Upload
others
View
9
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Koulutuksen arviointi:
Alueellinen näkökulma –
(Kaupunki)seutujen
erilaistuminen haastaa
koulutusjärjestelmän
Venla Bernelius Karvin seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia
[email protected] Helsinki, Paasitorni, 8.6.2015
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Millä tavoin alueellinen eriytyminen haastaa
koulutusjärjestelmän mahdollisuuksien tasa-arvon
näkökulmasta?
• Mahdollisuuksien tasa-arvo ja oppimistulosten alueelliset
erot
• Alueellinen eriytyminen: alueiden ja naapurustojen
sosiaalisen rakenteen ja nuorten elämänmahdollisuuksien
eriytyminen
• Alue-erot heijastuvat koulujen toimintaedellytyksiin ja
nuorten oppimistuloksiin
• Aluevaikutukset ja erojen kertautuminen myöhempiin
koulutusasteisiin
Bernelius, väitöstutkimus: Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot,
perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin
eriytymiskehitystä
MetrOP-hanke (Suomen Akatemia): Jarkko Hautamäki, Matti Rimpelä, Mari Vaattovaara, Arja
Rimpelä, Sirkku Kupiainen, Timo Kauppinen, Sakari Karvonen, Jorma Kuusela, Venla Bernelius
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Tasa-arvon määrittelyä: Mistä käytännössä puhumme,
kun puhumme eriyitymisestä ja tasa-arvosta?
• Mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitetaan samanlaisia
lähtökohtaisia mahdollisuuksia menestyä
• Suppea tulkinta: Etenemiselle ei rakenteellisia esteitä (esim.
systemaattista syrjintää koulutukseen pääsyssä)
• Laaja tulkinta: Tulosten tulee olla riippumattomia
taustatekijöistä, eli esimerkiksi oppimistuloksissa ei saa olla
systematiikkaa sosioekonomisen tai etnisen taustan, sukupuolen
tai asuinpaikan osalta (vrt. egalitarianismi)
• Peruskoulun osalta on korostettu myös mahdollisimman pienten
osaamisen erojen merkitystä erityisesti jakauman häntäpäässä, sillä
peruskoulun oppimäärän riittävä hallinta on välttämätön edellytys
tietoyhteiskunnalla pärjäämiselle: osaamisen perustaso kaikille
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Mahdollisuuksien tasa-arvon haasteet: perheiden
sosioekonominen ja etninen asema vaikuttaa lasten
oppimisen edellytyksiin
• Perheiden koulutus- ja tulotaso sekä etninen tausta (erityisesti
maahanmuuttajataustaisuus) vaikuttavat kaikkialla maailmassa lasten
sosiaalistumiseen ja kognitiivisten taitojen kehitykseen, eli mm.
asenteiden kehittymiseen, kielen osaamiseen ja oppimisen
edellytyksiin (ks. esim. PISA 2009: Overcoming social background)
• Erojen kasvu alkaa jo varhain ja erot ovat selvimpiä suurten
yhteiskunnallisten erojen maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 3-vuotiaiden
lasten sanavarasto on tutkimusten mukaan erittäin huono-osaisissa
perheissä noin 300 sanaa, heikosti koulutetuissa perheissä noin 600 sanaa
ja ylempään keskiluokkaan kuuluvissa perheissä noin 1000 sanaa
• Suomessa perhetaustan vaikutus yksilötasolla on esimerkiksi
peruskoulujen oppimistulosten tapauksessa n. 6-10 % tulosten
vaihtelusta oppilaiden välillä yksi maailman pienimmistä, mutta
kasvussa
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography 9.6.20155 PISA 2012 (Välijärvi et al.
2013)
40 pisteen ero vastaa noin
yhden kouluvuoden eroa
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
• Useat Koulutuksen arviointikeskuksen tutkimukset
osoittaneet, että osaaminen pudonnut koko maassa
lasku koskee kaikkien tuloksia, mutta kohdistuu
voimakkaimmin osaamisen häntäpäähän ja vaihtelee
alueittain (Hautamäki et al.)
• PISA 2012 osoitti, että tulokset heikenneet selvimmin
pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa
• Osaajien heikoimman kymmenyksen tulosero osaajien
parhaaseen kymmenykseen on kasvanut vuosituhannen
alkuun verrattuna noin 25 pistettä, eli heikoimmat jääneet
jälkeen yli puolen kouluvuoden verran (Välijärvi et al.)
