Kotiseutuposti 1/2013

Omaperäisettuoteideats. 4–7

Kotiseutuposti1 / 2013Suomen Kotiseutuliiton jäsenlehti 25.2.2013

Pääsihteerin Kynästä

Projektien satoa korjataan

M onet Kotiseutuliiton hankkeet alkavat saada tässä kevään korvilla päätöksensä – ja uusia kehitellään.

Kotiseutuarkisto-osaajien koulutuskierrok-set jatkuvat aina syyskuulle asti. Kotiseutu-vuosikirja ilmes-tyy maaliskuun lopulla, ja samoihin aikoihin saamme toisessa työryhmässä valmiiksi verkossa julkaistavan Kotiseutututki-muksen käsikirjan, joka on suunnattu kotiseutututkijoille ja kotiseutukirjojen tekijöille – miksei muillekin.

Kolmantena uutuutena ilmestyy kevään aikana Kulttuu-riympäristöpeli. Se on tietokoneella pelattava muistipeli, joka on pääasiallisesti tarkoitettu peruskoulukäyttöön, mutta so-veltuu hyvin myös yhdistysten yhteiseksi ajanvietteeksi.

Maakuntatapaamiset alkavat maaliskuun loppupuolella. Niitä järjestetään kaikissa niissä maakunnissa, joissa valitaan ehdokkaita Kotiseutuliiton valtuustoon. Niissä tuo valinta on toisarvoinen kysymys – joskin toki tärkeä – mutta pääpaino on yhdistysaktivistien keskinäisessä tapaamisessa ja toisilta oppimisessa. Lähetämme jäsenyhteisöillemme kutsun oman maakuntansa tilaisuuteen, kunhan saamme päivämäärät var-mistettua.

Vaikka kuntaliitokset tuntuvat olevan iäisyysasia, niitä kuitenkin jatkuvasti toteutetaan, ja niistä myös opitaan. Mu-seovirastosta on kevään aikana tulossa laaja muistio siitä, mitä kuntien kulttuuritoimessa tulisi huomioida kuntaliitoksista neuvoteltaessa ja liitossopimuksia tehtäessä.

Parhaillaan käydään neuvotteluja Kotiseutuliiton, opetus- ja kulttuuriministeriön, Museoliiton ja Museoviraston kesken siitä, millä tavalla viime keväänä julkistetun paikallismuseo-työryhmän mietintöä aletaan käytännössä toteuttaa. Suunnit-telun erityiskohteena on museo-osaajien koulutuskierroksen järjestäminen valtakunnallisena kokonaisuutena. Mikäli – ja kun – se toteutuu, uskomme sen innostavan myös uutta su-kupolvea mukaan kotiseutumuseotyöhön.

Menestyksellistä vuotta kotiseututyön parissa!LaSSi SareSSaLo

pääsihteeri

suomen Kotiseutuliiton jäsenlehti

To i M i T U S

Päätoimittaja pääsihteeri Lassi saressalo puh. 050 590 [email protected]

toimitussihteeritiedottaja Anna-Maija halmepuh. (09) 612 [email protected]

i L M o i T Ta M i N eN

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ilmoitta-minen

T i LaU KS e T

Jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata lehden sähköisen version omaan sähköpostiinsa maksutta.

tilaukset ja osoitteenmuutokset:suomen Kotiseutuliiton toimistopuh. (09) 612 [email protected]

S i S ä LLy S

Lassi saressalo: Projektien satoa korjataan s.2Moisander jatkaa hallituksen puheenjohtajana s. 3Kotokutoisuus on kunniaksi s. 4Aaro harju: Kansalaiset mukaan paikalliseen päätöksentekoon s. 8Pia Puntanen liiton hallitukseen s. 9Kotiseutu-kirja kokoaa vuoden puheenvuorot s. 10saamenkielisten tv-uutisten lähetysajasta parempi s. 11rakennusperintöportaalin toimitus Kotiseutuliit-toon s. 15hyvän korjauksen palkinto Artjärvelle s.16eläköön rakennus! s. 17heikki saarinen: Aiheuttaako kotiseutuhenki allergiaa? s. 19sami Myllyniemen Perinnesarjakuva s. 20

Paino: Multiprint Oy issn: 1799-276 issn-L: 1799-2761

1 / 2013

Kotiseutuposti

3Kotiseutuposti 1 / 2013

Kotiseutuarkistot esiin!

Kansikuva:

Turun linna -pelikortit ovat Turun kivipainon vuonna 1930-luvulla suunnittelemat. Korttien hahmot va-lokuvattiin linnassa olevista muotokuvista ja sovitettiin kortteihin. Vuonna 1978 korttien valmistusoike-udet myytiin wieniläiselle Piatnik & Söhnelle, joka myi niitä maailmalla nimellä Don Carlos. Nyt niitä voi ostaa alkuperäisnimellä mm. Turun linnasta.

ruudut: kuningas Kaarle iX ja/tai Kustaa ii aadolf ja Kaarlen puoliso Maria av Pfalz.Hertat: kuningas eerik XiV ja kuningatar Kaarina Maununtytär.Padat: kuningas Sigismund ja kuningatar Kristina av Holstein-Gottorpristit: kuningas Juhana iii ja kuningatar Kaarina JagellonicaJokerin esikuvana on Frans Halsin Luutunsoittaja vuodelta 1625.

Seuraavilla sivuilla lisää kotiseututuotteista.

Kotiseutuliitto selvittää, missä ja kuinka paljon Suomessa on kotiseutuarkistoja – muita kuin maakunta-arkistoja. Siksi käännymme jäsenistön puoleen ja pyydämme teitä selvittämään kevään kuluessa:

a) onko yhdistyksellänne oma kotiseutuarkisto, ja jos on, lähettämään sen yhteystiedotb) onko kunnan/kaupunginarkistossa erillinen kotiseutuarkistoc) onko jollakin muulla kotiseutuarkistoa lähiseuduillanne

Vastaukset voi toimittaa osoitteeseen [email protected] tai puh. (09) 612 6320.

