Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1TAMPERE-lehti 1 | 2016
Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen
TAM P E R E E N K A U P U N G I N A S U K A S L E H T I 1 | 2016
Tampere kasvaavauhdillaTampere-lehti kertoo
vuoden 2016
kaavatöistä
s. 7–14
Koulukirjasto innostaa oppilaita
s. 17
2 TAMPERE-lehti 1 | 2016
Näin sen näin
Sisältö
QR-lukija käytössä?
Nappaa lehti mobiili-
päätteeseesi!
ww
w.t
amp
ere.
fi
3 Kaupungin palveluja
pohditaan yhdessä
4 Hiedanrannan suunnittelu-
kilpailu alkaa keväällä
5 Ratikasta rakennetaan
esteetön
6 Pormestari arvostaa
Tampereen kulttuuria
6 Taide näkyy
Vuoreksessa kaikkialla
7 –14 Kaavoituskatsaus kertoo
uusista kaavatöistä
15 Nysse-nimi käyttöön
virallisesti
16 Sosiaalinen luotto
auttaa vähävaraista
16 Kehitysvammaiset
muuttivat Kauppiin
18 Vatsakeskus aloitti
Hatanpäällä
18 Isyyden tunnustaminen
hoituu neuvolassa
19 Lataa uimaranneke
kotikoneella
20 Elokuvajuhlat
ilahduttavat jälleen
Tampereella on aina rohkeasti
investoitu kehittämiseen ja tu-
levaisuuteen. Vaikka kaupungin
työttömyysaste on tällä hetkellä
18,9 prosenttia ja kuuden suurimman
kaupungin korkein, halutaan Tampe-
reella ponnistella paremman huomisen
puolesta. Vaikeista ajoista huolimatta
Tampereella vallitsee vahva positiivi-
sen tekemisen draivi.
Tampereella on parhaillaan meneil-
lään ja lähiaikoina käynnistymässä mo-
nia suuria rakennushankkeita. 185 mil-
joonan euron tunnelihanke on edennyt
jo yli puolen välin, keskustassa raken-
netaan parhaillaan mittavaa Ratinan
kauppakeskusta. Eteläpuisto, Tammelan
stadion, Kunkun parkki, Ranta-Tampella
sekä Kansi ja areena ovat suunnittelu-
pöydillä. Toissa vuonna kaupunki osti 90
hehtaarin maa-alueen Hiedanrannasta,
johon nyt suunnitellaan kokonaan uut-
ta kaupunginosaa. Tampereen seudun
joukkoliikenteen ratkaisijaksi kaavail-
laan raitiotietä, joka olisi toteutuessaan
250 miljoonan euron investointi.
Tampereen keskusta kasvaa ja kehit-
tyy seuraavien 15 vuoden aikana nope-
ammin kuin koskaan aiemmin. Vuoteen
2030 mennessä keskustan asukasmäärä
kasvaa noin 40 prosenttia ja uusia työ-
paikkoja syntyy 15 000. Tampereen kes-
kusta vahvistuu pääkaupunkiseudun
ulkopuolella toiseksi suurimpana kau-
pallisena keskittymänä. Keskustan vah-
vuutena on, että se on kompakti ja kaikki
palvelut sijaitsevat 10 minuutin käve-
lyetäisyydellä.
Tampere on myös vireä kulttuurin,
tapahtumien ja matkailun kaupunki.
Matkailu on meille merkittävä tulon-
lähde, sillä matkailun kokonaistulom-
me on vuosittain 909 miljoonaa euroa.
Tampere ei ole pelkkä kesäkaupunki vaan
täällä tapahtuu ympäri vuoden. Kulttuu-
ria tarjoavat teatterien ja museoiden li-
säksi lukuisat vuosittaiset festivaalit ja
tapahtumat. Matkailijoita tuovat myös
sadat messu- ja urheilutapahtumat sekä
kongressit. Ensi kesäksi Särkänniemeen
valmistuu SuperPark-sisäaktiviteetti-
puisto, joka on käytössä myös talvisin.
Ensi vuonna Tampere-talossa avautuu
uusi Muumimuseo, joka houkuttelee
kaupunkiin erityisesti aasialaisia mat-
kailijoita. Tampere on myös vahvasti eh-
dolla Suomen toisen kasinon sijainti-
paikaksi.
Tamperelaisesta tekemisen mei-
ningistä kerromme myös tässä kädes-
säsi olevassa Tampereen kaupungin
asukaslehdessä. Edellisvuosien tapaan
Tampere-lehti jaetaan tänäkin vuonna
kaikkiin tamperelaistalouksiin neljästi:
maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa.
Hyviä lukuhetkiä Tampere-lehden
parissa!
Tampereen kaupungin asukas-
lehti ilmestyy vuonna 2016
neljä kertaa vuodessa
5.3., 14.5., 24.9. ja 26.11.
Lehti on julkinen tiedote,
joka jae taan jokaiseen
tamperelais talouteen.
Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy.
Jakeluun liittyvät palautteet:
Tampere-lehteä saa myös
keskusvirastotalosta Aleksis
Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste
Frenckellistä ja kirjastoista.
Julkaisija: Tampereen
kaupungin viestintäyksikkö
Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
Päätoimittaja:
Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki
puh. 040 550 5540
Toimitussihteeri:
Viestintäsuunnittelija
Tuuli Oinonen
puh. 040 801 2587
Taitto: Marja Muhonen
Paino: Lehtisepät Oy, 2016
Painos: 125 000 kpl
Kannen kuva: Hanna Leppänen.
Annalan koulun kirjastotiimi-
läiset Melinda Laine ja Alisa
Mäkinen suosittelevat mielellään
luettavaa muille oppilaille.
ISSN: 1458-557X (painettu),
1458-6991 (verkkolehti)
Seuraava Tampere-lehti
ilmestyy 14.5.2016
Tampere-lehti verkossa:
www.tampere.fi /tamperelehti
TAMPERE-lehti
1 | 2016
Rata-alueen päälle kannelle raken-
nettava Kansi ja areena -hanke tulee
merkittävästi muuttamaan Tampereen
keskustan kaupunkikuvaa. Monitoimi-
areenasta sekä toimisto-, liike-, hotelli -
ja asuinrakennuksista muodostuu ko-
konaan uusi kaupunginosa. Hankkeen
arvo on yhteensä 500 miljoonaa euroa.
Alueelle tulee yhteensä 120 000 kerros-
neliömetriä ja arviolta yli tuhat asuntoa.
Tampereen kaupunki valitsi helmi-
kuussa hankkeen kehittäjäksi SRV:n.
Kehittämisvaiheessa neuvotellaan ra-
hoitus ja keskeiset vuokrasopimukset
lopullista investointipäätöstä varten
sekä kartoitetaan yhteistyökumppanit.
Ensimmäisessä toteutusvaiheessa
eteläisen henkilöratapihan päälle ra-
kennettavalle kannelle on suunniteltu
monitoimiareena, kolme tornitaloa ja
harjoitushalli. Tämän vaiheen raken-
taminen on tarkoitus aloittaa keväällä
2017. Toisessa vaiheessa radan päälle
nousee pohjoinen kansi ja kolme tor-
nitaloa. Ensimmäinen vaihe olisi val-
miina kesällä 2020, kokonaisuudessaan
alue olisi valmis vuonna 2023.
SRV:llä on sopimus hankkeen suun-
nittelusta arkkitehti Daniel Libeskin-
din kanssa, joten kehittämistä jatketaan
aiemmin tehtyjen visiosuunnitelmien
pohjalta.
Tapparan ja Ilveksen uutena koti-
hallinakin toimiva areena tulee ole-
maan Suomen suurin urheilun ja ta-
pahtumien monitoimiareena. Areenan
yhteyteen tulee muun muassa hotelli
ja ravintoloita.
Hanke toisi toteutuessaan raken-
nusvuosina 2017–2025 noin 3 600 työ-
paikkaa Tampereelle ja 6 300 valtakun-
nallisesti. Hankkeen vaikutuksesta arvi-
oidaan syntyvän Suomeen jopa 3 600 uut-
ta työpaikkaa. Valmistuneen areenan
mahdollistamien tapahtumien kävijät
toisivat huippuvuosina Tampereelle jo-
pa 25 miljoonaa euroa arvonlisäystä.
– Kansi ja areena on ensimmäinen
ja tärkeä vaihe, joka käynnistää laajem-
man Tampereen rautatieaseman alueen
kehittämiskokonaisuuden, hankejoh-
taja Tero Tenhunen Tampereen kau-
pungilta sanoo. •
Tampereella on tekemisen meininkiTampereella on tekemisen meininki
Tampereen
Kansi ja areena
-hankkeen suun-
nittelua jatke-
taan arkkitehti
Daniel Libes-
kindin visio-
suunnitelmien
pohjalta.
Kansi ja areena tuovat keskustaan uudenlaisen alueen
Aila Rajamäki
Tampere-lehden päätoimittaja
3TAMPERE-lehti 1 | 2016
Tästä puhutaan nyt
Kaupungin palvelut mietinnässä vuoteen 2025 saakka
− Tammelan lähitorilla painottuvat
alkuvaiheessa ikäihmisten sekä lapsiper-
heiden palvelut. Tavoitteena kuiten kin
on, että lähitorista muodostuu kaiken-
ikäisten kohtaamispaikka, kertoo suun-
nittelupäällikkö Sisko Hiltunen.
Tammelan lähitorille tulee per hei den
talo, jonka ensimmäiset palve lut aloitta-
vat syksyllä. Vuonna 2017 sen yhteyteen
siirtyvät myös Tammelan , Tampellan ja
Pellervon neuvolat. Tam me lakeskuksen
terveysasema säilyy paikallaan.
Tammerkosken rannalla olevaan
vanhaan kirjastotaloon keskitetään kult-
tuuripalveluja ja järjestöjen toimintaa.
Taloon muuttavat muun muassa Lasten-
kulttuurikeskus Rulla ja maahanmuut-
Koillisen alueen palvelut, tilat ja
toiminta saavat uudet puitteet ensi
syksynä, kun Linnainmaan Prisman
yhteyteen valmistuu koillisen hyvin-
vointikeskuksen eli Koilliskeskuk sen
ensimmäinen osa. Saman katon alla
tarjotaan kirjasto- ja tietopalvelui-
ta , neuvola- ja terveyspalveluita
ja nuo ri so työtä . Lisäksi sinne tulee
vuokratta via liikunta - ja kokoontumis-
tiloja yhdis tyksille, järjestöille ja asuk-
kaille.
Koilliskeskuksessa pyritään rikko-
maan organisaatiorajoja ja tuomaan
palvelut ihmisten helposti tavoi tet-
ta viksi. Myös työntekijöiden roolit
muuttuvat ja yhdessä tekeminen
korostuu.
− Esimerkiksi kirjasto levittäytyy
kaikkialle yhteisiin tiloihin. Tarvitta-
essa kaikki työntekijät voivat järjestää
kirjoja, olla nuorten kanssa tai neu-
voa Koilliskeskuksessa kävijää. Lisäksi
lehtilukusalissa voi vaikkapa nauttia
ravintolamaailmasta ostettua kahvia,
kertoo Koillisen hyvinvointikeskuk-
sen toimintamalli -projektin projek-
tipäällikkö Mia Lumio.
− Järjestöt, yhdistykset ja alueen
asukkaat ovat tervetulleita toteutta-
Asukkaat ja yhteisöt mukanasuunnittelussaTampereen uutta palvelumallia
on suunniteltu ja suunnitellaan
edelleen yhdessä asukkaiden,
yritysten, yhdistysten, oppilaiden
huol tajien ja muiden toimijoiden
kanssa. Ajatuksia ja ideoita on
kerät ty ja jalostettu muun muassa
kyselyiden sekä asukastilaisuuksi-
en avulla.
Osallistu oman alueesi palve-
luiden suunnitteluun.
Seuraava asukastilaisuus on
torstaina 17.3. klo 17−19 Tamme-
la keskuksessa (Itsenäisyydenkatu
21 B). Aiheena on Tammelan lähi-
torin kehittäminen. Lisäksi maalis−
huhtikuussa on asukasiltoja kaakon
(Kaukajärvi, Hervanta, Vuores, Hal-
lila) ja etelän (Hatanpää, Härmälä,
Multisilta, Peltolammi, Koiviston-
kylä, Veisu, Nekala, Viinikka) alu-
eilla. • tampere.fi /palvelumalli
tajainfo. Kauppiin taas suunnitellaan
opetushyvinvointikeskusta, jossa opetus
ja tutkimus yhdistyvät terveydenhuollon
ja sosiaalialan palveluihin.
Etelässä ja Kaakossapohditaan palvelujaKaakon palvelualueella työ käynnistyy
asukkaiden kanssa varsinaisesti maalis-
kuussa, vaikkakin Hervannassa työ aloi-
tettiin jo syksyllä 2015 osana Tampereen
Vanhuspalveluyhdistyksen koordinoi-
maa Ikäystävällinen Hervanta -hanketta.
Viime vuoden lopulla kokoontui en-
simmäisen kerran kaakon aluetoimija-
verkosto. Kaakon lisäksi alueverkostoja
on jo koillisessa ja lännessä.
Eteläisellä palvelualueella palvelu-
mallia aloitellaan keväällä asukkaiden
työpajoilla. Lakalaivaan on suunnitteil-
la alueen keskus sekä uutta asutusta.
Sen takia sinne kaavaillaan myös alueen
hyvinvointikeskusta.
Vaikka palvelumallityö on etelässä
vasta aluillaan, on Härmälän Kuusela-
keskuksessa toiminut jo puolitoista
vuotta Tampereen ensimmäinen lähi-
tori.
Myös päiväkoti- japeruskoulutilat käydään läpiPalvelumallin yhteydessä selvitetään ja
suunnitellaan myös päiväkoti- ja perus-
koulutilojen käyttöä ja palveluita. Kes-
kustan päiväkotien ja koulujen selvitys
valmistui helmikuussa, ja parhaillaan
työtä tehdään läntisellä alueella.
Keskustassa lasten ja nuorten mää-
rän arvioidaan kasvavan merkittävästi,
mikä tuo muutoksia palvelujen järjes-
tämiseen. Tilapulaa helpottamaan alu-
eelle perustetaan päivähoitoa, esiope-
tusta ja 1.–2. luokkien opetusta varten
uusia pienten lasten yksiköitä.
Koillisen alueen selvitystyö valmis-
tui kesäkuussa 2015. Merkittäviä muu-
toksia alueella ovat Vehmaisten päivä-
kodin ja koulun käyttöönottaminen
elokuussa 2016 sekä Irjalaan ja Ojalan
uudelle alueelle suunniteltavat pienten
lasten yksiköt. • TEKSTIT Marika Haapala
maan Koilliskeskukseen toimintaa ja
tapahtumia. Näin rakentuu vähitellen
kaikkien yhteinen koillisen alueen
palvelumalli, jatkaa Lumio.
Mukaan koillisen tapahtuma- ja
neuvontaverkostoon voi liittyä osoit-
teessa tampere.fi /palvelumalli/koil-
linen.
Koilliskeskuksen toinen osa val-
mistuu terveysaseman taloon vuonna
2017. Lisäksi Kämmenniemen koulun
ja kirjaston yhteyteen tulee lähitori,
joka toimii tiiviissä yhteistyössä Koil-
liskeskuksen kanssa kehittäen muun
muassa digipalveluja. •
Koilliskeskuksen
ensimmäinen vaihe
valmistuu elokuussa
Linnainmaan Prisman
tiloihin, joihin saadaan
muun muassa
kirjasto, neuvola ja
nuorisotilat.
Koillisessa sujuvampaa arkea jo syksyllä
AR
KK
ITE
HT
ITO
IMIS
TO
TÄ
HT
I-S
ET
OY
Tampereen kaupungin uu-
den palvelumallin suun-
nittelu etenee hyvässä
tahdissa. Kaupungin vii-
destä palvelualueesta pi-
simmällä ollaan läntisellä
sekä koillisella alueella.
Lännessä on jo pari vuotta toiminut
Lielahden hyvinvointikeskus ja Tesoman
hyvinvointikeskuksen suunnittelu on
pitkällä.
Koillisella alueella puolestaan Koil-
liskeskuksen ensimmäinen osa valmis-
tuu Linnainmaan Prisman kylkeen elo-
kuussa 2016.
Tammelaanlähitori Kaupunginhallituksen suunnittelu-
kokous linjasi 22.2. keskustan palvelu-
alueen suunnitelmia. Palvelualueelle on
tulossa kaksi uutta lähitoria: Tammelan
lähitori Tammelakeskuksessa avautuu jo
tämän vuoden aikana, Kalevan lähitori
puolestaan on tulevaisuuden hanke.
4 TAMPERE-lehti 1 | 2016
Tästä puhutaan nyt
Lielahden vanhaa teollisuus-
aluetta eli tulevaa Hiedan-
rannan asuinaluetta avattiin
viime vuoden aikana kai-
kil le kiinnostuneille erilai-
sil la ta pahtumilla. Alueen
ideoin tiin on kutsuttu ja saatu
mukaan ihmisiä.
Ideoita on saatu sekä väliaikaiseen
toimintaan että alueen pysyvämpää
käyttöä ajatellen.
– Vuoden aikana on otettu monin
tavoin ideointiin mukaan niin asukkaita
kuin yrityksiä ja yhteisöjä. Päätimme
ottaa myös vanhat konstit käyttöön:
esimerkiksi legopalikoiden avulla suun-
nittelu on ollut hauskaa ja toimivaa,
sanoo alueen hankekehityspäällikkö
Reijo Väliharju.
Mukana on toki myös nykytekniik-
kaa. Valiaikainenhiedanranta.fi -sivus-
tolla voi vaikkapa seurata mitä sosiaa-
lisessa mediassa puhutaan Hiedanran-
nasta.
