Kotiseutuposti 4 2014

Kotiseutuposti4/ 2014Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Mitä kuuluu Kierikki?Kivikausikeskus oli ensimmäinen suomalainen

Europa Nostra -palkintojen Gran Prix -voittaja

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

J U LKA I S I JA

Suomen Kotiseutuliitto

Päätoimittaja Riitta Vanhatalopuh. 040 733 [email protected]

Toimitussihteeri Anna-Maija Halmepuh. (09) 612 [email protected]

I L M O I T TA M I N EN

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ilmoittaminen

T I LAU KS E T JA O S O I T T EEN M U U TO KS E T

Painoversion irtonumero 10 euroa,vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut).

Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa.

Suomen Kotiseutuliiton toimistopuh. (09) 612 [email protected]

S I S Ä LLY S

Riitta Vanhatalo: Yhteistä Euroopassa s.2Monipuolinen teos saamelaisuudesta s. 4Kunniaa Euroopasta s. 6Jukka Mäkelä: Asukkaat ovat Espoon

tärkein voimavara s. 14Kansainvälisyyttä ja uutta virtaa

vapaaehtoisista s. 16Liisa Lohtander: Kotiseutuna kortteli

Euroopassa s. 23.

Multiprint Oy ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761

PÄÄKIRJOITUS

Yhteistä Euroopassa

Kotiseutupostin vuoden viimeinen numero on Europa Nostran palkintoja esittelevä teemanumero. Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöjärjestö ja Europa Nostra Finland sen paikallinen edustaja. Kotiseutuliitto on ollut vuo-desta 1986 lähtien Europa Nostran jäsen, ja sillä on nyt myös oma edustaja järjestön valtuustossa, viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme. Aiemmin Kotiseutuliitolla oli läheiset kontaktit lähinnä Pohjoismaihin, Viroon ja Saksaan.

Muualla Euroopassa kulttuuriperintöjärjestöt tekevät hyvin samanlaisia asioita kuin Kotiseutuliitto. On siksi hienoa, että on olemassa foorumi, jonka kautta voi vertailla toimintaa ja kokemuksia ja tarvittaessa koota yhteen voimat, kun Euroo-pan unionissa suunnitellaan lainsäädäntöä ja jaetaan resursseja. Europa Nostran palkintojen kautta parhaat suomalaiset hank-keet tulevat muiden maiden tietoon.

Kotiseutuliiton ja jäsenyhteisöjemme ruohonjuuritason toi-mintaa kytkee Eurooppaan myös Euroopan kulttuuriympäris-töpäivät. Ympäristöministeriön hallinnoimaa suomalaista ta-pahtumakokonaisuutta koordinoi Kotiseutuliitto ja liittomme jäsenyhdistykset ovat aktiivisia tapahtumanjärjestäjiä. Ensi vuonna koko ohjelmalla on Suomen aloitteesta yhteinen eurooppalainen teema: Teollisuuden ja tekniikan perintö. Euroopan neuvosto on nimennyt Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtanderin Eu-ropean Heritage Days -ohjelman johtoryhmään.

Eurooppalaiseen kulttuuriperintötyöhön Kotiseutuliiton liittää myös se, että liitto toteuttaa Museoviraston kanssa taustaselvitys-hankkeen, joka tähtää Euroopan neuvoston Faron kulttuuriperin-tösopimuksen ratifiointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön toi-meksiannosta järjestömme on ollut tänä vuonna osallistamassa suomalaisia keskustelemaan kulttuuriperinnön merkityksestä, ar-vostuksista ja käytöstä. Tällaisen toiminnan kautta voimme var-mistaa, ettei Kotiseutuliitto ja kulttuuriperintötyömme eri muo-doissaan ole irrallaan eurooppalaisesta verkostosta.

RIIT TA VANHATALO

toiminnanjohtaja

4/ 2014

Kotiseutuposti28.11.2014

3Kotiseutuposti 4/ 2014

Kansikuva:Kivikautta ja Yli-Iissä tehtyjä arkeologisia kaivauksia esittelevä Kierikkikeskus teetti vuonna 2013 16-minuuttisen Aurinkokivi-elokuvan, jonka kuvauksissa Patrik Franzén otti kuvan. Elokuva kertoo kivikaudella seikkailevasta Osma-pojasta ja meripihkariipuksesta, ja sen teki Klaffi Tuotannot Oy. Kierikkikeskuksesta lisää sivulla kahdeksan. Kuva: Kierikkikeskus.

Seitsemän hanketta tavoittelee Europa Nostra -palkintoa

Kaipaisiko kotiseututyönne iloa ja piristystä? Tuntuu-ko, että sama pieni porukka puurtaa yhdistyksen eteen vuodesta toiseen ja talkootyö uuvuttaa? Ehkä kansain-välinen työleiri toisi helpotusta pulmaan ja lisäisi pai-kallisten nuorten kiinnostusta. Leirien vapaaehtoiset ovat eri puolilta maailmaa tulevia nuoria aikuisia, jotka haluavat tehdä hyödyllistä työtä ja tutustua paikalliseen kulttuuriin. S. 16

Kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran palkin-to-ohjelma aloitettiin vuonna 1978. Kilpailuoh-jelmaa ovat tukeneet niin kansainväliset säätiöt kuin vuodesta 1996 Euroopan neuvosto. Matkan varrella kilpailu on sisällöltään muuttunut mo-neenkin kertaan ja laajentunut käsittämään kult-tuuriperintöä yhä monipuolisemmin.

Vuonna 2002 Europa Nostra sai toteutetta-vakseen Euroopan unionin kulttuuriperintöpal-kinto-ohjelman, missä pääpalkinto on 10 000

euroa ja mitali. Grand Prix voidaan myöntää vain jäsenmaalle. Europa Nostran palkinto, mitali ja kunniaa, voidaan jakaa kaikkiin Euroopan maihin.

Näiden palkintojen yhtenä kantavana ideana on saada julkisuutta hyville toimintatavoille kult-tuuriperinnön säilyttämisen ja edistämisen laajal-la alalla ajatuksella: esimerkillä on voimaa. Tänä vuonna suomalaisia hakemuksia tehtiin seitse-män. S. 6–11

Nuoria ja kansainvälisyyttä

Päivi Maggan ja Eija Ojanlatvan toimittama Ealli biras – Elävä ympäristö – Saamelainen kulttuuriym-päristöohjelma on valittu Vuoden kotiseututeoksek-si. Teos on paljon enemmän kuin tavanomainen kult-tuuriympäristöohjelma, myös esimerkiksi musiikki on otettu kirjaan mukaan. Voittajan valitsi Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen. S. 4–5

Vuoden kotiseututeos kertoo saamelaiskulttuurista

Yleisradion saamenkielinen toimitus haastatteli kirjan tekijöitä Päivi Maggaa (oik.) ja Eija Ojanlatvaa heti tuoreeltaan Turun kirjamessuilla lokakuussa. Kuva: Anna-Maija Halme.

Kuva: Allianssi.

4 Kotiseutuposti 4/ 2014

Vuoden kotiseututeos Ealli biras – Elävä ympäristö – Saamelainen kulttuuriympä-ristöohjelma kertoo laajasti saamelaisesta

kulttuuriperinnöstä. Teoksen artikkelit kertovat saamelaisalueen

historiasta ja nykypäivästä ja esittelevät erilai-sia kohteita saamelaisen kulttuurin näkökulmas-ta. Kirjan ovat toimittaneet Päivi Magga ja Eija Ojanlatva.

Kirja on huomattavasti monipuolisempi kuin mitä byrokratiaan ja maankäytön suunnitteluun viittaava alaotsikko antaa ymmärtää. Eikä teos ole jäänytkään vain maankäytön suunnittelun tar-peisiin. Kirjaa käytetään mm. oppimateriaalina kouluissa. Oulun yliopistossa se on tenttikirja.

