Reima Ojala / 9.2.2018

Lounais-Suomen rakennuspäivä

Kosteudenhallinta-asetus ja Kuivaketju10

http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma

Rakentamista koskevat asetukset

uudistuvat vuoteen 2018 mennessä

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on rakentamista koskevan

sääntelyn selkeys sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja

ennakoitavuus. Uudistuksen yhteydessä sääntelyä myös

vähennetään.

Ympäristöministeriö täsmensi asuin-, majoitus- ja työtiloja koskevaa asetusta

Uutinen 6.2.2018 klo 16.16

Ympäristöministeriö on antanut asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista annetun asetuksen muuttamisesta.

Muutos koskee asuinrakennuksen ja sen vastapäisen rakennuksen välisen vähimmäisetäisyyden määritelmää asetuksen 5 §:n 2 momentissa. Nyt

tehdyssä päivityksessä määritelmään palautettiin asemakaava koskeva kirjaus:

”Etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään yhtä

suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna, ellei asemakaavasta muuta johdu.”

Vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa asetuksessa asemakaavaa koskeva sivulause oli poistettu, sillä tarkoituksena oli selkeyttää lainsäädäntöä

niin, ettei puhtaasti teknisessä asetuksessa käsiteltäisi kaavoitusta. Muutos nähtiin mahdollisena, koska asemakaava on juridiselta luonteeltaan

hallintopäätös ja esimerkiksi erityisen tiivistä kaupunkirakennetta suunniteltaessa kunnat olisivat voineet edelleen tehdä alueellisen

poikkeamispäätöksen.

”Saadun palautteen perusteella päätimme kuitenkin palauttaa asetukseen vuodesta 2004 käytössä olleen kirjauksen. Asetuksella ei ole ollut

tarkoitus vaikeuttaa asemakaavoitusta, joten sivulauseen lisääminen on perusteltua”, sanoo rakennusneuvos Teppo Lehtinen

ympäristöministeriöstä.

Asetuksen muutos astuu voimaan 14.2.2018.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

(voimassa 1.1.2018 alkaen):

1 §

Soveltamisala

Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja

rakentamista.

Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan

lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta.

30 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan hankkeeseen sovelletaan tämän

asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170782

12 §

Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatiminen ja sisältö

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen

kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on

sisällyttävä hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa,

toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen sekä

kosteudenhallinnan henkilöresurssit. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on

sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä.

13 §

Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen ja sisältö

Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta

rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen.

Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja

selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 15 §:ää. Sen lisäksi työmaan

kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot rakennustyömaan

kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä.

Uutta asetusta sovelletaan seuraaviin rakennustoimenpiteisiin:

• uusi rakennus

• rakennuksen laajennus

• kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen

• korjaus- ja muutostyö

• käyttötarkoituksen muutos

Mikä on Kuivaketju10?

Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla

vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan.

Kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin

kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla.

Toimintamalli sisältää Kuivaketju10-riskilistan ja -todentamisohjeen, joissa on esitetty

kymmenen keskeisintä kosteusriskiä. Näiden kosteusriskien hallinnalla vältetään yli

80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista.

http://kuivaketju10.fi/

http://kosteudenhallinta.fi/index.php/fi/

Kuivaketju10 alkaa siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä henkilö tai yritys tekee

päätöksen hankkeen toteuttamisesta toimintamallin mukaisesti. Päätös velvoittaa

kiinnittämään hankkeeseen jo alkuvaiheessa kosteuskoordinaattorin, joka valvoo ja

ohjaa tilaajan valtuutuksella Kuivaketju10:n toteutumista koko prosessin ajan.

Suunnittelijoiden tulee osoittaa, että he ovat huomioineet suunnitelmissaan

riskilistan ja todentamisohjeen. Suunnittelutyön aikana arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja

sähkösuunnittelijat tarkentavat Kuiva-ketju10-riskilistan ja -todentamisohjeen kyseisen

hankkeen erityispiirteisiin, millä varmistetaan kosteus-riskien kokonaisvaltainen

hallitseminen. Erityispiirteet voivat aiheutua esimerkiksi asemakaavasta,

rakennuspaikasta, arkkitehtuuri- ja rakenneratkaisuista tai materiaalivalinnoista.

Urakoitsija puolestaan toteuttaa suunnitelmat ja todentaa ja dokumentoi riskejä

sisältävien kohtien onnistuneen toteutuksen. Koordinaattorin yhtenä tehtävänä on

varmistaa ja hyväksyä suoritettu todentaminen.

Rakennuksen käyttöönotossa pääurakoitsija todentaa ja dokumentoi riskejä

sisältävien työvaiheiden toteutuksen. Koordinaattori arvioi koko hankkeen aikana

tapahtuneen seurannan ja raportoinnin perus-teella, kuinka hyvin toimintamallin

toteutuksessa on onnistuttu. Onnistuneelle hankkeelle voidaan hakea Kuivaketju10-

statusta.

Jotta rakennus säilyy kuivana ja terveellisenä koko sen elinkaaren ajan, on

toimintamallissa asetettu vaatimuksia myös rakennuksen ylläpidolle. Vaatimusten

täyttämiseksi muodostaa kosteuskoordinaattori yhteistyössä suunnittelijoiden ja

urakoitsijan kanssa rakennuksen huoltokirjaan Kuivaketju10-osion. Osioon

sisällytetään kaikki Kuivaketju10-riskilistan riskikohdat, joihin liittyy käytönaikaisia

ylläpito-toimenpiteitä. Riskikohteista täytyy esittää vaadittavat säännölliset

tarkastukset ja huollot sekä kunnossapitojaksot toimenpiteineen. Kuivaketju10-

statuksen säilyminen edellyttää sitä, että toimintamallin toteutuminen käytön aikana

arvioidaan uudelleen säännöllisesti.

