (ajoreitti… Haukijoen lenkkitien kautta)11:30–12:00 Suolijoen risteys12:30–12:45 Välijoki ala-aste13:15–13:45 Kivitaipale ala-aste14:15–15:00 Ounasmetsän Siwa15:10–15:40 Pöykkölä Siwa 16:10–16:25 Paavalniemi Kaukon ala-aste16:40–16:55 Raution ala-aste17:15–17:40 Rautiosaari vanhainkoti

YLÄKEMIJOEN SUUNTA Ma 7.6. 08:00–08:30 Oikarainen ala-aste 09:00–09:15 Tennilä ala-asteen tienhaara 09:45–10:15 Viirinkylä seurantalo (ajoreitti: Viirinkylä–Vuoskujärvi– Vanttausjärvi), 10:45–11:00 Vanttausjärvi ala-aste 13:00–13:15 Jokela Narkauksen tienhaara 13:45–14:00 Ylikörkkö Ylikörkön tien päässä 14:30–15:00 Oikarainen Ylikörkön tienhaara15:30–16:30 Koskenkylä ala-aste

Ti 8.6. 09:00–10:00 Pekkala paloaseman piha 10:30–11:30 Pirttikoski yläasteen tienhaara, 12:00–12:30 Pajulammen entisen koulun piha 13:30–14:00 Juotasniemi kylätalo, Opintie 17 14:30–15:30 Vanttauskoski ekopiste17:00–17:30 Lapinrinne Siwa

OUNASJOEN SUUNTA Ke 9.6.10:00–10:15 Mäntyjärvi Typpyrän tienhaara, 10:45–11:15 Sonka kylätalo 11:45–12:15 Lehtojärvi Sinetänsalmen tienristeys 12:30–13:00 Sinetänsalmi Aarno Salmen tienristeys (ajoreitti: Lehtojärvi–Sinetänsalmi–Sinettä) 13:15–14:15 Sinettä SEO-huoltamo 14:45–15:15 Nivankylä urheilutalo16:00–17:15 Ylikylä ala-aste

To 10.6.08:00–08:15 Patokoski, Patomajat 08:30–09:00 Meltaus ala-aste 09:30–09:45 Tolonen ent. ala-aste (ajoreitti: Tolonen–Lohiniva–länsipuolen tietä) 11:00–11:30 Lohiniva Sallan K-kauppa12:00–12:30 Maijanen kappeli13:00–13:15 Jääskö ent.ala-aste13:45–14:15 Tolonen Räväsjärven risteys14:45–15:00 Perttaus ent. ala-aste

Pe 11.6.08:00–08:45 Tapionkylä ekopiste09:15–09:45 Mukkajärven tienristeys (ent. ala-asteen th vastapäätä), vanha sora-alue 10:15–10:30 Marrasjärvi ent. ala-aste11:15–11:30 Meltaus Ounaskieppi11:45–12:15 Patokoski, Suopajärven risteys 12:45–13:00 Marraskoski Nätyngintien risteys 13:15–13:45 Tapionkylä Kuoksajärven risteys 14:00–14:15 Sinettä Erkki Moilasen tienhaara 14:30–15:00 Nivankylä itäpuoli, Nivanlossin risteys

Ongelmajätteiden keräys 1.6.–11.6.2010

Hillamarket •

Hillatori • • • •

Impiön koulu, ekopiste • • • •

Kansanopisto • • • •

Keskustan yläaste • • • •

Kuha koulu •

Kunnanvirasto •

Kuukasjärvi, Syötteentien P-paikka • • • •

Pohjaslahti, Luirontie 1 • • • •

Portimojärvi, rivitalon pihassa •

Jäteasema • • • •

Rovastinaho, Pitkänkuusikontie 1 • • • •

S-Market •

Saariharju, Posiontie 301 •

Ekopisteet

Ranuan kuntaOta talteen!

07:00–07:20 Hosio, Alpo Impiön piha, Simojoentie 16607:40–08:00 Raiskio, P-paikka, Simojoentie (sillankorva)08:20–08:35 Portimo, P-paikka, Rovaniementie09:00–09:10 Tolja, Rynkänpuolentien ja Toljantien risteys

10:30–10:50 Pohjaslahti, Lihankäsittely Juotasniemi11:20–11:35 Kultisalmi, Koivuperäntienhaara12:00–12:40 Saariharju, vanhan kaupan piha13:10–13:30 Kelankylä, Majovantienhaara13:40–13:50 Petäjä, Syötteen tienhaara14:10–15:40 Ranua kirkonkylä tori15:50–16:05 Heinisuo, Petäjäjärvi Kalervo16:40–17:00 Asmunti, lääninrajan P-paikka

Ongelmajätteiden keräys 27.5.2010

08:40–09:10 Raiskio, P-paikka09:30–10:00 Portimo, P-paikka10:25–10:55 Tolja, Rynkänpuolentien ja Toljantien risteys11:55–12:25 Pohjaslahti, lähellä Lihan- käsittely Juotasniemeä

12:45–13:15 Kultisalmi, Koivuperäntienhaara13:45–14:15 Saariharju, vanhan kaupan piha14:45–15:15 Kelankylä, Majovantienhaara15:30–16:00 Kuukassalmen tienhaaran ohi noin 600 m, P-paikka16:30–17:00 Asmunti, lääninrajan P-paikka

Jäteöljynkeräys 10.6.2010

Jäteneuvonta

palvelee ilmaiseksi

numerossa

0800 120 230

arkisin klo 9–15

Ota talteen!

RANUAN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT:• Kesäkausi 15.5.–30.9. ma 13–16, to 13–18, la 11–14• Talvikausi 1.10.–14.5. ma 13–16, la 11–14

Paristot voi palauttaa niitä myyviin liikkeisiin!

10

Ranuan kunta

Kiertävän jätteenkeräyksen aikatauluMa 24.5.15:00–16:00 Piittisjärvi, P-paikka. Koukunperäntien ja Siikakämäntien tienhaarojen välissä16:10–16:40 Pohjaslahti, ekopiste17:00–17:30 Kortteenperä, Koivuperäntien tienhaara

La 29.5.09:00–10:00 Impiö, ekopiste10:15–11:00 Saariharjun vanha kauppa11.30–12:30 Kuha, koulu

Ota talteen!

Jolmanpään ekopiste, Jolmantie 15 • • * •

Juoksengin ekopiste, Ratasjärventie 4 • + + +

Keskustan ekopiste, Kotitie 6–8 (siirtyy Pellon torille 2010) • • + •

Konttajärven ekopiste, Meltauksentie 85 • + + +

Koulukeskuksen ekopiste, Ahjotie 8 • • + •

Lankojärven ekopiste, Länsipuolentie 42 • * * *

Lempeän ekopiste, Väylänvarrentie 32, Lempeän teoll.alue • * * *

Nivanpään ekopiste, Pikkutaivaantie 4 • • + •

Opintien ekopiste, Opintie 7 • + + +

Sirkkakosken ekopiste, Pientie 3B • * * *

Turtolan ekopiste, Turtolan koulun tienhaara • * * *

• Käytössä

+ Lisätään 2010

* Lisätään 2011

Ekopisteet

Pellon kunta

Ongelmajätteiden keräys 24.–25.5.2010

Jäteöljynkeräys 8.6.2010

Jäteneuvonta

palvelee ilmaiseksi

numerossa

0800 120 230

arkisin klo 9–15

Ti 24.5.08:00–08:20 Rattosjärven kylätalo (entinen koulu), Männyntie 308:45–09:15 Ruuhijärven entinen koulu, Meltauksentie 21709:30–10:00 Konttajärvi, nuorisoseurantalo, Meltauksentie 8310:15–10:45 Saukkoriipin entinen koulu, Meltauksentie 1712:15–12:45 Romakkajärven rantapaikka, Rovaniementie 31813:00–13:30 Lampsijärven kylätalo (entinen koulu), Kylätie 15 A13:45–14:15 Sirkkakosken kylätalo (entinen koulu), Länsipuolentie 100 A14:30–15:00 Lankojärven koulu, Länsipuolentie 4215:15–15:45 Matinlompolo, Seo-asema, Rovaniementie 177

