Kriminaalipoliittinen näkökulma vankilaopetukseen

Oikeusministeriön puheenvuoro

Marianne Mäki

Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto

10.12.2019

OIKEUSMINISTERIÖ JUSTITIEMINISTERIET

Kriminaalipolitiikan tavoitteet"Rangaistusjärjestelmän — — yleisesti tunnustettuna tavoitteena on rikosten ehkäiseminen eri vaikutusmekanismeilla sekä rikosten ja rikollisuuskontrollin aiheuttamien kärsimysten ja kustannusten minimoiminen ja niiden oikeudenmukainen jakaminen eri osapuolten kesken."(PeVL 9/2016 vp)

Kriminaalipolitiikka tähtää kokonais- ja uusintarikollisuuden vähentämiseen, vaikuttavan kuntouttavan toiminnan vahvistamiseen sekä rikosseuraamusviranomaisten ja muiden sektoreiden välisen yhteistyön lisäämiseen (Rinteen hallitusohjelma)

• Pelkän peruskoulun käyneellä henkilöllä on yli neljä kertaa suurempi riski syyllistyä väkivaltarikokseen ja yli seitsemän kertaa suurempi riski syyllistyä omaisuusrikokseen kuin ammatillisen koulutuksen saaneella henkilöllä. Lukion tai sitä korkeamman koulutuksen saaneisiin verrattuna riski on vieläkin suurempi. (Aaltonen, Kivivuori & Martikainen 2011.)

• Mitä vakavammasta väkivaltarikoksesta on kyse, sitä todennäköisemmin sekä väkivallan tekijä että uhri ovat matalasti koulutettuja. Toisessa sukupolvessa peruskoulun varaan jääneistä jopa neljäsosa tuomitaan elämänsä aikana ehdolliseen tai ehdottomaan vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun (Aaltonen 2015.)

• Vankilassa tutkinnon suorittaneista vuoden sisällä vapautuneista 28 % tuomitaan uudestaan, kun keskimääräinen uusiminen on 49 %. (v. 2007-2016 vapautuneet, 60 % päärikoksena väkivaltarikos, keskimääräinen tuomio noin 4 v.)

• Tutkinnon suorittaneiden työssäkäyntiaste vapautumisvuoden lopussa on 19 % (verrokkiryhmällä 14,5 %) (Virtanen, Aaltonen, Tyni, Kivivuori 2019 Vankilakoulutuksen vaikutus uusintarikollisuuteen ja vapautumisen jälkeiseen työssäkäyntiin)

• Rikosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheiden siirtymillä ja palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuden kannalta.

Koulutuksen ja rikollisuuden välinen yhteys

• YK:n vankeinhoidon vähimmäissäännöt (Mandela Rules, 2015)

4.2. …Vankeinhoitolaitosten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tarjottava yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, työtä sekä muunlaista sopivaa ja saatavilla olevaa apua, kuten kuntouttavaa, moraalista, hengellistä sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja liikuntaan perustuvaa apua. Kaikki tällaiset ohjelmat, toiminnat ja palvelut tulisi toteuttaa vankien yksilöllisten hoitotarpeiden mukaisesti.98. Hyödyllisten alojen ammattikoulutusta on annettava sellaisille vangeille, jotka pystyvät hyötymään siitä, ja erityisesti nuorille vangeille.104. Kaikille vangeille, jotka pystyvät hyötymään koulutuksesta, on järjestettävä jatkokoulutusta sekä uskonnollista opetusta niissä maissa, joissa se on mahdollista. Lukutaidottomien vankien ja nuorten vankien koulutuksen on oltava pakollista, ja vankeinhoitolaitoksen on kiinnitettävä siihen erityistä huomiota.

• Eurooppalaiset vankilasäännöt (EN 2006:2)• 26.5 Ammatillista koulutusta sisältävää työtä on tarjottava siitä hyötyville ja erityisesti nuorille vangeille.• 28.1 Jokaisen vankilan on pyrittävä tarjoamaan kaikille vangeille mahdollisuus päästä koulutusohjelmiin, jotka ovat

mahdollisimman kattavia ja täyttävät heidän yksilölliset tarpeensa ottaen samalla huomioon heidän toiveensa.• 28.2 Etusijalla ovat vangit, joilla on puutteita luku- ja kirjoitustaidossa sekä laskutaidossa ja joilla ei ole perus- tai

ammattikoulutusta.• 28.3 Erityishuomiota on kiinnitettävä nuorten ja erityistarpeita omaavien vankien koulutukseen.• 28.4 Koulutuksella on oltava sama asema kuin työllä vankilan päiväjärjestyksessä, ja vankeja ei tule saattaa epäedulliseen

asemaan rahallisesti tai muutoin sen vuoksi, että he osallistuvat koulutukseen.• 28.7 Vankien opetus on mahdollisuuksien mukaan:

a. sovitettava yhteen maan opetus- ja ammattikoulutusjärjestelmän kanssa siten, että vangit voivat vapauduttuaan jatkaa opintojaan tai ammatillista koulutustaan ongelmitta; jab. järjestettävä ulkopuolisten koulutuslaitosten tuella.

