Talouskasvu vahvistuu loppuvuodesta

Julkaisuvapaa 25.8.2005 klo 10.00

Lisätietoja:

EnnustepäällikköEero Lehtop. (09) 2535 7350

TiedottajaHeikki Taimiop. (09) 2535 7349

Talousennustevuosille 2005–2006

Ennusteryhmä:

Merja KauhanenEero LehtoIlpo SuoniemiHeikki Taimio

Talouskasvuvahvistuuloppuvuodesta

2 (9)

Ta l o u s e n n u s t ePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto, puh. (09) 2535 7350 Julkaisuvapaa 25.8.2005 klo 10.00

Talousennuste vuosille 2005–2006

Talouskasvu vahvistuuloppuvuodesta

Suomen kokonaistuotannon kasvu hidastui alku-vuonna sitä kuvaavan kuukausi-indikaattorin mu-kaan. Tähän vaikutti ennen kaikkea teollisuustuo-tannon kasvun tyrehtyminen kokonaan. Metsäta-louden seisokki, jonka vaikutus ulottui myös kul-jetuksiin, oli merkittävin syy teollisuustuotannonmatalaan tasoon. Myös muun teollisuuden kehi-tys oli odotettua vaatimattomampaa. Vastapainoksitälle palvelutuotanto ja siinä erityisesti kauppakasvoi ripeästi. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kom-pensoimaan teollisuustuotannon hidastumisen vai-kutusta kokonaistuotantoon. Talouskasvun paino-pisteen ollessa palveluissa työllisyys kehittyi kui-tenkin myönteisesti – jopa ennustettua paremmin.Alkuvuonna työllisiä oli keskimäärin 39 000 enem-män kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Teollisuuden hitaasta kasvusta huolimatta tava-ravienti kasvoi tammi-kesäkuussa reippaasti vii-me vuodesta. Reaalisesti se kasvoi 4,7 prosenttia,ja ilman metsäteollisuuden seisokkia kasvu olisiyltänyt lähes 9 prosenttiin. Ylipäätänsä viennin jakokonaiskysynnän muiden komponenttien kehi-tys viittaisi tuotantolukuja nopeampaan kasvuun.Arvailujen varaan jää, selittääkö tätä ristiriitaaviennin tuontipanosten käytön nopea lisääntymi-nen vai se, että kansantalouden tilinpidon tarjon-tapuolta korjataan paremmin kysyntäpuolta vas-taavaksi vasta myöhemmin, kun tämän vuodentaloudellisesta kehityksestä kertyy nykyistä luo-tettavampaa tietoa.

Loppuvuoden ja ensi vuoden talousnäkymätovat kuitenkin kiistatta parantuneet alkuvuoteenverrattuna sekä Suomen että koko Euroopan uni-onin osalta. Suomessa erityisesti perinteisen me-talliteollisuuden ja rakentamisen tuotantonäkymätovat vahvistuneet. Työllisyyden lisääntyminen no-jaa kuitenkin edelleen pitkälti palvelualojen kas-vuun. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, ettäkokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,5 prosent-tia viime vuodesta. Ennuste olettaa, että talous-kasvu kiihtyy loppuvuodesta. Vielä maaliskuussatämän vuoden kasvuennuste oli 3,6 prosenttia.Metsäteollisuuden seisokki leikkasi kasvusta noin0,9 prosenttiyksikköä, mutta se nostaa ensi vuo-den kasvulukua yhtä paljon. Vuoden sisäinen kas-vu pysyy ensi vuonna kohtuullisen hyvänä ja ko-konaistuotanto tulee olemaan 3,9 prosenttia tä-mänvuotista suurempi.

Euroalueen alkuvuosi oli vaisu

Euroalueen bruttokansantuote kasvoi kuluvanvuoden ensimmäisellä puoliskolla vain 1,3 pro-senttia edellisvuodesta. Alkuvuoden vaatimatto-man kehityksen vuoksi tämän vuoden kasvuen-nuste alennetaan 1,5 prosenttiin aiemmasta 1,9prosentista. Ennusteen toteutuminen edellyttää,että kasvu nopeutuu loppuvuodesta. Siihen viit-taa teollisuuden ja palvelualojen talousnäkymien

3 (9)


parantuminen. Euroalueen kasvu nojaa sekä ko-titalouksien että yritysten vahvistuneeseen rahoi-tusasemaan, ja sitä auttaa myös euron heikenty-minen suhteessa dollariin sekä korkojen pysymi-nen matalana vielä pitkälle ensi vuoteen. Kallis-tunut öljy on toisaalta hidastamassa talouskasvua,ja se on myös kasvua eniten uhkaava riskitekijä.Se ei kuitenkaan haavoita kasvua EU:ssa yhtä pal-jon kuin esimerkiksi USA:ssa.

