Kulta-Lapin Kesä 2015

Matkalla PohjoisessaSodankylä - Inari - Utsjoki

Kulta-Lapin

2015KESÄKESÄ

2 Kulta-Lapin 2015KESÄKESÄ

POHJOIS-LAPISSA JA KESKI-LAPISSA TAPAHTUU

NäyttelyitäJäämerta kohti -näyttely, Kauppakeskus Siula, Saariselkä, vapaa pääsy27.3. -18.10. 520 poroa – Antonio Briceno, valokuvanäytte-ly, SIIDA, Inari1.5.-27.9. Puusta pudonnut, Veehisten väki -näyttely, SIIDA, Inari15.5.-5.10. Tähdistä ränniin, kultamuseon näyttely, Tankavaara16.5.-20.9. Vuonon kahdet kasvot -Kuvia ja tunnelmia Varangilta, SIIDA, Inari25.6.-30.9. Petteri Laitin juhlanäyttely, saamelaistaidetta, SAJOS, InariKultamuseon pysyvä näyttely Lapin kultahistorista, Tankavaara

Tapahtumia Inarissa ja UtsjoellaKesäkuu5.-7.6. Yöttömän yön viralliset Agility-juhlakisat, Pohjois-Lapin Koirakerho ry, Saariselkä6.6. Perinnetalon kesäkauden avajaiset, Sevettijärvi6.6. Valtakunnallinen Avoimet kylät Lapissa -kylätapahtumia mm. Koppelossa, Sevettijärvellä ja Kaamasessa6.6.-13.6. Perhe kesätunturiin, omatoiminen perheviikko, Suo-men Latu Kiilopää8.6.-31.8. Tankavaaran kultakuume -koko perheen ohjelma start-taa joka päivä klo 10, Tankavaara8.6.-25.9. Kiilopään kesän viikko-ohjelma, mukavaa tekemistä ko-ko viikolle www.kiilopaa.fi11.-13.6. Ivalon Kesämarkkinat, Inarin yrittäjät ry, Ivalon tori12-14.6. Keskiyön auringon vaellus- viikonloppu, Elämys- ja Ma-joituspalvelut Lemmenjoen LUMO, Lemmenjoki12.6. Veijo Länsman-muistokonsertti klo 21, Nuorgamin Ala-könkään törmällä13.6. Lemmin tähti -karaokelaulukilpailut, Elämys- ja Majoitus-palvelut Lemmenjoen LUMO, Lemmenjoki14.6. Pohjolan luonnonkukkien päivän luontoretki, Ylä-Lapin luontokeskus Siida, Inari15.6. alkaen Saariselän monipuolinen viikko-ohjelma, www.saa-riselka.com19.6. Onkikilpailut koko perheelle ja juhannusjuhlat, Elämys- ja Majoituspalvelut Lemmenjoen LUMO, Lemmenjoki19.-20.6. Kultaperinne ry:n XXI Kullankaivajien Juhannuskisat, Panimon pihalla, Saariselkä19.6. Juhannusaaton kokko ja tanssit, Hotelli Kultahippu, Ivalo27.6. Perinteinen Ivalojoen kumilauttaretki Kutturasta Toloseen, järj. Lapin Luontolomat Oy

Heinäkuu1.7.–14.8. Saamen käsityöpajat, ma-pe klo 11-17, Sajos, Inari10.7. Itä-Inarin Erä- ja kalamiehet ry:n, Siikauistelu, Nellim11.7. Itä-Inarin Erä- ja kalamiehet ry:n, Itä-Inarin uistelu, Nellim11.7. Utsjoen lohirieha, Utsjoki12.7. klo 13 Rajajuhla, kunnanviraston piha. Rajapuun istutus, musiikkiesityksiä, juhlapuheita, kahvitarjoilu, Utsjoki15.7. Kumilautalla Ivalojoen kultahistoriaan, järj. Lapin Luon-tolomat Oy16.-26.7. INARIVIIKOT www.inariviikot.fi16.7. Urho Leijona, lastenlauluesitys, Lauluyhtye Kirkuna, klo 16.30, Saamelaiskirjasto, SAJOS, Inari16.7. Inariviikot avaa Signmark, Inariviikot -teltta klo 18 & Ava-jaistanssit Ivalon Pelimannien tahdissa klo 21, Ivalo16.7. Lapin Kullankaivajainliiton mestaruuskisat, kaikille vapaa pääsy, Tankavaara17.7. Koskenlaskua Juutualla Inarissa, järj. Lapin Luontolomat Oy17.7. Koppelon Kyläjuhla klo 17, Koppelon kylätalo, Ivalo17.7. Gamas Blues & runoristeily, Inarin Satamasta klo 1817.-18.7. Gamas Blues, Kaamasen Kievari klo 22, Kaamanen17.-19.7. Kullankaivun SM-kisat Tankavaara18.7. Tenomaraton, Utsjoki19.7. Vanhan ajan elokuvaesitys, klo 12, Elokuvateatteri Aslak, Ivalo19.7. Puistopilatesta, klo 14, Ivalon urheilukeskus19.7. Urho Leijona, lastenlauluesitys, Lauluyhtye Kirkuna, klo 17, Koppelon kylätalo, Ivalo20.7. Paikalliset Eväät -markkinatapahtuma klo 12, Inariviikot -teltta, Ivalo20.7. Urho Leijona, lastenlauluesitys, Lauluyhtye Kirkuna,

klo 17, Ivalon kirjasto21.7. Lasten elokuvaesitys, klo 11, Elokuvateatteri Aslak, Ivalo21.7. Lasten onkitapahtuma, klo 13, Ivalon kunnantalon puis-toalue, Ivalo21.7. Urho Leijona, lastenlauluesitys, Lauluyhtye Kirkuna, klo 15, Ivalon kirjasto21.7. Lasten limudisco, klo 16, Hotelli Kultahipun Kellari, Ivalo22.7. Sevettijärvipäivä, klo 10, Sevettijärven urheilukenttä & tans-silava, Sevettijärvi22.7. Puistopilatesta, klo 12, Ivalon urheilukeskus22.7. Kirppispäivä, klo 12, Inariviikot -teltta, Ivalo22.7. Sirkus SÄHKÖ, klo 15, Inariviikot -teltta, Ivalo22.7. Stand UP -ilta, klo 20, Ivalo River Camping, Ivalo23.7. Inariviikkojen Pihamarkkinat ja kirpputori, paljon ohjelmaa, vapaa pääsy, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä23.7. Pohjalaiset kruunuhäät -esitys, klo 19, Laanilan Savotta-kahvila, Saariselkä23.-24.7. Markkinat Ivalon torilla, klo 9, Ivalo23.7. Risteily Paratiisissa, Veskoniemen Satama, järj. Lapin Luon-tolomat Oy23.7. Ulkomuseo -päivä, SIIDA, Inari23.7. SÁPMI elokuvia klo 18 alkaen, SAJOS, Inari23.7. Huhtamella & Tammela -konsertti, klo 19, Elokuvateatte-ri Aslak, Ivalo24.7. Lemmenjoen Retkipäivä, ilmaiset kuljetukset Kiilopäältä, Saariselältä, Ivalosta ja Inarista, www.inariviikot.fi, Lemmenjoki24.7. IVALO ROCK, klo 20, Ivalo River Camping, Ivalo24.7. Lemmenjoen kultakisat ja kisatanssit, Elämys- ja Majoitus-palvelut Lemmenjoen LUMO, Lemmenjoki24.7. Pohjalaiset kruunuhäät -esitys, klo 18 & pelimannimusiik-kia ja yhteislaulua, Ahkun Tupa, Lemmenjoki25.7. IVALO ROCK, klo 18, Ivalo River Camping, Ivalo25.7. WaterCross kelkkakisat 2015, klo 11, Hotelli Kultahipun rannassa, Ivalo25.7. Nellimin rännijuhla, klo 14, Nellim26.7. Inarinsaamelaisten kirkkopyhä, klo 11, Inarin saamelais-kirkko, Inari26.7. Inariviikkojen päätöskonsertti, Nopsajalka, Hotelli Kulta-hippu, Ivalo26.7.-2.8. Summer Camp -perheviikko, Suomen Latu Kiilopää1.-2.8. Lapin Markkinat, Vuotso

Elokuu7.-8.8. Kultakuumeen tartunta 2 vrk kumilauttaretki Ivalojoella, järj. Lapin Luontolomat Oy13.-16.8. Jänkhällä Jytisee -tapahtuma, Saariselkä14.8. Se, Vain elämää, musiikkiteatteriesitys, klo 15, Laanilan Sa-vottakahvila, Saariselkä14.-16.8. Ijahis Idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaali, Inari15.8. Se, Vain elämää, musiikkiteatteriesitys, klo 15, Laanilan Sa-vottakahvila, Saariselkä

16.8. Se, Vain elämää, musiikkiteatteriesitys –lisäesitys klo 18, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä21.-23.8. Rautaa rajalla -tapahtuma, Saariselkä22.-23.8. Rogaining -suunnistuksen MM-kisat, Saariselkä23.-30.8. Saariselkä MTB maastopyöräilytapahtuma, Saariselkä28.-29.8. Kultakuumeen tartunta 2 vrk kumilauttaretki Ivalojoel-la, järj. Lapin Luontolomat Oy Lemmenjoki

Tapahtumia SodankylässäSodankylän kunnan alueella tapahtuu ympäri vuoden. Sekä kunta että paikalliset toimijat järjestävät aktiivisesti erilaisia tapahtumia, kursseja ja esityksiä. Jokaiselle löytyy varmasti jotain.

Urheilutapahtumat, kilpailut jakoko perheen liikuntatapahtumat5.-7.6. Taiga – Festivaali, Tankavaara. 6.6. Arctic Airshow Sodankylä, lisätietoja http://airshow2015.sodik.fi/6.6. Avoin Pyssykylä Uistelu Vajualtaalla Petkulassa, lisätietoja: www.pyssykylanuistelijat.com27.6. Yöttömän yön ravit klo 21 alkaen Raviradalla10.-12.7. Kultamölkky, Tankavaaran kultakylä. 17. -19.7. Kullanhuuhdonnan SM- kisat Tankavaarassa, lisätieto-ja: www.tankavaara.fi 1.8. Watercross- kiihdytyskisat Nilimellan rannassa, lisätiedot: www.sodmk.com. 29.8. Porttipahtauistelu ja Mökkisarja, lisätiedot: www.pyssykylanuistelijat.com

Kulttuuritapahtumat, näyttelyt, konsertit, teatteriesitykset ja tanssinäytökset8.6. Ikäihmisten kulttuuritiistai Hannuksenkartanon Hannussa-lissa klo 13-13.45.10.-14.6. Sodankylän elokuvajuhlat, lisätietoja: www.msfilmfes-tival.fi 11.6. Laulu- ja musiikkiyhtye ANKA esiintyy – klo 17.30 Nutuk-kaassa ja klo 19.30 Festareiden tapahtumatorilla.2.-9.8. Nuorten Luosto Classic- leiri, lisätietoja www.luostoc-lassic.fi3.- 6.8. Välinäytös - Kulttuuritarjontaa Pyhä Unpluggedin ja Luos-toClassicin väliselle ajalle: musiikkia, taidetta, ja erilaisia kursse-ja. Lisätietoja www.luosto.fi. 6.-9.8. Luosto Classic, lisätietoja: www.luostoclassic.fi 12.8. Musiikkiteatteriseikkailu- Väärinpäinmaa klo 9.15 Poikkijo-en päiväkoti- ja perhepäivähoito ja klo 10.15 Paulaharjun ja Ky-lälaakson päiväkodit.

Muita kesän ja syksyn tapahtumia:8. -9.6. Sodankylän markkinat torilla5.9. Luoston ruskakarnevaalit, lisätietoja www.luosto.fi19.-22.11. Kaamos jazz- festivaali

WaterCross-kelkkakisatkeräsivät katsojia Ivalojoen rannalle viime vuonna. Tapahtuma järjestetään myös tänä kesänä 25.7. Hotelli Kultahipun rannassa Ivalossa.

Kuva: Juha Kauppinen

3Kulta-Lapin 2015KESÄKESÄ

Historiaa henkivä Kaaapin Jounin tila on vanha saa-melainen asuinpaikka Lemmenjoen kansallispuistos-sa. Asuinkenttä kuuluu osana Lemmenjoen suunnan saamelaiseen kulttuurimaisemaan. Kuva: Pasi Niva-salo/Metsähallitus.

Tervetuloa Kulta-Lapin kesään!Pääkirjoitus

36

Puhelin 020 710 9050, 010 666 4140Päätoimittaja: Jari Haavisto 050 - 5599 813Toimitus: Inga-Briitta Magga 020 710 9053Sallamaari Paavola 050 - 55 99 816Tarja Karjalainen 050 - 55 99 815, taittoMyynti: [email protected], [email protected]: 020 710 90 50

Postiosoite: Piiskuntie 1, PL 61, 99800 IvaloPainos: 30 000 kplVerkkolehti luettavissa osoitteessa: www.lehtiluukku.fiKustantaja: Lapin Lehtikustannus OyISSN 1456-0844, yhdeksästoista vuosikertaPainopaikka: Suomalainen Lehtipaino, KajaaniJakelu: lehtitelineissä

Anni Sarrelta on ilmestynyt kaksikielinen runokirja”Heijastus”. Kirjan jokainen runo on kirjoitettu sekä inarinsaameksi että suomeksi. Oma runokirja on An-nin vuosikymmeniä kestänyt haave ja hän on iloi-nen, että työ on nyt valmis.

Pohjois- ja Keski-Lapissa on kesällä paljon nähtävää ja

koettavaa. Olemme koonnet tähän kesänumeroomme mah-dollisimman kattavasti Sodan-kylän, Inarin ja Utsjoen kunti-en taustatietoja, tapahtumia ja aktiviteetteja kesän 2015 ajalle.

Pohjoiset kunnat muodosta-vat yhdessä ainutlaatuisen ko-konaisuuden, alueen, joka on pinta-alaltaan kolmasosa La-pin Läänistä ja tiepituudeltaan kolmasosa koko Suomen tie-pituudesta. Pohjois-Lappi on kaikkina vuodenaikoina hy-

vin kansainvälinen, meillä on pitkä, yhteinen raja niin Venä-jän kuin myös Norjan kanssa.

Etäisyys seutukunnan eteläkol-kasta Nuorgamiin on 420 ki-lometriä eli sama matka kuin Helsingistä Vaasaan. Asukasti-heys alueellamme on maamme harvin, vain 0,5 asukasta neliö-kilometrillä.

Aluellamme asuu kolme nel-jäsosaa maamme saamenkie-lisestä väestöstä ja ainoa saa-melaisenemmistöinen kunta, Utsjoki, kuuluu alueeseem-

me. Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä löyty-vät myös tältä alueelta.

Matkailu on Pohjois-La-pin tärkein elinkeino.

Matkailun menestys perustuu upeaan luontoon, monipuoli-seen kulttuuriin ja hyvään pal-veluun. Alueemme hakee mo-nimuotoisuudessa ja tapahtu-mien rikkaudessa vertaansa. Pohjoisessa virtaa Euroopan mahtavin lohijoki Teno. Ke-von luonnonpuisto ja mahta-vat erämaa-alueet takaavat lä-hes koskemattoman luonnon

sitä haluaville.

Inari on Saamelaisalueen kes-kus, missä sijaitsee saamelais-ten parlamenttirakennus Sajos ja Saamelaismuseo Siida, jota ei kerta kaikkiaan voi ohittaa. Siidan piha-alueelta kannat-taa suunnata Inarinjärven ris-teilylle. Lemmenjoki, Ivalojoki ja Tankavaara ovat ensimmäi-senä kaikkien kullankaivajien mielessä, kun puhutaan tästä jalosta metallista. Saariselän ja Kiilopään alueil-ta on hyvä aloittaa tutustumis-matka Urho Kekkosen kansal-

lispuistoon, Euroopan mah-tavimpaan luonnonpuistoon. Euroopan suurimpien tekojär-vien Porttipahdan ja Lokan jäl-keen saavutaan Sodankylään, joka on erityisen tunnettu So-dankylän Elokuvajuhlista, Jää-käriprikaatista ja Tähtelän tie-deyhteisöstä. Luosto ja Pyhä-tunturi ovat Pohjois-Suomen eteläisimpiä tunturikeskuksia, missä riittää tekemistä kaikki-na vuodenaikoina.Keskeisimmistä tapahtumista kannattaa ehdottomasti vie-railla Utsjoen lohikarnevaa-leissa, Inari–viikon tapahtu-

missa sekä Sodankylässä 30- vuotisjuhlavuottaan viettävis-sä Sodankylän Elokuvajuhlissa.Pohjois- ja Keski-Lapissa riit-tää mielenkiintoista tekemistä ja monipuolisia tapahtumia lä-pi kesän. Saat hyvän kuvan alu-eemme tapahtumista ja palve-lutarjonnasta lehtemme kaut-ta. Omasta puolestani toivotan sinut tervetulleeksi Kulta-La-pin Kesään 2015.

Jari HaavistoPäätoimittaja

36

SisällysluetteloTapahtumia Pohjois-Lapissa .....................................................2Päätoimittajalta ............................................................................3

Alueen kartta ...................................................................... 22-23

SodankyläSuomen toiseksi suurin kunta ...................................................4Mitä tehdä Sodankylässä ............................................................5Maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään ........................5Klassinen soi Luostolla ................................................................6Mitä tehdä Etelä-Sodankylässä ja Luostolla ...........................6Luostoa kehitetään ......................................................................7326-vuotias kirkko henkii historiaa ..........................................8Kesäkahvila tuo kesäfiiliksen .....................................................9Piritan pellavavaatteet valmistetaan Sodankylässä ............ 10Maarin uniikkia rakukeramiikkaa .......................................... 12Sodankylän Elokuvajuhlat 30 vuotta ..................................... 14Mitä tehdä Pohjois-Sodankylässä .......................................... 16Lapin markkinat Vuotsossa ..................................................... 17Kullankuuhdontaa Tankavaarassa ......................................... 17

SaariselkäInari on kansainvälinen matkailukunta ................................ 18Mitä tehdä Saariselällä ............................................................. 19Koko perhe liikkumaan ........................................................... 21

IvaloMitä tehdä Ivalossa ................................................................... 24Inariviikoilla riittää ohjelmaa ................................................. 25Taitajat kesämielellä ................................................................. 26Ivalo rokkaa ................................................................................ 26Oula vinkkaa kesätekemistä .................................................... 28

NellimMitä tehdä Nellimissä .............................................................. 29

InariMitä tehdä Inarissa ................................................................... 30Petteri Laitin taidetta ................................................................ 31Ruotsin Talent-tähti Ijahis Idjassa ........................................................... 32Siidan kesässä tapahtuu ........................................................... 32

LemmenjokiMitä tehdä Lemmenjoella........................................................ 33Lohensoutajan matkassa .......................................................... 34

KaamanenMitä tehdä Kaamasessa ........................................................... 35

SevettijärviMitä tehdä Sevettijärvellä ....................................................... 38

NäätämöMitä tehdä Näätämössä .......................................................... 38

UtsjokiSaamelaisenemmistö asuu Utsjoella ..................................... 39Mitä tehdä Utsjoella ................................................................. 40Lohokuninkuus ratkaistaan ..................................................... 41

NuorgamMitä tehdä Nuorgamissa.......................................................... 42

KarigasniemiMitä tehdä Karigasniemellä .................................................... 43

Ivalolainen vesicrossaaja Joni Maununen nähdään Ivalon WaterCross-kelkkakisoissa kilpailemassa la-jin paremmuudesta. Jonin mukaan Ivalo on ve-sicrossin Monaco. Kuva: Jani Sipola.

26

Piritan pellavavaatteet suunnittelevat sodankyläläi-set Pirita Pernu-Lehtinen (vas.) ja Marja-Liisa Annala. Laadukkaat tuotteet valmistetaan Sodankylässä. 10

Kulta-Lapin 2015KESÄKESÄ


Pinta-alaltaan Suomen toi-seksi suurin kunta Sodan-

kylä on Keski-Lapin vilkas kasvukeskus kaupunkitasoisi-ne palveluineen. Viime vuosi-na Sodankylä on lähtenyt kas-vuun kaivosten luotua paik-kakunnalle satoja uusia työ-paikkoja.

Maailmankuuluista Sodan-kylän Elokuvajuhlista tunne-tun kunnan keskustasta löy-tyy useiden ruokamarkettien

lisäksi koko joukko erikoista-varaliikkeitä. Myös paikallisia tuotteita tarjoavia putiikkeja on useampia.

Sodankylä on perustettu vuonna 1893. Pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurimman kunnan kokonaispinta-ala on 12.415 neliökilometriä, josta maapinta-alaa on 11 696 ne-liökilometriä ja vesistöjä 718 neliökilometriä. Vesistön pin-ta-alasta suurin osa on Lokan

ja Porttipahdan tekojärviä. So-dankylän asukasluku on va-jaa 9000.

Sodankylän naapurikunnat ovat Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski.

Sodankylän kunnan väkilu-ku on lähtenyt nousuun kaivos-teollisuuden synnyttämien työ-paikkojen ansiosta. 1970-lu-vulla Sodankylästä muutettiin työn perässä Ruotsiin ja Etelä-

Suomeen. Sodankylä on yksi Suomen

neljästä saamelaiskunnasta ja saamelaisia kunnassa asuu noin 300 henkilöä, mikä on reilu kolme prosenttia väestös-tä. Sodankylän kunnassa sijait-seva Vuotson kylä on Suomen eteläisin saamelaiskylä.

Kunta suurintyöllistäjä

Kunta on Sodankylän suurin työllistäjä yli 700 työpaikalla. Kevitsan kaivos työllistää noin 350 ihmistä ( 2/2014). Suuri työllistäjä on myös Sodanky-län Varuskunta, myös Metsä-hallituksella on noin 100 työ-paikkaa Sodankylässä. Oulun yliopiston alaisuudessa toimi-vasta Tähtelän tiedeyhteisös-tä löytyy noin 75 työpaikkaa, jotka jakaantuvat Sodanky-län geofysiikan observatorion

Sodankylä on Suomen toiseksi suurin kunta

Maailmankuuluilla, kansain-välisillä Sodankylän Eloku-vajuhlilla katsotaan elokuvia vuorokauden ympäri. Juhlilla on vieraillut mm. ohjaaja Fran-cis Ford Coppola. Tänä vuon-na juhlat järjestetään 10.-14.6. Lue lisää Elokuvajuhlista sivul-ta 14. Kuva: Pauliina Leikas.

45 työpaikkaan Lapin ilmatie-teellisen tutkimuskeskuksen 30 työpaikkaan.

Kaunis ja ainut-laatuinen luonto

Sodankylä on tunnettu kau-

niista luonnostaan. Kunnan maapinta-alasta on valtion maata 72 prosenttia. Kunnan alueella sijaitsee osa ainutlaa-tuista Urho Kekkosen kansal-lispuistoa, lisäksi Sompio luon-nonpuisto, Koitelaiskairan suo-jeluvaraus, useita soidensuo-

Nattaset eli Nattastunturit on Sodankylän kunnassa Itä-Lapissa sijaitseva tunturiryhmä. Se koostuu useasta tunturista, jotka si-jaitsevat kokonaisuudessaan vuonna 1956 perustetun Sompion luonnonpuiston alueella.

Tervetuloa! Welcome!

Andreas Alarieston taidetta ja elämääExhibition of Andreas Alariesto’s art and his life

Jäämerentie 3 I puh. 040 - 746 9776 I www.sodankyla.fi

Museo-galleria Alariesto Museum Gallery Alariesto

Liput ja museokauppa I Tickets and Museum Shop Sodankylän matkailuneuvonta I Sodankylä Tourist Info

Avoinna I Open: ma-pe 9-16 I mon-fri 9-16

Vauhtin hurmaa Sompiossa, kulttuuri kulkee maantietä pitkin. Ecstasy of Speed, Culture on the Road.

Jäämerentie 3 | puh. 040 - 746 9776 | www.sodankyla.fi


KirkkopuistoSodankylän vanha kirkko on yksi Suomen vanhim-mista puukirkoista. Kirkko on rakennettu vuonna 1689. Kirkko oli yksi seitsemäs-tä rakennuksesta, jotka jäi-vät saksalaisilta polttamat-ta Lapin sodan aikana. So-dankylän uusi kirkko on ra-kennettu vuonna 1859 ja se on Seurakunnan pääkirkko. Sodankylän hautausmaa si-jaitsee Kitisen joen rannal-la kirkkojen välisellä alueel-la, hautausmaan eteläpääs-sä sijaitsevat sankarihaudat. Vanhassa kirkossa on esit-telijä, joka tarvittaessa ker-too kirkon historiasta lisää. KävelyreittiKirkkopuistosta lähtee mu-kava kävelyreitti Pappilan-niemeen. Kävelyreitti etenee Kitisen joen rantaa kohtaan, missä Jeesiöjoki yhtyy Kiti-seen. Sodankylä on aikanaan syntynyt näiden kahden jo-en risteykseen. Pappilannie-messä on kota, jossa on mah-dollisuus syödä retkieväät tai vaikka paistaa makkarat. Kä-velyreitti etenee jokien yhty-mäkohdasta Jeesiöjoen vart-ta nelostielle. Kävelyreitin pi-tuus on noin 2,5 km.

KotiseutumuseoKotiseutumuseo sijaitsee Ki-tisen ja Jeesiön risteyskoh-dassa, joen länsirannalla. Kotiseutumuseolle johtava tie lähtee Kittilän tien riste-yksestä. Sodankylän Koti-seutumuseon päärakennus on vuonna 1906 rakennettu Kuukkelin talo Rieston ky-lästä, nykyisen Lokan teko-järven alueelta, mistä se tal-koovoimin siirrettiin museo-alueelle 60-luvulla. Museo-alueelle on lisäksi siirretty lukuisia muita Sodankylän perinteisiin elinkeinoihin liittyneitä rakennuksia mm. paja, lapintalo, vasotuskota, kesänavetta, aittoja ja poro-aidan osa eli kirnu. Museo-kierroksella saa hyvän käsi-tyksen Sodankylän alueen vanhasta koti-, kylä- ja elin-keinokulttuurista.

Midnight Sun Film Festival Sodankylän Elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodanky-län kunta sekä suomalaiset elokuvantekijät Anssi Mänt-täri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki. Festivaalijohta-jana toimi alusta asti edes-mennyt Peter von Bagh. Sodankylän Elokuvajuhlat on yksi maailman ainutlaa-tuisimmista festivaaleista: keskiyön auringon alla koh-taavat maailman kuuluisim-mat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja ta-vallinen kadunmies välittö-mässä ja lämpimässä ilma-piirissä.

Yöttömän yön ravitYöttömän yön ravit ravataan ek-soottisissa merkeissä, sillä ta-pahtuma alkaa klo 21 ja jatkuu aina aamuyön puolelle. Nauti Lapin yöttömästä yöstä ja ra-viurheilun huumasta.

WatercrossMoottorikelkkailu ei lopu kesäl-läkään! Vauhdikas kiihdytysajo Kitisellä, Nilimellan rannassa.

KullanhuuhdonnanSM-kisatKullanhuuhtojat ja heidän ystä-vänsä kokoontuvat Tankavaa-ran perinteisiin Kullanhuuh-donnan SM-kisoihin. Tapahtu-massa valitaan myös Tankavaa-ran teräshenkilö. Kultatanssit ja karaoke kuuluvat viihdyttävään ohjelmaan.

Tankavaaran KultamölkkykisatTankavaarassa kisataan Pohjois-kalotin mestaruudesta Mölkyn-heiton jalossa kilvassa kaksimie-hisin joukkuein.

Luosto ClassicLuostoClassic on erilainen klas-sisen musiikin tapahtuma. Se tuo taidemusiikin ja maailman huippuorkesterit ulos tunturi-luontoon ihmisen aidoksi koke-mukseksi. Ukko-Luoston tuntu-risalissa kahdeksan esiintymis-lavaa on yleisön ympärillä ja kuulija istuu musiikin sylissä. Aittakurun teatterissa jääkauti-sen joen muovaaman syvän ku-run pohjalla lammen rannassa huippumuusikot soittavat kym-meniä metrejä korkeammalla is-tuvalle yleisölle. Ahvenlammel-la kirkas vesi, jota vain uteliaat kalat satunnaisesti läikyttävät, kantaa pienimmänkin soinnun rantatöyräällä istuvan yleisön nautittavaksi, ”älä jätä tätä ta-pahtumaa väliin”.

Museo-Galleria AlariestoMuseo-Galleria Alariesto sijait-see aivan Sodankylän keskustas-sa, Vanhan Kirkon ja Poropat-saan välittömässä läheisyydessä, Sodankylä-talossa. Museo-Gal-leria avattiin heinäkuussa 1986 ja siellä esitellään pysyvästi tai-demaalari Andreas Alarieston (1900-1989) elämäntyötä ja tuo-tantoa. Museo-Galleriaa ylläpi-tää Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat -säätiö ja Sodanky-län kunta. Säätiön tehtävänä on huolehtia Alarieston taideko-koelmasta sekä vaalia erityisesti vanhan Sompion omaleimaista kulttuuriperintöä. Museo-Gal-lerian yhteydessä on myös vaih-tuvien näyttelyiden tila.

Poro ja lappalainen -patsas Kirkonkylän keskustassa ole-va Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, kuvaa yhtä pe-ruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläisel-le perheelle ja on hyvin tärkeä harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.

KeskusurheilupuistoSodankylän keskusurheilupuis-tossa on mahdollisuus harras-taa liikuntaa monipuolisesti. 400 metrin rata on päällystetty spurtan-pinnoitteella. Jalkapal-loilijoita varten on tekonurmi, tennistä voi pelata kolmella eri kentällä ja myös katukoripallo-alue löytyy. Sodankylän liikun-tahallissa on iso Sali, joka voi-daan jakaa kolmeksi kentäksi, painisali ja judosali, pieni kun-tosali, kiipeilyseinä ja 42 m pitkä juoksurata. Keskusurheilupuis-toa kiertää noin 1 km:n purura-ta, jonka varrella on kuntolait-teita. Myös lasten leikkikenttä löytyy urheilupuistosta.

Kommattivaaran hiihtokeskusKommattivaaran hiihtokeskus tarjoaa kesäaikana monipuoli-sen kuntorataverkoston. Voit suorittaa lenkkisi erimittaisil-la pururadoilla. Kommattivaa-rassa on rata myös frisbeegolfia harrastaville, Kommattivaaran maja, kota ja sauna ovat vuok-rattavissa.

Muita urheilun suorituspaikkojaSodankyläläiset käyvät uimas-sa Jääkäriprikaatin Siilashallin uimahallissa. Tasokas kuntosa-limahdollisuus löytyy PolarGy-miltä kunnan keskustasta. Ui-maranta löytyy Nilimellan lei-rintäalueelta Kitisen sillan lä-heisyydestä, samalla alueella voi pelata myös beach volleyta.

KylpyläänAktiviteettien jälkeen on hy-vä rentoutua Luoston Ametis-tikylpylässä. Riekonmuotoisen monitoimialtaan hellivät aallot ja erilaiset hierontapisteet sekä ametistiluolan poreallas tuovat tropiikin lämmön vaikka kes-kelle talvea.

Pyöräily ja maastopyöräilyPyöräily on hieno tapa tutus-tua Lapin luontoon ja paikalli-siin kyliin. Pyöräilijöille löytyy haastetta niin maantieltä kuin maastostakin.

MarjastusLoppukesällä täyttyvät luon-non aarrearkut. Puhdas met-sä on täynnä herkullisia ja ter-veellisiä luonnonantimia. Soi-den keltaisen kullan, hillan jäl-keen kypsyvät mustikka, puo-lukka ja kaarnikka. Erittäin vi-tamiinipitoinen karpalo mehus-tuu entisestään ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.

SienestysKangasmetsät notkuvat rous-kuista, haperoista, tateista ja löytyvätpä täältä japanilaisten arvostamaa matsutakeakin. Sienenpoimijan kannattaa ol-la nopea, sillä myös porot pi-tävät sienistä ja hakeutuvat sa-moille apajille.

Mitä tehdä Sodankylässä?Vaeltaminen ja retkeilySuuret erämaat ja upeat kan-sallispuistot mahdollistavat eräelämykset kaikkina vuo-denaikoina. Tee vaellus tai retki Pyhä-Luoston kansal-lispuistoon tai Urho Kekko-sen kansallispuistoon.

Luontopolkuja löydät muun muassa:• Ilmakkiaavan soidensuo-jelualue• Kieringin kyläkävelyreitti• Lokan luontopolku• Luoston vaelluspolku• Pappilanniemen luonto-polku• Peurasuvannon lintureitti• Pyhä-Luoston kansallis-puiston reitit• Ruijan polku• Tankavaaran luontopolut • Ukko-Luoston tunturi-polku• Unarin luontopolku• Urho Kekkosen kansallis-puiston reitit• Viiankiaavan luontopolku

Sodankylän kartta sivulla 22

jelualueita, Luoston vanhojen metsien suojelualue ja mui-ta vanhojen metsien suojelu-alueita.

Koko kunnan valtavasta pin-ta-alasta on suojeltuja alueita yli 30 prosenttia.

Keskilämpötila on tammi-kuussa –14 astetta ja heinä-kuussa + 15 astetta. Sodanky-län pakkasennätys on -49,5 as-tetta ja korkein mitattu lämpö-tila +30,9 astetta.

Kunnan alueella vietetään

yötöntä yötä, jolloin aurinko ei laske horisontin alle 30.5. – 15.7. välisenä aikana.

Kaamosaikaa, jolloin aurin-ko ei nouse horisontin yläpuo-lelle on vain viisi päivää ajoit-tuen 19. – 25.12. väliseksi ajak-si. Pitkä aikavälin tarkastelus-sa pysyvä lumipeite on 30.10. – 15.5. välisenä aikana.

Kaikki maailman ihmisetmahtuisivatSodankylään

LuostoLuosto on Sodankylän tun-turikeskus, josta löytyvät monipuoliset majoitus- ja harrastusmahdollisuudet. Aktiviteetteja löytyy kaik-kina vuodenaikoina. Käy tutustumassa ainutlaatui-seen Ametistikaivokseen. Vaella ja liiku selkeästi opastetuilla Luoston rei-teillä ja käy valloittamassa Luoston huippu, Luoston päällä sijaitsevan säätutkan alueelta avautuvat upeat Lapin maisemat. Majoitu viihtyisissä kelomökeissä tai alueen hotelleissa.

Revontulen taikaa Revontuliin voi tutustua myös kesällä revontulikota Pohjan Kruunussa, joka si-jaitsee Askan kylän ja Port-tikosken padon pohjoispuo-lella. Revontulikota on avoin-na tilauksesta vähintään nel-jän hengen ryhmille. Esityk-sen aikana osallistujat saavat suuren määrän tietoa revon-tulista, miten ne syntyvät ja miten ne vaikuttavat meidän elämäämme. Esityksen ovat laatineet Sodankylän geofy-siikan observatorion revon-tulitutkijat.

Tiesitkö, että kaikki maailman ihmiset mahtuisivat Sodanky-lään yhteen kerrokseen ja jokaiselle maailman asukkaalle jäi-

si 130 cm x 130 cm tila.Maailmassa arvoitiin vuonna 2010 olevan noin 6,8 miljardia asu-kasta. Sodankylän kunnan maapinta-ala on 11 696 neliökilomet-riä ja jakamalla maailman väestö tasaisesti koko kunnan maa-alu-eelle tulisi yhdelle neliölle 0,58 asukasta.Tästä voimme päätellä, että Sodankylän pinta-ala on valtaisia.


Pyhätunturin Luontokeskus Naavassa järjestetään monitie-teinen tutkimusseminaari 8.-9. kesäkuuta 2015. Seminaa-rin aiheena on Olaus Matin-poika Sirma (n. 1655 Orajärvi, Sodankylä – 1719 Enontekiö).

Sirma oli saamelainen pap-pi sekä runoilija, ja ensim-mäinen yliopistokoulutuksen saanut saamelainen. Hän kävi koulua Torniossa ja lähti vuon-na 1672 opiskelemaan papik-si Uppsalan yliopistoon. Hän tallensi muistiin saamelais-ten joikuja, joista kaksi ilmes-tyi saamenkielisinä ja latinak-

si käännettyinä runoina Johan-nes Schefferuksen Frankfurtis-sa 1673 julkaistussa Lapponia-kirjassa. Sirman äidinkieli oli keminsaame.