Jos säät ovatkin aiheuttaneet talven
mittaan harmia, tuo Tampereen suo-
tuisa ilmastokäänne kaupunkilaisille
iloa: kasvihuonekaasupäästöt ovat vä-
hentyneet Tampereella peräti 22 pro-
senttia vuodesta 2010. Tavoitteellisella
ympäristövastuutyöllä Tampere on ot-
tanut paikkansa ilmastokaupunkien
joukossa.
Toki Tampereella tehtiin ener-
giansäästötyötä aiemminkin, mutta
päästöt kääntyivät laskuun uuden
ilmastostrategian, ECO2 – Ekotehokas
Tampere 2020 -hankkeen ja yhteis-
työn avulla.
– Sysäyksenä oli vuonna 2009
sitoutuminen kaupunginjohtajien
kansain väliseen sopimukseen, jossa
luvattiin vähentää kasvihuonekaasu-
päästöjä yli 20 prosenttia vuoteen
2020 mennessä verrattuna 2005 tilan-
teeseen. Tavoitteen toteuttamiseksi
käynnistettiin ECO2, kertoo hankkeen
kehityspäällikkö Pauli Välimäki.
Uusiutuvista polttoaineistamittavat päästösäästötHyvien tulosten takana ovat energia-
tehokkuutta lisäävä kaupunkiraken-
teen tiivistyminen, maankäytön
suunnittelu ja rakentaminen sekä
joukko- ja kevyenliikenteen kasvu,
mutta ennen kaikkea energiantuo-
tannon siirtyminen uusiutuviin polt-
toaineisiin.
Tampereen sähkölaitoksen mitta-
vat investoinnit uusiutuvaan energi-
aan Naistenlahdessa, Sarankulmassa
ja Hervannassa näkyvät merkittävänä
ilmastopäästöjen vähenemisenä, mut-
ta niillä on ollut positiivinen vaikutus
myös työllisyyteen.
ECO2:n aikana tehtiin yli 20 ase-
makaavaa, joissa ekotehokkuutta sel-
vitettiin miettimällä, tuleeko alueelle
kaukolämpö tai onko tonteilla tilaa
maalämpökaivoille.
– Vuores on ollut erinomainen
alusta erilaisten ekotehokkuushank-
keiden kokeiluun ja toteuttamiseen,
kertoo Tampereen kaupungin ympä-
ristöjohtaja Kaisu Anttonen.
Myös peruskorjausta edistävä ra-
kennuskulttuurikeskus Piiru syntyi
ECO2:n avustuksella.
– Kaikenlainen resurssiviisaus,
kuten materiaalien säästävä käyttö
ja jätteiden tehostunut lajittelu ovat
entistä tärkeämpiä, Anttonen muis-
tuttaa.
Energiatehokkuuden vaatimukset
eivät kuitenkaan kurista pientalo-
rakentajien taloutta.
– Päinvastoin, tarjolla on porkka-
noita. Jos rakentaa energianormit 30
prosentilla alittavan talon, saa kau-
pungilta viideksi vuodeksi tontin puo-
likkaalla vuokrahinnalla ja pysyvän
säästön sähköstä. Vuoreksessa yli
puolet rakentajista onkin tarttunut
tähän, Välimäki kehuu.
Koko kaupunkimukaan talkoisiinPitkän tähtäyksen tavoitteena on
vähentää vuoteen 2025 mennessä
päästöjä Tampereella 40 prosenttia
ja luoda eri toimijoiden kanssa vuo-
teen 2050 mennessä hiilineutraali
kau punki. ECO2-ohjelma päättyi vuo-
denvaihteessa, mutta ponnistelu ener-
giansäästön ja ilmaston eteen ei lopu,
vaan jatkuu osana kaupungin ympä-
ristötyötä.•TEKSTI Tuija Heikki lä
Kohti toiveiden Hiedanrantaa– Jos haluat olla mukana alueen
kehityksessä, voit esimerkiksi tilata
uutis kirjeen verkkosivuilta ja osallistua
tilaisuuksiin, Reijo Väliharju mainitsee.
Kansainvälinensuunnittelukilpailu alkaaKeväällä alkaa Hiedanrannan avoin
kansainvälinen ideasuunnittelukilpai lu.
Taustatyönä on tehty sitä varten erilai-
sia selvityksiä ja suunniteltu kilpailu-
ohjelmaa.
Tavoitteena on, että Hiedanranta
avataan yleiselle kevyelle liikenteelle
ensi kesän aikana. Lähellä rantaa kul-
keva kevyenliikenteen väylä muodos-
taa uuden yhteyden Niemenrannan ja
Paasikiventien välille.
Hiedanranta on siis matkalla tule-
vaisuuteen, toiveiden uudeksi asuin-
alueeksi. Sitä ennen alueella on vielä
monenlaista tapahtumaa ja touhua.
Hiedanranta kutsuu edelleen ideoita
ja tekijöitä. •TEKSTI Anna-Leea Hyry
Tavoitteena hiilineutraali kaupunki
Hiedanranta
• Kaupunki osti alueen, jossa on
vanhojen tehtaiden lisäksi
Lielahden kartano ja muita
arvokkaita rakennuksia.
• Maa-aluetta saatiin 26 miljoonan
euron kaupassa 90 hehtaaria,
lisäksi siihen kuuluu 1 000 heh-
taaria vesialuetta. Maa-alueen
länsiosassa on kaksi toimivaa
tehdasta.
• Alue on toistaiseksi suljettu,
mutta sitä avataan valvotusti
esimerkiksi yleisötapahtumiin.
Alueella on väliaikaista toimin-
taa vielä pitkään, tapahtumien
lisäksi aluetta vuokrataan eri
toimijoille. Sitä käytetään myös
maan ja lumen varastointiin.
• Näsijärven pohjassa olevan
puukuidun uudelleen käytön
mahdollisuuksia rakentamiseen
tutkitaan. Jopa tekosaaria on
visioitu.
• Alueelle voisi tulla noin
25 000 asukasta ja yli
10 000 työpaikkaa, mutta paljon
on vielä avoinna. Esimerkiksi
päätös raitiotiestä vaikuttaa
myös Hiedanrannan tulevai-
suuteen.
valiaikainenhiedanranta.fi
tampere.fi /hiedanranta
Hiedanrantaa
on ideoitu vuoden
mittaan monin tavoin. Lego-
palikat otettiin laatikosta myös
suunnittelutilaisuudessa,
johon kutsuttiin mukaan
kiinnostuneita
kuntalaisia.
HA
NN
A L
EP
PÄ
NE
N
ME
RI
LA
MP
INE
N /
KU
OW
I
5TAMPERE-lehti 1 | 2016
Koko Hämeenkadun tarkempi toimin-
nallinen ja rakenteellinen suunnittelu
on aloitettu. Suunnittelun lähtökohta-
na on viime vuoden lopussa hyväksytty
Hämeenkadun yleissuunnitelma. Ram-
boll Finland Oy jatkaa yksityiskohtai-
sempaa suunnittelua yhteistyössä rai-
tiotieallianssin kanssa.
Tavoitteena on tehdä Hämeenkadus-
ta toimiva ja nykyaikainen katu, jossa
pääosassa ovat joukkoliikenne ja jalan-
kulku. Kadun keskelle tulee joukkolii-
kennekaista linja-autoille ja raitiotiel-
le. Sen molemmille puolille suunni-
tellaan yksisuuntaiset pyöräkaistat,
ja reuna-alueilta varataan entistä
enemmän tilaa kävelylle ja oleskelulle.
Kevään aikana tarkastellaan muun
muassa Pellavatehtaankadun läpiajo-
liikennettä, pyöräväylien materiaalia,
katusulatusta, huoltoliikennettä sekä
esteettömyyttä ja liikenneturvallisuut-
ta. Laadittavissa katusuunnitelmissa
ratkaistaan muun muassa katutilan
mitoitus ja katukalusteiden sijainnit.
Suunnittelua tehdään yhteistyössä
Hämeenkadun yrittäjien, kiinteis tön-
omistajien ja asukkaiden sekä eri käyt tä-
järyhmien edustajien kanssa järjestä mällä
työpajoja ja tapaamisia.
Kaupunkilaisilla on mahdolli-
suus osallistua suunnitteluun muun
muassa yleisö tilaisuuksien ja inter-
netin kautta.
Ensimmäinen yleisötilaisuus järjes-
tetään keskiviikkona 9.3. Näsin salissa,
osoitteessa Näsilinnankatu 26. Hank-
keen verkkosivuilla tampere.fi /hameen-
katu kerrotaan suunnittelun etenemi-
sestä ja osallistumismahdollisuuksista
sekä saatavasta palautteesta. Sieltä löytyy
myös hyväksytty yleissuunnitelma sekä
suunnittelijoiden yhteystiedot.
Katusuunnitelmat asetetaan näh tä-
ville loppukesällä 2016. Pää töskäsitte-
lyjen jälkeen ede tään rakennussuunni-
tel mien laadintaan ja rakenta minen voi
alkaa kesällä 2017. •
Raitiotieallianssi suunnit-
telee parhaillaan raitiotietä
siten, että ensimmäi sessä
vaiheessa ratikka kulkisi
Hervannasta ja Taysista
keskustaan ja toisessa vai-
heessa keskustasta Lentä-
vänniemeen.
Tämän kehitysvaiheen tavoite on vie-
dä syksyyn mennessä suunnittelu niin
pitkälle, että voidaan määrittää niin luo-
tettava kustannusarvio, että osapuolet
voivat sitoutua siihen. Valtio osallistuu
meneillään olevan kehitysvaiheen suun-
nittelun kustannuksiin 30 prosentilla.
Kaupunki toimii osana allianssia,
mutta isossa hankkeessa tarvitaan sa-
maan aikaan monta rinnakkaista selvi-
tystä ja suunnittelua.
Rakentaminen työllistäisi3000 henkilötyövuottaRaitiotiehen liittyvää bussi linjastoa suun-
nitellaan. Myös hankkeen omistus- ja
hallintamallia sekä rahoitusvaihtoehto ja
selvitellään.
Kaupunki tarkentaa parhaillaan omia
tavoitteitaan raitiotien suhteen. Tavoite-
luonnoksen mukaan raitiotie on muun
muassa luotettava, turvallinen ja ympä-
ristöystävällinen. Nyt tehdään myös vai-
kutusten arviointia, jossa arvioidaan ym-
päristö-, talous- ja työllisyysvaikutuksia.
– Hankkeen työllistävä vaikutus on
mittava. Jo nyt hanke työllistää, ja raken-
tamisvaiheessa tarvitaan arviolta ainakin
3 000 henkilötyövuotta. Luultavasti sa-
maan aikaan alkaa rinnakkaisia rakenta-
mishankkeita, joiden vaikutusta ei edes
pystytä nyt arvioimaan, kertoo projekti-
päällikkö Ville-Mikael Tuominen.
Reitin vartta suunnitellaanKoko ajan suunnitellaan uutta maankäyt-
töä, joka tulee raitiotiereitin varrelle. Kau-
pin alueelle keskussairaalan yhteyteen
tulee sairaalan laajennusten lisäksi iso
Tampereen raitiotie rakennetaan
alusta lähtien esteettömäksi. Esteet-
tömyys ja saavutettavuus ovat kau-
pungin ehdottomia tavoitteita rai-
tiotien suunnittelulle.
Raitiovaunujen sisustan värien
on oltava selkeitä, jotta esimerkik-
si ovet, penkit, tukitangot ja oven-
avausnapit erottuvat. Ikkunoiden
tai valaistuksen valo ei saa häikäis-
tä, kuulutukset auttavat huonokuu-
loisia, mutta myös muitakin esimer-
kiksi talven pimeydessä. Opaskoirille
on löydyttävä tilaa, ja maksamisen
on onnistuttava kaikilta.
Esteettömyys ei kuitenkaan kos ke
vain vaunuja, vaan myös py säk kejä,
niiden ympäristöjä ja kun nossapitoa.
Pysäkkien tilat on suun niteltava tark-
kaan, jotta niistä löy tyvät tarpeelli-
set kaiteet, opastavat ja varoittavat
merkinnät, selkeät aikataulunäytöt
ja hyvä valaistus.
Reitit pysäkeille ja luiskat niille
on suunniteltava huolellisesti niin,
että liikuntarajoitteiset pystyvät
kulkemaan itsenäisesti. Pysäkkien
läheltä on löydyttävä parkkipaikat
saattoliikenteelle ja polkupyörille.
Raiteiden ylityksen on onnistuttava
pyörätuolilla, lastenvaunuilla ja kor-
kokengillä. Invaliikenne kiinteistöi-
hin koko radan varrella on otettava
huomioon radan suunnittelussa.
Ratikka tuo vapauttaliikkumiseenVammaisneuvoston esteettömyys-
työryhmän puheenjohtaja Toivo
Enqvist odottaa jo innolla raitiotien
tuloa Tampereelle ja pääsyä koekäyt-
tämään valittua vaunumallia.
Raitiotiepysäkkien talvikunnos-
sapito huolettaa kuitenkin Enqvistiä.
– Jos talvisin pysäkkien auraus
tai sulanapito ei toimi kunnolla tai
reiteistä pysäkeille tulee liukkaita ja
lumipaakkuisia, niin matkustami-
nen tyssää siihen.
Enqvist uskoo vakaasti, että Tam-
pereellakin toimivat konstit talvi-
kunnossapitoon löytyvät. •
Ratikkaa valmistellaan syksyn päätöksen-tekoon
AL
KU
TIE
TO
OY
Hämeenkatu
kiinnostaa. Kaupunki-
laisilta ja kaikilta alueen
toimijoilta halutaan mieli-
piteitä, kun kadun perus-
teellista uudistusta
suunnitellaan.
Hämeenkatu varataan kävelylle ja joukkoliikenteelle
Tampereelle halutaan esteetön ratikka
kampusalue ja muuta työpaikka-aluetta.
Hervantajärvelle tulee iso uusi asuinalue,
jossa olisi pääte pysäkki. Hallilassa varau-
dutaan täydennys rakentamiseen Hervan-
nan valtaväylän ja ratikkareitin varrelle.
Varikolle ja muille raitiotien raken-
teille laaditaan tarvittavat asemakaavat.
Reitin varrella Kalevanrinteessä kaupun-
gin täydennysrakentaminen on jo me-
neillään.
Tämän vuoden lokakuussa valtuusto
päättää, jatketaanko raitiotietä rakenta-
misvaiheeseen. Koeliikenne voisi alkaa
2019 Hervannasta ja Taysin alueelta kes-
kustaan. Varsinainen liikennöinti alkaisi
2021. Jatko keskustasta Lentävänniemen
suuntaan voitaisiin rakentaa vuosina
2020–23.
Valtuuston iltakoulussa helmikuun
puolivälissä esiteltiin raitiotien suunnit-
telun tilannetta. Tilaisuus videoitiin ja
se on katsottavissa kaupungin verkko-
sivuilla. •tampere.fi /raitiotie
HA
NN
A L
EP
PÄ
NE
N
Raitiovaunut
ovat tilavia ja
ovet aukeavat
leveästi.
Kaupungin-
valtuutetuille esiteltiin
raitiotien suunnittelua.
Valtuutettu Tarja Jokinen
tutustuu raitiotien
kolmiulotteiseen
mallinnukseen.
6 TAMPERE-lehti 1 | 2016
Taide on olennainen osa Vuoresta
Vuoreksessa sillan
led-valoteos hellii
silmiä vuodenaiko-
jen mukaan vaihtu-
vin värimaailmoin,
porraskäytävän la-
siin on painettu ta-
lon korkuinen metsä ja lahjoitetuista
suksista muodostuu omintakeinen
seinä.
Vuoreksessa on nähtävillä taidet-
ta joka puolella: talojen julkisivuis-
sa ja pihoilla, puistoissa, silloilla ja
aukioilla.
– Taide on ollut mukana jo
Vuoreksen ensimmäisten asunto-
kortteleiden suunnittelussa yli 10
vuotta sitten. Taiteen integroimi-
nen rakennettuun ympäristöön on
muodostunut luontevaksi osaksi
uuden kaupunginosan toteutusta,
sanoo Tampereen kaupungin Vuo-
res-projektin projektijohtaja Pertti
Tamminen.
Alueella on yhteensä 25 valmista
taideteosta, ja 21 teosta on suunnit-
teilla tai rakenteilla.
– Taide nostaa rakennetun ym-
päristön laatua ja vahvistaa alueen
identiteettiä. Vuoreksen asukkaat
suhtautuvat teoksiin myönteisesti
ja ovat kiinnostuneita niistä. Taitees-
ta on ehdottomasti tullut olennai-
nen osa Vuoresta, kertoo Vuores-
projektin projektipäällikkö Kirsti
Toivonen.
Rakennusliikkeet hankkivat taidettaVuoreksessa toimivilta rakennus-
liikkeiltä edellytetään, että asuin- tai
liikerakennukseen tai sen yhteyteen
kytketään ympäristötaideteos. Tämä
ei koske kuitenkaan omakotitaloja.
Tampereen kaupunki hankkii puo-
lestaan taidetta Vuoreksen julkisille
alueille.
– Aluksi rakennuttajat ehkä
vähän vierastivat toimintamallia :
rakennusprosessiin integroidun
teok sen toteutus oli uutta sekä ra-
kennuttajille että osalle taiteili joista.
Nyt prosessit ovat hioutuneet ja ym-
päristötaiteen arvo nähdään myös
rakennuttajien piirissä, Toivonen
kertoo.
Vuoreksen taideohjelmassa mää -
ritellään taiteen sijoittelun ja toteut-
tamisen periaatteet. Taiteen katto-
teemana on luonto. Vuoreksessa
suurin osa taiteesta yhdistyy raken-
nusmateriaaleihin saumattomasti.
Myös valaistus on merkittävässä
roolissa.