Ke 25.5.08:00–08:30 Lempeän entinen koulu, Väylänvarrentie 27 A08:45–09:15 Teikosuvanto, Timo Laitamaa, Väylänvarrentie 95A09:30–10:00 Jarhoinen, Pertti Rundgrenin halli, Väylänvarrentie 22510:15–10:45 Naamijoki, Pentti Silvolan halli, Orankitie 3911:15–11:45 Vittikkovuoma, tienpää12:00–12:30 Orajärven kylätalo (entinen koulu), Orajärventie 24 B12:45 –14:00 Kuntakeskus, paloasema, Museotie 3514:15–14:45 Turtolan koulu, Torniontie 148 A15:00–15:45 Juoksengin nuorisotalo, Ratasjärventie 4

SUUNTAA-ANTAVA KERÄYSAIKATAULU: 09:00–09:30 Konttajärvi, nuorisoseurantalo, Meltauksentie 8310:00–10:30 Sirkkakosken kylätalo (entinen koulu), Länsipuolentie 100 A10:45–11:15 Lankojärven koulu, Länsipuolentie 4211:40–12:10 Lempeän teollisuusalue, Väylänvarrentie 3212:30–13:00 Jarhoinen, Pertti Rundgrenin halli, Väylänvarrentie 22513:20–13:50 Naamijoki, Pentti Silvolan halli, Orankitie 3914:10–14:40 Orajärven kylätalo (entinen koulu), Orajärventie 24 B15:20–15:50 Turtolan koulu, Torniontie 148 A16:10–16:40 Juoksengin nuorisotalo, Ratasjärventie 4

La 18.6.17:00–18:00 P-paikka, Palovaarantien tienhaarasta 1 km Ranualle päin18:10–18.30 Portimojärven P-paikka

La 3.7.09:00–10:00 Alpo Impiön piha, Simojoentie 16610:15–10:45 Rovastinaho, ekopiste11:00–12:00 Raiskio, P-paikka

La 10.7.09:00–09:30 Simojärventien ja Pekkalantien risteys09:45–10:45 Simojärventien ja Kelloniementien risteys11:00–11:30 Simojärventien–Koivuperäntien risteys 12:00–13:00 Simojärventien ja Simontaipaleentien risteys

La 17.7.09:00–09:30 Kelankylä, Saariharjuntien ja Syötteentien risteys09:45–10:45 Kuukasjärven ekopiste 11:00–12:00 Petäjäjärvi, Syötteentien ja Telkkäläntien risteys

2.6.2010, keskiviikko17:00–17:30 Rattosjärvi, kylätalo 18:00–18:30 Ruuhijärvi, entinen koulu

3.6.2010, torstai17:00–17:30 Konttajärvi, nuorisoseurantalo18:00–18:30 Saukkoriipi, entinen koulu

7.6.2010, maanantai17:00–18:00 Sirkkakosken, kalasatama

9.6.2010, keskiviikko17:00–18:00 Lankojärvi, koulu

24.7.2010, lauantai9:00–10:00 Juoksengin nuorisoseurantalo12:00–13:00 Turtolan koulu

2.8.2010, maanantai17:00–17:30 Jarhoinen, entinen koulu18:00–18:30 Orajärven kylätalo

MUSTIMAAN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT:• Kesäaikana 1.5.–31.10. joka viikko la 11–13, tI 16–19• Talviaikana 1.11.–30.4. parillisina viikkoina la 11–13

Katso

ohjesivulta mitä

jätteitä voit tuoda

keräykseen

Katso

ohjesivulta mitä

jätteitä voit tuoda

keräykseenKiertävän jätteen-keräyksen aikataulu

PELLON KUNNAN ALUEEN EKOPISTEVERKOSTO kokee muutoksia tulevina kesinä. Hyvin toi-

mineet pisteet saavat täydennystä keräysvalikoimaan, ja jotkin heikosti toimineet pisteet

poistetaan käytöstä. Syy lakkauttamiseen on pisteiden lähes olematon käyttö, jonka

vuoksi yksittäisiä paperiastioita ei enää kannata ylläpitää pienen käyttäjäkunnan

keskuudessa. Kesän 2010 aikana tehdään muutoksia ja täydennyksiä Pellon kunta-

keskuksen sekä Juoksengin ja Konttajärven ekopisteillä. Vanhat pinta-astiat korvataan

uudenaikaisilla syväkeräyssäiliöillä osassa ekopisteitä. Kotitien ekopiste keskustassa

siirretään kesän kuluessa Pellon torin laitaan ja täydennetään lasinkeräysastialla sekä

Juoksenkin ja Konttajärven paperinkeräyspisteet siirretään kylillä jo olevien sekajätteen

yhteiskeräyspisteen viereen ja niitä täydennetään lasin, kartongin ja metallin keräysasti-

oilla. Kesän 2011 aikana muutoksia jatketaan täydentämällä Turtolan, Lempeän, Lanko-

järven ja Sirkkakosken ekopisteitä lasin, kartongin ja metallin keräysastioilla. Turtolan

ekopiste säilynee jatkossa tutulla paikallaan koulun tienhaarassa, kun taas Lempeän

ekopiste siirrettäneen teollisuusalueen sekajätteen yhteiskeräyspisteen yhteyteen. Lanko-

järven ekopiste säilyttänee paikkansa niin ikään koulun nurkilla, kun taas Sirkkakosken

ekopiste mahdollisesti siirretään kalasataman sekajätteen yhteiskeräyspisteen yhteyteen.

Tämä on toki vasta suunnitelma, joka saattaa vielä matkan varrella kokea muutoksia,

mutta tästä lähdetään.

Paristot voi palauttaa niitä myyviin liikkeisiin!

11

Villi Pohjola tarjoaa irtiottoja arjesta tarjoa-

malla luonnon rauhaa ja elämyksiä. Villillä

Pohjolalla on noin 500 vuokrakämppää eri

puolilla Suomea. Kämpistä omia on noin

250, loput ovat yksityisten omistamia väli-

tyskämppiä. Kämppien varustetaso vaihtelee – mitä useampi

käpy kohteella on, sen parempi on varustelu. Mökkejä on

myös valtion retkeilyalueilla Hossassa, Kylmäluomalla,

Manamansalossa ja Ruunaalla, joissa on myös leirintäalueet

sekä omat matkailuautojen ja -vaunujen alueet.

Kämppien käyttöaste on sulan maan aikana ollut

erittäin hyvä. Eränkävijöille, kalastajille ja metsästäjille on

tarjolla tunnelmallisia eräkämppiä, perheille hyvin varus-

teltuja lomamökkejä ja ryhmille esimerkiksi kokouksiin

kokous- ja savottakämppiä. Toimintaa ohjaa ympäristön

arvostaminen sekä luonnon, raaka-aineiden, energian ja

veden säästäminen. Asiakkaat ohjeistetaan jätteen lajitte-

luun. Syntyvän jätteen määrä minimoidaan ja kierrätetään

tarkoituksenmukaisesti.