Leppävirtalainen Kirsi Moisander jatkaa Suomen Kotiseutuliiton hallituksen pu-heenjohtajana. Jyväskylän yliopiston hal-

lintojohtajana työskentelevä Moisander valittiin ensi kerran puheenjohtajaksi vuosi sitten. Liiton hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 1997 lähtien.

entinen valtiosihteeri, nykyiseltä nimikkeel-tään VTK, Raimo Sailas jatkaa hallituksen vara-puheenjohtajana.

Mikkeliläinen historiantutkija Pia Punta-nen on valittu Suomen Kotiseutuliiton hallituk-sen jäseneksi. erovuorossa ollut ympäristökoulun rehtori Annukka Alppi Hämeenkyröstä jatkaa hallituksessa.

Liiton varapuheenjohtajina jatkavat museolo-

Moisander jatkaa hallituksen puheenjohtajana

gian professori Janne Vilkuna orimattilasta ja aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen Sotka-mosta.

Luottamushenkilöt valittiin liiton valtuuston syyskokouksessa Helsingissä lauantaina 1. joulu-kuuta ja hallituksen varapuheenjohtaja hallituk-sen kokouksessa 5. helmikuuta.

Hallituksessa jatkavat kautensa loppuun Sai-laksen lisäksi dosentti Rauno Lahtinen Turusta, maakuntamuseonjohtaja Henri Nordberg Tor-niosta ja tietokirjailija Harri Turunen oulaisista. Liiton puheenjohtajana toimii professori Pekka Laaksonen. aH

Pia Puntasesta lisää sivulla 9.

4 Kotiseutuposti 1 / 2013

Kotokutoisuus on kunniaksi

Runoja, reliefejä, veistoksia, koruja, kirjontamal-leja, karttoja, leivoksia, päreitä, tervaa, hiiliä, pu-namultamaalia, jauhoja, ryynejä, saunavastoja, kukkopillejä ja niin edelleen. Kotiseututuotteissa omintakeisuus on valttia.

Kotiseututuotteita on monentyyppisiä. on niitä, jotka kertovat paikkakunnan käsityöperintees-tä ja historiasta. esimerkiksi monet yhdistysten myymät korut ovat – Kalevalakorun tuotteiden tapaan – jäljennöksiä alkuperäisistä alueelta löy-tyneistä koruista.

Huumoriakin löytyy. Laihian kotiseutu- ja museoyhdistys myy matkamuistoiksi mm. Laihian euroja ja ehkäisypillereitä.

Teuva-Seuralla on mukava ja omaperäinen

tapa viedä eteenpäin paikkakunnan muistitietoa: seura myy henkilöhaastatteluita dvd:llä. ruovesi-Seura taas myy valokuvasuurennoksia.

osa tuotteista ovat esineinä yleismaailmallisia, kuten T-paitoja, postimerkkejä ja -kortteja, lip-palakkeja, rintanappeja, viirejä, joihin on valittu kuvaksi oman kotiseudun aiheita.

Myyntiartikkeleiden joukossa on myös oman paikkakunnan arvostettuja tuotoksia. esimerkik-si oulujoki-Seura on myynyt runoantologioita. Paikkakunnalla tuotettu musiikki kuuluu samaten usean yhdistyksen tuotevalikoimaan.

Monet yhdistykset hankkivat tuloja pieni-muotoisella kahvilatoiminnalla ja myymällä pai-kallisia perinneruokia juhlatilaisuuksissa. aH

Jo viime Kotiseutupostissa mainitut Tampere-kalsarit on ällistyttävän suosion saanut kotiseututuote. Tampereella järjestetyn matkamuistokilpailun voittaneet kalsarit lanseerattiin vasta viime vuoden maa-liskuussa, ja nyt vajaan vuoden jälkeen kalsarit lämmittävät jo yli 10 000 takapuolta.

Kalsarit suunnittelivat Mari Laesterä ja Maarit Rautio suunnittelutoimisto Mera oy:stä. Tähän mennessä Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus, Turku, Vaasa ja Jyväskylä ovat saaneet omat koko perheen pöksynsä. Vauvalle on oma karttabody.

housuissas sulla on...tampere!


Kurikka-Seuran pyykkikurikoita. Kuva: atte Honkaniemi/Kurikka-Seura.

Portsan Paakelsi syntyi Portsa ry:n ja paikalli-sen Kosken leipomon reseptikilpailun tulokse-na. Kilpailussa etsittiin uutta ja erityisesti Turun Portsan kaupunginosalle tunnusomaista leivon-naista. Kilpailun voitti sauvolaisen Kaisa Sillan-pään resepti.

Paakelsin koko ja ulkomuoto houkuttelevat ja-kamaan sen ystävän kanssa. Täytteenä on omenaa, ja koristelu vaihtuu kausittain.

Leivonnainen julkistettiin Portsan kaupungin-osaviikolla elokuussa 2011.

”Portsan Paakelsi on sympaattinen ja konstai-lemattoman herkullinen leivonnainen, jonka äärellä varmasti vielä jaetaan monta mehevää portsalaistarinaa”, Virpi Bastman esitteli leivosta Suomen Turku -lehdessä 3/2011.

Portsan Paakelsi on seuraherkku

Kurikka-Seura myy pyykkikurikoita, joita käytettiin ennen pyykin pese-miseen. Kurikalla hakattiin lipeä pois vaatteista.

Seura myy kurikkansa koriste-esineinä.

Kurikat on teetetty kahdella pai-kallisella yrittäjällä: toinen sorvaa aihiot, toinen kaivertaa koristelut. Kurikka-Seuran henkilökunta varus-taa kurikat nahkanauhalla ja saatesa-nakortilla.

Seuran aiemmin myymät puiset perinnelelut – naapperot ja viipperöt – ovat tällä haavaa loppuunmyytyjä.

Kurikan kurikoilla ei enää nuijita

raati piti Kaisa Sillanpään leivonnaista oivallisesti Portsaa ilmentävänä kokonaisuutena: se on yhtä omaleimainen, perinteitä kunnioittava ja helposti lähestyttävä kuin Portsakin. Kuva: Kosken leipomo.


tuvaippa. ruokolahden malli on otettu paikallisen talon vintiltä löytyneestä vaipasta”, ruokonen kertoo.

ruutuvaippaa myydän 120 euron hintaan.