Juhlaseminaarilla halutaan kunnioittaa Olaus Sirman elä-mäntyötä ja nostaa esille ke-minsaamen merkitys yhtenä Saamen kansan kielistä, vaik-ka sitä ei enää nykyisin puhu-takaan. Seminaarin tarkoituk-sena on yhdistää tieteellinen keskustelu, keminsaamea pu-huneiden jälkeläisten koke-mukset ja maailmankuva sekä kaikkien asiasta kiinnostunei-

den ajatukset yhteisen iloisen juhlan merkeissä.

Seminaari on osa laajem-paa Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa toteutettavaa mo-nitieteistä tutkimushanketta. Hankkeessa pohditaan perus-tutkimuksen keinoin entiseen Kemin Lappiin ja sen asukkai-siin liittyviä kysymyksiä. Juhla-seminaarin puhujina ovat mm. FT Mauno Hiltunen, FT Han-na Guttorm, dosentti Matti Enbuske, dekaani Timo Jokela.

Tilaisuus on avoin ja mak-suton kaikille.

Alussa oli ajatus. Miltä kuu-lostaisikaan sinfoniaor-

kesteri tunturissa? Sodankylän entisen kunnanjohtaja Martti Puran mietteistä lähti liikkeelle ketjureaktio, josta syntyi vuon-na 2003 yksi maailman unii-keimmista klassisen musiikin festivaaleista, LuostoClassic.

Tunturissa Sibeliusja Sinfonia Lahti

Tänä vuonna Pyhä-Luos-ton alue soi klassisesti 6.–9. elokuuta. Jo 13. kerran jär-jestettävän festivaalin teema on Näyttelykuvat – väri mu-siikissa, musiikki väreissä. Li-säksi elokuun ohjelmisto juh-lii kansallissäveltäjä Jean Sibe-liuksen 150-vuotissyntymäpäi-viä. Merkkipäivien kunniaksi nautitaan Sibeliuksen orkes-terimusiikkista, jota tarjoile-maan saapuu ensimmäistä ker-taa festivaalilla vieraileva Sin-fonia Lahti.

Sibeliuksen sävellyksiä ei ole monesti esitetty ison orkeste-rin voimin näin pohjoisessa. Odotukset ovat korkealla, sil-lä Sinfonia Lahti on viimeisen

parinkymmenen vuoden aika-na noussut huimaan kansain-väliseen maineeseen juuri Si-beliuksen musiikin esittäjänä.

Sunnuntaina 9.8. pidettä-vässä Ukko-Luoston pääkon-sertissa saadaankin nauttia harvinaislaatuisesta tunturin sävelsyleilystä, kun Sinfonia Lahti esittää ylikapellimesta-rinsa Okko Kamun johdolla Sibeliuksen sinfonisen runon Tapiola. Teos istuu erityisen hyvin juuri Ukko-Luoston jyl-hiin maisemiin. Lisäksi Sibe-liukselta kuullaan uljas 5. Sin-fonia ja Kurkikohtaus. Lahte-laiset esiintyvät myös Ahven-lammella lauantaiaamun pu-hallinmusiikkipiknikillä.

Pääkonsertissa kuullaan li-säksi Luostosinfonian isää. Kalevi Aho on ollut Sinfonia Lahden nimikkosäveltäjä vuo-desta 1992 lähtien, ja orkesteri on kantaesittänyt suurimman osan Ahon orkesteriteoksista: elokuussa niistä kuullaan Ge-jia, kiinalaisia kuvia.

Uusi konserttipaikka ja musiikkiaulkoilmassa

LuostoClassic ottaa elo-kuussa uusia askelia Sodan-kylän keskustassa. Intiimis-sä Sodankylän vanhassa kir-kossa pidetään ensimmäistä kertaa perjantain varhaisillan konsertti kitarataituri Timo Korhosen ja ukrainalaissyn-tyisen kansainvälisten areen-ojen viulistikomeetta Andrej Bielowin voimin.

Lisäksi kesän kuorovieras, turkulainen puoliammattilais-kuoro Key Ensemble johtaja-naan Teemu Honkanen esiin-tyy niin torstaina 6.8. Ukko-Luostolla kuin myös perjan-taina 7.8. Sodankylän kirkos-sa. Jälkimmäisessä konsertis-sa kuoro esittää Sergei Rah-maninovin iki-ihanan, mutta vaativan kuoroteoksen Vigilia.

Ulkoilmakonsertit ovat LuostoClassicia ainutlaatui-simmillaan. Perjantain aa-muohjelmaan kuuluu kevyt musiikillinen vaellus Luos-ton maisemissa. LuostoClas-sic Goes to the Fells -luonto-

retkeä johdattavat paikalliset Kairankutsu-ohjelmapalvelu-yrityksen oppaat sekä Nuor-ten LuostoClassic -leirin soit-tajat. Lisäksi leiriläiset esiinty-vät lauantaina Aittakurun jää-kautisessa akustiikassa.

Tulevana kesänä musisoi-daan monien perinteikkäiden konserttipaikkojen lisäksi jäl-leen myös Poropuisto Kopa-rassa. Festivaalille saapuu en-simmäistä kertaa kuvataitei-lija ja koko kansan karjakko Miina Äkkijyrkkä, joka esit-täytyy Luostolla vähemmän tunnetussa roolissaan runoi-lijana, laulajana ja laulunteki-jänä. Äkkijyrkän kanssa poro-aidassa kuullaan tuubataiteili-ja Harri Lidsleä ja lyömäsoitta-ja Casper Lidsleä.

Klassisen ystäville on siis tiedossa huikea musiikkimat-ka Lapissa! Koko ohjelmisto löytyy festivaalin nettisivuilta. Sodankyläläiset saavat erikois-hintaisia lippuja ja etuja So-dankylän matkailuneuvonnas-ta. Lippuja myy Lipputoimisto.

Melomaan

Hienoja melontareittejä löytyy esimerkiksi Seipä-järvestä Raudanjokeen laskevalta Seipäjoelta, joka on erinomainen melonta-joki. Toinen hyvä melonta-reitti on välillä Vaiskojoki – Raudanjoki.

Muistomerkit

Raudanjoella E4 tien varrel-la on Venäläisten sotilaiden hauta, mikä löytyy myös Seipäjärveltä. Seipäjär-ven kylästä löytyy myös Seipäjoen metsätyömaan muistolaatta. Torvisen kylän mäellä sijaitsee Rai-vaajapatsas.

Retkeilyreitit

Pyhä-Luosto kansallispuis-to tunnetaan erityisesti 12 huipun ja 35 km mittaisesta tunturijonostaan, joka on jäänne yhdestä maapallon vanhimmista vuoristoista. Pyhä-Luoston alueelta löytyy paljon merkittyjä retkeilyreittejä. Luoston retkeilyreiteistä lisätietoa Internetistä. Askan ja Tor-visen väliltä Käyräsvaarasta lähtee Luostolle ja Pyhä-

tunturille menevä vaellus-reitti, jonka pituus on 15 km. Reitin varrella sijaitsee autiotupa ja pitkospuita, reitti kulkee osin Pyhä-Luoston kansallispuistoa. Reittiä ylläpitää Metsähal-litus.

Nähtävyyksiä

Luoston tienhaaraa Torvi-sessa vartioivat kuvanveis-täjä Erkki Alajärven suun-nittelemat yli kymmenmet-riset kurjet, jotka ohjaavat matkailijoita suuntaamaan kulkunsa Luostolle ja Pyhä-tunturille. Pyhä-Luoston kansallispuis-tossa sijaitsee Euroopan ai-noa toimiva ametistikaivos. Lampivaaran Ametistikaivos lienee ainoita jalokivikaivok-sia koko maailmassa, jonne matkailijat ovat tervetullei-ta. Kaivoksella tunturin la-ella sinut johdatetaan kivien kiehtovaan maailmaan. Port-tikoski sijaitsee Askan ky-län pohjoispuolella, jylhien kallioiden huipulla sijaitsee Porttikosken tanssilava, jos-sa järjestetään nykyisin var-sin harvoin tansseja.

Mitä tehdäEtelä-Sodankylässä ja Luostolla?

ETELÄ-SODANKYLÄ,

LUOSTO

Harianna Souvenirs @ Luosto

# LAHJAT & TULIAISET / GIFTS & SOUVENIRS

# OMAN PAJAN KORUT / OWN WORKSHOP JEWELRY# NEULEET & TEKSTIILIT / CARDIGANS & TEXTILES

AVOINNA MA‐PE / OPEN MON‐FRI 10‐18

Puh / Tel +358 400 449 648Meiltä myös mökkimajoitusta Luostolla

LuostoClassic, luonnollisesti klassista jo 13. kerran

LuostoClassicissa klassista musiikkia kuunnellaan luonnon keskellä Ukko-Luoston rinteessä mahtavissa maisemissa.

Seminaariaiheena ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut saamelainen

Koe aito Lapin taika Pyhä-Luostolla

Viihtyisät ja hyvin varustellut Kotitunturin lomamökit

Hukka ● Karhunkainalo ● Tunturin Taika ● Tunturituuli

044 3242122 tai 0400 [email protected] www.kotitunturi.fi


Reilun parin vuoden ajan Lapin ammatti-korkeakouluun kuuluva Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituut-ti (MTI) on tehnyt yh-teistyötä Pyhä-Luoston Matkailuyhdistyksen ja alueen yrittäjien kanssa.

Instituutti tekee työelämäyh-teistyötä kymmenien yksit-täisten yritysten kanssa ym-päri Lappia, mutta tässä tapa-uksessa tarkoitus oli lähestyä matkailualuetta kokonaisuu-tena, tehdä kohdekehittämis-tä. Työskentelemällä matkai-lualueen kanssa MTI on raken-tanut myös itselleen toiminta-mallia toimimisesta isomman kohteen kanssa.

- Taustalla on oppilaitoksen aluekehittämistehtävä. Työelä-mäläheisyys on meillä tärkeätä arjessa. Pyhä-Luosto on lähte-nyt matkailualueena hanakasti meidän kelkkaan mukaan. To-ki yksittäisten yritysten kehit-täminen ja opiskelijoille hyvien työelämätapausten saaminen opintojaksoihin oli tärkeätä, Matti Liimatta MTI:stä kertoo.

- Oppilaat ovat saaneet mie-lekkäitä opintojaan tukevia projekteja alueen yritysten toi-meksiantona ja yritykset ovat saaneet oppilaiden kautta uu-sia, tuoreita näkökulmia toi-mintansa kehittämiseen mm. online markkinointiin, myyn-tiin ja tuotekehitykseen, Anu Summanen Pyhä-Luoston matkailuyhdistyksestä sanoo.

Oppilaitokset jalkautuvat kentälle

Luoston alueella yrityksistä on ollut mukana esimerkiksi

Snow Games, joka toimii nyky-ään Lapin Safareiden brändin alla. Jukka Hirvosen mielestä yhteistyö oppilaitoksen kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin, hä-nen mukaansa toivottavaa on nimenomaan se, että oppilai-tokset jalkautuvat maakuntiin ja lähestyvät yrityksiä.

- On mahdollisuus pääs-tä win-win-tilanteeseen kun kaikki osapuolet hyötyvät. Olemme tehneet pieniä pro-jekteja ja Snow Gamesilla keskityttiin lähinnä sähköi-seen markkinointiin ja kau-pankäyntiin.

Anu Magga Jaakkolan po-rotilalta kiittelee, kuinka hy-vän pohjatyön opiskelijat oli-vat tehneet tullessaan tutus-tumaan yritykseen. Yhteistyö instituutin kanssa on Maggan mielestä hyödyllistä.

- Ryhmät arvioivat poroti-lavierailun laatua ja elämys-tä, toisessa osiossa kiinnitet-tiin huomiota markkinointiin. Nettisivuja päivitettiin, olen ottanu vieraskirjaan kuvia pa-perisesta vieraskirjasta eikä si-tä oltu päivitetty kolmeen vuo-teen. Jokainen oppilasryhmä sano että vanhan tiedon löyty-minen on huono juttu. Omal-le toiminnalle tulee ajan mit-taan sokeaksi.

- Ehkä ammattikorkeakou-lussa on kehittynyt tatsi tehdä yhteistyötä nimenomaan ken-tän kanssa, Magga lisää.

Myös Ravintola Kerttuli oli mukana yhteistyössä, mutta yrityksen kehittämiseen liit-tyvistä asioista kerrotaan lisää, kunhan ne ovat ajankohtaisia.

Luoston tulevaisuus valoisa

Matti Liimatta näkee Luos-

ton ammattikorkeakoulun kannalta sopivan kompaktina ja haasteellisena alueena.

- Luosto on lähellä, toimi-jat ovat luotettavia ja yrityk-set sopivan kokoisia, alueella on helppo toimia. ”

- Luostolle tullaan nautti-maan kiireettömästä yhdessä-olosta perheen ja ystävien kes-ken. Kaikki tarvittavat palve-lut on helposti saatavilla. Näil-lä lähtökohdilla Luoston tule-vaisuus on valoisa, Anu Sum-manen toteaa.

Luoston kehittämisen läh-tökohdat on määritelty ja kir-jattu Luoston visioon 2020. Suunnittelutyöhön ovat osal-listuneet yrittäjien lisäksi myös matkanjärjestäjät, kunnan edustajat sekä Luoston asuk-kaat ja mökkiläiset. Tällä het-kellä Luoston kehittämisessä on muutamia keskeisiä kärki-hankkeita.

- Ensimmäisenä ns. valotto-man valaistuksen suunnittelu koko matkailualueelle, toteu-tuessaan sillä on iso merkitys mm. alueen viihtyvyyteen ja se myös mahdollistaa tähtitai-vaan sekä revontulten tarkkai-lun nykyistä paremmin. Toi-sena on Luoston liikekeskus-hankkeen käyntiin saattami-nen, kolmantena keskeisenä asiana on saavutettavuuden edistäminen koko Pyhä-Luos-to alueella, Summanen kertoo.

Liimatan ja Summasen mu-kaan yhteistyö on molemmin puolin ollut helppoa. Yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.

- Uskon onnistuneiden pro-jektien esimerkillään lisäävään myös yritysten halukkuutta si-toutua toimintaan nykyistä ak-tiivisemmin jatkossa, Summa-nen sanoo.Sallamaari Paavola

Hemmottele itseäsi Ametistikylpylän lämmössä

KOKO LOMAYHDEN OVEN TAKAA

Tervetuloa

ravintolamaailmaamme

herkuttelemaan ja viihtymään

BISTRO 11.00–21.30

Lappilainen a´la carte,

maukkaat burgerit ja pizzat.

===============================

Kesän upeat tapahtumat

10.6.–14.6. Sodankylän

Elokuvafestivaalit

3.8.–6.8. Välinäytös

6.8.-9.8. Luosto Classic

5.9. Luoston Ruskakarnevaalit

1.10.–4.10. ja 23.10.–25.10.

Rytmiä elämään

Tarkemmat tiedot internet-sivuiltamme

===============================

Tekemistä säällä kuin säällä

• Maastopyörät

• Polkuautot

• Minigolf• Tunturinvalloitus

• Ametistikaivosseikkailu

• Nuotioretki

• Kotaillallinen

ja paljon muuta…

Avoinnaklo

12.00–20.00 Aikuiset 14¤ Lapset 8¤

WELLNESS AMETHYSTPuolihieronta45 min ...................... 48¤Kokohieronta90 min ......................78¤

Varauksetpuh. 016 620 400

MAJOITUSTA

JOKAISEEN MAKUUN

HOTELLIHUONE

alk. 80¤/vrk

max 2 aik.

Sis. aamiainen, kylpylän ja

kuntosalin käyttö.

KELOMÖKKI

alk. 100¤/vrk

max 2 aik. + 2 lasta.

Sis. aamiainen

LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO

Luostontie 1, 99555 Luosto. p. 016 620 [email protected] | www.laplandhotels.com

Lomaile keskelläkauneinta Lappia!

Tule lomalle hyvin varusteltuun lomamökkiin LuostolleVARUSTUS3 makuuhuonetta, iso olohuone - keittiö ja yläkerran aula, sau-naosasto, 2 x WC, monipuolinen ruokailuvälineistö, jääkaappi - pakastin, mikroaaltouuni, astianpesukone, pyykinpesukone ja kuivauskaappi, 2 x LED-TV, vahvistin + kotiteatterilaitteisto (Blu-ray), karaoke, tietokone, 100 mbit valokuitu-internet-yhteys (+WLAN), Palystation 3 + XBox - peli, välineet myös kokouksiin (valkokangas, piirtokuvaheitin...), lautapelejä, kirjahylly...

Rentoudu Saariselän keskustassa (150m kylpylästä)

VARUSTUS48 m2 huoneisto 2-4 henkilölle. Mh, oh, kk, sauna, pesuhuone, WC. Huoneisto on hyvin varusteltu; hyvä astiasto, kuivauskaap-pi, pesukone, TV, Internet ja tietokone, karaoke/ kotiteatteri ja hyvät kodinkoneet.

10 – 15 HLÖ

WLAN

2 – 4 HLÖ

WLAN

www.vaartinkammi.com p. 050 5599813

Oppilaitos jalkautui kentälle:Luostoa kehitetään yhteistyössä

Lapin ammattikorkeakoulun Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on osallistunut Pyhä-Luoston matkailun kehittämiseen.Luoston kehittämisen lähtökohdat on määritelty ja kirjattu Luoston visioon 2020. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet yrittäjien li-säksi myös matkanjärjestäjät, kunnan edustajat sekä Luoston asukkaat ja mökkiläiset.


Sodankylän vanha puukirk-ko sijaitsee kirkonkylän

keskustan tuntumassa Kitisen joen törmällä.

Vanhan kirkon ympärillä on vanha hautausmaa. Kirk-ko on yksi Suomen vanhim-mista ja parhaiten säilyneis-tä puukirkoista. Se valmistui vuonna 1689, eli kirkko on 326-vuotias.

Kirkko rakennettiin Kunin-gas Kaarle XI:n rahoituksel-la Sodankylän, Kittilän, Pel-kosenniemen ja Savukosken asukkaille, jotta kirkkomat-kat lyhenisivät. Talvella kirk-komatkat taittuivat porokyy-dillä ja kesäisin jokea pitkin veneillä.

Kahta vuotta ennen kir-kon valmistumista lappalai-set myönsivät kirkon sijoitus-paikaksi Skaitma-nimisen pai-kan, joka on hiekkakangas Ki-tisen ja Jeesiöjoen välisen nie-men itärannalla.

Kirkko rakennettiin keskiai-kaisten kirkonrakennusperin-teiden mukaan. Saarnastuoli ja alttari ovat oletettavasti torni-olaisten puuseppien taidokas-ta käsialaa.

Kirkkoa on restauroitu Mu-seoviraston toimeksiannos-ta useampaan otteeseen. Vii-meisin restaurointi valmistui vuonna 1995.

Painoarvoa annettiin kir-kon huolelliselle tutkimuksel-le ja töiden yksityiskohtaisel-le suunnittelulle. Materiaa-lit ja työntekijät löytyivät So-dankylästä.

Esimerkiksi lattia ja paanu-katto on kunnostettu. Uudet paanut ja naulat valmistettiin käsin. Naulat takoi perinteisin menetelmin Kelujärven kylä-seppä Pauli Postila.

Aluskatteeksi laitettiin tuoh-ta varhaisempien korjausvai-heiden kattohuovan sijaan. Kirkon kattoa varten valmis-tettiin yhteensä liki 5 000 paa-nua, jotka käsiteltiin aidolla täystervalla.

Sodankylä perustettiin kap-pelikunnaksi Kemin Lapin

kirkkoherrakuntaan vuonna 1688. Sodankylä itsenäistyi omaksi seurakunnaksi vuon-na 1747.

Vanha kirkko jäi pois vaki-naisesta käytöstä Sodankylän uuden kivikirkon valmistuttua vuonna 1859.

Kirkon lankkulattian alle on haudattu 1700-luvulla ar-

vokkaita henkilöitä, muun mu-assa kirkkoherra Sakari Cajan-der perheineen. Muumioista parhaiten on säilynyt vain pa-rin viikon ikäisenä menehty-nyt kirkkoherran poika.

Historiansa aikana vanhas-sa kirkossa on ollut yhdeksän kirkkoherraa. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Henric

Wegelius. Viimeinen vanhan kirkon kirkkoherra oli Jacob Liljeblad vuosina 1854–1862.

Kirkon alttaritaulu kuvaa Pyhää Ehtoollista. Sen maa-lasi tuohon aikaan Torniossa vaikuttanut ruotsalainen tai-teilija Petter Bergström 1739.

Vuoraamaton ja maalaama-ton kirkko on saanut nykyisen värinsä tervaamisesta ja van-henemisesta.

Talvisin kirkko pidetään sul-jettuna, koska siellä ei ole läm-mitystä.

Kirkkoon mahtuu reilut 200 ihmistä, vaikka kirkon istuin-tilat ovat ahtaat. Sodankylän vanha kirkko on suosittu ke-sähäiden vihkimispaikka sekä pienien tilaisuuksien järjestä-mispaikka.

Kirkossa vierailee vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä.

Kirkko kiinnostaa etenkin Sak-sasta, Tanskasta ja Ranskasta tulevia matkailijoita. Myös yk-sittäisiä suomalaisia käy ihas-telemassa kirkkoa.

Avoinna 9.8.2015 asti, joka päivä klo 9-18.

Muina aikoina sopimuksesta.Pääsymaksu on vapaaehtoinen.

Sodankylässä yksi Suomen vanhimmista puukirkoista

1689 valmistunut vanha kirkko henkii historiaa monelta vuosisadalta. Värinsä kirkko saa ter-vaamisesta.

Puukirkon pientä alttaria koristaa Petter Bergströmin maalama alttaritaulu.

SODANKYLÄkirkonkylä keskusta

Jäämerentie 7, Sodankylä puh. 040-724 8834

2003 2015

12v

Palvelemme: ma-pe 9.30 - 17.00,

la 10.00 - 14.00

www.kelokasi.fi

Ei pöllömpää!

LaatuisatLahjat

TuliaisetKoristeet

Kotiinviemiset

Huippuvalikoima saunatuotteita!Suomen hauskimmat saunamittarit?

KuksatPuukot

Kari Niemi 0400 318 188

Perinteinen Pihka-Pekka

Pihkavoide

19,90 €

Pikiöljy 10 ml jaLöylyterva 50 ml yhteishintaan

10 € 10 €

Äänenavaus-troppi ja pieni löylyterva

Myös Tervashampoo, pikiöljyvoide, aito hautaterva,

eläinten tervashampoo.Pikiöljyllä paranoo

vaik´ ois keskeltä poikki!

yhteis-hintaan

Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajilleen.

Tervetuloa omaan kauppaan!Sijainnit ja aukioloajat: arina.fi


Kesäkahvilan pitäjä Virpi Lin-tula ja matkaopas Tiina Einis-tö-Tapaninen kartoittamassa pappilanniemen kohteita Ta-rinakierrokselle.

Kesäkahvila sijaitsee Kitisen rannalla kirkkopuistossa, vanhan kirkon välittömässä läheisyydessä. rannalta lähtee myös Pappilanniemen luontopolku. Viime vuonna kesäkahvilassa laulettiin ja nau-rettiin lämpimistä keleistä nauttien.

Kitisen joen varressa kulkevalle luontopolulle pääsee aivan kesäkahvilan vierestä. Kulttuurimaise-massa kulkeva kolmen kilometrin mittainen polku on helppokulkuinen, sen varrella on muun muas-sa Sodankylän seurakuntatalo ja vanha pappila.

Kesäkahvila tuokesäfiiliksenSodankylän keskustaan

Kesäkahvila veden ja luon-non äärellä luo kesäfiiliksen niin lomailijoille kuin työs-säkävijöillekin. Päivän kahvi-hetken viettäminen luonnos-sa, Kitisen rannalla, katkai-see työpäivän niin upeasti, et-tä unohtaa hetkeksi olevansa töissä. Pappilanniemen käve-lylenkin päätteeksi on ihana istahtaa vielä hetkeksi nautti-maan juuri keitetystä kahvin tuoksusta ja suussa sulavista kampanisuista. Kylmät juomat ja jäätelöt maistuvat lapsosille nurmikolla leikkihetken päät-teeksi. Maton pesureissulla ve-neen voi kiinnittää laituriin ja käydä pienellä tauolla nautti-massa juuri paistetut vohve-lit. Päivän lehden voi lukea ja kuulumiset on mukava vaihtaa kesäkahvilan terassipöydissä.

Viime kesänä Kesäkahvila Midnight Sun Cafe muodostui perheiden ja lomalaisten kah-

vila- ja vohvelipaikaksi, lasten ja vanhusten retkikohteeksi, kahviseuraa kaipaavien koh-taamispaikaksi, ulkoiluretken päätöspaikaksi, musiikin ja yh-teislaulun nautintokohteeksi. Käytännössä siis kaiken kan-san takapihaksi, johon oli lupa kaikkien tulla ja olla niin kau-an kun viihtyy.

Kesäkahvila tulee jälleen tar-joamaan erilaisia teematapah-tumia kaikenikäisille. Kahvila-toiminnan lisäksi luvassa on tarjolla vilttikirppistä, yhteis-laulua, musiikkiesityksiä, ki-voja lasten tapahtumia ja ku-ka vielä tietää mitä kaikkea ke-sä tuo tullessaan. Kesäkahvilan käyttömahdollisuudet ovat ra-jattomat, aluettahan voi käyt-tää yksityisten, yritysten ja yh-distysten erityyppisiin tilai-suuksiin.

- Teen mielelläni yhteistyö-tä eri tahojen kanssa, joten jos

tarvetta tämän tyyppiselle pai-kalle on” Virpi Lintula sanoo, ja toivoo että häneen otetaan rohkeasti yhteyttä.

Matkaopas Tiina Einistö-Ta-paninen tarjoaa kesäkahvilan yhteydessä Tarinakierroksia Sodankylän muistomerkeis-tä ja historiasta. Sodankyläs-tä löytyy useita muistomerk-kejä, joiden tarinat on hyvä nostaa jälleen ihmisten huu-lille. Tarinakierrokset tullaan sovittamaan niin, että kaiken-ikäisille löytyy sopivan pitui-sia kierroksia.

Tänä vuonna Kesäkahvi-la palvelee asiakkaitaan hei-näkuun ajan tutussa paikassa Vanhan kirkon puistossa. Ke-säkahvilan tapahtumakalente-ri julkaistaan kesäkuun lopus-sa, josta on helppo poimia it-selle sopivat heinäkuun teema-tapahtumat.

Jäikö kesäkahvilassa käyn-ti viime vuonna jostain kum-man syystä jäi väliin? Ei hätää, nyt sinulla on mahdollisuus korjata tilanne. Kesäkahvilan pitäjä Virpi Lintula toivottaa kaikki entiset ja uudet asiak-kaat lämpimästi tervetulleek-si nauttimaan ihania hetkiä ke-säkahvilaan.

Astele Kitisen rantapolulleAivan Sodankylän keskustan tuntumassa, Kiti-sen ja Jeesiöjoen yhtymäkohdassa, kiertää vie-hättävä Pappilanniemen luontopolku. Pääpor-tilta, vanhan pappilan pihapiiristä polulle voit lähteä myös pyörätuolilla ja rattaiden kanssa, sillä kosteiden painanteiden yli on rakennettu pitkospuut ja sillat.

Luontopolulle pääset myös yhdyspolkua pit-kin jo vanhan kirkon luota kesäkahvilan pihasta.

Luontopolun varrella voi tutustua Sodankylän Kyläsiljoon eli muinaiseen markkinapaikkaan, joka on merkitty sodankyläläisen naivistitaiteili-ja Andreas Alarieston paikasta maalaamalla ku-valla selityksineen. Maalaus selityksiin on Virpi Lintulan ja Tiina Einistö-Tapanisen kuvan taus-talla kesäkahvilasta kertovan jutun yhteydessä.

Kolmen kilometrin mittaisen luontopolun var-

relta löytyy grillikota, jossa voi paistaa vaikkapa makkaraa nälän yllättäessä. Paikalla on varasto, josta löytyy polttopuita sekä WC.

Luontopolku on helppokulkuinen ja sen voi kulkea koko perheen kanssa.

Joet ovat ruokkineet maaperää niin, että nie-men luonto ja kasvillisuus on harvinaisen rehe-vää ja rikasta. Lapin ympäristökeskus on kartoit-tanut ja luetteloinut kasvillisuutta ja eläimistöä kulkijan nähtäväksi ja koettavaksi.

Kitisen ja Jeesiöjoen yhtymäkohdassa Pappi-lanniemen kärjestä näkyy Sodankylän kotiseu-tumuseo. Punainen hirsirakennus on muinai-sesta Sompiosta tekoaltaiden alta purettu van-ha pirtti, joka on uitettu purettuna vesistöjä pit-kin Sodankylään.

Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä

Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä

SUOMALAISTEN PUOLELLA

SODANKYLÄArk. 9–17, la10–14

TUOHELLA TUOHELLA TUOHELLA Jäämerentie 7, 99600 Sodankylä.

Puh. 020 152 0330

www.tekniset.fi

Elisan 4G-verkko on tutkitusti kattavin*

vertaaverkkoja.fi*Lähde ECE Oy. Tutkimus 4/2015.

DNA SONERA

Meiltä edulliset Elisan

Saunalahti-liittymät

Meiltä

UUSINTA TEKNIIKKAAUUSINTA TEKNIIKKAA

&PARASTA PALVELUA

SUOMALAISELTAUUSINTA TEKNIIKKAAUUSINTA TEKNIIKKAAUUSINTA TEKNIIKKAA

KODINKONEET

PIENKONEET

TELEVISIOT

TOIMISTO-TARVIKKEETTOIMISTO-TOIMISTO-TARVIKKEETTARVIKKEET

TIETOTEKNIIKKA

PUHELIMET JALIITTYMÄT


Kun etsit matkamuistoksi tai lahjaksi laadukasta Sodan-kylässä valmistettua tuotetta, kannattaa suunnata kirkonky-län keskustassa toria vastapää-tä Unarintiellä sijaitsevaan Pi-ritan liikkeeseen.

Pirita on vuonna 1998 pe-rustettu perheyritys.

-Yrityksen kaikki tuotteet valmistetaan Sodankylässä. Pellavalanka on lähtöisin Itali-asta, värjäys tehdään Suomessa ja kaikki lopputyö langasta val-miiksi vaatteeksi tapahtuu So-dankylässä, yrittäjä Pirita Per-nu-Lehtinen kertoo.

Myös asiakkaanmittojen mukaan

Piritan mallistosta löytyy mekkoja, puseroita, tunikoi-ta, huiveja, jakkuja ja hameita. Tuotteita valmistetaan myös asiakkaiden mittojen mukaan.

Mallit ovat Pirita Pernu-Lehtisen ja Marja-Liisa An-nalan yhdessä suunnittele-mia. Useampia malleja on ol-lut alusta asti mukana tuo-tannossa.

- Selkein klassikkomme on Justiina-jakku, jota on tehty jatkuvasti jo reilut 15 vuotta. Malli on edelleen sama, ainoa

muutos on neuloksen jalosta-minen sellaiseksi, että voimme yhdistää siinä useampia väre-jä ja näin väri/sävyvaihtoeh-dot ovat moninkertaiset aikai-sempaan reiluun 20 perusvä-riin verrattuna”, Pirita Pernu-Lehtinen kertoo.

- Mallien suunnittelussa läh-demme liikkeelle ajatuksesta, mitä lähdemme hakemaan ja seuraavaksi kehitellään sopiva neulosrakenne uuteen mallis-toon ja sitten varsinaisia mal-leja. Seuraamme trendejä, sa-moin kuin värejä ja pyrimme näiden pohjalta kehittämään edustavat, mutkattomat mal-

lit erilaisille vartaloille”, Piri-ta kertoo.

- Tällä hetkellä olen itse eni-ten haltioissani uusimmista housuistamme. Yleensä oma lempimalli löytyy aina uusim-mista malleistamme, sillä ai-kaisempia on yleensä tehty jo sen verran, että itse ei huomaa aina nauttia erityisesti niistä. Kuitenkin melkein joka päivä nähdessään liikkeessä jonkin mallin asiakkaan päällä tun-tee iloa, että on luotu edustava malli hyvinkin erilaisille varta-loille, Pirita toteaa.

Myynnissä ulkomaillakin

Piritan tuotteita on myyn-nissä myös jälleenmyyjien kautta eri puolilla Suomea se-kä ulkomailla.

- Jälleenmyyjäliikkeet myy-vät hyvin erilaisia kokonai-suuksia. Tällä hetkellä hyväs-sä nousussa ovat Tunika Clara ja monikäyttöinen Laura-three way poncho. Pääosin tuotteet ovat eri maissa samoja, mutta erityisesti Hollantiin ja Sak-saan toimitamme enemmän isoja kokoja.

Tarja Karjalainen

Kylmänen Food Oy on yksi-maailman pohjoisimmista li-hanjalostustehtaista, tehtaan-myymälät sijaitsevat Sodan-kylässä, Rantsilassa sekä Pu-dasjärvellä, joista kaksi ensin mainittua ovat myös tuotan-tolaitoksia.

1900-luvun alusta pieni-muotoista lihanjalostusta har-joittaneesta perheyrityksestä on vuosikymmenten saatos-sa kasvanut pohjoisen ruoka-talo, joka panostaa tuotekehi-tykseen ja laadukkaisiin tuot-teisiin. Esimerkiksi poronlihan lämminsavustus aloitettiin Rantsilassa vuonna 1959. Ko-kolihatuotteet, säilykkeet, ei-nekset ja tuore liha ovat yrityk-sen tärkeimpiä tuoteryhmiä.

Yritys valmistaa lihatuottei-den lisäksi myös hilloja ja hyy-telöitä, joihin raaka-aineet tu-levat Sodankylästä ja Pudas-

järveltä, tuotteet valmistetaan loppuun Rantsilassa.

Poronlihatuotteetsuosituimpia

Viime vuonna yrityksellä tu-li täyteen 50 vuotta säilykkei-den valmistusta. Kylmäsellä on 60 tuotteen säilykevalikoima. Toimitusjohtaja Antti Kylmä-sen mukaan poroon liittyvät tuotteet, esimerkiksi savupo-rokeitto, on tällä hetkellä kas-vavimpia tuotteita.

Sodankylässä menee aina kunkin sesongin mukaan pe-rinteisiä tuotteita, kuten kui-valihatuotteita.

- Turistiaikana ja esimerkik-si jouluna kylmäsavuporo on ehdottomasti ykkönen. Paikal-lisille menee kunkin sesongin mukaan hyvinkin perinteistä tuotetta. Porosta keittolihat ja

käristys tietysti liikkuu aina, kertoo Eija Ikonen Sodanky-län myymälästä.

Sodankylänmerkitys kasvaa

Tuotteissa käytetään ainoas-taan suomalaista poronlihaa. Antti Kylmäsen mukaan So-dankylä on paras paikka po-ronlihan jalostukselle. Yritys tekee sopimuskauppaa palis-kuntien kanssa, sillä tuottei-den ympärivuotinen saatavuus täytyy pystyä takaamaan kau-pan ketjuille.

- Tämän talon tuotanto le-pää kokonaan paikallisten / lappilaisten raaka-aineiden varassa, Sodankylä on paras-ta poronhoitoaluetta, olem-me keskiössä. Jakelu taas tääl-tä on haastavaa, joten hoidam-me lähettämisen Rantsilan ja

Vantaan lähettämöistä, päivit-täin tuotteitamme menee noin 1.100 kauppaan, kertoo Antti Kylmänen.

Uusi liiketoiminta-alue So-dankylässä on lemmikkieläin-ruokatehdas. Haukku, jonka valikoimasta löytyy muun mu-assa poron putki-, sääri- ja la-paluuta sekä raakalihatuottei-ta. Tulevaisuudessa myös pal-jon muuta.

- Meillä jalostetaan koko poron ruho, joten kaikki kyllä menee, Kylmänen toteaa.

Poron ohelle Sodankylään on kehitetty lampaanlihan tuo-tantoa ja jalostusta, joka Kyl-mäsen mukaan tukee yritystä poroteurastamon ja lemmik-kieläinruokatehtaan käyttö-asteen nousussa.

Sodankylän keskustan pohjoispäässä sijaitseva myymälä on avoinna

maanantaista perjantaihin kello 9-17.

Kylmänen panostaa korkeaan laatuun - porotuotteita tehtaanmyymälästä

Piritan pellavavaatteetvalmistetaan Sodankylässä

Kylmäsellä on 60 tuotteen säilykevalikoima. ”Porosta keittolihat ja käristys liikkuu aina”, kertoo Sodankylän Kylmäsen myymälä-päällikkö Eija Ikonen.

Piritan malliston suunnittele-vat Pirita Pernu-Lehtinen ( vas.) ja Marja-Liisa Annala.

Piritan liike sijaitsee Unarintien ja Sodankyläntien risteyksessä kirkonkylän keskustassa toria vastapäätä.