Mökeille on muodostunut tyytyväinen luontoa rakasta-

va kanta-asiakasjoukko. Villin Pohjolan kämpillä yöpyneis-

tä asiakkaista 97,7 prosenttia aikoo käyttää kämppiämme

tulevaisuudessakin tuoreen asiakaskyselyn mukaan.

Asiakaskyselyyn vastasi reilu 700 henkilöä.

Villin Pohjolan kämpän voi varata nettivaraamon kaut-

ta, jossa varaus myös maksetaan ja tulostettua kuittia vas-

taan saa kämpän avaimen. Villin Pohjolan kämppälomista

jo 60 prosenttia varataan nettivaraamon kautta.

Villi Pohjola on kestävän ja reilun matkailun edelläkä-

vijä Suomessa. Se tuottaa palvelunsa yhteistyössä huolella

valittujen paikallisten yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Villillä Pohjolalla on ollut ISO 14001 -ympäristösertifikaatti

jo toistakymmentä vuotta. Alihankintaverkostolla on tärkeä

rooli palvelujen tuottamisessa ympäri Suomea, Villi Pohjola

ostaa pääosin palvelut alihankintana pienyrityksiltä,

henkilötyövuosina noin 126 htv. Verkostossa on noin yli

kolmesataa pientä ja keskisuurta yritystä, joista suurin

osa toimii Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Savottahengessä

Rosamon eräkämpällä voi aistia savotta-ajan henkeä. Pe-

ruskorjattu hirsirakenteinen kämppä lämmitetään puuka-

miinalla, ja tunnelmaa luo kynttilävalaistus. Rauhallinen

sijainti Simojärven itäpuolella Yli-Soppanajärven rannalla

takaa, että yöpyjä pääsee rentoutumaan kiireisen työn vas-

tapainoksi. Siellä saa olla omassa rauhassa, eikä naapuria

ole lähimaillakaan. Luontoharrastuksiin on kämpältä help-

po lähteä. Yli-Soppanajärvi on kirkasvetinen ja hiekkaran-

tainen järvi, jossa on siikaa, haukea, ahventa ja taimenta-

kin. Metsät ovat pääasiassa vanhoja mänty- tai sekametsiä,

mutta nuortakin metsää on. Kämpän ympäristössä on

Soppanan ulkoilualue, jossa on kotia ja laavuja ja merkit-

tyjä retkeilypolkuja Simojärvelle ja Posion Korouomalle.

Kämpän ympäristössä on myös hyvät metsästysmaastot.

Lähistöllä tammukkapuroja ja hillasoita.

Eräkämppäloma – ekotekoko?

”Eräkämppäloma on ekoteko, kun sitä vertaa kaukokoh-

teeseen – esimerkiksi viikon loma kotimaassa kämpällä on

ekologisempi kuin lentäen tehty viikon loma Thaimaassa”,

kertoo Villin Pohjolan yksikön johtaja Matti Keränen. ”Kai-

kissa eräkämpissä on puulämmitys. Sähköä niissä ei ole,

valaistuksen antavat kynttilät. Vesi tulee lähteestä tai kai-

vosta. Elintarvikkeiden kylmätilana on maakellari. Vanhoja

savotta- ja uittokämppiä on peruskorjattu uusiokäyttöön.

Näin myös vaalimme kämppä- ja savottakulttuuria kohteel-

la” kertoo Keränen. Eikä eräkämpistä synny kustannuksia

silloin kun ne ovat tyhjillään.

Villin Pohjolan kohteet tuovat jonkin verran työtä pai-

kallisesti: rakennus- ja huoltotöissä käytetään paikallisia

tekijöitä, kalusteet ja tekstiilit pyritään hankkimaan pai-

kallisesti. Muun muassa tekstiilejä hankitaan paikallisilta

toimintakeskuksilta.

Villi Pohjola ohjeistaa asiakkaat jätteen lajitteluun.

Kaikille kämpille on järjestetty jätteiden lajittelu, kierrätys

ja kompostointi

Muutamia haasteita eräkämppien ekologisuuteen liittyy.

Kämpät sijaitsevat usein sen verran syrjässä, että julkisella

liikenteellä niiden lähelle ei pääse, vaan matkat joutuu teke-

mään omalla autolla. Polttopuuta kuluu vuoden aikana pal-

jon, kun kämppää ja saunaa lämmitetään, ja usein vietetään

aikaa myös piha-alueella olevan nuotiopaikan äärellä.

Välityskämppiä haetaan koko ajan lisää

Omien kämppien lisäksi Villillä Pohjolalla on yli 200 väli-

tyskämppää. ”Ja varsinkin sesonkeina kysyntä on niin ko-

vaa, että haemme koko ajan uusia välityskämppiä”, kertoo

Villin Pohjolan yksikön johtaja Matti Keränen. Erityisesti

omassa rauhassa, veden äärellä olevien välitysmökkien

kysyntä on hyvä. Enää mökkeily ei ole sidottu samaan mök-

kiin ja maisemaan. Suomalaista järvenselkää voi nautiskella

useammalta verannalta, vieläpä ympäri valtakuntaa.

”Mökin vuokraaminen on omistamisen sijaan monella

tapaa vaivatonta. Mökkeilijän ei tarvitse itse huolehtia

mökkinsä kunnossapidosta, aikaa jää esimerkiksi harras-

tamiseen” jatkaa Keränen.

Oman mökin voi antaa välitettäväksi itse määrittelemäl-

leen ajalle. Ratkaisevaa ei ole niinkään mökkien varustelu-

taso, vaan sijainti sekä vetovoimatekijät, kuten kalastus-,

metsästys- ja muut harrastemahdollisuudet. Välityssopi-

muksen tekeminen onnistuu helposti. Lisätietoa vuokraa-

misesta saa Villin Pohjolan nettivisuilta villipohjola.fi.

Villi Pohjola lisää tarjontaa Rovaniemellä

Vaattungin Kämppäkartanolle on valmistunut tänä

kevään kaksi uutta paritaloa, joissa on yhteensä

neljä huoneistoa. Huoneistoissa on kaksi makuu-

huonetta, olohuone, minikeittiö ja sauna. Uusien

hirsihuviloiden myötä Vaattungin majoituskapasi-

teetti kasvoi aiemmasta 31 vuodepaikasta 47 vuode-

paikkaan. Vaattungin kämppäkartanon ympäristön

levollinen luonto kesyttää kiireisimmänkin mielen,

ja vaihteleva maasto nostaa fyysistä kuntoa kuin

kaupan päälle.

Virkistäytymiseen Napapiirin retkeilyalue on aina

auki – sinne ei tarvitse aikavarausta. Napapiirin

retkeilyalue tarjoaa kaikenikäisille sopivia retkeily-

reittejä, joille pääsee Vaattungin Kämppäkartanolta

helposti. Samalla pääsee kokeilemaan miten toimii

muun muassa Japanissa syntynyt käsite ”metsä-

kylpy”, jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää

oleskelua metsässä stressin purkuun. Liikuimmepa

siellä yksin tai ryhmässä, lopputuloksena on mitä

todennäköisemmin tyyni ja latautunut olo.