”Kirjaa tehdessämme tuli selväksi, että jou-dumme irrottautumaan perinteisestä kulttuuri-ympäristöohjelman mallista, koska esimerkiksi tarinat ja musiikki kertovat saamelaisesta ympä-ristösuhteesta. Myös näitä asioita on otettu kirjas-sa esiin”, Ojanlatva kertoo.

Magga muistuttaa, että saamelaiskulttuuri ei ole vain historiaa. Se on olemassaolevaa todelli-

suutta ja nykypäivää. Kirjan nimi on valittu ko-rostamaan tätä seikkaa.

Suomalaisten tietämys saamelaiskulttuuris-ta on usein ohut. Voittajan valinnut Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen toteaa, että kirjan avulla eteläsuomalaisten olisi mahdollis-ta lisätä Lapin hiihtomatkoihinsa kulttuurista sy-vyyttä.

Kirjaa tekemässä kymmeniä ihmisiä

Ealli biras on laaja yhteisöllinen yhteenveto saa-melaiskulttuurista. Kirjoittajia teoksella on kaik-kiaan 33, ja paikalliset ihmiset auttoivat kirjan tekemisessä.

”Kirjaa tekemässä oli paljon ihmisiä, joilta on voinut kysyä pieniäkin yksityiskohtia. Kuvia ja karttoja on saatu monesta lähteestä”, Ojanlatva toteaa.

”Ensimmäisen kerran saamelaiskulttuurista on koottu näin kattava ja monipuolinen teos. Se valottaa saamelaisuutta arkeologisten kaivauk-sien, rakennetun ympäristön, perinnetiedon ja

Monipuolinen teos saamelaisuudesta

Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen julkisti Vuoden kotiseututeoksen Turun kansainvälisillä kirjamessuilla lokakuussa. Kuvassa vasemmalla kirjan toimittajat Päi-vi Magga punaisessa Lapin puvussaan ja Eija Ojanlatva perinteiseen saamalaisko-ruun sonnustautuneena. Lapin / Saamen puvussa (pohjoissaameksi Gákti) on paljon vaihtoehtoja väreissä ja materiaaleissa. Kesätakin värimaailmassa on paljon vapauksia. Verkatakki puolestaan kertoo jo tarkemmin, mistä henkilö on kotoisin. Kuva: Anna-Maija Halme.


kulttuurimaiseman kautta. Sitä lukiessa saa vaikuttavan käsityksen siitä, mitä saamelais-kulttuuri on kautta aikain ollut ja miten se on muuttunut etelästä tulleiden vaikuttei-den ja kaupungistumisen myötä. Olennainen tehtävä teoksella on myös ylläpitää ja siirtää katoamassa olevaa saamelaista perinnetietoa”, Puttonen toteaa valintaperusteluissaan.

”Valitsin teoksen sen ainutlaatuisuuden ja kat-tavuuden vuoksi. Se kertoo hyvin laajasti Suomen tärkeimmän alkuperäiskansan kulttuurin suuresta rikkaudesta ja murroksesta”, Puttonen kertoo.

Harmoniaa luonnon kanssa

Ealli biras -teos avaa lukijan silmät huomaa-maan, miten saamelaiset ovat vuosisatoja osan-neet elää harmoniassa luonnon kanssa. Ravinto ja suoja otettiin luonnosta, mutta ei koskaan mitään liikaa, vain se mitä tarvittiin. Ankara luonto asetti ehdot, ja eläminen oli samaan aikaan sekä rikasta että niukkaa. Siitä kehittyi aikojen kuluessa saa-melainen jokaihmisen oikeus luonnonvaroihin. Kirja kuvaa myös, kuinka muuttuneen yhteiskun-nan oikeudelliset käsitykset eivät enää sopineet-kaan yhteen saamelaisen tapaoikeuden kanssa.

”Tämä kirja on suomalaisen kulttuurihistorial-lisen kirjallisuuden merkkipaalu. Se antaa ainek-sia pohtia, miten hyvin tai huonosti taloudellinen tehokkuusajattelu, yhteiskunnan rakennemuu-tokset ja luonnonsuojelu sopivat yhteen alkupe-räiskansojen perinteisillä asuinalueilla”, Puttonen toteaa.

Kirja ilmestyi Saamelaismuseosäätiön jul-kaisusarjassa ja se tehtiin Saamelaismuseon Ealli biras -hankkeessa, jossa Magga työskente-li vuosina 2011–2013. Hankkeen rahoitti EU:n aluekehitysrahasto EAKR ja sen kansallisena ra-hoittajana oli Lapin liitto.

”Saamelaista kulttuuriympäristötyötä on tähän saakka tehty erilaisten määräaikaisten hankkeiden kautta. Hankkeet mahdollistavat monien hieno-jen asioiden toteuttamisen, mutta myös pitkäjän-teinen ja suunnitelmallinen perustyö saamelaisen kulttuuriympäristön parissa pitäisi saada viimein varmistettua”, Magga ja Ojanlatva toivovat.

Vuoden kotiseututeos julkistettiin Turun kan-sainvälisillä kirjamessuilla 4. lokakuuta. AH

Seppo Puttonen valitsi Vuoden kotiseututeoksen viiden finalistin joukosta. Kuva: Anna-Maija Halme.


Suomeen on tullut vuodesta 1987 lähtien kahdeksan Europa Nostran kulttuuripe-rintöpalkintoa – Europa Nostra Awards –

ja kaksi Euroopan unionin pääpalkintoa. Tämän lisäksi on tullut seitsemän kunniakirjaa. Kunnia-kirjat korvattiin 2010 erityismaininnoilla, joita on tullut Suomeen kolme. Edelleen on Suomeen tullut yksi Europa Nostran peruskorjausrahaston apuraha sekä yksi Euroopan ympäristövuoden palkintomitali.

EU:n palkintojen ensimmäisenä jakovuote-na tuli kuudesta jaetusta palkinnosta yksi Yli-Iin Kierikki-keskukselle, kivikautta esittelevälle ul-koilmamuseolle ja sen modernille hirsirakentei-selle näyttelyrakennukselle. Palkitsemiseen johta-neita syitä olivat vankka tieteellinen tutkimustyö ja sen perusteella laaditut näyttelyt, multimedia-esitykset sekä kivikautisten asumusten ja niihin liittyvien rakenteiden ja asumistoimintojen re-konstruktiot.

Suomen toinen pääpalkinto ja EU:n rahapal-kinto tuli vuonna 2009 Kesälahden kirkon kel-lotapulin korjaus- ja entisöintityölle. Kellotapuli rakennettiin 1836, ja se säilyi vuoden 1941 pom-mituksesta, jossa kirkko vierestä paloi. Kyseessä oli projekti, jolle pääpalkintoa oli tuomassa osal-taan perusteellinen tutkimustyö ennen korjaus-työtä. Rakennuksen 2 800 käsinveistetyn vaih-televanmuotoisten mäntypuisten kattopaanujen muodostama alempi katto-osuus on yksi van-himpia vielä jäljellä olevia tämän erittäin vaati-van kuviollisen rakenteen edustajia. Pääpalkinnon saamista edesauttoi varmasti myös työn toteutta-misen yhteydessä tehty alan ammattilaisten eri-koiskoulutus, koko työprosessin eri vaiheiden dokumentointi ja työn aikana järjestetty kansain-välinen seminaari ja kiertonäyttely.