Vuorekseen taidehankkeet val-
mistellaan yhteistyössä Vuores-pro-
jektin, taidekoordinaattorina toimi-
van Frei Zimmer Oy:n, Tampereen
taidemuseon ja hankkeiden toteut-
tajien kanssa.
– Toimimme arkkitehtien, ra-
kennuttajien ja taiteilijoiden apuna
ja välikätenä. Lisäksi varmistamme,
että taide on korkeatasoista, am-
mattilaisten tekemää ja noudattaa
taideohjelmaa, kertoo Frei Zimmer
Oy:n toimitusjohtaja ja kuvataiteilija
Tuula Lehtinen. •tampere.fi /vuores/taideyhteistyo
TEKSTI Reetta Hynynen
KUVA Hanna Leppänen
Po
rme
sta
rin
pa
lsta
Tampere on arvostettu ja ke-
hittyvä kulttuurikaupunki
– sellaisena sen haluamme
pitääkin. Kulttuuritarjonta
on yksi tärkeimmistä syis-
tä, miksi Tampereella on
niin mukava asua ja miksi
tänne halutaan tulla muualtakin.
Teatterimme ovat vaikeista ajoista
huolimatta vetovoimaisia ja uudis tu-
via. Yliopistomme kansainvälistyvät ja
monipuolistuvat. Tampere-talo tekee
kävijäennätyksiä ja Tampere Filharmonia
saa vauhdikkaan Santtu-Matias Rouva-
lin johdolla salit täyteen.
Muumimuseon vuoden kuluttua val-
mistuvat uudet suuret tilat Tampere-talon
yhteydessä tuovat Tove Janssonin koko-
elmat aikaisempaa paremmin esille ja se
tulee varmasti tuomaan matkailuhyötyä
koko seudulle.
Pirkanmaan festivaalien teettämän
laskelman mukaan Tampereen seudun
festivaalit toivat vuonna 2013 aluetalou-
teen vuosittain 253 miljoonaa euroa, josta
vain kuudesosa on varsinaisen pääsyli-
pun tuottoa. Kävijöistä merkittävimmät
ryhmät ovat 30 –50-vuotiaita, kaikista
kävi jöistä 68 prosenttia tulee alueen
ulkopuolelta.
Suurimmat tapahtumat ovat Teat -
terikesä ja Tammerfest, käyntikohteista
Särkänniemi, Tampere-talo ja teatterit.
Kun lukuja vertaa tapahtumien saamiin
julkisiin avustuksiin, annetut avustukset
palautuvat aluetalouteen 126-kertaisina.
Vastaavasti Vaasan yliopistossa 2013
valmistuneen Museoiden taloudellinen
vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jo-
kainen museokävijä kasvattaa museon
lähialueen taloutta 32–49 eurolla.
Maan mainioin lastenkulttuuriLastenkulttuuri on Tampereen erityi-
nen ylpeys. Meillä on tamperelainen
kulttuurikasvatusohjelma Taidekaari,
lastenkulttuurikeskus Rulla, Lastenkir-
jallisuuden instituutti, kirjastojen hyvin
hoidettuja lastenosastoja, useita maini-
oita lastenteattereita, laadukasta kuva-
taiteen ja musiikin perusopetusta sekä
käsityömahdollisuuksia.
Omien lasteni kanssa olemme näiden
lastenkulttuuripalvelujen suurkuluttajia
laidasta laitaan, niin paljon iloa voi löy-
tää oivaltavasta lastenteatterista, luovasta
taiteilusta tai viimeisimpänä mammut-
teihin ja muihin jääkauden jättiläisiin
tutustumisesta Vapriikissa.
Kulttuurin merkitys tunnistetaan
hyvin elämänlaadun lisääjänä myös
ikäihmisten palveluissa. Kulttuuri jal-
kautuu yhä useammin muun muassa
ympärivuorokautista hoitoa tarjoaviin
ryhmäkoteihin. Kulttuuri kuuluu meil-
le kaikille ikään katsomatta.
Tampereen seudun asukasmäärän
kasvaessa lisääntyvät myös monipuo-
listen kulttuuripalveluiden tarpeet.
Kulttuurin merkitys kaupunkilaisten
hyvinvoinnille ja kaupunkien vetovoi-
malle onkin suuri ja nousussa. Mänttä-
Vilppula on nostanut tunnettuuttaan
uuden museonsa ja sen kansainvälisten
näyttelyiden mukana merkittävästi. Hel-
singin yksi suurimmista keskustelunai-
heista ja matkailun kehittämishankkeista
on Guggenheim-museo.
Tampereella taas pohditaan näkyvästi
Sara Hildénin ja Tampereen taidemuse-
oiden toimintaympäristöjä. Tampereen
täytyy pysyä kuvataidekaupunkien kär-
kijoukossa, siksi museoratkaisut ovat
ajankohtaisia. Hyvistä ehdotuksista ei
onneksi ole pulaa.
Tärkeä osa kulttuurikaupunkia on
sen keskusta, jossa käytetyimmät kult-
tuurikohteet sijaitsevat ja jonka siistey-
destä, viihtyisyydestä ja kuvauksellisesta
tunnelmasta on huolehdittava.
Uusia rakennushankkeita toteutetta-
essa on laajemminkin tärkeää pitää esillä
kaunista kaupunkikuvaa ja tämän ajan
kulttuuria. Osa rakennuskustannuksista
voisi kohdistua rakennusten visuaaliseen
ilmeeseen ja kuvataiteen näkymiseen
esimerkiksi tilataiteena. Vuores on tästä
onnistunut esimerkki. Näinkin arkisesti
taide voi ilahduttaa ja lisätä hyvinvoin-
tiamme. •
Antoisaa kulttuurikevättä toivottaen
Anna-Kaisa Ikonen
Tampereen pormestari
Kulttuuria nääs
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen
Taiteilija Kaarina Kaikkosen Sisulla noustiin -teoksessa on suomalaisia suksia kaikilta itsenäisyyden
vuosikymmeniltä.
HA
NN
A L
EP
PÄ
NE
N
7TAMPERE-lehti 1 | 2016 7TAMPERE-lehti 1 | 2016
Kaavoituskatsauskertoo vuoden 2016 kaavatöistä
Kaupunkisuunnittelun vuosi 2016 Tampereella
Kaavoituskatsaus2016
Tampereen kaupunkisuunnitte-
lulla on alkanut työntäyteinen
ja kiinnostava vuosi. Tampereen
kaupunkiseutu kasvaa vauhdil-
la ja kasvusta aiempaa suurem-
pi osa suuntautuu keskuskaupunkiin Tam-
pereelle.
Suunniteltavaa on paljon. Asumisen
alueet täydentyvät, työpaikkojen alueet uu-
distuvat, aluekeskuksia kehitetään kaikki-
en elämiseen kuuluvien toimintojen paik-
koina. Ja tontteja rakentamiseen tarvitaan
eri puolille.
Kaupunkien keskustat kiinnostavat yhä
useampia asuinpaikkana, ja myös lapsiper-
heitä hakeutuu keskustaan. Perinteisesti
keskusta on tärkeä kaupan ja muiden palve-
luiden toimintapaikka. Sellaisena sitä Tam-
pereellakin kehitetään edelleen: monipuo-
lisena työpaikkojen, kaupan, kulttuurin ja
virkistäytymisen paikkana, jonne tullaan
isolta alueelta kaupungin ulkopuoleltakin.
Nyt keskustaa pitää kuitenkin suunnitella
entistä enemmän myös kaikenikäisten tam-
perelaisten pysyvänä asuinpaikkana, jossa
on helppoa ja viihtyisää liikkua ja oleilla.
Kantakaupungin yleiskaavassa luodaan
pohja lähivuosien asemakaavoitukselle ja
linjataan kaupungin kasvun ja täydentämi-
sen suunnat. Kaupunginvaltuusto hyväk-
syi marraskuussa Yleiskaava 2040:n tavoit-
teet, ja nyt laaditaan yleiskaavan luonnos.
Raitiotiehankkeeseen liittyy merkittävästi
täydennysrakentamisen suunnittelua va-
litun reitin läheisyydessä.
Vuonna 2015 laaditut asemakaavat
mahdollistavat noin 2 000 uuden kerros-
taloasunnon ja noin 400 pientaloasunnon
rakentamisen, joista uusille omakotiton-
teille sijoittuu 163. Vuosittaista rakenta-
mistarvetta suuremmat lukumäärät luo-
vat vaihtoehtoja erilaisten asumistoivei-
den toteuttamiselle.
Kaavoitus on avointa ja vuorovaikutteis-
ta suunnittelua. Kaikista käynnissä olevis-
ta töistä löytyy tietoa kaupungin verkkosi-
vuilta, kaava-aineistot ovat nähtävillä kuu-
lemisvaiheissa ja tietoa lähetetään osalli-
sille. Suurimmasta osasta kaavoja järjeste-
tään myös keskustelu- ja asukastilaisuuk-
sia. Tervetuloa osallistumaan!
Suunnittelujohtaja Taru Hurme
Tampereen kaupungin
maankäytön suunnittelu
HA
NN
A L
EP
PÄN
EN
1. Palvelupiste Frenckellistä• Asiakaspalvelu, Palvelupiste Frenckell
puhelin 03 5656 4400, Frenckellinaukio 2 B,
ma–pe 8.30–15.45
• Kaikissa kaava-asioissa kannattaa ottaa yhteyttä
ensin Palvelupiste Frenckelliin. Yhteydenottosi
ohjataan tarvittaessa eteenpäin.
2. Virallisista kuulutuksista• Torstain Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa
• Kaupungin verkkosivuilla tampere.fi /ilmoitustaulu
• Verkon kuulutuksista on suora linkki ajankohtaiseen
materiaaliin.
3. Internetistä• Tampereen kaupungin sivuilta tampere.fi
• Tampereen kaupungin vireillä olevat asemakaavat
löytyvät kaupungin verkkosivuilta osoitteesta
tampere.fi /asuminen-jaymparisto/kaavoitus/
asemakaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat
• Kohteen päällä klikkaamalla saa näkyviin lisätietoja
asemakaavatyöstä. Lisätiedoissa näkyvää kaava-
numeroa klikkaamalla pääsee kohteen omalle
sivulle, jolta löytyvät kaavaan liittyvät dokumentit,
esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
luonnokset, asemakaavakartta ja -määräykset ja
selostus.
• Kaavakohteiden omien sivujen lisäksi kaavoi-
tukseen liittyvät ajankohtaiset asiat näkyvät usein
myös kaupungin verkkoetusivun tiedotteissa
sekä Kaavat ja kiinteistöt -sivun tiedotteissa.
Mistä saan tietoa kaavoista?
KU
VA
T: H
AN
NA
LE
PPÄ
NE
N
8 TAMPERE-lehti 1 | 2016
Yleiskaavoituksen tehtävänä on yhdys-
kuntarakenteen kasvun ja kehityksen
ohjaaminen tarkoituksenmukaisesti ja
tasapainoisesti kaupungin erilaiset osat
huomioon ottaen.
Kantakaupungissa korostuu täydentymisestä
ja muutoksesta aiheutuvien yhdyskuntarakenteen
kysymysten hallinta. Pohjoisella maaseutualueella
korostuu harvan asumisen yhteen sovittaminen pal-
velujen ja vesihuollon saatavuuden kanssa.
Vuoden 2015 aikana kaupunginvaltuustossa
hyväksyttiin kaksi osayleiskaavaa, Ojalan ja Nurmi-
Sorilan osayleiskaavat. Keskustan strateginen osa-
yleiskaava hyväksyttiin valtuustossa tammikuus-
sa 2016.
KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVASSA
VARAUDUTAAN KASVUUN
Kantakaupungin yleiskaava on kokonaistarkastelu ja
suunnitelma toiminnallisesta yhdyskuntarakentees-
ta tavoitevuoteen 2040 saakka. Keskeisiä tulevaisuu-
den haasteita ovat muun muassa kantakaupungin
täydentyminen uusilla asukkailla, elin keinoelämän
kehityksen edellytykset, sitoutuminen päästö vähen-
nyksiin, kaupunkiraitiotie osana kestävän liikkumi-
sen lisäämistä, arjen palveluiden saavutettavuus sekä
alueiden käyttötarkoituksien muutosten hallinta.
Yleiskaavan keskeinen tavoite on varautua
kaupungin asukasmäärän kasvulle asetettuun ta-
voit teeseen. Tavoitteen asettelun toisena lähtö-
kohtana on suunnittelun kohdealue, jo kertaalleen
kaavoitettu ja pääosin myös rakennettu Tampereen
kanta kaupunki.
Ennuste noin 60 000 uudesta asukkaasta vuo-
teen 2040 mennessä on mahdollista saavuttaa kan-
takaupungin nykyistä rakennetta uudistamalla ja
täydentämällä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää
kaupungin nykyisen maankäytön sekä liikenteen
ja palvelujen verkostojen tarkastelua uudelleen ja
jäsentämistä erityisesti tiivistyvän maankäytön ja
kasvavan liikenteen yhteensovittamiseksi.
Lisäksi täytyy varmistaa, että nykyisten asukkai-
8 TAMPERE-lehti 1 | 2016
KAAVOITUSKATSAUKSEEN on
koottu vuoden aikana tehtäviä merkit-
täviä kaavoituksen työkohteita. Asema-
ja yleiskaavoituskohteista sekä selvityk-
sistä on lyhyt kuvaus, samoin maakunta-
kaavoituksesta ja seudullisesta suunnit-
telusta. Vuoden aikana voidaan aloittaa
myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan.
Yleiskaavassa osoitetaan alueiden
käytön pääpiirteet kunnassa. Asema-
kaavalla suunnitellaan alueiden käytön
yksityiskohtaista järjestämistä, raken-
tamista ja kehittämistä. Yleiskaava on
ohjeena laadittaessa ja muutettaessa
asemakaavaa.
Maakuntakaava puolestaan ohjaa
yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa .
Kaavoituksen ja yleissuunnittelun
ohella ja jo niitä ennen tehdään erilaisia
selvi tyksiä esimerkiksi ympäristö- ja
liikenne asioista. Yleissuunnitelmia teh-
dään erityisesti täydennysrakentamista
varten. Niissä muodostetaan visio alue-
kokonaisuudesta, esimerkiksi kokonai-
sesta kaupunginosasta. Yleissuunnitel-
mat johtavat asemakaavoihin ja mahdol-
listavat korttelia tai tonttia laajemman
kuvan saamisen alueesta.
Kaavoituksen työkohteet pohjautu-
vat enimmäkseen kaavoitusohjelmaan,
jota tarkistetaan vuosittain. Myös maan-
omistaja voi tehdä aloitteen kaavan
laati misesta tai muuttamisesta.
Kaavoituksessa pyritään siihen, että
kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset
ja kaavoitukseen jollain tavalla osalli-
set tahot saisivat kaavoituksesta tietoa
jo alkuvaiheessa. Silloin mielipiteitä on
myös helpointa ottaa huomioon. Kaava-
prosessin aikana sovitetaan tavoitteita
ja erilaisia mielipiteitä yhteen mahdol-
lisuuksien mukaan. •
Maankäytön suunnittelu on osa kaupunkiympäristön kehittämistäMaankäytön suunnittelu laatii ja
tilaa yleis- ja asemakaavoja ja yleis-
suunnitelmia sekä valmistelee
poikkeamispäätöksiä ja suunnitte lu-
tar veratkaisuja. Yksikkö vastaa
omalta osaltaan seutuyhteistyöstä ja
kaupunkikehityksestä sekä kaavoitus-
ohjelmien laadinnasta. Maankäytön
suunnitteluun kuuluvat yleiskaavoi-
tuksen, yhdyskuntasuunnittelun ja
asemakaavoituksen toiminnat.
Taru Hurme
Suunnittelujohtaja,
p. 040 806 2601
Elina Karppinen
Asemakaavapäällikkö,
p. 040 8004908
Hanna Montonen
Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö,
p. 040 801 6952
Pia Hastio
Yleiskaavapäällikkö,
p. 040 801 6917
Sähköpostit ovat muotoa:
Kaavoituskatsaus2016
Yleiskaavoituksen
AR
KK
ITE
HD
IT M
Y
Yleiskaavan tavoite-
vaiheesessa on tehty
useita selvityksiä ,
joista yhdessä tutkittiin
liikenneväylien katta-
mi sen mahdollisuuksia.
Havainteessa näytetään
Linnainmaan Koillis-
keskus lännen suun-
nasta valtatien 9 ylittä-
vällä kansiratkaisulla.
Kasvua parempaan kaupunkiympäristöön
Kantakaupungin yleiskaavan tavoit-
teet on nyt määritelty. Keskeistä on
tavoitella kasvua, joka samalla ke-
hittää kaupunkiympäristön laatua.
Pohjoista maaseutua lukuun otta-
matta koko kaupunkia koskevan yleiskaavan
teemakartoista koostuva luonnos valmistuu
tänä keväänä.
9TAMPERE-lehti 1 | 2016TAMPERE-lehti 1 | 2016 9
työt 2016 den ja toimijoiden käyttämässä kaupungissa tapah-
tuvat muutokset ovat hyväksyttävissä.
Yleiskaavan luonnos laaditaan valittujen tavoit-
teiden pohjalta, ja se asetetaan nähtäville alkuvuonna
2016. Kantakaupungin yleiskaava 2040 -ehdotus
valmistuu hyväksyttäväksi valtuustokauden loppuun
mennessä.
POHJOISEN SUURALUEEN
ERITYISKYSYMYKSET
Pohjoisella suuralueella yleiskaavoituksen työ-
ohjelmassa 2016 ovat Kämmenniemen ja Terälahden
osayleiskaavat. Kämmenniemen osayleiskaavaa
laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Terälahdessa
tavoitteena on mahdollistaa rakennusluvat suoraan
osayleiskaavan pohjalta.