Merimasku-Seura on teettänyt myyntituotteekseen Merimas-kun kirkon vanhan, ehkä jopa keskiaikaisen, kynttelikön jäl-jennöksiä.

”Halusimme saada myynti-tuotteeksi jonkun arvokkaam-man lahjaesineen, jota voi-sivat käyttää niin Naantalin kaupunki kuin alueen yritykset”, seuran puheenjohtaja Maarit Lineri kertoo.

alkuperäinen paikallisen sepän tekemä kynttilänjalka löytyi vuosituhannen vaihteessa kirkon sakaristosta, jossa se oli seissyt käyttämättömänä vuosi-kymmeniä.

Muutama vuosi löydön jälkeen yksi seuran jäsenistä teki

siitä tarkat mallipiirrustukset nykyaikaista työstämistä varten, ja vihdoin vuonna 2011 ilmaan-tui taitava paikallinen tekijä Jari Laaksonen. Kynttilänjalat saatiin myyntiin jouluksi 2011.

”Se on osoittautunut hyväksi myyntituotteeksi, ja saamme niistä myös tuloja yhdistykselle”, Lineri toteaa.

Jokaisen kynttilänjalan mukana on pieni esite, jossa on kuva ja tietoa alkuperäisestä kynttilänjalasta sekä syntyajan aikakaudesta.

Kynttilänjalan korkeus on 60 senttimetriä ja hinta 100 euroa.

Kynttilänjalan malli löytyi sakastista

ruutuvaippa on arvolahja

ruokolahti-Seura myy oman seudun ruutuvaippoja, joiden mallin arvellaan olevan peräisin keskiajalta.

Joko itse tehty tai lahjak-si saatu vaippa kuului aikoinaan morsiamen kapioiden vakiova-rustukseen. Vaippaa on pidetty aina suuressa arvossa, ja huovan koko kertoi haltijansa varalli-suudesta.

Seuran myymät huovat kutoo paikallinen käsityöharras-taja Airi Ruokonen.

Materiaalina on värjäämä-tön mustien ja valkoisten koti-maisten lampaiden villa. Vaippa tehdään toimikassidoksella ja neljällä niisivarrella.

”Jokaisessa tämän seudun kunnassa on omanlaisensa ruu-

airi ruokonen kutoo ruutuvaippoja pää-työnsä ohessa. Kuva: airi ruokonen.

ruokolahti-Seura myy myös seudulta löytyneen korun jäljen-nöksiä. Kuva: airi ruokonen.

Merimaskun kirkon kynttilänjalan replika. alkuperäisessä kynttilänjalassa oli koristeena peltisiä lehtikoristeita kristallien sijaan. Kuva: Maarit Lineri.


”idea rintanappeihin ja magneetteihin syntyi, kun lähdimme miettimään nyt avoinna olevan ennen ja nyt -näyttelyn tuotteistamista ja museo-kaupan myyntituotteita”, espoon kaupunginmu-seon intendentti Minna Vento kertoo.

Tuotteen piti olla pienellä budjetilla toteutet-tava, espoolaisiin lähiöihin liittyvä, edullinen ja helposti myytävä tuote.

Kuvat rintanappeihin saatiin museon omasta arkistosta. aluksi kohteina olivat näyttelyssä esi-tettävän multiprojisiofilmin lähiöt: Leppävaara, Matinkylä ja Tapiola.

Myöhemmin museon kävijöiltä ja Facebook-lukijoilta on pyydetty omia toiveita kuva-aiheik-si. Uusi rintanappi tehdään, jos aiheesta löytyy sopiva kuva. Tähän mennessä lähes kaikki toiveet on onnistuttu toteuttamaan.

Tarjolla on yhteensä 14 lähiörintanappia kahden euron kappalehintaan.

Museolla on oma rintanappikone, jonka se osti Promohobbyn verkkokaupasta muutamalla sata-sella. Konetta kannattaa kysyä samaisesta Promo-hobbystä lainaksi, jos käyttötarve ei ole jatkuvaa.

espoon kaupunginmuseon lähiörintanappeihin on kuvattu mm. kuvassa näkyvät Leppävaaran Maxi-market, Träskändan kartanon huvimaja, matinkyläläinen leikkipuisto, Tapiolaa ja Tapiolan WeeGee-talo.

Lähiörintanappeja asiakkaiden toiveiden mukaan

Turkuseura myy murrekortteja, joiden tekstin on laatinut Turkuseuran murrejaosto. Graafi-nen suunnittelu: eP-Paino oy.

Kerava-seuran tuotevalikoimassa on Teddy & the Tigers -aiheisia postimerkkejä. Merkin on suunnitellut Samuli isola. Kuva on keravalaisbändin vuonna 1978 julkaiseman levyn Burn it Up kannesta.

Murrekortteja ja postimerkkejä


vierAsKynä

Kuntarakenne uudistuu. Moni kunta on yhdistynyt naapurikuntansa kanssa. Lisää kuntaliitoksia tulemme vielä näkemään

ennen kuin kuntakenttä on uudessa muodossaan. aikaisempaa isommat kuntayksiköt ovat

haaste demokratialle. Jo nykyisin kuntalaiset va-littavat sitä, että he eivät saa ääntään kuuluviin paikallisessa päätöksenteossa. Kuntalaiset kokevat tutkimusten mukaan vallan olevan johtavilla vir-kamiehillä ja pienellä luottamushenkilöryhmällä. Kansalaiset kokevat suoranaista voimattomuutta ja turhautumista vallankäytön edessä.

ongelma pahenee, ellei asialle tehdä jotakin, koska kuntakoot suurenevat. Päätösvalta siirtyy entistä etäämmälle ihmisistä. Tilanteeseen ei tar-vitse kuitenkaan alistua. ongelmaan on löydet-tävissä ratkaisuja, jos ne halutaan ottaa käyttöön. Kysymys on asenteista ja valmiudesta jakaa valtaa kuntapäättäjien ja kansalaisten kesken.

Kunnissa voidaan siirtyä edustuksellisesta pää-tösvallan käytöstä osallistuvaan demokratiaan. Siinä kuntalaiset voivat ottaa kantaa asioihin ja olla mukana päättämässä heitä itseään koskevis-ta asioista.