Euroalueen talouskasvun kiihtyessä jo tämänvuoden puolella sen kokonaistuotanto tulee ole-maan ensi vuonna 2,1 prosenttia tämänvuotistasuurempi. Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissakasvu on tätä selvästi nopeampaa. Tämä koskeeerityisesti Baltiaa ja muita entisiä sosi-alistisia maita, mutta myös Ruotsissatalous kasvaa nopeammin kuin EU:ssakeskimäärin. Ison-Britannian kasvutaas hidastuu mutta pysyy edelleenEU:n keskitasoa nopeampana.

Euroalueen kuluttajahintainflaatio onpysynyt noin 2 prosentissa. Ilman ener-giatuotteita hintojen nousu jää runsaa-seen prosenttiin. Hitaahko talouskas-vu estää näillä näkymin kallistuneen öl-jyn valumisen muihin hintoihin, joskineuron heikentyminen aiheuttaa lisäpai-neita hintoihin. Koska euroalueen si-sällä ei ole inflaatiota voimistavaa dy-namiikkaa, EKP tuskin nostaa korkojaennen kuin se vakuuttuu siitä, että ta-louskasvu on tuntuvasti voimistunut ja

synnyttänyt samalla hintoja nostavaapainetta. Tämän mukaan korkojen nou-sua saadaan odottaa pitkälle ensi vuo-teen. Orastava talouskasvu ja euron hei-kentyminen suhteessa dollariin merkit-sevät toisaalta myös sitä, ettei EKPenää laske korkoaan.

USA:n taloustilanne poikkeaa oleel-lisesti Euroopasta. Kokonaistuotantokasvaa vakaasti, ja kuluttajahintojennousuvauhti nopeutui heinäkuussa yli3 prosenttiin. Ilman energiaa inflaatiojää vähän 2 prosentin yläpuolelle. Val-litsevassa taloustilanteessa USA:n kes-kuspankki jatkaa ohjauskorkonsa nos-tamista 0,25 prosenttiyksikköä kerral-laan ainakin ensi talveen asti. Tämä

merkitsee sitä, että ohjauskorko nousee helmi-kuun 2006 alkuun mennessä 4,5 prosenttiin ny-kyisestä 3,5 prosentista. Vielä vuosi sitten ohja-uskorko oli vain 1,5 prosenttia. USA:n ja Eu-roopan välinen korkoero onkin suurentumassaedelleen, mikä osaltaan heikentää euron arvoadollareissa. Vastavoiman tälle muodostaa kuiten-kin USA:n ulkomaankaupan piintynyt vaje, jokaon omiaan lisäämään kansainvälisen taloudenkriisiherkkyyttä. Kauppatase ei ole oleellisestipienentymässä, vaikka USA:n talouskasvu hidas-tuukin tänä ja ensi vuonna. Näillä näkyminUSA:n talous kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttiaja ensi vuonna kasvu hidastuu 3,2 prosenttiin.

Kansainvälinen talous.

Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2004 2005e 2006e

Yhdysvallat ................................................... 4,2 3,6 3,2Euro–12 ........................................................ 2,0 1,5 2,1

Saksa ...................................................... 1,6 1,2 1,8Ranska .................................................... 2,3 1,6 2,4Italia ......................................................... 1,2 0,0 1,0

EU–25 ........................................................... 2,4 1,7 2,3Ruotsi ...................................................... 3,6 2,8 3,0Iso-Britannia ............................................ 3,2 2,3 2,5

Japani ........................................................... 2,7 1,5 2,0Venäjä .......................................................... 7,2 6,0 6,0Kiina ............................................................. 9,5 9,5 9,0

Lähde: BEA, IMF, OECD, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Korot ja valuuttakurssi 1995:01–2005:07.

Lähde: Suomen Pankki.