2. maailmansodan jäl-keen pidettiin tärkeänä linja-autoasemapalveluiden ulottamista sodan run-telemaan Pohjois-Suo-meen. Lapin linja-auto-liikenneverkon keskus-paikkojen kuten Sodan-kylän linja-autoaseman jälleenrakentaminen on maassamme merkittävä lii-kennehistoriallinen han-ke ja ilmiö.Linja-autoasema Sodan-kylään valmistui 1962. Ra-kennus on arkkitehtien Kaarlo Leppänen, Nii-lo Pulkka ja Pekka Rajala suunnittelema.Sodankylän linja-auto-asema sijaitsee vastapää-tä kiinteistöä, missä Piri-tan liike sijaitsee.

VINKKI !


Kittiläntie 1, 99600 Sodankylä016-636 255, 0400 174 [email protected]

www.tunturiauto.fi

Toimelankatu 4-6, 98100 Kemijärvi016-887 755, 0400 848 [email protected]

Kevyt ja raskas kalusto• Korjaus• Huolto• Varaosat• Jarrusovitukset• Alkolukot• Nelipyöräsuuntaukset

Uutuus Bosch Truck testeri pakettiautoista raskaaseen kalustoon. Kuormaus ja asennusnostimet 25 tm.Korjaamonostimien tarkastukset.Ilmastointilaitteiden huollot.Hydrauliikkaletkut.

HANNU LUMME

Hannu Lumme0400 231 [email protected]

• maalaukset• tapetoinnit• laatoitustyöt

MAALAUSLIIKE

Hannuksenranta 16, 99600 Sodankylä

Maalaus TapetointiMatotus Laatoitus

[email protected]

VTT:n märkätila-asentaja henkilösertifikaattiK

otitalousvähennys

0400 199 811

MIXTION OY

Sodankylästä käsin

Vapaa-ajan asunnot, taloyhtiöt, omakotitalot

Ilveskulma, Ojennustie 9, SodankyläEila Ylitalo 040 594 9906Avoinna ma - pe klo 9 - 17

Hyvällä päällä lomalla!Hiusten leikkaukset ilman ajanvaraustanopeasti ja ammattitaidolla

• Pörhö - partnerkorjaamo• Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT• Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin• Meiltä myös ilmastointilaitteiden huollot

täysin automaattisella huoltolaitteella!

AUTOHUOLTO J. SOKEROJäämerentie 30 | puh. (016) 615 600

Avoinna: ma-to 8-16, pe 8-14

Varaa aikasi huoltoon ajoissa!

ma-pe klo 9-17 Puh. 0400 714488

Nautinnollisia hetkiä

rauhallisessa ympäristössä!

KONDITORIA KAHVIO

Keskellä Sodankylää

Sodankylän keskusta, OP:n yläkerta

TV-HUOLTO PUL JUOpintie 1, Sodankylä P. 040 583 2196

Pyydä tarjous!

Valtuutettu antenniasentaja Canal Digital | Viasat | Digita Pro

www.tvasennus.fi

Runsas valikoima Eurosolarinaurinkopaneelijärjestelmiä

+ asennustarvikkeita

Antenniasennukset ammattitaidolla

kotiin ja mökille

Kattopellit, aluskatteet,

Vesikourut, Tikkaat, Listat, Terassiplexit (lumiesteet) rakennuspaikalle

toimitettuna.T:mi Kalevi Kujansuun PeltiP. 040 554 6547

VINKKI !

Handmade raku ceramicsRakukeramiikkaa käsityönä

Avoinna ma-pe 10-17www.maari.fiKansanopistontie 5, Sodankylä

• Huoneistojen ja mökkien remontointi• Kylpyhuone- ja saunasaneeraukset• Hirsirakennusten pystytys

RAKENNUS- JA REMONTOINTIPALVELUT

Rakennuspalvelu Harri Vielma Oy 040 5366 745

Vuokrattavana hinattava palju!

040 867 1786

Puulämmitteinen palju on ehdoton tunnelman luoja kaikkiin tilaisuuksiin vuodenajasta riippumatta! Mahtuu jopa 6-8 henkilöä!- Kahdenkesken, ystävien kanssa- Juhliin ja polttareihin- Häihin ja synttäreille- Mökille- Talkoisiin

Siirtämiseen tarvitset vain tavallisen henkilöauton, jossa on vetokoukku. Vaivaton vaihtoehto: Tilaa kuljetus suoraan meiltä. Tuomme ja haemme paljun sovittuna ajankohtana!

Hinnasto:1 vrk (ma-to) 90 €1 vrk (pe-su) 120 €Viikonloppu (pe-su) 160 €

Kysy lisää ja varaa!

040 867 1786 [email protected]

Tanhuan MessulassaTANHUA-PÄIVÄ 25.7. KLO 11• Ohjelmallinen juhlapäivä Messula 20v ja Tanhuan

kyläseura ry 60v• Kilpailuja, karaoke, kuoroesityksiä, kylien välinen

köydenvetokisa• "Tanhua ennen ja nyt, tarinoita Luirojoen ja Kiurujär-

ven rannoilta" -kirjan julkaisu• Tanssit 21-01

TANSSEJA MYÖS 15.8, 29.8,19.9.

Fysioterapeutti Riina Kuukasjärvi

Puh. 040 739 [email protected] 1 (sisäänkäynti sivulta)

• Fysioterapia• Hieronta • Hyvinvointituotteet

HelpottavaHerman

www.helpottavaherman.fi

Muista kotitalous-vähennys- kodin huolto-/korjaustyöt - myös remontit - kosteiden tilojen märkätila-asentaja

- ulkomaalauksetVUOKRATTAVANA ASUNTOVAUNU

Soita niin sovitaan jatkosta!Jouni Ollila p. 0400-211 841

MYÖS RASKAAN KALUSTON HINAUKSET!

LP AUTOHUOLTO OY Rovaniementie 3, Sodankylä PUH. 040 658 0988 | www.seomaki.fiArk. 6.30-22, la 8-22, su 9-22

AVATAAN KESÄKUUSSA!

Tervetuloa nauttimaan!

Autopesut SEO-etukortilla aina 10% alennuksella!

Nähdään meillä!

Yhdistelmäkone 9 tn, Kari 0400 693 692

Tela-alustainen 14 tn, Villematti 0400 594 142

• Jätevesijärjestelmät• Rakennusten

pohjat/täytöt• Ojitukset

Sahaus- ja traktorityö Olli-Matti Ylitalo p. 0400 290 045

Kaivinkonepalveluja


Sodankyläläinen keramiikkataiteilija Maarit Mattanen löysi savityöt ja erityisesti raku-

keramiikan 1990-luvulla käytyään eri käsityö-alojen kursseilla.

Puu, poronsarvi, nahka ja kivi jäivät saven ohittamiksi, ja yrittäjäura keramiikka-alalla al-koi vuonna 2001 omalla toiminimellä. Nykyi-sin Mattanen opettaa keramiikkaa myös kan-salaisopistossa.

Maari Handmade Raku Ceramics toimi vii-meiset kymmenen vuotta vanhalla paloasemal-la Sodankylän keskustassa, mutta muutti tam-mikuussa 2015 vanhalle Lapin Opistolle (Kan-sanopistontie 5) vajaan kahden kilometrin pää-hän Sodankylän keskustasta.

- Nämä tilat on remontoidut ja siistit. Olen

keskittänyt yhteen huoneeseen kaiken: myy-mälän, varaston ja työtilan. Herättää kysymyk-siä, että miten saa ihmiset tänne, paikkakunta-laiset löytävät kyllä kun monelle Lapin opisto oli tuttu. Kylällä työskentelin kahdessakin pai-kassa, vanha paloasema oli hyvä paikka etenkin kesällä, kun matkailijat pyörivät kirkkopuiston alueella, Mattanen kertoo.

Mattasen tuotteita on myynnissä eri jälleen-myyntipaikoissa ympäri Suomea.

Koruja löytyy Sodankylästä myös esimerkik-si Kaijan Pistosta sekä K-Supermarket Pohjan-tähdestä.

- Kaupan pitkät aukioloajat mahdollistavat saatavuuden myös iltaisin ja viikonloppuisin. Netissä myyn Etsy-sivustolla. 5-6 vuotta sitten

tyttäreni kävi Japanissa Hirameki-tapahtumas-sa esittelemässä yritystäni ja sieltä löytyi myy-jä. USA:ssa on myös ollut myyjiä. Suomessa luontokeskukset tilaavat paljon jälleenmyyntiin.

Maljakko edelleen ykkönen

Ykkösjuttu Mattasella on koivumaljakko, jos-ta ensimmäisen kappaleen hän teki vuonna 2001 näyttelyä varten. Nyt maljakkoja on seitsemää eri kokoa, lisäksi on yksi seinämaljakkomalli.

- En ajatellut sitä kaupallisesti. Koivu on mi-nun lempipuu, ja maljakko on ehdoton juttu edelleen vaikka kauan sitä on tehty. Uusia ko-koja on tullut lisää, mutta se mitä ensin tein, on pitänyt pintansa, Mattanen toteaa.

Muita Mattasen tekemiä rakukeramiikka-tuotteita ovat tuikut, taulut, koriste-esineet se-kä korut.

- Kolme-neljä vuotta sitten tein ekoja koru-ja, rakuhelmet pyörittelen käsin ja yhdistän la-si- tai puuhelmiin.

Ensimmäisen polton jälkeen tuotteeseen teh-dään lasitus. Toinen poltto on rakupoltto, jon-ka Mattanen tekee kotona. Kaikki musta tuot-teissa on savun värjäämää.

- Rakupoltossa syntyy keramiikalle ilme. Ra-kupoltto tehdään pihalla, eli sään armoilla men-nään. Jos pakkanen menee yli 10 asteen, niin ta-vara menee rikki. Yhdessä uunillisessa menee pari tuntia ja noin kolme uunillista poltan päi-vässä. Sallamaari Paavola

Maaritin lempipuu inspiroi keramiikassa

Uniikit koivumaljakot Sodankylästä

Maarit Mattasen työtilat, myymälä ja varasto löytyvät nyt samasta tilas-ta vanhalta Lapin Opistolta, vajaan kahden kilometrin päässä Sodanky-län keskustasta Savukoskentienvarrelta kävelymatkan päässä Nilimellan leirintäalueelta.

MIDNIGHT SUNFILM FESTIVAL

th

30

PE 12.6.• TOURETTES• CHEESE• BOOGER HARP

LA 13.6.• JONNA TERVOMAA & JUSSI JAAKONAHO DUO • J. KARJALAINEN

HOTELLI SODANKYLÄ 2nd floor

festivaaliKLUBI

1 0 . – 1 4 . 6 . 2 0 1 5 S O DA N K Y L Ä L A P L A N D F I N L A N DWWW. MSFILMFESTIVAL.FI

KE 10.6. ja TO 11.6.• TUURE KILPELÄINEN JA KAIHON KARAVAANI

Festareilla muun muassa

AVOINNA 22.00–04.00

festivaaliKLUBI

Yli 100 ELOKUVAA,

yli 130 NÄYTÖSTÄ!

Kunnianosoitus PETER VON BAGHILLE: ”Kreivi” ja muut ikivihreät, omat suosikit sekä Petteri-seminaari.

70 MM JÄTTIELOKUVIA ”maailman parhaasta ”Vertigosta” ”Dersu Uzalaan” ja ”2001: Avaruusseikkailuun”.

Rakastettujen brittielokuvien MIKE LEIGH johtaa ulkomaisia tekijävieraita.

Kotimaisissa mm. ARMI TOIVANEN, MINNA HAAPKYLÄ, PETRI KOTWICA, ANSSI MÄNTTÄRI, VILLE SUHONEN. Useita suomalaisiakin ENSI-ILTOJA.

Festivaalin 30v-SARJASSA mm. Kaurismäkiä (tekijät paikalla).

3D-SPESIAALIT Godardista sotaspektaakkeliin.

Avanti!-orkesteri ja ANTONIO COPPOLA säestävät upeita MYKKÄKLASSIKKOJA entistä isommassa sirkusteltassa.

LEFFAKARAOKE kolmena yönä, mm. kotimaisia hittejä ja Princen ”Purple Rain”.

Ulkomaisissa uutuuksissa mm. Berliinin ja Locarnon filmijuhlien voittajat.

Jukka Virtasen LEFFARAATI. ISMO ALANKO & valokuvakonsertti.


P O H J A N T Ä H T IHaastajantie 1, 99600 Sodankylä, p. 0207 414 560

Palvelemme ark. 7-21, la 7-18 ja su 12-18

www.

k-su

perm

arke

t.fi

Salaatti- ja ateriabaari

MTI ON LUOVA YHTEISÖ JOKA KOKOAA YHTEEN OSAAMISEN LAPIN MATKAILUOPISTOSTA, LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUSTA JA LAPIN YLIOPISTOSTA .

MATKALLA HUIPULLE!

MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTTI (MTI) ON MATKAILUALAN SUURIN ASIANTUNTIJAORGANISAATIO LAPISSA.

Tervetuloa Sodankylän keskustassa Neste Oil Mokkoon, iloisen ja reilun palvelun monipuoliselle liikenneasemalle!

Neste Oil Mokko LompolontieMokot Oy, Sodankylä, puh. 0207 961 690, avoinna: ma–la 6.30–21, su 8–21, www.nestemokko.fi

Huolto palvelee:Puh. 0400 238 815, ma–pe 7.30–16.00

Keittiöstämme Pelihenkisille Autoilijoille Palvelua joka päivä

• R-Menun monipuoliset ateriat • Keittoa joka päivä• ScanBurgerin tunnetusti suuret ja maukkaat pikaruoka-ateriat• Omasta uunista aina tuoreet leivokset sekä pikkusuolaiset

Ota mukaan tai nauti viihtyisässä kahvilassamme!

• Toto antaa jännitystä hevosten ystäville • Veikkauksen uudet ja vanhat pelit voit tuoda meille • Kaikki raaputettavat arpavaihtoehdot löytyvät molemmilta kassoilta • Kalastus-, verkko- ja uraluvat

• Tunnetusti korkealaatuinen Neste-pikapesu alustapesun kera pehmoharjakoneella • Pesupassilla joka 6. pesu veloituksetta • Pörhö-konsernin Partnerkorjaamo • Huollossamme palvelevat kokeneet asentajat. Meiltä esim. ohjauskulmien tarkastus uudella lasermittaus- koneella ja ilmastointi laitteiden huolto uudella täysin automaattisella koneella. • Palveluksessasi kaikki Vianor-ketjun rengas- ja huoltopalvelut• Sijaisautomahdollisuus

• Uusimpana palvelunamme Nosto- käteisautomaatti, josta voi nostaa kaikilla korteilla käteistä. Pienin nostettava summa on 10 €.

Huom! Meiltä myös:• henkilö- ja pakettiauton vuokraus• Asuntoautovuokraus• Peräkärryjen vuokraus

Neste Oil Mokko palvelee joka päivä iltayhdeksään. Lämpimästi tervetuloa!


Kotimainen tuotanto saa entistä suuremman huomion Sodankylän elokuvajuhlilla. Festivaalin 30. vuosikerta (10.–14.6.2015) tarjoaa ensi-iltoja ja uutuuksia sekä vanhempaakin suomifilmiä yleensä tekijöiden läsnä ollessa ja joko heidän tai asiantuntijoiden esittelemänä.

Ensi-illoista huikean menes-tyksen saaneen Metsän tarinan tekijän Ville Suhosen uusi do-kumentti on nimeltään Ompe-lijatar. Elokuva kertoo Mart-ta Koskisesta, kommunistis-ta, joka sai viimeisenä naise-na Suomessa kuolemantuo-mion 1943.

Vuosikymmeniä kestäneen tiennäyttäjän uran suomalai-sen elokuvan parissa tehneen Anssi Mänttärin fiktiouutuus on nimeltään Musta koira ol-kapäällä.

Juha Suomalaisen Yle Tee-malle ohjaama Ammatti elo-kuvantekijä: Mika Kaurismä-ki kertoo syksyllä 60 vuotta täyttävästä Sodankylän elo-kuvajuhlien yhdestä perusta-

jajäsenestä.Oskari Sipolan ohjaama ja

Tua Harnon kirjoittama Ol-laan vapaita pyrkii elvyttämään suomalaisen musiikkielokuvan perinnettä. Pääosissa näytte-levät ja laulavat Maria Ylipää ja Johannes Brotherus, laulu-ja elokuvaan ovat säveltäneet muiden muassa Kerkko Kos-kinen ja Olavi Uusivirta.

Aki Kaurismäen Jean-Paul Sartren näytelmästä televi-sioon 1989 ohjaama Likaiset kädet (pääosissa Sulevi Pelto-la, Matti Pellonpää, Kati Outi-nen, Pirkka-Pekka Petelius ja Kari Väänänen) tulee Sodan-kylässä valkokangasensi-iltaan.

Peter von Baghin doku-mentti Sosialismi sai viime vuoden elokuvajuhlilla ensi-iltansa, mutta sen jälkeen si-tä ei ole Suomessa esitetty en-nen kuin tänä kesänä Sodan-kylässä.

Ensi-iltaohjelmistoa edus-taa myös festivaalin historian ensimmäinen yllätysensi-ilta. Kansainvälisen käytännön mu-

kaisesti elokuva paljastuu ylei-sölle vasta esityksen alkaessa.

Ohjaajien ja muiden tekijöi-den lisäksi vieraina on jälleen näyttelijöitä kotimaan hui-pulta. Päin seinää -elokuvas-ta tulevat Putouksestakin tu-tut Armi Toivanen ja Eero Ri-tala, vastikään Moskovan fes-tivaalin kilpailuun kelpuute-tusta Armi elää! -elokuvasta Minna Haapkylä ja von Baghin Kreivi -komediasta Kirsti Wal-lasvaara.

Viime syksynä edesmen-neen Sodankylän elokuva-juhlien perustajajäsenen von Baghin lukuisten pitkien elo-kuvien lisäksi festivaaleil-la nähdään mm. keskiviikon von Bagh -matinean harvinais-ten lyhytfilmien kimara, jossa mukana mm. kokonaisuuden päättävä Suomalaiset ja raha: rakkaustarina.

Vuoden lyhytfilmitarjon-nasta yleisöä kiinnostaa var-masti Berliinissä palkittu Jan-ne Reinikaisen ja Iddo Solske-nen Tuolla puolen sekä tänä

vuonna ainoana suomalaisena Cannesin virallisiin sarjoihin kelpuutettu Salla Sorrin Ai-nahan ne palaa. Lyhytfilmien-si-iltoja ovat Arto Kaivannon ja Tapio Piiraisen von Bagh -pot-retti Cinefiilings – tavallista pi-tempi traileri sekä Juice Huh-talan Oodi Sodikselle.

Suositun perinteen mukai-sesti Sodankylässä nähdään katsaus kauden kotimaisiin pitkiin elokuviin Mielensä-pahoittajasta ja Miekkailijas-ta Petri Kotwican uutuuteen Henkensä edestä.

Klassikoita edustavat kara-okena koettava Rovaniemen markkinoilla, Jörn Donnerin Naisenkuvia (mukana näytte-lijävieras Kirsti Wallasvaara), leffakaraokevetäjä Sam Hu-berin tähdittämä Ripa ruos-tuu, Mika Kaurismäen Rosso ja Aki Kaurismäen Englannis-sa ohjaama I Hired A Cont-ract Killer.

Sodankylän Elokuvajuhlat 30 vuotta

Tuhti kattaus kotimaisia tekijöitä ja ensi-iltojajuhlavuoden kunniaksi

Sodankylän Elokuvajuhlilla elokuvia esitetään viiden päivän ajan yötä päivää. Elokuvateatteri Lapinsuu on yksi elokuvien esityspai-koista. Retrohenkinen teatteri sijaitsee aivan Sodankylän kirkonkylän keskustassa. Muut esityspaikat ovat kävelymatkan päässä Kiti-senrannan koululla. Kuva: Sodankylän Elokuvajuhlat, Ella Karttunen.

Tykkää meistä!

Jäämerentie 10, 99600 Sodankylä, puh. 016 612 044

Palvelemme Sinua arkisin 9-18 ja lauantaisin 9-15

lisäksi internetissä www.sodankylanapteekki.fisekä Palvelupisteissämme Luostolla ja Vuotsossakauppojen aukioloaikoina sekä Sompion kirjastoautossaajoreitin aikataulun mukaisesti.

Apteekinmaksulliseterityispalvelut• Lääkityksen

tarkistuspalvelu• Koneellinen

annosjakelu

Ranniotie 10, SODANKYLÄ Puh. Paavo Vasara 040 5296 712,

Pekka Vasara 040 8451 848 Huolto / ajanvaraus 040 1708 885

www.konevasara.fi

-Valtuutettu merkkihuolto-Alkuperäisvaraosat-Takuupalvelut-

OUTLANDER 6X6 SUUNNITELTU ROVANIEMELLÄ

OUTLANDER 6X6 1000 XT T3 sh. 18 990,- Hinta perusvarustelulla.

Power Freedom Confidence

Comfort Versatility Modularity

Hintoihin lisätään toimituskulut, sis. ALV. © 2015 Bombardier Recreational Products Inc. (BRP).

SKI-DOO® LYNX® SEA-DOO® EVINRUDE® ROTAX® CAN-AM® brp.com

Runsaaseen varustukseen kuuluu mm. dynaaminen 3-asentoinen ohjaustehostin(DPS), portaaton vaihteisto(CVT), automaattisestilukkiutuva Visco-Lok QE-tasauspyörästö, erikoishidasL-vaihde sekä Warn-sähkö-vinssi kauko-ohjauksella.

OUTLANDER 500 DPS T3VERRATON HINTALAATU-SUHDE, MUKAVUUS JA MONIKÄYTTÖISYYS.

RASKAANSARJAN AMMATTILAINENCAN-AM OUTLANDER 6x6 650 DPS T3YLIVERTAISTA AJETTAVUUTTA JA MONIKÄYTTÖISYYTTÄ

8 990 €

KESÄN ERIKOISHINTAAN! 14 990 €

KOEAJAJA YLLÄTY!

Kampanja-aika 20.5.-20.7.2015. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Takapyörien TTI-erillisjousitus pitkittäistukivarsilla ja kallistuksen-vakaajan pika irrotus tarjoavat mukavuutta ja helpon käsiteltävyy-den. Kuormalava on alan monikäyttöisin kaksitasoisen rakenteen, kippitoiminnon ja 318 kg:n kuormaus kapasiteetin ansiosta. Erinomaisen vetokyvyn varmistaa erikoishidas L-vaihde.

Sodankylän matkailuneuvonta ja Museo-Galleria Alariesto sijaitsevat Jäämerentien varrella Sodankylän kirkkojen naa-purissa. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös vanha paloase-ma, joka korkeine torneineen on hyvä maamerkki Sodan-kylän keskustassa suunnistamiseen. Avoinna ma – pe 9-16.

VINKKI !


Parhaisiin hetkiin aitoja makuja

• paikkakunnan parasta poroa

• lihoja meiltä ja maailmalta

• säilykkeet • jalosteet• hillot ja mehut• HAUKKU

eläinruoat

TEHTAANMYYMÄLÄSeitatie 6, Sodankylä

Puh. 016 613 121Avoinna ma-pe 9-17www.kylmanen.fi

HOTELLI SODANKYLÄwww.sodankylahotel.fi | [email protected] Unarintie 15, 99600 SODANKYLÄ puh. 016-617121

Hotellissa kesätarjoukset, soita puh 016-617 121Lisätietoja:

www.sodankylahotel.fiacebook: Hotelli Sodankylä

Pysähdy matkalla tai poikkea talossa!Aamiaisbuffet

ma-pe klo 6.00-9.30, la-su klo 8-10 9,30€/hlöLounasbuffet

(keitto,salaatit, pääruoka, jälkiruoka, kahvi/tee,juomat, leivät)

ma-pe klo 11-13 10,30€/hlöCarte-keittiö

ma-la klo 18-21

Uutta! Peurasuvannon

lomakylä52 km Sodankylästä pohjoiseen

palvelee kesällä!

HerkullinenLounas

Pirita design pellavaneuleet on suunniteltu ajatonta tyyliä

arvostavalle naiselle. Mallisto on selkeä

ja naisellinen.100% pellavaa.

Made in Sodankylä.

Palvelemme ma-pe klo 9 - 17Unarintie 1399600 Sodankylä puh. 040 543 5268www.pirita.fi

design

FACTORY SHOP

• Sähköasennukset• Antenniasennukset• Sähkösuunnitelmat

• ATK-verkostot• Sähkötarvikkeet• Urakka- tai tuntityönä

Reino Pyykkönen0400 637 988

Timo Pyykkönen040 687 3388

Jäämerentie 7, 99600 Sodankylä[email protected]

Sodankylän matkailuneu-vonnan tilat sijaitsevat tunne-tun käyntikohteen, vanhan kir-kon välittömässä läheisyydes-sä vanhalla kunnantoimistol-la, Sodankylä-talolla. Samas-sa pihapiirissä sijaitsee myös kunnanvirasto, jossa toimii myös kirjasto sekä Sodanky-län kirkko.

- Paikallisia käsitöitä, osaa-jiemme teoksia ja tuotoksia, Alarieston taidetta sekä kun-nan käyntikohteiden, tapahtu-

mien ja palvelujen kattava ku-vaus, ovat pääteemoina, kun suunnittelemme matkailuneu-vonnan tilojen uudistamista, Annukka Rantalainen Sodan-kylän kunnasta kertoo matkai-luneuvonnan kehittämisestä.

Tarkoituksena on tuoda esil-le enemmän paikallisten käsi-työyrittäjien ja taiteilijoiden tuotoksia tiloissa, jotka vas-taisivat sekä kuntalaisten että matkailijoiden kysyntään ai-doista perinteisistä tuotteista.

- Pyrimme myös paranta-maan tilojen näkyvyyttä ja löy-dettävyyttä mainonnan avulla” Rantalainen sanoo.

Tilojen suunnittelun lähtö-kohtana on ajatus, että vierai-lija voisi myös istahtaa hetken ja katsoa esimerkiksi screenil-tä Sodankylästä tai käyntikoh-teista tehtyä esittelyvideota tai lukea esitteitä rauhassa viihtyi-sässä ympäristössä.

Matkailuneuvontaa ja taidetta

Museo-Galleria Alariesto ja Sodankylän kunnan matkailuneuvonta sijaitsevat samassa talossa So-dankylän keskustassa vanhassa kunnanvirastossa. Museo-Galleriassa on esillä naivistitaiteilija An-dreas Alarieston taiteen lisäksi hänen perheensä jäämistöä. Myös lapsia on ajateltu: heitä varten näyttelytilassa on kuvia, joissa hahmot kertovat taitelijan elämästä ja taiteesta.

Olavi Iivari puh. 040 638 [email protected]

• Lämmitysjärjestelmien asennukset sekä saneeraukset• Vesikalusteiden asennukset sekä korjaukset• Viemäröinnit • Ilmastointiasennukset• Lattialämmitykset

LAPIN LVI-PALVELU

PUTKITYÖT

urakalla tai laskutustyönä

KOKO LAPIN ALUEELLA!

Soita niin sovitaan sinulle

paras ratkaisu!

LVI-tarvikkeet LVI-asennus ja -huolto

Tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin


POHJOIS-SODANKYLÄ

Pyöräily, juoksu, rullaluistelu ja -hiihtoSodankylän ja Sattasen välillä oleva 10 km pitkä pyörätie mahdollistaa turvallisen ja hyvän lenk-keilytien pyörä-, kävely- tai juoksulenkkiin, rullaluiste-luun ja –hiihtoon.

KalastusPohjois-Sodankylä on täyn-nä kalastusmahdollisuuksia. Kitisen joella, altailla, Lokan ja Porttipahdan alueilla ja lu-kuisilla pienillä joilla ja järvil-lä on hyvä kalastaa. Muistat-han hankkia asianmukaiset kalastusluvat.

MelontaMelominen on mahdollista Kitisellä ja sen altailla. Sat-tasjoki ja Kelujoki ovat hy-viä melontareittejä. Lokkaan ja Porttipahtaan laskee useita pieniä jokia, jotka mahdollis-tavat melonnan kauniissa La-pin maisemissa, Luiro, Pos-tojoet, Tankajoki.

UintiUimapaikkoja löytyy useita.Lähes joka kylästä löytyy ui-mapaikka.

TekojärvetPorttipahdan ja Lokan teko-järvet ovat EU:n suurimmat tekojärvet. Järvillä on hy-vät kalastusmahdollisuudet, myös ohjelmapalveluita on saatavissa. Käy katsomassa Lokan kylää, vieraile E4 tiel-lä Porttipahdan levähdyspai-kalla, katso myös Vuotson kylän kohdalla Vuotson ka-navaa, joka yhdistää Portti-pahdan ja Lokan altaat.

Tankavaaran kultamuseo ja kultakyläTankavaaran kultamuseo hurmaa ainutlaatuisuu-dellaan. Kultamuseoon on koottu kultaan liittyvää historiaa niin Suomesta kuin ulkomailtakin, museo on ainutlaatuinen ja ehdot-tomasti vierailun arvoinen. Tankavaaran kultakylässä voit aistia kullanhuuhdon-nan tunnelmaa ja myös itse kokeilla vaskoolin käyttöä.

Viiankiaavan luontopolkuKersilön kylästä on opastus Viiankiaavan luontopolulle. E4 tieltä ylitetään Matarakos-ken pato ja jatketaan vähän matkaa Moskuvaaran suun-taan ja siirrytään opastuksen polun lähtöpaikalle. Viianki-aavan luontopolku on mer-kitty hyvin maastoon, soil-le on rakennettu mukavat ja helppokulkuiset pitkospuut, pysähdy levähdyspaikoille ja käy lintutornissa tarkkaile-massa alueen lintuja.

Urho KekkosenkansallispuistoUrho Kekkosen kansallis-puisto on läntisen Euroopan merkittävin luonnonsuoje-lualue. Aloita tutustuminen kansallispuistoon vieraile-malla Tankavaarassa Koil-liskairan luontokeskukses-sa. Luonnonpuisto pitää si-sällään erittäin laajan opas-tetun reitistön, autiomajoja ja varaustupia. Tee useam-man päivän vaellus puistoon ja nauti uskomattoman kau-niista luonnosta.Lisätietoa puistosta saat os-oitteesta

Vuotso – Saamenmaan portti

Sodankylä, Inari ja Utsjoki ovat kolme neljästä Suomen saamelaiskunnasta. Saame-laisalueen eteläisin kylä si-jaitsee Vuotsossa. Vuotsoon saavuttaessa E4-tiellä on Saa-menmaan portti, olet nyt saa-punut virallisesti saamelais-alueelle.

Lintujen tarkkailuaPohjois-Sodankylän luon-to on ainutlaatuinen. Lintu-jen ”bongausta” voi suorit-taa useita lintutorneista, joi-ta löytyy Siurunmaan Hanhi-aavalta, Viiankiaavan luonto-reitiltä Kersilöstä tai Siurun-maasta, Petkulan kohdalta valtatie 4:n varresta Ilmak-kijärven rannasta, Lokasta padon läheltä, Peurasuvan-nosta, Pikku-Tankavaaras-ta, Sompiojärveltä ja Vuot-son Tervamaasta.

Pomokairanerämaa-aluePomokairan erämaa-alue kuuluu pohjoisen Peräpoh-jolan erämaa- ja aapasuo-alueisiin. Pomokaira on erin-omaista aluetta kalastuk-seen, marjastukseen ja met-sästykseen.

Partisaani-iskujen muistomerkitNeuvostopartisaanit teki-vät jatkosodan aikana vuo-sina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäi-siä siviilihenkilöitä vastaan. Pohjois-Sodankylän tuhoi-sin isku tehtiin Lokan ky-lään 14.7.1944, 70 vuotta sit-ten. Lokassa on tapahtumas-ta muistokivi. Laanilassa teh-tiin 14.7.1943 partisaani-isku missä silloinen Oulun piispa Yrjö Wallinmaa sai surman-sa, tästä tapahtumasta myös muistuttaa muistomerkki 4-tien varressa. Myös Yli-Luirolle tehtiin partisaani-isku 19.8.1943.

Mäntypää – Lokka tieNelostieltä on avattu kak-si vuotta sitten uusi tieyhte-ys Lokan kylään. Tie lähtee Mäntypäästä, noin 70 km ne-lostietä pohjoiseen. Uusi tie on sorapäällysteinen mutta ajettava. Uusi tieyhteys antaa uuden mahdollisuuden lo-ma-, marjastus- tai kalastus-matkan reittisuunnitteluun.

Mitä tehdä Pohjois-Sodankylässä

Kersilön kylän pohjoispäästä pääsee Viiankiaavan rengasmai-sille luontopoluille. Lyhyemmän pituus on 4,3 km ja pidemmän pituus on 7,1 km. Luontopoluilla on opastetauluja, jotka ker-tovat luonnontilaisesta aapasuoluonnosta; arvokkaista letois-ta ja lähteistä, uhanalaisista kasvi- ja lintulajeista. Opastetau-luista saa myös ohjeita alueella liikkumiseen ympäristöystä-vällisesti. Luontopolut on pääsääntöisesti pitkostettu.

○5.-7.6. Taiga Festivaali & Suopunginheittokilpailu.○6.6. Lasten Lauantai, ilmainen tapahtuma lapsille.○ 20.6. Juhannustanssit○11.-12.7. Kultamölkky○16.-19.7. PerinteisetKullanhuuhdonnan SM-kisat.○Olemme kesällä avoinna joka päivä 9-21.

Kultakylän Kesä:


Cafe Harianna @ Yläpostojoki# TUOREET HILLALÄTYT /

FRESH PANCAKES WITH CLOUDBERRIES# KOTITEKOISET LEIVONNAISET /

HOME BAKED GOODS# LAHJAT & TULIAISET / GIFTS & SOUVENIRS

AVOINNA JOKA PÄIVÄ / OPEN DAILY 9‐194‐tien varrella 38 km Sodankylästä pohjoiseen /

38 km north of Sodankylä by the route 4Puh / Tel +358 400 449 648

Meiltä myös mökkimajoitusta Luostolla

Tähdistä ränniin - erään kultahipun tarina

Vuotson Lapin markkinoilla esitellään kädentaitoja ja nojataan perinteisiin

Miten ja milloin kulta on syntynyt? Millaisten vaiheiden kaut-ta se on Lappiin päätynyt? Mistä kaikkialta kultaa löytyykään?

Tällaisia kysymyksiä ovat useat asiakkaat pohtineet tai kysyneet vieraillessaan Tankavaaran Kultamuseolla. Kultamuseon tämän kesän näyttely vastaa mm. näihin kysymyksiin. Näyttelyn teksti-tys on suomeksi ja englanniksi.

Näyttely kertoo kullan käsittämättömän pitkän matkan tähti-sumusta Lapin kultamaille ja kullankaivajan ränniin. ”Tähdistä ränniin”-näyttely luotsaa vierailijan miljardien ja taas miljardien vuosien taakse lähelle maailmankaikkeuden syntyä, josta lähde-tään kohti nykyisyyttä. Kulta on alkuaineena syntynyt hyvin kau-an ennen omaa aurinkokuntaamme. Tekstien ja kuvien sekä näyt-teiden kautta tulevat kullan lisäksi tutuksi myös erilaiset kulkeu-tumis- ja muotoutumisprosesseihin kuuluvat mineraalit ja kivet.

Tarkkasilmäisimmät huomaavat antiikin Kreikkaan kuuluvan Haa-deksen nimenkin osana maapallomme syntyprosessia.

Nykyinen Lapin alue on jossain vaiheessa ollut päiväntasaajal-la. Hieman tätä kuvausta tarkemman sijainnin voi myös havaita näyttelyssä. Ja tiesitkö muuten, että meissä jokaisessa on pienen-pieni määrä kultaa? Mikäli rohkenet, voit punnita näyttelyssä it-sesi ja tarkistaa suuntaa-antavasta taulukosta, paljonko sinussa on suurin piirtein kultaa. Se voidaan vinkata, että tämän alkuainepi-toisuutesi suhteen muuten usein sopiva sanonta ”painonsa arvos-ta kultaa” ei aivan pidä paikkaansa...

Näyttelyssä on yhteistyötahona Luonnontieteellisen keskusmu-seon (LUOMUS) Geologian museo.

Tähdistä ränniin–erään kultahipun tarina-näyttely Tankavaaran Kultamuseossa 15.5.-5.10.