Vuonna 2009 koko Skandinaviaan ja Itämeren ympäristöön ei tullut muita palkintoja kuin edellä mainitun pääpalkinnon lisäksi Grotenfeltien suvun hautakappelin seinämaalausten restaurointi Joroisilla. Vuonna 1776 rakennettu Grotenfeltien hautakappeli on ainoa säilynyt puurakenteinen

yksityisen suvun omistama hautakappeli Suomes-sa. Kahdeksankulmainen kappeli jouduttiin pois-tamaan kirkkomaalta ja se siirrettiin hirsi ker-rallaan suvun omistamalle maalle. Näin hirsien päälle toteutetut maalaukset rikkoutuivat, sillä hirsien välit oli peitetty paperilla, joka tietenkin kärsi siirrosta. Ja jälleen palkintolautakunta ko-rostaa restaurointia edeltävää perusteellista tutki-musta.

Kunniaa Euroopasta – Europa Nostra Awards

Europa Nostran 50-vuotisjuhlavuonna 2014 palkintoseremonia järjestettiin Herodes Atticuksen odeionissa Ateenassa.


Yksittäisillä henkilöilläollut suuri rooli

Suomalaisista palkituista voisi vielä poimia kaksi paria, joita yhdistää projekteihin liit-tynyt yhteinen tekijä. Kesälahden kirkon kellota-puliprojektin vetäjän, rakennusarkkitehti Hannu Piipposen toiminta toi Joensuuhun myös vii-meisimmän Suomeen tulleen palkinnon, Tuupo-vaara-seuran ja ELY-keskuksen yhteistoimin to-teuttamasta restaurointi- ja koulutushankkeesta vuonna 2012.

Palkintolautakunta kiitti erityisesti yksityisen ja julkisen tahon hyvää yhteistoimintaa, jonka tu-loksena 75 työtöntä koulutettiin restaurointitai-toisiksi rakennusperintöä arvostaviksi ammatti-miehiksi. Kurssilaisista jotkut suorittivat vaativan ammattitutkinnon. Ja kurssien tuloksena korjat-tiin 32 kulttuurihistoriallisesti arvokasta lähiym-päristön rakennusta. Projektin merkitystä kult-tuuriperinnön arvostuksen lisäämisessä alueella painotettiin myös.

Toinen pari on Helsingin yliopiston Port-hania-rakennuksen toiminnallinen kunnostus ja restaurointi vuonna 2006 sekä Tapiolan uimahal-lin peruskorjaus ja laajennus vuonna 2007. Näitä molempia projekteja yhdistää alkuperäinen suun-nittelija, arkkitehti Aarne Ervi ja peruskorjauk-set suunnitellut Arkkitehtitoimisto NRT. Ervin rakennuksia leimasi ennakkoluuloton innovatii-visuus, valoisuus ja avoimuus. Molemmat raken-nukset oli jo varustettu silloisen ajan modernilla tekniikalla, josta aika ajoi ohi Porthanian osalta 50 vuoden jälkeen ja teknisesti vielä vaativam-man uimahallin osalta jo 42 vuodessa. Molempi-en projektien yhteydessä on tehty perusteellinen tutkimustyö ja syvällisesti paneuduttu uusien toi-mintojen ja uusittujen tekniikoiden sijoittamiseen rakennusten sisätiloihin siten, että rakennusten alkuperäinen luonne on säilynyt. Nämä molem-mat projektit viitoittavat palkintolautakunnan mukaan hyviä käytäntöjä tuleviin 2000-luvun ra-kennusten peruskorjauksiin.

MARKUS BERNOULLI

Kesälahden kirkon kellotapulin korjaus- ja entisöintityö oli toinen pohjoiseen Eurooppaan tulleista palkinnoista vuonna 2009. Toi-nen oli Grotenfeltien suvun hautakappeli Joroisilla. Kummankin hankkeen merkittävä ansio oli hankkeeseen liittynyt perusteelli-nen tutkimustyö. Kuvat: Markus Bernoulli.

Luettelo Europa Nostran palkitsemista suomalaiskoh-teista: www.europanostra.fi > Suomalaiset palkitut.


Paini on ollut suosittua Kierikin kivikausimarkkinoilla. Kuva: Leena Lehtinen 2013.

Kierikkikeskus voitti Europa Nostra -pal-kintojen pääpalkinnon konservointikate-goriassa vuonna 2002, eli heti ensimmäi-

senä vuonna, kun Euroopan unionin 10 000 euron pääpalkintoja alettiin jakaa. Kierikkikeskus perustui Yli-Iin kunnan ideaan hyödyntää alueen kuuluisien ja lukuisien kivikautisten asuinpaikkojen (5000–3000 eKr.) tutkimuksia.

Kierikissä kivikautta on popularisoitu rakenta-malla kivikauden kylä ja päärakennuksen näyttely sekä tuottamalla ohjelmapalveluita. Palkittu päära-kennus, jossa on näyttely, auditorio ja ravintola, avat-tiin syyskuussa 2001 ja hotelli-, kokous- ja saunatilat tammikuussa 2005.

Keskuksen oma tutkimustyö on vuodesta 2006 lähtien keskittynyt suosittuihin, kansainvälisiin, merkittäviä tutkimustuloksia saavuttaneisiin yleisö-kaivauksiin. Esihistoriaan keskittyvänä matkailukes-kuksena ja kouluopetuksen tarjoajana se on Suomen suurin – vaikka museolla on ollut vain kolme vaki-tuista työntekijää. Kierikkiä onkin pidetty museoi-den matkailullisen tuotteistamisen edelläkävijänä.

Kansainvälinen korpimuseo

Kierikki on koko toimintansa ajan ollut hyvin kansainvälinen. Yksi hankkeista oli lokakuusta 2010 heinäkuuhun 2011 kestänyt kansainvälinen asumiskokeilu kivikauden kylässä.

EU-projekteja on ollut kahdeksan, joista kolme ulkomaille suuntautuvia. Parhaillaan on käynnis-

sä Euroopan komission rahoit-tama kokeelliseen arkeologian OpenArch, jossa on mukana 11 kumppania kah-deksasta Euroopan maasta.

Nyt 13 vuoden toiminnan jälkeen Kierikissä on käynyt yli 250 000 vierasta, joista koululaisia vuosita-solla 4 000–5 000. Kaikkien mittarien mukaan Kierik-ki selviytyi 2000-luvulla hyvin, ja kalleimmillaan 2000-luvun alussa se käytti peräti kolme prosenttia kunnan nettomenoista. Yli-Iin kunnalla oli Kierikin suhteen kovat tulostavoitteet.

Palkittujen kannattaisi liittoutua

Kuntaliitosten myötä mittakaavat mullistu-vat, varsinkin jos hyvin pieni liittyy hyvin isoon. Näissä mullistuksissa haasteena on taata laajem-man merkityksen omaavien pienten yksiköiden toimintaedellytykset. Kunnallisissa yksiköissä voi olla se vaara, että ei aina ymmärretä niiden olevan myös kansallista omaisuutta, ja että käyttäjiä tulee oman kunnan ulkopuolelta.

Suurin muutos Kierikin hallinnossa tapahtui vuoden 2012 lopussa, kun isäntä vaihtui 2 000 asuk-kaan pikkukunnasta 200 000 ihmisen pohjoiseen suurkaupunkiin ja Kierikkikeskus liitettiin osaksi Oulun kaupungin museo- ja tiedekeskus Luuppia.

Kierikin on nyt uusiuduttava, sen eteen tehtyä työtä ja mahdollisuuksia arvostaen – paikassa on potentiaalia. Kierikki vie nyt Oulun kaupungin sivistyspuolen budjetista noin promillen, mutta sen merkitys on varmasti tätä suurempi.

Ulkopuolinen huomio on tärkeää, eikä meitä maaseudun Europa Nosta -palkittuja tule unohtaa tänne metsän siimekseen. Kulttuuriperinnöstä vastaavien tahojen on toimittava unilukkareina ja kerrottava, että palkittua Europa Nostra -kohdet-ta on vaalittava. Meidän palkittujen tahojen tulisi ponnistella yhdessä, koska meillä on syytä ylpey-teen. Tuota yhteistyötä tulisi myös tukea.