Menettely Turussa rakennuslupavaiheessa

Paritaloa suuremmat kohteet:

• Luvan hakijan on nimettävä hankkeeseen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö

(tarvittaessa lupaehto)

• Lupahakemuksen liitteeksi on toimitettava kosteudenhallintaselvitys

• Jos kosteudenhallintaselvityksessä kerrotaan, että noudatetaan Kuivaketju10:ä, ei

tarvita muuta selvitystä.

• Rakennuslupapäätökseen asetetaan lupaehto: Ennen rakennuksen käyttöönottoa

rakennusvalvontaan tulee toimittaa selvitys Kuivaketju10:n noudattamisesta.

• Jos kosteudenhallintaselvityksen mukaan hankkeessa ei noudateta

Kuivaketju10:ä, pitää selvityksessä kertoa vapaamuotoisesti, miten

kosteudenhallinta toteutetaan:

• esim. ”noudatetaan xx:n laatujärjestelmää”

• Rakennuslupapäätökseen asetetaan lupaehto: Kosteudenhallintasuunnitelma

tulee toimittaa rakennusvalvontaan ennen rakennustöiden aloittamista.

• Selvityksestä riippuen harkitaan muiden lupaehtojen tarve päätöksessä.

• esim. Rakennusvalvontaan tulee toimittaa selvitys

kosteudenhallintasuunnitelman noudattamisesta ennen rakennuksen

käyttöönottoa.

Paritalot ja sitä pienemmät kohteet:

• Rakennushankkeeseen ryhtyvän pitää nimetä hankkeeseen kosteudenhallinnan

valvonnasta vastaava henkilö

• Tiedot kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä tulee pyynnöstä

toimittaa rakennusvalvontaan.

• Rakennushankkeeseen ryhtyvän (esim. pääsuunnittelijan) on huolehdittava

rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta.

• Kosteudenhallintaselvitys tulee pyynnöstä toimittaa rakennusvalvontaan.

• Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman

laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen.

• Kosteudenhallintasuunnitelma tulee pyynnöstä toimittaa rakennusvalvontaan.

• Lähtökohtaisesti vastaava työnjohtaja voi olla myös kosteudenhallinnan

valvonnasta vastaava henkilö.

• Paritaloissa ja sitä pienemmissä kohteissa ei edellytetä lupahakemuksen

liitteeksi erillistä selvitystä eikä suunnitelmaa ne voidaan pyytää

esittämään rakennusvalvonnalle tarvittaessa.

• Paritaloa pienemmissä kohteissa pitää kuitenkin huomioida, että

kosteudenhallintaselvitys ja –suunnitelma pitää olla olemassa ja mietittynä.

• Menettely hakee varmasti aluksi muotoaan. Käytännön selkiintyessä

arvioidaan, minkä tyyppisissä hankkeissa kosteudenhallinta on olennaista.

www.pksrava.fi

TOPTEN -rakennusvalvontojen yhtenäiset käytännöt 31.1.2018

• Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori ja

Kouvola

• Kauniainen, Vaasa, Lappeenranta ja Lohja

• TART?

• Yhteistyössä ovat mukana myös Rakennusteollisuus RT ry, RAKLI ry, SKOL ry

ja RALA ry

ENSIMMÄISET 31.1.2018 JULKAISTUT YHTENÄISET KÄYTÄNNÖT • 115 01, Rakennettavaksi sallitun kerrosalan ylitys

• 115 08 A, Asuinkerrostalon pinta-alataulukko (taulukko)

• 117 01 B, Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet –asiakirja

• 117 a 01 D, Rakennesuunnittelun ja pohjarakennesuunnittelun yleisiä periaatteita

• 117 a 02 C, Suunnittelijan kelpoisuus ja suunnitelmien tarkastaminen kantavan rakenteen suunnittelun

sisältyessä CE- merkintään

• 117 a 07 A, Kantavien metallipintaisten sandwichelementtien tuotehyväksyntä

• 120 f 02 B, Rakennesuunnittelijan kelpoisuus, tulkintaohje

• 120 f 03 A, Pohjarakennesuunnittelijan kelpoisuus, tulkintaohje

• 122 e 01 A, Vastaavan työnjohtajan kelpoisuus, tulkintaohje

• 117 b 23, Irtaimistovarastot asuinkerrostalossa, alle 24 m

• 117 b 24, Aukkojen välinen pystyetäisyys ulkoseinällä yli 2 -kerroksisissa rakennuksissa

• 117 c 01 A, Kosteudenhallintaselvitys; merkitys ja sisältö

• 117 g 02 A, Asuinrakennuksen ilmanpitävyys

• OHJE ARK11, Rakennuslupahakemukseen liitettävät pääpiirustukset

• OHJE ARK12, Rakennushankkeen kaupunkikuvallinen esittelyaineisto

• OHJE ARK13, Kaupunkikuvallinen selvitys rakennuksen korjaus- ja muutoshankkeissa

• OHJE RAK01 A, Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma ja laadunvarmistusmenettelyt

• LOMAKE YL06 A, Selvitys rakennuksen terveellisyydestä

Lisää yhteisiä käytäntöjä julkaistaan maaliskuussa, mm. palo-,

ullakko- ja rakennuksen korkeuskortit