Kämmenniemen vahvistaminen asumisen ja
palvelujen alueena on tärkeää koko pohjoisen Tam-
pereen kannalta. Kämmenniemen laajentamista asu-
misen ja mahdollisesti myös työpaikka-alueiden
osalta on tarpeen tutkia yleiskaavalla. Kämmen-
niemen osayleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset
aloitetaan vuoden 2016 aikana.
Terälahden osayleiskaavan tavoitteena on kylä-
asutuksen kehittäminen yhteistyössä kyläläisten
kanssa sekä maankäytön kytkeytyminen keskitet-
tyyn vesihuoltoon. Kaavan luonnos oli nähtävillä
keväällä 2015. Kaavatyötä jatketaan vuoden 2016
aikana, kun alueen vesihuollon periaate on mää-
ritelty.
Pohjoisen suuralueen rakentamista ohjataan
kaavojen lisäksi poikkeamis- ja suunnittelutarve-
ratkaisuhakemusten pohjalta.
YLEISKAAVOITUS-
OHJELMANPÄIVITTÄMINEN
Kantakaupungin yleiskaavan laatiminen on yksi
Tampereen kaupunkistrategiassa määritellyistä val-
tuustokauden tehtävistä. Kantakaupungin yleiskaava
2040 -työn aikana pyritään myös yleiskaavaproses-
sin kehittämiseen siten, että yleiskaava on jatku-
vasti ajantasainen ja toimii vuorovaikutuksessa eri
toimijaosapuolien kanssa.
Riittävän usein päivitettävän yleiskaavapro sessin
avulla työ voidaan joustavasti painottaa kulloinkin
yleiskaavallisia ratkaisuja vaativiin aluekokonai-
suuksiin tai teemoihin.
Lisäksi kehitystyössä pyritään vahvistamaan
yleiskaavoituksen kytkentää valtuustokausittain
laadittavaan kaupunkistrategiaan. Tästä syystä yleis-
kaavoituksen työohjelma on jatkossa tarkoituksen-
mukaista laatia valtuustokauden mittaisena. Yleis-
kaavoitusohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuus-
tossa 14.12.2015. •
Tampereen ennustetaan kasvavan
lähes 60 000 asukkaalla vuoteen 2040
mennessä. Kantakaupunki on jo kaavoi-
tettu ja rakennettu, joten kasvu sen alu-
eella on tulevaisuudessa rakentamista
nykyisen kaupungin sisään.
– Enää kaupunki ei kasva vain niin,
että se kaavoittaa omistamansa maa-
alueen, rakentaa kadut ja luovuttaa
tontit rakentajille. Kaupunki kasvaa
myös uudistamalla ja muuttamalla jo
olemas sa olevien katujen ja tonttien alu-
eita. Siksi tarvitaan hyvää yhteistyötä
eri toimijoiden, asukkaiden ja kiinteis-
tönomistajien kanssa, yleiskaavapääl-
likkö Pia Hastio sanoo.
Yleiskaava 2040 -tavoitteet hyväk-
syttiin kaupunginvaltuustossa marras-
kuussa.
Tavoitteita on koko kantakaupungin
tasolle ja alueelliselle tasolle. Tavoittei-
den valmistelun aikana on käyty laajaa
vuoropuhelua kaupunkilaisten ja eri toi-
mijoiden kanssa.
Kaupunkitilan kehittäjilleyhteiset pelisäännötKoko kantakaupunkiin on määritel ty
kaikkien osapuolten yhteiset, nykyisen
kaupunkitilan kehittämistä koskevat
pelisäännöt. Pelisääntöjä tarvi taan, kos ka
kaupungin uudistaminen ei tapah du yk-
sipuolisesti vain kaupungin vetovas tuul-
la, vaan myös eri alojen toimijoiden ja
rakentajien käynnistäminä hankkeina.
– On pidettävä huolta, että kaupun-
kiympäristön laatu ei heikkene, vaan si-
tä pyritään nimenomaan parantamaan,
Pia Hastio toteaa.
Yleiskaavan Pelisäännöt-kartal-
la toiminnallisen kehittämisen
vyöhyke on punainen ja laadulli-
sen kehittämisen vyöhyke sininen.
Luonnon ydinalueet on merkitty
vihreällä ja järvien yhteydet kel-
taisella. Kartan muilla merkinnöil-
lä kuvataan alue- ja lähipalvelukes-
kuksia ja niiden yhteyksiä.
Pelisäännöt-kartta on jaettu ympä-
ristön ominaisuuksien perusteella
neljälle vyöhykkeelle. Työssäkäynnin
ja asioinnin kehittämisen vyöhykkeel-
lä tavoitteena on alueen aktiivisuuden
ja monipuolisuuden ylläpitäminen. Pää-
osin asumisen ja lähipalveluiden vyö-
hykkeellä keskeistä on kaupunkiympä-
ristön laadun parantaminen.
Järvellisen yhteyden vyöhykkeellä
parannetaan Näsijärven ja Pyhäjärven
ranta-alueiden kytkeytymistä muuhun
kaupunkiin. Neljäs vyöhyke on raken-
tamattomina säilyviä luonnon ydinalu-
eita, joilla on myös tärkeä merkitys vi-
heralueina.
– Yhteyksiä järville voidaan paran-
taa, kun esimerkiksi nykyisiltä veden-
puhdistamoilta vapautuu alueita. Tii-
vistyvässä kaupunkirakenteessa pysä-
köinnille ei myöskään voida järjestää ti-
laa vain maan päältä. Joukkoliikennet-
tä kehittämällä voidaan vähentää me-
lua ja lisätä turvallisuutta, Pia Hastio
kertoo ympäristön laadun kehittämi-
sen keinoista.
Maankäytön suunnittelun tavoittei-
ta ovat muun muassa asuinympäristö-
jen monipuolistaminen ja perheasu-
misen mahdollistaminen tiivistyvässä
kaupungissa. Uudistamista kaipaavien
kerrostalolähiöiden kehittäminen on
myös tavoitteena.
– Myös palvelujen hyvä saavutetta-
vuus ja helppo pääsy viheralueille ovat
tavoitteita, jotka lisäävät niin asukkai-
den hyvinvointia kuin koko kaupungin
houkuttelevuutta.•
10 TAMPERE-lehti 1 | 2016
TAMPERE-lehti 1 | 201610
Asemakaavoituksen tärkeimmät työkohteet
KESKUSTA
SUUNNITTELIJAT
I INA LAAKKONEN
MARJUT AHPONEN
ANNA HYYPPÄ
1 KUNKUN PARKKI
Tampereen ydinkeskustan maanalaisen
huollon ja pysäköinnin yleissuunnitel-
man pohjalta laaditaan asemakaavaa
maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä
siihen liittyvien porrasyhteyksien ja si-
säänajojen sijoittumiseksi Tammerkos-
ken länsipuolelle. Kunkun parkki on osa
ydinkeskustan maanalaista pysäköin-
tiverkkoa, joka kuuluu keskustan ke-
hittämisohjelman keskeisiin hankkei-
siin. Asemakaava 2016. (8437 JA 8532)
LAAKKONEN
2 III, VI XIII (NALKALA,
KAAKINMAA, RATINA),
ETELÄPUISTO
2014 ratkenneen kansainvälisen suun-
nittelukilpailun voittajaehdotuksen
pohjalta laaditaan korkeatasoisen, kau-
punkimaisen asuinalueratkaisun moni-
puolisine virkistysmahdollisuuksineen
mahdollistava asemakaava Eteläpuis-
toon ja lähiympäristöön. Alueen ase-
makaavoitus käynnistyi alkuvuodesta
2015. Asemakaava 2016. (8581) LAAK-
KONEN
3 II (TAMMERKOSKI),
10-KORTTELIN ASEMAKAAVA-
MUUTOS
Korttelin 10 tonttien 3, 4, 11, 12 ja 13
Kaavoituskatsaus2016
Kulttuurihistoriallisesti ja
kaupunkikuvallisesti arvo-
kas Koukkuniemen alue
uudistuu. Vanhusten laitos-
hoito vähenee, ja alueelle on
tulossa ikäihmisten palveluasumista
ja tavallisia asuntoja.
Koukkuniemessä on jo palvelu asu-
mista peruskorjatussa Jukola-talossa
sekä uudessa Impivaarassa. Asema-
kaavassa suunnitellaan myös Näsi-
järven ranta-alueiden virkistyskäyt-
töä ja parannetaan liikenneturvalli-
suutta erityisesti Rauhaniemen päässä.
Suunnittelualue rajautuu Lapin-
kaa reen, Rauhaniementiehen, Kaupin
kansanpuistoon sekä Näsijärveen. Alu-
eella on Koukkuniemen vanhainkodin
rakennuksia, perhetukikeskus Päivä-
perho, Rauhaniemen kansankylpy-
lä ja Rauhaniemen pienvenesatama
sekä yhdistysten ve-
nesatamat.
Itäosaan uusiaasuinkerrostalojaSuurin osa Koukku-
niemen rakennuksis-
ta säilytetään.
– Vanhimmat 1920–1950-luvuilta
peräisin olevat rakennukset säilyte-
tään, ja tilat muutetaan kodinomai-
siksi ikäihmisten palveluasunnoiksi.
Korttelin itäosasta puretaan uloimmat
kaksi huonokuntoista Rauhaniemen
sairaalarakennusta, ja niiden tilalle tu-
lee asuinkerrostaloja. Koukkuniemen
uuden asuinalueen ja vanhan osan vä-
liin on hahmoteltu pihakatu, kertovat
kaavoitusarkkitehdit Katarina Surak-
ka ja Vesa Kinttula.
– Osassa taloista voisi olla myös
laadukkaita vuokra-asuntoja, pohtii
Vesa Kinttula.
Itäosan uudisrakennusten toteut-
tamiseksi järjestetään ehkä tontin-
luovutuskilpailu, ja asumismuodot
tarkentuvat siinä vaiheessa.
Ranta-alueet paremminkaupunkilaisten käyttöönKoukkuniemen alue järvimaisemi-
kehittämiseksi laaditaan asemakaava-
muutos. Kaavamuutoksen pohjana on
koko kortteliin laadittu korttelisuun-
nitelma, jossa tutkittiin kaupunkira-
kenteen täydennysmahdollisuuksia.
Tavoitteena on korttelin käyttötarkoi-
tuksen moni puolistaminen ja täyden-
nysrakentaminen alueen kulttuuriym-
päristöarvot huomioiden. Asemakaava
2016. (8557) HYYPPÄ
4 PYYNIKKI,
PYHÄRANTA
Asemakaavalla tutkitaan alueella sijait-
sevan toimistorakennuksen (nk. Pyyni-
kin teletalon) korvaamista asuinkerros-
talolla. Kaupungin omistamien alueiden
osalta tavoitteena on muun muassa At-
laspuiston länsiosaa koskevien suun-
nitelmien tarkastaminen ja alueen py-
säköintijärjestelyiden selkeyttäminen.
Asemakaava 2016. (8561) AHPONEN
Koukkuniemi uudistuu eri ikäryhmien asuinalueeksi
Koukkuniemi uudistuu
hienoksi asuinalueeksi niin
ikäihmisille kuin muillekin
ikäryhmille. Myös Näsijärven
rantareittiä ja Rauhaniemen
liikennejärjestelyjä paranne-
taan, joten alueen virkistys-
käyttömahdollisuudet
kohenevat.
5 I (FINLAYSON),
PUUVILLATEHTAANKATU 6,
NÄSILINNANKATU 2–6 JA
NÄSIJÄRVENKATU 3
Korttelin 6 Näsilinnankadun puoleis-
ten tonttien nykyistä rakennuskantaa
korvaavaa uudisrakentamista tutkitaan
kohteeseen laadittujen viitesuunnitel-
mien pohjalta. Asemakaava 2016. (8503)
Ahponen
6 III (NALKALA),
KESKUSTAKORTTELEIDEN
TÄYDENNYSRAKENTAMINEN,
NÄSILINNANKATU 40,
NÄSILINNANKATU 39–41,
HÄMEENPUISTO 39
Asemakaavoilla tutkitaan kortteleiden
täydennysrakentamisen mahdollisuuk-
sia. Asemakaavat 2016. (8597, 8599,
8584) AHPONEN JA HYYPPÄ
ksi laaditaan asemakaava-
vamuutoksen pohjana on
iin laadittu korttelisuun-
sa tutkittiin kaupunkira-
ydennysmahdollisuuksia.
on korttelin käyttötarkoi-
puolistaminen ja täyden-
minen alueen kulttuuriym-
huomioiden. Asemakaava
HYYPPÄ
KKI,
A
la tutkitaan alueella sijait-
5 I (FINLAYSON),
PUUVILLATEHTAANKATU 6,
NÄSILINNANKATU 2–6 JA
NÄSIJÄRVENKATU 3
Korttelin 6 Näsilinnankadun puoleis-
ten tonttien nykyistä rakennuskantaa
korvaavaa uudisrakentamista tutkitaan
kohteeseen laadittujen viitesuunnitel-
mien pohjalta. Asemakaava 2016. (8503)
Ahponen
6 III (NALKALA),
KESKUSTAKORTTELEIDEN
TÄYDENNYSRAKENTAMINEN,
Ä
11TAMPERE-lehti 1 | 2016 11TAMPERE-lehti 1 | 2016
ITÄ
SUUNNITTELIJAT:
VESA KINTTULA
MARKKU KAILA
KATARIINA KORTE
KATARINA SURAKKA
8 KALEVA, PELLERVON KOULUN
TONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN
MUUTOS
Entisen Pellervon koulun tontille laa-
ditaan asemakaavamuutos, jossa ton-
tin käyttötarkoitusta muutetaan ja jolla
mahdollistetaan täydennysrakentami-
nen koulun piha-alueelle. Tavoitteena
on sijoittaa koulun tontille kaupunki-
mainen päiväkoti- ja koulurakennus se-
kä asuntorakentamista. Asemakaavoi-
tus jatkuu 2016. (8297) KAILA
9 KALEVANRINNE, KALEVA,
ASEMAKAAVATYÖT
Alueelle on laadittu Kalevanrinteen
osayleiskaavaan pohjautuen vuonna
2013 Kalevanrinteen yleissuunnitel-
ma. Asemakaavatyö 8489 liittyy myös
käynnissä olevaan Hakametsän yleis-
suunnitelmaan, jonka pohjalta alueelle
laaditaan asemakaavamuutoksia asuin-,
liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten
toteuttamiseksi. Asemakaavoitus jatkuu
2016. (8489, 8479) KAILA
10 KALEVA, KEKKOSENTIE–
TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNE-
SILTA
Teiskontien itäpäässä Kalevan ABC-lii-
kenneaseman lähialueella valmistellaan
raitiotietä varten linjausta Tamkin ja
Taysin suuntaan. Asemakaava 2016.
(8602) SURAKKA
neen tulee tamperelaisille entistä
tutummaksi myös sen takia, että
kaavaan sisältyy rantojen kehittämi-
nen. Näsijärven rantaan on tavoittee-
na saada yhtenäinen kävely reitti
Lapinkaaresta Rauhaniemeen saak-
ka. Reitin varrelle tulisi kaksi uutta
uimapaikkaa nykyisten uimakop-
pien kohdille.
Rauhaniemen kansankylpylän
rakennus on tarkoitus suojella, ja
Rauhaniemen liikenne- ja pysä-
köintijärjestelyjä selkeytetään turval-
lisuuden parantamiseksi. Rauhanie-
mentieltä rantaan kulkevaa yhteyttä
parannetaan ja pysäköintipaikkoja
lisätään. Lisäksi Rauhaniementien
kävely- ja pyörätietä jatketaan Rauha-
niemeen saakka.
Kansankylpylän itäpuolella Rom-
sinlahden ympäristössä on pien ve-
ne satama ja veneyhdistysten vene-
paikkoja. Alue säilyy nykyises sä
käytössä myös uuden asemakaavan
myötä. Venepaikka-alueella ei ole
aiempaa asemakaavaa.
Koukkuniemen ja Rauhaniemen
asemakaavan luonnos tulee nähtä-
ville keväällä ja ehdotus syksyllä. Ta-
voitteena on saada kaava voimaan
vuonna 2017.•
7 XV (TAMMELA),
TAMMELAN PUISTOKATU 21
Asemakaavan tavoitteena on liiketontin
muuttaminen asuinkäyttöön sekä kort-
telin täydennysrakentaminen. Asema-
kaava 2016. (8622) HYYPPÄ
Asemakaavoituksen
ja yhdyskuntaraken-
teen eheyttämisen
työkohteet kartalla.
11 HUIKAS, SEURAKUNTA-
TALON TONTIN KÄYTTÖ-
TARKOITUKSEN MUUTOS
Tampereen evankelisluterilaisen seura-
kunnan omistamalla Uudenkylän seura-
kuntakodin tontilla laaditaan asemakaa-
vamuutosta, jossa tutkitaan asumisen
sijoittumista seurakuntatalon eteläpuo-
lelle. Asemakaava 2016. (8531) KORTE
12 RISTINARKKU,
JANKAN LIIKEKESKUS
Jankan liikekeskuksen alueella valmis-
tellaan asemakaavamuutosta, jossa tut-
kitaan asumisen sijoittamista nykyisen
liikekeskuksen paikalle sekä asuntora-
kentamisen tehostamista liikekeskuk-
sen eteläpuolella. Asemakaava 2017.
(8598) SURAKKA
13 LAPPI,
RAUHANNIEMENTIE 20–28
Lapin kaupunginosassa Rauhaniemen-
tien varressa muutetaan opiskelijaker-
rostalojen kaavaa. Nykyiset käyttöikänsä
päässä olevat elementtitalot korvataan
Kalevanrinteen alue Sammonkadun
päässä uusiutuu, kun entisten liike-
rakennusten tilalle nousee asuin-
kerrostaloja. Korttelin ensimmäiset
talot valmistuvat syksyllä 2016.