LEENA LEHTINEN

Kierikkikeskuksen intendentti

Kansallinen ylpeyden aihe tarvitsee tukea

441 037Painolaitos

Uudenmaankatu 8, 00120 Helsinkipuh. 09 680 900, [email protected]

441 037Painotuote

- Laatua kannesta kanteen

www.otavankirjapaino.fiMyynTi uudenmaankatu 8, 00120 Helsinki

PuH 09 680 900

LaaTua KannesTa KanTeen

KIRJA

441 037Painotuote

Suomen kirjataiteen komitea aloitti toimintansa vuonna 1947. Sen tarkoituksena on lisätä kirjojen arvostusta kirjataiteellisina kokonaisuuksina, joissa muoto ja sisältö tukevat toisiaan mahdollisimman hyvin.

Vuoden kauneimmat kirjat 2011The Most Beautiful Finnish Books 2011

Kauneimpia kirjoja valittaessa Suomen kirjataiteen komitean lähtökohtana on graafinen kokonaissuunnittelu. Klassisen kirjapainotaidon ohella arvostetaan tuoreita, uutta luovia ratkaisuja.

Säilyvääviisautta,

kosketeltavaakauneutta

[email protected]

KIRJASiinä on tunnetta.


441 037Painolaitos

Uudenmaankatu 8, 00120 Helsinkipuh. 09 680 900, [email protected]

441 037Painotuote

- Laatua kannesta kanteen

www.otavankirjapaino.fiMyynTi uudenmaankatu 8, 00120 Helsinki

PuH 09 680 900

LaaTua KannesTa KanTeen

KIRJA

441 037Painotuote

Suomen kirjataiteen komitea aloitti toimintansa vuonna 1947. Sen tarkoituksena on lisätä kirjojen arvostusta kirjataiteellisina kokonaisuuksina, joissa muoto ja sisältö tukevat toisiaan mahdollisimman hyvin.

Vuoden kauneimmat kirjat 2011The Most Beautiful Finnish Books 2011

Kauneimpia kirjoja valittaessa Suomen kirjataiteen komitean lähtökohtana on graafinen kokonaissuunnittelu. Klassisen kirjapainotaidon ohella arvostetaan tuoreita, uutta luovia ratkaisuja.

Säilyvääviisautta,

kosketeltavaakauneutta

[email protected]

KIRJASiinä on tunnetta.


Seitsemän suomalaishanketta vuoden 2015 Europa Nostra Awards -kisassa

Albert Edelfeltin kirjeitä ja taidetta sisältävä verkkojulkaisu valottaa taitelijan elämää ja taidetta sekä 1800-luvun lopun kotimaista ja euroop-palaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Taiteilijan kirjeet äidilleen luovutettiin Svenska litteratursällskapetin arkistoon vuonna 1935. Teos "Parii-sin Luxembourgin puistossa" ja teosluonnokset kuuluvat Suomen Kansallisgallerian kokoelmiin. Kuvat: Hannu Aaltonen, Janne Mäkinen.

Suomesta lähetettiin seitsemän hanketta ki-saamaan vuoden 2015 Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisistä kulttuuripe-

rintöpalkinnoista Europa Nostra Awards. Lisäksi Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston, pitkälti suomalaisten suunnittelemalle, restau-rointihankkeelle on haettu palkintoa konservoin-tikategoriassa.

Suomalaishankkeista suurin osa hakee pal-kintoa koulutuksellisten tai kulttuuriperintötieto-utta lisäävien hankkeiden kategoriassa.

Kilpailua laajennettiin tänä vuonna siten, että myös aineetonta kulttuuriperintöä koskevat ja digitalisointihankkeet voivat hakea palkintoa. Suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja Kansan-musiikki-instituutti haki palkintoa ainutlaatuis-ta kaustislaista pelimanniperinnettä säilyttävälle

hankkeelleen, jossa perinnemu-siikin elinvoiman nähdään piilevän ihmisten vä-lisissä kohtaamisissa: yhteisissä soitto-, laulu- ja tanssihetkissä.

Edelfelt- ja Vrouw Maria -hankkeet digitointiluokassa

Tutkimuksen ja digitalisoinnin luokassa palkin-toa haettiin Albert Edelfeltin digitalisoiduista teoksista, luonnoksista ja kirjeenvaihdosta refe-raatteineen koostuvalle verkkojulkaisulle Albert Edelfelts brev – en elektronisk brev- och konstutgå-va sekä Museoviraston Vrouw Maria veden alla -hankkeelle, jossa tehtiin Vrouw Marian -hylky helpommin saavutettavaksi kehittämällä Aalto-yliopiston Medialaboratorion kanssa yhteistyös-sä interaktiivinen 3D-virtuaalisimulaatio. Se esit-telee vuonna 1771 uponneen kauppalaivan hylyn ja sitä ympäröivän vedenalaisen maiseman sekä äänimaiseman interaktiivista virtuaalitekniikkaa käyttämällä.

Suojelu ja konservointi -kategoriassa ehdolla on Pentti ja Anne Siivosen omistama Matti-lan talonpoikaistila Kalannin Tammiston kylässä Uudessakaupungissa. He ovat entisöineet 1890-luvun lopussa rakennetun tilan päärakennuk-sen sekä sisältä että ulkoa alkuperäiseen asuunsa. Lisäksi he ovat siirtäneet tilan maille kaikkiaan 14 muuta rakennusta, joista vanha hirsinen huussi

Vrouw Marian hylky on säilynyt hyvin. Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto.


on valittu sarjassaan Suomen kauneimmak-si. Rakennuksiin on sijoitettu tuhansien talon-poikaisesineiden kokoelma, mm. Suomen suurin juustomuottikokoelma.

Koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietout-ta lisäävien hankkeiden kategoriassa ehdokkaana on Kalevalatalosäätiön Keski-Skandinavian suo-malaismetsissä järjestämä restaurointileiritoimin-ta sekä savutupien sekä Östmarkin paanukirkon dokumentointi yhdessä Icomoksen, Aalto-yli-opiston ja Tampereen teknillisen yliopiston arkki-tehtuurin historian osastojen kanssa.

Samassa palkintoluokassa kisaa eurooppalaista miekkailuperinnettä ylläpitävä korttipeli Audatia: The Medieval Combat Card Game -korttipeli, joka opettaa italialaisen pitkänmiekan liikkeiden, oi-keaoppisten taktiikoiden ja alkuperäiskielisen sa-naston saloihin. Peli perustuu Suomessa asuvan brittiläisen miekkailunopettaja Guy Windsorin taustatutkimuksiin.

Koulutuksellisten hankkeiden luokassa kisaa myös kesällä 2014 järjestetty Eurooppa Hel-

singissä -näyttely. Näyttelyn aineisto koottiin kaikkiaan 400 opiskelijan Tampereen teknisen yliopiston 15 vuoden aikana arkkitehtuurin pe-ruskurssilla tuottamasta materiaalista: euroop-palaista arkkitehtuuria kuvailevista maalauksista, pronssireliefeistä ja piirustuksista. Pyrkimys oli tuottaa ymmärrys nykyisen rakennetun ympäris-tön ja eurooppalaisen arkkitehtuurin välille 3 000 vuoden ajalta. AH

Audatia -korttipeli pohjautuu italialaisen miekkamestari Fiore dei Liberin vuonna 1410 kirjoittaman Il Fior di Battaglian pitkänmiekan oppimäärään.

Suomalais-norjalainen ”kylmän pohjoisen kuuma viulujengi” Frigg esiintyi Kaustisilla viime kesänä. Kuva: Risto Savolainen.