Suomessa on mielenkiintoinen tilanne. Suo-malaiset ovat yksi maailman koulutetuimmista kansoista, monilla ihmisillä on erilaista tietotaitoa ja heillä on halu osallistua ja vaikuttaa. Nyt tämä valtava resurssi jätetään paljolti hyödyntämättä.

Kansalaisten systemaattinen kuuleminen, kan-salaispaneelien ja -raatien organisoiminen, kun-nalliset kansanäänestykset, kuntalaisaloitteiden aktiivinen käyttö, käyttäjäpaneelit, nuoriso- ym. valtuustot jne. ovat ratkaisuja, joilla kuntalaisten ääni saadaan nykyistä paremmin päätöksenteon tueksi.

olennaisinta on avata kunnallista päätöksen-tekoa ja poistaa siitä kabinettipolitiikan ja salai-lun kulttuuri.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa kuntalai-set tietävät valmisteilla olevista asioista ja mitä enemmän he voivat osallistua asian käsittelyyn sen valmistelun aikana, sitä enemmän he voivat vaikuttaa. Tästä syntyy kansalaislähtöinen de-mokratia, joka on edustuksellisen päätösvallan käytön perusta ja täydentäjä.

yksi osallistuvan demokratian työkalu ovat paikalliset yhdistykset. ihmiset toimivat erilaisis-sa yhdistyksissä. yhdistyksiin on kertynyt valtava osaamispääoma juuri niissä asioissa, joihin yhdis-tys ja sen aktiivit jäsenet ovat perehtyneet. Miksi tätä tietotaitoa ei käytetä nykyistä enemmän hyväksi? Paikalliset yhdistykset voidaan ottaa mukaan kunnalliseen päätöksentekoon helposti, jos niin halutaan.

Kuntalainsäädäntö on parhaillaan uudistet-tavana. Kaikkien paikallisten toimijoiden tulisi pitää yhteyttä omiin kansanedustajiinsa, jotta uudessa kuntalaissa lisätään aidosti kansalaisten osallistumismahdollisuuksia paikalliseen päätök-sentekoon.

Juuri nyt on vaikuttamisen paikka.

aaro HarJU

FT, pääsihteeriKansalaisfoorumi

aaro Harju. Kuva: Pekka Karhunen.

Kansalaiset mukaan paikalliseen päätöksentekoon


runsaan kymmenen vuoden ajan. Sen jälkeen hän on työskennellyt mm. projektipäällikkönä ja his-toriantutkijana erilaisissa historiaa ja sen hyödyn-tämistä koskevissa tehtävissä. Lisäksi hän on toi-minut Savon säätiön asiamiehenä vuodesta 2008 lähtien.

”Kehittämistyöt kiinnostavat, ja aina uudet projektit”, on Puntasen toinen motto.

Mikkeli-Seuran puheenjohtaja Puntanen on ollut vuodesta 2006 lähtien. Hänen aloitteestaan vuoden 2012 valtakunnalliset kotiseutupäivät jär-jestettiin Mikkelin seudulla.

Kaikkien työ- ja yhdistyspuuhailun jälkeen jäävä aika kuluu puolison kanssa Puumalassa va-paa-ajan asunnolla, joka on satavuotias maalaista-lo pihapiireineen ja tehtävineen.

Puntanen on julkaissut mm. kirjat Valkianvaa-ran voittajat – 100 vuotta vakinaista palo- ja pe-lastustoimintaa, Virran varrella – Imatran Seudun Sähkö Oy 75 vuotta, Loukion hovi ja Mannerhei-min saappaanjäljillä, Päämajan sijainti ja toimin-ta Mikkelin seudulla talvi- ja jatkosodan aikana, Savonrannan historia sekä yhdessä anu Talkan kanssa teokset Linnoitus ja kaupunki – Lappeen-rannan historia 1812–1917 ja Ylämaan historia. aH

Pia Puntanen hallitukseen

Kotiseutuliiton valtuusto on valinnut mik-keliläisen historiantutkija Pia Puntasen (s. 1966) liiton hallituksen jäseneksi. Hän

on Mikkeli-Seuran puheenjohtaja ja Kotiseutulii-ton valtuuston jäsen vuodesta 2009 lähtien.

”on hyvä olla jostakin kotoisin, ja on hyvä olla juuret, jotta voi käyttää siipiään”, on Punta-sen motto.

Tällä hetkellä hän työskentelee Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelman projektipääl-likkönä. ohjelma on laajuudessaan uraauurtava kotiseutututkimushanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa niin paikallista identiteettiä kuin yritys-toimintaa.

Puntanen on kotoisin Mikkelin maalaiskun-nan Liukkolasta. Maisteriopintonsa hän teki Jy-väskylän yliopistossa, pääaineena Suomen histo-ria.

”Kiinnostus historiaan vei opiskelemaan alaa, sattuma johdatti paikallishistorian tutkijaksi”, Puntanen toteaa.

Mikkelin kotiseutupäivien ideoija

Valmistumisensa jälkeen Puntanen palasi Mik-keliin ja työskenteli historiantutkija-yrittäjänä

”On hyvä olla juuret, jotta voi käyttää siipiään.”

Pia Puntanen liiton hallitukseen

Pia Puntanen. Kuva: a. Halme.


Kotiseutu-kirja kokoaa vuoden puheenvuorot

Suomen Kotiseutuliiton Kotiseutu-vuosikirja kokoaa yhteen vuoden merkittävimmät puheen-vuorot, keskustelunaiheet ja tutkimustulokset. En-simmäinen vuosikirja ilmestyy huhtikuussa.

Kirjan sisältö

Helena Aaltonen: Kotiseutujen aluekehitykseen vaikuttaminenTorsti Hyyryläinen, Sirkku Piispanen: Säätiöity identiteettiNina Koskihaara: Paikallisuus - pysyvyyttä ja lii-kettäTarmo Kunnas: KotiseutuaJohanna Laakkonen: Juhani Ahon ja Maggie Gri-penbergin tanssipantomiimista Metsolan tanhuvillaPekka Laaksonen: Kotiseudusta KotiseutuunKirsi Moisander: Kotiseutuliike tänäänMinna Mäkinen: Kotikunta paikkanaJaakko Numminen: Kielimiehet vastaan historian-tutkijat – Vähäinen lisä suomalaisen paikannimitut-kimuksen oppihistoriaanMarjut Paulaharju: Samuli Paulaharju sisustukseen liittyvän kansanperinteen tallentajanaPia Puntanen: Astuvan akka ja MannerheimSulevi Riukulehto: Muisto kohtaa maiseman – Ko-tiseutu syntyy kokemuksistaHelena Ruotsala: Kenen kulttuuriperintö?