Kultakansa kokoontuu jokavuotisen perinteen tavoin Tankavaa-raan kullanhuuhdontakilpailuihin jo 43. kertaa. Tankavaaran kul-lanhuuhdontakilpailut ovat yksi Lapin vanhimmista tapahtumista, sillä niitä on järjestetty jo vuodesta 1974. Tänä vuonna kisat jär-jestetään hieman aikaisemmin jo heinäkuun puolessa välissä. Pit-kän viikonlopun mittainen tapahtuma alkaa jo torstaina 16.7. Kul-lankaivajain mestaruuskilpailuilla, jotka järjestävät Lapin Kullan-kaivajain Liitto ry. Kisassa on yleinen, lasten ja nuorten, veteraa-nien ja kolmen hengen joukkueiden sarja. Kisat ovat myös Kulta-cupin viimeinen osakilpailu. Kilpailut jatkuvat perjantain ja lauan-tain. Sunnuntaina 19.7. ohjelmassa on pelkästään loppukilpailu-ja sekä Vapaavälinesarja. Miesten ja naisten sarjojen voittajat pal-kitaan perinteisesti matkalipulla kullanhuuhdonnan MM-kisoi-hin 2016 Kaliforniaan.

Kilpailuissa riittää jännitettävää myös yleisölle. Yleisö voi seura-ta huuhdonta-altaiden tapahtumia katetusta kisakatsomosta. Kul-takylän alueella on koko viikonlopun ajan markkinatunnelmaa ko-juineen. Paikan päältä voi ostaa muun muassa Lapin kultaan liitty-viä tuotteita. Lisäksi kisalipun hinnalla pääsee myös vierailemaan Kultamuseossa, joka sijaitsee kisapaikan välittömässä läheisyydes-sä. Tankavaaran Kultakylässä on ruokaa tarjolla Ravintola Wan-hassa Waskoolimiehessä.

Sodankylän pohjoispuolel-la, nelostien varrella sijaitseva Vuotson kylä täyttyy elokuun alussa lukuisista iloisista kul-kijoista, kun Vuotson kyläyh-distys sekä Vuotson saamelais-seura järjestävät parin vuoden tauon jälkeen perinteiset Vuot-son Lapin markkinat.

Saamelaiskulttuuria, alu-een poronhoitoa sekä pai-kallisia kädentaitoja esittele-vä markkinatapahtuma jär-jestetään Vuotson Porokyläs-sä ja sen idyllisessä pihapiiris-

sä elokuun ensimmäisenä vii-konloppuna 1-2.8. Käsitöiden ja kädentaitotuotteitten myyn-nin lisäksi kaksipäiväisen ta-pahtuman ohjelmaan kuuluu mm. mielenkiintoisia työnäy-töksiä, leppoisaa markkinamu-siikkia, suopunginheittokisat sekä erilaista ohjelmaa lapsil-le. Lauantai-ilta huipentuu saa-melaismusiikin konserttiin ja perinteisiin markkinatanssei-hin. Sunnuntaina markkinoi-den oheisohjelmaan kuuluu muun muassa teatteria.

Tänä vuonna Vuotson La-pin markkinoiden teema on Sukupolvet. Teemaa tuodaan esille mm. näyttelyssä, jossa tutustutaan paikalliseen po-ronhoitoon usean sukupolven silmin. Markkinaväki pääsee nauttimaan näyttelyn yhtey-dessä myös mielenkiintoisis-ta työnäytöksistä paikallisine tarinoineen.

Vuotson Lapin markkinat ovat pienen kylän tapahtu-maksi verrattain iso ja paljon ahkerointia vaativa, paikallisen

osaamisen ja yhteishengen tai-donnäyte. Kun Vuotson Lapin markkinat järjestettiin ensim-mäisen kerran vuonna 2006, ne houkuttelivat paikalle lähes 3000 kävijää, ja useita kymme-niä käsityön ja kädentaitotuot-teitten myyjiä niin läheltä kuin kaukaakin. Tänäkin vuonna markkinoille odotetaan run-saasti sekä kädentaitajia, että markkinavieraita nauttimaan kulttuuririkkaasta ja leppoi-sista markkinapäivistä. Anu Magga

Vuotson Porokylä piha-piireineen tarjoaa upean, teemaan sopivan ympä-ristön markkinoiden jär-jestämiselle. Kuva: Sulevi Sieppi.

Kullanhuuhdonnan mestaruutta ratkotaan jo 43. kertaa

Käsitöitä ja kädentaitotuotteita , lähiruokaa, suo pun gin heitto kisat, työ näytöksiä, näyttelyitä , teatteria, saamelaismusiikkia, markkinatanssit ym.

Saami and local handicrafts and handmade products, crafting demonstrations, Saami music performances, local food, dances of the market, theatre etc.

Vuotson Porokylässä kauniissa pihapiirissä | In an authentic old wooden reindeer fence

p. +358 (0)40 539 7137, [email protected] kyläyhdistys & Vuotson saamelaisseurawww.facebook.com/vuotsonlapinmarkkinat

the Lappish Market

Vuotson Porokylä, 99690 Vuotso

Vuotson Lapin Markkinat

1.-2.8.2015


Suomen suurin kunta on kansainvälinen matkailukuntaInari on Suomen suurin kun-

ta. Se on myös yksi suurim-mista ja kansainvälisimmistä matkailukunnista. Inari sijait-see Euroopan unionin pohjoi-simmassa kulmauksessa, kes-kellä Pohjoiskalottia. Se on laa-juudeltaan viisi prosenttia Suo-men pinta-alasta.

Inarin rajanaapureina ovat Norja ja Venäjä ja tiiviistä yh-teistyötä tehdään rajakuntien kanssa. Kautta aikojen Ina-ri on ollut keskeisen sijaintin-sa takia kulttuurien kohtaus-paikka ja luonnollinen kulku-reitti Jäämerelle sekä Kuolan niemimaalle. Vuosittain noin 140 000 matkustajaa palvele-va kansainvälinen Ivalon len-tokenttä tarjoaa nopeat yhte-ydet muualle maailmaan.

Kunnassa asuu 6 788 ihmis-tä. Inarilaisista vajaa kolman-nes on saamelaisia. Kunnas-sa käytetään suomen kielen lisäksi virallisesti kolmea eri saamen kieltä; pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarin kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu keskustaaja-

massa, Ivalossa, joka on kun-nan suurin kylä.

Kunnan asutus on keskitty-nyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitse-vat suurimmat taajamat, Iva-lo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuis-toja sekä Inarijärven itäpuolel-la Kessin erämaa

Inarin luonto tekee Inaris-ta Lapin vetovoimaisimman matkailukohteen. Inarissa on yli 100 nimettyä tunturia. Kunnan eteläosien erämaissa kulkee pohjoinen kuusimet-sän raja ja pohjoisessa saavu-tetaan mäntyraja. Inarin met-sä- ja tunturimaisemia halko-vat lukuisat vesistöt, jotka vir-taavat koilliseen Jäämereen. Inarin alueella on yli 10 000 järveä. Suomen toiseksi suu-rin järvi on Inarijärvi, jonka pituus on noin 100 km, keski-syvyys 14 metriä ja syvimmät kohdat lähes 100 metriä. Ina-rijärvessä on yli 3 300 saarta.

Alueella vierailee vuosittain

satojatuhansia matkailijoita ja sesongit vaihtelevat sujuvasti neljän upean vuodenajan mu-kaisesti. Saariselkä on Suomen johtava hiihtokeskus, jonne tullaan kokemaan myös syk-syn ruskaa ja talven kaamos-ta. Kesäisin Inariin saavutaan yöttömään kesäyöhön; retkei-lemään, vaeltamaan ja seikkai-lemaan laajoihin erämaihin tai kalastamaan. Lisäksi Inari on sopivasti pysähdyspaikkana, kun matkailijat matkaavat Eu-roopan pohjoisimpaan paik-kaan, Nordkappiin. Inarin kun-ta panostaa merkittävästi mat-kailun kehittämiseen.

Alueen keskeisiä elinkeinoja ovat metsätalous, poronhoito, kalastus, matkailu, koulutus-toiminta sekä muut yksityiset palvelutoiminnot. Uutena toi-mialana perinteisten elinkeino-jen joukkoon on reilun kym-menen vuoden aikana noussut kylmäteknologia ja erityisesti auto- ja rengastestaus.

lähde: www.inari.fi


MATKALLA HUIPULLE!


Inarin kunnan matkailuneuvonnat

IvaloMetsähallitus, Ivalon palvelupiste

Ivalontie 1099800 Ivalo

puh. 040 168 [email protected]

Avoinna ma–pe 10–17

InariYlä-Lapin Luontokeskus SiidaInarintie 4699870 Inaripuh. 040 168 [email protected] joka päivä 9–19

Saariselkä Palvelupiste Kiehinen Siula-talo99830 Saariselkäpuh. 040 168 [email protected] 21.6. saakka ma–pe 9–17, 22.6.–30.8. ma–pe 9–17, la 9–16

Graafinen ohjeistus

Inarin logon eri sovellukset.

Inarin virallinen värilogo

Logo mustavalkoisena

Inarin logo juhla-asussaan.Logo kullan värinen.

Logo, jossa Inari kirjoitettukolmella saamen kielellä.

Löydä onnen-hippusi Inarissa.

www.inari.fi www.inarisaariselka.fi

TUTUSTU PALVELUUN!

SAARISELKÄ IVALO INARI KAAMANEN NELLIM SEVETTIJÄRVI LEMMENJOKI

ENEMMÄN KARTALLA.

YMPÄRI KYLIÄ,

mapinari.fi

Hanki unelmapaikkasi

Lapin kultamailta, Saariselältä.

TILAA [email protected]

uutta loma- ja yritystonttia Saariselän Rinnealueella, laskettelurinteiden ja latujen vieressä.72

Täynnä kulttuuria ja tapahtumia.

Tervetuloa!

-projekt i

Tutustu alueen ainutlaatuiseen geologiaan ja kultahistoriaan.

Geopark-karttasiInarin matkailuneuvonnoista.

Nouda


lu savusauna, joka on avoin-na kesällä 2.6.-25.9.2015 tiistaisin, keskiviikkoisin ja

perjantaisin klo 15-20.

Mitä tehdä Saariselällä?Matkalla pohjoiseen Nelostien varrelta pohjoiseen tullessa löytyy useita mahta-via pysähdyspaikkoja luon-nonkauniissa maisemassa. Löysää kaasujalkaa ja tutustu saamenmaan rajan kahvitte-luja ruokapaikkoihin, käsi-töihin ja matkamuistoihin.

VaellusmahdollisuudetUrho Kekkosen kansallipuis-to on maamme mahtavinta vaellusmaastoa. Puistosta löytyy reittejä monenlaisiin vaellus-tarpeisiin: lähireittejä lapsiper-heille, päiväretkikohteita sekä mahdollisuus jopa viikkojen mittaisille patikointireissuille.

Puiston tupaverkosto on kat-tava. Tietoa reiteistä ja puiston palveluista saa esimerkiksi Metsähallituksen palvelupis-teestä, Kiehisestä, joka sijaitsee Siulassa.

LähiluontopolkuSaariselän uusin lähiluontopol-ku on ympärivuotisessa käytös-sä. Polku kulkee Luttojoen toi-sella puolella. Urho Kekkosen kansallispuisto ja Inarin kunta toteuttivat yhdessä kaivatun polun. Polun varrelle on raken-teilla myös taukopaikka. Reitti on kaikkiaan 1,7 km pitkä ja on sopiva iltakävelyn tai lyhyen päiväretken kohde. Reitille pääsee reittien lähtöpisteen tai Iiskonlompolon kautta.

Linnut Kansallispuiston alueella pesii säännöllisesti noin 110 lintula-jia. Eniten kuulee järripeipon, pajulinnun ja urpiaisen laulua, mutta puistossa on hyvin mahdollista nähdä esimerkiksi maakotka, puiston tunnuslintu.

SiulaNelostiellekin näkyvä kauppa-keskus, jossa on muun muassa erilaisia matkamuistoja myyviä liikkeitä, elintarvikekauppa, sekä Metsähallituksen pal-velupiste Kiehinen. Lisäksi yläkerrasta mielenkiintoinen Jäämerta kohti-näyttely.

SAARISELKÄ

Siulan Jäämerta kohti-näyttely esittelee saamelais-aluetta seitsemän saamenpukuparin avulla.

Angry Birds löytyy myös Saariselältä lapsiperheiden iloksi.

Kappeli Saariselän tunturikappeli on suosittu vihkikirkko. Kappelin erikoisuus on sen ”alttaritau-lu”: lähes koko seinän mit-tainen ikkuna, josta avautuu näkymä luontoon.

MaastopyöräilySaariselän lähimaastoihin voi tutustua myös pyöräillen. Pyö-riä ja varusteita voi vuokrata paikan päältä.

Angry Birds Activity Park Holiday Club Saariselkä hotel-lin yhteydessä sijaitseva puisto on lapsiperheiden ykkösjuttu. Parkissa laitteet eivät liikuta ihmisiä vaan ihmiset laitteita. Teemoina ovat avaruus ja Lapin tunnelma. Avoinna 1.5. alkaen pe-su klo 12-19, ma-to suljettu. 19.6. alkaen avoinna päivittäin klo 12-19.

Kiilopää Saariselän eteläpuolella sijait-see Suomen Latu Kiilopään tunturikeskus. Itse Kiilopää on kätevästi tavoitettava tunturinhuippu 546 metriä merenpinnasta. Kiilopäällä voi harrastaa myös geokätköilyä, petanqueta, suopunginheittoa, mölkkyä sekä frisbeegolfia. Kiilopäällä on myös maankuu-

016 559 4455 | [email protected]

LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO

sisältäen aitojen makujen aamiaisen sekä saunomisen.

Kesähuonealk. 78¤ /vrk/2hh

Hinta voimassa -> 31.8.2015 asti.

Luondu - perheen elämysloma

Saariselällä

alk. 166¤/2 aikuista ja 2 lasta

huoneistossa/vrk

Hintaan sisältyy: majoitus huoneistossa,

aamiaiset, Kultatontun Luondu-reittisovel-

lus sekä retkireppu (ensiapulaukku, 4 kuk-

saa, puukko, tulitikut, avaimet Iiskonlom-

polon kotaan, polttopuut sekä kultapussin)

Voim. 26.9.2015 saakka.

Kaikki majoitustarjoukset verkkokaupastamme laplandhotels.com

KULTAA GOLD

TEL +358 - (0)400 -142 [email protected]

Saariselkä

1,5 km

1,5 km3410

KÄVELYREITTI

KULLANKAIVUUPALVELUJA TARJOLLA!4–8 tunnin kullankaivuuta kokeilijoilleKultapalstoja vuokralleKulta ja jalokivet rajoituksetta löytäjälleHinnat sisältävät opastuksen ja ALV:n

Hyvä tukikohtasi onLaanilan SavottaKahvila 99830 Saariselkä, puhelin 0400 603 903

[email protected]

Inariviikot Savottakahvilassa

23.7.2015Klo 10 Pihamarkkinat ja kirpputori-myyntipaikat ilmaiset-päivän eväänä paistettuja Inarijärven muikkuja, uusia perunoita, sipuli-voisulaa, punajuuri- ja poro-keittoa klo 11 alkaen.klo 14 Kultakisat, järj. Kultaperinne ry.

SE, VAIN ELÄMÄÄ:musiikkiteatteriesitys14.8. ja 15.8. klo 15 ja lisäesitys klo 18 su 16.8. klo 18Liput 20€ ennakkoon Savottakahvilastapuh. 0400-603 903

Yleisömenestys

klo 16 Töysän kruunuhääryhmäesittää Vanhoja Pohjalaisia Kruunun häätansseja

Pihamarkkinoille vapaa pääsy!

Tulossa syksylläSE, VAIN ELÄMÄÄ 6., 8., 11. & 14.9. klo 19

Juha Vartiainen & Esa Roine musiikkikonsertti 13.-16.9.

SEURAA KESÄN TAPAHTUMIA www.savottakahvila.fi &

Kuvat: Inga-Briitta Magga

Saariselän kartta sivulla 23

Pertti Kaikkosen näyttelyssä on esillä upeita luontovalokuvia pohjoisen luonnos-ta. Pohjoisen luonto on ollut ehtymätön ja mieluisa kuvauskohde oululaiselle luonto-kuvaajalle. Näyttelyn kuvat esittävät Poh-

jolan maisemia, kasveja, eläimiä ja raken-nettua ympäristöä. Valokuvat on otettu enimmäkseen viimeisen kymmenen vuo-den aikana, mutta esillä on muutamia van-hempiakin kuvia. Valokuvauksessa Kaik-

koselle on tärkeää kuvan sommittelu sekä luonnon valo ja sen monipuolinen käyttö. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Pertti Kaikkosen valokuvanäyttely Tankavaaran luontokeskuksessa 18.5.-29.7.

Pohjoisen luonto Pertti Kaikkosen upeissa kuvissa


CampStation teltta

www.jaakot.fi

+358 40 535 8774 [email protected]

Facebook: Jaakot Oy

Poro ja

ReijaErämaan ovi on auki.

Reppuusi otat rennon reissun. Hoivataan pikkuruista Einari poroa. Joutastellaan kalassa,

marjassa tai poroissa.

Ryhmiin mahtuu vauvasta vaariin 1-6 henkilöä.

TARJOAN LÄPI VUODEN ERÄMAAMATKAILUA

KUTTURASSA.

Toimintani käynnistyy 17.8.2015 kaarnikkasorbetti-

retkellä. Tulossa myös muita retkiä mm. talostelu

ja tulistelupäivä, porostelupäivä ja revontulien

bongausta yöllä.Lisäksi

aitavasottaminen ja kalastelupäivä 2016

eteenpäin.

Reija Kurttila

Puh. 040 939 8636

[email protected]

OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ!

Yhteistyössä:

Saariselän SanomatTunnus 500967000003 Vastauslähetys

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Tilaan Saariselän Sanomat kesto-tilauksena ja osallistun arvontaan.Tilaus 21,- eur / vuosi / neljä numeroa,neljä vuodenaikaa.Lehti ilmestyy: Ruska vko 35 Ensilumi vko 44 Kevät vko 3 ja Kesä vko 23.

Tietojani saa käyttää Saariselän Sanomien ja Santa´s Hotel Tunturin markkinointivies-tintään.

Lähettäjän nimi

Osoite

Puh

Sähköpostiosoite

Tilaa Saariselän Sanomat ja voita

RUSKALOMA KAHDELLE SAARISELÄLLÄ

KILPAILUN SÄÄNNÖT:Kilpailuaika: 1.8.2015-30.4.2016. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kilpailulipukkeen Saariselän Sanomiin joko postissa tai netissä.

Arvonta:suoritetaan 12.5.2016 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisäksi voittaja julkaistaan Saariselän Sanomien kesänumerossa ja Internetissä osoitteessa www.saariselansanomat.fi. Osallis-tumalla kilpailuun osallistujat myöntävät järjestäjälle, ilman erillistä suostumusta tai korvausta, oikeuden julkaista voittajan nimi.

Arvonnan järjestäjä: Lapin Lehtikustannus Oy, Saari-selän Sanomat. Yhtiön työnteki-jät tai heidän perheenjäsenensä eivät voi osallistua kilpailuun.Kilpailuun osallistuminen edel-lyttää lehden tilaamisen.Kilpailun järjestäjä ei ole vastuussa minkäänlaisista Inter-netin tai muun tietoliikenteen tekniikan aiheuttamista viiväs-tymisistä, virheistä tai teknisistä ongelmista.

Palkinto:Kahden hengen matka, johon kuuluvat lennot Helsinki-Ivalo-Helsinki (syyskuussa 2016, tark-ka ajankohta sovitaan myöhemmin, ei sisällä kuljetusta Ivalon lentoasema-Saariselkä-lento-asema). Majoitus kahden hengen huoneessa sis. aamupala ja keittolounas. Juhlapäivälli-nen Ravintola Kaunispään Huipussa (sis. lou-naan + alkoholittoman ruokajuoman).Palkintoa ei voi vaihtaa rahaksi tai luovuttaa toiselle henkilölle.Osallistujan kilpailun yhteydessä antamia tie-toja saa käyttää Saariselän Sanomien omaan markkinointiviestintään.

Palkinto sisältää lennot Hki-Ivalo-Hki, viikon majoituksen Santa´s Hotel Tunturissa, illallisen Kaunispään Huippuravintolassa ja

pullakahvit Laanilan Savottakahvilassa kahdelle.

Tilaa netissä www.saariselansanomat.fi ja toimi ohjeen mukaan tai lähetä tilauskuponki postissa Saariselän Sanomiin

Voitaloma

kahdelle

Hommaa taattu lomaviilis tai vie hulvaton tuliainen!

Kesälukemista!Humoristisia novelleja pohojosen murtheella

Nouda niteesi paikallislehtien toimituksista:Sompio-lehti, Unarintie 23, 99600 SodankyläInarilainen, Piiskuntie 1, 99800 Ivalo

Käteismaksu. Mahdollista tilata myös ulkopaikkakunnalle. Lisätietoa tilauksista: www.sompio.fi | p. 010 666 4140

Tynnyrintappi

HimmuSodankyläläisen

suositun kirjoittajan,

sattuneesta syystä salanimellä toimivan, Himmun

novellikokoelmaTynnyrintappi

20€Oletko Sodankylässä elokuvajuhlien aikaan?

Kurkista Himmu-hahmon kulisseihin!Pe 12.6. klo 16-17 tapahtumatorilla (Sodankylän tori).

Sompio-lehti kertoo Himmu-tekstien taustasta.

Saatavilla Himmun novelli-kokoelmaa. Hae omasi!

Lyhyt maistiainen Lauantaimakkaraesityksestä.

Näe kuinka näyttelijä ja Himmu-monologin esittäjä Tiinaliisa Multamäki muuttuu Himmuksi. Nyt ollaan korvat höröllä!

Kerro toiveesi uuteen Himmu-esitykseen.


tarinoina ja hippuina

Uutisia kultamailta. Katso www.kultahippu.fiLähetä omia juttujasi

Kesäosoite: Prospektorintie, Saariselkä Puh 040 5454 833

Lappikirjat ja kullankaivuvälineet nettikaupasta.Katso ja tilaa www.hipputeos.fi

Jälleenmyyjämme Lapissa: Kaunispään Huippu, Kuukkeli, Savottakahvila, Kuttrantien Kultakioski, Kiehinen, Siida, Inarilainen (osassa vain kirjat)

KULLANKAIVAJAN OPAS toinen painos Kirja kertoo kuvin ja sanoin miten kultaa kaivetaan Lapisssa 2000-luvulla sekä kullankaivuhistoriaa 1800-luvulta alkaen Suomessa ja maailmalla. Jokaisen kullan-kaivajan perusopas vaskauksesta ja rännityksestä sekä rännin ja saunan rakenta-misesta aina vesipumpun moottorin huoltoon.

LAPIN KULTAA

Laanilan SavottaAvoinna päivittäin klo 9–20 | Puh. 0400 603 903 www.savottakahvila.fi | facebook.com/savottakahvila

Kesä-tarjouksetSavotassa!

Majoitus Savottakämpässä sis. saunan

15€/hlö/vrk

Asuntoauto-/ vaunupaikkasis. sähkön ja saunan

10€/hlö/vrk

3€Munkki + kahvi Savottakahvilassa

Saariselkä4 km

InariIvalo

Musiikkia, teatteria ja muita tapahtumia

myös syksyllä!

Keittolounaspäivittäin klo 11–18

7€

Laanilan Savotta

www.santashotels.fi

Kesäyöt edullisesti Santa’s Hotelsin vieraana!

Hinnat alkaen 59.50 € / 2hh / yö.

Tarkemmat hinnat ja tarjousehdot www.santashotels.fi.

Suomen Latu Kiilopäällä järjestetään viikon mittainen liikuntapainotteinen, koko perheelle suunnattu Kiilopää Summer Camp – perheviik-ko heinäkuun lopulla. Tapah-tuma on jatkoa kahden viime kesän järjestetyille tapahtumil-le, jotka kokosi väkeä viikoksi

Kiilopäälle liikkumaan ja viet-tämään aikaa yhdessä.

Kiilopää Summer Camp -ta-pahtumassa on paljon ohjel-maa kuten purouintia, savu-sauna, Kiilopään yöhuiputus, Yukigassen-pallosotaa, pati-kointia, suunnistusta ja fris-beegolfia. Lapsille on omaa

ohjelmaa, kuten suunnistus-ta, pihapelejä ja Metsämörrin luontopolku. Illalla päivän hiet voi pestä pois maan kuulussa savusaunassa, josta voi pulah-taa vielä virkistävään tunturi-puroon vilvoittelmaan.

Summer Camp Suomen Latu Kiilopäällä 26.7.-2.8.

Koko perheen voimin liikkumaan

– SALAATTIPÖYDÄN– LEIVÄT– JUOMAT MAITO, PIIMÄ, VESI– JÄLKIRUOKAKAHVI

KUUKKELIN KUULUISA PORONKÄRISTYS

1490ANNOS

10 % ALENNUS VÄHINT. 100 €

TEKSTIILI OSTOISTANOSTOPIKA PANKKI 24h

SUOMALAISET PIRKKA MAIDOT EDULLISEMMIN

PALVELEE KESKUSTASSA INARINTIE 51 INARIpuh. 016 871 500 044 363 6912

kuukkeli.lappi.fi [email protected]

INARIN

PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA

JOKA PÄIVÄEVERY DAY9–21

OMAN LEIPOMON TUOTTEET INARIN KUUKKELISSA MYYNNISSÄ MA–PE KLO 11.30

JOKA PÄIVÄEVERY DAY9–21

TUPLAPLUSSAT YLI 100 € OSTOISTA

KOKO KESÄN 30.9. SAAKKA

• K-KAUPAN TUOTTEET• BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN• MYYMÄLÄGRILLI• UUDISTUNUT HEDELMÄ- JA VIHANNESTISKI• IP-POLTTOAINEPISTE• POSTI PALVELEE MA–PE KLO 9–17• VEIKKAUS • LÄÄKEKAAPPI

• SUPERMARKET• RAVINTOLA –PIZZAT• HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN• KOTIKEITTIÖ –TAKE AWAY• KOTILEIPOMO • BAKERY• SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTO MYYMÄLÄ• TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA• MAJOITUS • RECEPTION• POSTI • ALKO • TAXI

APARTMENT KUUKKELILOMAHUONEISTOJA, KELOMAJATALOKAIKKI HUONEISTOT JA HUONEET SAARISELÄN YDINKESKUSTASSAAPARTMENTS KUUKKELI 1–6 HENGELLE

Suositut ja viihtyisät lomahuoneistot

Alkaen 50 € / 2 hengen huoneisto / vrkKeskeinen sijainti kylpylän vieressäAAMUPALA RAVINTOLA KUUKKELISSA JOKA PÄIVÄ KLO 8–10.30 ERILLISHINTAAN KUUKKELEISSA MAJOITTUVILLE

Aamupalat erillis-

hintaan.

INARI-SAARISELKÄ VUOKRAHUONEISTOTKAUPPAKESKUS KUUKKELI/POSTISAARISELÄNTIE 1 99830 SAARISELKÄ

PUH. 044 3636 97211 erilaista ja 30 kohdetta

JOKA PÄIVÄ KLO 9–21 RECEPTION

PLUSSAA KAIKISTA

MAJOITUKSISTA

puh. 016 668 741 fax. 668 680kuukkeli.lappi.fi [email protected]

SAARISELÄN TAVARATALO

SAARISELÄNTIE 1 99830 SAARISELKÄ

KUUKKELIN KOTILEIPOMO

LEIPOO JOKA PÄIVÄ AAMUSTA ILTAAN UUNITUORETTA

OMAN LEIPOMON TUOTTEITA– PERUNA- JA SAVUPORORIESKAT– ISOT PORONLIHA- JA LIHAPIIRAKAT– MUNKIT RINKELI, JÄTTI, LAKKA, VADELMA

RAVINTOLA KUUKKELISTA

SISÄLTÄÄ

* LOUNAS KLO 11–13 9,90 €

* PÄIVÄLLINEN KLO 13–20 12,90 €

* PIZZOJA, HAMPURILAISIA


Välimatkoja Ylä-Lapissa• Vuotso-Saariselkä 40 km• Saariselkä-Ivalo 30 km• Ivalo-Nellim 40 km• Ivalo-Inari 39 km• Inari-Lemmenjoki 45 km• Inari-Kaamanen 32 km• Inari-Karigasniemi 98 km• Inari-Näätämö 145 km• Inari-Utsjoki 125 km

• Utsjoki-Nuorgam 43 km• Näätämö-Kirkkoniemi,

Norja 57 km• Nuorgam-Tana Bru, Norja 23 km• Karigasniemi-Nordkapp,

Norja 253 km• Raja-Jooseppi-Murmansk,

Venäjä 250 km

A B C D E F

A B C D E F

1

2

3

4

5

6

7

8

9

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Lentoasema

Jätevedenpuhdistamo

Hannuksen-kartano

Ala-aste

Sodankyläinstituutti

Poikkijoenpäiväkoti

Pelastus-keskus

Portti

Portti

PorttiUimahalli

Lämpölaitos

Terveyskeskus

Paulaharjunpäiväkoti

LukioJeesiörannan

koulu

Urheilupuisto

Liikuntahalli

Vesitorni

Museo

Hautausmaa

Kirkko

Vanha kirkko

KunnanvirastoKirjasto

Poliisi

Sodankylätalo

Kitisenranta

Posti

Hotelli

Hotelli

Jäähalli

Linja-autoasema

Uima-ranta

Taksi

Apteekki

Tori

Kylälaaksonpäiväkoti

Seurakuntatalo

Nutukas

Siilashalli

Helmikoti

Camping

POIKKIJOKI

METSÄHANNUS

HANNUKSENRANTA

TAHKOVAARA

MANTOVAARA

KAANAANMAA

PETÄJÄRANTA

POIKELANTEOLLISUUS-ALUE

TUOHIAAPA

SODANKYLÄNLENTOKENTTÄ

KYLÄLAAKSOEMAUS

SAVIKANGAS

PIETARINKUMPU

SOULUSVISA

SUOPANGINMÄKI

KARJALAMPI

KIVIHARJURISSASENPERÄ

PAULAHARJU

JÄÄKÄRIKANGAS

VARUSKUNTA-ALUE

Rissasenperä Jeesiöntie

Silankaari

Tokkatie

Peuranpalas

Pajatie

Kellokastie

Nulppotie

Suivakkotie

Ojustie

Pailakkatie

Kermikkätie

Sumatie

Kokkatie

Ropsitie

KeksitieHirvastie

Vaadintie

Koulutie

Sahantie

Tarvastie

Kiehisentie

Sompa

tie

Nilitie

Savotantie

Rantatie

Paarmantie

Kitinen

Kitinen

Jeesiöjoki

Lintuoja

Kyläjoki

Haisuoja

Lintulahti

Karjalammit

Pörsiölampi

Kelujoki

PONTIKKA-PALO

Pörsiöoja

0 100 200 500 1000m

Maastotietokanta © Maanmittauslaitos avoimet aineistot 2/2014Toteutus © Infokartta Oy 2014

Korvenlampi

Torvisenvuopaja

Hamppuniva

Petäjäsaari

Koivusaari

Selkäsaari

Melaoja

Myllysaari

Juustovuopaja

Karisaari

Pappilanniemi

Lammassaari

Suukoski

Kuolpuvaara

Tuohiaavanlampi

Siva kkatie

Rantasaari

Lintuniemi

Niemisaari

Keskisaari

Lintusaari

Korpisaari

Savisaari

Uittom

iehentie

Liipitie

Varuskunnantie

Kasarmintie

Kyläjärventie

Huoltotie

Kasarmintie

Kasarmintie

Unarintie

Sompiontie

OpintieKauppakuja

OstoskujaOjennustie

Vasantie

Lompolontie

Jäämerentie

Unarintie

Haastajantie

Lapintie

Lapintie

Papintie

Kirkko

tie

ToivoniementieW

egeliuksentie

Kaltiontie

Kylälaa

kson

tie

Koivukuja

ROVANIEMENTIE

Jääm

eren

tie

KEMIJÄRVENTIE

KITTILÄNTIE

RO

VA

NIE

ME

NTIE

ROVANIEMENTIE

Pajutie

RaitatieHaapatie

Lepp

ätie

Pihlajatie

Poikelantie

Kylälehdontie

Kaikutie

Linkkitie

Tähtiherrantie

Orajärventie

Ora

järv

entie

KEMIJÄRVENTIE

SO

DA

NK

YLÄ

NTIE

IVALON

TIE

IVA

LON

TIE

Lintuojantie

Mäntyharjuntie

Vet

eraa

nint

ieK

orve

nran

ta

Emauksentie

Piet

arin

kank

aant

ie

Pietarinkummuntie

Koivikkotie

Siulatie

Tiev

atie

Met

säva

inio

ntie

Metsämiehentie

Ham

pputörmäntie

Savikankaantie

Asentotie

Peiponpesä

Kuunkehrä

Metsähannuksentie

Vierustie

Jonganharjuntie

Vinnarintie

Han

nuks

enra

nta

Puulaakintie

Puis

tola

ntie

Harjuntie

Kehtomaantie

Piilolantie

Laurintie

Ojalantie

Met

särin

neSiljotieKangastie

Tuohelantie

Teol

lisuu

stie

Varikkotie

Tuoh

iaav

antie

Mantovaarantie

Porokuja

SAVUKOSKENTIE

Varsitie

Ummusti

Palastie

Saihotie

Loito

tie

Vuonim

atie

Loukastie

Varpatie

TahkomäentieKaa

rros

tie

Jäähallintie

Kelukoskentie

Keluk

oske

ntie

Jutotie

Hakatie

Hangastie

Kiiratie

Moitakaarre

Tuomentie

Pörsiöntie

Sateenkaarentie

Iltarusko

Aurin

gonn

ousu

Pääk

öntie

Voihkajantie Aamukaste

Päivänkulta

Tarkkalantie

Naakijantie

Kaanaanmaantie

Vuotostie

Karhunkierros

Ans

ajok

os

Jahtimiehentie

Varrastie

Tuohustie

Piis

itie

Pohjantie

Poh

jant

ie

Sah

amel

lant

ie

Pontikkapalontie

Hallitie

Hallitie

Seitatie

Suomustie

Siilastie

VälitieKomentajantie

Jääkärintie

SuikotiePorom

iehentieK

arjalamm

entie

Kiekerotie

Ratsutie

Ratsutie

Tallitie

Ranniotie

Vuotturaippa

Vuotturaippa

Ettotie

Kielastie

Koparatie

Luppotie

Jäkälätie

Notkontie

Kotatie

Ahkiotie

Juontotie

Juontotie

Palkisentie

Raitotie

Ahopolku

Kotitie

Kelotie

Valion

tie

Jeesiö

nkuja

Lapintie

Hetetie

Kulle

roku

jaV

äylä

tie

Pakolantie

Aihkitie

Kesäkiehinen

Uh kur

intie

Kernitie

Taajostie

Kärry

tie

E75

4

5

967

80

E75

4

Kurunokantie

Polvarintie

Suvisomm

alo

Lentoasemantie

Rimpitie

Pokaratie

Soulus- visa

ntie

Petäjäsaarentie

Petäjä- ra

nnan

tie

Rak

ovalkeantie

Ammattikoulun

tieKansanopistontie

Aisake ll ontie

TIEHAKEMISTO

Aamukaste ............................D3Ahkiotie..................................B4Ahopolku ...............................B4Aihkitie ...................................B5Aisakellontie ..........................B4Ammattikouluntie ...................D4Ansajokos..............................D3Asentotie ...............................C6Auringonnousu ......................D4

Emauksentie..........................B6Ettotie ....................................B4

Haapatie ................................B7Haastajantie ..........................C4Hakatie ..................................D4Hallitie.............................. B2,B3Hampputörmäntie ..................C6Hangastie ..............................C4Hannuksenranta ....................D5Harjuntie ................................D5Hetetie ...................................C5Huoltotie ................................A2

Iltarusko.................................D4Ivalontie ........................... B2,C4

Jahtimiehentie .......................D3Jeesiönkuja ...........................C5Jonganharjuntie .....................D5Juontotie .......................... B4,C4Jutotie ....................................D5Jäkälätie ................................B3Jäähallintie ............................D4Jääkärintie .............................A3Jäämerentie..................... C4,C5

Kaanaanmaantie ...................C4Kaarrostie ..............................D4Kaikutie..................................C8Kaltiontie................................C5Kangastie ..............................E6Kansanopistontie ...................D4Karhunkierros ........................C3Karjalammentie .....................C3Kasarmintie ................A3,B4,C5Kauppakuja ...........................C5Kehtomaantie ........................D6Kelotie ...................................B4Kelukoskentie .................. C2,D4Kemijärventie................... C5,E5Kernitie ..................................C4Kesäkiehinen.........................C6Kiekerotie ..............................B3Kielastie .................................B3Kiiratie ...................................C4Kirkkotie.................................C5Kittiläntie ................................B5Koivikkotie .............................A5Koivukuja...............................C5Komentajantie .......................A3Koparatie ...............................B3Korvenranta...........................B6Kotatie ...................................B4Kotitie ....................................B4Kullerokuja.............................B7Kurunokantie .........................D5Kuunkehrä .............................C6Kyläjärventie ..........................A2Kylälaaksontie .......................C5Kylälehdontie .........................C8Kärrytie ..................................B4