9.6.20156
Erojen kasvu selvää: Kotimaiset
arvioinnit ja PISA-tutkimukset
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
• Perinteinen aluepolitiikka ja näkökulma alue-eroihin maan tasolla: ”köyhä periferia ja hyvinvoivat kaupungit”
• Uusi eriytyminen tihentyy kaupunkien sisällä
• Naapurustojen ja esimerkiksi koulujen oppilasalueiden väliset erot Helsingissä jopa suurempia kuin kuntien väliset erot: heikoin oppilasalue alittaa maan heikoimmat kunnat usealla mittarilla
• Myös kaupunkien erityiskysymykset, mm. etninen eriytyminen
• Esityksessä esimerkkinä suurimpien erojen Helsinki, mutta havainnot relevantteja myös muilla kaupunkiseuduilla – ja kytkeytyvät toisaalta periferian suhteellisen syrjäisyyden kysymyksiin
”Metropolisaatio”: kaupunkiseudut
uudenlaisen eriytymisen tihentyminä – alue-
erot kasvavat kiihtyen kaupungeissa
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Esimerkkinä Helsingin eriytyminen: Ennen 1990-luvun
lamaa alueelliset erot vähäisiä ja kaupungissa
käytännössä täystyöllisyys
Mats Stjernberg 2013
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Eriytyminen on jatkunut 1990-luvulta erojen
syvenemisellä ja samantyyppisten alueiden
ryvästymisellä
Mats Stjernberg 2013
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography 9.6.2015 10
Mikko Autio (2015): Alueellinen eriytyminen Oulun
kaupunkiseudulla vuosina 1990–2013
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Alueellinen eriytyminen eriyttää koulujen oppilasalueet
koulujen toimintaympäristönä ja nuorten
elinympäristönä: Helsinki
Korkeakoulutus Tulotaso Vieraskielisyys
• Trendeinä erojen syveneminen, tekijöiden alueellinen
kasautuminen, alueiden ryvästyminen (ks. esim. Kortteinen ym. 2006;
Vaattovaara & Kortteinen 2012, Helsingin tila ja kehitys 2013)
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Suupiiri
District
Kouluja yhteensä
Total number of schools
Tuensaajia laskennallisesti
(tilastollinen oletus)
Expected number of schools
receiving extra funding
Tuensaajia (toteutunut
lukumäärä)
Actual number of schools
receiving extra funding
Tuensaajien osuus suurpiirissä
Share of district schools receiving
extra funding
Alakoulut
Primary schools
Yläkoulut
Lower
secondary
schools
Alakoulut
Primary schools
Yläkoulut
Lower
secondary
schools
Alakoulut
Primary schools
Yläkoulut
Lower
secondary
schools
Alakoulut
Primary schools
Yläkoulut
Lower
secondary
schools
Eteläinen
Southern10 6 3 2 0 0 0 % 0 %
Läntinen
Western13 7 3 2 1 1 8 % 14 %
Keskinen
Middle9 5 2 1 1 0 11 % 0 %
Pohjoinen
Northern7 4 2 1 1 1 14 % 25 %
Koillinen
North-
Eastern20 10 5 3 5 4 25 % 40 %
Kaakkoinen
South-Eastern10 4 3 1 2 0 20 % 0 %
Itäinen
Eastern15 9 4 2 11 5 73 % 55 %
Eriytymisen trendit aiheuttavat toimintaympäristöjen
haasteiden keskittymisen (perheiden resurssit,
oppilaiden ongelmat, monikulttuurisuuden haasteet,
erityisopetuksen tarpeet) tietyille kouluille ja suuralueille
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Alue-erot heijastuvat koulujen tuloksiin ja tulosten
erojen kasvuun– ennustettavalla tavalla (alueen väestön
koulutus, tulot, vieraskielisyys)
Koulujen osuus oppilaiden tulosten vaihtelusta, eli koulujen välinen
eriytyminen oppilaiden osaamisessa on kasvanut jatkuvasti 1990-
luvun puolivälistä etenkin Helsingin seudulla. (Kuusela 2010)
Koulun selitysosuus oppilaiden tulosten vaihtelusta on
Suomessa tyypillisesti noin 3-8 %, Helsingissä vastaava
luku 18 %
Koulujen oppilaiden keskimääräistä osaamista (oppimistuloksia,
eli ratkaisuprosenttia kaikille yhteisessä arviointikokeessa) on
mahdollista ennustaa alueellisten piirteiden avulla. Oppilasalueen
aikuisväestön koulutustaso, tulotaso ja vieraskielisten osuus
”selittävät” tilastollisesti jopa yli 60 % koulujen keskimääräisten
tulosten vaihtelusta
Yksilötasolla yhteys on huomattavasti heikompi!