0

1

2

3

4

5

6

7

1995:01 1997:01 1999:01 2001:01 2003:01 2005:01

%

0,7

0,8

0,9

1

1,1

1,2

1,3

1,4

Euribor 3 kk (v as. ast.)USA, 3 kk:n talletukset (v as. ast.)Euron dollarikurssi (oik. ast)

4 (9)


Kasvu nojaa edelleen kotimaiseen ky-syntään – kotitalouksien kulutukseenja asuntoinvestointeihin sekä yritysteninvestointeihin.

Vastoin yleistä näkemystä Kiinan ta-louskasvu ei heikentynyt alkuvuonna.Kokonaistuotanto kasvaakin tänävuonna 9,5 prosenttia eikä kasvu täs-tä merkittävästi hidastu ensi vuonna-kaan. Kiinan keskuspankin heinäkui-nen päätös revalvoida valuuttaansa(renminbi) 2,1 prosenttia suhteessaUSA:n dollariin ja siirtyä samalla sään-telemään valuuttansa arvoa USA:ndollarin sijaan suhteessa (myös euronsisältävään) valuuttakoriin, voi ollamerkittävä avaus kohti renminbinmarkkinaehtoista määräytymistä. Onkuitenkin ennenaikaista päätellä, onko tämä pää-tös todella johtamassa Kiinan valuutan yliarvos-tuksen purkautumiseen. Toisen Aasian nousevantalouden, Intian, talouskasvu on vielä Kiinankinkasvua nopeampaa. Suomen viennille tärkeän Ve-näjän talouden kasvu on taas hidastumassa jon-kin verran. Öljyn korkea hinta kuitenkin luo edel-lytyksiä kasvun pysymiselle siellä noin 6 prosen-tissa.

Vienti vahvassa vedossa

EU:n ulkopuolelle suuntautuva tavaravienti kas-voi meillä alkuvuonna reaalisesti noin 11 prosent-tia. Tämän vaikutuksesta myös koko tavaravien-nin kasvu oli yllättävän nopeata, reaalisesti lähes5 prosenttia, vaikka paperiteollisuuden vienninseisokki leikkasi vientiä EU-alueelle. Tavaroidenja palveluiden viennin määrän ennustetaan kasva-van tänä vuonna vajaat 5 prosenttia edellisvuo-desta. Ensi vuonna heikentynyt euro, tämänvuo-tisen paperiteollisuuden viennin seisokin heijas-tuminen ensi vuoden kasvulukuun sekä laivatoi-mitusten arvon nousu lähes miljardilla eurolla tästävuodesta ovat nostamassa viennin määrän kasvunlähes 7 prosenttiin. Vienti kasvaa edelleen EU:nulkopuolelle – ennen kaikkea Venäjälle ja Kiinaan– keskimääräistä nopeammin.

Tavaratuonnin arvo kasvoi tämän vuoden en-simmäisellä vuosipuoliskolla 14 prosenttia edel-

lisvuodesta. Tuonnin arvoa kasvatti kallistunutöljy, mutta myös tuonnin määrän 8 prosentin re-aalikasvu on ollut yllättävän nopeata kokonais-kysynnän maltilliseen kasvuun nähden. Tänävuonna tavaroiden ja palveluiden tuonnin määräkasvaakin 5,5 prosenttia ja ensi vuonna 5 pro-senttia.

Tuontihinnat ovat jo vuosia nousseet vientihin-toja nopeammin. Tähän on vaikuttanut öljyn hin-nan jatkuva nousu ja elektroniikkatuotteiden hin-taeroosio. Ensi vuonna tuontihintojen nousu hi-dastuu, koska öljy ei enää kallistu merkittävästi.Kun metsäviennin hinnat lisäksi nousevat, vaih-tosuhde jopa paranee pitkästä aikaa. Tämä vah-vistaa osaltaan kauppatasetta.

Sähkötekninen teollisuusjäänyt ennusteesta

Sähköteknisen teollisuuden tuotannon siirtymi-nen ulkomaille on johtanut toimialan tuotannonkasvun hidastumiseen eikä tilanne tältä osin olemuuttumassa lähivuosinakaan. Suomen perusme-talliteollisuuden tuotteiden kysynnän notkahdusjäänee sen sijaan väliaikaiseksi. Metallituote-sekä kone- ja laiteteollisuuden tuotannon kas-vun voimistuminen näyttää selvältä, ja laivanra-kennus on jo laajentunut merkittävästi viime vuo-desta. Muun teollisuuden kehitys on tätä tasai-sempaa. Energiatuotanto on vähentynyt tänä

Ulkomaankaupan vaihtosuhde ja kauppatase 1998–2006.

