Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Matti Sarvimäki

Aalto-yliopisto ja VATT

www.vatt.fi/maahanmuutto

Esityksen viesti

1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta ennustaa luotettavasti

2. Kotouttamistoimenpiteet ovat jo nyt poikkeuksellisen kustannustehokkaita

3. … mutta niiden vaikuttavuutta voidaan vielä parantaa oikein tehtyjen kokeiluiden avulla

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset

• Muuttajat voittavat paljon – verrattuna lähtömaihin tulot voivat moninkertaistua

(ks. Clemens, M. 2011. "Economics and Emigration: Trillion-Dollar Bills on the Sidewalk?" Journal of Economic Perspectives, 25(3): 83-106.)

– verrattuna kantaväestöön tulot ja työllisyys matalat

• … eivätkä näytä juurikaan vaikuttavan edes matalasti koulutetun kantaväestön palkkoihin tai työllisyyteen

– Miksi? Maahanmuuttajat näyttävät pikemminkin täydentävän kuin korvaavan kantaväestön työpanosta

• Kantaväestön kannalta vaikutukset julkiseen talouteen työmarkkinavaikutuksia tärkeämpiä

Maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

• Periaatteessa yksinkertainen kysymys – lasketaan yhteen verot; vähennetään tulonsiirrot ja julkisten

palveluiden aiheuttamat kustannukset

• Käytännössä vaikeaa koska – vaikutus arvioitava koko elinkaaren ajalta

– todelliset vaikutukset selviävät vuosikymmenten kuluttua

• Mahdollista tehdä skenaariolaskelmia – eivät ennusteita tai ”hintalappuja”

– vastaavat kysymykseen: ”mitä tapahtuisi maailma muuten pysyisi ennallan, mutta…”

– tavoitteena hahmottaa maahantuloiän ja työmarkkinamenestyksen merkitystä

Kertaluontoinen nettovaikutus 30-vuotiaana tulleelle, jos omat ja lasten tulot samanlaiset kuin kantaväestöllä keskimäärin

Yksittäisen maahanmuuttajan nettovaikutus julkiselle taloudelle iän ja työmarkkinamenestyksen mukaan

-250 000

-200 000

-150 000

-100 000

-50 000

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110

Ke

rta

luo

nto

ine

n v

aik

utu

s ju

lkis

ee

n t

alo

ute

en

Ikä maahan tullessa

Kertaluontoinen nettovaikutus vastasyntyneelle suomalaiselle

… jos omat ja lasten tulot samanlaiset kuin 90-luvulla tulleilla keskimäärin

… jos omat tulot samanlaiset kuin 1990-luvulla tulleilla, mutta lasten tulot kuin kantaväestöllä

Kertaluontoinen nettovaikutus jos omat ja lasten tulot samanlaiset kuin kantaväestöllä keskimäärin

Kotouttaminen on mahdollista

• Kotouttamissuunnitelma

– suunnitellaan sarja työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka sopivat mahdollisimman hyvin kunkin maahanmuuttajan ja hänen perheensä tilanteeseen

• Tutkimusasetelma

– vuoden 1999 kotouttamislaki teki kotouttamis-suunnitelmat pakollisia vain 1.5.1997 jälkeen tulleille

– idea: verrataan 1.5.1997 tulleiden myöhempää menestystä 30.4.1997 tulleiden tilanteeseen

Ensimmäisten kotouttamissuunnitelmien vaikutus

Lähteet: Sarvimäki ja Hämäläinen (painossa): Integrating Immigrants: The Impact of Restructuring ALMP. Journal of Labor Economics Hämäläinen, Pesola, Sarvimäki (2015): Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. TEM 43/15.