Pentti ja Anne Siivosen laajoihin esinekokoelmiin kuuluu noin 450 juustomuotin kokoelma, lajissaan Suomen suurin. Kuva: Foto-Mika.

Röjdåforssin vanha mylly, joka on käytössä muutamana päivänä kesästä, on yksi Kalevalatalosäätiön kohteista. Kuva: Árpád Sailo.


PALKINNOT JA AVUSTUKSET

Valtionavustus taiteen ja kulttuurin toimijoiden kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin on haetta-vissa 30. tammikuuta saakka

Avustuksella toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta edistää kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä sekä kulttuurivientiä. Avustuksella edistetään myös kansallisen kulttuurimat-kailun toimintakehyksen ja verkostomaisen yhteistyön rakentamista.

Lisätietoja: www.minedu.fi.

Suomen Kulttuurirahaston yhteydessä toimii 17 maakuntarahastoa. Ne tukevat oman maakuntansa alu-eella tehtävää kulttuurityötä jakamalla apurahoja ja palkintoja kerran vuodessa. Etusijalla ovat maakun-nassa syntyneet hakijat, maakunnassa suoritettava tai siihen kohdistuva työ sekä maakunnallisesti erityi-sen merkittävät kulttuuri- ja kehittämishankkeet.

Maakuntarahastojen yhtenäinen hakuaika on 10.1.–10.2. ja apurahoja haetaan hakuohjeiden mukai-sesti verkkopalvelussa. Apurahat jaetaan kunkin maakuntarahaston omassa vuosijuhlassa keväällä.

Tutustu maakuntarahastojen apurahojen erityispiirteisiin osoitteessa www.skr.fi.

Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen haku

Valtionavustus kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin

Hopeariipus hopeaketjussa

• Lahjaksi merkkipäivänä• Tarmokkaalle työntekijälle• Vannoutuneelle vapaaehtoiselle• Iloksi itselle

Riipuksessa olevan tunnuksen on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson vuonna 1972 Suomen Kotiseutuliiton tun-nukseksi. Hinta: 35 euroa + postikulut. Tilaukset: www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet/myyntituotteet tai puh. (09) 612 6320.


KALENTERIKALENTERI

VALTUUSTON SYYSKOKOUS HELSINGISSÄ 13/12

KOTISEUTULIITTO EDUCA-MESSUILLA HELSINGISSÄ 23–24/1 Messuilla julkistetaan Kotiseutuliiton Suuri löytöretki -peli ja nuorille suunnattu Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2015 Kulttuuriympäristön tekijät -kisa.

KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVIEN TEEMAVUODEN AVAJAISET 5/2Tampere, Museokeskus Vapriikki.

EUROPEAN HERITAGE CONGRESS 2015 OSLOSSA 10–13/6Europa Nostran päätapahtumassa jaetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot – Europa Nostra Awards. Teemana on nuorten aktivoiminen kulttuuriperintötyöhön.

ESPOON VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT 6–9/8Päivien keskus on Leppävaarassa. Ks. sivu 15.

Lisätietoa ja ohjelmat: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri. Liiton ajankohtaiset asiat: www.kotiseutuliitto.fi.

Arkistot ja muistot digiaikaan.

www.digitalisointi.com • puh. 045 654 4441 • Sirkkalankatu 24, 20700 Turku

Kotiseutukampanja

-15%31.12.2014 asti

digitalisoint.com

kaitafi lmit • videot • äänitteet • kuvat • asiakirjat

Pelasta ja hyödynnä paikallishistoria vanhoilta tallenteilta nykyaikaan.

Herätä seutuhistoriahenkiin digitoimallaarkistonne ja hyödynnäkotiseutuaktiivienkampanjaetumme.

Tuotamme myös kooste-ja dokumenttielokuvia,pyydä tarjous.


VIERASKYNÄ

Valmistaudumme Espoossa vuonna 2015 pidettäviin valtakunnallisiin Kotiseutu-päiviin. Päivien teema Rakkaudesta ko-

tiseutuun sopii erityisen hyvin Espooseen, jonka asukasmäärä kasvaa edelleen noin 4 000 uudella asukkaalla joka vuosi. Nyt espoolaisia, Suomen toiseksi suurimman kaupungin asukkaita, on 264 000. Palvelutarve kasvaa jopa väestönkasvua nopeammin, sillä vanhuspalveluja tarvitsevan ikääntyvän väestön määrä kasvaa samanaikai-sesti, kun maahanmuutto ja syntyvyys jatkuvat vahvoina ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin.

Espoo-tarina eli kaupungin strategia koros-taa asukkaiden osallistumista ja yhteistyötä pal-velujen tuottamisessa. Kokemukseni mukaan kaikki, mitä tehdään asukkaiden kanssa, onnistuu. Espoon tärkein voimavara ovat aktiiviset kunta-laiset, oppilaitokset, yhteisöt ja yritykset.

Haluamme asukkaat mukaan alueen tai palve-lujen kehittämiseen. Hankkeita esitellään netissä, niistä voi antaa palautetta ja tehdä aloitteita sekä osallistua asukastilaisuuksiin sekä vuorovaikut-

teiseen suunnitteluun. Vakituisempaa vuorovai-kutusta varten Espoossa toimii asukasfoorumeja sekä nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammais-neuvosto ja monikulttuuriasiain neuvottelukunta.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palve-luissa tiivistetään yhteistyöstä yritysten ja järjestö-jen sekä vapaaehtoisten kanssa sekä panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn yl-läpitämiseen. Liikuntapalveluita järjestetään yh-teistyössä urheiluseurojen, yhdistysten ja liikunta-alan yritysten kanssa. Kulttuurissa painopiste on lapsille, nuorille, perheille ja ikäihmisille suunna-tussa kulttuurityössä sekä monikulttuurisen toi-minnan kehittämisessä yhteistyössä kulttuuritoi-mijoiden kanssa.

Hyvä esimerkki on juuri päättynyt Keksintö-viikko, joka nosti esille espoolaisia keksijöitä ja keksintöjä sekä niitä hyödyntäviä yrityksiä. Se oli yksi konkreettinen tilaisuus toteuttaa Espoon In-novaatiopuutarhaan eli Espoo Innovation Gar-deniin kuuluvaa innovatiivista toimintatapaa ja yhdessä tekemisen kulttuuria.

Suomen tulee voittaa takaisin osaamis- ja tietointensiiviset yritykset ja työpaikat. Tämän mahdollistamiseksi Espoo investoi voimakkaas-ti Aalto-yliopistoon, Otaniemen tiedeyhteisöön ja alueen yrityksiin tukeutuvaan Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävään.

Espoo muodostuu viidestä tiiviistä noin 50 000 asukkaan kaupunkikeskuksesta, joita ympäröi-vät pientalovaltaiset alueet. Verkostokaupunki kokoaa palvelut keskuksiin hyvien liikenneyhte-yksien varrelle ja tarjoaa mahdollisuudet asukkai-den arvostamaan luonnonläheiseen asumiseen. Tärkeää on myös se, että raiteisiin tukeutuva kau-punkirakenne edistää kestävää kehitystä ja ilmas-tonmuutoksen torjuntaa.

JUKKA MÄKELÄ

Espoon kaupunginjohtajaKotiseutupäivien 2015 päätoimikunnan puheenjohtaja

Janne Vilkunasta Kotiseutuliiton puheenjohtajaAsukkaat ovat Espoon tärkein voimavara

Jukka Mäkelä.


Ensi vuoden Valtakunnallisia kotiseutupäi-viä vietetään Espoossa 6.–9. elokuuta tee-malla Rakkaudesta kotiseutuun. Suomen

Kotiseutuliiton hallitus vahvisti teeman lokakuus-sa. Päivien päätapahtumapaikkana toimii Leppä-vaara ja erityisesti kauppakeskus Sellon ympäris-tö.