Emma Susi. Muotoiltu Satakunta – näkökulmia paikallisuuden tuotteistamiseenPirjo Uino: Sakari Pälsi arkeologina - Julius Ailion oppipojasta oman tien kulkijaksiJanne Vilkuna: Arvotonta arvokasta – Länkiä ja länkipeilejäJenni Väliniemi-Laurson, Hannu Kytö: Arjen pal-velut kotiseudun määrittäjinä – Esimerkkejä pää-kaupunkiseudun lähiöistä ja kehyskunnistaTimo Suutari ja Sulevi Riukulehto Nurmonjoki-laakso sai kotiseutusuunnitelman

Kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankki kartoit-tavat kevään aikana Euroopan kaikkein merkittävimmät uhanalaiset kulttuu-riperintökohteet.

The 7 Most endangered -ohjelma kokoaa julkiset ja yksityiset yhteistyökump-panit etsimään kestäviä ratkaisuja seitsemän hankkeeseen valittavan kohteen pelastamiseksi. ensimmäinen luettelo uhanalaisista kohteista julkistetaan europa Nostran 50-vuotisjuhlakongressissa ateenassa 16. kesäkuuta.

ehdotuksia tuhoutumisvaarassa olevista suomalaisista arvokkaista raken-nuksista ja muistomerkeistä voi lähettää europa Nostra Finlandiin 28.2. saakka osoitteeseen [email protected]. Lisätietoja www.europanostra.org. aH

suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde?


KALenteri

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI TAMPEREELLA 8–16/3Kolmipäiväisen arkisto-osaajakurssin tarkoituksena on tutustuttaa osanotta-jat niin arkistotyön keskeisiin käsitteisiin kuin myös käytännön arkistorutiinei-hin. Viimeinen ilmoittautumispäivä 25.2. www.kotiseutuliitto.fi > ajankohtaista > Tapahtumakalenteri.

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI HELSINGISSÄ 5–13/4Viimeinen ilmoittautumispäivä 25.3. www.kotiseutuliitto.fi > ajankohtaista > Ta-pahtumakalenteri.

VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS HÄMEENLINNASSA 3/5Kokouksessa valitaan Vuoden kotiseutuyhdistys, hyväksytään edellisvuoden toi-mintakertomus sekä tutustutaan Hämeenlinnaan, joka järjestää vuoden 2014 Valtakunnalliset kotiseutupäivät.

rytMi – MUsiiKKi yhDistää Valtakunnalliset kotiseutupäivät Seinäjoella 8–11/8Päivien käsiohjelma julkistetaan maalis–huhtikuun vaihteessa.

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI JYVÄSKYLÄSSÄ 6–14/9Viimeinen ilmoittautumispäivä 26.8. www.kotiseutuliitto.fi > ajankohtaista > Tapahtumakalenteri.

Suomen Kotiseutuliitto on allekirjoittanut kansa-laisadressin adressit.com-palvelussa saamenkielis-ten tv-uutisten siirtämiseksi parempaan lähetys-aikaan.

Saamenkieliset TV-uutiset, ođđasat, lähetetään ylen FST5-kanavalla Pohjois-Lapissa arkipäivi-sin alkuillasta. Muualla Suomessa ne lähetetään yleensä puolenyön aikoihin, vasta muun lähetys-ajan jälkeen, ilman mitään säännönmukaisuutta ja aikaan, jolloin suuri osa ihmisistä on jo nuk-

kumassa.Suomessa asuu noin yhdeksäntuhatta saame-

laista, ja heistä yli 60 prosenttia asuu kotiseutu-alueensa ulkopuolella. omalla kielellä lähetettä-villä televisiouutisilla on suuri merkitys kielen ja kulttuurin säilyttämisessä ja vahvistamisessa.

”Myös muualla kuin saamelaisalueella uutisia pitää voida katsoa säännölliseen ja asialliseen kat-seluaikaan”, adressin laatinut saamen kielen ja kulttuurin lehtori Outi Länsman toteaa. aH

Suomen Kotiseutuliitto otti kantaa:

saamenkielisten tv-uutisten lähetysajasta parempi


PALKinnOt JA AvUstUKset

Kotiseutuliitto palkitsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa Vuoden kotiseutuyhdistyksen. arvoni-meä voivat tavoitella kaikki Kotiseutuliiton jäsenyhdistykset.

Valinta tehdään yhdistysten vuosikertomusten perusteella. Lähettäkää yhdistyksenne vuo-sikertomus liiton toimistoon maaliskuun loppuun mennessä niin olette mukana mittelössä. Valintakri-teereissä painotetaan yhdistyksen toiminnan aktiivisuutta. edukseen voi erottua menestyneillä hank-keilla, jäsenmäärän kasvulla, talkootyön määrällä tai vaikkapa uusilla toimintamuodoilla.

Vuoden kotiseutuyhdistys julkistetaan Kotiseutuliiton valtuuston kokouksessa toukokuun alussa.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet:www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkitseminen/vuoden-kotiseutuyhdistys

Onko yhdistyksenne toiminta valtakunnan hienointa?

Kotiseutuliiton palkinnot haussa

Ansiomitali osoittaa arvonantoa henkilön elämäntyölle

Kotiseututyön ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein huomionosoitus. Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin mer-kittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.

Kotiseutuliiton hallitus myöntää vuosittain korkeintaan 10 ansiomitalia. Mitalit luovutetaan Valta-kunnallisilla kotiseutupäivillä elokuun alussa.