1 HAKAMETSÄN ALUEEN 2014 aloitettu täyden-
nysrakentamisen Ehyt-yleissuunnittelu jatkuu. Alueelle
sopivia maankäytön toimintoja ja liikenneratkaisuja
tutkitaan silmälläpitäen muiden lähihankkeiden vaiku-
tus kehityksen suuntaajana. Työssä huomioidaan jää-
halli alueen urheilukampuksen ja raitiotiekatujen
tarkennetut yleis- ja katusuunnitelmat.
Alueella on käynnissä myös Iskun asemakaava-
muutos, jonka myötä Rieväkadun jatkamista pohjoiseen
Hervannan valtaväylän itäpuolelle tutkitaan.
Yleissuunnitelma-alueeseen lukeutuvasta Hippos-
kylän korttelista on tehty erillisselvitystä ja sen asema-
kaavoitus alkaa. Alueen eteläpäässä suunnittelun
kohteena on myös Hervannan valtaväylän ja Sandelinin
puiston välinen kortteli Hakametsän asuinalueen lähei-
syydessä.
2 MULTISILLAN 2015 käynnistetty yleissuunni-
telma jatkuu luonnosvaiheen jälkeen liikennesuunnit-
telun painotuksella. Päiväkodin ja koulun uudelleen
sijoittamista palveluverkkosuunnittelun pohjalta ja
niiden nykyisien tonttien käyttöä täydennysrakenta mi-
seen tutkitaan. Joukkoliikenteen laatukäytävän varressa
olevalla asuinalueella otetaan suunnittelussa huomioon
virkis tysalue- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien
kehittäminen. Multisillan suunnittelun tavoitteena on
alueen elinvoimaisuuden lisääminen ja Lempääläntien
varren sekä liikekeskuksen ympäristön yleisten alueiden
tar joaman potentiaalin hyödyntäminen täydennys-
rakentamiseen.
uudella asuinrakentamisella ja samal-
la lisätään rakennusoikeutta huomioi-
den valtakunnallisesti arvokas Lapin
pientaloalue, viheralueet, Koukkunie-
men alue sekä koko alueen pysäköinti
ja liikennejärjestelyt. Asemakaava 2016.
(8521) SURAKKA
Ase
ja y
teen
työk
1 HAKAMETS
nysrakentamisen Eh
sopivia maankäytön
tutkitaan silmälläpi
tus kehityksen suun
halli alueen urheiluk
tarkennetut yleis- jaaa
Alueella on käyn
muutos, jonka myöt
Hervannan valtaväy
Yleissuunnitelm
kylän korttelista on
kaavoitus alkaa. Alu
kohteena on myös H
puiston välinen korrrrr
syydessä.
2 MULTISILLA
telma jatkuu luonno
telun painotuksella
sijoittamista palveluuu
12 TAMPERE-lehti 1 | 201612 TAMPERE-lehti 1 | 201612
Kaavoituskatsaus2016
14 LAPINNIEMI JA PETSAMO,
KOUKKUNIEMEN JA RAUHA-
NIEMEN ASEMAKAAVAMUUTOS
Koukkuniemen alueelle laaditaan ase-
makaavamuutosta, joka mahdollistaa
uutta asuntorakentamista vanhainko-
din tontin itäosaan. Asemakaava 2016.
(8568) KINTTULA , SURAKKA
15 OJALA, AITOVUOREN
TEOLLISUUSALUE
Ojalan alueen pohjoisosassa Tarasten-
järven eritasoliittymän eteläpuolella val-
mistellaan työpaikka- ja teollisuusalu-
een asemakaavaa Ojalan osayleiskaavan
pohjalta. Asemakaava 2017. (8508) EE-
RIKÄINEN, KINTTULA
16 OJALA, ASUINALUEET JA
KESKUSTA
Ojalan osayleiskaavan pohjalta käyn-
nistetään asemakaavojen laatiminen
alueella pääkokoojakadun ja Kangas-
alan Lamminrahkan alueen suuntaan.
Ojalankylän asemakaavaehdotus nro
7950 tarkistetaan. Ensimmäisen vai-
heen asemakaava 2017. KINTTULA, SURAK-
KA, KORTE
17 KISSANMAA,
HIPPOSKYLÄ
Hipposkylän alueelle tutkitaan lisära-
kentamista ja kaavaratkaisua, jolla selvi-
tetään nykyisten vuokratalojen tulevai-
suus. Työn valmistelu on käynnistynyt
Hakametsän yleissuunnitelman yhtey-
dessä osallistumistilaisuuksin. Asema-
kaava 2017. (8549) KAILA, KINTTULA, KORTE
ETELÄ
SUUNNITTELIJAT:
ILKKA KOTILAINEN
HANNA OHTOLA
PÄIVI VEI JOLA
EEVA HAKOLA
18 KAUKAJÄRVI, ANNALA,
TUPSULA
Asemakaavan tavoitteena on rakennus-
oikeuden lisääminen täydennysrakenta-
mista varten. Nykyinen asuinkerrostalo
on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle
tehokkaampaa asumista. Asemakaava
2016. (8623) VEI JOLA
19 VIIALA, NUIJATIE 31,
VTS
Asemakaavan tavoitteena on alueen täy-
dennysrakentaminen vuokra-asumi-
seen. Tontilla olevat huonokuntoiset
asuinrakennukset on tarkoitus purkaa
ja rakentaa tilalle tehokkaampaa asu-
mista. Alueelle suunnitellaan kerrosta-
lojen lisäksi myös pientaloja. Asema-
kaava 2016. (8627) VEI JOLA
20 MESSUKYLÄNKATU 30–32
Asemakaavan tavoitteena on kehittää va-
jaakäyttöistä kiinteistöä ja lisätä asuin-
rakentamista, joka tukeutuu olemassa
olevaan palvelurakenteeseen ja infraan.
Vanhat rakennukset puretaan ja uudet,
korkeammat asuinrakennukset raken-
netaan lähemmäs Messukylänkatua.
Samalla tiivistetään kaupunkiraken-
netta ja kehitetään Messukylänkadun
varren kaupunkikuvaa. Asemakaava
2016. (8619) GRAF
21 VUORES VÄSTINGINMÄKI
Asuinalue asemakaavoitetaan use-
ammassa vaiheessa koko alueelle laa-
dittavan yleissuunnitelman pohjalta.
Ensimmäinen asemakaava on pien-
talopainotteinen. Asemakaava 2016.
(8587) KIVILUOTO
22 KOIVISTONKYLÄ,
ILOKKAANPUISTO
Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa
Ilokkaanpuiston alueelle asuntoraken-
tamista, joka on osa E-lukulaskentaan
ja nollaenergiarakentamiseen liittyvää
kehityshanketta. Perusajatuksena on
toteuttaa uusiutuvan energian voima-
laitoksia keskitetysti itse asuntoalueen
ulkopuolelle palvelemaan kiinteistöjä.
Asuntoalueen rakennukset sekä sopi-
muksellisesti kytketyt voimalaitokset
muodostaisivat laskennallisesti nolla-
tai jopa plusenergiaratkaisun. Asema-
kaava 2016. (8617) OHTOLA
23 XXV (NEKALA), NORMAALI-
KOULU JA PÄIVÄKOTI
Asemakaavalla mahdollistetaan normaa-
likoulun laajentaminen tulevaisuudes-
sa ja uuden päiväkodin rakentaminen
alueen länsiosaan. Mustametsä säilyy
pääasiassa viheralueena. Asemakaava
2016. (8577) VEI JOLA
24 RAUTAHARKKO. TAATALA ,
RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA,
XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN
SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO
Asemakaavalla mahdollistetaan Tampe-
reen seudun keskuspuhdistamohank-
keen toteuttaminen. Suunnittelualue on
noin kolme kilometriä pitkä kaartuva
vyöhyke, joka ulottuu Viinikanlahden
nykyisen jätevedenpuhdistamon alueel-
ta Vihilahden, Rautaharkon ja Lakalaivan
kautta edelleen Sulkavuoren itäpuolelle.
Työhön sisältyy kaksi maanpäällisiä alu-
eita koskevaa ja kaksi maanalaista ase-
makaavaa. Asemakaavat 2016. (8610–
8613) AHPONEN
Kaupungin koillisosaan tule-
van uuden Ojalan asuinalu-
een asemakaavoitus alkaa .
Ensimmäisessä vaihees-
sa asemakaavoitetaan arvi-
Ojalaan aluksi 1 200 asukasta ja 150 pientaloa
AITOLAHDENTIE
OJALAN KYLÄ
UUSI KATU
UUSI KATU LAMMINRAHKAAN
KESKUSTA-ALUE
olta 1 200 asukkaalle asuntoja, joista
150 on pientaloja. Kaikkiaan pientaloja
Tampereen puolelle arvioidaan tulevan
noin 500. – Ojalaan halutaan suunnitella
ekologisia pientaloja. Muun muassa
aurinkopaneelit ja maalämpö voivat
olla energiaratkaisuja alueella, johon
kaukolämpöverkko ei ulotu, projekti-
arkkitehti Vesa Kinttula kertoo.
Ojalassa voidaan käyttää Nurmi-
Sorilan Aurinkokaupunki -hankkeen
ekologisen suunnittelun ja rakentami-
sen oppeja. Ympäristöarvojen ja alueen
viihtyisyyden tärkeys tuli myös esiin
viime keväänä kootussa teemaryhmäs-
sä, jossa ideoitiin uudenlaista pientalo-
aluetta Ojalaan.
Naapurikuntien yhteistyötäAivan aluksi Risson läheisyyteen teh-
dään pieni asemakaava muutamille
rivitaloille ja katuyhteydelle, joka vie
Lamminrahkaan Kangasalan puolelle.
Havainnekuvassa Ojalan koko
asuinalue, keltaisella ensimmäi-
senä toteutettava osuus. Vasem-
massa alakulmassa näkyy Kan-
gasalan Lamminrahkasta tuleva
uusi katu, joka kulkee keskustan
kautta ja liittyy Aitolahdentielle.
Vuoreksen rakentaminen jatkuu.
Parhaillaan on menossa Särkijärven
pohjoispuolella olevan Västinginmäen
asemakaavoitus. Kuva on Koukku-
rannan asuinalueesta, jonka Vuores-
keskuksen puoleiseen päähän on
rakennettu uusia kerrostaloja.
Vuoreksen valmistuttua vuoden
2025 paikkeilla siellä asuu yli
14 000 ihmistä.
Yleiskaava valmisteltiin yhdessä naa-
purikunnan kanssa juuri liikenneyhte-
yksien ja yhteisten palveluiden takia.
Kokoojakadut toimivat alueen jouk-
koliikennereitteinä.
Aikanaan noin 5 000 tamperelaisen
Ojalan asukkaan palvelut painottuvat
Kangasalan puolelle. Ojala-Lamminrah-
kasta tulee jopa 14 000 asukkaan koko-
naisuus. Suunnitteluyhteistyö jat kuu.
Ojala syntyy metsäiselle alueelle, jos-
sa on ennestään asutusta vain saman-
nimisessä kylässä. Tärkeiden luonto-
arvojen säilyttäminen olikin keskeistä
jo yleiskaavoituksessa. Halimas jär ven
luonnonsuojelualuetta laajennettiin, ja
Lamminrahkan suoalue on myös arvo-
kas luontokohde. Alueen vesitalouden
ottaminen huomioon suunnittelussa on
tärkeää muun muassa juuri suoaluei-
den ja Halimasjärven takia.
– Erikoinen yksityiskohta alueen
historiassa on turverata, joka ei juuri ol-
lut varsinaisessa käytössään. Tämä Mos-
sin rata ei enää kovin paljon maastossa
erotu, mutta siitä voidaan saada alueel-
le ainakin nimistöä, kaavoitusarkkiteh-
ti Katarina Surakka kertoo. •
13TAMPERE-lehti 1 | 2016 13TAMPERE-lehti 1 | 2014 13TAMPERE-lehti 1 | 2016
25 PELTOLAMMI,
VAAHTERA KUJA 1–9
Asemakaavalla mahdollistetaan kerros-
alan lisäys ja 3-kerroksisen lamellira-
kennuksen korvaaminen uudisraken-
nuksella. Kaupungin tavoitteena on
Peltolammin kaupunkikuvaa eheyttä-
vä täydentäminen lähialueen arvokkaat
kulttuuriympäristöarvot huomioiden.
Asemakaava 2016. (8608) GRAF
26 HÄRMÄLÄ,
PERKIÖNKATU 65–69 JA 73–75
Osoitteessa Perkiönkatu 65–69 olevat ra-
kennukset puretaan ja maaperä puhdis-
tetaan. Kortteliin suunnitellaan moni-
muotoista asumista pientaloihin ja
kerrostaloihin ympäristöön sopeutta-
en. Osoitteessa Perkiönkatu 73–75 on
tavoitteena kunnostaa huonokuntoiset
asuinkerrostalot ja tutkia täydennys-
rakentamista olemassa olevaan koko-
naisuuteen liittyen. Asemakaava 2016.
(8426) OHTOLA
27 LAKALAIVAN
PALVELUKESKITTYMÄ
Lakalaivaan suunnitellaan uutta moni-
puolista palvelukeskittymää. Koulu- ja
päivähoitopalveluiden lisäksi alueelle
sijoittuisi myös muita palveluja. Ase-
makaavamuutoksen aluerajaus mää-
ritellään hankkeen edetessä. Laajempi
tavoite on muodostaa Lakalaivaan kan-
takaupungin yleiskaavan 2040 tavoittei-
den mukaisesti aluekeskus, joka Pelto-
lammin ja Multisillan lisäksi palvelisi
myös muita eteläisiä kaupunginosia.
Käyttötarkoituksen muutoksen lisäk-
si myös liikenneverkkoon tulee muu-
toksia. Asemakaava 2017. (8628) KOTI-
LAINEN, OHTOLA
LÄNSI
SUUNNITTELIJAT:
RIIKKA RAHKONEN
JOUKO SEPPÄNEN
MINNA KIVILUOTO
SARI PIETILÄ
28 PISPALA
Pispalan asemakaavojen uudistaminen
tehdään kolmessa vaiheessa, joista vi-
reillä ovat II-vaiheen kaavamuutokset
Pispalan valtatien varrella (8309) ja Ala-
Pispalassa (8310). Asemakaavamuutok-
set laaditaan yhdyskuntalautakunnan
vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen
asemakaavamuutoksissa sovelletun pe-
riaatteen mukaisesti. Asemakaavat 2016.
KIVILUOTO, SEPPÄNEN, PIETILÄ
29 EPILÄNHARJU, ABLOYN ALUE
Tohloppi-järven etelärannan teollisuus-
aluetta rautatien varressa suunnitellaan
muutettavaksi asuinkerrostalojen alu-
eeksi. Asemakaava 2016. (8525) SEPPÄ-
NEN
30 TESOMAN RAUTATIEKORTTELI ,
ASUIN- JA LIIKERAKENTAMISTA
Tesomankadun, Tesoman valtatien ja ra-
Kaavojen ja muiden maankäy-
tön suunnitelmien laadin-
taprosessit vaihtelevat nii-
den laajuuden ja merkityk-
sen mukaan. Tampereella vi-
reillä olevien kaavojen ja maankäytön
suunnitelmien materiaali on nähtä villä
Palvelupiste Frenckellissä. Lisäksi ma-
teriaalia on yleensä myös kaavoituksen
verkkosivuilla ja joissakin tapauksis-
sa aineistoa toimitetaan muun muas-
sa suunnitelma-alueen lähellä olevaan
kirjastoon tutustumista varten.
Kaavoituksen vireilletulosta il-
moitetaan tässä kaavoituskatsauk-
sessa, erillisessä kuulutuksessa, in-
ternetissä tai kirjeitse asianosaisil-
le. Alkuvaiheessa tehdään osallistu-
mis- ja arviointisuunnitelma, joka
asetetaan nähtäville ja josta voi esit-
tää mielipiteitä.
Vaikutuksiltaan vähäisemmissä
asemakaavamuutoksissa voidaan
osallistumis- ja arviointisuunnitel-
man yhteydessä kuuluttaa nähtävil-
le myös valmisteluaineistoa. Tällöin
erillinen valmisteluvaiheen kuulemi-
nen voi jäädä pois. Merkittävissä kaa-
voissa voidaan koota osallisryhmä,
jonka kanssa käydään vuoropuhelua
työn aikana.
Valmisteluvaiheenaineisto on nähtävilläSuunnittelualueelta laaditaan selvi-
tyksiä ja tarkennetaan työn tavoitteita.
Niiden pohjalta valmistellaan suunni-
telmia, joiden vaikutuksia arvioidaan.
Valmisteluvaiheen aineisto asetetaan
nähtäville, ja siitä ilmoitetaan lehdis-
sä ja kaupungin verkkosivuilla . Kunta-
laisilla ja osallisilla on mahdollisuus
esittää mielipiteensä. Yleiskaavoista
ja merkittävistä asemakaavoista jär-
jestetään yleisötilaisuuksia.
Valmisteluaineisto valmistellaan
ehdotukseksi, jossa pyritään otta-
maan huomioon nähtävillä olon ai-
kana esitettyjä mielipiteitä. Ehdotuk-
sesta pyydetään tarpeen mukaan lau-
suntoja, ja se asetetaan yleisesti näh-
täville. Ehdotus kuulutetaan ilmoitus-
välineissä nähtäville, jolloin kaavasta
on mahdollista tehdä muistutuksia.
Ehdotusta voidaan esitellä yleisöti-
laisuudessa.
Mahdollisten muistutusten poh-
jalta tehdään tarvittaessa muutoksia
ehdotukseen ja vastataan muistutuk-
siin. Asemakaavaehdotus, mahdolli-
set muistutukset sekä vastineet nii-
hin käsitellään yhdyskuntalautakun-
nassa, joka hyväksyy kaavan tai esit-
tää kaavan hyväksymistä kaupungin-
hallitukselle ja -valtuustolle.