Säädösperusta ja kansainväliset suositukset

• Perustuslain 16 §:n 1 ja 2 momentit

• Vankeuslain (767/2005)• 8 luku 1 § vankien osallistuminen toimintaan• 8 luku 8 § Vanki voi osallistua vankilassa tai sen ulkopuolella järjestettävään

koulutukseen. • Koulutukseen osallistumisesta vankilan ulkopuolella noudatetaan mitä 9 ja 10 §

säädetään. • Vankilassa järjestettävässä koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin , mitä

asianomaisesta koulutuksesta yleisesti säädetään. Vangille, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, on annettava tilaisuus sen suorittamiseen.

• Perusopetuslaki, laki ammatillisesta koulutuksesta, laki vapaasta sivistystyöstä

Kansallinen lainsäädäntö

VALMENTAMINEN RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄNTAPAAN• Vankien koulutukseen ja ohjelmiin osallistumisen lisääminen

• Tavoite nostaa koulutukseen osallistumisen osuus vankitoiminnoista 12 %:sta 20 %:iin v. 2023 mennessä.

VERKOSTOITUMINEN YHTEISKUNNAN NORMAALIPALVELUIHIN• Kehitetään verkostoyhteistyötä rikosseuraamusasiakkaiden tuen ja palveluiden

yhteensovittamiseksi yhteiskunnan normaalipalveluihin

• Kehitetään palvelujatkumoita

• Laaditaan valtakunnalliset sidosryhmäyhteistyön linjaukset

Vankilaopetuksen tulostavoitteet OM-RISE tulossopimuksessa v. 2020-23

• Vankien ammatillisen koulutuksen selvitys (Opetushallitus 19/2006)

• Vankilaopetuksen strategia 2008-2012 (Rikosseuraamusvirasto)

• Vankien ammatillisen koulutuksen kehittämisen toimenpidesuunnitelma (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:27), 22 kehittämisehdotusta

• Sipilän hallituksen ohjelma ”Osana ammatillisen koulutuksen sääntely- ja ohjausjärjestelmäuudistusta turvataan ilman toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuus myös erityisissä oppimisympäristöissä, kuten vankilassa.”

• Ammatillisen koulutuksen v. 2018 uudistuneessa lainsäädännössä huomioitiin vankilaopetuksen erityisyys• Koulutuksen järjestämisluvassa määrätään vankilaopetuksen tehtävästä; erikoistuneiden järjestäjien verkosto

(15)• Rahoitusperusteissa otetaan huomioon vankilaopetus rahoitusta korottavana tekijänä.

• Keväällä 2019 valmistui OKM-OM/Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyönä linjaukset ja periaatteet vankilaopetuksen yhteisen toimintamallin kehittämiselle ja käyttöönotolle

• VANKKA kehittämishanke 2019-2020 (OPH rahoitus, poikkihallinnollinen ohjaus)

Yhteisen kehittämisen polku ammatillisessa koulutuksessa

• Rikosseuraamuslaitoksen käytäntöjen epäyhtenäisyys -> yhteistyölinjausten mukaiseen toimintamalliin siirtyminen kaikissa vankiloissa

• Koulutukseen ja työhön liittyvien tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen rangaistusajan suunnitelmissa

• Henkilökunnan osaaminen vankien koulutukseen motivoinnissa• Työtoiminnan ja koulutuksen yhteistyön edelleen tiivistäminen• Jatkopolut siirryttäessä siviiliin (vankilan ja koulutuksen järjestäjien välillä ja

koulutuksen järjestäjien kesken)• Koulutukseen osallistumisen lisääminen; yleissivistävään koulutukseen

osallistuneiden määrä laskusuunnassa – aikuisten perusopetus turvattava• Nuorten vankien koulutus painopisteeksi (rikosten uusimiseen

vaikuttamisen kannalta keskeinen kohderyhmä, Mandela Rules)

Tulevaisuuden suunta kehittämisessä..?

www.oikeusministerio.fi

Facebook: facebook.com/oikeusministerioTwitter: twitter.com/oikeusmin @oikeusmin

Käyntiosoite: Eteläesplanadi 10, HelsinkiPostiosoite: PL 25, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde: 029 516 001

OIKEUSMINISTERIÖ

Marianne Mäki

Marianne.maki@om.fi