Espoossa on vietetty Valtakunnallisia kotiseu-tupäiviä kerran aiemminkin, vuonna 1989. Tuol-loin päätapahtumapaikkana toimi Tapiola ja vas-tavalmistunut Espoon kulttuurikeskus.

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki ja muodostuu viidestä tiiviistä kaupunkikeskukses-ta. Espoosta löytyy niin kulttuuria ja luontoa kuin innovaatioita ja teknologiaakin. Espoo haluaa olla hyvä kotiseutu kaikille, syntyperäisille espoolaisil-le ja muualta muuttaneille.

Ohjelmassa luontoa, kulttuuria ja teknologiaa

Espoon kotiseutupäivien ohjelmassa tulee olemaan kotiseutupäivien odotettua ohjelmaa: se-minaari, avajaiset, vuosikokous ja juhlava gaala. Päivien aikana järjestetään myös useita kaikille avoimia tapahtumia, joihin voivat osallistua kaikki lähiseudun asukkaat ja kotiseutupäivien väki. Oh-

Kotiseutupäivät rakkaudesta Espooseen 6.–9.8.2015

jelman suunnittelussa on ollut mukana myös Am-mattikorkeakoulu Laurea ja sen opiskelijat.

Leppävaarassa Viaporin torilla paikallisten yhdistysten toimintaa esitellään Espoon kaupun-ginosayhdistysten liiton EKYL:in järjestämil-lä markkinoilla, joilla on tarjolla myös herkkuja maakunnista ja lähialueelta sekä laadukkaita käsi-työtuotteita. Päivien seminaari käsittelee elinkei-noelämää, kulttuuria ja kansainvälistä kotiseutua. Kotiseutupäivien retkillä puolestaan esitellään muun muassa Espoon museoita, kartanoita ja luontoa, mutta myös teknologiaa, yrityselämää ja innovaatioita.

Usean vuoden tauon jälkeen myös sunnuntail-le on tiedossa koko perheen kaikille avoin päätös-tapahtuma.

Espoon kotiseutupäivien pääjärjestäjä on en-simmäistä kertaa Suomen Kotiseutuliitto, yh-teistyössä Espoon kaupungin ja Espoon kau-punginosayhdistysten liiton EKYL:in kanssa. Kotiseutupäivien koko ohjelma julkaistaan ke-väällä 2015. JV

Kotiseutupäivien yhteydessä järjestetään markkinat Leppävaaran Viaporin torilla, jossa Leppävaara-seura järjestää perinteisiä Raittikarnevaaleja. Kuva: Leppävaara-seura, Ralf Holm.


Vapaaehtoisleirin järjestäminen on oiva mahdollisuus saada raikas kansainvälinen tuulahdus omalle kotiseudulle.

Kansainvälisellä vapaaehtoisleirillä 5–20 ulko-maisen vapaaehtoisen ryhmä työskentelee parin viikon ajan esimerkiksi kunnallisen nuorisotoi-men, työpajan, tapahtuman, paikallisen yhdis-tyksen, kylän tai muun yleishyödyllisen projektin hyväksi. Leirien tavoitteena on tarjota mahdolli-suus tehdä jotain hyödyllistä paikallisen yhteisön hyväksi ja edistää kulttuurienvälistä oppimista.

Työ voi olla mitä tahansa työtä, joka ei vaadi erityisosaamista. Viime vuosina vapaaehtoiset ovat olleet mukana muun muassa erilaisten ta-pahtumien järjestämisessä, siistineet ympäristöä, kitkeneet vieraslajeja luonnosta, rakentaneet luon-topolkuja ja merkinneet vaellusreittejä, tehneet yhteisötalojen ja muiden rakennusten maalaus- ja kunnostustöitä, avustaneet kyläyhdistyksiä sekä toimineet lasten ja nuorten leirien apuohjaajina. Työtä tehdään yleensä 30-40 tuntia viikossa.

Vapaaehtoiset tulevat eri puolilta maailmaa, suurin osa Euroopasta. Allianssin nuorisovaih-to on jäsenenä eurooppalaisten vapaaehtoistyö-järjestöjen verkostossa ja ulkomaiset vapaaehtoi-set tulevat partnerijärjestöjemme kautta. He ovat

pääasiassa 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka haluavat saada uusia kokemuksia tehden jotain yleishyödyllistä, samalla tutustuen paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Leiri-isäntä vastaa työn suunnittelusta ja ohjauksesta sekä hoitaa vapaa-ehtoisten ylläpidon. Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa eikä päivärahaa.

Kansainvälinen vapaaehtoisleiri on tilaisuus ihmisille kohdata, oppia uutta ja luoda kontak-teja yli kulttuurirajojen. Yhdessä saadaan parissa viikossa aikaan tehtyä hanke, joka muutoin voisi olla haastava toteuttaa. Konkreettinen työ auttaa yhteisöllisyyden kehittymisessä ja kansainväli-nen ryhmä herättää laajaa kiinnostusta. Leirit ovat hyvä tapa lisätä oman hankkeen tunnettuut-ta, sillä niin paikallinen kuin alueellinen media on yleensä kiinnostunut kansainvälisistä vapaaehtoi-sista.

Näistä linkeistä lisää tietoa: http://primapaper.fi/allianssi/nuorisovaihto/vapaaehtoisleirit-medi-assa-2014/primapaper, http://primapaper.fi/alli-anssi/nuorisovaihto/hannele/primapaper TIINA HOKKANEN

Lisätietoa myös: vaihto @ alli.fi, puh. 020 755 2604.

Kansainvälisyyttä ja uutta virtaa vapaaehtoisista

Kansainvälinen työleiri herättää tavallisesti laajaa kiinnostusta paikkakunnalla. Voisiko se olla tapa houkutella oman kylän nuoria mu-kaan kotiseututoimintaan? Kuva: Allianssi.


oman ympäristönsä historiallisesta taustasta. Teollisuustilojen uuskäyttö ja kokonaisten teolli-suusalueiden avautuminen on toisaalta tuonut pe-rinteisesti suljetut ympäristöt julkiseen käyttöön.

Museosta tuttu kirjoituskone

Teknisen kehityksen kiivas tahti on tehnyt monista viime vuosikymmenten koneista ja lait-teista uusille sukupolville vieraita. Erityisesti tie-donvälityksen ja tietoliikenteen muutos on johta-nut siihen, että kirjoituskoneet, lankapuhelimet ja puhelinvastaajat ovat pian vain museoista tuttuja. Taskumme ovat nyt täynnä tekniikkaa, joka on jo ensi vuonna tekniikan perintöä.

Teollisuustyötä tehdään edelleen ja teknii-kan alan ammattilaisia tarvitaan jatkossakin. On tärkeää esitellä teollisuuden ja tekniikan kehitystä sekä näiden alojen kulttuurista merkitystä. Lapset ja nuoret, päiväkodit ja koulut, ovat keskeisessä roolissa suunniteltaessa vuoden 2015 kulttuuri-ympäristöpäivien tapahtumia.

LAURI PU TKONEN

TeollisuusperintöseuraEuroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä

Tekniikan ja teollisuuden perintö tutuksi 2015

Vuotta 2015 vietetään teollisuuden ja tek-niikan perinnön teemavuotena. Päätök-sen asiasta teki Euroopan neuvosto vuonna

2013 useiden eurooppalaisten teollisuusperintöjär-jestöjen aloitteesta.

Teeman tavoitteena on tehdä laajalti tunnetuk-si teollisuuden ja tekniikan monipuolista historiaa järjestämällä esimerkiksi tutustumiskäyntejä, mat-kailureittejä, näyttelyitä, kokouksia ja luentosarjoja. Tähän mennessä 45 eurooppalaista valtiota on jo il-moittautunut mukaan kampanjaan, joukossa tieten-kin myös Suomi.