Lapintie ............................ C4,C5Laurintie.................................D5Lentoasemantie.....................D7Leppätie.................................B7Linkkitie .................................C8Lintuojantie ............................B6Loitotie ...................................D5Lompolontie ...........................C4Loukastie ...............................D5Luppotie.................................B3

Mantovaarantie......................E4Metsähannuksentie ...............D5Metsämiehentie .....................B6Metsärinne.............................E5Metsävainiontie .....................B5Moitakaarre ...........................C4Mäntyharjuntie .......................B6

Naakijantie.............................D3Notkontie ...............................B4

Ojalantie ................................D6Ojennustie .............................C5Opintie ...................................C5Orajärventie ..................... D6,D8Ostoskuja ..............................C5

Pajutie ...................................B7Pakolantie..............................A4Palastie..................................D5Palkisentie .............................B4Papintie .................................C5Peiponpesä ...........................C6Pietarinkankaantie .................B5Pietarinkummuntie.................A5Pihlajatie ................................B7Piilolantie ...............................D5Piisitie ....................................C3Pohjantie ......................... B3,C1Poikelantie .............................C8Pokaratie ...............................C4Polvarintie..............................D5Pontikkapalontie ....................B2Porokuja ................................E4Poromiehentie .......................B3Puistolantie ............................D5Puulaakintie ...........................C5Päivänkulta ............................D4Pääköntie ..............................D3Pörsiöntie ..............................C4

Raitatie ..................................B7Raitotie ..................................C4Rakovalkeantie ......................C6Ranniotie ...............................B3Ratsutie ........................... B3,B4Rimpitie .................................C5Rovaniementie ...........B7,C5,C9

Sahamellantie........................B2Saihotie .................................D4Sateenkaarentie ....................D4Savikankaantie ......................C6Savukoskentie .......................D4Seitatie ..................................B3Siilastie ..................................A3Siljotie ....................................D5Siulatie...................................B5Sodankyläntie ........................C5Sompiontie ............................C5Soulusvisantie .......................B7Suikotie..................................B2Suomustie .............................B3Suvisommalo.........................C6

Taajostie ................................C4Tahkomäentie........................D4Tallitie ....................................B3Tarkkalantie ...........................D3Teollisuustie ..........................E6Tievatie ..................................B5Toivoniementie ......................C5Tuohelantie............................E6Tuohiaavantie ........................E6Tuohustie...............................C3Tuomentie .............................D4Tähtiherrantie .................. C8,C9

Uhkurintie ..............................D5Ummusti ................................D5Unarintie .......................... B4,C4

Valiontie.................................B4Varikkotie...............................E6Varpatie .................................D4Varrastie ................................C3Varsitie ..................................D5Varuskunnantie .....................A2Vasantie ................................C5Wegeliuksentie ......................C5Veteraanintie .........................B6Vierustie ................................D5Vinnarintie .............................D5Voihkajantie ...........................D3Vuonimatie ............................D5Vuotostie ...............................C3Vuotturaippa .................... B3,C4Välitie.....................................A3Väylätie..................................B2

3

1

13

10

16

17

5

1

2

6

5

9

11

24

6

31

63

101

1

2

4

3

5

13

7

219

130

5

911

2618

1610 15

2119

64

2

3

1

4 2

94

92

18

20

17

5

2

2

1

7

13

16

12

10

2

4

4

8

7

2 1

10

1162

2

1

6

6

12

71

1917

9814

18

1913

9

5

84

12

19

4

1711

21

7

1

2

1

2

3

7

2

15

158

427

15

16

5

12

12

1

2

5

10

1

7

3

4

2

1

1

2

6

1

9

2

12

24

299

272

194

229

142

22

13

1

1

1

1

1

2

2

2

2

3

3

5

6

6

6

6

7

5

2

10

65

9

710

13

11

8

14

18 21

1

3

1

5

1

72

1

109

16

1117

122

2

3

43

36

2

2

14

1619

7

5

1

1

1

17

16

13

14

2

2

16

28

1

15

16

17

5

26

36

27

19

212

15

8

7 26

10

1

5

4

6

8

14

7

18

202

10

2226

25

22

21

12

16

95 1

23

2

2

2

2

3 1

4

6

12

10

5

3

1

2

5

1

24

2

4

4

4

4

2

1

89

8

2

3

3

13

7

1

3

1 22

8

10

1

5

2

1

1

11

2

2

6

1A

1113

15

26

12

7

18

53

4728

30

35

7

42

46

9

67

90

6

71

4

2

28

33

33

42

38

2

4

4

8

6

412

274

2330

11

9

17

6

10

13

219

12 51

1

7

6

6

15

4

2

1612

3

22

102

8

42

3

2

14

4

31

2

1

24

2

81

40

34

4

10

2

5

3

2

1

2

6

3

5

8

111

2

1315

1719

21

6

1

15

23

1620

35

6

1610

8

6

21

7

1

11

1

1

4

1

31

712

98

12 51

117

11

57

158

17

1016

412

14

22

32

1

9

13

2

8

212

18

7

3

2

14

2

8

1

1 5

4

1

913

8

511

13

13

2

1

9 7

21

1

11

12

6

6

5

1

6

4 1

9 2

3

1216

10

5

7 27

6

20

9a

12

10

2

2

4

4

1

14

5 16

15

55

5

6

24

25

53

42

5

26

17

9 1

26

10

3

34

1

210

18

28

23

7

15

1416

2

6

7

3

7

11

20

126

14

2

1812

9

15

3

17

23

12

1018

32

40

4652

58

9 11

19

15

21

27

29

35

1628

2

10

18

17

11

5

25

38421

1

1

1

1

1

22

2

2

2

2

4

27

23

15

9

18

13

416

11

5

17108

29

23

5

6

3

3

4

13

9

15

14

10

7

4

15

9 24 12

10

11

17

9

821

17

5

16

33

463839

24

1922

17

215

19 1

5

42

1

1

51110

27

15

17

25

30

20

16

6

2

11

19

30

26

22

13

25

18

16

108

14

1

8

2

3

6

65

61

86

66

40

49

3722

2119

119

20

21

2016

25

2430

2944

46

58

54

52

2

1

8

2

4

3

3 3

4

2

2

1

1

7

8

12 14

2

2217

1

27

1

39

41

30

40

9

1714

74

8

18

5

1

6

4651

1

29

36

2242

46

47

2115

133 2

8

1

74

8

7

17

21

1

21

2

1 4

6

11

11

10

2 52

3

28

25

22

4

6

3

5

23

15

9

13

7

22

36

2

14

5

17

1

9

20

12

6

24

6

10

4

3

1

23

1618

5

5

5711

218

1817

20

24

43

2

16

5

18

331

92

12 35

16

412

3

2521 7

2

25

3 6

57

1113

15

5

4

2

14

10

139

10

12

116

135

131

151

171

227

391

1

170

21a

96212

178

179

275

23

8

14

11

2

405

22

7a

2

13

920

1

1

112

3

4

2

46107b

107a

9

11

428

19

13

17

7

1

7

11

Sodankylä

29

115

20 22

3

132

6

9

81617

7

18

23

14

15

24

19

10

25

InariUtsjokiKarigasniemi

Hautausmaa

Rovaniemi 295 km

IVALO

Lentoasema 10 kmautovuokraamot lentokentälläAutovuokraamo Hertz Ivaloja Europcar

27

1

21

29

29

41

26

26

26 28

27

14

14

1. Inarilainen 2. Nordea-pankki Ivalon Kiinteistömaailma Pubi.fi, Anjan Pizza3. Apteekki Metsähallitus / Info Poliisi 4. Käsityökauppa5. Nutukas Petsamolaispatsas 6. Ivalojoen silta 7. Ivalon ev.lut. kirkko 8. Taksiasema Ivalon tori9. Hotelli-Ravintola Kultahippu 10. Hotelli Ivalo 11. S-Market Vaskooli Posti Cafe Stop, Alko12. Maanmittaustoimisto 13. K-Market Ivalo 14. Kirpputori15. Ivalon Autokoulu Valokuvaamo Autovuokraamo: - Hertz Ivalo16. Kirjasto 17. Inarin kunnanvirasto18. Terveyskeskus 19. Pyhän Nikolauksen Ortodoksinen kirkko 20. Osuuspankki 21. Linja-autoasema, kahvila, Siwa22. Lahjatavaraliike Näkkäläjärvi23.Uimaranta 24. Ivalon Urheilukeskus - Jäähalli, urheilukenttä - Liikuntasali, kuntosali - Nuorisotila Stönö 25. Rajavartiosto, uimahalli 26. Mukkavuopajan ulkoilureitti27. Lauran Grilli, Extra-Piste28. Koirapuisto29. Leikkipuisto

Ivalo

KITTILÄN RATSUTIE

PETRONE

LLANTIEKU

LTA

MIE

HEN

TIE RAN

TA-A

NTI

NTI

E

JUU

TUAN

VAARAN

TIE

LEHTO

LANTIE

POSTIMATINTIE

SIULATIE

KATEKEETANTIE

PAHTAJU

UTUANTIE

SAARIKOSKENTIE

TAM

MU

KKAT

IE

HUUTOKALLIONTIE

PAPPILANTIE

PAANNETIE

ITKOSENTIEURUVAARANTIE

HO

NKA

NIEM

ENTI

E

UR

UN

IEM

ENTI

E

RAUMALANTIE

KALASATAMANTIE

KITTILÄNTIE

INARINTIE

IVALOON

UTSJOKI, KARIGASNIEMI, NÄÄTÄMÖ

SAAMELAISMUSEO

HAUTAUSMAA

1

23

4

5

6

78

9

1011

12

13

14

15

16

Inarijärvi

Juutuanjoki

Nukkumajoki

Otsamon reittiJuutuan polku

Juutuan polku

Pielpajärven polun lähtöpaikka

18

19

20

1. Uruniemi Camping2. Toivasen Rantamökit,3. Lomakylä Inari 4. Saamelaiskirkko 5. VisitInari.fi6. Samekki – taidekäsityöt 7. Nativa – Café Wine Bar Lanca Käsityötori 8. K-Kuukkeli -lääkekaappi9. Hotelli Inari -Ravintola Ranta-Mari - Näköalalennot 10. Inarin Lahjatalo Ky 11. Pankkiautomaatti, Sámi Duodji myymälä12. Inarin veneilykeskus 13. SIIDA - Saamelaismuseo - Ylä-Lapin luontokeskus 14. Souvenirshop Inarijärven risteilyt 15. Inarin Kultahovi -hotelli 16. Juutuanvaaran hiihtokeskus, urheilukenttä17. Sajos, Saamelaiskulttuurikeskus Sámi Duodji -saamelaiskäsityömyynti Saamelaiskirjasto18. Neste-huoltoasema, ravintola 19. Inarin Hopea 20. Vasatokka, Angelintietä 11km21. Kullankaivajien haudat - Pyrkyreiden palsta22. Siwa -ruokakauppa / Matkahuolto23. Juutuan polku24. Grilli-kahvio

17

21

22

- Poropirtit- Inarin Porofarmi13 km Solojärvelle- Lemmenjoki 40 km

23

23

24

Inari

Saariselkä

Porokolarin sattuessaPorokolareita tapahtuu jatkuvasti, lähes 4000 kappaletta vuodessa. Eniten vahinkoja sattuu marras-tammikuussa ja heinä-elokuussa. Kesäl-lä poroja on teillä erityisen paljon, koska ne tule-vat mielellään aukealle ajotielle räkkää eli verta imeviä hyönteisiä pakoon. Maantiellä käy ilmavir-taus autojen takia, joka ajaa hyttyset pois. Lapissa poroja voi tavata kesällä ihan missä vain; maanteillä, hotellien pihoissa, bensatankkien läheisyydessä, keskellä liikenneympyrää, uima-rannalla, - ihan missä vain. Kesäisin vasonnan jälkeen luonnossa voi laiduntaa jopa 340 000 poroa.

VaroitusmerkitVaroittava poro liikennemerkki kilometrimääri-neen pitää yleensä paikkansa. Niitä ei huvikseen ripotella tien poskeen varoittamaan. Ongelmana on ollut, että varoitusmerkkejä katoaa tienvar-silta sesonkiaikana matkailijoiden mukaan mat-kamuistoksi. Varoitusmerkit maksavat paljon ja suotavaa olisi, että niiden annettaisiin olla niiden alkuperäisessä käytössään. Tieosuuksilla, joilla varoitetaan porovaarasta liikennemerkein, kan-nattaa olla erityisen tarkkana.Tieosuus Saariselkä – Ivalo on suuren porokola-rivaaran aluetta kesäaikaan. Tämä johtuu siitä, että alue on Ivalon paliskunnan kesälaidunalu-etta. Tällä tieosuudella näkee myös toukokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä ja poukkoilla liikenteessä arvaamattomasti. Tähän kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota ajaes-saan tällä välillä.

Vahingon sattuessaJos näet poron tie sivussa, hidasta vauhtia ajois-sa. Vaikka poro näyttäisi ruokailevan tienpienta-reella rauhassa, se voi käyttäytyä yllättävästi ja hypätä tielle. Jos kuitenkin törmäät poroon, py-säytä auto ja totea tilanne. Aseta varoituskolmio tielle varoittamaan muita kulkijoita. Jos joku kyy-tiläisistä tarvitsee ensiapua, auta häntä tai soita hätäkeskukseen 112. Jos poro on loukkaantunut, se täytyy lopettaa vä-littömästi. Jos et itse pysty sitä tekemään, soita hätäkeskukseen ja pyydä sieltä apua. Sen jäl-keen kuollut poro on siirrettävä pientareelle, pois ajokaistalta. Vaikka vain auto vain tönäisi poroa ja poro jatkaa matkaa, sille on voinut tulla sisäi-siä vammoja ja ruhjeita, eli ilmoita pelkästä tö-näisystäkin. Porokolariarviomiehet käyvät katso-massa, miten porolle kävi. Kolaripaikka on hyvä merkitä vaikka värikkäällä muovipussilla palis-kunnan porokolariarviomiestä varten. Kuollutta poroa ei koskaan saa ottaa mukaan. Muista aina ilmoittaa vahingosta hätäkeskukseen!

KorvauksetAutonkuljettaja- tai omistaja ei ole korvausvelvol-linen loukkaantuneesta tai kuolleesta porosta. Vahingosta pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Po-rokolareissa sattuneet henkilövahingot korvaa liikennevakuutus ja omalle ajoneuvolle sattuneet vauriot korvaa hirvivahinkovakuutus, joka sisältyy vapaa-ehtoisen autovakuutuksen Kasko-yhdistel-miin. Korvauksesta vähennetään vakuutuskir-jaan merkitty omavastuu. Korvaukset eivät vai-kuta bonuksiin. Poronomistaja saa korvauksen paliskuntansa kautta. Maanteillä liikkuville poroille ei mahda mitään. Itse asiassa poro oli Lapissa ennen kuin autot edes keksittiin. Maantiet ja reitit ovat alun perin rakennettu porojen perinteisten laidunten halki. Poro kuuluu Lapin luontoon!

Lähteenä käytetty: Liikenneturvan Poro liikenteessä-esite

IBM

Tieosuudella Saariselkä – Ivalo näkee myös tou-kokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä liikenteessä arvaamattomasti.

Välimatkoja Sodankylästä

• Nordkapp 580 km• Murmansk 465 km• Inari 200 km• Ivalo 161 km• Tankavaara 100 km• Kittilä 86 km• Kemijärvi 110• Luosto 43 km• Pyhä 62 km• Rovaniemi 130 km• Oulu 336 km• Helsinki 944 km

Pyhä-Luosto

Tankavaara

Saariselkä

Kuttura Kiilopää

VuotsoPorttipahdan tekojärvi

Lokantekojärvi

Lemmenjoki

TorvinenKierinki

Raudanjoki

Tanhua

Inari

Sevettijärvi

Näätämö

Nuorgam

Karigasniemi

Utsjoki

Inarijärvi

IvaloNellim

Kersilö

Unarin-Luusua

Kaamanen

E754

E754 Lokka

Sodankylä

Raja-Jooseppi


Välimatkoja Ylä-Lapissa• Vuotso-Saariselkä 40 km• Saariselkä-Ivalo 30 km• Ivalo-Nellim 40 km• Ivalo-Inari 39 km• Inari-Lemmenjoki 45 km• Inari-Kaamanen 32 km• Inari-Karigasniemi 98 km• Inari-Näätämö 145 km• Inari-Utsjoki 125 km

• Utsjoki-Nuorgam 43 km• Näätämö-Kirkkoniemi,

Norja 57 km• Nuorgam-Tana Bru, Norja 23 km• Karigasniemi-Nordkapp,

Norja 253 km• Raja-Jooseppi-Murmansk,

Venäjä 250 km

A B C D E F

A B C D E F

1

2

3

4

5

6

7

8

9

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Lentoasema

Jätevedenpuhdistamo

Hannuksen-kartano

Ala-aste

Sodankyläinstituutti

Poikkijoenpäiväkoti

Pelastus-keskus

Portti

Portti

PorttiUimahalli

Lämpölaitos

Terveyskeskus

Paulaharjunpäiväkoti

LukioJeesiörannan

koulu

Urheilupuisto

Liikuntahalli

Vesitorni

Museo

Hautausmaa

Kirkko

Vanha kirkko

KunnanvirastoKirjasto

Poliisi

Sodankylätalo

Kitisenranta

Posti

Hotelli

Hotelli

Jäähalli

Linja-autoasema

Uima-ranta

Taksi

Apteekki

Tori

Kylälaaksonpäiväkoti

Seurakuntatalo

Nutukas

Siilashalli

Helmikoti

Camping

POIKKIJOKI

METSÄHANNUS

HANNUKSENRANTA

TAHKOVAARA

MANTOVAARA

KAANAANMAA

PETÄJÄRANTA

POIKELANTEOLLISUUS-ALUE

TUOHIAAPA

SODANKYLÄNLENTOKENTTÄ

KYLÄLAAKSOEMAUS

SAVIKANGAS

PIETARINKUMPU

SOULUSVISA

SUOPANGINMÄKI

KARJALAMPI

KIVIHARJURISSASENPERÄ

PAULAHARJU

JÄÄKÄRIKANGAS

VARUSKUNTA-ALUE

Rissasenperä Jeesiöntie

Silankaari

Tokkatie

Peuranpalas

Pajatie

Kellokastie

Nulppotie

Suivakkotie

Ojustie

Pailakkatie

Kermikkätie

Sumatie

Kokkatie

Ropsitie

KeksitieHirvastie

Vaadintie

Koulutie

Sahantie

Tarvastie

Kiehisentie

Sompa

tie

Nilitie

Savotantie

Rantatie

Paarmantie

Kitinen

Kitinen

Jeesiöjoki

Lintuoja

Kyläjoki

Haisuoja

Lintulahti

Karjalammit

Pörsiölampi

Kelujoki

PONTIKKA-PALO

Pörsiöoja

0 100 200 500 1000m

Maastotietokanta © Maanmittauslaitos avoimet aineistot 2/2014Toteutus © Infokartta Oy 2014

Korvenlampi

Torvisenvuopaja

Hamppuniva

Petäjäsaari

Koivusaari

Selkäsaari

Melaoja

Myllysaari

Juustovuopaja

Karisaari

Pappilanniemi

Lammassaari

Suukoski

Kuolpuvaara

Tuohiaavanlampi

Siva kkatie

Rantasaari

Lintuniemi

Niemisaari

Keskisaari

Lintusaari

Korpisaari

Savisaari

Uittom

iehentie

Liipitie

Varuskunnantie

Kasarmintie

Kyläjärventie

Huoltotie

Kasarmintie

Kasarmintie

Unarintie

Sompiontie

OpintieKauppakuja

OstoskujaOjennustie

Vasantie

Lompolontie

Jäämerentie

Unarintie

Haastajantie

Lapintie

Lapintie

Papintie

Kirkko

tie

ToivoniementieW

egeliuksentie

Kaltiontie

Kylälaa

kson

tie

Koivukuja

ROVANIEMENTIE

Jääm

eren

tie

KEMIJÄRVENTIE

KITTILÄNTIE

RO

VA

NIE

ME

NTIE

ROVANIEMENTIE

Pajutie

RaitatieHaapatie

Lepp

ätie

Pihlajatie

Poikelantie

Kylälehdontie

Kaikutie

Linkkitie

Tähtiherrantie

Orajärventie

Ora

järv

entie

KEMIJÄRVENTIE

SO

DA

NK

YLÄ

NTIE

IVALON

TIE

IVA

LON

TIE

Lintuojantie

Mäntyharjuntie

Vet

eraa

nint

ieK

orve

nran

ta

Emauksentie

Piet

arin

kank

aant

ie

Pietarinkummuntie

Koivikkotie

Siulatie

Tiev

atie

Met

säva

inio

ntie

Metsämiehentie

Ham

pputörmäntie

Savikankaantie

Asentotie

Peiponpesä

Kuunkehrä

Metsähannuksentie

Vierustie

Jonganharjuntie

Vinnarintie

Han

nuks

enra

nta

Puulaakintie

Puis

tola

ntie

Harjuntie

Kehtomaantie

Piilolantie

Laurintie

Ojalantie

Met

särin

neSiljotieKangastie

Tuohelantie

Teol

lisuu

stie

Varikkotie

Tuoh

iaav

antie

Mantovaarantie

Porokuja

SAVUKOSKENTIE

Varsitie

Ummusti

Palastie

Saihotie

Loito

tie

Vuonim

atie

Loukastie

Varpatie

TahkomäentieKaa

rros

tie

Jäähallintie

Kelukoskentie

Keluk

oske

ntie

Jutotie

Hakatie

Hangastie

Kiiratie

Moitakaarre

Tuomentie

Pörsiöntie

Sateenkaarentie

Iltarusko

Aurin

gonn

ousu

Pääk

öntie

Voihkajantie Aamukaste

Päivänkulta

Tarkkalantie

Naakijantie

Kaanaanmaantie

Vuotostie

Karhunkierros

Ans

ajok

os

Jahtimiehentie

Varrastie

Tuohustie

Piis

itie

Pohjantie

Poh

jant

ie

Sah

amel

lant

ie

Pontikkapalontie

Hallitie

Hallitie

Seitatie

Suomustie

Siilastie

VälitieKomentajantie

Jääkärintie

SuikotiePorom

iehentieK

arjalamm

entie

Kiekerotie

Ratsutie

Ratsutie

Tallitie

Ranniotie

Vuotturaippa

Vuotturaippa

Ettotie

Kielastie

Koparatie

Luppotie

Jäkälätie

Notkontie

Kotatie

Ahkiotie

Juontotie

Juontotie

Palkisentie

Raitotie

Ahopolku

Kotitie

Kelotie

Valion

tie

Jeesiö

nkuja

Lapintie

Hetetie

Kulle

roku

jaV

äylä

tie

Pakolantie

Aihkitie

Kesäkiehinen

Uh kur

intie

Kernitie

Taajostie

Kärry

tie

E75

4

5

967

80

E75

4

Kurunokantie

Polvarintie

Suvisomm

alo

Lentoasemantie

Rimpitie

Pokaratie

Soulus- visa

ntie

Petäjäsaarentie

Petäjä- ra

nnan

tie

Rak

ovalkeantie

Ammattikoulun

tieKansanopistontie

Aisake ll ontie

TIEHAKEMISTO

Aamukaste ............................D3Ahkiotie..................................B4Ahopolku ...............................B4Aihkitie ...................................B5Aisakellontie ..........................B4Ammattikouluntie ...................D4Ansajokos..............................D3Asentotie ...............................C6Auringonnousu ......................D4

Emauksentie..........................B6Ettotie ....................................B4

Haapatie ................................B7Haastajantie ..........................C4Hakatie ..................................D4Hallitie.............................. B2,B3Hampputörmäntie ..................C6Hangastie ..............................C4Hannuksenranta ....................D5Harjuntie ................................D5Hetetie ...................................C5Huoltotie ................................A2

Iltarusko.................................D4Ivalontie ........................... B2,C4

Jahtimiehentie .......................D3Jeesiönkuja ...........................C5Jonganharjuntie .....................D5Juontotie .......................... B4,C4Jutotie ....................................D5Jäkälätie ................................B3Jäähallintie ............................D4Jääkärintie .............................A3Jäämerentie..................... C4,C5

Kaanaanmaantie ...................C4Kaarrostie ..............................D4Kaikutie..................................C8Kaltiontie................................C5Kangastie ..............................E6Kansanopistontie ...................D4Karhunkierros ........................C3Karjalammentie .....................C3Kasarmintie ................A3,B4,C5Kauppakuja ...........................C5Kehtomaantie ........................D6Kelotie ...................................B4Kelukoskentie .................. C2,D4Kemijärventie................... C5,E5Kernitie ..................................C4Kesäkiehinen.........................C6Kiekerotie ..............................B3Kielastie .................................B3Kiiratie ...................................C4Kirkkotie.................................C5Kittiläntie ................................B5Koivikkotie .............................A5Koivukuja...............................C5Komentajantie .......................A3Koparatie ...............................B3Korvenranta...........................B6Kotatie ...................................B4Kotitie ....................................B4Kullerokuja.............................B7Kurunokantie .........................D5Kuunkehrä .............................C6Kyläjärventie ..........................A2Kylälaaksontie .......................C5Kylälehdontie .........................C8Kärrytie ..................................B4

Lapintie ............................ C4,C5Laurintie.................................D5Lentoasemantie.....................D7Leppätie.................................B7Linkkitie .................................C8Lintuojantie ............................B6Loitotie ...................................D5Lompolontie ...........................C4Loukastie ...............................D5Luppotie.................................B3

Mantovaarantie......................E4Metsähannuksentie ...............D5Metsämiehentie .....................B6Metsärinne.............................E5Metsävainiontie .....................B5Moitakaarre ...........................C4Mäntyharjuntie .......................B6

Naakijantie.............................D3Notkontie ...............................B4

Ojalantie ................................D6Ojennustie .............................C5Opintie ...................................C5Orajärventie ..................... D6,D8Ostoskuja ..............................C5

Pajutie ...................................B7Pakolantie..............................A4Palastie..................................D5Palkisentie .............................B4Papintie .................................C5Peiponpesä ...........................C6Pietarinkankaantie .................B5Pietarinkummuntie.................A5Pihlajatie ................................B7Piilolantie ...............................D5Piisitie ....................................C3Pohjantie ......................... B3,C1Poikelantie .............................C8Pokaratie ...............................C4Polvarintie..............................D5Pontikkapalontie ....................B2Porokuja ................................E4Poromiehentie .......................B3Puistolantie ............................D5Puulaakintie ...........................C5Päivänkulta ............................D4Pääköntie ..............................D3Pörsiöntie ..............................C4

Raitatie ..................................B7Raitotie ..................................C4Rakovalkeantie ......................C6Ranniotie ...............................B3Ratsutie ........................... B3,B4Rimpitie .................................C5Rovaniementie ...........B7,C5,C9

Sahamellantie........................B2Saihotie .................................D4Sateenkaarentie ....................D4Savikankaantie ......................C6Savukoskentie .......................D4Seitatie ..................................B3Siilastie ..................................A3Siljotie ....................................D5Siulatie...................................B5Sodankyläntie ........................C5Sompiontie ............................C5Soulusvisantie .......................B7Suikotie..................................B2Suomustie .............................B3Suvisommalo.........................C6

Taajostie ................................C4Tahkomäentie........................D4Tallitie ....................................B3Tarkkalantie ...........................D3Teollisuustie ..........................E6Tievatie ..................................B5Toivoniementie ......................C5Tuohelantie............................E6Tuohiaavantie ........................E6Tuohustie...............................C3Tuomentie .............................D4Tähtiherrantie .................. C8,C9

Uhkurintie ..............................D5Ummusti ................................D5Unarintie .......................... B4,C4

Valiontie.................................B4Varikkotie...............................E6Varpatie .................................D4Varrastie ................................C3Varsitie ..................................D5Varuskunnantie .....................A2Vasantie ................................C5Wegeliuksentie ......................C5Veteraanintie .........................B6Vierustie ................................D5Vinnarintie .............................D5Voihkajantie ...........................D3Vuonimatie ............................D5Vuotostie ...............................C3Vuotturaippa .................... B3,C4Välitie.....................................A3Väylätie..................................B2

3

1

13

10

16

17

5

1

2

6

5

9

11

24

6

31

63

101

1

2

4

3

5

13

7

219

130

5

911

2618

1610 15

2119

64

2

3

1

4 2

94

92

18

20

17

5

2

2

1

7

13

16

12

10

2

4

4

8

7

2 1

10

1162

2

1

6

6

12

71

1917

9814

18

1913

9

5

84

12

19

4

1711

21

7

1

2

1

2

3

7

2

15

158

427

15

16

5

12

12

1

2

5

10

1

7

3

4

2

1

1

2

6

1

9

2

12

24

299

272

194

229

142

22

13

1

1

1

1

1

2

2

2

2

3

3

5

6

6

6

6

7

5

2

10

65

9

710

13

11

8

14

18 21

1

3

1

5

1

72

1

109

16

1117

122

2

3

43

36

2

2

14

1619

7

5

1

1

1

17

16

13

14

2

2

16

28

1

15

16

17

5

26

36

27

19

212

15

8

7 26

10

1

5

4

6

8

14

7

18

202

10

2226

25

22

21

12

16

95 1

23

2

2

2

2

3 1

4

6

12

10

5

3

1

2

5

1

24

2

4

4

4

4

2

1

89

8

2

3

3

13

7

1

3

1 22

8

10

1

5

2

1

1

11

2

2

6

1A

1113

15

26

12

7

18

53

4728

30

35

7

42

46

9

67

90

6

7

1

4

2

28

33

33

42

38

2

4

4

8

6

412

274

2330

11

9

17

6

10

13

219

12 51

1

7

6

6

15

4

2

1612

3

22

102

8

42

3

2

14

4

31

2

1

24

2

81

40

34

4

10

2

5

3

2

1

2

6

3

5

8

111

2

1315

1719

21

6

1

15

23

1620

35

6

1610

8

6

21

7

1

11

1

1

4

1

31

712

98

12 51

117

11

57

158

17

1016

412

14

22

32

1

9

13

2

8

212

18

7

3

2

14

2

8

1

1 5

4

1

913

8

511

13

13

2

1

9 7

21

1

11

12

6

6

5

1

6

4 1

9 2

3

1216

10

5

7 27

6

20

9a

12

10

2

2

4

4

1

14

5 16

15

55

5

6

24

25

53

42

5

26

17

9 1

26

10

3

34

1

210

18

28

23

7

15

1416

2

6

7

3

7

11

20

126

14

2

1812

9

15

3

17

23

12

1018

32

40

4652

58

9 11

19

15

21

27

29

35

1628

2

10

18

17

11

5

25

38421

1

1

1

1

1

22

2

2

2

2

4

27

23

15

9

18

13

416

11

5

17108

29

23

5

6

3

3

4

13

9

15

14

10

7

4

15

9 24 12

10

11

17

9

821

17

5

16

33

463839

24

1922

17

215

19 1

5

42

1

1

51110

27

15

17

25

30

20

16

6

2

11

19

30

26

22

13

25

18

16

108

14

1

8

2

3

6

65

61

86

66

40

49

3722

2119

119

20

21

2016

25

2430

2944

46

58

54

52

2

1

8

2

4

3

3 3

4

2

2

1

1

7

8

12 14

2

2217

1

27

1

39

41

30

40

9

1714

74

8

18

5

1

6

4651

1

29

36

2242

46

47

2115

133 2

8

1

74

8

7

17

21

1

21

2

1 4

6

11

11

10

2 52

3

28

25

22

4

6

3

5

23

15

9

13

7

22

36

2

14

5

17

1

9

20

12

6

2

4

6

10

4

3

1

23

1618

5

5

5711

218

1817

20

24

43

2

16

5

18

33

1

92

12 35

16

41

2

3

2521 7

2

25

3 6

57

1113

15

5

4

2

14

10

139

10

12

116

135

131

151

171

227

391

1

170

21a

96

212

178

179

275

23

8

14

11

2

405

22

7a

2

13

920

1

1

112

3

4

2

46107b

107a

9

11

428

19

13

17

7

1

7

11

Sodankylä

29

115

20 22

3

132

6

9

81617

7

18

23

14

15

24

19

10

25

InariUtsjokiKarigasniemi

Hautausmaa

Rovaniemi 295 km

IVALO

Lentoasema 10 kmautovuokraamot lentokentälläAutovuokraamo Hertz Ivaloja Europcar

27

1

21

29

29

41

26

26

26 28

27

14

14

1. Inarilainen 2. Nordea-pankki Ivalon Kiinteistömaailma Pubi.fi, Anjan Pizza3. Apteekki Metsähallitus / Info Poliisi 4. Käsityökauppa5. Nutukas Petsamolaispatsas 6. Ivalojoen silta 7. Ivalon ev.lut. kirkko 8. Taksiasema Ivalon tori9. Hotelli-Ravintola Kultahippu 10. Hotelli Ivalo 11. S-Market Vaskooli Posti Cafe Stop, Alko12. Maanmittaustoimisto 13. K-Market Ivalo 14. Kirpputori15. Ivalon Autokoulu Valokuvaamo Autovuokraamo: - Hertz Ivalo16. Kirjasto 17. Inarin kunnanvirasto18. Terveyskeskus 19. Pyhän Nikolauksen Ortodoksinen kirkko 20. Osuuspankki 21. Linja-autoasema, kahvila, Siwa22. Lahjatavaraliike Näkkäläjärvi23.Uimaranta 24. Ivalon Urheilukeskus - Jäähalli, urheilukenttä - Liikuntasali, kuntosali - Nuorisotila Stönö 25. Rajavartiosto, uimahalli 26. Mukkavuopajan ulkoilureitti27. Lauran Grilli, Extra-Piste28. Koirapuisto29. Leikkipuisto

Ivalo

KITTILÄN RATSUTIE

PETRONE

LLANTIEKU

LTA

MIE

HEN

TIE RAN

TA-A

NTI

NTI

E

JUU

TUAN

VAARAN

TIE

LEHTO

LANTIE

POSTIMATINTIE

SIULATIE

KATEKEETANTIE

PAHTAJU

UTUANTIE

SAARIKOSKENTIE

TAM

MU

KKAT

IE

HUUTOKALLIONTIE

PAPPILANTIE

PAANNETIE

ITKOSENTIEURUVAARANTIE

HO

NKA

NIEM

ENTI

E

UR

UN

IEM

ENTI

E

RAUMALANTIE

KALASATAMANTIE

KITTILÄNTIE

INARINTIE

IVALOON

UTSJOKI, KARIGASNIEMI, NÄÄTÄMÖ

SAAMELAISMUSEO

HAUTAUSMAA

1

23

4

5

6

78

9

1011

12

13

14

15

16

Inarijärvi

Juutuanjoki

Nukkumajoki

Otsamon reittiJuutuan polku

Juutuan polku

Pielpajärven polun lähtöpaikka

18

19

20

1. Uruniemi Camping2. Toivasen Rantamökit,3. Lomakylä Inari 4. Saamelaiskirkko 5. VisitInari.fi6. Samekki – taidekäsityöt 7. Nativa – Café Wine Bar Lanca Käsityötori 8. K-Kuukkeli -lääkekaappi9. Hotelli Inari -Ravintola Ranta-Mari - Näköalalennot 10. Inarin Lahjatalo Ky 11. Pankkiautomaatti, Sámi Duodji myymälä12. Inarin veneilykeskus 13. SIIDA - Saamelaismuseo - Ylä-Lapin luontokeskus 14. Souvenirshop Inarijärven risteilyt 15. Inarin Kultahovi -hotelli 16. Juutuanvaaran hiihtokeskus, urheilukenttä17. Sajos, Saamelaiskulttuurikeskus Sámi Duodji -saamelaiskäsityömyynti Saamelaiskirjasto18. Neste-huoltoasema, ravintola 19. Inarin Hopea 20. Vasatokka, Angelintietä 11km21. Kullankaivajien haudat - Pyrkyreiden palsta22. Siwa -ruokakauppa / Matkahuolto23. Juutuan polku24. Grilli-kahvio

17

21

22

- Poropirtit- Inarin Porofarmi13 km Solojärvelle- Lemmenjoki 40 km

23

23

24

Inari

Saariselkä

Porokolarin sattuessaPorokolareita tapahtuu jatkuvasti, lähes 4000 kappaletta vuodessa. Eniten vahinkoja sattuu marras-tammikuussa ja heinä-elokuussa. Kesäl-lä poroja on teillä erityisen paljon, koska ne tule-vat mielellään aukealle ajotielle räkkää eli verta imeviä hyönteisiä pakoon. Maantiellä käy ilmavir-taus autojen takia, joka ajaa hyttyset pois. Lapissa poroja voi tavata kesällä ihan missä vain; maanteillä, hotellien pihoissa, bensatankkien läheisyydessä, keskellä liikenneympyrää, uima-rannalla, - ihan missä vain. Kesäisin vasonnan jälkeen luonnossa voi laiduntaa jopa 340 000 poroa.