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

85

90

95

100

105

110

115

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e2006e

(2000 = 100)

0

5000

10000

15000Milj. euroa

Kauppatase (oik. ast.)

Vaihtosuhde (v as. ast.)

5 (9)


vuonna odotettua enemmän, kun tuo-tannon painopiste on siirtynyt Norjaanja Ruotsiin Skandinavian vesialtaidentäytyttyä. Ensi vuonna kotimainen säh-köntuotanto elpyy jonkin verran.

Rakennustuotannon vaisusta alku-vuodesta huolimatta toimialan tämänvuoden kasvu nousee 3 prosenttiin.Ensi vuonna rakennustuotanto on 3,5prosenttia tämänvuotista suurempi. Pal-velualoista erityisesti kaupan kasvu onnopeaa, 4,8 prosenttia tänä vuonna ja4 prosenttia ensi vuonna. Teollisen työnrakennemuutos jatkuu ja teollisuuttatukevien palveluiden kasvu nopeutuu3,5–4 prosenttiin. Metsäteollisuudenkuljetusten pysähtyminen hidastaa lii-kenteenkin kasvua tänä vuonna. Ensivuonna alan tuotanto kasvaa vajaat 4 prosenttia.Terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluiden kasvuon noin 2,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna.

Työllisyyskehitys myönteistä

Talouskasvun elpyminen käänsi työllisyyden kas-vuun viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.Työllisyyden kasvu jatkui tämän vuoden alkupuo-liskolla varsin ripeänä. Tammi-kesäkuussa työlli-siä oli keskimäärin 39 000 enemmän kuin viimevuoden vastaavana aikana. Ennakoidusti kasvu onpääasiassa ollut palvelusektorin varassa. Työllis-ten määrä on lisääntynyt eniten julkisissa ja muis-sa palveluissa sekä vähittäiskaupassa, jossa näkyykaupan alan hyvä myynnin kehitys. Rakentami-sen hyvä suhdannetilanne on myös näkynyt alantyöllisyyden kasvuna. Alkuvuodesta rakentamisentyöllisten määrä lisääntyi yli viidellä prosentilla.Tehdasteollisuudessa työllisten määrän lasku onpysähtynyt, mutta selkeää käännettä kasvuun eiole vielä tapahtunut. Loppuvuotta kohti koko työl-lisyyden kasvu hieman hidastuu, mutta alkuvuo-den voimakkaan kasvun ansiosta työllisten määräkasvaa tänä vuonna yhteensä 30 000 henkilöllä jaensi vuonna 21 000 henkilöllä. Työllisyysaste nou-see tänä vuonna 68 prosenttiin ja ensi vuonna 68,4prosenttiin.

Huomionarvoista työllisyyskehityksessä on se,että naisten työllisyys kasvoi alkuvuodesta sel-

västi miesten työllisyyttä paremmin. Naisia olitammi-kesäkuussa työllisenä keskimäärin 26 000enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.Miesten työllisyyden kasvu oli 13 000 vastaava-na aikana. Taustalla oli hyvä työvoiman kysyn-nän kasvu naisvaltaisilla aloilla kuten terveyden-huolto- ja sosiaalipalveluissa sekä vähittäiskau-passa.

Työvoiman tarjonnan kehitys on seurannut työ-voiman kysynnän kehitystä. Hyvä työllisyyskehi-tyksen myötä varsinkin naiset ovat palanneet ta-kaisin työvoimaan sen ulkopuolelta. Työvoimaankuului tämän vuoden tammi-kesäkuussa keski-määrin 28 000 henkilöä enemmän kuin viimevuonna vastaavana ajanjaksona. Naisten työvoi-maosuus oli alkuvuonna 64 prosenttia, mikä oliprosenttiyksikön verran suurempi kuin vuotta ai-kaisemmin. Miesten työvoimaosuus nousi vain 0,1prosenttiyksikköä. Ikäryhmittäin katsottuna työ-voimaan osallistuminen kasvoi kaikissa ikäryhmis-sä. Tänä vuonna hyvän työvoiman kysynnän myö-tä työvoiman tarjonta kasvaa yhteensä 0,8 pro-sentilla, mikä nostaa työvoimaosuuden 66,3 pro-senttiin. Ensi vuonna työvoimaosuuden ennakoi-daan nousevan 66,4 prosenttiin työvoiman kysyn-nän vanavedessä.