Kesäkahvilasta voimaa luontoretkelle

Vaattungin Kämppäkartanon korkeasta laadusta

tunnettu ravintola palvelee kesäkahvilana tulevana

kesänä 14.6.–31.7. välisenä aikana. Kesäkahvila on

avoinna maanantaista lauantaihin klo 9–18. Kämp-

päkartanon emäntä Paula Pekkinen keittää tuoretta

kahvia makean ja suolaisen kahvileivän kera, lisäksi

kahvilasta voi ostaa virvokkeita ja jäätelöä.

Myös kalastusluvat voi ostaa kätevästi kahvitte-

lun lomassa kämppäkartanon edustalla virtaavaan

Raudanjokeen.

Eräkämppäloma on myös EKOTEKO

Villillä Pohjolalla on noin 500 vuokrakämppää eri puolilla Suomea – Nuuksiosta Nuorgamiin. Vuokrakämppien joukosta löytyy entisiä savotta- ja uittokämppiä, jotka ovat kunnostettu matkailukämpiksi. Yksi tällainen kohde on Ranualla Simojärven itäpuolella sijaitseva Rosamon kämppä. Rosamo on ollut aikoinaan savottakämppä, jossa metsätöissä olleet miehet majoittuivat. Yhden kävyn eräkämpällä pääsee viettämään ekologista lomaa.

Tiesitkö?Paperin hajoaminen luonnossa kestää pak-suudesta riippuen 1–5 vuotta ja peltipurkkien yli 15 vuotta. Muovi, tekokuidut ja lasi ovat melkein ikuisia. Ei siis ole yhdentekevää, mitä jätteille tapahtuu.

Kaikille käm-pille on järjestetty jätteiden lajittelu,

kierrätys ja kompostointi

12

Kätevä, kiertävä jätteenkeräys eli tuttavalli-

semmin jäteralli on otettu hyvin vastaan.

Kesällä 2009 saimme jo kymmeniä asi-

akkaita ja palaute oli erittäin myönteistä.

Napapiirin Residuum Oy aloitti kiertävän

jätteenkeräyksen asiakkaiden aloitteesta kesällä 2008.

Kokeilimme sitä aluksi Rovaniemellä Jaatila-Petäjäinen-

alueella. Hyvän asiakaspalautteen kannustamina päätimme

kehittää toimintaa edelleen: Suljimme kiinteät välivaras-

topaikat keväällä 2009 ja korvasimme niiden toiminnan

kiertävällä jätteenkeräyksellä.

Välivarastopaikat avattiin yhdeksänkymmentäluvulla

suljettujen kaatopaikkojen pakeille, mutta syrjäisen sijain-

nin vuoksi ne jäivät vähälle käytölle. Asukkaat toivoivat

usein jätteenkeräystä, joka kiertäisi kyliä. Tätä nyt tarjo-

taan sekä vakituisille että kesäasukkaille.

Anna palautetta ja esitä toiveita

Tänä kesänä tapaat meidät useissa paikoissa niin Rova-

niemellä, Pellossa kuin Ranuallakin. Tarkista kesän 2010

aikataulu tämän lehden sivuilta ja käytä palautelomaketta

uusien pysähdyspaikkojen esittämiseen kesälle 2011.

Jäterallin aikataulu ja keräysreitti muuttuu vuosittain,

ja toivomme palautetta sähköpostilla, kirjeitse tai asukas-

tapaamisien yhteydessä. Palautteessa voit esittää tulevien

vuosien keräyksiin pysähdyspaikkoja – joko uusia tai kor-

vaavia – mikäli jokin suunniteltujen aikataulujen pysäh-

dyspaikoista ei ole mielestäsi sopivalla paikalla.

Voi tuoda peräkärryllisen – mutta ei etukäteenKiertävään jätteenkeräykseen voi toimittaa rajoitetun

valikoiman jätteitä, osa vastaanottomaksua vastaan ja

osa ilmaiseksi. Jätteet on luovutettava henkilökohtaisesti.

Jos jätteitä tuo pysähdyspaikalle etukäteen, syyllistyy

roskaamiseen. Roskaaminen on sakolla rangaistava teko.

Voit tuoda maksua vastaan korkeintaan henkilöauton

peräkärryllisen rakennus- tai yhdyskuntajätettä, ei kui-

tenkaan mitään ruokajätettä. Vastaanottomaksu on aina

maksullisista jätteistä 8 €/kerta. Yhdyskuntajätteitä ovat

esimerkiksi sohvat, tuolit tai muut kalusteet, kirjahyllyt

purettuina, vanhat vaatteet ja kengät.

Pienmetalli ja elektroniikkajäte ilmaiseksiKiertävä jätteenkeräys ottaa ilmaiseksi vastaan pienmetallia.

Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa puulämmitteinen

kiuas, polkupyörä sekä kaikki metalliset osat ja esineet.

Keräykseen voit myös kotitalouskäytöstä poistettuja sähkö-

ja elektroniikkajätteitä. Näitä on myös käytetyt energian-

säästölamput, eli tuttavallisemmin e-lamput ja loisteputket.

Kiertävä jätteenkeräys tuo jäteaseman lähemmäs

Ammattilaisen vinkit jätteentuojalle Yrittäjä Mika Heikkilä MHK-Kuljetuksesta vastaa

Miten jätteidenluovutukseen pitäisi valmistautua?

– Kannattaa varata tasaraha käteisenä. Ja jätteet tulee

aina luovuttaa henkilökohtaisesti.

Miten suuria tavaroita kiertävään jätteenkeräykseen voi tuoda?

– Jätteiden pitää mahtua yhteen henkilöauton peräkär-

ryyn. Normaali peräkärry on noin kolme metriä pitkä,

eli se on käytännössä maksimipituus tuotaville tava-

roille. Painoltaan tuomisten pitäisi olla sellaisia, että

ne voidaan nostaa kyytiin kahden ihmisen voimin.

Mitä ei saa tuoda lainkaan?

– Ruokajätteitä ja ongelmajätteitä ei kiertävä jätteen-

keräys ota vastaan. Myös käytetyt energiansäästölamput

otetaan vastaan. Ongelmajätteille ja käytetyille voitelu-

öljyille on ihan omat keräyskierroksensa kesän aikana.

Miten jätteet kannattaa pakata?

– Metalli, sekajäte ja rakennusjäte tulisi pitää erillään.

Jos on nauloja, ruuveja ja muuta pientä metallisälää,

ne kannattaa laittaa vaikkapa tyhjään maalipurkkiin

ja luovuttaa purkkeineen. Näin naulat eivät leviä pitkin

keräysauton lattiaa.

Voiko huonekalut tuoda sellaisenaan?

– Kirjahyllyt pitäisi purkaa. Muuten huonekalut voi

tuoda siinä kunnossa kuin ne ovat.

Mitä toiveita sinulla on jätteidentuojille?

– Toivoisin, että asiakkaat odottaisivat omaa vuoroaan,

jotta näen, kuka toi ilmaisia ja kuka maksullisia

jätteitä.

MONI EI EHKÄ TULE AJATELLEEKSI, mutta jätteen synnyn ehkäisyllä ja oikeaoppisella jätteiden lajittelulla voimme omalta osaltamme auttaa pienentämään kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää sekä ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Hyötykäyttöön ohjatuilla jätteillä voidaan korvata osaksi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä uusien tuotteiden valmistuk-sessa. Jotkin jätteet taas voivat aiheuttaa haittaa taikka vaaraa ihmisille, eläimille ja ympäristölle luonnon kiertokulkuun joutuessaan.

Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn edesaut-taa omaa ja muiden turvallisuutta sekä viihtyisyyttä elinympäristössään sekä estää luonnon turmeltumista, kun vaaralliset aineet eivät joudu kaatopaikoille.

Jätteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä on omat oppinsa, jotka jokaisen olisi hyvä tietää.

Jäteneuvonnan tehtävänä on jakaa tietoa asianmukaiseen ja ekologiseen jätteiden lajitteluun ja hyötykäyttöön liittyvissä asioissa. Jätteisiin ja niiden ominaisuuksiin sekä käsittelyyn liittyy paljon yksi-

Ei oppi ojaan kaada! Yhteinen ympäristö ansaitsee tulla huomioiduksi

öljyille on ihan omat keräyskierroksensa kesän aikana.

MONI EI EHKÄ TULE AJATELLEEKSI,

ja oikeaoppisella jätteiden lajittelulla voimme omalta osaltamme auttaa pienentämään kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää sekä ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Hyötykäyttöön ohjatuilla jätteillä voidaan korvata osaksi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä uusien tuotteiden valmistuk-sessa. Jotkin jätteet taas voivat aiheuttaa haittaa taikka vaaraa ihmisille, eläimille ja ympäristölle luonnon kiertokulkuun joutuessaan.

Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn edesaut-taa omaa ja muiden turvallisuutta sekä viihtyisyyttä elinympäristössään sekä estää luonnon turmeltumista, kun vaaralliset aineet eivät joudu kaatopaikoille.

Jätteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä on omat oppinsa, jotka jokaisen olisi hyvä tietää.

Jäteneuvonnan tehtävänä on jakaa tietoa asianmukaiseen ja ekologiseen jätteiden lajitteluun ja hyötykäyttöön liittyvissä asioissa. Jätteisiin ja niiden ominaisuuksiin sekä käsittelyyn liittyy paljon yksi-

Ei oppi ojaan kaada!Yhteinen ympäristö ansaitsee tulla huomioiduksi

tyiskohtaista tietoa, joka pitää huomioida erilaisia lajittelu- ja hyöty-käyttövaihtoehtoja valittaessa.

Paikalliset olosuhteet ja määräykset sekä ohjeistukset tunteva jä-teneuvonta on avaintekijä jätteiden sekä ongelmajätteiden turvallisen käsittelyn ja jätteiden haitallisuuden vähentämiseksi.

Kiinnostaisiko koulullanne, seurallanne tai kerhollanne tulla tutustumaan jäteasemaan ja sen toimintaan? Tai pyytää neuvojaa pitämään jäteneuvontatuokion koulu/kerho/toimitiloihinne?

Jos kiinnoistuitte, ottakaa yhteyttä sähköpostitse: aila.kauppila@residuum.fi tai puhelimitse: 0207 120 238, niin sovi-taan yhdessä sopiva ajankohta.

Sopiva ryhmäkoko on noin 10–30 henk. Jäteaseman kiertämiseen ja jätteiden lajittelun neuvontaan kuluu noin yksi oppitunti.

Tutustumiskäynneistä on hyvä olla yhteydessä vähintään kahta viikkoa aiemmin ennen suunniteltua ajankohtaa.

JÄTENEUVONTA PALVELEE

JUURI SINUA:

• koululaisten ja muiden ryhmien

veloituksettomat opastetut kierrokset

jäteasemilla ja kaatopaikalla

• ilmainen lajitteluneuvonta

yhteisöjen, yhdistysten ja

yritysten tilaisuuksissa

• jäteneuvonnan palvelunumero

0800 120 230

• sähköinen jäteneuvonta netissä:

neuvonta@residuum.fi

• tilattava opetusmateriaali

kouluille ja oppilaitoksille

• Ekoa arkeen -jäteneuvonta

yleisötapahtumissa

13

Ekomaksut / yhteiskeräyspisteiden käyttömaksut ja maksujen muodostuminen

Jäteaseman salattu elämä

Mitä tapahtuu autosi öljynjämille ja rak-

kaalle ex-tietokoneellesi jäteasemalla?

Onko jäteasema tarinan loppu – vai

sittenkin vasta alku? Kahlaako jätease-

man työntekijä löyhkäävässä tunkiossa,

lokkien kirkuessa ympärillä? Utelias tarkkailija lyöttäytyi

jätehuoltotyöntekijöiden Sepon, Jukan ja Pasin varjoksi.

Kello 9.15: Öljylähteellä

Ongelmajätehalli on hämyisä, hulppean iso ja hyvässä

järjestyksessä. Siellä täällä häämöttää laareja, tynnyreitä

ja säiliöitä. Seinustalla seisoo pari ehjää ja tyhjää öljytyn-

nyriä odottamassa kuskaamista romumetallilavalle ja sieltä

uuden metallin raaka-aineeksi. Yhdessä laarissa lepää

sadoittain loisteputkia.

Metallisäiliön etiketti kuuluttaa ”Vetinen öljy”. Jukka

avaa hanan, ja pohjalla oleva vesi juoksee vatiin. Nyt sekin

öljy on valmista Ekokemin jatkojalostettavaksi.

Miehet tyhjentävät päniköitä säiliöihin. He leikkaavat

tyhjiin kanistereihin reiän ja asettavat ne pariksi vuoro-

kaudeksi kouruun valumaan, jotta kanisterit voi viedä

turvallisesti hävitettäväksi. Valtava trukki saapuu ja

nostaa lavallisen valuneita kanistereita käsivarsilleen.

Kohta se tuo tilalle tyhjän lavan.

Kello 9.50: Takalaanin vuoristossa

Taivasalla, ”takalaaniksi” kutsutulla hyötyjätealueella, koho-

aa jätevuoria odottamassa hyötykäyttöä: keräyslasin viher-

tävänharmaa, kauniin väripilkkuinen vuori, puunkantojen

tummanpuhuva känkkyrävuori, kompostiaumoja, betonia,

pihakiviä – sekä risuja ja puutarhajätettä. Kevään haravoimis-

kuumeessa tänne nousee Mount Everest. Toukokuussa 2009

saapui puutarhajätettä 748 ja risuja 1392 peräkärryllistä.

Kuorma-autot toivat risuja 55 ja puutarhajätettä 98 tonnia.

Aika ajoin murskaaja tulee hakettamaan puun käytet-

täväksi lämmönlähteenä ja murskaamaan lasin, betonin

ja tiilet käytettäväksi maanrakennuksessa.

Säiliöauto on juuri laskemassa laakeaan kuoppaan erotus-

kaivojen tyhjennysvettä. Kuopan turpeesta ja hakkeesta koos-

tuvasta sisällöstä saa kompostoinnin jälkeen aikanaan oivan

peiton kaatopaikalle.

Kello 10.00: Särkyneiden odotushalleissa

Aamun ensimmäisiä työmaita on yleensä ”serrikenttä”,

jonne tuodaan elektroniikkaa, kuten tietokoneita, valaisimia,

televisioita ja kylmäkoneita. Miehet ryhtyvät jääkaappisavot-

taan räntäsateesta piittaamatta ja nostavat koneet konttiin

mahdollisimman tiiviisti. Osa edustaa uudehkoa designia,

osa ruskeaa kotimaisia tuotantoa kultaiselta 70-luvulta.