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
• Koulumarkkinat lisäävät eroja koulujen välillä mitattavalla tavalla:
oppilaiden taustan ja tulosten eriytyminen (vahvin näyttö Ruotsista
Uusitalo & Sördeström 2010, Östh ym. 2013)
• toisen alueen kouluun menijät ovat keskimäärin koulutetummista perheistä (Seppänen 2006, ks. myös Seppänen ym. 2012)
• toisen alueen kouluun vaihtajat oppimistuloksiltaan keskiarvoa parempia (Bernelius
2013)
• kouluvalinnat suuntautuvat kouluihin, joiden tulokset ovat oman lähikoulun
tuloksia paremmat
‒ Valinnoissa kartellaan erityisesti maahanmuuttajataustaisia ja huono-osaista
kantaväestöä (Britannia: Johnston et al. 2006 & Ball 2003, Ranska: van Zanten 2003,
2005; Ruotsi: Andersson & Molina 2003, Bunar 2003)
Huono-osaisempien koulujen välttely Helsingissäkin merkittävä ilmiö (Bernelius 2013)
• Kärjistäen kouluvalinnat merkitsevätkin keskimääräistä parempia tuloksia
saavuttavien ja keskimääräistä koulutetummista perheistä ponnistavien oppilaiden
virtaa väestöpohjaltaan heikommilta alueilta kohti hyväosaisempien alueiden kouluja
Lisääntyvää eriytymistä tuottavia
mekanismeja: Kouluvalinnat kasvattavat
koulujen eroja
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Alue- ja kouluvaikutukset toisena lisäeriytymistä
tuottavana tekijänä: Vaikuttaako eriytynyt rakenne
yksittäisten oppilaiden tuloksiin ja asenteisiin?
• Alue- ja kouluvaikutuksilla – tai laajemmin ”kontekstivaikutuksilla” – viitataan
eriytyneiden naapurustojen ja koulujen itsenäisiin vaikutuksiin, jotka aidosti
muokkaavat nuorten asenteita, oppimistuloksia ja tulevaisuuden odotuksia
• ”väestössä havaittavat piirteet, joita ei voida palauttaa asukkaiden henkilökohtaisiin
ominaisuuksiin” (Friedrichs & al. 2003, 797)
• Vaikutusten välittymisen mekanismeja
mm. asenteiden siirtyminen
kaveripiirissä tai luokassa, tarjolla
olevat roolimallit, opettajien asenteet,
paikallisten instituutioiden (koulut,
terveyskeskukset) laatu, sosiaalinen
kontrolli (esim. aikuisten puuttuminen
nuorten puistojuopotteluun) (esim.
Kauppinen 2004)
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
Koulutukseen liittyvistä vaikutuksista jonkin
verran näyttöä myös Suomessa
• Alueen yleinen koulutustaso näyttää nostavan kaikkien oppilaiden
lukioonmenohalukkuutta, kun aikuisten koulutustaso on hyvin korkea
vastaavaa laskua ei havaittu alueilla, joilla koulutustaso matala (Kauppinen 2004) ,
samantyyppistä näyttöä koulumyönteisyydessä (Karvonen & Rahkonen 2002)
• Peruskoulun oppilaiden vanhempien keskimääräinen koulutustausta näyttää
tuottavan pienen vaikutuksen jokaisen koulun oppilaan osaamiseen ja
asenteisiin oppilaan omasta taustasta riippumatta (Bernelius 2011)
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
• Kouluihin liittyvien paikallisten prosessien tarkastelu osoittaa -
yhdessä uusimpien sosiaalisen ja etnisen eriytymisen
tarkastelujen kanssa – että erojen kasvun logiikka on muuttunut
• Ennen 2000-lukua sosiaaliset ja alueelliset erot kasvoivat
pääsääntöisesti eliitin nousun kautta; jakauman yläpäässä (katso esim.
Uusitalo 1999; Kortteinen ym. 2005)
• Nyt erojen kasvu myös jakauman alapäässä selvää (esim. Kortteinen ym.
2006; Vilkama 2011; Helsingin tila ja kehitys 2013) ja eriytyminen etenee usealla
ulottuvuudella, ulottuvuudelta toiseen syöttäen (mm. koulujen vaikutus
lapsiperheiden muuttopäätöksiin, tuoreen tutkimuksen tulokset pian: Vaattovaara, Vilkama
Dhalmann)
• Suomessa 2000-luvun kuluessa ensimmäistä kertaa viitteitä myös
aluevaikutuksista, eli alueellisten erojen korostumisesta ja
tunkeutumisesta sisälle yhteiskunnallisiin instituutioihin myös
yksilötasolla
9.6.2015 17
Koulut ja paikalliset prosessit: erojen kasvu
”jakauman molemmilla laidoilla”
Venla Bernelius [email protected] Department of Geosciences and Geography
• Alueellinen eriytyminen näyttää voimistuneen ja pysyvöityneen suomalaisia kaupunkiseutuja muovaavaksi ilmiöksi huolena erityisesti uudenlainen erojen kasvuhäntäpään laskun kautta
• Myös kansalliset periferiat jopa kasvavana haasteena (mm. nuorten osallisuus)
• Haasteena erityisesti huono-osaisuuden eri ulottuvuuksien kasautuminen samoille alueille ja ongelmien monimuotoistuminen perheissä ja alueilla
• Erot kertautuvat muille koulutusasteille, kun eriytyminen pysyvöittää nuorten koulutuksellisen hyvä- ja huono-osaisuuden jo peruskoulutasolla: vaikutuksia paitsi oppimiseen, myös koulutusasenteisiin ja toisen (ja kolmannen) asteen koulutustyypin valintaan
9.6.2015 18
Yhteenveto: Uudenlainen erojen kasvu
haasteena koulutusjärjestelmän eri tasoilla