Koska työvoiman kysynnän kasvu oli voimak-kaampaa kuin työvoiman tarjonnan kasvu, työttö-mien määrä laski alkuvuodesta keskimäärin 10 000henkilöllä viime vuoteen verrattuna. Työttömyys-aste laski kaikissa ikäryhmissä. Tänä vuonna työl-

Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2006.

2000

2200

2400

2600

2800

1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 20032005e

1000 henkeä

Ty öv oimaTy ölliset


6 (9)


lisyyden paranemisen myötä työttömien määräalenee ja työttömyysaste laskee 8,4 prosenttiin.Ensi vuonna työttömyysasteen ennakoidaan las-kevan 8,1 prosenttiin.

Rakentamisen suhdanteet elpyvät

Investoinnit kääntyivät viime vuonna viiden pro-sentin kasvuun parin vuoden supistumisen jälkeen.Investointien kasvu jatkuu tänä vuonna vajaan kol-men prosentin vauhtia. Rakentamisen suhdanne-tilanne on pysynyt vuoden aikana hyvänä. Asun-totuotanto, teollisuusrakentaminen sekä maa- javesirakentaminen pitävät yllä rakentamisen kas-vua. Talonrakentamisessa korjausrakentamisenmerkitys kasvaa edelleen. Ensi vuonna investoin-nit kasvavat yli neljä prosenttia. Investointien kas-vu on yksityisten investointien varassa julkisteninvestointien supistuessa.

Kotitalouksien ostovoima kasvussa

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu määrää ansioke-hityksen tänä ja ensi vuonna. Näiltä osin palkan-saajien ostovoiman kehitys on vakaata ja helpostiennakoitavaa. Palkkaperintö ja liukumat huomioonottaen ennustamme ansiotason nouse-van tänä vuonna 3,6 prosenttia. Vuonna2005 ansiotaso nousee maltillisemmin,2,6 prosenttia, mutta veronkevennyk-sillä tuetaan vastaavasti palkansaajienostovoiman kehitystä. Palkkaratkaisumahdollistaa suotuisan työllisyyskehi-tyksen. Tehdyt työtunnit lisääntyvät tänävuonna 0,8 ja ensi vuonna 1,6 prosent-tia. Palkkasumma kasvaa näinä vuosinataas 4,3 ja 4,5 prosenttia ja siten ansio-tasoa nopeammin. Paperiteollisuudentyösulku aiheuttaa selvän korjauksen ke-vään ennusteeseen ja alentaa tämän vuo-den osalta työtunteja. Ensi vuonna työ-taistelun vaikutus poistuu, mikä heijas-tuu työtuntien määrän ja palkkasummannopeutuvana kasvuna.

Viime vuonna varautuminen pääoma-ja yhteisöverouudistukseen kasvatti ko-titalouksien omaisuustuloja ja erityises-

ti osinkotuloja. Tänä vuonna osingonmaksuhaluk-kuus vähentyy ja pääomatulojen kasvu hidastuu.Ensi vuonna yritysten kannattavuuden kohenemi-nen kasvattaa taas kotitalouksienkin pääomatulo-ja. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, jotkamääräytyvät pitkälti palkkatulojen mukaan, kasva-vat tänä vuonna 3,8 ja ensi vuonna 4,1 prosenttia.

Ei yllätyksiä kulutuskysynnässä

Viime vuoden suotuisa tulokehitys ei näkynyt kokomitassaan kulutuksen kasvuna, vaan osa siitä ka-navoitui asuntomarkkinoille. Myös säästämisastekohosi. Tänä vuonna kotitaloudet voivatkin sääs-tämistä vähentämällä pitää yllä vakaata kulutuk-sen kasvua, vaikka paperin työtaistelu hidastaa-kin niiden tulojen kasvua.