Valtuusto hyväksyy kaavat pää-
töksellä , josta on mahdollisuus vie-
lä valittaa hallinto -oikeuteen. Kaava
tulee voimaan, kun hyväksy mispäätös
kuulutetaan ilmoitus välineissä. •
Kaavoituksen vaiheet
ta-alueen väliselle alueelle valmistellaan
asemakaavamuutosta asuinkerrostalo-
jen, päivittäistavarakaupan ja lähijuna-
seisakkeen mahdollistamiseksi alueelle
Tesoman yleissuunnitelman pohjalta.
Asemakaavaehdotus 2016. (8527) RAH-
KONEN
31 MYLLYPURO,
KOLMENKULMA II,
TOIMITILA- JA TEOLLISUUSALUE
Asemakaavaa valmistellaan liike-, toi-
misto- ja työpaikkarakentamisen mah-
dollistamiseksi 2014 laaditun viitesuun-
nitelman mukaisesti. Kolmenkulman
alueen asemakaavoitus perustuu Myl-
lypuron osayleiskaavaan. Asemakaava
2016. (8189) KINTTULA , SEPPÄNEN
32 LIELAHTI, TEIVAANKATU
2–8, ASUINKERROSTALOJA
LielahtIkeskuksen viereiselle piente-
ollisuusalueelle suunnitellaan asuin-
kerrostaloja. Asemakaava 2016. (8586)
SEPPÄNEN
33 LIELAHTI, OLLINOJAN-
KATU 6, LIELAHDEN PÄIVÄKOTI
Asemakaavan muutoksessa mahdollis-
tetaan päiväkotirakennuksen uusiminen
pysäköintialueineen ja huoltoyhteyksi-
neen. Asemakaava 2017. (8625) PIETILÄ
34 RAHOLA,
RAHOLAN KARTANO JA
SIIRTOLA PUUTARHA-ALUE
Asemakaavassa tutkitaan Raholan
kartanoalueen muutamista asuinkäyt-
töön vanhat rakennukset säilyttäen sekä
osoittaen täydennysrakentamista.
Siirtolapuutarhan alueella osoitetaan
aluevaraukset tarvittaville toiminnoille.
Asemakaava 2016. (8304) PIETILÄ
35 NIEMENRANTA,
III VAIHE,
ASUINRAKENTAMISTA
Asemakaava valmistellaan Niemenran-
nan osayleiskaavan ja 2010 valmistu-
neen Niemenrannan yleissuunnitel-
man pohjalta.
Asemakaava 2017. (8496) RAHKONEN,
SEPPÄNEN
Hiedanrantaan uusi kaupunginosa
Hiedanrannan alue sijaitsee Lielahdes-
sa Metsä Boardin entisen selluteh-
taan alueella neljän kilometrin päässä
Tampereen keskustasta. Kaupunki osti
sellun keitosta hiljentyneen 90 hehtaa-
rin alueen 26 miljoonalla eurolla vuon-
na 2014. Alueeseen kuuluu myös 1000
hehtaaria vesialuetta.
Näsijärveen rajoittuva alue on vanhaa teollisuusaluetta, jonka länsi-
osassa on edelleen kaksi toimivaa tehdasta . Alueella sijaitsee myös 1800-lu-
vulla rakennettu punatiilinen kartano rakennus, joka on aikoinaan toimi-
nut sellu tehtaan konttorina.
Hiedanrannalle suunnitellaan nyt uutta käyttöä. Alue on suunnitellun
raitiotien reitin varrella. Alustavan arvion mukaan sinne voitaisiin saada
asuntoja 15 000–25 000 asukkaalle ja 12 000–14 000 työpaikkaa. Alueen
suunnittelukilpailu järjestetään kevään 2016 aikana.
36 LAMMINPÄÄ, NAUHA-
TEHTAAN ALUE JA SUONSIVUNKA-
TU 23–25, ASUINRAKENTAMISTA
Teollisuusalue Vaasantien varressa
suun nitellaan muutettavaksi asuinker-
rostalojen alueeksi. VTS:n tontin käy-
tön tehostamista tutkitaan. Asemakaa-
va 2017. (8585) SEPPÄNEN
37 KAARILA, HUTIKONPUISTO
LÄHIYMPÄRISTÖINEEN,
ASUINRAKENTAMISTA
Alueelle suunnitellaan uusi kerros- ja
pientaloalue maisema-arvot huomi-
oiden. Asemakaava 2017. (8391) SEPPÄ-
NEN
14 TAMPERE-lehti 1 | 201614 TAMPERE-lehti 1 | 2016
Maakuntakaavoitus 2016
Maankäyttö- ja raken-
nuslain (MRL) mukaan
maakunnan liiton tu-
lee huolehtia tarpeelli-
sesta maakuntakaavan
laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan
tasalla ja sen kehittämisestä. Pirkan-
maalla maakuntakaavan laatimisesta
huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22
kunnan omistama kuntayhtymä. Maa-
kuntakaavan laatimista koskevat pää-
tökset tekee maakuntahallitus, ja kaa-
van hyväksyy maakuntavaltuusto.
Vuoden 2016 alkupuolella voimaan
tuleva maankäyttö- ja rakennuslain
muutos tulee muuttamaan maakunta-
kaavan valmisteluprosessia. Ympäristö-
ministeriö luopuu maakuntakaavojen
vahvistamisesta.
Maakuntakaavassa esitetään alu-
eiden käytön ja yhdyskuntarakenteen
periaatteet ja osoitetaan maakunnan
kehittämisen kannalta tarpeellisia alu-
eita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä
osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden
käyttöä koskevien valtakunnallisten tai
maakunnallisten tavoitteiden kannalta
tai useamman kuin yhden kunnan alu-
eiden käytön yhteen sovittamiseksi on
tarpeen. (MRL 25 §).
Maakuntakaava on ohjeena laadit-
taessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja
asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muu-
toin toimenpiteisiin alueiden käytön
järjestämiseksi. (MRL 32 §).
Pirkanmaalla on voimassa kolme
vahvistettua maakuntakaavaa.
Maakun ta kaavojen yhdistelmään
voi tutustua osoitteessa: kartta.pir-
kanmaa.fi /
Kaupunkiseudun suunnittelu 2016
Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Kangasalan, Lempäälän,
Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja
Ylöjärven kunnat. Maankäytön strategisen suunnittelun
yhteistyötä tehdään kuntien lisäksi Pirkanmaan liiton ja
valtionhallinnon kanssa.
Yhteistyön isoimmat kokonaisuudet vuonna 2016
ovat Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen kunnis-
sa sekä kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen
ja liikenteen MAL-sopimuksen 2016–2019 laatiminen ja
toteutuksen käynnistäminen.
Kuntien yhteiset maa politiikan toimintatavat,
asuntotuotannon monipuoli suus ja seudullisen paikka-
tiedon kehittäminen ovat rakennesuunnitelmaa ja MAL-
sopimusta tukevia yhteistyötavoitteita.
Lisätietoa osoitteissa
tampereenseutu.fi ja tampereenseutu2040.fi
Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki
p. 040 579 3396
Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä
p. 040 503 4237
Kaavoituskatsaus2016
Pirkanmaan liitto edistää paikkatiedon avaamista
Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien ja muiden
sidosryhmien kanssa ryhdytty edistämään paikkatieto-
aineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon
avaamista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille
yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille
alustoille ja palveluihin.
Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunni-
telmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton
verkkosivuilta: pirkanmaa.fi /fi /maakuntakaavoitus
Yhteystiedot:
Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
p. 03 248 1230
Maakuntainsinööri Satu Appelqvist
p. 03 248 123
Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka
p. 03 248 1212
hanna.djupsjö[email protected]
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 valmisteilla
Pirkanmaalla on valmisteilla
uusi kokonaismaakuntakaava ,
Pirkanmaan maakuntakaava
2040. Pirkanmaan maakunta-
kaavaan 2040 kuuluvat
kaikki alueiden käytön ja
yhdyskunta rakenteen kannalta
tärkeät osa-alueet, muun
muas sa keskusta-alueet, pal-
veluiden alueet, vähittäis-
kaupan suuryksiköt, asuin- ja
työpaikka-alueet, liikenteen ja
logistiikan verkostot ja alueet ,
teknisen huollon verkostot ja
alueet (mukaan lukien vesi- ja
jätehuolto sekä energiahuolto ),
virkistys- ja suojelualueet,
viheryhteydet sekä maisema-
alueet ja kulttuuriympäristöt.
Maakuntakaavaluonnos
oli nähtävillä keväällä 2015.
Luonnos pohjautuu useisiin
taustaselvityksiin sekä maan-
käyttövaihtoehtotarkasteluun
vaikutusten arviointeineen.
Kaavaluonnokseen voi tutus-
tua osoitteessa: maakuntakaa-
va2040.pirkanmaa.fi /luonnos
Maakuntakaavasta
laaditaan parhaillaan kaava-
ehdotusta, joka asetetaan
julkisesti nähtäville.
Maakunta kaavan vaikutusten
arviointi laaditaan vuoden
2016 aikana.
Kaava on tarkoi tus hyväk-
syä maakunta valtuustossa vuo-
den 2016 lopulla, viimeistään
2017 alussa.
Pirkanmaan maakunta-
kaavan 2040 etenemistä voi
seurata osoitteessa:
maakuntakaava2040.pirkan-
maa.fi
15TAMPERE-lehti 1 | 2016
Vanhat bussiliput toimivat myös muutoksen jälkeen
Nysse-nimi käyttöön virallisesti
Tampereen joukkoliikenne
ottaa virallisesti käyttöön Nysse -
-nimen seudun joukkoliiken-
teessä. Nimestä järjestettiin
yleisökilpailu, johon tuli reilusti
toistatuhatta ehdotusta.
Nyssen ehdottaminen oli
kilpailussa kiellettyä, koska
toivottiin uusia ehdotuksia.
Nyssen puolesta tuli kuitenkin
palautetta monia eri kanavia
pitkin. Ol koon Nysse siis Nysse .
6.6.2016 alkaen Nysse-nimi
näkyy myös busseissa.
Koko Tampereen seudun
joukkoliikenne siirtyy
ke säkauden 2016 alus-
ta yhteiseen kuusipor-
taiseen maksuvyöhyke-
järjestelmään. Kangas-
ala , Lempäälä, Nokia,
Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti
ja Ylöjärvi saavat yhtenäiset liput, ikä-
ryhmät sekä lippuetuudet.
Muutoksen tavoitteena on kasvat-
taa ja helpottaa joukkoliikenteen käyttöä
koko Tampereen seudulla. Kesän alusta
alkaen tutut siniset bussit liikennöivät
koko alueella.
Tampereen matkakorttia ei tarvitse
vaihtaa muutosten takia. Kortit toimi-
vat myös uudessa järjestelmässä. Kor-
tilla voimassaoleva lippu kelpaa myös
6.6.2016 muutoksen jälkeen. Käyttöä
odottavat liput, kuten kausilipun, voi
käyttää myöhemmin ilmoitettavaan
määräaikaan mennessä.
Arvoliput muuttuvat automaattisesti
vyöhykkeiden AB lipuiksi. Oletus-
vyöhykkeiden muuttaminen on
mahdollista.
Kaikki kausiliput (30, 90,
180 ja 360 vrk) muuttuvat auto-
maattisesti vyöhykkeiden ABC
lipuiksi. 90 ja 180 vuorokauden
liput poistuvat myynnistä muu-
tosten vuoksi, mutta voimassa ole-
vat voi käyttää loppuun asti.
Työmatkalippu muuttuu automaat-
tisesti vyöhykkeiden ABC lipuksi. Lip-
pu poistuu myynnistä muutosten takia,
mutta voimassa olevan voi käyttää lop-
puun asti. Työmatkalipun korvaa kau-
silippu.
Sarjaliput muuttuvat automaattises-
ti vyöhykkeiden ABCDEF lipuiksi. Liput
kelpaavat siis kaikkien vyöhykkeiden
alueella. Sarjaliput poistuvat myynnis-
tä, mutta voimassa olevat voi käyttää
loppuun asti. Sarjalipun korvaa jatkossa
kaikilla vyöhykkeillä arvolippu.
Seutuliput (30 vrk ja 30 matkapäi-
vää/90 vrk) muuttuvat automaattisesti
vyöhykkeiden ABCDEF lipuiksi. Liput
poistuvat myynnistä, mutta voimassa
olevat voi käyttää loppuun asti. Seu-
tulipun korvaa kaikilla vyöhykkeillä
kausilippu.
Vyöhykkeen 1 matkailijaliput muut-
tuvat vyöhykkeiden ABC lipuiksi. Mat-
kailijakortille voi ostaa uuden vyöhyke-
järjestelmän lipun vanhan lipun loput-
tua. Uudet vyöhykevaihtoehdot lipulle
ovat ABC tai ABCDEF. Lipun nimeksi
vaihtuu vuorokausilippu.
Uudet liput liittyvät vyöhykkeisiinLippujen hinnat perustuvat vyöhykkei-
den määriin. Edullisin hinta sisältää
kahden vyöhyk-
keen matkan, kallein
kaikki kuusi vyöhykettä. Hinta
määräy tyy sen mukaan, monenko vyö-
hykkeen alueella matka kulkee, ei vyö-
hykeylitysten määrän mukaan.
Lippujen ostaminen tapahtuu kuten
ennenkin eli nettilatauspalvelussa, asia-
kaspalvelussa, latauspisteellä tai bus-
sissa. Aiempaan verrattuna uutta on
vyöhykkeiden valinta: lippua ostetta-
essa on päätettävä, millä vyöhykkeillä
sillä aiotaan matkustaa. Lippuun tulee
valita aina vähintään kaksi vierekkäistä
vyöhykettä.
Kertalippua bussista ostettaessa
kul jettaja osaa myydä oikeiden vyöhyk-
kei den lipun, kun hänelle
kertoo, mihin on matkus-
tamassa. Matkakortille ladattavien lip-
pujen – arvo- ja kausilippujen – oletus-
vyöhyke valitaan lippua ostettaessa. Li-
puille voi valita erilaiset vyöhykealueet,
jos kausilippua esimerkiksi käytetään
työmatkoihin ja arvolippua satunnaisiin
vapaa-ajan matkoihin eri suunnalla.
Kausilipulle ostettaessa määriteltyjä
voimassaolovyöhykkeitä ei voi vaihtaa,
mutta jos kortille on ladattu myös arvo-
lippu, oletusvyöhykkeistä poikkeavan
matkan voi maksaa arvolipulta ilmoit-
tamalla asiasta kuljettajalle. Arvolipun
oletusvyöhykkeet voi halutessaan vaih-
Tampere
sijoittuu pää-
asiassa A- ja B-
vyöhykkeille.
n vyöhyk-
matkan kallein keiden lipun kun h
taa kokonaan asiakaspalvelussa tai Nel-
la Nettilatauspalvelussa. Kuljettaja voi
autossa vaihtaa yksittäisen arvolipulla
maksettavan matkan maksuvyöhykkeen,
mikä ei vaikuta lipun oletusvyöhykkei-
siin muilla matkoilla.
joukkoliikenne.tampere.fi /muutok-
set-2016
Joukko-
liikenteen uudet
maksuvyöhykkeet
tulevat voimaan
6.6.2016
Nysse-nimi
16 TAMPERE-lehti 1 | 2016
Ihmisten asialla
Vähävaraisten tampe-
relaisten tueksi tarkoi-
tettu sosiaalinen luotto
on nyt haettavana.
Sosiaalisen luoton
hakemiseen liittyvät
käytännön asiat hoitaa
kaupungin talous- ja velkaneuvonta, jos-
ta voi kysyä mahdollisuuksista luoton
saamiseen. Hakemuskäsittely kestää
arviolta 1–2 kuukautta.
Sosiaalinen luotto on tarkoitettu
niille pienituloisille ja vähävaraisille
tamperelaisille, jotka eivät voi saada
muualta luottoa kohtuullisilla ehdoil-
la esimerkiksi luottohäiriömerkinnän
Sosiaalinen luotto on Sosiaalinen luotto on viimeinen apu vähävaraiselleviimeinen apu vähävaraiselle
vuoksi. Luotolla on tarkoitus ehkäistä
mahdollinen velkakierre.
Velkakierteen katkaisemisen lisäksi
luottoa voidaan sosiaali- ja terveysmi-
nisteriön suositusten mukaan myöntää
kodin hankintoihin, kuntoutumisen ja
työllistymisen edistämiseen, asumisen
turvaamiseen tai sosiaalisen kriisin ylit-
tämiseen. Kodin hankintoja voivat olla
esimerkiksi uusi pesukone tai proteesin
hankinta.
Ennen sosiaalisen luoton myöntä-
mistä talous- ja velkaneuvonta selvittää
muut, kuten toimeentulotuen mahdolli-
suudet asiakkaan auttamiseksi. Sellaisia
menoja, joihin asiakkaalla on oikeus saa-
da toimeentulotukea, ei voida rahoittaa
sosiaalisella luotolla.
Kunta säätää ehdot, joilla sosiaalista
luottoa voi saada. Tampereella luottoa
voidaan myöntää esimerkiksi vanhojen
velkojen järjestelyyn. Tällöin on edelly-
tyksenä, että asiakkaan kokonaisvelka-
määrä ei ylitä 10 000:ta euroa.
Puhelinhaastattelullapäästään alkuun Jos asiakas harkitsee sosiaalisen luoton
hakemista, hän soittaa talous- ja vel-
kaneuvontaan. Puhelinhaastattelussa
kartoitetaan, täyttyvätkö soittajan edel-
lytykset sosiaalisen luoton saamiselle.
Ylisen kuntoutuskeskus Ylöjärvellä
sulkee ovensa tämän kevään aikana, ja
viimeisetkin siellä asuvat tamperelaiset
kehitysvammaiset muuttavat muualle.