Ansiotulot (2000-

2009)

Tulonsiirrot (kotitalous, 2000-2009)

Kotouttamissuunnitelman vaikutus 20,702* -7,698* (9,107) (3,681)

Tilanne ilman kotouttamissuunnitelmaa 44,420 60,810 (8,900) (3,049)

Suhteellinen vaikutus 47% -13%

• Vuoden 1999 kotouttamislaki – Nosti kohderyhmän tuloja lähes puolella

– Vähensi heidän saamiaan tulonsiirtoja

– Ei maksanut käytännössä mitään

• Myönteisiä vaikutuksia myös kohderyhmän lapsiin

Yleisempi opetus: Kannattaisi kokeilla!

• Eikö saman saisi selville tavallisillakin keinoilla? – eli vertaamalla osallistujia taustaominaisuuksiltaan

samankaltaisiin ei-osallistujiin

• Ei! – tavanomaisen vaikuttavuusarvion mukaan suunnitelmat

olisivat laskeneet rajusti tuloja

– miksi? työttömät maahanmuuttajat saivat suunnitelman -> itsenäisesti työllistyneet eivät vertailukelpoisia

• Yleinen opetus: toimenpiteiden luotettava arviointi vaatii vertailukelpoisen verrokkiryhmän – parhaiten niitä syntyy hyvin suunnitelluilla kokeiluilla

Lopuksi

• Vaikutukset julkiseen talouteen riippuvat hyvin monesta vaikeasti ennustettavasta asiasta

– kaikki ”hintalaput” kertovat väistämättä lähinnä laskijan tekemistä oletuksista

• Tehokas kotouttamispolitiikka on mahdollista

– kotouttamissuunnitelmat nostivat tuloja 47%, laskivat tulonsiirtoja 13%, lisäsivät lasten koulutusta

– tulevaisuudessa olisi järkevää luoda tutkimusasetelmia myös tarkoituksella

Lisämateriaalia

Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti

1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000Ulkomailla syntyneet

Ulkomaalaistaustaiset

Vieraskieliset

Ulkomaan kansalaiset

Maahanmuuttajat ovat parhaassa työiässä Ulkomaalaistaustaisten väestöosuus ikäryhmittäin, 2012

-11% -9% -7% -5% -3% -1% 1% 3% 5% 7% 9% 11%

Ulkomaillasyntyneetmiehet Ulkomaillasyntyneetnaiset

Suomessasyntyneetmiehet Suomessasyntyneetnaiset

+

80

70

60

50

40

30

20

10

+

80

70

60

50

40

30

20

10

Maahanmuuttajat tulevat parhaassa työiässä

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Ma

ah

an

mu

utt

aji

a

Maahantuloikä

2010

2005

2000

1995

1990

1985

Maahantulovuosi

Moni muuttaa pois

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

Suomessa asuttu aika

2002–2006

1996–2001

1990–1995

Maahantulovuosi

Perhesyyt tyypillisin syy muuttaa Suomeen

Naiset Miehet Yhteensä

Perhesyyt 66% 42% 54%

Työ 12% 23% 18%

Pakolaisuus 8% 13% 10%

Opiskelu 7% 14% 10%

Muu syy 7% 8% 7%

Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön maahanmuuton tärkein syy sukupuolen mukaan vuonna 2014, (%)

Ulkomaalaistaustaiset maanosittain 1990 ja 2012

0 50 000 100 000 150 000

2012

1990

2012

1990

2012

1990

2012

1990

2012

1990

2012

1990

Syntynyt ulkomailla Syntynyt Suomessa

Itä-Eurooppa

Aasia

Afrikka

Länsi- Eurooppa

Amerikka ja Oseania

Tuntematon

Maahanmuuttajien työtulot pienemmät kuin kantaväestöllä … mutta kasvavat maassa asutun ajan kuluessa

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Su

hte

ess

a s

am

an

ikä

ise

en

ka

nta

vä

est

öö

n

Vuosia Suomessa

2002–2006

1996–2001

1991–1995

Maahantulovuosi

Maahanmuuttajien lapset vastaavat noin yhtä kantaväestön syntymäkohorttia

1987 1992 1997 2002 2007 2012

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000itse syntynytSuomessa

itse syntynytulkomailla

… ja saavat vähemmän koulutusta Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23-vuotiaaksi mennessä