Ratkaisevaa teemavuoden onnistumisen kan-nalta on ollut, että teollisuuden ja tekniikan perintö otettiin vuoden 2015 Euroopan kulttuuriympäris-töpäivien teemaksi. Suomen aloitteesta teollisuus-teema valittiin 50 valtiota käsittävän European He-ritage Days -ohjelman pääteemaksi vuonna 2015.

Keskeinen osa paikkakuntien identiteettiä

Teollisuusympäristöt ovat merkittävällä tavalla luoneet monen suomalaisen paikkakunnan iden-titeettiä ja vaikuttaneet monipuolisesti niin paikalliskulttuuriin kuin kotiseutuhenkeen-kin. Teollisuuden varsin nopea rakennemuutos on kuitenkin vieraannuttanut erityisesti nuoret

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 11.–13.9.

Vääksyn mylly Asikkalassa.


Oletko tehnyt tai lukenut kotiseutuaiheisen tai paikallishistoriaa käsittelevän verkkojulkaisun?Lähetä meille tiedoksi verkkojulkaisun nimi ja osoite. Olemme kiitollisia myös mahdollisista lisä-

tiedoista, esimerkiksi julkaisuprojektin lyhyt kuvaus (kuka/ketkä, missä, milloin). Voit lähettää myös yleisiä tietoja hankkeen toteutuksesta, kuten kokemuksia siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

Kokoamme aiheesta tietokantaa, jonka julkaisemme ensi vuoden aikana. Lisätietoja käytämme taus-tamateriaalina verkkojulkaisujen ja digitointihankkeiden tilan selvittämisessä.

Lisätiedot ja vinkit:järjestöpäällikkö Liisa Lohtanderliisa.lohtander @kotiseutuliitto.fi

Kotiseutuliitto kerää tietoa kotiseutuaiheisista verkkojulkaisuista

UUSIA KOTISEUTULI ITON JÄSENIÄ

Ala-Temmeksen Kyläyhdistys ryJuopulin kyläyhdistys ryKalvola-Seura ry

Kotiseutuliiton tuore jäsen Suomen Asutusmuseosäätiö yl-läpitää Suomen Asutusmu-seota Lapinlahden Alapitkäl-lä. Museo vaalii asutustiloilla sodan jälkeen asuneiden ihmis-ten muistoa sekä kertoo elämäs-tä maatiloilla ennen tietoyhteis-kuntaa.

Museokokonaisuuteen kuu-luvat vuonna 1952 valmistunut täysin alkuperäisessa asussa säi-lynyt rintamamiestalo-tyyppi-nen päärakennus, navetta ylisi-neen, rantasauna sekä puimala.

Tila kuului Anni ja Yrjö Mure -nimisille sisaruksille, joilla ei ollut perillisiä, ja se jäi tyhjilleen vuonna 1982. Säästä-väiset sisarukset eivät hävittä-neet mitään ja hankkivat niu-kasti uusia tavaroita.

”Kaikki museon esineet kuu-luvat taloon. Mitään ei ole tuotu muualta”, säätiön puheenjohtaja Pekka Mikkonen kertoo.

Autenttinen asutustila Lapinlahdella

Museo perustettiin vuonna 2000 Lapinlahden karjalaisten aloitteesta. AH

Asutusmuseo on avoinna tilauksesta ryhmille ympäri vuoden. Kesällä museo ja kahvio avataan satunnaisia piipahtajia varten ja pihalle hankitaan kesäkanoja. Pihapiirissä on myös suomenhevosia. Kuva: Hannu Heikkilä.

Karjalohjan Kotiseutuyhdistys ryMarttila-Seura rySalonpojat ry

Suomen AsutusmuseosäätiöTarvasjoen Nuorisoseura ry


Karkkilan Painopalvelu Oy · Yrittäjäntie 53, 03600 [email protected] · www.painopalvelu.fi

Asuuko sinussa

kirjailija...?

Painamme vuosien kokemuksella myös seurojen ja yhdistysten lehdet sekä vuosikertomukset, kalenterit ja

kortit – myös varainhankintaan.

Pöytälaatikoiden kätköistä kirjoiksi ja kansiin!Digipainotekniikka mahdollistaa kirjojen painamisen vaikka yksittäiskappaleina.

Kysy meiltä neuvoja ja saata hengentuotteesi muidenkin saataville!


Vuosikirja 2014 tilattavissa

Kannen suunnittelu: Nalle Ritvola.

Vuoden 2015 Kotiseutu-vuosikirjan teemana ovat aineettoman kulttuuriperinnön ilmenemismuodot.

Aineeton kulttuuriperintö on juuri nyt mie-lenkiinnon kohteena, kun Suomi hyväksyi vuonna 2013 Unescon yleissopimuksen aineet-toman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Aihetta voidaan käsitellä mm. siitä näkökulmasta, miten aineeton kulttuuriperintö ilmenee kielessä ja suullisessa perinteessä. Sen lisäksi toimituskun-ta voi päättää julkaista vuosikirjassa myös muita ajankohtaisia artikkeleita.

Odotamme nyt mielenkiinnolla ehdotuksian-ne vuosikirjan artikkeleiksi. Ehdotus voi olla joko tuoretta tieteellistä kulttuuriperintötutkimusta popularisoiva artikkeli tai tapauslähtöinen artik-keli, joka nostaa kokemukset yleiselle tasolle.

Ehdotuksessa pyydetään esittämään artikke-lin aihe ja kuvaamaan sisältö lyhyesti ja selkeästi sen merkitys perustellen. Toivomme, että ilmoi-tatte samalla arvion artikkelin pituudesta. Vuoden 2014 vuosikirjassa artikkelien pituudet jakautui-vat kolmeen ryhmään: 15 000 merkkiä, 10 000 merkkiä ja 5 000 merkkiä.

Artikkeliehdotuksia voi lähettää 20. tammikuu-ta asti. Vuosikirjaan valituista aiheista ilmoitetaan tekijöille helmikuun ensimmäisellä viikolla. Varsi-naisten artikkelikäsikirjoitusten kirjoittamiseen on aikaa 10. huhtikuuta saakka. Tarkemmat ohjeet il-moitetaan varsinaisen kirjoituspyynnön yhteydessä.

Kirjan päätoimittajana toimii Riitta Vanha-talo. Toimituskunnan muut jäsenet ovat Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Janne Vilkuna.

Kotiseutu-vuosikirjan tehtävänä on populari-soida ajankohtaista kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja käydä keskustelua kotiseudusta ja kulttuurista.

Vuoden 2015 vuosikirja ilmestyy syksyllä sekä painettuna että vapaasti luettavana nettiversiona. Julkaisun painoversio jaetaan jäsenetuna Kotiseu-tuliiton jäsenyhteisöille ja Kotiseutuklubin jäse-nille. Sen voi tilata myös erikseen.

Artikkeleista ei makseta korvausta.

Artikkeliehdotukset: riitta.vanhatalo @kotiseutuliitto.fi.

Ehdota artikkelia – 2015 teemana aineeton kulttuuriperintö

Kotiseutu 2014 on nyt tilattavissa. Kirjan teema kotiseututyön uudet ja vanhat muodot heijastaa yhteiskunnan nopeaa kehitystä. Muutos näkyy kotiseututyössä varsinkin kaupungeissa, joissa ko-tiseututyöstä on tullut monenkirjavaa ja usein projektiluontoista katufestivaalien ja fasilitoitujen työpajojen järjestämistä ja vaikka-pa kaupunkiviljelyä.

Uudentyyppisen toiminnan rinnalla jatkaa hyvissä voimissa perinteinen kotiseututoiminta kotiseutumies Esko Aaltosen hen-gessä. Forssalaisesta Aaltosesta kerrotaan kolmessa kirjan artikke-lissa.