Ylisen sulkeminen on osa laitoshoi-
don purkua. Valtakunnallisen suuntauk-
sen mukaan kehitysvammaiset asuvat
laitoksen sijasta joko ryhmäkodeissa tai
omissa asunnoissaan, joihin järjestetään
yksilöllisesti suunnitellut palvelut.
Ylisellä on vielä kymmenen vaikeasti
kehitysvammaista tamperelaista, ja he
saavat kevään aikana hoitopaikan ym-
pärivuorokautista hoitoa tarjoavasta
asumisyksiköstä.
Tampereen kaupunki on varautunut
jo usean vuoden ajan Ylisen sulkemi-
seen ja etsinyt asuntoja muualta. Yliseltä
on siirtynyt asukkaita vähitellen muun
muassa yksityisten palveluntuottajien
asumisyksiköihin.
Viime vuoden joulukuussa kaupunki
avasi oman yksikön Tammenlehväsääti-
öltä vuokratuissa tiloissa Kaupissa. Met-
sämansikaksi nimetyssä ryhmäkodissa
asuu omissa huoneissaan kymmenen
lähinnä Yliseltä muuttanutta kehitys-
vammaista.
Maaliskuun alussa Yliseltä muuttaa
vielä kymmenkunta asukasta Vuorek-
seen, Vuorenkilpi-nimiseen ryhmä-
kotiin, joka on myös kaupungin oma
yksikkö.
Raholaan ryhmäkotija tukiasuntojaKotoaan muuttaville kehitysvammai-
sille ryhdytään piakkoin rakentamaan
Raholaan entisen perhetukikeskuksen
paikalle ryhmäkotia, johon tulee 12–
15 asumispaikkaa. Samaan pihapiiriin
rakennettavista rivi- ja kerrostaloista
varataan erillisiä tukiasuntoja kymme-
nelle kehitysvammaiselle.
Ryhmäkodissa annetaan ympäri-
vuorokautista hoitoa, mutta tukiasunto-
jen asukkaat selviävät melko itsenäisesti
päivittäisistä toimista.
Raholan yksikön rakennuttaa Tampe-
reen Vuokratalosäätiö. Rakentaminen on
tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Toiminta
voi alkaa ja asukkaat pääsevät muutta-
maan asuntoihin marras–joulukuussa
2017. •
TEKSTI Tuula Ala-Honkola
KUVA Hanna Leppänen
Kehitysvammaiset muuttavat Yliseltä TampereelleKehitysvammaiset muuttavat Yliseltä Tampereelle Kerrostalon hissi-hanke palkittiinTampereen kaupungin vammais-
neuvosto palkitsi esteettömyys-
palkinnolla Asunto Oy Villa Ama-
deuk sen hissihankkeen. Onki nie-
men kadulla sijaitsevassa talossa ei
ollut aiemmin hissiä, joten liikunta-
rajoitteisten asukkaiden liikkuminen
helpottui huomattavasti, kun kolmi-
kerroksiseen taloon rakennettiin kak si
hissiä. Talossa on 12 huoneis toa.
Vammaisneuvosto toivoo huo-
mionosoituksen lisäävän muidenkin
hissittömien asunto-osakeyhtiöiden
kiinnostusta jälkiasennettaviin
his sihankkeisiin.
Ympäristöministeriön tavoittee-
na on, että vuonna 2040 Suomessa
on miljoona esteetöntä asuntoa. Nyt
tällaisia asuntoja on noin 300 000.
Painopiste on vanhojen rakennus-
ten, erityisesti asuinkerrostalojen,
esteettömyyden parantamisessa.
Tampereella asuu noin 24 000 ih-
mistä kolmi- tai nelikerroksisissa
taloissa, joissa ei ole hissiä.
Tänä vuonna valtion määrä raha
hissiavustuksiin on puolet viime
vuoden tasosta, joten hissihanketta
suunnittelevien kannattaa toimia
ripeästi. Valtion hissiavustus on 50
prosenttia ja kaupungin avustus 15
prosenttia hyväksytyistä kustannuk-
sista. •
Siinä selvitetään muun
muassa hänen tulonsa,
asumiskulut ja velat.
Luoton saaminen
edellyttää säännölli siä
tu loja, kuten palkkaa,
eläkettä tai ansiosi don-
nais ta päivärahaa. Päivä-
rahan tulee riittää koko
lainan takaisinmaksuajalle.
Talous- ja velka neuvoja selvittää
asiakkaan kokonaistilanteen, muun mu-
assa maksukyvyn ja velat. Sen pohjalta
lasketaan asiakkaan maksuvara siten,
että nettotuloista vähennetään välttä-
mättömät elinkustannukset, asumis-
kustannukset ja muut välttämättömiksi
katsottavat menot.
Välttämättömät elinkustannukset
sisältävät muun muassa ruoka-, puhe-
lin- ja internetkulut sekä muut henki-
lökohtaiset menot. Välttämättömiksi
elinkustannuksiksi täytyy yksin elävälle
jäädä tänä vuonna käyttöön vähintään
536 euroa ja avo- tai avioliitossa olevilla
yhteensä 902 euroa kuukaudessa. Lasten
elinkustannukset määritellään lasten
iän ja lapsiluvun mukaan.
Aki Jauro muistuttaa myös, että so-
siaalisen luoton myöntämisestä tulee
maksuhäiriömerkintä koko laina-ajalle.
Tällä katkaistaan velkaantumiskierre,
sillä yleensä maksuhäiriömerkintä estää
luoton saamisen muualta. •
TEKSTI Tuula Ala-Honkola
KUVA Hanna Leppänen
Johtava talous-
ja velkaneuvoja Aki
Jauro muistuttaa, että
sosiaalinen luotto on laina,
joka on maksettava takaisin.
Luottoa voi saada enintään
10 000 euroa, ja se täytyy
maksaa takaisin viiden
vuoden sisällä.
Kaupunki
avasi kehitys-
vammaisille ryhmä-
kodinTammenlehväsää-
tiöltä vuokrattuihin tiloihin
Kauppiin. Sairaanhoitaja Nina
Willman ja asukas Helena
Siuronen viihtyvät Metsä-
mansikaksi nimetyssä
ryhmäkodissa.
17TAMPERE-lehti 1 | 2016
Annalan koulutalon
kirjastossa ei palve-
luhenkisistä neuvo-
jista ole pulaa. Koulun
kirjastoa hoitaa nimit-
täin oppilaiden kirjas-
totiimi.
Idean kehitti toiminnasta vastaava
luokanopettaja Marjo Siter.
– Kun siirryin viisi vuotta sitten
Annalaan Nekalasta, jossa kirjastoasiat
olivat kunnossa, totesin, että jotakin
tarttis tehdä. Silloisten kuudesluok-
kalaisten kanssa aloimme sitten ide-
oida, miten kirjastoa voisi kehittää,
Siter kertoo.
Annalan koulutalon tämän vuo tisen
kuutosluokan 23 oppi laas ta kirjasto-
tiimissä on kymmenen vapaaehtoista.
– He ovat hyvin sitoutuneita kirjas-
ton hoitamiseen, siistinä pitämiseen
ja järjestyksen valvomiseen. Tiimi
järjestää myös kulttuuritapahtumia,
kuten lukuviikon ja Runebergin päi-
vän ohjelmaa, luokanopettaja Tanja
Santamäki kertoo.
Koulukirjastojentaso vaihteleeKoulukirjastojen taso Tampereella vaih-
telee olemattomasta hyvin toimiviin.
– Annalan koulun kirjasto on kau-
pungissa kärkipäätä ja innostava esi-
merkki muiden koulujen opettajille,
tietää kehittäjäopettaja Jussi Teräsvirta .
Viime vuonna hän selvitti, millaisia
kokoelmia ja laitteita tamperelaiskou-
lujen kirjastoissa on ja millaisia tilat
ovat oppimisympäristöinä. Hankkeen
myötä osa opettajista kävi tutustumassa
toistensa koulujen kirjastoihin oppien
niistä hyviä käytäntöjä.
– Erittäin tärkeää on myös koulujen
ja kaupunginkirjaston pitkäaikainen
yhteistyö. Kirjastonhoitajat käyvät an-
tamassa ammattilaisen neuvoja esimer-
kiksi kokoelmien hoidossa. Koulukir-
jastoissa kun on usein tiedoiltaan van-
hentuneita ja huonokuntoisia kirjoja,
jotka pitäisi poistaa, Teräsvirta sanoo.
Resurssien panostaminen kirjas-
toon on kunkin koulun sisäinen va-
linta. Rahaa ei juuri ole.
Kirjastotiimi tykkää auttaaAnnalassa taloudellisena apuna ovat
vanhempainyhdistys ja Kaukajärviseu-
ra, joka lahjoitti äskettäin 800 euroa.
Niillä hankitaan kirjoja.
Ostoslista syntyi oppilaiden toiveis-
ta. Tiimiläiset pitivät tarkkaan huolta,
että erityisesti pienten koululaisten
toiveet toteutuivat. Nyt hyllyssä on jo
iso määrä uusia suosikkeja, kuten Ris-
to Räppääjiä sekä Ella- ja Tatu ja Patu
-kirjoja.
Ammattilaisten tavoin tiimiläiset
päällystävät kirjat muovilla, leimaavat
ne ja järjestävät hyllyihin aakkosiin se-
kä hoitavat lainauksen ja palautuksen.
Suunnitelmissa on myös kirjakerho,
jossa luettaisiin ja kerrottaisiin omia
tarinoita.
Kirjastotiimiläiset ovatkin silmin
nähden innostuneita vastuullisesta
hommastaan. Tytti Hyttisen mielestä
hauskinta on auttaa lainaajia.
– Moni kysyy meiltä, mitä kannat-
taisi lukea, Julia Ketokin iloitsee.
– On kivaa saada työskennellä yh-
dessä, Venla Ahonen kiteyttää kaikkien
ajatukset. •
Annalan koulussa oppilaat hoitavat kirjaston
Kirjasto siirtyi kelluvaan kokoelmaanTampereen kirjastoissa otettiin helmikuussa käyttöön uutena
käytäntönä ns. kelluva kokoelma. Aineistolla ei ole enää nimettyä
kotikirjastoa, vaan ne jäävät lainattaviksi siihen kirjastoon, johon
ne on palautettu. Nyt siis aineiston voi palauttaa maksutta mihin
tahansa Tampereen kirjastoon. Aiemmin tästä perittiin kuljetus-
maksu.
Kevään aikana kirjastot laajentavat palvelujaan siten, että jat-
kossa kirjastoista voi lainata myös liikuntavälineitä. Tänä vuonna
kirjasto aikoo ottaa käyttöön kirjastomaksujen verkkomaksamisen. •
Annalan koulun kirjastotiimiläiset
Alisa Mäkinen ja Viivi Ahonen
neuvovat asiantuntevasti koulun
muita oppilaita lainauslappujen
täyttämisessä.
Tampereen Voimia tarjoaa ateriat ja siivoaaAlkuvuonna Tampereen Ateriasta tuli
Tampereen Voimia. Vanha nimi ei enää
vastannut laajentunutta toimintaa, joka
kattaa ateriapalveluiden lisäksi myös
puhtauspalvelut. Uusi nimi ilmentää
huolenpitoa, hyvinvointia, iloa ja yh-
dessä tekemistä.
Viime elokuusta alkaen liikelaitok-
sen vastuulla on ollut myös virastojen,
päiväkotien, koulujen, terveysasemien
ja vapaa-ajan kiinteistöjen, kuten uima-
hallien ja museoiden, siivous.
Voimian 650 ammattilaista huoleh-
tii edelleen kaupunkilaisten hyvinvoin-
nista päiväkodeissa, kouluissa, oppi-
laitoksissa, sairaaloissa ja asumispal-
veluissa sekä vastaa noin 400 kiinteistön
puhtaudesta. •
Oletko jo käyttänyt netti-ruokalistaa?Tampereen Voimian uusi säh-
köinen ruokalistojen julkaisu-
järjestelmä on otettu käyttöön.
Kaikki ruokalistat ovat tilattavissa
RSS-syötteenä ja niihin on merkit-
ty yleisimmät erityisruokavaliot.
Internetissä näkyvät muun
muassa sairaaloiden ja vanhain-
kodin osastojen ruokalistat sekä
koulujen kasvisruokavaihtoehto.
Tulevaisuudessa myös tuotetiedot
ovat saatavilla suoraan järjestel-
mästä. Tavoitteena on, että ensi
syksynä ruokalajia klikkaamalla
saa luettelon kaikista sen valmis-
tuksessa käytetyistä aineista. •
Ruokalistat, pääsivu: tampe-
reenvoimia.fi /ruokalistat-1
Ruokalistajärjestelmä: inter24.
tampere.fi :8061/#/home
Eeva Sillanpää
ja Katja Heiskanen
huolehtivat kaupunki-
laisten ateriapalve-
luista ja kiinteistöjen
puhtaudesta.
Kirjastotiimiläiset Alisa Pentikäinen,
Julia Keto, Venla Ahonen, Viivi Ahonen,
Tytti Hyttinen, Janette Mäki, Niina
Jokinen, Melinda Laine ja Alisa Mäkinen
Annalan koulun kirjastossa.
TEKSTI Tuija Heikkilä
KUVAT Hanna Leppänen
18 TAMPERE-lehti 1 | 2016
Tamperelaisen Marika
Anttilan ja hänen avo-
puolisonsa perhe kasvaa
toukokuussa. Ultraääni-
tutkimus on kertonut, et-
tä heidän 3-vuotias esi-
koisensa ja avopuolison
12-vuotias poika saavat pikkuveljen.
Alkuajan pahoinvointia lukuun otta-
matta raskaus on sujunut hyvin.
Helmikuussa pariskunta kävi alle-
kirjoittamassa isyyden tunnustamis-
ja yhteishuoltajuuslomakkeet Linnain-
maan neuvolassa.
Vuoden alussa muuttunut isyyslaki
helpotti isyyden tunnustamista. Sen voi
nyt tehdä raskausaikana tavallisella
äitiysneuvolakäynnillä. Aikaisemmin
isyys tunnustettiin lastenvalvojan luo-
na lapsen synnyttyä.
Isyys pitää vahvistaa, kun lapsen
vanhemmat eivät ole avioliitossa. Tun-
nustamisen sitä varten voi hoitaa ennen
lapsen syntymää neuvolassa, jos on sel-
vää, että tunnustaja on lapsen isä. Äidillä
tulee olla vakiintunut parisuhde tai hä-
nen tulee elää avoliitossa tulevan lapsen
isän kanssa.
– On helpompaa, ettei erillistä käyn-
tiä enää vaadita ja asian pystyy hoita-
maan neuvolakäynnillä. Lastenvalvojalle
meneminen olisi jotenkin konservatii-
vista, Anttila sanoo.
Helmikuun alussa Tampereen neu-
voloissa oli vastaanotettu jo useita kym-
meniä tunnustamisia ja yhteishuolta-
juussopimuksia.
Tuhatvuodessa– Tampereella isyyden voi tunnustaa
neuvolakäynnillä raskausviikoilla 26–
32. Sekä äidin että isän tulee olla silloin
läsnä. Vanhemmat voivat halutessaan
samalla sopia yhteishuoltajuu desta,
kertovat hoitotyön päällikkö Leena Veka-
ra ja suunnittelija Pia Hietanen Tampe-
reen lasten ja nuorten terveyspalveluista.
Yhteishuoltajuussopimuksen vah-vistaa lastenvalvoja. Jos vanhemmat
eivät sovi yhteishuoltajuudesta, lapsen
huoltajaksi jää äiti.
Tunnustamalla vahvistetaan Tam-
pereella vuosittain noin tuhannen lap-
sen isyys. Näistä noin 80 prosenttia on
selviä tapauksia.
– Kaikissa epäselvissä
tilanteissa vanhemmat
ohjataan isyyden sel-
vittämistä varten las-
tenvalvojalle, samoin
silloin, kun isyys tun-
nustetaan lapsen syntymän jälkeen, Lee-
na Vekara sanoo.
Dna-näytteetlastenvalvojallaTarvittaessa isyys selvitetään ja varmis-
tetaan dna-näytteellä. Näytteitä ei oteta
enää terveysasemilla, vaan perheoikeu-
dellisten palvelujen lastenvalvojan val-
vonnassa. Jos vanhemmat eivät asu
yhdessä, lastenvalvojan luona voidaan
laatia myös elatussopimus.
Tunnustaminen kirjataan neuvolassa
äidin terveyskertomukseen. Terveyden-
hoitaja lähettää alkuperäiset asiakirjat
isyyden selvittäjänä toimivalle äidin
kotikunnan lastenvalvojalle odottamaan
lapsen syntymää. Isyys voidaan vahvistaa
maistraatissa noin kuukauden kuluttua
syntymästä. Päätökset toimitetaan van-
hemmille postitse, ja palvelu on heille
maksutonta.
Isyyden tunnustaminen vahvistaa
lapsen ja isän sukulaisuussuhteen, ja
lapsi saa samanlaisen oikeudellisen
aseman ja perintöoikeuden kuin avio-
liitossa syntyneellä lapsella on. Kun isyys
on vahvistettu, lapsi voi saada isän suku-
nimen. Isästä tulee äidin tapaan elatus-
velvollinen. •TEKSTI Jaana Kalliomäki
KUVA Hanna Leppänen
Hatanpään sairaalassa
aloitti vuoden alussa
toimintansa vatsakes-
kus. Uuteen yksikköön
keskitettiin vatsaelin-
sairauksien vastaanotot
sekä maha- ja suolisto-
tähystykset. Se yhdistää kirurgian ja sisä-
tautien vatsaelinsairauksien osaamisen.
Yhteistyön ja uusien virkojen ansios-
ta Hatanpäällä voidaan lisätä tähystyk-
sien ja niihin liittyvien toimenpiteiden
määrää ja helpottaa siten tilannetta myös
Taysissa.