Kotiseutuliiton jäsenyhteisöt voivat tehdä esityksiä mitalien saajista hakulomakkeella, jonka voi tu-lostaa liiton kotisivuilta tai tilata toimistosta. Hakulomakkeeseen liitetään mitalistiehdokkaan ansiolu-ettelo. ansiomitaliesitykset tulee tehdä huhtikuun loppuun mennessä.

ansiomitalin lunastusmaksu on 180 euroa.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/huomionosoitukset/kotiseututyon-ansiomitali

Lisätietoja palkinnoista ja avustuksista:

Lassi Saressalo, [email protected], puh.050 590 2210.

Palkintoehdotukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen: [email protected] tai postitse: Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13 a, 00100 Helsinki.


PALKinnOt JA AvUstUKset

vuoden kaupunginosa ja kotiseututeko -palkinnot

on aika tehdä ehdotuksia Vuoden kaupunginosaksi ja kotiseututeoksi ja hankkia myönteistä huomiota kotiseutunne erinomaiselle toiminnalle.

ehdotukset on lähetettävä Kotiseutuliittoon huhtikuun loppuun mennessä. Valinnat jul-kistetaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Seinäjoella elokuun alussa.

Kaikki Kotiseutuliiton jäsenyhteisöt voivat tehdä ehdotuksia. Valinnassa kiinnitetään huomiota omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen sekä uusiin toiminta-ajatuksiin ja hyviin ideoihin.

ehdotuksessa on mainittava ehdotuksen kohde ja perustelut, miksi kohde pitäisi valita. oheen voi liittää esittelymateriaalia. ehdotuksia tai liitteitä ei palauteta.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet:www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkitseminen/vuoden-kaupunginosawww.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkitseminen/vuoden-kotiseututeko

Vuoden 2012 kotiseututeko -palkinto myönnettiin Turun Kaupunginosaviikoille. Kaupunginosaviikoilla toimineet bussiposteljoonit Terhi Hannula ja Veera Lehtola välittivät bussimatkustajien viestejä. Kuva: Miika Neulaniemi.


www.KOtiseUtULi ittO.fi

Kirjamakasiinin uusimmat arvostelut

Larsén, Maria (toim.): Pielisen rannallaSeppälä, arto (toim.): ParaatimorsianLahtinen rauno, otronen Merja (toim.): Kävely 1920- ja 1930-lukujen TurussaTurunen, Varpu & astikainen, riitta & Salmela, Marja (toim.): Meidän rivarieerola, juhani (toim.): Etelä-Oriveden kylät

Museoyhdistys Sodan ja rauhan rata ry, HyrynsalmiPaikkarin torpan tuki ry, LohjaJoutsan Kotiseutuyhdistys ry, JoutsaKoski as. kyläyhdistys ry, Salo

UUsiA JäsenyhDistyKsiä

Sodan ja rauhan rata ry on Hyrynsalmella toimiva vuonna 2008 pe-rustettu museoyhdistys. yhdistys osti historiallisesti arvokkaan Hy-rynsalmen aseman vuonna 2009. Tavoitteena on kehittää rakennuksen ympärille toimintaa, joka palvelee sekä matkailua että kuntalaisia. Kuva: Kaj Fagerroos.

Sakari Jankkari, entinen rehtori, filosofian maisteri, TampereMaria Kaarina Niskala, arkkitehti, ouluPekka Siiropää, entinen pankinjohtaja, LuumäkiErkki Olavi Sillanpää, entinen rehtori, peruskoulunopettaja, KouvolaRitva Kaarina Starck, opettaja, apulaisrehtori, kasvatustieteen maisteri, TervolaAsko Alho, ent. peruskoulun luokanopettaja, yleisaineiden opettaja, Heinola

UUsiA KOtiseUtUneUvOKsiA

vuonna 2012 myönnetyt kotiseutuneuvoksen arvonimet


Kotiseutuliiton rakennustutkijalle, ark-kitehti Leni Pakkalalle on myönnetty Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan

ritarimerkki.Pakkala on työskennellyt seurantalojen ja

niiden korjaamisen parissa jo lähes 30 vuoden ajan ja on maamme johtava seurantaloarkkiteh-tuurin asiantuntija.

Hän aloitti työn vuonna 1984 opetusminis-teriössä. Pian tehtävä – ja arkkitehti tehtävänsä mukana – siirrettiin Kotiseutuliittoon.

Leni Pakkala on julkaissut lukuisia seuranta-loaiheisia artikkeleita, mm. ympäristöministeriön ja Museoviraston julkaisun Rakennusperintömme – Kulttuuriympäristön lukukirjan seurantaloja kos-kevan osion aatteen talot. Hän on myös toinen Näin korjaamme seurantalon -korjausoppaan te-kijöistä ja euroopan rakennusperintöpäivien

Leni Pakkalalle valkoisen ruusun ritarikunnan ritarimerkki

rakennusperinto.fi:n toimitus Kotiseutuliittoon

Rakennusperinto.f i-sivuston toimitus on siirtynyt Kotiseutu-liittoon. Sivustoa toi-mittaa tiedottaja, ta-loussihteeri Liisa Lohtander. Myös si-vuston ulkoasua on uudistettu.

Palvelu on edelleen ympäristöministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston yhteinen. Toimittajan tukena ovat päätoimittaja Lea Murto-Orava Museovirastosta sekä toimituskunta ja toi-mitusneuvosto. rakennusperinto.fi-sivustolle on koottu kulttuuriympäristöä, erityisesti rakennuksia ja niiden hoitoa koskevia verkkosisältöjä ja -palveluita.

Lukijoiden ja tekijöiden välille toivotaan vastavuoroisuutta, ja käyttäjien kiinnostavia kuvia julkais-taan palvelun etusivulla ja Facebook-sivulla. Lähetä palautetta, kuvia ja juttuvinkkejä suoraan toimitta-jalle [email protected].

Sivusto on osoitteessa www.rakennusperinto.fi sekä Facebookissa www.facebook.com/rakennuspe-rinto.

vuoden 2008 teemakirjan Yhdessä rakennetut toi-mittajista. aH

Kotiseutuliiton luottamusjohto luovutti merkin Lenille liiton toimistossa 5. helmikuuta. Kuvassa Leni Pakkalan takana Pia Puntanen, Henri Nordberg ja Janne Vilkuna.


artjärven maamiesseuralle myönnettiin vuoden 2012 Hyvän korjauksen tunnus-tuspalkinto artjärven maamiesseuranta-

lon korjauksesta. Monivaiheisen korjaustyön tuloksena maa-

miesseurantalo on eheä kokonaisuus, jossa talon tarina on yhä näkyvissä eri-ikäisten kerrostumien säilyttämisen myötä.