Kulutuksen kasvua tukevat vahva kuluttajienluottamus, matalat korot ja vakaat talousnäkymät.Vuosien 2005 ja 2006 tulokehitys antaa mahdolli-suuden yksityisen kulutuksen määrän noin kol-men prosentin tasaiseen kasvuun. Ennusteemmeon jonkin verran korkeampi kuin kulutuksen kas-vun pitkän aikavälin keskiarvo. Arviotamme tu-kevat kaupan alkuvuoden kasvuluvut.

Kulutuskysynnän rakenteen osalta merkittävääon autokaupan tasaantuminen, kun pahimmat


Kysynnän ja tarjonnan tase.

2004 2004 2005e 2006e Mrd. € Määrän prosenttimuutos

Bruttokansantuote ...................... 149,7 3,6 2,5 3,9Tuonti ........................................ 48,5 6,0 5,5 5,0Kokonaistarjonta ........................ 198,2 4,2 3,2 4,2

Vienti ......................................... 56,6 5,6 4,7 6,7Kulutus ...................................... 111,4 2,8 2,6 2,7

– Yksityinen kulutus .............. 77,7 3,2 2,9 3,1– Julkinen kulutus ................. 33,7 1,6 1,8 1,8

Investoinnit ................................ 28,2 5,0 2,6 3,6– Yksityiset investoinnit ........ 23,7 5,6 3,9 4,5– Julkiset investoinnit ............ 4,5 2,1 –4,7 –1,9

Varastojen muutos(ml. tilastollinen ero) .................. 2,0 0,2 0,0 0,0Kokonaiskysyntä ....................... 198,2 4,2 3,2 4,2

7 (9)


kulutuspaineet on saatu purettua. Kestokulutus-tavaroiden hankinnat kasvavat paria viime vuottahitaammin, ja ne suuntautuvat aiempaa enemmänkodinkoneisiin, elektroniikkaan ja huonekaluihin.Asuntojen hintojen äkillistä laskua ja siitä aiheu-tuvaa kuluttajien luottamuksen romahdusta ei oleodotettavissa. Myöskään korkokehitys ei vaaran-na ensi vuoden kulutusnäkymiä.

Palkkojen osuus nousee tilapäisestipaperin työtaistelun seurauksena

Paperiteollisuus on pääomavaltaista. Työselkkauk-sen vaikutus näkyy palkkasumman kehitystä voi-makkaammin tuotannossa ja toimintaylijäämässä.Toisaalta ulkomaankaupan vaihtosuhteen heikke-neminen on rasittanut yritysten tulosta. Näistäsyistä palkkojen osuus yritysten nettotuloista nou-see tänä vuonna, mutta vaikutus jää lyhytaikai-seksi. Ensi vuoden palkankorotukset ovat maltil-lisia, ja yksityisen sektorin toimintaylijäämä kas-vaa. Palkkojen osuus yritysten arvonlisäyksestä las-kee samalle tasolle kuin se oli pari vuotta sitten.

Inflaatiovauhti jää euroaluettamatalammaksi

Elokuussa raakaöljyn hinta on noussut uudelleennätystasolle. Sitä vastoin kotimaiset inflaatio-

paineet ovat olleet vähäiset ja alkuvuoden inflaa-tiovauhti jopa alitti keväisen ennusteemme. Nytinflaatiovauhti on noin prosentin luokkaa. Alko-holijuomien veronalennuksen seurauksena viimevuoden kuluttajahintainflaatio jäi poikkeukselli-sen alhaiseksi, 0,2 prosenttiin. Koska veronalen-nus vaikutti inflaatioon maaliskuuhun asti, ennus-tamme tämän vuoden inflaatioksi 1,0 prosenttiaja ensi vuodelle 1,2 prosenttia. Raakaöljyn hin-nan odotetaan pysyvän korkealla tasolla myös ensivuonna. Korkotaso säilyy tänä vuonna ennallaan,eikä muita kuin öljynhinnan aiheuttamia inflaa-tiopaineita ole näkyvissä. Suomen inflaatio jääedelleen selvästi muuta euroaluetta hitaammaksi.