Kaikkiaan lähes 170-sivuisessa kirjassa on 25 pientä ja suurta artikkelia, joita yhdistää rakkaus kotiseutuun. Kotiseututoiminnan lisäksi artikkeleissa käsitellään mm. Karjalankannaksen paluu-muuttajia, saunoja ja seurantaloja.

Kirjan voi tilata Kotiseutuliitosta 25 euron hintaan (jäsenille 20 euroa). AH


Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, mu-seologian professori Janne Vilkuna on nimi-tetty jäseneksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämään aineettoman kulttuuriperinnön asi-antuntijaryhmään. Ryhmä toimii asiantuntijana sekä ohjaavana toimielimenä etsittäessä Suomen kannalta sopivinta toimintamallia Unescon ai-neettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toi-meenpanoksi.

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuu-riperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003. Suomessa sopimus astui voimaan 2013. Sen toimeenpanosta vastaa Museovirasto.

Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii kansatieteen professori Katriina Siivonen Hel-

Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä asetettu

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on laaja aineettomasta kulttuuriperinnöstä kertova kokoelma. Kuvat: Anna-Maija Halme.

singin yliopistosta. Muita jäseniä ovat tutkija Johanna Björkholm Åbo Akademista, koordi-naattori Minna Heikkinen Nuorisotyön tallenta-miskeskus Nuoperista, kasvatustieteen professori Reijo Kupiainen Tampereen yliopistosta, kan-sanmusiikin tutkimuksen dosentti Hannu Saha Tampereen yliopistosta, Suomalaisen Kirjalli-suuden Seuran arkistonjohtaja Lauri Harvilahti, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, Arkis-tolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallis-kirjaston tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolai-nen, erityisasiantuntija Toni Suutari Kotimaisten kielten keskuksesta sekä saamelaiskäräjien pu-heenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.


JULKAISUJA

Suomalainen ideaalimaisema näyttämön tyyppikulisseissaRauni Ollikainen, Unigrafia 2014.

Näyttämöiden taustalle maalattuja kulisseja on käytetty aikanaan ylei-sesti teattereissa, mutta nykyisin maalattuja maisemakulisseja voi nähdä lähinnä enää seurantaloilla. Rauni Ollikainen on väitöskirjassaan tutki-nut näyttämöiden historiallisia metsä- ja maisemakulisseja sekä maise-mamaalaustaiteen ideaalimaisemia. Tutkimuksessa on hyödynnetty Ko-tiseutuliiton seurantaloarkiston aineistoa.

Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiinRiitta Vanhatalo. Tampere University Press 2014. E-kirja: http://tampub.uta.fi

Verkostot on usein nähty ihanteelliseksi yhteistyön muodoksi, mutta näin ei välttämättä ole. Kansalaisvaikuttamisen verkostoissa ruohonjuu-ritason toimintaan voi osallistua monin tavoin ja monenlaisissa rooleissa. Keskitetty päätöksenteko tuottaa kuitenkin verkostoon hierarkkisuutta, mikä vähentää enemmistön osallistumismahdollisuuksia.

Kotiseutuliiton toiminnan-johtaja Riitta Vanhatalo väitteli marraskuussa Tam-pereen yliopistossa vuorovai-kutuksen yhteydestä verkos-ton rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin.

Onnea väitelleelle!


OMAKULMA

Miten kukaan voi olla kotoisin suuresta kaupun-gista? Mistä olet oikeasti kotoisin? Entä sukusi? Näin minulta usein kysytään, kun kerron kotiseu-duistani Espoosta ja Helsingistä. Keskustelujen mittaan jään joskus miettimään kotiseudun mit-takaavaa. Millaiselta alueelta voi tuntea olevansa kotoisin? Kyllä kai Helsingistäkin voi olla kotoi-sin?

Kortteli – kaupunginosa

Minä en kuitenkaan ole kotoisin suuresta kau-pungista, vaikka ensi hätään mainitsenkin koti-seuduikseni Suomen suuret kaupungit, Espoon ja Helsingin. En kuitenkaan tunne niitä tarpeek-si, eivätkä ne tunnu tarpeeksi minulta voidakse-ni loppujen lopuksi sanoa olevani kotoisin niin suurista piireistä. Tarkennankin keskusteluissa olevani kotoisin nimenomaan Tapiolasta ja Ma-tinkylästä – sekä Maunulan olevan nykyinen ko-tiseutuni.

Kotiseuturakkaus on tunne, joka vaatii että tuntee. Minä tunnen kotipihani, lähimetsäni ja luontopolut. Tunnen reitit ja naapurit – kylä-hullutkin tunnen ja tervehdin! Mutta en syvästi tunne enää viereistä kaupunginosaa, puhumatta-kaan toisista suurpiireistä. Kotiseutuni on lopulta kortteli, ja tunne. Ehkä kaksi, ja syvä.

Kaupunki – maakunta

Kotiseuturakkauden rajoja rikkova kotiseututyö on aktiivista niin kotikorttelissani, kotikaupun-ginosassani kuin kotikaupungissani, sekä tieten-kin kotimaakunnassani Uudellamaalla. Me koti-

seuturakastuneet otamme kantaa kaavoitukseen ja lisärakentamiseen niin paikallistasolla kuin maa-kunnallisesti. Puutumme korttelin siisteyteen ja kaupungin turvallisuuteen, kirjoitamme lähi-lehteen ja valtakunnalliseen mediaan. Pidämme laajoja alueellisia asukasfoorumeita ja viemme lä-hikoulun lapset luontopolulle. Ideoimme hank-keita niin lähialueen kuin maakunnan kehit-tämiseksi ja rikkaan perinnön säilyttämiseksi. Kotiseututyö on tapa osoittaa kotiseuturakkautta, mittakaavasta viis. Ehkä kuus.

Suomi – Eurooppa

Huomaan kotiseutuni ja kotiseuturakkauteni laa-jenevan tarvittaessa asiayhteyden mukaan kortte-lista kaupunginosaan, kaupungista maakuntaan. Kun työssäni matkustan Euroopassa, huomaan olevani ennen kaikkea suomalainen, ja siihen lo-keroon minut aina myös sijoitetaan. Lisäksi olen osa matkustavaa kulttuuriperintöalan perhettä – olen eurooppalainen. Vaan voiko maanosasta olla kotoisin? Vai olenko jo ylittänyt kotiseututyön rajan?

LIISA LOHTANDER

Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö, Maunula-seuran aktiivi ja haikuhenkilö

P.S. Kulttuuriperintöön liittyvä Faron sopimus on ollut esillä Kotiseutupostissa ja muussakin viestinnässämme koko kulu-van vuoden. Mitä ihmettä se tuo tullessaan? Yksi yhdistyksiä koskeva kiteytys on tässä: Miksi tietyt asiat ja ilmiöt ovat teidän nurkillanne arvokkaita ja miten ne saataisi kaikkien käyttöön? Kaikilla on sopimuksen mukaan jatkossa oikeus olla vastaamassa (ja vastaamatta!) näihin kahteen kysymykseen.

Kotiseutuna kortteli Euroopassa

Kotiseututyökotiseuturakkautta

ilman rajoja.

SUOMEN KOT ISE U T ULI I T TO

KALEVANKAT U 13 A

00100 H ELSI NKI

PUH ELI N (09) 612 6320

TOIMISTO@KOT ISE U T ULI I T TO.FI

WWW.KOT ISE U T ULI I T TO.FI

Sam

i Myl

lyni

emi,

Ylä

-Kai

nuun

Tar

inak

arta

sto

-han

ke, w

ww.

tarin

akar

tast

o.fi

Perinnesarjakuva

Documents

Kotiseutuposti 4 2014