Olympialaiset aiheuttivat piikin televisioiden määrään,

kun kansa halusi katsoa mittelöitä tuliterästä töllöstä.

Pakastimien sesonki on syksy ihmisten hankkiessa marjoille

ja riistalle tilavampia aarrekammioita.

Asiakas kantaa pimahtaneen pc:n tietokoneiden konttiin

kuten kuuluu. Ihminen on laumaeläin. Jos joku jättää tava-

ran väärään paikkaan, siinä on kohta kasa samaa lajia. Iso

osa työajasta kuluukin väärään paikkaan jätettyjen jätteiden

siirtämiseen.

Jääkaapit päätyvät Kemijärvelle Elwira Oy:lle, joka ottaa

mm. metallin talteen. Tietokoneet matkaavat Ouluun.

Kello 10.25: Palvelijan kammarissa

Parasta työssä on itsenäisyys – kukaan ei vahdi ja komenna.

Seppo, Pasi ja Jukka vuorottelevat siten, että joku on aina

asiakaspalvelutoimistossa valvomassa aluetta, opastamas-

sa ja laskuttamassa. Tänään päivystää Pasi.

Nuori mies tuo nipun loisteputkia, remonttimies beto-

nipintojen hiomapölyä ja huonekaluliike uusiin vaihdettuja

patjoja. Joku kysyy sohvanresusta, toinen minipakastimes-

ta. Kameralla voi zoomata suoraan peräkärryn sisältöön ja

opastaa eteenpäin.

Hankalia tapauksia ovat kuolinpesien siivousurakat,

joissa perikunta löytää vintiltä arvoituksellisia pulloja. pH-

liuskoilla voi testata, onko kyseessä hapan vai kenties emäk-

sinen aine. Varovainen hölskyttelykin kertoo paljon. Näiden

kanssa on syytä muistaa olla hyvin varovainen. Tietämätön

voi saada pahaa vahinkoa aikaan.

Kello 11.30: Molokin kidassa

Seppo ja Jukka lähtevät noutamaan paristojen keräyspis-

teiden saaliin kaupungista. Pattereita ja pienakkuja kertyy

kuukaudessa 600 kg:n säkki. Ne päätyvät Nivalaan, jossa

Recser ja Akkuser ottavat metallit talteen.

Kadunvarren ekopisteellä paristopiste tursuaa yli sinne

kuulumatonta roskaa. Miehet tyhjentävät sen rutiinilla.

Ison marketin edessä he kohtaavat surullisen mutta taval-

lisen mutta näyn: keräysastia on ollut täynnä, ja nyssäkät

on jätetty maahan. Näinkään ei saisi tehdä, pitäisi jaksaa

seuraavalle jossa on tilaa.

Kello 12.10: Eksyneitten lampaiden vuorella

Paluumatkalla kaksi kaurista tarkkailee pajukosta Sepon ja

Jukan menoa. He kääntyvät takalaanin vuoristoon, jossa joku

on tuonut käsittelemättömän puun vuorelle valkoisia komeron-

ovia. Toinen salakätkö huomattiin aiemmin betonivuoren takana.

Ovet otetaan kyytiin ja paimennetaan rakennusjätteiden laariin.

Radiossa laulaa Juice. Sorsapariskunta kiitää vuorten yli.

Mitä utelias tarkkailija oppi?

➊ Jäteasema ei ole kaatopaikka, jonne

tungetaan ryönää. Se on siisti, lähes

hajuton kokoamis- ja lajittelukeskus,

jossa jätteet pidetään huolellisesti

järjestyksessä. Jäteasemalta alkaa

uusi elämä monille hyödykkeille.

➋ Työ on joskus raskasta ja säiden

armoilla joutuu olemaan, mutta

jätteissä ei kahlata.

➌ Jäteasemalla ei ole lokkeja eikä

rottia, koska siellä ei ole ruokajätettä.

➍ Älä jätä ekopisteellä jätteitä maahan,

vaan lue opasteet.

VAKITUISESTI ASUTTU

HUONEISTO

Yhteiskeräys-pisteen käyttö

Vakituisten asuinhuo- neistojen ekomaksu 29,28 € vuodessa

1–3 hengen talous: yhteiskeräyspisteenkäyttömaksu 61,00 € vuodessa

TAI4 henkeä tai enemmän: yhteiskeräys-

pisteen käyttömaksu 92,72 € vuodessa

+ &=

Vakituiset asunnot Vapaa-ajan asunnot

VAKITUISESTI ASUTTU

HUONEISTO

Kiinteistö-kohtaisen jäteastian

käyttö

Vakituisten asuinhuo- neistojen ekomaksu 29,28 € vuodessa

Maksu kiinteistökohtaisen jäteastian käytöstä

- maksun suuruus riippuu jäteastian koosta ja tyhjennyskertojen määrästä

+ &=VAKITUISESTI

ASUTTU HUONEISTO

Kimppa-astian käyttö

Vakituisten asuinhuo- neistojen ekomaksu 29,28 € vuodessa

Maksu kimppa-astian käytöstä- maksun suuruus riippuu jäteastian

koosta ja tyhjennyskertojen määrästä sekä siitä, miten lasku on haluttu jakaa kimpan

käyttäjien kesken.

+ &=

VAPAA-AJAN HUONEISTO

Yhteiskeräys-pisteen käyttö

Vapaa-ajan huoneiston ekomaksu

14,64 € vuodessa

vapaa-ajan huoneiston yhteiskeräyspisteen

käyttömaksu30,50 euroa vuodessa

+ &=

VAPAA-AJAN HUONEISTO

Kiinteistö-kohtaisen jäteastian

käyttö

Vapaa-ajan huoneiston ekomaksu

14,64 € vuodessa

Maksu kiinteistökohtaisen jäteastian käytöstä

- maksun suuruus riippuu jäteastian koosta ja tyhjennyskertojen määrästä

+ &=

VAPAA-AJAN HUONEISTO

Kimppa-astian käyttö

Vapaa-ajan huoneiston ekomaksu

14,64 € vuodessa

Maksu kimppa-astian käytöstä- maksun suuruus riippuu jäteastian koosta ja tyhjennyskertojen määrästä

sekä siitä, miten lasku on haluttu jakaa kimpan käyttäjien kesken.

+ &=

Yhteiskeräyspisteiden käyttö on mahdollista vain Rovaniemen kunnan järjestämän jätteenkeräyksen alueilla sekä Pellon kunnan alueella.

14

Oikeat ratkaisut ympäristönhuoltoon

Ongelmallisten jätteiden käsittelystä on turha tehdä sen suurempaa ongelmaa. Riittää, että tunnet oikean yhteistyö-kumppanin.Soita ja kysy lisää! Puh. 010 7551 640

ww

w.e

koke

m.fi

EK 2X50 KOMPOSTI.indd 2 30.10.2007 16:26:03

PALVELUKSESSANNE VUODESTA 1958

ROVANIEMEN

www.roi-ekoteam

KAIVO- JA TALOUSVESITUTKIMUKSIA

LAPIN VESITUTKIMUS OY016-3310800 • www.lvt.fi

HUOMISEN TEKIJÄT

PELLON JÄTEHUOLTONOUSIAINEN OY

Jätehuollon ammattilainen Pellosta

0405 396 179

NAPAPIIRIN RESIDUUM RAKENTAJAMESSUILLATarvitsisitko neuvoja jätehuollon järjestämiseen?