VaroitusmerkitVaroittava poro liikennemerkki kilometrimääri-neen pitää yleensä paikkansa. Niitä ei huvikseen ripotella tien poskeen varoittamaan. Ongelmana on ollut, että varoitusmerkkejä katoaa tienvar-silta sesonkiaikana matkailijoiden mukaan mat-kamuistoksi. Varoitusmerkit maksavat paljon ja suotavaa olisi, että niiden annettaisiin olla niiden alkuperäisessä käytössään. Tieosuuksilla, joilla varoitetaan porovaarasta liikennemerkein, kan-nattaa olla erityisen tarkkana.Tieosuus Saariselkä – Ivalo on suuren porokola-rivaaran aluetta kesäaikaan. Tämä johtuu siitä, että alue on Ivalon paliskunnan kesälaidunalu-etta. Tällä tieosuudella näkee myös toukokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä ja poukkoilla liikenteessä arvaamattomasti. Tähän kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota ajaes-saan tällä välillä.

Vahingon sattuessaJos näet poron tie sivussa, hidasta vauhtia ajois-sa. Vaikka poro näyttäisi ruokailevan tienpienta-reella rauhassa, se voi käyttäytyä yllättävästi ja hypätä tielle. Jos kuitenkin törmäät poroon, py-säytä auto ja totea tilanne. Aseta varoituskolmio tielle varoittamaan muita kulkijoita. Jos joku kyy-tiläisistä tarvitsee ensiapua, auta häntä tai soita hätäkeskukseen 112. Jos poro on loukkaantunut, se täytyy lopettaa vä-littömästi. Jos et itse pysty sitä tekemään, soita hätäkeskukseen ja pyydä sieltä apua. Sen jäl-keen kuollut poro on siirrettävä pientareelle, pois ajokaistalta. Vaikka vain auto vain tönäisi poroa ja poro jatkaa matkaa, sille on voinut tulla sisäi-siä vammoja ja ruhjeita, eli ilmoita pelkästä tö-näisystäkin. Porokolariarviomiehet käyvät katso-massa, miten porolle kävi. Kolaripaikka on hyvä merkitä vaikka värikkäällä muovipussilla palis-kunnan porokolariarviomiestä varten. Kuollutta poroa ei koskaan saa ottaa mukaan. Muista aina ilmoittaa vahingosta hätäkeskukseen!

KorvauksetAutonkuljettaja- tai omistaja ei ole korvausvelvol-linen loukkaantuneesta tai kuolleesta porosta. Vahingosta pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Po-rokolareissa sattuneet henkilövahingot korvaa liikennevakuutus ja omalle ajoneuvolle sattuneet vauriot korvaa hirvivahinkovakuutus, joka sisältyy vapaa-ehtoisen autovakuutuksen Kasko-yhdistel-miin. Korvauksesta vähennetään vakuutuskir-jaan merkitty omavastuu. Korvaukset eivät vai-kuta bonuksiin. Poronomistaja saa korvauksen paliskuntansa kautta. Maanteillä liikkuville poroille ei mahda mitään. Itse asiassa poro oli Lapissa ennen kuin autot edes keksittiin. Maantiet ja reitit ovat alun perin rakennettu porojen perinteisten laidunten halki. Poro kuuluu Lapin luontoon!

Lähteenä käytetty: Liikenneturvan Poro liikenteessä-esite

IBM

Tieosuudella Saariselkä – Ivalo näkee myös tou-kokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä liikenteessä arvaamattomasti.

Välimatkoja Sodankylästä

• Nordkapp 580 km• Murmansk 465 km• Inari 200 km• Ivalo 161 km• Tankavaara 100 km• Kittilä 86 km• Kemijärvi 110• Luosto 43 km• Pyhä 62 km• Rovaniemi 130 km• Oulu 336 km• Helsinki 944 km

Pyhä-Luosto

Tankavaara

Saariselkä

Kuttura Kiilopää

VuotsoPorttipahdan tekojärvi

Lokantekojärvi

Lemmenjoki

TorvinenKierinki

Raudanjoki

Tanhua

Inari

Sevettijärvi

Näätämö

Nuorgam

Karigasniemi

Utsjoki

Inarijärvi

IvaloNellim

Kersilö

Unarin-Luusua

Kaamanen

E754

E754 Lokka

Sodankylä

Raja-Jooseppi


Pohjoisen mahtavin uimarantaIvalon keskustasta löytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta löytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liiken-neympyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uimarantakyltin kohdalta oikealle. Ivalojoen rannassa on hienoa hiekkaa satojen metrien matkalla. Ranta syvenee vähitellen, joten paikka sopii hyvin myös lapsille.

KävelyreittiMukkavuopajan kävelyreitti on mukava lenkkimaasto keskustassa jokaiselle happihyppelyä kaipaavalle. Opastekylt-tien avulla tutustuu samalla alueen luontoon ja kulttuuriin. Reitiltä pääsee lisäksi suojaiselle uimarannalle.

KoirapuistoPitkän matkaa autossa matkustettuaan koiratkin kaipaavat ja-loittelua. Mukkavuopajan kävelyreitin alkupäässä – jonne pää-see Sudentien päästä – on koirapuisto.

LeikkipuistojaLapset pääsevät verryttelemään jäseniään Ivalon keskustan leik-kipuistoissa. Helpoiten pääsee Hevosmiehentien leikkikentäl-le, jonne käännytään kirjaston takaa. Hyvä leikkipuisto lähel-lä keskustaa on myös Ivalon ala-asteen pihalla, pohjoispuolel-la jokea, heti Koppelontien alussa.

RetrovaatekauppaYhdystiellä sijaitsee kauppa nimeltä Kenkä-Asu-kauppa, jos-ta saa vaatteita, kenkiä ja asusteita 1960-luvulta lähtien. Ret-rovaatteet ovat aivan uusia ja valikoima suuri.

Kirjaston välinelainaamoKirjastosta Piiskuntieltä voi lainata tarvikkeita, joita ei jaksa lomamatkalle muutoin raahata, kuten käsipainoja, kävelysau-voja tai kahvakuulia.

KirkkoIvalojoen kupeessa kohoava, erikoisen arkkitehtuurin omaava kirkko on rakennettu vuonna 1966.

KäsityömyyntinäyttelyTaitajat –Crafters löytyy Ivalon keskustasta, nelostien varrel-ta. Myyntinäyttelyssä on käsityöläisten kädentaitoja mm. ko-ruja, kierrätysmateriaaliompelutöitä, huovutus-, nahka- ja ka-lannahkatöitä nähtävänä ja myytävänä.

Arktisia eläimiäIIvalosta muutama kilometrin pohjoiseen sijaitsee Wild Spirit Park, joka arktisten eläinten eläinpuisto. Sieltä löytyy mm. vil-lisikoja, naaleja, kettuja, supikoiria, viiriäisiä ja muutama ka-nikin. Kesälle on odotettavissa myös naalivauvoja. Eläinpuis-tossa on aina opastetut kierrokset. Avoinna joka päivä klo 10-19, paitsi sadepäivinä suljetaan aikaisemmin.

SovintovaaraKymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen kohoaa Sovinto-vaara. Näköalavaaran päälle vie jyrkkä serpentiinitie, ja sieltä löytyy ravintola ja valokuvanäyttely.

KarhunpesäkiviMyössäjärvellä, 25 kilometriä Ivalosta pohjoiseen sijaitseva ontto siirtolohkare ja matkailunähtävyys. Karhunmetsästäjän kerrotaan etsineen yösijaa kiviluolasta, ja aamulla herätessä vieressä oli nukkunut karhu. Tästä nimi karhunpesäkivi.

IvalojokiIvalon läpi kulkee Ivalojoki. Joki on mahtavaa retkeilymaastoa, varsinkin kauempana yläjuoksulla. Esimerkiksi Kutturan kyläs-tä voi lähteä kanoottiretkelle tai vaellukselle jokea alas. Mat-kan varrella kuljetaan läpi alueiden, joilta vuonna 1868 löydet-tiin Ivalojoen kulta. Joelta, keskeltä erämaata löytyy entisöitynä Kultalan Kruununstatiooni, paikka jonka valtio rakensi vuon-na 1870 pystyäkseen valvomaan kullan kaivamista ja myymis-tä paremmin. Kultalassa on Metsähallituksen autio- ja vuok-ratuvat. Kulta ei ole pelkästään historiaa, vaan yhä edelleen jo-ella kaivetaan ja imuroidaan kultaa kesäisin.

VuopajatIvalojoen erikoisuuksia ovat vuopajat, aikoinaan serpentiini-mäisestä jokiväylästä erkaantuneet mutkat.

InfopisteKunnan infopiste sijaitsee Metsähallituksella, aivan Ivalon kes-kustassa. Infoon ohjaa liikennemerkki kylän ensimmäisen lii-

kenneympyrän jälkeen vasemmalle käänty-västä risteyksestä.

Mitä tehdäIvalossa? IVALO

Ivalon keskustasta löytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta löytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liikenneympyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uimarantakyltin kohdalta oikealle.

Ivalojoen kupees-sa kohoava, eri-koisen arkkiteh-tuurin omaa-va kirkko on ra-kennettu vuonna 1966.

IVALON APTEEKKIPalvelemme Ivalossama 9-18ti-to 9-17pe 9-18la 10-14

IVALONTIE 1099800 IvaloPuh 010 281 [email protected]

PALVELUPISTEET

SAARISELKÄSaariselän Kuukkeli p. 016 668 741

INARIInarin Kuukkeli p. 016 671 500

UTSJOKIUulan Säästö p. 016 677 105

NUORGAMSamimootor p. 016 321 8800

KARIGASNIEMIK-market Karigasniemi p. 016 676 241

NÄÄTÄMÖNäätämön K-market p. 020 735 4466

SOVINTOVAARANHUIPPUUkonjärventie 20, Ivalo

Avoinna joka päivä 4.6.—20.9.

NäköalakahvilaMatkamuistomyymäläNäyttelyalue HUIKEAT

NÄKYMÄT

www.ivalonmaahiset.fi

TAKSI IVALOP. 0100 87 888

www.ivalontaksit.fi

HIERONTAHOITO-RUVVIMTIPŠU

SAMETTA

Ivalo, P. 040-861 [email protected]

Anitta PorsangerKoulutettu hieroja / hermoratahieroja

Ivalon kartta sivulla 23

MYÖS RASKAAN KALUSTON HINAUKSET!


Lastenpäivää vietetään tiis-taina 22.7., päivä aloitetaan klo 10 pienille lapsille soveltuvalla lastenelokuvalla Aslak-eloku-vateatterissa. Kello 13 starttaa jo perinteeksi muodostunut Lasten onkitapahtuma. Lap-set pääsevät onkimaan Inarin kunnantalon puistoalueella.

Ivalon Erämiehet tarjoavat jäl-leen tapahtumaan vavat ja ma-dot. Tapahtuma on aina ollut suosittu ja jonain kesänä vavat ovat loppuneet kesken. Eli jos omistaa oman onkivavan, se kannattaa ottaa mukaan.

Tapahtumaan ei ole osallis-tumismaksua ja se on leikki-

mielinen, jossa kaikki osallis-tujat palkitaan pienellä lahjal-la. Paikan päällä on myös me-hutarjoilu.

Iltapäivästä Hotelli Kultahi-pun Kellarissa on lapsille oma Limudisco, jossa musiikkitar-jonnasta vastaa Dj. Discos-sa on myös ohjattuja leikkejä.

Lastenpäivän päättää 3D-las-tenelokuva Kätyrit klo 18 As-lakissa. Ikäraja K7.

Lasten onkitapahtuma kunnantalon vuopajalla ti 22.7. klo 13.

Lastenelokuvia klo 10 ja 18 elokuvateatteri Aslakissa.

Limudisco Hotelli Kultahipun kellarissa klo 16.

Kesäteatteritarjonnasta Inariviikoilla vastaa Ivaloiset-har-rastajateatteriryhmä.

Tämän kesän teatteriesityksenä nähdään Taavi Simosen kirjoittama Kartalta karisseet.

Näytelmä kertoo kylästä, jonka asukkaat huomaavat yllät-täen tipahtaneensa pois järjestäytyneestä yhteiskunnasta, jos-sa koulut on lakkautettu ja langaton ei kuulu, eikä palvelui-takaan ole. Maansyrjän asukkaat nousevat taisteluun kylän-sä puolesta. Kaikki ei mene kuitenkaan aivan suunnitelmien mukaan, sillä lomailevan pariskunnan "loistoajettava" matkai-luauto jättää heidät kylätielle nahistelemaan.

Kyseessä on hauska ja leppoisan viihdyttävä koko perheen esitys, jossa voi nauttia täysin sydämin kyläläisten touhuis-ta ja toilailusta.

Kartalta karisseet la 18.7.ja su 19.7. klo 18 Hotelli Kultahipun pihassa

Inariviikkojen Kirppispäivä kokoaa suuren teltallisen myyjiä Kultahipun pihaan. Hienoja kirpputorilöytöjä voi tehdä pitkin päivää. Kirpparilla on monipuolisesti tavaraa; vaatetta, huo-nekaluja, pientä tavaraa ja käsitöitä.

Kirppispäivä ke 22.7. klo 12-17 Inariviikot-teltassa Kultahipun alueella

Inariviikot kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta

Inariviikot ovat jälleen täyn-nä mitä mielenkiintoisempia tapahtumia ja juhlia. Inarivii-kot ovat jo osa Lapin kesää. Niitä on järjestetty jo kahdek-san vuotta.

Inariviikot ovat saaneet täl-lekin kesälle paljon hienoja ta-pahtumia, kuten perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, toritapahtumia, festareita, konsertteja, teat-teriesityksiä, Ivalon Peliman-nien säveliä, huippuesiintyjiä meiltä ja muualta sekä tietys-ti WaterCross-kelkkakisat. Ja parasta on, että vuodesta toi-seen Inariviikot saa mukaan uusia pieniä ja myös suuria

tapahtumia, joita ahkerat ih-miset toteuttavat. Lisäksi on piknik-konserttia, puistopila-testa ja tanssi- ja liikuntata-pahtumia, rakkauskonserttia, Lemmenjoen retkipäivää, hus-kypäivää sekä kruununhäitä.

Viime vuoden Inariviikot keräsivät tapahtumissa ja tai-denäyttelyissä yhteensä 12 000 kävijää.

Inariviikkojen avajaisia vie-tetään 16. heinäkuuta Vaskoo-lipatikan merkeissä Mukka-vuopajan virkistysreitillä, jon-ne saa tulla liikkumaan kävel-len, sauvakävellen tai juos-ten. Tapahtuma alkaa kello 16. Matkan varrella on myös

mehutarjoilu. Yhteislähtö- ja maalialue ovat S-marketin parkkipaikalla. Kaikkien osal-listuneiden kesken arvotaan mm. polkupyörä, heti patikan päätyttyä.

Tapahtuman virallisena suojelijana toimii Signmark eli Marko Vuoriheimo. Hän on maailmalla tunnettu viit-tomakielinen rap-artisti, joka kuvailee tuotantoaan kevyek-si, kantaa ottavaksi bilemusii-kiksi. Viittomakielisessä per-heessä kasvaneen Vuorihei-mon mukaan yhteiskunnan ei tulisi kohdella kuuroja vam-maisina vaan kielivähemmis-tönä, jolla on oma kulttuurinsa

ja historiansa. Signmark avaa Inariviikot virallisena avaaja-na ja suojelijana klo 18 Inari-viikot-teltassa Hotelli Kultahi-pun alueella. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Päivän päätteek-si Ivalon Pelimannit tanssit-tavat avajaistanssien merkeis-sä samaisessa teltassa kello 21.

Inariviikot saavat lisää vauh-tia Signmarkin, ruotsalaisen rap-artisti Adam Tenstan ja inarinsaamelaisen räppääjäm-me Amocin toimesta perjan-tai-illan 17.7. Kultahipun ra-vintolakeikalla.

Perinteiset tapahtumat ku-ten kyläjuhlat tuntuvat kasvat-tavan suosiotaan vuosi vuodel-

ta. Tänä kesänäkin Koppelos-sa järjestetään kyläjuhlat Kop-pelon kylätalolla samoin myös Nellimissä ja Sevettijärvellä. Tapahtumissa toteutuu ”ko-ko kylä yhdessä” ajattelu hie-nolla tavalla, joten ei ihme et-tä niissä viihtyvät sekä kunta-laiset että matkailijat.

Inariviikoille on toivottu li-sää luontoelämyksiä, lapsiper-heille suunnattuja tapahtumia sekä kirkkokonsertteja. Ja nii-tä tänä kesänä onkin Inariviik-kojen tarjonnassa. Suurimmat uudet tapahtumat ovat Lem-menjoen retkipäivä sekä Pai-kalliset eväät –messut 20.7., joilla pyritään nostamaan pai-

kal-lista osaamista sekä tuot-teita ja yrityksiä Inariviikkojen kävijöiden tietoisuuteen. Ina-riviikkoja ovat toteuttamas-sa Inarin kunta sekä paikalli-set yhdistykset, yritykset sekä yksityiset voimamiehet ja -nai-set. Tapahtumia on runsaasti ja niitä järjestetään eri puolella kuntaa, eikä tämän lehden sivu riitä kertomaan niistä kaikista.

Kesäteatteri kuuluu pohjoisenkin suveen

Lasten oma päivä

Inariviikot huipentuvat ikärajattomaan ulkoilmapäätös-konserttiin, joka pidetään Hotelli Kultahipun alueella. Pää-töskonserttiin on saatu tänäkin vuonna nimekäs esiintyjä. Ni-mittäin yleisöä keinuttaa Elokuu-bändistä tuttu Nopsajalka eli Antti Ilmari Hakala. Hakala on helsinkiläinen reggaeartisti ja -tuottaja. Hän aloitti uransa 1990-luvun lopulla Soul Captain Band -yhtyeessä ja jatkoi uraansa myöhemmin reggaemuu-sikko Jukka Pojan ja tuottaja Bommitommin kanssa Kaptee-ni Ä-ni -yhtyeessä.

Mukavana yllätyksenä Nopsajalan lämppäriksi on saatu 23-vuotias helsinkiläislupaus Dilemma, oikealta nimeltään Joonas Linnamaa taustabändinsä kera. Konsertin järjestää Ina-rin kunnan kulttuuritoimi yhdessä Hotelli Kultahipun kanssa.

Nopsajalan konserttiin voi ostaa lippuja ennak-koon Lippupalvelu.fi –nettipalvelusta sekä Iva-lon pääkirjastosta kesä-kuun alusta alkaen kirjas-ton aukioloaikoina. Mak-suvälineenä kirjastossa käy ainoastaan käteinen. Lippujen hinnat ovat 15 euroa ja S-etukortilla 13 euroa.

Nopsajalka su 26.7. klo 17 Hotelli Kultahipun alueella

Nopsajalka päättää Inariviikot

Kirppispäivässä tavara kiertääja vaihtaa omistajaa

Pihamarkkinat SavottakahvilassaSavottakahvilan perinteiset Pihamarkkinat jär-

jestetään 23.7.−Perinteen mukaan meillä on Päivän menuna

Inarinjärven paistettuja muikkuja ja uudet peru-nat sipulivoikastikeella sekä punajuuri. Lisäksi myös poronlihakeittoa, kertoo Savottakahvilan emäntä Kaisa Särkelä.

Pihamarkkinoiden myyntipaikat ovat ilmaisia. Tapahtumassa kisataan myös Kaiken kansan kul-takisojen ja tikanheiton merkeissä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Pihamarkkinapäivät kruunavat klo 16.00 Töy-sän 40-henkinen Kruununhääryhmä, joka esittää pohjalaista hääperinnettä.

−Pohjanmaalla entisajan häät ovat olleet hyvin komeat, yleensä koko kylän ja sukujen suuret juh-lat. Usein on pidetty jopa kaksipäiväiset häät ja näi-tä häitä on nimitetty kruunuhäiksi. Kruunuhäissä musiikki tanssi, ruoka ja juoma ovat olleet mor-siusparin lisäksi pääosissa, kertoo toiminnnanjoh-taja Helli Loukasmäki Töysän 4H-yhdistys ry:stä.

Kruunuhäät-nimitys tulee siitä, että morsian on kantanut hääjuhlan ajan päässään kaunista kruu-

nua, joka häiden jälkeen on “päänpeit-täjäisissä” otettu pois ja morsiamelle on asetettu huivi päähän. Koko hääväki on pukeutunut vanhan tyylin vaatteisiin. Töysän Nuorisoseuran kruunuhääpe-

rinne vie aina 1950-luvulle asti.

Pihamarkkinat Laanilan Savottakahvilassato 23.7. klo 10 alk.

Tarkka ohjelma

osoitteessa:www.inariviikot.fi


Vesicrosskisoissa ajetaan moottorikelkoilla kilpaa ve-den päällä. Vesicrossia on ajet-tu Ivalossa kilpaa jo vuodesta 1993 lähtien. Kisoja on ympäri Lappia viikon välein kesäkuun lopulta elokuulle. Tänä kesänä Ylä-Lapin Moottorikelkkailijat Ry järjestää Ivalon WaterCros-

sit Hotelli Kultahipussa, Ivalo-joen rannassa.

Ivalolainen vesicrosskus-ki Joni Maununen nähdään myös Ivalossa kisaamassa vet-ten päällä kelkallaan. Hän on lajin kokeneimpia kuskeja poh-joisessa. Muutenkin hän ajaa

kelkalla ympäri vuoden. Mikä sitten pitää miehen ja kelkan vetten päällä? Joni Maununen kertoo, että vauhtia minimis-sään n. 30km/h pitää jo kelkan ja ukon veden päällä.

−Mutta yks asia, mikä pitää mielenkiinnon yllä touhuun, on varmaan se jatkuva jännitys siitä, että moottorikelkkahan ei kellu. Muutenkin vesicross on vauhdikas ja haasteita pullol-laan oleva kisamuoto ja harras-tus, sanoo Maununen.

Joni Maununen harjoittelee lajia luvallisella ajoharjoittelu-lammella. Enimmäkseen ve-sicrossinharrastajat ovat mie-hiä. Vain muutama naiskuski löytyy kisoihinkin asti.

− Otan kelkan, työkalut ja kaverit auton kyytiin, sitten ajellaan lammelle kurvaile-maan. Mielellään auringon-paistetta, sääskiä, makkaratu-let ja hiekkaa kaikki työkalu-pakit ja hampaan välit täynä.

Ja parastahan se on sielä tou-huta niin, että on muitaki kus-keja sammaan aikaan sielä pe-lehtimässä, kertoo kelkkamies

harjoittelupäivästään.−Ivalohan on vesicrossin

Monaco. Täällä on koko la-ji keksitty Suomeen aikanaan ja ihan ensimmäinen kotimai-nen kisaki on ajettu Ivalossa yli 20 vuotta sitten. Ja se perinne ei ole katkennut, kiteyttää Jo-ni Maununen.

Ivalon WaterCross-kelkka-kisat ovat Euroopan suurin ja vanhin alan tapahtuma ja sa-malla Inarin kunnan kuumim-pia kesätapahtumia.

− Tapahtuma kerää entiset ja nykyset kyläläiset paikkakun-nalle pitkin Suomea, Norjaa ja Ruotsia, niin että kunnanrajat vain pullistelee, kertoo Mau-nunen tapahtuman suosiosta.

− lltakarkeloitahan on ki-sojen jälkeen koko illan ja pit-kin kylää. Eli sangen muka-va tapahtuma kaikkine oheis-toimintoineen, joka kannat-taa tulla kokemaan ja katso-maan, vinkkaa Ivalon Wa-terCross-kilpailuun osallistu-va Joni Maununen.

Inga-Briitta Magga

Ivalo River Campingin Tina Kiviniemi alkoi puolikymmentä vuotta sitten kehitellä omaa rocktapahtumaa Ivaloon. Kiviniemi haluaakin, että rokkitapahtumassa on jokaiselle jotakin.

− Uusia esiintyjiä pitää olla joka vuosi, ettei porukka kyllästy, kuvailee Kiviniemi.

Tänä kesänä lavalla nähdään Suomen ja Pohjoismaittenkin kuumia, nimekkäitä ar-tisteja ja bändejä mm. Cat Cat, Maya Paak-kari, Pertti Peippo & Ajomiehet, Tervettä Ta-varaa, Mighty 44, Pelle Miljoona, Raaka-Aine ja Hiljaiset Tähdet.

−Pääesiintyjämme perjantaina on tämän vuoden Voice of Finland voittaja Miia Kosu-nen bändeineen. Lauantaina taas yksi kaik-kien aikojen kovimmista ysärijyristä, nimit-täin Solid Base, paljastaa Kiviniemi.

Solid Base on ruotsalainen eurodancemu-siikkia esittävä yhtye. Solid Base julkaisi en-simmäiset singlensä vuonna 1994. Yhtyeen laulajina toimivat Thomas "Teo T" Nordin ja Isabelle Heitman. Heidän tunnettuja kap-paleita ovat muun muassa "Mirror, Mirror", "You Never Know" ja "This Is The Summer".

Yleisö on ottanut festivaalin omakseen ja viime kesänä tehtiin kävijäennätys. Ivalo ei kalpene muiden rockfestareiden rinnalla.

−Joka vuosi on saatava paremmat ja parem-mat Rockit, lupaa Kiviniemi.

Lippuja saa Ivalo River Campingista. IBM

Ivalo Rock 24.-25.7.2015.

Ivalo Rockin yksi odotetuimmista pääesiin-tyjistä on ehdottomasti Solid Base.

Ivalo rokkaa jo kuudetta kertaa

Kelkka kiitää javesi roiskuu vesicrosseissa

Ivalolainen vesicrossaaja Jo-ni Maununen nähdään Ivalon WaterCross-kelkkakisoissa kil-pailemassa lajin paremmuu-desta. Kuva: Jani Sipola.

Taitajat –Crafters myyntinäyttely löy-tyy Ivalon keskustasta, nelostien varrel-ta. Käsityömyyntinäyttelyn pitäjät Arja Nousiainen, Katja Simonen ja Tytti Bräy-sy ovat kaikki käyneet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen käsityölinjan. Jokai-sella on jokin oma juttunsa, mitä tehdä ja jatkojalostaa. Arja sitoo kauniita kirjoja, vihkoja ja kortteja. Katja sanoo olevansa vapaalankahuovuttaja ja Tytti on hopea-työn ammattilainen.

Naisten osaamiset täydentävät toisiaan ja kun taidot laitetaan yksien seinien si-sään, saadaan idyllinen, laadukas ja väri-käs käsityömyyntinäyttely.

Tiloissa on myös monen muun käsityö-läisten kädentaitoja nähtävänä ja myytä-vänä. Valikoima koostuu koruista, kier-rätysmateriaaliompelutöistä, huovutus-töistä, nahka- ja kalannahkatöistä, puu-, luu-, sarvi- ja pahkatöistä, kirjansidon-nasta, akvarellimaalauksista ja perhoista. Jokainen kuukausi tuo esille uusia taitajia ja tekniikoita. On ollut sorvaustöitä, kir-

joneuleita, puukkoja ja käsinvalmistettua poronnahkaa.

Käsityömyyntinäyttelyn erikoisuute-na on se, että käsitöitä tekeviä ammatti-laisia on koko ajan paikalla liikkeessä. Jos vapaahetkiä tulee, pyritään samalla teke-mään omia töitä ja tällöin asiakas voi myös seurata niiden valmistumista. Nykyises-sä paikassa työtila on kuitenkin rajallinen. Kun asiakas kuulee tai näkee tuotteen työ-vaiheet, sen hintakaan ei enää ihmetytä.

Käsitöiden tekeminen kiinnostaa ih-misiä. Yhtenä kesänä kaksi amerikka-laista naista jopa jättäytyivät seurueensa päiväreissulta pois ja jäivät kaupalle kat-selemaan ja kyselemään tuotteiden teke-misestä päivän ajaksi.

Inga-Briitta Magga

Kädentaitoja ja osaamista Ivalossa

” Ivalohan on vesicrossin Monaco. ”

Joni Maununen

Taitajien myyntinäyttelyssä on monen käsityöläisten kädentaitoja nähtävänä ja

myytävänä.


Piiskuntie 5, Ivalo puh 016 661 388, 0400 188 732 [email protected] www.ivalonlaakintavoimistelu.fi

Tervetuloa!T: Ari-Jukka, Melina, Minna ja Erja

• Lääkärin lähetteellä SV-lain mukaisia korvattavia hoitoja• Nikama ja nivelkäsittelyt• Akupunktiohoidot• Kehon koostumusanalyysi• Neurologinen fysioterapia• Lämpö/kylmähoidot• Työfysioterapia• Sähköhoidot• Hieronta• Kuntotestaukset• Tuotemyynti

Lvi-JoBi OyLvi-asennukset ja -huollot + tarvikkeet

Putkien sulatukset, jäädytykset ja avauksetkolmenkymmenen vuoden ammattitaidolla

Jorma Ruokanen, Ivalo040 411 [email protected]

Helpottava Herman

www.helpottavaherman.fi

- kodin pienet korjaus- ja muut työt- puutarhatyöt- ulkomaalaukset

Muista kotitalous-vähennysSoita niin sovitaan jatkosta!

Jussi Kukkala p. 0400 444 780

Reipas työmies avuksi vaikka

seniorille!

LOUNASPIZZA 6,50 € ma–pe klo 11–14

SOITA, TILAA, NOUDA JA NAUTI!Ivalontie 12, 99800 Ivalo

Avoinna: Ma–La 11–21, Su 12–21Kesäaikana: Ma–La 11–22, Su 12–22Puh. 016 661 909

KELLOT•KORUT•KIHLAT•KIIKARIT•LAHJAT• PARISTOT•PALKINNOT•KAIVERRUKSET•

KELLOJEN JA KORUJEN KORJAUSTYÖT

Ikuisesti Sinun • Agálaččat Du • Forever Yours

Palvelemme: ma 10-17, ti-pe 9-17, la 10-14

KELLO- JA KORUKAmARIIvalontie 10, IVALO p. 040-777 6626 www.kellojakorukamari.fi

Pohjois-Suomen Kaiverruspalvelu

KIHLAT IVALOSTA!TAX FREE

Piiskuntie 5, Ivalo www.hammaspojat.com

Puh. 050 544 0431

Erikoishammasteknikon vastaanotto Ivalossa

Inarin saamelaiskirkkoOpastus 15.6.–13.8.2015 klo 12–18

Pielpajärven erämaakirkkoAvoinna joka päivä,ei opastusta

Saariselän Pyhän Paavalin kappeliAvoinna joka päivä, ei opastusta

Ivalon kirkkoRyhmille esittely pyydettäessä mahdollisuuksien mukaan

P. 040 760 4202

16.7. 21.7.

Päätöskonsertissa Nopsajalka, lämppärinä Dilemma

INARIVI IKOT 16.–26.7 .2015

Perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, torihulinaa, festareita, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, esiintyjiä meiltä ja muualta sekä tietysti watercrossia.

Tervetuloa Suomen suurimman ja kauneimman kunnan kesätapahtumiin!

Katso ohjelma: www.inariviikot.fi.

KESÄTAPAHTUMIA KAIKENIKÄISILLE!

TANSSII - LAULAA - SOI - KALASTAA - HUUHTOO - TARINOI...

Liput päätöskonserttiin Ivalon

kirjastosta 15 €, S-Etukortilla 13 €

sekä Lippupalvelusta (+2,50 €).

25.7. 26.7.

WaterCross-kelkkakisatInariviikot avaa tapahtuman suojelija Signmark

Lasten päivänä mm. leffaa, kalastusta ja limudisko

INTERFLORAP. 016 661 100

www.kaijankukka.com

Ivalontie 9, 99800 IvaloSuomen pohjoisin kukkatalo

kukkasidontaa ammattitaidollaLapin luonnon materiaaleista

Kuulas-toimitilan taidenäyttelytkesällä 2015• Kesäkuussa ”Mistä hahmot syntyvät?” -hiekka-animaatiotyöt: Tamara (Anra) Navgo. Näyttely esillä 3.-26.6.• Heinäkuussa Tiera1-valokuvanäyttely. Valokuvia maailman eri kanteilta. Järjestäjä Valokuvaajaryhmä Tiera / Juha Kauppinen. Näyttely esillä 1.7.-7.8.• Elokuussa ”Sähköä ilmassa” - Ylä-Tuuloman voimalaitoksen rakentamisen ja sähkön tuontisiirron 50-vuotisjuhlanäyttely. Avajaiset 14.8. klo 15. Näyttely esillä 14.8.-13.9.2015. Järjestäjät Suomi- Venäjä-seuran Ivalon Osasto ry / Inergia Oy

Kuulas on avoinna kesäkaudella 3.6.-7.8. arkisin klo 12.00-18.00. Elokuussa 14.8. palataan tavallisiin auki-oloaikoihin keskiviikkoisin klo 16-19 ja viikonloppuisin klo 12-16. Kansalaisopiston ja kulttuuritoimen Kuulas-tila sijaitsee osoitteessa Ivalontie 6, Ivalo.

Näyttelyyn on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Useiden toimittajien keittiökalusteita. Katso kotisivuiltamme

www.verhoilujapuutyokukkala.fi

Kodin remontit ja verhoilutyöt

•keittiökalusteetja-remontit•wc-kalusteet,peililiukuovet•sisä-jaulkoremontitjamaalaustyöt•ovienjaväliovienmaalauksetruiskulla•huonekalujenverhoilutjaentisöinnit•veneidenkuomut•sälekaihtimet•puusepäntyöt,massiivipuukalusteet•erikoiskalusteet,ulko-ovet,ikkunat•portaat

Verhoilu ja Puutyö Kukkala Oy

Keittiön ostajalle sälekaihtimet kaupan päälle!

Vasantie4,0405466874

Lelu-Tapuli

Lelu-Tapuli, Ivalontie 4, 99800 Ivalo, Puh. 040 7690 602

Avoinna: Kesä- ja elokuu ma-la 9-19

Lelu-Tapuli Ivalo

Kuksat, puukot, design-tekstiilit ym.Puu- ja nahkatuotteisiin kaiverrukset (sis. hintaan)

TERVETULOA!Heinäkuu ma-su 9-20

• LELUT• LAHJAT• SISUSTUS• KAHVILA• KIRPPUTORI• MATKAMUISTOT


ExtraKatiskakoottava

1790

Aurinkopaneeli125 w19900

Säädin20 A 6500

CrystalValopetrooli

5 L1180

10 L 2280

KiporVesipumppuBensiini 2”

25000

Huussikuivike40 L

920

SkeeterVacHyttysloukku

47900

Palvelemme:ma–pe 9–18la 9–15

Ivalontie 15, IVALOp. 016 662 095

Kaikkea autoiluun ja vapaa-aikaan

• Autotarvikkeet • Renkaat • Veneet/perämoottorit• Hydrauliikka • Huollot • Moottorikelkka-/auto- vuokraus ja myyntiAvoinna ma-pe 8-17, la 9-13, Rovaniementie 20, 99800 Ivalo, [email protected]. 016-662 346 Päivystys: Mauri 0400-125 560, Seppo 0400-150 100, Vladimir 0500-690 180

Ivalon Auto Oy

Kaikille tilauksille toimitus 0€ • Postiennakko 0,90€ • Bussiennakko 0,90€

Psst! Tällä QR-koodilla yllätys verkkokaupassamme :)

Katso koko tuotevalikoimamme

osoitteessa www.annahoivaa.fi

Löydät hoivatuotteet myös eläinystäville!

Microlife BP A6 PCVerenpainemittari

Mittaa verenpaineen ja pulssin sekä tunnistaa eteisvärinän!

9900

Abilar 10% Pihkasalva 20g

1890Microlife FH 80Lämpötyyny

Lämpenee nopeasti, turvallinen käyttää. Konepestävä päällinen.

2900Microlife FH 422

LämpöpetauspatjaTasainen lämmönjako, 6 lämpö-

tilatasoa. Konepesu 40°C.