Eläkemaksujen nostojenvaikutuksesta koko julkinen talouspysyy ylijäämäisenä

Valtiontalouden rahoitusylijäämä pieneni viimevuonna odotettua vähemmän, vain 200 miljoo-naa euroa lähinnä tuloveron tuoton ja osinko-tulojen hyvän kasvun sekä valtion kulutusme-nojen kasvun hidastumisen ansiosta. Valtionta-lous jäi lievästi ylijäämäiseksi. Sen sijaan kunti-en rahoitusalijäämä paisui ennustetusti lähes300 miljoonalla eurolla. Veronkevennysten ta-kia kunnallisveron kertymä kasvoi vain 0,7 pro-senttia, kun toisaalta kuntien kulutusmenot li-sääntyivät peräti 6,1 prosenttia. Kun työeläke-

laitosten ja muiden sosiaaliturvara-hastojen rahoitusylijäämä pysyi lähesedellisvuoden tasolla, supistui kokojulkisyhteisöjen rahoitusylijäämä(EMU-ylijäämä) selvästi, ja sen suh-de bruttokansantuotteeseen aleni2,5:sta 2,1:een prosenttiyksikköön.Alijäämän kasvusta huolimatta julkis-yhteisöjen yhteenlasketun velan(EMU-velan) suhde bruttokansan-tuotteeseen aleni 0,2 prosenttiyksik-köä, koska bruttokansantuote kasvoivoimakkaasti.

Kuluvana vuonna valtiontalous pai-nuu noin 200 miljoonaa euroa alijää-mäiseksi. Valtiotalouden heikkenemi-nen johtuu lähinnä tuloveron keven-nyksistä. Ansiotulojen verotusta on

Palkansaajakorvausten osuus yritystoiminnassa 1975–2006.


50

55

60

65

70

75

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005e

%

8 (9)


kevennetty inflaatiotarkistuksella jamuuttamalla veroasteikkoa. Pääoma-tulo- ja yhteisöverojen tuottoa heiken-tää vuoden alussa toteutettu verouu-distus ja valtion yhteisövero-osuudenalentaminen kuntien hyväksi. Myösvarallisuusveroa on uudistettu ja sentuotto supistuu. Yhteensä valtion tulo-ja varallisuusveron tuotto supistuunoin 100 miljoonaa euroa. Samanai-kaisesti EU-maksut ja valtionosuudetkunnille kasvavat selvästi.

Kuntien taloutta parantaa myös nii-den verotulojen vahva kasvu, kun kun-nallisveroon ei tehdä kevennyksiä,kunnallisveroprosentti nousee ja yh-teisöveroon tulee sen hyvityksenpoisto ja jako-osuuden nosto. Samal-la kuitenkin kuntien kulutusmenojenvoimakas kasvu jatkuu muun muassa kansalli-sen terveysohjelman velvoitteiden johdosta niin,että niiden rahoitusalijäämä pienenee vain hie-man.

Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahas-tojen ylijäämä kasvaa tänä vuonna noin 600 mil-joonaa euroa, kun eräitä maksuprosentteja ko-rotetaan hiukan, sosiaaliedut ja -avustukset kas-vavat hitaammin ja niiden investoinnit supistu-vat. Koko julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä suh-teessa bruttokansantuotteeseen pysyykin ennal-laan. Valtion veronkevennyksistä huolimatta ve-roaste nousee kuitenkin 0,3 prosenttiyksiköllä.Tätä selittää palkkatulojen kansantuloa nopeampikasvu. Erityisesti kunnallisveron ja sotumaksu-jen kertymät kasvavat suhteessa kokonaistuotan-non arvoon.

Vuonna 2006 valtiontalouden rahoitusalijäämäkasvaa runsaaseen 700 miljoonaan euroon. Yri-tysten reilusti paranevat tulokset siivittävät val-tion osinko- ja yhteisöverokertymät selvään kas-vuun, mutta tästä huolimatta tulo- ja varallisuus-veron tuotto supistuu edelleen hiukan, kun va-rallisuusvero poistuu kokonaan ja ansiotulojenhuomattavat veronkevennykset kohdistetaan ai-noastaan valtion veroihin. Valtionosuuksien ja so-siaaliturvarahastoille siirrettävien varojen vahvakasvu jatkuu.