Rakentamisessa ja remontoinnissa syntyy monenlaista jätettä, joiden lajittelumahdolli-suudet kannattaa selvittää. Napapiirin Residuum Oy on jätehuollon, kierrätyksen, jätteiden hyötykäytön ja loppusijoittamisen ammattilainen, Rovaniemen kaupungin sekä Pellon ja Ranuan kuntien omistama yhtiö. Toimisto puh. 0207 120 230, kotitalouksien jäteneuvonta puh. 0800 120 230, www.residuum.fi .

Messuosastollamme kannattaa piipahtaa, vaikka rakentamisen ja remontoinnin jäteasi-at olisivatkin selvät, sillä osastollamme voi osallistua arvontaan sekä lapsille löytyy oma hauska kierrätyskisa! Samalla voit kysyä neuvoja vaikkapa kotitalouksien lajitteluun.

LAPIN RAKENTAJAMESSUTRovaniemellä Lappi Areenalla 22.–23.5.2010.

Napapiirin Residuum osasto 56 / B-halli

AIKA LAITTAA KOTIPIHA KUNTOONKevään risuralli on käynnistynyt! Jäteasemat ovat avoinna lauantaisin toukokuussa sekä Kuusiselän kaatopaikka yhtenä lauantaina. Kotipihojen kevätsiivouksien aikana jätteitä tuovien yksityisasiakkaiden määrä kasvaa voimakkaasti, joten Napapiirin Residuum Oy lisää aukioloaikoja ko. päivien osalta. Kevätsiivoukset aiheuttavat yleensä ruuhkaa jäteasemille, joten varaa aikaa asioimiseen.

Aukioloajat seuraavasti: Alakorkalon jäteasema: 15., 22. ja 29. päivä toukokuuta klo 9–14. Pellon jäteasema: kesäaikana 1.5.–31.10., lauantaisin klo 11–13. Ranuan jäteasema: kesäaikana 15.5.–30.9., lauantaisin klo klo 11–14. Kuusiselän kaatopaikka 15.5., klo 9–14. Tarkista toimipisteiden aukioloajat nettisivuiltamme!

Oikea jätteen vastaanottopaikka nopeuttaa palvelua

Turhan liikenteen välttämiseksi on hyvä ottaa etukäteen selvää, mihin vastaanottopaikkaan oma kuorma kuuluu. Järjestele peräkärryysi jätteet lajeittain, jotta purkaminen on jouhevaa. Erottele maksulliset ja veloituksettomat jätteet toisistaan. Ranuantien varrella sijaitsevalle Kuusiselän kaatopaikalle on mahdollista kuljettaa lajittelemattomat seka- ja rakennusjätteet, kotitalouksien ongelmajätteet, se-romu sekä suuret jäte-erät. Minimimaksu on toimipaikoissamme seka- ja rakennusjätteestä 8 €/kuorma. Alakorkalon jäteasemalla ja Kuusiselän kaatopaikalla kuormat punnitaan ja vastaanottomaksu muodostuu jätteesi laadun ja määrän mukaan.

Jäteasemille voi toimittaa veloituksetta risut, haravointijätteen, puhtaan puuaineksen, metalli- ja SE-romun, autonrenkaat, ongelmajätteet (asbestin vastaanotto vain Kuusiselässä), paperi- , kartonki- ja pahvijätteet.

Jäteasemat auki

kevätlauantaisin!

Lisätietoja Napapiirin Residuum Oy:n jäteneuvonta:

0800 120 230 www.residuum.fi

15

SORTING OF WASTE

NAPAPIIRIN RESIDUUM is a company jointly

owned by the municipalities of Rovaniemi,

Pello and Ranua, responsible for arranging

waste management, recycling and fi nal

placement in their districts.

According to legislation, tax revenues may not be used for

waste management, so the activities of Napapiirin Re-

siduum are fi nanced using an eco-charge and a variety

of waste receipt fees charged from its customers. Waste

handling is strictly controlled in Finland, which is why,

for instance, waste incineration plants are relatively rare.

The fi nal placement for waste of the operational region of

Napapiirin Residuum is the Kuusiselkä landfi ll site located

close to the town of Rovaniemi.

AVOID MAKING WASTE The best way to take care of the environment is to avoid producing waste.• Don’t buy anything unnecessary

• Avoid buying disposable items. Favour products

that are durable and may be repaired

• Avoid over-packaged products, favour refi llable

packaging

• Use fl ea markets and recycling stores

• Sort utilisable waste from mixed waste

• By sorting wastes can save money

Bio-wasteDecomposable, i.e. bio-waste left among mixed waste

produces greenhouse gases, but when composted it

produces high quality and nutrient-rich garden soil.

As Napapiirin Residuum composts sorted biowaste, it

is very important that no nondecomposing items (e.g.

plastic bags and nappies) are put in recycling bins.

The most common household waste:• left-over food

• bones, solid fats

• fruit and vegetable waste, egg shells

• garden waste, parts of plants

• teabags, coff ee dregs and fi lters

• paper towels, egg cartons

• cat litter, pet cage waste

Cardboard

Milk and juice cartons with plastic tops, cake boxes,

washed paper-based disposable plates, cereal and

biscuit boxes, paper bags, empty kitchen and toilet

rolls, egg cartons, corrugated cardboard, and card-

board drink packaging may be put in the cardboard

recycling bin. To help save space, all used cardboard

packaging should always be fl attened and packed

inside one another before taking to the cardboard

recycling bin.

in nutshell

Paper The paper recycling bin takes newspapers, fl yers,

envelopes and other paper brought through the mail,

copy and printing paper, posters, pads and drawing

paper, notebooks, paperback books and telephone

directories. No wet or dirty paper, plastic bags or gift-

wrapping paper may be put in the paper recycling bin.

Metal

Large metal waste must be taken to the nearest waste

station. Small metal objects, such as (washed out) tins,

metal pots and pans, lids and tops should be taken to

the eco-point metal recycling bin. Aerosol containers,

small batteries, electrical and electronic scrap, New

Year tin and other heavy metals should not be taken to

the metal recycling bin.

Glass

Take all washed out glass jars and bottles to the build-

ing’s, eco-point’s or waste plant’s glass recycling bin.

Any possible metal and plastic lids and tops must be

removed. Returnable bottles should be taken back to

the store. No porcelain, ceramics, crystal, or glass from

windows, mirrors and tables, electric bulbs, fl uores-

cent lamps or heat durable glass may be put into the

glass recycling bin.

Electrical and electronic wasteElectrical and electronic scrap includes old cooling de-

vices, televisions, stereos, radios, VCRs, vacuum clean-

ers, computer monitors and CPUs, mobile telephones,

fl uorescent lamps and bulbs, and all similar items.

• New Year tin and other heavy metals

• photography chemicals

• small batteries, and rechargeable nickel cadmium

batteries

• coolants, brake and clutch fl uids

• pressure-treated wood

• freezers, refrigerators and cooling cabinets

• electronic devices

• fl uorescent lamps and bulbs

Hazardous waste is received by the Alakorkalo, Pello

and Ranua waste management stations, and the

Kuusiselkä landfi ll site.

FURTHER INFORMATION about waste management, recycling and sorting is available from the toll-free waste advice number 0800 120 230

Hazardous waste• waste oils and oil fi lters

• old batteries and battery fl uids

• paints, glues and varnishes (also hairspray

and nail polish)

• solvents, such as turpentine, thinner acetone and

petrol

• unused and old medicines (to be returned to phar-

macy)

• pesticides

• caustic detergents, such as dishwasher detergents

and oven cleaner

• thermometers containing mercury

VAPAA SANA (kommentteja, parannusehdotuksia, muuta...)