Keskiarvo

Toinen vanhemmista .78

suomalainen

OECD .67

Venäjä, Viro ja ent. NL .74

Muut .48

* Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä

… ja saavat vähemmän koulutusta Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23-vuotiaaksi mennessä

Keskiarvo

Ero kantaväestön

lapsiin

Toinen vanhemmista .78 -.07*

suomalainen (.01)

OECD .67 -.18*

(.06)

Venäjä, Viro ja ent. NL .74 -.11*

(.02)

Muut .48 -.36*

(.03)

Huomioidut taustamuuttujat:

Syntymävuosi kyllä

Perheen tilanne (15v) ei

* Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä

Keskiarvo

Ero kantaväestön

lapsiin

Toinen vanhemmista .78 -.07* -.03*

suomalainen (.01) (.01)

OECD .67 -.18* -.07

(.06) (.06)

Venäjä, Viro ja ent. NL .74 -.11* .03

(.02) (.02)

Muut .48 -.36* -.18*

(.03) (.02)

Huomioidut taustamuuttujat:

Syntymävuosi kyllä kyllä

Perheen tilanne (15v) ei kyllä

* Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä

… ja saavat vähemmän koulutusta Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23-vuotiaaksi mennessä

Korkeakoulutuksen osalta kuva monipuolisempi Opiskellut yliopistossa tai AMK:ssa 23-vuotiaaksi mennessä

Keskiarvo

Ero kantaväestön

lapsiin

Toinen vanhemmista .45 -.01 .03*

suomalainen (.01) (.01)

OECD .40 -.06 .08*

(0,04) (.04)

Venäjä, Viro ja ent. NL .36 -.12* .07*

(.02) (.02)

Muut .19 -.29* -.05*

(.02) (.02)

Huomioidut taustamuuttujat:

Syntymävuosi kyllä kyllä

Perheen tilanne (15v) ei kyllä

* Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä

Keskimääräinen vuotuinen nettovaikutus iän mukaan (verot miinus menot)

-15 000

-10 000

-5 000

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

1 11 21 31 41 51 61

Eu

roa

Ikä

Kantaväestön miehet

25-vuotiaina Suomeen muuttaneet miehet

35-vuotiaina muuttaneet miehet

Kotouttamissuunnitelmat ja Suomeen saapuminen

80 %

60 %

40 %

20 %

0

Koto

utta

mis

suun

nite

lman

saa

neid

en o

suus

05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99

Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta

Ansiotulot ja Suomeen saapuminen

70

90

80

100

110

120

Ans

iotu

lot

2000

–200

9 (t

uhan

sia

euro

ja)

05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99

Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta

Toisen asteen tutkintojen suorittaneet vanhempien maahantulohetken mukaan

0

.1

.2

.3

.4

.5

.6

.7

05/95 05/96 05/97 05/98 05/99

Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta

(i) Suorittaa ammatillisen tutkinnon

0

.1

.2

.3

.4

.5

.6

.7

05/95 05/96 05/97 05/98 05/99

Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta

(ii) Kirjoittaa ylioppilaaksi

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa kymmenen prosenttiyksikköä toukokuussa 1997 tulleiden kohdalla. Hyppäys on tilastollisesti merkitsevä.

Korkeakoulussa opiskelleiden osuudet

0

.1

.2

.3

.4

.5

.6

.7

05/95 05/96 05/97 05/98 05/99

Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta

(i) Opiskelee ammattikorkeakoulussa

0

.1

.2

.3

.4

.5

.6

.7

05/95 05/96 05/97 05/98 05/99

Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta

(ii) Opiskelee yliopistossa

Myös ammattikorkeakoulussa aloittaneiden osuus hyppää kymmenen prosenttiyksikköä. Todennäköisin syy näille hypyille on samaan aikaan tapahtuva hyppy kotoutumissuunnitelman saaneiden vanhempien osuudessa [takaisin]