OSAAMISEN ARVIOINTI

Opettamisesta osaamiseen 11.11.2009Metropolia Ammattikorkeakoulu

Petri Haltia

Miksi arvioidaan?

Oppimisen ohjaamiseksi Opiskelijan/tutkinnon suorittajan (päättö)arviointi tulevaa toimintaa ajatellen

Koulutusjärjestelmän/opetuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi

Petri Haltia 2009

Mihin suoritusta verrataan?

Opiskelijan aiempaan osaamisen, lähtötilanteeseen (edistymisen arviointi)

Toisten opiskelijoiden tms. tai muun joukon suorituksiin (normiperusteinen arviointi)

Arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin (kriteeriperusteinen, tavoitesuhteinen arviointi) OSAAMISEN ARVIOINTI

Petri Haltia 2009

KRITEERIPERUSTEINEN ARVIOINTI

Kriteeriperusteisella arvioinnilla todetaan yksilön osaaminen suhteessa hyvin määriteltyyn osaamiseen alueeseen (esim. työtehtävä); alan ja kriteerien määrittely tärkeä, mutta myös loputon tehtävä, arvioijien merkitys aina suuri

Tarkoitus tuottaa sisällöllistä, tarkkaa ja luotettavaa tietoa arvioitavan tiedoista ja taidoista

Kriteeri = arviointi-, arvosteluperuste, mittapuu, (ratkaiseva) tunnus(merkki), erottava ominaisuus

Vaatimustasojen tulisi olla järkeviä suhteessa arviointi- ja päätöksentekoprosessin tarkoitukseen; rajojen tulisi kuvata tarkoitettua eroa eri tasojen välillä

Tavoitteena oleva osaaminen

Koulutusohjelma,opetussuunnitelma

Osaa-misen arviointi

Tunnustaminen

Osaamisperustainen ajattelu koulutuksessa ja arvioinnissa

”Koulutuslähtöinen ajattelu”: Oppisisällöt, koulutusohjelma koulutuksessa edellytetty osaaminen arviointi

Osaamisen arviointiin luopumalla dikotomioista

Teoria - käytäntö Tietopuolinen – käytännöllinen Suunnittelu – toteutus Ajattelu - tekeminen Koulutus – työssä oppiminen

Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnosta: ”Käytännön työssä prosessien suunnittelua ja toteutusta ei yleensä voi/kannata erottaa niin kuin ne tehdään tutkinnon perusteissa. Tekemisen jakaminen suunnitteluun ja toteutukseen koetaan hankalana, vaikka raja siinä löytyisikin.” Koulutuspäällikkö Ulla Tallinen, Jollas Instituutti ja kehitysjohtaja Matti Räsänen, HOK-Elanto

7

Autenttisen arvioinnin piirteet arvioinnin lähtökohdiksi

•arviointi rakentuu tehtäville, joiden suorittaminen itsessään arvokasta

•aito ympäristö, fyysinen ja sosiaalinen; todelliset vaihtoehdot, rajoitukset, resurssit

•perustuu laajoihin suorituksiin, jotka edellyttävät teorian ja käytännön yhdistämistä

•tehtävien avoimuus, ei yhtä oikeaa ratkaisua•selvät, aidot, mystifioimattomat kriteerit•arvioitavan ja arvioijan suora vuorovaikutus• haetaan johdonmukaisuutta suorituksista•arvioidaan sekä työskentelyä että tulosta•sekä lyhytkestoisia että kasautuvia tehtäviä ja arviointia

ARVIOINNIN MENETELMIÄ Perinteiset testit ja kokeet; suulliset tai kirjalliset- monivalinta- avoimet kysymykset- erityyppiset esseet

Kertovat menetelmät, itsearviointi; perustuvat opiskelijan omaan kuvaukseen – suulliseen tai kirjalliseen - kokemuksestaan ja pätevyydestään suhteessa osaamistavoitteisiin, voi sisältää esim. vahvistuksen työnantajalta. Monille vaativaa, ilman hyvää ohjausta voi provosoida riittämättömyyden tunteita, kokemukset voivat olla myös huonoja, hämmentäviä

Menetelmiä ...

Havainnointi; ennalta määriteltyjä tarkkoja sääntöjä ja menetelmiä noudattaen arvioija havainnoi osallistujaa todellisessa tilanteessa ja arvioi soveltaako hän perusteissa määriteltyjä tietoja ja taitoja. Havainnointia voidaan täydentää keskustelulla suorituksen aikana. Myös työnäytteet tms. voidaan sisällyttää tähän. Hyvä, mutta vaativa menetelmä.

Kun todellinen tilanne ei ole mahdollinen, voidaan käyttää simulointia, luotua tilannetta jossa työn todelliset piirteet mahdollisimman hyvin tulevat esiin. Edellyttää kyseessä olevan osaamisen/työn tarkkaa analysointia ja hyviä valmisteluja.

menetelmiä ... Portfoliot; Tapa esittää synteesi ammatillisista ja muista kokemuksista, tiedoista ja taidoista sekä henkilökohtaisista ominaisuuksista. Yhdistää eri arviointimenetelmiä ja niiden tuloksia. Usein muodostuu kertovien menetelmien (itsearviointi ohjatusti), haastattelujen tulosten ja mahdollisesti muiden arviointien pohjalta. Voidaan esittää kolmannelle osapuolelle arvioitavaksi ja johtaa tunnustamiseen, usein kuitenkin ensisijainen tarkoitus on tukea elinikäistä oppimista. Yhtenäisyyden, järjestyksen, informatiivisuuden tuottaminen usein vaikeaa (ratkaisuyrityksenä helposti vain lisää materiaalia), voi olla myös henkisesti raskasta, edellyttää mm. kokemusten arvottamista. Arvioijalle vaativaa; sisällön validiteetti, riittävyys, luotettavuus, ajankohtaisuus…

Petri Haltia 2009

Lopuksi

Arvioinnin menetelmiä ja menettelytapoja paljon

Valitun menetelmän sovelluttava kyseessä olevan osaamisen arviointiin

Menetelmän sovelluttava kyseessä olevalle henkilölle, menetelmät edellyttävät mm. erilaista osallistumisen ja osallisuuden astetta arvioitavalta

Suositeltavinta useanlaisten menetelmien käyttäminen

Yhden menetelmän ei tarvitse täyttää kaikkia laatukriteerejä, kokonaisuus ratkaisee

Yhden menetelmän käytön yhteydessä hyvä pohtia myös kytkentää laajempiin tavoitteisiin ja odotettuun osaamiseen