Neljä vuotta kestänyt korjaushanke alkoi ra-kennushistoriallisen selvityksen laatimisel-la. Hanke toteutettiin suurelta osin talkootyö-nä – monen paikallisen yhdistyksen ja aktiivisten asukkaiden voimin. Talo on tärkeä paikallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjä.

hyvän korjauksen palkinto Artjärvelle

Maamiesseurantalon tarina jätettiin jälkipolvien nähtäväksi

Palkintoraati kiitti hankkeen toteuttajia eri-tyisesti siitä, että korjaustyön myötä monenlais-ta tietotaitoa tarjottiin paikallisille aktiiveille, sillä monet korjaustyöt tehtiin kurssimaisesti ammat-tilaisen johdolla.

osallistujat saivat tietämystä perinteisistä työ-tavoista, energiansäästöön liittyvistä asioista ja kulttuuriympäristön vaalimisesta.

Klaukkalan nuorisoseuralle kunniakirja roinelan korjauksesta

Klaukkalan nuorisoseuralle myönnettiin kunnia-kirja roinelan nuorisoseurantalon korjauksesta. Seurantalo on monipuolisessa ja aktiivisessa käy-tössä, ja sisätilojen kunnostus on tehty perusteel-lisen suunnittelman pohjalta.

Seurantaloasiain neuvottelukunta myöntää Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon vuosittain seurantalolle, jota on korjattu perinteitä ja raken-nuksen historiaa kunnioittaen, hyvän korjausta-van mukaan ja joka on korjauksen tuloksena käyt-täjien kannalta hyvin toimiva. Palkinto jaettiin nyt kolmatta kertaa. LL

artjärven maamiesseurantalo. kuva: Tiina elttula.

Hyvän korjauksen palkinnon saajaa voi nyt ehdottaa!

ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin erilaiset yhtei-sötkin. ehdotuksia otetaan vastaan 31.5. saakka. Tarkemmat tiedot menettelystä, palkinnon myöntämisperusteet sekä tarvittavat lomakkeet löytyvät osoitteesta www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/hyvan-korjauksen-palkinto.

Palkintoraati arvioi esitykset, ja Seurantaloasiain neuvottelukunta päättää tunnustuspal-kinnon myöntämisestä loppuvuodesta. Palkintoja jaetaan vuosittain yksi, kunniamaininto-ja voidaan jakaa useampia.


eläköön rakennus!

rakennusperintöpäivät 2013

euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema Suomessa on eläköön raken-nus! Teeman kautta tuodaan esiin raken-

nusperinnön uusiokäytön tärkeys.Suomessa on paljon erilaisia rakennuksia, ra-

kennuskokonaisuuksia ja rakennelmia, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Kiinnostavia ja in-nostavia esimerkkejä löytyy jokaisen kotiseudul-ta. Tyrnävällä vanhassa meijerissä toimii kirjasto ja Lopella Sajaniemen entinen kyläkoulu on vireä kulttuuri- ja hyvinvointikeskus.

Helsingin Pasilassa veturin kääntöpöydäs-tä muotoutui Dodo ry:n kaupunkiviljelykeskus ja kaupunkilaisten kohtaamispaikka.

ilman käyttöä jäänyt kohde saa muutoksen myötä uuden elämän rapistumisen sijaan. raken-

nusperinnön korjaaminen uuteen käyttöön säilyt-tää ja tekee näkyväksi alueen historiaa. Kunnos-tettu rakennus lisää parhaimmillaan koko alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa pi-tämään lähiympäristöstä entistä parempaa huolta.

Julkaisu yhteistyössä tapahtuma-järjestäjien kanssa

Viime vuoden marras-joulukuussa pyydettiin il-miantoja rakennuksista ja rakennelmista, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Kyselyyn saatiin yli 100 vastausta, joissa esiteltiin mielenkiintoisia kohteita eri puolilta Suomea. Kiitos kaikille vas-taajille – annoitte hyvän alun rakennusperintö-päivien vuoden 2013 teemalle.

rakennusperintöpäivien työryhmä valitsee al-kuvuodesta kohteet julkaisuun, joka kuvaa raken-nusperinnön käyttötarkoituksen muutosten mo-nimuotoisuutta. Julkaisu ilmestyy maaliskuussa sekä sähköisenä että painettuna versiona.

Avataan silmät! Avataan ovet!

Mikä sinun kotiseutusi kohde on saanut uuden käyttötarkoituksen? Mikä tyhjillään oleva raken-nus odottaa käyttäjiä?

Kaikki, yksityisistä henkilöistä yhteisöihin ja yrityksiin, ovat tervetulleita järjestämään ra-kennusperintöpäivien tapahtumia. Vuositeeman mukaisesti avointen ovien päiviä ja tutustumis-käyntejä voi järjestää erityisesti kohteisiin, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Huomion voi kiinnittää myös rakennukseen, joka tulisi saada jälleen käyttöön.

Lisätietoja Liisa Lohtander, [email protected], 09 612 63223, www.rakennusperinto.fi/erp

Tapahtumien pääviikonloppu on 6.-8.9. Ohjelmaa voi järjestää myös muuna ajankohtana.

Tyrnävän myllykirjasto. Kuva aikuisten lainausosastosta entisessä myllyrakennuksessa. Kuva: Pentti Myllymäki.


Riitmotti ja sapluuna. Tietoa entisajan rakentamisestaRitmått och schablon. Hur man byggde förr i tidenSanna Kupila, eija Suna, Johanna Viitaharju, Henrik Swanljung, Bianca Gräsbäck. Turun museokeskuksen julkaisuja 59, Turku 2012.

Kirja kertoo mm. hirsirakentamisen tekniikasta, rakentamisen ”uu-tuuksista”, kuten laudasta, kattotiilistä ja lasi-ikkunoista. Lisäksi ar-tikkeleissa kerrotaan mm. kaakeliuuneista ja keittiökalusteiden vai-heista.