Kuntien rahoitusalijäämä supistuu ensi vuon-na 400 miljoonalla eurolla, kun niiden verotu-

lot kasvavat voimakkaasti. Tässä on ennakoitukunnallisverotuksen kiristyvän edelleen 0,2 pro-senttiyksiköllä. Kuntien kulutusmenojen voima-kas kasvu jatkuu niille asetettujen velvoitteidentakia. Kuviosta nähdään, että valtion ja kuntiensäästötoimet ovat viime vuosina johtaneet jul-kisten investointien hyvin niukkaan kasvuun (jakunnissa jopa supistumiseen). Velvoitteiden kas-vun paisuttaessa kuntien kulutusmenoja ne jou-tuvat tinkimään investoinneistaan, kun taas val-tion investointeja rajoittavat menokehykset jasen omaisuuden myyntitulojen käytöstä tehty so-pimus. Tämä ei voi olla johtamatta ennen pit-kää patoutuneiden investointipaineiden purkau-tumiseen kuten kävi 1990-luvulla ja vuosituhan-nen taitteessa.

Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahas-tojen maksutulojen ennakoidaan kasvavan ensivuonna yli 6 prosenttia, kun eräitä maksuja koro-tetaan edelleen. Matalapalkkaisen työn tuen vai-kutus maksukertymään on kokonaisuuden kan-nalta pieni. Samalla työttömyysturvamenojen en-nakoidaan supistuvan selvästi. Työeläkelaitostenja muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kasvaa-kin selvästi ja yhdessä kuntien parantuvan rahoi-tustilanteen kanssa kääntää julkisyhteisöjenEMU-ylijäämän selvään nousuun. EMU-velkasuhteessa bruttokansantuotteeseen supistuu 0,9prosenttiyksiköllä ja veroaste puolella prosentti-yksiköllä.

Valtion ja kuntien investointimenojen muutokset kiintein hinnoin1995–2006.


-20

-10

0

10

20

30

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

e20

06e

%

ValtioKunnat

9 (9)


Veronalennusvara supistuu

Suhdannetilanne on Suomen kannaltahyvä tänä ja ensi vuonna. Toteutetut jaensi vuodeksi päätetyt veronalennuk-set ovat kasvattaneet kotitalouksien os-tovoimaa, hillinneet palkkavaatimuksiaja siten osaltaan edistäneet talouskas-vua ja työllistymistä. Julkisen taloudenrahoitusasema on kuitenkin selvästi hei-kentynyt ja heikentymässä edelleen.Varsinkin kunnat joutuvat jatkossakintasapainoilemaan kasvaneiden meno-velvoitteiden ja riittämättömän vero-kertymän puristuksessa. Vaikka valtiopyrkii lievittämään kuntatalouden ah-dinkoa kunnille suunnatulla tuella, kun-tien epäyhtenäinen taloustilanne ja piin-tyneet vajeet ovat pakottaneet kunnattinkimään investoinneista ja pitkäjän-teisestä tuottavuustyöstä. Kuntatalou-den rahoituksen turvaaminen sekä toi-saalta varautuminen suhdanteiden hei-kentymiseen eivät salli valtiontaloudenrahoituspohjan lisäkaventamista. Tä-män mukaan uusiin veronalennuksiin eilähivuosina ole syytä mennä. Mittavatinfrastruktuuri-investoinnit on myössyytä ajoittaa pikemminkin heikkoonkuin vahvaan suhdannetilanteeseen.n

Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Ennusteen keskeisiä lukuja.

2004 2005e 2006e

Työttömyysaste (%) .................................. 8,8 8,4 8,1Työttömät (1 000) ...................................... 229 221 213Työlliset (1 000) ........................................ 2 365 2 395 2 416Työllisyysaste (%) .................................... 67,2 68,0 68,4

Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) ............. 0,2 1,0 1,2Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ............... 3,6 3,6 2,6Kotitalouksien käytettävissä olevatreaalitulot (%) ........................................... 5,3 2,7 3,3

Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) .................. 6,2 4,1 5,6Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) ................ 10,3 8,8 10,6

Valtiontalouden rahoitusylijäämämrd. € .................................................. 0,4 –0,2 –0,7% bkt:sta ............................................. 0,2 –0,1 –0,4

Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämämrd. € .................................................. 2,8 3,0 4,0% bkt:sta ............................................. 1,9 1,9 2,5

Velkaantumisaste (Emu-velka)% bkt:sta ............................................. 45,1 45,5 44,6

Veroaste, % .............................................. 44,3 44,7 44,2

Lyhyet korot (3 kk:n euribor) ..................... 2,1 2,1 2,3Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) ........ 4,1 3,5 4,0

Government & Nonprofit

Talouskasvu vahvistuu loppuvuodesta