8900

-tuotteet ihmisille ja eläimille!

Meiltä myös

Meillä voit maksaa TUOHELLA

– kysy lisää myymälästä

Lapin Toimistotieto OyPetsamontie 5, 99800 Ivalo • Puh. 020 152 0390

Ark. 9–17, la–su suljettu

Elisan 4G-verkko on tutkitusti kattavin*

vertaaverkkoja.fi*Lähde ECE Oy. Tutkimus 4/2015.

DNA SONERA

Meiltä edulliset Elisan Saunalahti

-liittymät

UUSINTA TEKNIIKKAA

&PARASTA PALVELUA

SUOMALAISELTA

TELEVISIOT

TOIMISTO- TARVIKKEET

TIETOTEKNIIKKAPUHELIMET JA

LIITTYMÄT

• PUHELIMET JA TABLETIT• PUHELIN- JA INTER- NET-LIITTYMÄT• IT-PALVELUT• ATK-LAITTEET• VIDEOTYKIT• TULOSTIMET• MONITOIMILAITTEET• KOPIOKONEET• KASSA- JÄRJESTELMÄT• TOIMISTO- TARVIKKEET• YLLÄPITOPALVELUT• HUOLTOPALVELUT

-LIITTYMÄT

Ivalon keskusta, Ivalontie 7. Avoinna ma-pe klo 10-17.

Käsityömyyntinäyttely

PAIKALLISTA KÄSITYÖTÄ

Mitä kesätekemistä suosittelisit Ylä-Lapissa?

Kulta-Lapissa riittää teke-mistä koko loman ajaksi. Tän-ne matkustavan kannattaa muistaa myös se, että täältä pääsee myös helposti ” ulko-maille” kuten Norjaan tai Ve-näjälle. Mitä pohjoisessa kan-nattaa lomalla tehdä. Oula Guttorm Inarista antaa oman vinkkinsä.

− Kesä kuluu töissä tapahtu-mia järjestellessä. Olen tuotta-jana Juutua Midsummer Night – festivaalissa sekä Ijahis idja – alkuperäiskansojen musikki-festivaalissa. Näissä riittää ar-kipäiviksi puuhaa ja viikonlo-put menee sitten festarikeikoil-la ympäri pohjoiskalottia. Tä-nä kesänä keikkailen SomByn, Ailu Vallen, Amocin ja Iŋgá-Máret Gaup-Juuson Mingá-yhtyeen kanssa. Niinpä viikon-loput ovat oikeastaan täynnä ohjelmaa elokuun lopulle asti.

−Suosittelen matkalaisia vierailemaan saamelaismuseo Siidassa ja saamelaiskulttuu-rikeskus Sajoksessa. Samal-la voi piipahtaa Sámi Duod-ji–kaupassa ostamassa aitoja saamelaiskäsitöitä ja saame-laismusiikkia muistoksi. Li-säksi kannattaa ilman muu-ta käydä Inarijärven risteilyil-lä. Ruokasuosituksena tähän kaikkeen sopii ehdottomasti Hotelli Kultahovin Inari-me-nu. Inarilaista iltaelämää kan-nattaa puolestaan väijyä Pa-PaNa baarissa. Retkikohteis-

ta Otsamo-tunturin valloitus tai Pielpajärven erämaakirkko ovat mainioita kohteita.

− Inarin alueella on paljon mukavia kesätapahtumia. Suo-situksissa vedän sen verran ko-tiin päin, että Lapin juhannus kannattaa kokea Inarissa Juu-tua Midsummer Night – ta-pahtumassa. Lisäksi elokuus-sa järjestettävä alkuperäiskan-sojen musiikkifestivaali Ijahis idja on ehdottomasti vierai-lun arvoinen tapahtuma. Tä-nä vuonna on mukana paljon joikua, mutta myös modernia saamelaismusiikkia. Tapah-tuman pääesiintyjä on Ruot-sin Talent-voittaja Jon Henrik Fjällgren. Tänä kesänä tuskin ehdin itse vierailemaan kovin

monessa tapahtumassa keik-kakiireiden vuoksi.

Oula Guttorm antaa vinkkinsä siihen, mitä pohjoisessa kan-nattaa lomalla tehdä.


NELLIM

Mitä tehdä Nellimissä?Kolme kulttuuriaNellim on kolmen kulttuurin kylä. Alku-peräiset asukkaat ovat inarinsaamelaisia, 1920-luvun jälkeen kylään muutti suoma-laisväestöä ja sodan jälkeen kolttasaame-laiset.

Ortodoksinen kirkkoPyhälle kolminaisuudelle ja Trifon Petsamo-laiselle pyhitetty kirkko on rakennettu vuonna 1987. Kirkon suunnittelussa on käytetty esiku-vana rajan taakse jääneen Petsamon yläluosta-rin kirkon vanhaa osaa. Kirkon vieressä on or-todoksinen hautausmaa. Kirkon parkkipaik-ka on uusittu kesän alussa; nyt sinne mahtu-vat juhlavieraiden autot ja bussitkin kunnol-la. Kirkkoon kokoontuu paljon ihmisiä aina-kin elokuun lopun Trifon Petsamolaisen py-hiinvaelluksella.

JärvelleNellimistä pääsee kätevästi Inarijärvelle, joko vuokraveneellä tai matkailuyrittäjien kautta.

Paatsjoen siltaItäinen naapurimme Venäjä on ihan siinä vie-ressä. Paatsjoen sillalta aukeavat hienot joki-maisemat sekä näkymät kummankin valtion rajavartiotorneille.

ErähotelliNellimin Erähotelli tarjoaa matkailijoille ja paikallisillekin monenlaisia palveluita, muun muassa majoitusta, ruokaa, kanootteja, ve-neitä, opastettuja veneretkiä, saunan ja pi-topalvelua.

Ränni Nellimin uittoränni on rakennettu seudun suurten savottojen alkaessa vuonna 1929. Se on hyvä päiväretkikohde koko perheelle. Pe-

rinteinen rännijuhla järjestetään lauantaina 25.7. klo 14 alkaen. Siellä voi tutustua ränniin, sen historiaan, tavata tuttuja, syödä ja juo-da hyvin sekä nauttia Nellimin tunnelmasta.

KalastusNellimin uistelukisat pidetään 11.-12.7. En-simmäinen päivä on Siikauistelu ja seuraava päivä on nimetty Itä-Inarin uisteluksi. Uis-telukisat järjestävät Itä-Inarin Erä- ja kala-miehet ry.

TieNellimin tien kunto ja sen rakentaminen ovat ikuisuuskysymys, josta riittää puhuttavaa ky-läläisten kanssa. Saadaanko tietä ikinä korjat-tua, jää nähtäväksi.

Satamasta pääsee helposti Inarijärvelle.

Nellimin ortodoksinen kirkko.

Canoe and Kayak Tours & RentalMelontaretket ja vuokraus

[email protected]+358 50 40 300 40

TÄYDEN PALVELUN LOMAILUA NELLIMISSÄMajoitusta hotellihuoneissa, huoneistoissa ja mökeissä, à la carte -ravintola, baari, kahvila, asuntovaunualue, vuokrattavana moottori- ja soutuveneitä, kanootteja sekä kajakkeja.

VARAA ITSELLESI ERÄMAALOMA

KAIKILLA MUKAVUUKSILLA!

[email protected]. 0400 809 949

Lap issa tapahtuu JOKA VIIKKOInarin ja Utsjoenpaikallisuutisetkerran viikossakotiisi

Tilaa, lue ja pidä Lappi lähellä sydäntäsi!

TUTUSTUMISTARJOUSUusille tilaajille

6 kk vain 35€Tarjous on voimassa 31.8.2015 asti.

Lehden saaja

Jakeluosoite

Postinumero- ja toimipaikka

Puhelin, sähköposti

Maksaja, ellei ole sama kuin lehden saajaNimi

Jakeluosoite

Postinumero- ja toimipaikka

Puhelin, sähköposti

Tilaukset helposti myös netissä www.inarilainen.fi/tilauksettai soittamalla 020 710 9050Mainitse tilatessasi TUTUSTUMISTARJOUS

Tee t

ilaus

, lei

kkaa

irti

ja p

ostit

a, p

ostim

aksu

on va

lmiik

si m

akse

ttu

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

INARILAINEN

Tunnus 500967000003VASTAUSLÄHETYS

TUTUSTUMISTARJOUS uusille tilaajille6 kk määräaikainen tilaus 35 €Tarjous on voimassa 31.8.2015 asti ja koskee kotimaan tilauksia.Kysy ulkomaan tilauksista erikseen: 020 710 9050


INARI Mitä tehdä Inarissa?NimetInari on Suomen suurim-man kunnan nimi. Ivalo on Inarin kunnan päätaajama, jossa sijaitsevat esimerkiksi virastot. Inarin kirkonkylä (tai vain Inari) on kunnan entinen hallinnollinen kes-kus, joka sijaitsee Ivalosta noin 40 kilometriä pohjoi-seen.

SajosKirkonkylälle avattiin vuon-na 2012 uusi, upea saamelais-kulttuurin keskus, Sajos. Sajo-ksessa kokoontuu mm. saa-melaiskäräjät. Siellä on myös saamelaiskirjasto, saamen-käsityökauppa Sámi Duodji, Saamelaisalueen koulutus-keskuksen luokkatiloja sekä saamelaisarkisto.

SiidaSaamelaismuseo Siidasta saa kattavan tietoannoksen saa-melaiskulttuurista. Siidassa sijaitsee myös Metsähallituk-sen Ylä-Lapin luontokeskus ja sen näyttelyt, jotka kerto-vat pohjoisesta luonnosta. Sii-dan museokaupasta saa mo-nenlaisia, laadukkaita poh-joisen tuotteita. Siidassa on myös ravintola Sarrit.

InarijärviInarijärvi on Inarin kunnan helmi, maamme kolmannek-si suurin erämainen järvi. Sy-vin kohta on 95 metriä, joka sijaitsee Vasikkaselällä. Jär-ven keskisyvyys on 15 met-riä. Inarijärvi laskee Paats-jokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Järvessä on 3318 saarta, joista monet ovat nähtävyyksiä.

Monella järven paikoista on mielikuvitusta herättävä nimi. Yksi niistä on Siggan-itkemäsalmi. Salmi on ta-run mukaan saanut nimen-sä Sigga-neitosen rakkaus-ongelmista. Siggalla oli kak-si kosijaa, joiden välillä hän ei osannut valita. Seurakun-nanvanhimmat keksivät käte-vän keinon: kosijat pistetään kapean salmen vastarannoil-le, he ampuvat toisiaan jousi-pyssyllä, ja kumpi jää henkiin, saa Siggan omakseen. Jousi-miehet surmasivat toinen toi-sensa, mikä sai Siggan loput-tomaan itkuun. Salmi nimet-tiin tapahtuman mukaan. Ki-veä jolta Sigga seurasi ampu-mista alettiin kutsua Morsia-menkiveksi.

Kuuvan salmi on Matti Kuu-va -nimisen henkilön kaiva-ma salmi. Hän teki kaivutyö-tä sata vuotta sitten, työkalu-naan lapio. Kanavan kulkee järven koillisosassa sijaitse-van niemen läpi. Pari sataa metriä pitkän ja pari metriä leveän kanavan kaivamiseen meni kymmenen vuotta, mut-ta tämän jälkeen Kuuvan ve-ne matka kylille lyheni 30 ki-lometrin verran. Kaivaja pe-ri myöhemmin muilta ve-neilijöiltä maksua kanavan käytöstä.

UkonkiviUkonkivi on erikoisen muo-toinen, korkea saari Inari-järvellä, joka näkyy Kirkon-kylälle saakka. Saari on saa-melaisten pyhä paikka, jon-ne aikoinaan uhrattiin juma-lille. Ukolle järjestetään Kir-konkylältä risteilyjä.

Ukolta näkyy Hautuumaasaa-reen, jonne haudattiin Ina-rin vainajia 1700-luvlla. Pe-tojen takia kuolleet piti hau-data saareen. Vuonna 1793 vainajia alettiin haudata lä-heiseen Hiekkasaareen, jon-ne viimeinen hautaus tehtiin vuonna 1904. Sodan jälkeen matkailijat eivät kunnioitta-neet hautarauhaa, vaan vei-vät hiekan alta paljastunei-ta luita mukanaan. Nykyisin näille saarille ei saa rantau-tua lainkaan.

JääluolaKorkia-Mauran saarella sijait-see Jääluola. Siellä jää ei sulaa

kesälläkään. Jään paksuudek-si on arvioitu jopa 15 metriä. Luolassa kannattaa olla va-rovainen; jääreikiin on vuo-situhansien aikana tippunut ja menehtynyt useita ihmi-siä. Rannasta löytyy Metsä-hallituksen laituri ja tulete-kopaikka.

Veneillen järvelläInarijärvi on veneilijän pa-ratiisi, ja sieltä löytyy loput-tomasti reittivaihtoehtoja. Reitistä riippuen voi mennä päiviäkin, ettei veneilijä ta-paa muita ihmisiä. Veneellä liikkujan kannattaa kuiten-kin muistaa, että järvi on syr-jäinen, eikä sieltä mahdolli-sen hädän tullessa pääse hel-posti sivistyksen pariin. Ke-lit voivat vaihtua pikaisesti-kin. Huonoa säätä ei kannata lähteä uhmaamaan, vaan on parempi jäädä odottelemaan poutaa. Inarijärvessä on pal-jon lohikalaa.

PielpajärvenerämaakirkkoPielpajärvellä sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne rakennettiin Inarin ensimmäinen kirkko vuon-na 1646. Nykyään paikalla oleva kirkko on sekin vanha, rakennettu vuonna 1760. Pielpajärvelle pääsee 4,5 kilometrin pituista luonto-polkua pitkin. Inarijärven risteilyltä on myös mahdol-lista jäädä Pielpalle vievän polun varteen.

SaamelaiskäsitöitäInarin kirkonkylää pidetään saamenkäsitöiden luvattuna

paikkakuntana. Sámi Duodji ry:llä on myymälä Sajoksessa, jossa on laaja valikoima uniik-keja saamenkäsitöitä. Myy-mälästä löytyy myös Suomen laajin saamelaisen musiikin ja kirjallisuuden valikoima.

SaamelaiskirkkoVuonna 1951 rakennettiin Inarin saamelaiskirkko vuo-den 1940 pommituksessa tu-houtuneen kirkon raunioille.

OtsamoYhdeksän kilometrin päässä kylältä kohoaa Otsamo-tun-turi, jolta on mahtavat näkö-alat lähiympäristöön. Tuntu-rille vie merkitty polku kes-kustasta. Lähtöpiste on Siidaa vastapäätä, Nelostien toisella puolella. Huipulta voi myös jatkaa matkaa myös Riutu-laan, jonne matkaa on kym-menen kilometriä tai oikais-ta Rovajärvelle, kolmen kilo-metrin päähän.

Juutuanjoki7,5 kilometrin pituinen Oi Juutua! -luontopolku lähtee samasta paikasta kuin Otsa-mon reitti. Luontopolulle on koottu tarinoita Juutuan kul-kijoista, tapahtumista ja ka-lastuksesta. Lähiluontoon on helppo päästä.

KoskenlaskuaLuonto-Lomilta voi tilata koskenlaskua kumilautalla Juutuanjoen koskissa. Sopii koko perheelle.

Inarin kartta sivulla 22

Nils Henrik Magga 040 195 6066

Taksipalvelua Inarissa

•VuokrataankumiteloillaMINIKAIVURIkuljettajankanssataiilman. Koneenpaino1,7tonnia.•MyydäänPOLTTOPUITA

Tervetuloa saamelaiskyläämme! Majoitusta koskinäkymin, juuri remontoidut

historia-teemaiset huoneet, mahtava Aanaar-ravintolamme ja ympäristön monet tekemiset.

Tiervâpuáttim!

Saarikoskentie 299870 InariPuhelin 016-511 [email protected]

Kesät talvet Inarissa!

Koko perheelle sopivia käsitöitä. Hinta tehtävän työn mukaan. Ryhmille ennakkovarauksella.

sajos@samediggi.� Petteri Laitin juhlanäyttely 26.6.- 30.9.

Tu l e t e k e m ä ä n o m a s a a m e n k ä s i t y ö m u i s t o k s i , e l ä m y k s e k s i , a j a n k u l u k s i !

Saamenkäsityöpajat: ma-pe klo 11-17 (1.7.-14.8.)Opetuskielet: suomi, englanti, saame

Sajos kesä:Info ma-pe klo 9-17Duodji Shop ma-pe klo 10-17Ravintola Lyeme ma-pe klo 10-17

T A I D E T T A S A J O K S E S S ASaamelaiskulttuurikeskus

INARI

+358-(0)10 839 3109

Sajos on saamelaiskulttuurin keskus. Kuva: Sajos.

Venezuelalainen valokuvaa-ja Antonio Briceño kuvasi Saa-menamaan elämää ja ihmisiä vuosina 2009 ja 2010. Valoku-vista koostettu näyttely 520 Bohcco – 520 Poroa avattiin Saamelaismuseo Siidassa maa-liskuussa. 520 Bohcco -valoku-vanäyttelyn tuotokset kerto-vat saamelaisista, heitä ympä-röivästä arktisista olosuhteis-ta ja poroista.

− Kiinnostuin valokuvaus-

matkoillani myös saamenkie-lestä, sen sanaston rikkaudes-ta ja uhanalaisuudesta. Näytte-lyn nimi on kunnioitus kielel-le. Saamenkielessä on 520 po-roa tarkoittavaa ja kuvaavaa sanaa, jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen, Briceño muistelee vierailujaan Lapissa.

Antonio Briceñon näyttely on sekä visuaalinen että kieli-tieteellinen löytöretki ja se oli ensimmäisen kerran esillä Ca-

racasissa vuonna 2011. Näyt-telyissään valokuvaaja pyrkii hakemaan aina uusia aiheita ja tekniikoita. Hänellä on ol-lut kyky löytää uusia maailmo-ja sen takaa, mitä hänen kame-ransa etsimessä tuntuu aluksi näkyvän. Teokset ovat elinvoi-maisia, ja niistä huokuu valtava kunnioitus kuvissa olevien ih-misten integriteettiä ja identi-teettiä kohtaan.

520 Bohcco -näyttely on saa-

vuttanut päämääränsä ja sen koti sijaitsee nyt Saamelais-museo Siidassa.

−Olemme saaneet 520 Bohcco –näyttelyn Antonio Briceñolta lahjaksi. Tämä lah-joitus on omistettu Siidalle ja Suomen saamelaisille, kertoo Saamelaismuseo Siidan joh-taja Sari Valkonen.

520 Bohcco-valokuvanäyttely Siidassa 18.10.2015 saakka.

Antonio Briceñon 520 Bohcco-näyttely lahjoitettiin saamelaisille


Inarijärven rannalla

p. +358 50 341 2365e-mail: [email protected]

URUNIEMENTIE 5, 99870 INARI

Rauhallinen paikka

Mökkejä – Sauna

TOIVASEN RANTAMÖKIT

www.toivanencottages.com

Majoitus-, Caravan- ja Leirintäpalveluja luonnonkauniilla paikalla Inarijärven rannalla

www.uruniemi.fi P. +358 50 371 8826

Uruniementie 7, 99870 INARIE-mail: [email protected]

INARIN TAKSIPALVELUArrelan taksit / Soili ja Markku

0400 982 4771 + 4 henkilöauto1 + 8 INVA, MB Vito1 + 8 INVA, MB Sprinter

24 hvrk

Petteri Laitin juhlanäyttely avaa Sajoksen näyttelytilat saamelaisille taiteilijoille

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa avataan näyttely-tilat saamelaisille taiteilijoille. Ensimmäisen näyttelyn avajai-sia vietetään 25.6, jolloin Pet-teri Laitin juhlanäyttely ava-taan yleisölle.

Saamelainen käsityötaiteilija Petteri Laiti on syntynyt 1950 Utsjoen Kuolnassa, Tenoon laskevan Inarijoen rannalla ja kuuluu saamelaisen käsityön uranuurtajiin. Laiti on saanut käsityön ammattitaidon su-kunsa perintönä.

−Isä oli käsityölainen ja val-misti käyttöesineitä, kuten ah-kioita, rekiä ja poron länkiä po-romiehille tilauksesta ja äiti on hallinnut tekstiilityöt valmista-en muun muassa silkkejä, vöi-tä ja päähineitä, Laiti kertoo.

Petteri Laiti sanoo kasva-neensa kilvan lastukasan kans-sa jo kotonaan isän tehdessä käsitöitä.

−Ennen ei ollut erikseen verstaita, vaan työt tehtiin pir-tissä ja pihalla, muistelee Laiti.

Laiti on valmistunut hopea-sepäksi vuonna 1984 ja valmis-tumisen jälkeen hän perus-ti Inariin Átelje Samekin. Nyt mestarin siirtyessä eläkkeelle, hänen työtään jatkaa Sami Lai-ti, joka on isänsä opissa käy-

nyt kisälliksi ja opiskellut alaa myös Saamelaisalueen koulu-tuskeskuksessa.

Petteri Laiti on suomen tun-netuimpia saamelaisia käsityö-läisiä ja hän hallitsee monipuo-lisesti, jopa uusiokäyttäen, pe-rinteisiä käsityötaitoja. Laiti on

erikoistunut pahka- ja sarvitöi-hin sekä puukkoihin, mutta on myös jalostanut porosta saa-tavia eri materiaaleja käsityö-käyttöön. Hänen hopeatyönsä tunnetaan erityisesti siitä, et-tä hän on yhdistänyt hopeaan perinteisen käsityön materiaa-

leja ja muotoja luovalla taval-la. Käsityömestarin pahkatöi-tä ja saamelaishopeita on esi-telty useissa näyttelyissä Suo-messa ja ulkomailla.

Petteri Laitin juhlanäyttely Sajoksessa 25.6.-30.9.2015.

On tärkeää ymmärtää ja tietää esineiden sisältö, viesti ja käyttötarkoitus. Perinteiset tuotteet ovat muodoltaan ja koristelultaan osattu kehittää eri materiaalien ominaisuuksia hyväksi käyttäen kor-kealaatuiseksi ja eläväksi kansantaiteeksi. Tämän kansantaiteen pitää antaa elää ja palvella yhteis-kuntaa. (Petteri Laiti) Kuva:Terhi Tuovinen

Inarijärven risteilijä M/Y Inari III liikennöi Inarijärvellä. Kesä-aikaan järjestetään päivittäin risteilyjä. Risteilyn kesto on 2,5 tun-tia ja sen aikana käydään sään salliessa maissa Ukonkivellä, van-halla saamelaisten pyhällä paikalla.

Risteilyltä on myös mahdollista jäädä Pielpavuonoon, ja jatkaa matkaa kävellen Pielpajärven erämaakirkolle. Erämaakirkolta tulee yhteensä seitsemän kilometrin kävelymatka takaisin Siidaan. Jää-minen Pielpavuonoon onnistuu ainoastaan sään salliessa ja kello 13 risteilyllä. Siitä on ilmoitettava henkilökunnalle laivaan saavut-taessa. Risteilijä pysähtyy Pielpavuonossa ainoastaan tarvittaessa.

Risteilyt kesäkauden alussa 8.6. – 19.6. ja lopussa 11.8. – 20.9. kerran päivässä klo 13. Keskikesällä 20.6. – 10.8. risteilyjä tehdään kaksi päivässä klo: 13 ja 17.

Lähtö Saamelaismuseo Siidan rannassa olevasta satamasta.

Kuva: Ulla Isotalo.

Avoinna joka päivä klo 9–19

Saamelaismuseo & Luontokeskus Inarintie 46, Inari, puh. 0400 898 212

Ravintola Sarrit puh. 040 700 6485

Ulkomuseopäivä 23.7. Käsityömyyntiä, ohjelmaa lapsille ja opastuksia. Lisätietoja www.siida.fi

RisteilemäänInarijärvelle Saamelainen käsityö

on arvostettuaSámi Duodji ry on Suo-

men saamelaisten käsityön-tekijöiden yhdistys, joka pe-rustettiin Inarissa 1975. Yh-distys on saamenkäsityönte-

kijöiden etujärjestö, joka jär-jestää näyttelyitä, neuvontaa ja myyntitoimintaa.

Saamelaiskäsityöksi (Sámi Duodji) ymmärretään saa-

menkielessä käyttötarvikkeet, kuten vaatteet, työvälineet, ta-loustavarat, pyyntivälineet ja korut, jotka on tehty käsin. Käsityöllä on pitkät perinteet.

Myös nykyajan käsityön pe-rinteet ovat luonnonmateri-aaleissa. Saamenkäsityöt teh-dään vanhan perinteen mu-kaan, mutta sovellettuna uu-siin työmenetelmiin ja uuteen käyttöön alueittain.

Tuotteita, jotka on tarkoi-tettu matkamuistoksi ja joilla ei ole perinteistä käyttötarkoi-tusta, ei merkitä Sámi Duodji – merkillä.

lähde:www.samiduodji.com

Saamelaisella käsityöllä on pitkät perinteet. Kuva: Sámi Duodji ry.

Sámi Duodji- on saamelaiskäsityön tavara-merkki- osoittaa ostajille, että tavaran valmistaja on saamelainen- suojella saamenkäsityön laa-tua- on merkkinä siitä, että saa-menkäsityö on elävä perinne.


Inarin kylällä sijaitsevassa saamelaiskulttuurikeskus Sajo-ksessa toteutetaan tänä kesänä jo kolmatta vuotta perinteis-ten ja vähän modernienkin saamen käsitöiden työpajoja.

Työpajoissa perinteistä kiin-nostuneet matkailijat pääsevät itse tekemään saamen käsitöi-tä matkamuistokseen ja samal-la oppimaan saamen käsitöi-den historiasta ja perinteistä.

Käsityöpajassa asiakkaat

saavat valita eri käsityövaih-toehdoista mieleisensä ja teh-dä käsityöohjaajan avustama-na itselleen matkamuiston. Kä-sitöiden teon lomassa käsityö-ohjaaja kertoo saamen käsitöi-den historiasta ja perinteistä sekä omista käsityötavoistaan.

Käsityöpajat ovat osa Sajok-sen kulttuurillisen sisällöntuo-tannon kehittämistä. Käsityö-pajojen tarkoitus on lisätä saa-men käsitöiden tunnettavuut-

ta ja levittää sitä kautta tietoa saamelaisista alkuperäiskan-sana. Käsityöpajat toteutetaan yhteistyössä Sajoksessa sijait-sevan saamen käsitöiden kau-pan, Duodji Shopin kanssa.

Erilaisia käsitöitä erilaiseen tarpeeseen

Saamen käsitöillä on pit-kät perinteet ja yleisesti saa-men käsitöiksi ymmärretään

käyttötarvikkeet, kuten vaat-teet, työvälineet, taloustava-rat, pyyntivälineet ja korut, jotka on tehty käsin. Myös ny-kyaikana käsitöiden perinteet ovat luonnonmateriaaleissa, käsityöt tehdään vanhan pe-rinteen mukaan soveltaen uu-siin työmenetelmiin ja uuteen käyttöön alueittain.

Sajoksessa asiakas voi tehdä kesän aikana oman aikataulun-sa puitteissa tina- tai helmiran-nerenkaan, tiuhtanauhan, ve-rasta tehdyn kantopussin tai laukun ja poronahkaisen pus-sukan eli sisnapussin. Käsi-työpajat toteutetaan Sajoksen valoisassa pääaulassa maksua vastaan. Ryhmien tulee varata oma työpaja-aika, jotta heille voidaan järjestää tarvittaessa lisäohjaajia.

Sajoksen käsityöpajat ajalla 1.7. - 14.8.2015 arkisin klo 11–17.

Saamen käsitöidentyöpajoja Sajoksessa

Sajoksessa asiakas voi tehdä kesän aikana oman aikatau-lunsa puitteissa vaikkapa tina-rannerenkaan.

Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja järjestetään sille vakiintuneena ajankohta-na elokuun puolessa välissä Inarin kirkonkylällä. Tapahtuman teema on Vilda duoddarat (suom. Villit tunturit). Teeman tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Enontekiön ja muun länsipuolen joi-kuperinnettä sekä uudempaa saamelaismusiik-kia. Villit tunturit kuuluvat Ijahis idjan konser-teissa, joita järjestetään sekä saamelaiskulttuu-rikeskus Sajoksen pihalle rakennetulla festivaa-lialueella että Sajoksen isossa auditoriossa. Fes-tivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu myös pe-rinteinen lasten ja nuorten päivä konsertteineen, saamelaismuseo Siidassa järjestettävä musiik-kiseminaari sekä saamelaismusiikkiin keskitty-vät klubi-illat.

Ijahis idjan pääesiintyjä on tänä vuonna ruot-sinsaamelainen Jon Henrik Fjällgren yhtyeineen. Fjällgren nousi suuren yleisön tietoisuuteen voit-tamalla Ruotsin Talent-kilpailun, Talang Sveri-gen viime vuonna. Kilpailun aikana Fjällgren teki tunnetuksi koskettavia joikujaan kuten ”Daniel’s joik” (suom. Danielin joiku”) ja ”Mitt hem är mitt hjärta” (suom. Kotini on sydämeni). Tänä kevää-nä Fjällgren osallistui Ruotsin euroviisukarsin-toihin, Melodifestivaliin. Hän sijoittui upeasti toiseksi kappaleella ”Manne leam frijje” (suom. Olen vapaa). Kilpailun jälkeen julkaistu uusin-tapainos albumista ”Goeksegh – Jag är fri” nou-si Ruotsin albumilistan toiselle sijalle.

Fjällgren on syntynyt Kolumbiassa. Elämänsä ensimmäiset kuukaudet hän asui lastenkodissa, kunnes puolen vuoden ikäisenä hänet adoptoi-

tiin ruotsinsaamelaiseen poronhoitajaperhee-seen Härjedaleniin. Pian Talang Sverige -kilpai-lun jälkeen Jon Henrik Fjällgren julkaisi albumin ”Goeksegh” (suom. Revontulet). Albumi nousi korkeimmillaan Ruotsin virallisen albumilistan kuudennelle sijalle.

Jon Henrik Fjällgren on noussut nopeasti suu-reen suosioon saamelaisalueella, mutta myös ym-päri Pohjoismaita. Viime kesänä hän konsertoi Ruotsin suurimmilla festivaaleilla sekä monissa saamelaismusiikkitapahtumissa.

Ijahis idja on ainoa saamelaismusiikkifestivaali koko Suomessa ja siitä on hiljalleen muodostu-nut yksi merkittävimmistä Pohjois-Lapin kesä-tapahtumista. Festivaalin ohjelma vahvistuu al-kukesästä ja se julkaistaan kokonaisuudessaan kesäkuun aikana mm. tapahtuman omilla net-tisivuilla osoitteessa www.ijahisidja.fi.

Vuoden 2015 Ijahis idjan järjestävät yhteistyös-sä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saa-melaisalueen koulutuskeskus, YLE Sápmi, Inarin kunta, Saamelaismuseo Siida, Taiteen edistämis-keskuksen Lapin toimipiste, ravintola Lyeme sekä Hotelli Kultahovi.

Ijahis idja 13.-16.8.2015.

Ruotsinsaamelainen Jon Henrik Fjällgren on Ija-his idjan pääesiintyjä. Tämä on myös hänen en-simmäinen esiintymisensä Suomen puolella.

Ijahis idjassa kuullaan säveliä villeiltä tuntureilta

Siidan kesässä tapahtuu

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on mo-nipuolinen käyntikohde Inarissa, jossa nähtävää ja koettavaa riittää koko päiväksi koko perheelle. Siidassa toimii saame-laismuseon lisäksi Metsähallituksen luontokeskus, joka tar-joaa retkeilyneuvontaa Pohjois-Lapin upeisiin kohteisiin. Sii-dasta saat tiedon esimerkiksi Lemmenjoen kansallispuistos-sa toimivista yhteistyöyrittäjistä sekä päivittäisestä vuorove-nekuljetuksesta, jolla pääsee nauttimaan upeasta tunturien ympäröimästä jokilaaksosta. Metsähallitus myös huolehtii Inarin kunnan matkailuneuvonnasta, joten paikallisten yrit-täjien palveluista sekä tapahtumista löytyy tietoa Siidasta.

Siidan näyttelyt ovat valmiina vastaanottamaan kesävie-raat. Kolme vaihtuvaa näyttelyä vievät matkalle Varangin vuo-nolle, esittelevät Antonio Briceñon upeita valokuvia ja ker-tovat Veehisten väen tarinaa. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi Siidan pysyvissä näyttelyissä riittää uutta nähtävää niissä ai-emminkin vierailleelle.

Saamelaismuseon historiallinen ulkomuseoalue avataan jälleen kesäkaudeksi. Ulkomuseoalueella pääsee tutustu-maan esimerkiksi Kultamiehen kämppään ja Tirron pihapii-riin, lisäksi voi myös kokeilla taitojaan suopungin heitossa. 52-vuotiaalle ulkomuseoalueelle on myös rakennettu mobii-liopaste, joka videoin, kuvin ja tarinoin kertoo eri kohteista vähän enemmän. Mobiiliopasteen avulla pääsee lukemaan lisätietoja Tirron pihapiiristä sekä näkemään ulkomuseolla kuvattuja ohjelmia.

Kesäkaudella Siidassa järjestetään myös monipuolisesti ta-pahtumia. Inariviikkojen yhteydessä Siidan ulkomuseoalueel-la järjestetään Ulkomuseopäivä, jolloin on luvassa opastettuja kierroksia, käsityömyyntiä sekä -näytöksiä ja ohjelmaa lapsille.

Ulkomuseopäivä Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa 23.7. klo 10-16.


ValkeaporoMökkejä, jokiveneretkiäja kullanhuuhdontaa Lemmenjoella!

VALKEAPORO, LEMMENJOKIpostiosoite: Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo

puhelin: 0400 [email protected] www.valkeaporo.fi

Järvenranta- ja erämaamökkejä sekä ohjelmapalvelujaLemmenjoen seudulla. Jokiveneretkiä Lemmenjoella, opastettujakullanhuuhdontaretkiä valtauksellemme Morgamojalle.

TH

E ORIGINAL

LEM

ME N J O KI G

OL

D

Venekuljetukset Ravadasputoukselleja Kultahaminaan.Vuokrakanootteja ja kanoottikuljetukset.

Katso retkipäivät sivuiltamme!

Mitä tehdä Lemmenjoella?

KultaLemmenjoen kulta löydettiin vuonna 1945. Sitä ennen kulta-ryntäys oli nähty jo Ivalojoella ja kultaa oli löydetty Tankavaarasta sekä Laanilan alueelta. 1900-lu-vun alussa useampikin toivorikas oli etsinyt kultaa Lemmenjoelta, mutta mitään suuria löytöjä sieltä ei silloin saatu. Lemmenjoen kulta löydettiin myöhemmin kuin muut osaksi siitä syystä, että se on pal-jon syvemmässä tuottamattomien maakerrosten alla.

Ranttilan veljekset Uula, Niilo ja Veikko Inarijoen varrelta olivat kuulleet Lemmenjoelta löydetystä kullasta ja lähtivät sodasta päästy-ään etsimään sitä. Kultaa löytyikin joen pohjoisrannalta, Morgamojal-ta. Ensimmäinen, kolmigrammai-nen hippu löytyi syyskuussa. Ker-rotaan, että metallia tunnistaes-saan Niilo oli puraissut siihen ham-paanjäljet. Muutaman päivän aika-na, ennen kylmän syksyn laskeutu-mista Ranttilat löysivät kultaa kol-mekymmentä grammaa.

Seuraavan kesän aikana veljekset palasivat ja löysivät lisää kultaa. Tieto kulta-alueesta levisi nope-asti. Vuonna 1949 alueella oli kai-vajia jo parisataa. ”Niitä alkoi tulla jos jonkinlaista kulkijaa. Kellä pe-suvati kainalossa, kellä tyhjä limsa-pullo patenttikorkilla taskussa kul-lan poiskuljettamista varten. Eikö-

hän niitä parisensataa kulkijaa näi-tä jokivarsia silloin kierrellyt”, ker-too Niilo Ranttila kesän 1948 ta-pahtumista.

Vuosien varrella sadat ja taas sadat kullasta kiinnostuneet ovat seuran-neet Ranttiloiden jälkiä. Lemmenjo-en kultahistoria on pitkä, jännittävä – ja ennen kaikkea työntäyteinen.

LämminLemmenjoki ei tarkoita rakkauden jokea, vaan nimi on muokattu poh-joissaamenkielisestä Leammijohka-nimestä. Se tarkoittaa lämmintä jo-kea; joella paikallisilmasto on muu-ta aluetta lämpimämpi.