Kestävä kasvatus - kulttuuria etsimässäMarja Laine, Paula Toivanen. e-kirja, Suomen Kulttuuriperintökas-vatuksen seura, 2013.

Teoksessa 36 asiantuntijaa pureutuu artikkeleissaan kulttuurisesti kestävän kehityksen keskeisiin teemoihin. Teoksessa kerrotaan myös, mitä kulttuurisesti kestävä kehitys tarkoittaa kasvatuksen näkökul-masta.

Kirja on julkaistu vain sähköisessä muodossa osoitteessa: kulttuuriperintokasvatus.fi/opetuksen-tueksi.

JULKAisUJA

Eurooppalainen kulttuurimatkailun edistäminen ja Suomi –Yhteisistä haasteista laajapohjaisiin ratkaisuihin

Marianne Lehtimäki. Culture Finland, Kulttuurimatkailun katto-ohjelma, oKM, 2012.

Selvityksen pääviesti on, että Suomi voisi osaltaan tuoda esille poh-joisen euroopan moninaista kulttuurista omaperäisyyttä kulttuuri-matkailun yhteiseurooppalaisten sisältöjen monipuolistamiseksi.

Luettavissa osoitteessa www.mek.fi > Tutkimukset ja tilastot.

Museoviraston blogiMuseovirasto.

Blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Blogi on osoitteessa: blogi.nba.fi.


heiKinKULMA

Kotiseutuliitolla on kotiseutuyhdistyksiä varten mallisäännöt, jotka uudistettiin viime vuonna. Uudistus koskee yhdistyslakiin tehtyjä muutoksia toiminnantarkastuksen ja etäosallistumisen osalta. Sääntöjen tarkoituspykälässä on edelleen pitkän historian omaava ilmaisu ”yhdistyksen tarkoituk-sena on… kotiseutuhengen ylläpitäminen…”

Sain viime viikolla puhelun, joka koski malli-sääntöjä. yhtenä sivujuonteena soittaja otti esille kotiseutuhengen. Se tuntui aiheuttavan hänessä pahanlaista allergiaa, edustavan tyystin mennyttä aikaa ja juontavan peräti juurensa pahamaineiselle sylttytehtaalle, joka vielä oli voimissaan 70 vuotta sitten. Kotiseutuhenki tuntui olevan paha sana, joka pitäisi suomen kielestä siivota pois. ryhdyin-kin pohtimaan, mitä tuo sana minulle tarkoittaa.

Minussa vaikuttaa tätä nykyä kotiseutuhenki, joka tuo mieluisia mielikuvia Helsingin keskus-tassa sijaitsevasta Hietalahdesta. Tosin identiteet-ti on siinä mielessä etsinnässä, että Hietalahti ei ole virallinen kaupunginosa vaan kuuluu Kamp-piin. Minun sisäisessä kartassani Kamppi on lin-ja-autoaseman ympärillä ja kotiseutuni Hietalahti vallan muualla. Tässä kohdin huomaan yhtymä-kohtia kuntaliitosten tuomiin muutoksiin. Hal-linnolliset järjestelyt eivät vaikuta kotiseudun kokemiseen. Hietalahti ei ole koskaan ollut itse-näinen kunta eikä edes kaupunginosa. en tarkoin edes tiedä mitkä ovat Hietalahden rajat, mutta silti minulla on oma selkeä mielikuvani siitä.

Minun kotiseutuhenkeni ilmenee niin, että ajatus Hietalahdesta on mieluisa. Siellä on mukava asua, kadut ja korttelit ovat tuttuja, ja kerron mielelläni asuvani juuri Hietalahdes-sa. Silmä lepää Bulevardin lehmuksissa, meri

tuoksuu Hietalahden rannassa ja kauppareissulla näkyy Länsisatama risteilylaivoineen. Hietalah-den tori on työmatkani varrella, ja nyt kauppahal-litoimintakin palaa Hietsun halliin.

Kotiseutuhenki ei minun korviini tuo ajatus-ta paremmuudesta tai hierarkiasta. Kotiseutu-henki ei aivopese minua ajattelemaan, että minun kotiseutuni olisi parempi kuin jonkun muun koti-seutu. aikoinani en olisi tänne muuttanut suurin surminkaan. Silti tällä hetkellä tämä kotiseutu on minulle paras!

Kotiseutuhengen hellimälle paikalle on mie-luisaa palata. Jossakin muualla ollessani saman korttelin asukas voi tuntua naapurilta. Uskon että kotiseutuhenki saa sen aikaan.

Jos kotiseutuhenki jollekulle saa aikaan ikäviä ajatuksia tai asenteita, voisi sanoa että siinä tapa-uksessa henki haisee. Jos kotiseutuhengen nojalla tehdään ilkeitä asioita muiden ihmisten kotiseu-dulle, ollaan väärillä teillä. ymmärrän tietysti, että kaikki eivät asuinseutuaan voi eivätkä halua ra-kastaa. Siitä olen kirjoittanut joskus aiemmin. ei kotiseutua ole pakko rakastaa, eikä silloin kaiketi ole kotiseutuhenkeäkään.

Kotiseutuhenki on mielestäni positiivinen henkinen voimavara, joka auttaa jaksamaan ja tuo mielekkyyttä ja mielihyvää elämään ja arki-päivään. olisi hauskaa, jos kaikki voisivat kokea samoin. olipa mainiota, että alussa kuvaama-ni soittaja sai minut pohtimaan tätä asiaa. Kiitos siitä!

HeiKKi SaariNeN

järjestöpäällikkö

Aiheuttaako kotiseutuhenki allergiaa?

SUOMEN KOT iSE U T ULi i T TO

KALEVANKAT U 13 A

00100 H ELSi NKi

PUH ELi N (09) 612 6320

fAK Si (09) 6126 3250

toimisto@kotiseutuli itto.f i

Sam

i Myl

lyni

emi,

ylä

-Kai

nuun

Tar

inak

arta

sto

-han

ke, w

ww.

tarin

akar

tast

o.fi

Perinnesarjakuva

Documents

Kotiseutuposti 1/2013