Lomakkeen voi postittaa veloituksetta.

16

Joka kodin jätteiden-lajitteluohje pähkinänkuoressa

JÄTTEET EIVÄT KUULU LUONTOON! On meistä itsestämme kiinni, millaisen elinympäristön jätämme jälkipolvillemme!

Sekajäte

SAA LAITTAA!Kotitalouksista, myymälöistä, toimis-

toista ja teollisuudesta kertyneet jät-

teet, joita ei voida lajittelemalla ohjata

kierrätettäväksi tai hyötykäyttöön, ovat

sekajätettä. Sekajätettä kutsutaan

joskus myös lajittelemattomaksi

yhdyskuntajätteeksi.

Biojäte

SAA LAITTAA! • ruokajäte • hedelmienja vihannesten kuoret • kahvinporot ja suodatinpussit • kalanruodot • luut • munankuoret • talouspaperit • lautasliinat • kukkamulta • kasvien lehdet • kissan-hiekka • lemmikkihäkin siivousjätteet

EI SAA LAITTAA! • muovia • lasia • metallia • vaippoja • imurin pölypusseja, nestekartonkipakkauksia

HUOM! Valuta biojätteen enimmät nesteet viemäriin, ettei astia jäädy talvella.

Paperijäte

SAA LAITTAA! • sanomalehdet • aikakausilehdet • kirjekuoret ja muut postin tuomat paperit • kopio- ja tulos-tuspaperi (myös värilliset) • ruutu- ja piirustuspaperi • vihkot, kirjat ilman kansia • puhelinluettelot

EI SAA LAITTAA! • märkää tai likaista paperia • muovikasseja • styroksia,• lahja- ja käärepaperia • kirjojen kannet sekajätteeseen.

Kartonkijäte

SAA LAITTAA! • kartonkiset maito-, mehu-, kerma-, piimä-, jogurtti-, ja viini-tölkit • muro- ja keksipaketit • sokeri- ja jauhopussit • munakennot • pesuaine-paketit • postikortit • pahvi pieniksi paloiksi revittynä • wc-/talouspaprihylsyt

EI SAA LAITTAA! • lahjapapereita, likaisia tai huuhtomattomia pakkauksia.

HUOM! Huuhdo ja valuta kartonkitölkit, taita kartonkipakkaukset litteiksi ja pak-kaa ne yhteen avattuun kartonkipakkauk-seen – näin säästät tilaa keräysastiassa.

Keräyspahvi

SAA LAITTAA! • aaltopahvi • ruskea kartonki • ruskea voimapaperi • ruskeat paperikassit, -pussit ja kirjekuoret

Vie pahvi jäteasemalle tai kiinteistön pahvinkeräysvälineeseen, jos sellainen on. Litistä laatikot, säästät tilaa. Niittejä ja teippejä ei tarvitse poistaa.

Keräyslasi

SAA LAITTAA! • lasiastiat • lasiesineet • lasipullot • säilykepurkit

EI SAA LAITTAA! • posliinia • kera-miikkaa • kristallia • ikkuna-, peili- tai tasolasia • sähkölamppuja tai loisteputkia • kuumankestävää erikoislasia (esim. uunivuoat)

HUOM! Vie huuhdellut lasipurkit ja pullot taloyhtiön, ekopisteiden tai jäteaseman lasinkeräysastiaan. Mahdolliset metalli- ja muoviosat sekä kannet ja korkit on pois-tettava. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse välttämättä poistaa.

Pienmetalli

SAA LAITTAA! • säilyketölkit huuhdel-tuina • pienet metalliesineet • metalliset astiat • kannet ja korkit • metalliset työkalut

EI SAA LAITTAA! • aerosolipulloja • paristoja, sähkö- ja elektroniikkaromua • uudenvuodentinoja

HUOM! Vie pienmetalli ekopisteen metal-linkeräysastiaan, taloyhtiön metallinke-räysastiaan tai jäteasemille. Ekopisteille viedään vain pienet metalliesineet, suurikokoisempi metalliromu toimi-tetaan jäteasemille.

Romumetalli

SAA LAITTAA! • suuret metalliesineet ja kappaleet • polkupyörät, puukiukaat, autonosat • ruohonleikkurit • tyhjät puhtaat maalipurkit ja tynnyrit

HUOM! Romumetallia otetaan veloi-tuksetta vastaan jätetasemilla. Poista auton-osista ja moottoreista öljyt, rasvat, polttoaineet ja jäähdytinnesteet. Vie ne jäteasemalle ongelmajätteiden vastaan-ottopisteeseen.

Puutarhajäte / risu- ja oksajäte

PUUTARHAJÄTE • ruoho ja heinä • puiden ja pensaiden lehdet • kasvimaa-perkeet, kasvinosat ja multa

RISU- JA OKSAJÄTE • puiden ja pensaiden oksat • pienet puunrungot

HUOM! Puutarhajätettä ja risu- ja oksajä-tettä ei saa sekoittaa keskenään. Samassa kuormassa tuotaessa puutarhajätteen voi pakata esimerkiksi jätesäkkeihin risujen ja oksien sekaan. Säkit tyhjennetään puu-tarhajätekasaan ja tyhjät säkit laitetaan erilliseen roska-astiaan.

Vie puutarhajäte sekä risu- ja oksajäte jäte-asemalle. Muista huolehtia kuorman kiin-nittämisestä ja peittämisestä, etteivät kevyet jätteet lennä ilmavirran mukana tielle.

Ongelmajätteet

SAA LAITTAA! / EI SAA LAITTAA! • Katso ohjeita s. 7 Ekopisteet-liitteestä

Käytetyt paristot ja pienakut voi

palauttaa myös niitä myyviin

liikkeisiin.

Käytetyt paristot ja pienakut voi

Jäteneuvonta

palvelee ilmaiseksi

numerossa

0800 120 230

arkisin klo 9–15

Asiakastietojen muutoslomake

Postittamalla tämän lomakkeen voit tarvittaessa tehdä muutokset asiakastietoihin. Muutoksista voit ilmoittaamyös sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@residuum.fi . Jos haluat lähettää muutostiedot suljetussa kuoressa, voit kirjoittaa vastauslähetystiedot kuoreen. Näin kirjeesi tulee perille ilman postimerkkiä.

Napapiirin Residuum Oy

Tunnus 5018006

00003 VASTAUSLÄHETYS

Muuttuneet tiedot:

*Uusi omistaja, alkaen pvm.

Uuden omistajan nimi

Laskutusosoite

Uusi rakennus (talo, mökki jne.), käyttöönottopvm. /

*Asiakasnro (Löytyy laskusta paperin yläosasta oikealta)

Puhelin

Kiinteistön osoite

*Kiinteistötunnus

Kiinteistöllä käytetään sekajätteelle (rasti käyttämäsi vaihtoehto) :

yhteiskeräyspiste

oma jäteastia

kimppa-astia

Kiinteistötyyppi:

vakituinen asunto

vapaa-ajan kiinteistö

* Pakollinen tieto! Huom! omaa jäteastiaa tai kimppa-astiaa käytettäessä, tarkemmat tiedot ilmoitettava asiakaspalveluun!

Vastaanottajamaksaa

postimaksun