Vatsakeskuksessa työskentelee kolme
gastroenterologia eli vatsaelinsairauk-
sien erikoislääkäriä, kuusi gastrokirurgia
ja seitsemän hoitajaa. Sekä lääkärit että
Vatsakeskus aloitti Hatanpäällä Vatsakeskus aloitti Hatanpäällä
Isyyden tunnustaminen onnistuu nyt neuvolassa
Osaston-
ylilääkäri Maarit
Salo, sairaanhoitaja
Päivi von Dickoff, gastro-
kirurgi Anu Välikoski ja sairaan-
hoitaja Sanna-Mari Hartikainen
hoitavat vatsaelinsairauksien
vastaanottoja sekä teke-
vät maha- ja suolisto-
tähystyksiä Hatan-
päällä.
syövät leikataan Taysissa.
Myös terveyskeskuksessa tehdään
hoidon porrastuksen mukaisia tähys-
tyksiä.
Työnjako nopeuttaa taudin määri-
tystä sekä jatkotutkimuksiin ja hoitoon
pääsyä, ja potilas välttyy ylimääräisiltä
käynneiltä, Salo toteaa.
Uudet tilatvalmistuvat syksylläVatsakeskus toimii ensi syksyyn asti Ha-
tanpään erikoispoliklinikan tiloissa. Osa
vastaanotoista on lisäksi rakennuksen
pohjakerroksessa. Syksyllä keskus siir-
tyy uusiin tiloihin ensimmäiseen kerrok-
seen. Jo maaliskuussa valmistuu neljä
uutta tähystyshuo netta, joista keskus saa
Marika
Anttilan perhe
allekirjoitti isyyden
tunnustamislomakkeen
Linnainmaan neuvolassa
terveydenhoitaja Päivi
Kuurilan vastaan-
otolla.
kirurgit hoitavat niin vastaanottotoimin-
taa, tähystyksiä kuin toimenpiteitäkin.
– Eniten potilaita tulee erilaisten
maha- ja suolistoperäisten oireiden ja
niiden tutkimusten vuoksi. Myös tuleh-
dukselliset suolistosairaudet ovat lisään-
tyneet. Hatanpään sairaalassa on tehty
aiemmin vuosittain noin 2 400 vatsa- ja
suolistotähystystä. Tähystyksen yhtey-
dessä voidaan esi merkiksi poistaa po-
lyyppeja ja ty rehdyttää vuotoja, kertoo
osastonylilääkäri , gastroenterologian
erikoislääkäri Maarit Salo.
Hoidon porrastuksen mukaisesti
paksusuolen syövät leikataan Hatanpääl-
lä. Vuonna 2015 leikkauksia tehtiin 82.
Hoitoon pääsee Salon mukaan nopeasti.
Ruokatorven, mahalaukun ja peräsuolen
käyttönsä kak si. Kaksi lainataan syksyyn
asti gy ne kologialle.
– Uuden tarkkailuhuoneen ansiosta
vatsakeskuksessa voidaan ensi syksystä
alkaen tehdä polikliinisiä toimenpitei-
tä ja antaa lääketiputuksia. Esimerkiksi
maksakoepala on tähän asti pitänyt ottaa
osastolla. Syksyllä potilas pääsee samana
päivänä pois, Maarit Salo kertoo.
Lääkkeet lievittävätkipua tähystyksissäMoni pelkää tähystyksiä. Mahan tähystys
ei ole kivulias, mutta aiheuttaa usein
pahoinvointia. Esilääkkeen ottamista
suositellaan ja tutkimuksessa voidaan
tarvittaessa käyttää nielupuudutusta.
Verkon keskustelupalstalle mene mi-
sen sijaan Maarit Salo kehottaa mieluum-
min ottamaan yhteyttä vat sa keskukseen.
Henkilökunta voi antaa asian tuntevaa
ohjausta ja hälventää ennakkoluuloja.
Verkkokeskusteluissa kokemukset vä-
rittyvät usein vahvasti. •
TEKSTI Jaana Kalliomäki
KUVA Hanna Leppänen
19TAMPERE-lehti 1 | 2016
Uimarit voivat
nyt ladata uima-
rannekkeeseen tai
sarjakorttiin lisää
uintikertoja
verkossa.
Uimahalleihin voi ladata rannekkeen kotikoneellaTampereen kaupungin
uima halleissa kävijä voi ladata jo
hankittuun uimarannekkeeseen
tai sarjakorttiin lisää uintikertoja
verkko-osoitteessa tampere.fi /
uimahallit/nettilataus.
Latausmahdollisuus toimii
rannekkeissa, joihin on uima-
hallissa tai liikuntapalvelujen
asiakaspalvelussa ladattu 10
kerran sarjalippu.
Jos haluaa ladata rannek-
keelle uuden tuotteen, lataus
onnistuu ainoastaan uimahallin
kassalla . Kassalla pystyy vaihta-
maan esimerkiksi aikuisten
sarjalipun lasten sarjalippuun.
Ostos latautuu rannek-
keelle tai kortille seuraavan
liikun ta paikalla tehdyn lei-
mauksen yhteydessä, kuiten-
kin aikaisin taan kahden tunnin
kuluttua ostoshetkestä.
Aikuisten kertamaksu uima-
halliin on 6,80 euroa. Jos ostaa
10 kerran sarjarannekkeen tai
-kortin tai maksaa käynnin
bussikortilla, uintikerran hinta
laskee 5 euroon.
Liikuntapalvelujen maksu-
kortteja ja -rannekkeita voi
ostaa edelleen uimahalli-
en kassoilta ja liikunta-
pal velujen asiakas-
palvelusta. Sarja-
rannek keesta peri tään
10 euron ranneke-
maksu. Sarjarannekkeet
ja -kortit ovat voi mas sa
2 vuotta ostopäivästä. •
Toisen asteen amma-
tillisen ja lukiokou-
lutuksen yhteishaku
on parhaillaan käyn-
nissä ja jatkuu aina
15.3. saakka.
Tuhansia tampe re-
lais nuoriakin koskettavassa yh-
teis haussa suurimmat aloituspaik-
kamäärät löytyvät Tampereen seu-
dun ammattiopisto Tredusta, jossa
ensi syksynä alkaviin koulutuksiin
otetaan yli 3 000 opiskelijaa eri toi-
mipisteisiin ympäri Pirkanmaata.
Tampereen kaupungin lukioissa
aloituspaikkoja on yli tuhannelle
opiskeli jalle, yksityisissä lukioissa
haussa on muutama sata opiskelu-
paikkaa.
Pari vuotta sitten sa mai sessa tilan-
teessa ja vaikean ammatinvalinnan
edessä oli tampe relainen Tiia Gran-
qvist. Hänellä oli jo lukio käytynä ja
pieni hetki työelämänkin kokeilua
takana, mutta ammatti vielä puuttui.
Pitkän poh dinnan jälkeen Granqvist
päätyi hakemaan Treduun kone- ja
metalli alalle.
– Hetkeäkään en ole valintaani
katunut, sillä ala on tuntunut omalta
heti alusta asti. Valitsin suuntautu-
miseksi koneistajan opinnot, jossa
pääsee tekemään työtä käsillä, mikä
sopii minulle.
Tiia Granqvist kuvailee kone- ja
metallialaa erinomaiseksi vaihto-
ehdoksi monelle, sukupuoleen kat-
somatta. Ensim mäisenä vuotena alaa
opiskellaan laa jasti. Vasta toisena
vuotena valitaan oma suuntautumi-
Tesomalle nousee ensi kesäksi uusi
palloiluhalli. Alueelta on puuttunut
riittävän suuri sisäliikuntapaikka,
jossa on myös katsomo.
Palloiluhallin rakentaminen
Tesoman koulun läheisyyteen mah-
dollistaa sen, että Tesoman liikunta-
painotteinen peruskoulu voi hyödyn-
tää tiloja koululiikuntaan päivisin.
Sali on jaettavissa kolmeen
osaan siten, että kuhunkin osaan
mahtuu harjoittelukäyttöön sovel-
tuva koripallokenttä. Sali tarjoaa
hyvät olosuhteet lisäksi lentopallon,
salibandyn ja futsalin harjoitteluun
ja kilpailuihin. Myös muiden lajien
kilpailuja voidaan järjestää salissa.
Riittävän laaja katsomo mahdol-
listaa hallissa suurehkojen urheilu- ja
kulttuuritapahtumien järjestämisen.
Katsomotilaa tulee 865 hengelle. •
Tesomalle rakennetaan palloiluhalli, joka sopii
eri lajien SM-sarjatasoisiin kilpailuihin.
AR
KK
ITE
HD
IT K
ON
TU
KO
SK
I O
Y
Yhteishaussa jaossa tuhansia paikkoja Treduun ja lukioihin
iiin
aa-a
un.
---
nnnin
iimi a-
tttaa
ttat i
hhhinta
kkksu-
oiii
Tredulainen
Tiia Granqvist
valmistuu koneista-
jaksi loppu-
keväästä.nen kahdeksasta eri vaihtoehdosta.
Myös yhdistelmätutkinnon suorit-
taminen on mahdollista Tredussa,
samoin lukio-opintojen käyminen
ammatillisen tutkinnon ohessa.
– Kone- ja metallialalla on hyvät
työllisyysnäkymät, mikä luonnolli-
sesti vaikutti valintaani hakeutua
alalle. Koulutus tarjoaa myös mah-
dollisuudet kansainvälistymiseen.
Tuleva koneistaja onkin pian läh-
dössä vaihto-opiskeli jaksi Kiinaan,
jossa hän eh tii vielä ennen valmis-
tumistaan suorittaa työssäoppimis-
jakson. Kun ansioluettelosta löytyy
myös edellisvuotinen vaihtojakso
Sloveniassa ja kokemusta tutorina
olemisesta, luulisi ettei tälle naiselle
tule ongelmia työllistyä.
– Minun mielestäni kone- ja
metallialan
opinnoissa asen-
ne ja halu oppia
ratkaisevat. Vanhat
mielikuvat pölyisistä ja likaisista
konehalleista eivät enää pidä paik-
kaansa, vaan työssä tarvitaan yhä
enemmän auto maatiota ja robotiik-
kaa. Hyville osaajille on aina kysyn-
tää, Tiia Granqvist summaa alan nä-
kymiä. •TEKSTI JA KUVA Sanna Juvonen
Yhteishaun paikkoja haetaan
osoitteessa opinto-polku.fi
Tampereen kaupungin-valtuusto kokoontuu maanantaisin:
14.3., 11.4., 16.5., 13.6., 15.8.,
12.9., 24.10., 14.11., 21.11. ja
19.12.2016.
Kokoukset alkavat kello 17, paitsi
talousarviokokous 14.11. kello 9.
Kokoukset pidetään keskusvirasto-
talossa kaupunginvaltuuston istun-
tosalissa, osoitteessa Aleksis Kiven
katu 14–16 C.
Kokousta voi seurata paikan päällä
yleisölehterillä tai suorana vide-
olähetyksenä kaupungin verkko-
sivujen kautta www.tampere.fi tai
kuunnella suorana lähetyksenä
Radio Moreenin kanavalta radiosta
taajuuksilta 98,4 MHz sekä interne-
tistä. Kokoustaltioinnit voi katsoa
ja kuunnella myös jälkeenpäin.
Twitterissä valtuuston keskustelua
käydään tunnisteella #trevaltuusto.
Esityslistat ja pöytäkirjat liittei-
neen ovat luettavissa verkossa:
http://ktweb.tampere.fi /ktweb/
HA
NN
A L
EP
PÄ
NE
N
Tesomalla palloillaan ensi kesänä
20 TAMPERE-lehti 1 | 2016
Tampereen elokuvajuh-
lat ilahduttaa kaupun-
kilaisia jo 46. kerran
9.–13.3.2016. Lyhyt-
elokuvillaan Plev nan ,
Niagaran ja Pakka-
huoneen valkokan-
kaat val loittava festivaali levittäytyy
tänä vuonna myös Särkänniemeen,
jossa nähdään planetaarioelokuva
Yöperhosten salattu maailma. Koko
perheelle soveltuva elokuva on vauh-
dikas seikkailu perhosten ja hyön-
teisten maailmaan.
Kotimaisessa kilpailussa näh-
dään muun muassa dokumentti-
elokuva Tuntematon pakolainen.
Maahan- ja maastamuuttoteema nä-
kyy vahvasti myös erikoisohjelmis-
ton puolella Törmäys todellisuuteen
ja Mental Nord -näytöksissä.
Tämän vuoden kansainväliset
ohjaajavieraat tulevat Yhdysvalloista
ja Italiasta. Amerikkalainen Jennifer
Reeder on tunnettu feministisistä ly-
hytelokuvistaan. Italialainen Bruno
Bozzetto on todellinen animaatio-
elokuvan Grand Old Man. Bozzetton
maanmies Yuri Ancarani puolestaan
saapuu Tampereelle voimakkaan
visuaalisten lyhytdokumenttiensa
kanssa.
Elokuvajuhlien ohjelmistoa täy-
dentävät iltaklubit, joissa koetaan
myös yksi tapahtuman erikoisuuk-
sista. 1990-luvun kulttileff a Wayne’s
World tekee paluun Pakkahuoneelle
Suomessa ennennäkemättömän Li-
ve Cinema -konseptin myötä. Varsi-
naisen elokuvakokemuksen lisäk-
si värikkäät teemabileet vilisevät
Wayne’s Worldista tuttuja hahmoja
ja rekvisiittaa, ja myös yleisön
toivotaan pukeutuvan teeman
mukaisesti. •
Tampereen elokuva-
juhlat 9.–13.3.2016
Tullikamarin aukio 2
tamperefi lmfestival.fi
Huvittaisiko testata uusia harras-
tuksia yhdessä työkavereiden kanssa?
Keväällä siihen on mahdollisuus joka
kuukauden viimeisenä keskiviikkona.
Silloin vietetään kulttuuri- ja vapaa-ai-
kapalveluiden toimipisteissä Vapaalla
Afterwork -iltapäivää. Tiedossa on tar-
jouksia ja erikoisohjelmaa. Lähde tutus-
tumaan yhden tai useamman kaverin
kanssa.
Lisätietoja: tampere.fi /kulttuuri-ja-
vapaa-aika/afterwork-iltapaivat
Suomalaista nykymusiikkia esittele-
vä tapahtuma Tampere Biennale juhlii
30-vuotista taivaltaan 13.–17.4.2016.
Monitaiteellisessa ohjelmassa musiikki
yhdistyy eri tavoin visuaalisiin taitei-
siin, sirkukseen ja performansseihin.
Kantaesityksiä kuullaan kymmenkunta.
Festivaali tarjoaa Suomen tähän asti
laajimman äänitaiteen näyttelykokonai-
suuden yhteistyössä Tampereen taide-
museon kanssa. Äänitaidenäyttelyissä
on esillä teoksia lähes parilta kymmenel-
tä eri taiteilijalta ja taiteilijakollektiivilta.
Erilaisten näyttelytilojen ja gallerioiden
lisäksi äänitaide-elämyksiä on mahdol-
lisuus kokea eri puolilla kaupungin
keskustaa. Avajaiskierros järjestetään
keskiviikkona 13.4., mutta ensimmäi-
set äänitaidenäyttelyt avautuvat jo 1.4.
Kansainvälisinä vieraina nähdään
saksalais-islantilainen Ensemble Adap-
ter ja belgialainen Nadar Ensemble. Ny-
Sirkuslaiset palkittiin SirkusRakkausPumPum
on vapaaehtoispohjalta toi-
miva lastenkulttuuriyhdis-
tys, joka on rohkeasti tuonut
uudenlaista toimintaa erityi-
sesti Tampereen kaduille ja
puistoihin. Yhdistys palkittiin
vuoden kulttuuriteko -palkin-
nolla.
Yhdistys järjestää ympäri
vuoden monenlaisia harraste-
tapahtumia, jotka ovat kaikille
avoimia ja esteettömiä. Lapset
ovat saaneet kokea muun mu-
assa tekemisen ja tanssin iloa
katutaidepäivillä ja teema-
diskoissa.
Vuoden kulttuuriteko
-palkinto myönnetään vuosit-
tain tamperelaiselle kulttuu-
rin tekijälle, joka on kehittä-
nyt tai rikastuttanut kaupun-
gin kulttuurielämää. •
Nykymusiikin karnevaali
kysirkuksen
pioneeri Cir-
co Aereo ja de-
funensemble luovat
yhdessä äänen, liikkeen
ja kuvan sirkusta teoksessa Concerto
Planos. Circo Aereo tuo Tampereelle
myös musiikkiaiheisen klovnerian ja
mimiikan helmen The Pianist, joka on
maailmalla yleisömenestyksen saavut-
taneen teoksen ainoa Suomen vierailu
tänä vuonna.
Festivaalin iltaklubeilla on tarjolla
kokeellista musiikkia maailmalla me-
nestyneelle Fonal Recordsille levyttä-
neiltä omaperäisiltä musiikintekijöil-
tä. Koko perhe voi osallistua festivaalin
päätöspäivän ohjelmaan Sara Hildénin
taidemuseossa. •
Festivaalin koko ohjelmaan
voi tutustua osoitteessa
tampere musicfestivals.fi /biennale
Elektroniik-kaa musiikissaan
hyödyntävä defunensemble esiintyy Biennalessa kahdessa
konsertissa, joista ensimmäinen on yhteistuotanto nykysirkuksen
pioneeri Circo Aereon kanssa ja toisessa kumppanina on
saksalainen Ensemble Adapter.
Elokuvan juhlaa Elokuvan juhlaa
Maahanmuutto puhuttaa myös Tampe-
reen elokuvajuhlien ohjelmistossa. Koti-
maisessa kilpailussa nähdään dokumentti-
elokuva Tuntematon pakolainen.
oneelle
män Li-
. Varsi-
lisäk-
lisevät
ahmoja
n
gin kulttuurielämää. •