KyläNjurgalahti sijaitsee Lemmenjoen rannalla, noin 50 kilometrin pääs-sä Inarin kirkonkylältä. Kylästä löy-tyy matkailijoille ruokaa, majoitus-ta, veneenvuokrausta, vene- ja kul-lanhuuhdontaretkiä.

VaelluksetLemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto. Alueelta löytyy eripituisia mer-kittyjä reittejä mutta myös koske-matonta luontoa omin päin vael-lettavaksi. Vanhat kultapaikat, ku-ten Morgamin Kultala ja Kultaha-mina, sijaitsevat nykyään merkityn retkeilyreitin varrella. Morgamojal-ta löytyy muistomerkki Lemmenjo-

elta löydetyn ensimmäisen kultahi-pun muistoksi.

JoenkielinenJoenkielinen-tunturi sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Njur-galahden kylästä. Tunturille pää-see merkittyä polkua pitkin, ja siel-tä avautuvat mahtavat näköalat.

LuontopolkuJos et ehdi lähteä pitkälle vaelluk-selle erämaahan, voit kulkea noin neljän kilometrin pituisen luonto-polun vanhassa mäntymetsässä.

JokiveneretketLemmenjokea pitkin pääsee tutus-tumaan Ravadaskönkääseen, Kulta-haminaan ja alueen muuhun mah-tavaan luontoon.

MelontaPaikallisilta yrittäjiltä voi vuokra-ta kanootteja, joilla pääsee joelle.

Kullanhuuhdonta Yrittäjät järjestävät tutustumisret-kiä kultavaltauksille.

AteljeeKuuluisan huovutustaiteilijan, Kai-ja Palton ateljee sijaitsee Lemmen-joella.

LEMMENJOKI

Njurgalahdesta pääsee joelle monen paikallisen yrittäjän järjestämillä venekyy-dityksillä tai vuokrattavilla kanooteilla ja kajakeilla. Kuva: Inga-Briitta Magga.

Koko perheen retkipäivää vietetään Lemmenjoella Ina-riviikoilla. Tapahtuma järjeste-tään ensimmäistä kertaa. Kii-lopäältä, Saariselältä, Ivalosta ja Inarista järjestetään ilmai-nen linja-autokuljetus itse ta-pahtumaan. Lemmenjoen ret-kipäivä järjestetään paikallisel-la yhteistyöllä. Mukana ovat Lemmenjoen paikalliset yrit-täjät sekä Metsähallitus, Ina-rin kulttuuritoimi, Saariselän Sanomat.

Lemmenjoen retkipäivänä ohjelmistossa on mm. koko perheen kalastus- ja kullan-huuhdontakisa paikan päällä. Yleisö saa tutustua ja vierailla venekyydityksellä Kaapin Jou-nin tilalla, jossa on ohjelmaa ja nokipannukahvit. Lisäksi pää-

see tutustumaan korugalleri-aan ja huopataiteilijan ateljee-työskentelyyn. Lemmenjoella kuullaan myös tarinoita alueen historiasta sekä Lemmenjoen kansallispuiston vaellusreiteis-tä ja paljosta muusta.

Retkipäivänä pääsee seuraa-maan myös vanhoja Pohjalai-sia kruunun häätansseja se-kä kokeilemaan melontaa op-paan opastuksella. Lemmenjo-en vakituiset reittiveneet kul-kevat Ravadas-putouksille ai-

kataulujen mukaiseksi. Tarjolla on paikallisista raaka-aineista valmistettua hyvää ruokaa. Ja illalla tanssitaan myös perin-teiset kultatanssit.

Retkipäivä Lemmenjoella 24.7.

Koko perheen retkipäivä Lemmenjoella

www.paarmadesign.�

LEMMENJOKI KUTSUUNAUTTIMAAN LUONNON RAUHASTA

PÄIVITTÄINEN, aikataulun mukainen joki-

veneliikenne kullanhuuhdonta-alueille

AHKUN TUPA/LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY

Lemmenjoentie 1030 99885 LEMMENJOKI

TEL. + 358 (0)40 7554306 www.ahkuntupa.fi

JOKIVENERETKI RAVADAS-PUTOUKSILLE (3 t)Lähtö jokiveneretkelle Ahkun Tuvan rannasta.NUOLI-veneet kuljettavat sinut Lemmenjoen kansallis-puiston upeisiin joki- ja tunturimaisemiin. Perillä tutus-tut valkoisena vaahtoavaan Ravadas-putoukseen, jonka jälkeen nautit keittolounaan nokipannukahvien kera avotulilla. Hyvä päiväretki myös ryhmille, kysy tarjous!

Saamelainen perheyrityksemmesijaitsee Lemmenjoen rannalla

Ahkun Tuvallamyynnissä

paikallista käsityötä

35eur/hlöJokiveneretki

Ravadas-putouksille (3 t)

min. hinta 150€

Saamelaiskulttuuriohjelmat historiaa ja nykypäivää

MÖKIT/HUONEET

30-80€/vrk

KAHVILA-RAVINTOLAMME palvelee joka päivä klo 9-21

TERVETUL

OA!VENEAIKATAULU LEMMENJOKI 2015

TIMETABLE-FAHRPLAN

07.06.–16.06. vain iltavuorot, evenings only, nur abends17.06.–16.08. aamu- ja iltavuorot, both mornings and evenings, morgens und abends17.08.–17.09. vain iltavuorot, only evenings, nur abendsNjurguilahti–Ravadas 15 €/hlö/yksi suunta, 15 €/pers./one wayNjurguilahti–Kultasatama 20 €/hlö/yksi suunta, 20 €/pers./one wayLapset alle 12 v. –50 %, children under 12 year –50 %.Pyydämme varaamaan paikat. Please book the seats beforehand. Platzreservierung voraus, bitte.Hinnat sitoumuksetta.

AHKUN TUPA/LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY +358 (0)40 7554 306 +358 (0)16 673 435LEMMENJOKI CAMPING +358 (0)45 1971 123 +358 (0)400 414 294VEIKKO JOMPPANEN +358 (0)400 137 090OLAVI JOMPPANEN +358 (0)40 7705 201PALTTO ELÄMYSRETKET +358 (0)40 7569 075 +358 (0)16 673 413

NJURGUILAHTI 10.00 13.00 17.00 20.00RAVADAS 10.40 12.00 17.40 19 00KULTALAN HAMINA 11.30 11.40 18.30 18.40

AAMU ILTA


Inariviikoilla Lemmenjoella

Retkipäivä PE 24.7.2015

OHJELMAA KOKO PÄIVÄKSI

Katso lisätietoa

ohjelmastainariviikot.fi

mm. •kultakisat ja kalastuskisat koko perheelle •veneretket perinteisillä jokiveneillä Kaapin Jounin tilalle •voit tutustua korugalleriaan ja huopataiteilijan ateljeetyöskentelyyn •Uskallatko kokeilla melontaa? Lisäksi upea esitys Pohjalaisista Kruunun häätansseista ja illalla tanssitaan perinteiset kultatanssit. Retkipäivän toteuttaa Lemmenjoen yrittäjät:Ahkun Tupa, Paltto Elämysretket ja Ateljee Huopapirtti, Elämys- ja majoituspalvelut Lemmenjoen Lumo, Valkeaporo, Kammi Galleria Yhteistyössä: Metsähallitus Luontokeskus Siida, Saariselän Sanomat, Inarilainen ja Inarin kunta.

Kaapin Jounin tilalla

ohjelmaa ja nokipannukahvit!

ILMAISET KULJETUKSETKiilopäältä, Saariselältä,

Ivalosta ja Inarista.

TERVETULOAKoko perhe!

Lapin lomasi kohokohtaLEMMENJOELLA!

hinta . • min. 2henk. 65€/henkilö• min. 4henk. 45€/henkilö+ lounas 15€/henkilöretki sopii myös isoillekin ryhmille, pyydä tarjous!

PALTTO/ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLAATELJEE HUOPAPIRTTI

Lemmenjoen kylätie 100 puh. 0400-287544, 040-7569075

www.lemmenjoki.org

Jokiveneretki Ravadasputouksille Lemmenjoen kansallispuistoon

Vakiolähdöt MA, KE, LA klo 10.30 kesto 4 tuntia• sis.-kahvistelu tai lounas• tarinoita poromiehen arjesta• joikua• tutustu poroihin • vierailu Kaija Palton Ateljee Huopapirtissä

Uutta kesällä

2015

•Järjestämme kullanhuuhdontaretkiä omalle valtaukselle kesto 6tuntia•Mökki majoitusta Lemmenjoen rauhallisella rannalla,

mökit alk. 55e/vrk sis. sauna ja soutuvene.Ateljee Huopapirtti auki päivittäin klo 10-18

TERVETULOA!

Vakiolähdöt ajalla 06.06.-24.06. - 15.07-31.08.2015 (Syyskuussa tilauksesta)

Lohensoutajan matkassaLuonnonkiharainen tukka hulmuaa tuulessa,

kun Johan Erik Valle, Eetu näin kavereitten kes-ken, viilettää Tenon rannalla. Eetu on kotoisin Utsjoelta ja on soutanut Tenolla jo 16 vuotiaasta lähtien. Eetun tavatessa ilo suorastaan tarttuu, kun hän on nauravainen nuori mies. Heti ensim-mäiseksi olen kysymässä tarvitseeko lohensou-tajan treenata talvella kesän soutuja varten. Ee-tu vastaa nopeasti, että hän treenaa talvet sou-tulaitteella kolme kertaa viikossa, jotta ojentajat vahvistuvat. Sitten Eetu nauraa makeat naurut päälle ja sanoo, että nyt hän ei puhu totta. To-siasiassa Eetu on poromies varsinaiselta amma-tiltaan, joka on kaikin puolin raskas, ruumiilli-nen työ. Pitkän talven ja fyysisen urakan jälkeen ei treeniä tarvita kesäksi. Kroppa on kunnossa souduille jo automaattisesti. Eetun kesävalmis-teluihin kuuluu joen läpikäynti talven jälkeen.

−Talven jälkeen joka vuosi käyn joen läpi poh-jamutia myöten ja skannaan kivet omaan pää-koppaan. Talvi liikuttaa kivien paikkaa. Tämä on aina pakko tehdä.

Lohensoutaja Eetu on sosiaalinen ja se hei-jastuu heti tavatessamme. Hän kertoo, että ke-sällä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja saa paljon uusia kavereita ympäri maailmaa. Vaikka yh-teistä kieltä ei kaikkien ulkomaalaisten kanssa olekaan, osaa Eetu olla elekielen turvin vaikka-pa italialaisten kanssa samassa veneessä vaikka koko päivän. Kerran hän olikin parin italialai-sen miehen kanssa lohestamassa. Eetu muiste-lee hauskaa ja koomista tilannetta.

−Elekielellä kommunikoitiin koko päivä. On-neksi miehillä oli hallussa veneturvallisuusasi-at, niitä ei tarvinnut käsimerkein selvittää. Jo-ella soudettiin ja sitten heillä jäi viehe pohjaan kiinni. Yritin sitä siinä sitten elekielellä selvit-tää, että nyt se on kiinni pohjassa. He ymmär-sivätkin, että nyt siellä on napannut iso lohi. No ei siinä mitään, saapasjalkamaan pojat alkoivat-kin väsyttämään ”kalaa” innokkaasti ja lopulta

viehe pääsi oksan karahkasta irti. Italian pojat luulivat, että kala oli ollut kiinni ja olivat erit-täin tyytyväisiä päivään Tenolla.

Tenolla ei ole soutajilla omia reviireitä, vaan jokainen saa soutaa missä haluaa. Eetukin on vapaa kulkemaan missä vain. Eetun vene läh-tee yleensä Aittisuvannosta kahden kilometrin päästä Utsjoelta, hänen perheensä matkailuyri-tyksen Lomakylä Vallen rannasta. Mutta asiak-kaan toiveita kuunnellaan ja vene lähtee tarvit-taessa Aittisuvannosta 20 kilometriä alavirtaan päin olevalta alueelta. Eli miehellä on laaja jo-kituntemus ja kalastusalue.

Vapaa-aikana Eetu tykkää myös kalastaa, mut-ta silloin hän ei lähde soutamaan Tenolle. Sil-loin hän lähtee sivujoille kavereiden kanssa ka-lastamaan. Siellä yleensä tulistellaan ja paiste-taan tikkukalaa.

−Siellä on oma rauha. Se oma juttunsa.Ensimmäistä soutuansa Tenolla Eetu ei

unohda koskaan. Isä Petteri oli vihjaissut 13- ja 15-vuotiaille veljeksille, että kyllä heidänkin pitäisi alkaa jo soutamaan ja tutustumaan koti-jokeen. Aikaisemmin pojat olivat kulkeneet ve-neessä ukkinsa ja isänsä mukana. Saamelaiskult-tuurissa taidot periytyvät sukupolvelta toiselle ja sitä pidetään tärkeänä.

−Sinä kesänä mentiin Henkan kanssa kak-si viikkoa aamusta iltaan, jopa nukuttiinkin ve-neessä. Kun kerta isä käski soutaa, me pojat soudettiin.

Isä oli antanut pojille viehepakillisen erilaisia vaappuja mitä oudoimman merkkisiä ja näköi-siä. Niillä ei nuoret soutajat saaneet yhtään kalaa kahden viikon aikana, vaikka kaikkia kokeiltiin. Pojat tulivat surkeana isälleen kertomaan, ettei

näillä vaapuilla saa yhtään kalaa. Siltä istumal-ta isä oli etsinyt sille päivälle sopivan vaapun ja antanut sen saalistajille.

−Emme soutaneet kuin varttitunnin, niin en-simmäinen 11,5 kilon lohemme oli kiinni. Se oli Eetun ja veljensä Henkan ensimmäinen it-se pyydetty lohi, jonka he saivat Emma-nimis-elä vaapulla.

Johan Erikin eli Eetun matkaan pääsee joel-le tänäkin kesänä. Kaikki on valmiina veneessä odottamassa; vavat ja vaaput. Ei tarvitse kuin saada itsensä rannalle niin Eetu vie joelle. Jokai-sen Lapin kävijän pitää nähdä Teno ja kokea lo-hestus ainakin kerran elämässään.

Inga-Briitta Magga

Johan Erik Vallen vene on valmiina lohensoutuun kahden kilometrin päässä Utsjoelta, Aittisuvannossa. Siellä sijaitsee hänen perheensä matkailu-yritys Lomakylä Valle.


www.inarilainen.fi

www.sompio.fi

KAAMANENMitä tehdä Kaamasessa?KaamanenKaamanen on noin 150 asukkaan kylä Nelostien varressa Muddusjärveen laskevan Kaamasjoen rannalla. Pohjoissaameksi kylän nimi on Gámas, mikä tarkoittaa poron koipinahkaa.

LuontoKaamasesta löytyy naavai-sia, ikivanhoja hongikoita sekä valoisia joenrantakoi-vikoita. Tunturitkaan eivät ole kaukana. Muddusjärvi, Vastusjärvi, Vuontisjärvi ja Kaamasjoki sekä hiekkaiset harjut lyövät oman leiman-sa alueen luontoon.

LintutorniKaamasjokisuun lintutorni on Suomen pohjoisin. Tor-nille ei ole opasteita, mutta sinne on helppo löytää. Ne-lostieltä kääntyy vasemmal-le risteys, jossa on kyltti Saa-melaisalueen koulutuskes-kus. Sen jälkeen tie kääntyy Haapalahdentielle, josta torni jo näkyy-kin tien vieressä. Sieltä avautuu näköala yli koko Kaamasjoen suistoalueen. Kaa-manen on muutenkin lintubongareiden suosiossa, koska alueelta löytyy sekä ete-län että pohjoisen harvinaisia lintuja. Eri luontoseurat ovat laittaneet alueelle pal-jon linnunpönttöjä, ja Neljän Tuulen tu-valla ruokitaan lintuja, mikä edesauttaa siivekkäiden pysymistä seudulla.

LuontopolkuNelostieltä, noin pari kilometriä kyliltä Utsjoelle päin mennessä, Tuuru- har-julta lähtee noin kolmen kilometrin pituinen luontopolku. Polku kulkee osit-tain Tuurukosken rantaa, nousee Tuuru-harjulle ja palaa taas lähtöpaikkaansa. Pol-ku on merkitty.Toinen luontopolku lähtee Haapalahden-tieltä, pari kilometriä Nelostien risteyk-sestä. Täältä löytyy merkitty parkkipaik-ka ja luontopolun kyltti. Parkkipaikalta lähtevä polku kulkee osin Muddusjärven rantaa, osin vaaramaisemassa vanhojen saksalaisten leirikenttien läpi Kenttänie-men laavulle Kaamasjokisuuhun ja sieltä takaisin Toivoniementielle. Reitti on ne-lisen kilometriä pitkä.Kolmas luontopolun lähtöpaikka löytyy Vastusjärven parkkipaikalta, jossa on myös lettukota. Polku on parin kilometrin pituinen ja kulkee läheisen vaaran ympäri.

LaavuNälkäjärven ja Pikkujärven väliin, kirkasvetisen lammen rannalla on laavu retkeilijöitä varten. Toivoniemeen vie-vältä Haapalahdentieltä lähtee kilomet-rin mittainen polku hyvin varusteltuun levähdyspaikkaan.

KevoLäheisellä Kevon reitillä kulkijat voivat hyvin käyttää Kaamasen palveluita hy-väkseen.

KalastusRunsaiden vesistöjen vuoksi kalastus on Kaamasessa suosittu harrastus.

SotamuistojaKaamasessa käytiin sodan aikana pal-jon taisteluita, ja maastosta on korjattu pois paljon sotaromua. Kaksi kilometriä Kaamasen Kievarista pohjoiseen, aivan Nelostien varressa on patsas Lapin so-dan muistoksi.

Suomen pohjoisinfrisbeegolfrataSaamelaisalueen koulutuskeskuksen omistama Toivonniemen frisbeegolfra-ta on avoinna kesäisin.

LentokenttäKaamasen lentokenttä on venäläisten so-tavankien saksalaisten komennuksessa aikoinaan rakentama. Saksalaiset pom-mittivat lähtiessään kentän useasta koh-

taa poikki, mutta kentän entinen omistaja Eino Sistonen korjasi sen käyttökuntoon. Nykyään kenttä toimii pienkonekenttänä, ja sen omistaa Inarin kunta.

KulttuuriKaamasen kotitarveorkesteri on huumo-rimusiikkiin ja revyy-tuotantoon keskit-tyvä poppoo Kaamasesta.

Matkalla pohjoiseenKauheat mutkat on Kaamasen tiellä,/ pal-jolti liikennepainetta. Nuorgamin Jouni kun myymässä siellä/ on kuulua potens-siainetta. Juha ”Watt” Vainion laulun san-kari Jouni Nuorgamin matkamuistokoju löytyy edelleen Kaamasessa. Jouni Nuor-gamin poika on jatkanut matkamuisto-myymälän pitämistä auki kesäaikaan.

MökkiläisetKylän väkiluku kaksinkertaistuu kesäisin. Alueella on parisataa mökkiä.

Kansallispuku Kelkkahaalaria sanotaan Inarissa Kaa-masen kansallispuvuksi. (Etelä-Suomessa kelkkahaalaria sanotaan pilkkihaalariksi.)

TulevaisuusKirkkoherra J. Fellman perusti Kaama-sen vuonna 1822, ja historiaa ollaan kir-joittamassa pitkälle tulevaisuuteen. Kaa-manen on kokoonsa nähden harvinaisen elinvoimainen kylä.

Panssaridivisioonan Jääkäriprikaatin muistomerkki on Inarin Kaamasen tienristeyksestä noin 1 km etelään, Inarin suuntaan saksalaisten vanhan lentokenttäalueen laitamalla. Jääkärimuistomerkin suunnitteli lahjoitustyönä taiteilija Jouko Nivarpää ja sen pystytti Hämeen Jääkärikilta. Kaamasen kyläläiset kunnioittavat sankarijääkäreitä mm. itsenäisyyspäivänä jätkänkynttilöitä polttaen.Kuva: Inga-Briitta Magga.

GIELLAJOHKAAN LOMALLE TAI KALALLEAVOINNA JOKA PÄIVÄ KESÄKUUN ALUSTA RUSKAN LOISTOONtilauksesta avoinna myös talvella

Nils Henrik Magga 0400 899 917

Taksipalvelua Kaamasessa

• Vuokrataan kumiteloilla MINIKAIVURI kuljettajan kanssa tai ilman. Koneen paino 1,7 tonnia.

• Myydään POLTTOPUITA

AVOINNA YMPÄRI VUODEN!

Lomakylä Jokitörmä, Kaamasjoen rannalla, Kaamasentie 2709 A, 99910 KAAMANEN

TERVETULOA!

Varaukset: [email protected]. 040 520 5963 www.jokitorma.netL

OM

AK

YL

Ä J

OK

ITÖ

RM

Ä

Kelomökkejä, huoneita ja huoneisto,W-lan päärakennuksessa.

www.mapinari.fi/fi/lomakyla-jokitorma

KESÄLLÄ1.6.-15.9.2015

Caravan-alue aukiTervetuloa!

Hei mökkiläinen ja paikkakuntalainen

Mikara Oy tarjoaa:

P. 0400 471 082eMail: [email protected]

• Maanrakennustyöt• Viemäröintikaivaukset• Vesijohtotyöt• Talojen pohjatyöt• Sora-ainesten toimitukset• Vaihtolavatyöt

UTSJOKI

KARIGAS-NIEMI

MUOTKAN RUOKTU

KAAMANEN

RAJA-JOOSEPPI

INARI

IVALO

Karigasniementie 228199800 Ivalo

Puh. 0400 860 668Järjestämme kaiken ikäisille

kalastus-, retkeily- ja vaellusohjelmia.

Myös ensikertalaisille!

Tervetuloa!WWW.MUOTKANRUOKTU.COM

• 15 karavaanaripaikkaa

• majoitus • kalastus• retkeily • metsästys

Opastamme Teitä lajin saloihin.

Myös perhokalastusta!

040 7796 527 • Kaamasentie 3831, Kaamanenwww.neljantuulentupa.com

Lämpimästi tervetuloa!

Viihtyisä ja rauhallinen lomanviettopaikkaHyvä palvelu ja edullinen majoitus alkaen 30 ePerinteinen savusauna

LAPPIA PARHAIMMILLAAN


Ylimmässä kuvassa on Kaapin Jounin asuinkenttää vuonna 1934. Kaapin Jouni eli Jouni Aikio on valokuvassa oikealla. Valokuva on ollut näytillä Lemmenjoen luontotuvalla, joka sulki ovensa vastikään. Kuva: Inga-Briitta Magga.

Kaapin Jounin tila henkii historiaaKaapin Jounin tila on vanha

saamelainen asuinpaik-ka, joka sijaitsee Lemmenjo-en kansallispuistossa, Sotka-järven pohjoispäässä. Tilal-la pääsee näkemään saame-laisesta elämäntavan vaiheis-ta, jossa saamelaiset alkoivat siirtyä kota-asumisesta taloi-hin eli kiinteään asumiseen. Idyllinen asuinkenttä sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Yli sata vuotta jatkunut talla-us, porojen ja muun karjan lai-dunnus sekä niittäminen ovat muokanneet asuinkentän ar-vokkaaksi perinnemaisemak-si. Tällä kentällä viihtyykin monia huomionarvoisia laje-ja, joista merkittävin on keto-noidanlukko.

Alun perin Sotkajärven tilan perusti kalastajasaamelainen Antti Juhaninpoika Morotta-ja 1800-luvun lopulla. Morot-taja (1853-1907) tunnettiin myös nimellä Menes-Antti ja Karhu-Antti. Tila sai kruunun-metsäntorpan oikeudet vuon-na 1898. Menes-Antti ei kui-tenkaan kyennyt hoitamaan kruunun asettamia velvoittei-ta, vaan joutuikin luopumaan tilasta. Tilan lunasti itselleen Jouni Aikio eli Kaapin Jouni. Siitä lähtien tila säilyi Aikion suvulla seuraavat sata vuotta. Tila on ollut jatkuvasti asuttu-na ja viimeinen suvun edusta-ja muutti tilalta vuonna 2004.

Kaapin Jouni eli Jouni Aikio (1875-1956) on kuulu poro-ruhtinas ja aikansa mahtimies. Hänen perheeseensä kuului vaimo Margareeta (os. Jomp-panen) ja yhdeksän lasta As-lakka, Jouni, Elli, Piera, An-ni, Ola, Kapriel, Juhan Pau-

lus ja Priita Katri. Jounin su-ku oli alun perinkin Inarista, mutta perhe oli asunut Uts-joen Pulmangissa. Laidunten kulumisen takia Kaapin Jou-nin isä Annan Kaapi eli Gab-riel Aikio ja äiti Vuolabin Ella päättivät muuttaa takaisin Ina-riin 1800-luvun lopussa Jou-nin ollessa vielä nuorukainen.

Kaapin Jounin perhe eli po-ronhoidosta ja tilalla oli myös muutama lehmä ja lampaita. Tilalta myytiin lihaa ja muu-ta syötävää niin kultamiehille kuin Jatkosodan saksalaisjou-

koille. Karjan lannalla peruna-maakin kukoisti ja antoi satoa. Järvet ja joet antoivat perheelle

kalaa ja metsissä saatiin riistaa.

Kaapin Jouni oli sen ajan tunnetuimpia saamelaisia ja hänen nimi elää yhä. Lem-menjoen Sotkajärvellä vierai-li aikoinaan presidenttejä, mi-nistereitä ja maaherroja ja Jou-ni vieraili vastaavasti etelässä heidän luonaan. Kaapin Jouni sai monesti edustaa saamelai-sia myös mediassa. Tunnettu-na hahmona häntä haastatel-

tiin milloin radioon ja päätyi-pä hän Suomen Kuvalehden ja jopa National Geographic Ma-gazinen sivuillekin, jossa ker-rottiin hänet tunnetavan lap-palaisten kuninkaana ja että hän on alueen rikkain mies tu-hansine poroineen.

Asuinkentän rakennuksis-ta on nähtävissä kerros-

tumia eri aikakausilta aina al-kuajasta 1970-lukuun, jolloin päärakennus sai lautaverhoi-lun ja uudet sisäseinät. On mielenkiintoista nähdä eri ai-

kansa asukkaan asumisen tar-peet ja mieltymykset. Kaa-pin Jounin tila henkii moni-en aikakausien historiaa. Kaa-pin Jounin tila liitettiin osak-si Lemmenjoen kansallispuis-toa vuonna 2002 ja niinpä se ostettiin valtiolle. Metsähalli-tus on entisöinyt tilan raken-nuksineen vuonna 2008. Ti-la on valtakunnallisesti mer-kittävä kohde, sillä saamelai-sia kulttuuriperintö- ja raken-nuskohteita on suojeltu tois-taiseksi erittäin vähän.

Vierailu Kaapin Jounin tilal-la sopii koko perheen kesäisek-si käyntikohteeksi. Se on pait-si kulttuurinen myös luonto-arvoiltaan hieno käyntikoh-de. Lemmenjoen paikalliset yrittäjät järjestävät tilaukses-ta veneretkiä Kaapin Jounin ti-lalle. Retkillä on mahdollisuus tutustua asuinkenttään ja sen rakennuksiin.

Luonnon kaunista joenran-taa on rentouttavaa seurata ve-nematkan taittuessa. Sielu eh-tii levätä, vaikkakin venematka on nopeasti ohi. Vesilinnut ter-vehtivät venekuntia uidessaan, eivätkä edes näytä pelkäävän lähestyvää venettä.Inga-Briitta Magga

Lähde: Metsähallituksen julkaisu Lemmenjoen

kansallispuisto –Kaapin Jounin tila, 2012.

Kaapin Jounin tilan päärakennus on nyt paikallisten matkailuyrittäjien käy-

tössä päiväretkikohteena. Matkailijoilla on mahdollista päästä

tutustumaan paikan mielenkiintoiseen historiaan. Venematka Njurgulahdesta

ei kestä kuin 5-10 minuuttia. Lemmenjoen retkipäivänä 24.7. Kaapin

Jounin tilalla on tarjolla nokipannukahvit ja muuta ohjelmaa.

Anni Sarrelta on ilmes-tynyt kaksikielinen runo-kirja ”Heijastus”. Kirjan jokainen runo on kirjoi-tettu sekä inarinsaameksi että suomeksi. Oma ru-nokirja on Annin vuosi-kymmeniä kestänyt haa-ve ja hän on iloinen, että työ on nyt valmis.

− Olen kirjoittanut runo-ja suomen kielellä 30 vuotta. Inarinsaameksi en ole koskaan kirjoittanut mitään. Jokaikisen runon kääntämisessä oli ko-va urakka. Aamupäivän kään-sin yhtä runoa. Välillä otin sa-nakirjankin käteen ja katsoin miten siellä sana on kirjoitettu. Kun sain käännöksen valmiik-si, niin sitten pitikin mennä sän-kyyn makkaamaan, kun voimat loppuivat.

Vuonna 2009 Anni sairasteli sen verran vakavasti, että lähtö oli lähellä. Anni mietti kesken-eräistä runokirjaansa ja harmit-teli, että mihin nuo runot joutu-vat, jos hän nyt kuolee.

− Toivottavasti tästä kirjas-ta on apua myös inarinsaamen opiskelijoille, senkin jälkeen kun minusta aika jättää.

Kun runokirja on nyt tehty, niin nythän Anni voisi kirjoittaa myös muistelmateoksen. Hän on syntynyt Inarijärven Lah-denperässä 1936. Annin isä oli kuuluisa Posti-Matti.

− Kun olen mökillä Akunie-messä, niin kaikki lapsuusajan tapahtumat tulevat mieleeni. Ja unissani liikun siinä alkeellisessa mökissä missä aikoinaan asuim-me. Unessa se on niin ihana ja siisti. Mutta että alkaisin kirjoit-tamaan kaikkea ylös, niin en-pä taida jaksaa. Nyt olisi aikaa, mutta ei ole voimia. Ja en osaa ajatella niin, että kirjoittaisin pätkän kerrallaan, päivästä toi-seen. Kyllä sitä pitäisi istua alas kirjoittamaan sillä mielin, että tulee valmista, Anni tuumailee.

Isä patisteli töihin

Anni muistelee olleensa kuu-sivuotias, kun isä tökkäsi kävyn käteen ja sanoi, että sinusta tu-lee nyt verkonpaikkaaja. Siitä lähtien Anni sai paikkailla isän kaverina repeytyneitä verkko-ja. Työtä jatkettiin niin pitkään kunnes isä pisti päiväunille. Sil-loin Annille koitti vapaus ja hän livahti ulos leikkeihinsä.

− Verkonpaikkaus oli meidän lasten vakituinen homma. Verk-kojahan minä paikkailen vielä-kin, mutta nyt tämä on vapaa-ehtoista. Ja istuma-aika on ly-hyempi tässä iässä. Isän periaa-te oli se, että kukaan ei saa olla laiskana, ei edes lapsi. Jos hän ei muuta tekemistä meille kek-sinyt, niin hän kaivoi jostakin lahonneita verkkonarun pätkiä ja käski selvitellä niitä kuntoon.

Posti-Matin motto kuului, et-

Kaapin Jounin asuinkenttä kuuluu osana Lemmenjoen suunnan saamelaiseen kulttuurimaisemaan. Kuva: Pasi Nivasalo/Metsähallitus.

Anni Sarre tekirunokirjan


tä vaikeudet on tehty voitetta-viksi. Tuota isän tokaisua Anni muisteli monta kertaa, kun ru-nokirjan tekeminen alkoi käy-dä työlääksi.

Annin mieleen on jäänyt, kuinka isä tuli kesäisin pos-tireissuiltaan keskimoottoril-la kohti Akuniemeä. Kotona nähtiin, että kaukaa järveltä näkyy pieni piste – isä on tu-lossa. Jonkin ajan päästä kuului keskimoottorin pauke.

− Mehän lakaisimme äkkiä lattian ja pistimme kahvipan-nun hellalle. Ja suoraan sanoen me lapset toivoimme, että tu-lisipa isä nyt kotiin pienessä maistissa. Hänhän oli silloin oikein hyväntuulinen meitä kaikkia kohtaan. Mutta muu-toin hän oli ankara kasvattaja eikä suvainnut laiskuutta. Kun hän oli ihmisten kanssa teke-misissä, niin silloin hän oli hy-väntuulinen ja hänet tunnet-tiin puheliaana miehenä.

− Isä oli hyvä ystävä kaik-kien kanssa. En usko, että hä-nellä oli huonot välit kenen-kään kanssa.

Posti-Matti oli jäänyt or-voksi 13-vuotiaana ja hän viet-ti nuoruutensa huutolaispoi-kana. Anni arvelee, että tuol-ta ajalta periytyi isän asenne työntekoon. Hänhän lauleli pirtissä, että ”teepä työtä ahke-rasti, joutilaisuus syntiin vie.”

Anni naurahtaa, että hän ei sisarustensa kanssa kävyil-lä leikkinyt, kun ei kotipihalla kasvanut muuta kuin koivuja.

− Rannalta löytyi erivärisiä kiviä ja mehän leikimme niil-lä. Ja leikkasimme paperista ih-misen hahmoja. Kai siihen kel-pasi mikä paperi vain, mutta puhdas paperi oli parasta, sil-lä siihen oli hyvä värittää pää.

Akuniemessä ei ollut oikein hyviä paikkoja mäenlaskuun, mutta olipa kuitenkin pieni kumpare niemen nokassa, jos-sa laskettiin mäkeä isän ja äi-din isoilla mäystimillä. Omia suksia lapsilla ei ollut.

Laura-tädin koulussa

Katekeetta Laura Lehtola kävi pitämässä koulua Posti-Matin mökissä. Koulunpitoa kesti kaksi viikkoa kerrallaan ja tuon ajan Laura asui talon-väen kanssa.

− Äiti ja isä antoivat sänkyn-sä Lauralle ja menivät aittaan nukkumaan. Meillä lapsillahan ei sänkyjä ollutkaan, oli vain porontaljat lattialla. Äiti neuloi meille tyynyt ja laittoi höyhe-niä täytteeksi. Kerran minulla oli Paloniemen mummon an-tama lampaanrouko peittona. Se oli tosi raskas, mutta voi että se oli lämmin. Kovin pit-kään sen alla ei nukuttu, sillä isä vei roukon kellarin katolle ja se jäi sinne. Kellari oli liian kylmä ja sitä piti eristää, ettei potut palellu.

Laura toi tullessaan radion ja matkaharmoonin.

− Lauran radiosta kuunnel-tiin uutisia ja pyhäpäivisin ju-malanpalvelus. Meillähän ei

omaa radiota ollutkaan. Kun ajattelen Laura Lehtolaa, niin hän tuntuu hyvin turvallisel-ta ihmiseltä ja hän otti minut siipiensä suojaan. Häntä ei mitenkään pelätty eikä pidet-ty muita parempana. Hän oli kuin perheenjäsen sinä aika-na kun hän meillä koulua piti.

Posti-Matti ja Laura olivat eri mieltä radion kuuntelusta. Matti oli sitä mieltä, että juma-lanpalveluksen kuunteluun-kaan ei kannata aikaa tuhlata, mutta Laura piti päänsä ja ra-dio pysyi auki.

Anni muistaa, että heillä ol-lessaan Laura siivosi, tiskasi ja laittoi ruokaa. Tuohon ai-kaan emännät eivät juuri eh-tineet toistensa luona kyläil-lä, joten Anni uskoo, että äi-ti oli varmasti mielissään, kun sai Laurasta puhekaverin kou-lunpidon ajaksi.

− Laura oli monipuolinen ihminen, joka teki lapintalois-sa mitä vain. Hänhän toimi kä-tilönäkin, jos oli pakko. Vaikka eihän ne vanhan ajan ihmiset aina kätilöitäkään tarvinneet. Kun äitini synnytti nuorim-maisen lapsen, niin hän ko-mensi muun väen ulos ja syn-nytti lapsen omin voimin.

Sukkasillaanei tarjennut

Anni Sarre ihmettelee, kuin-

ka karuja elämän arkiset asiat olivat hänen lapsuudessaan. Nykyajan ihminen tassuttelee sisätiloissa talvisin sukillaan tai paljain varpain, mutta 30-lu-vulla tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan Annin kotona.

− Karvakengäthän siellä piti olla talvisin jalassa, sillä latti-anrajassa kävi veto. Äiti tai isä pisti talviaamuisin tulen hel-laan ja kun huone oli jonkun ajan päästä vähän lämmen-nyt, niin me lapset nousimme

ylös. Polttopuuta kului kau-heat määrät, mutta kyllä sen polttoa piti säästääkin. Eihän mikään puu olisi riittänyt, jos mökkiä olisi lämmittänyt aa-musta iltaan.

Annin lapsuudessa mökin valaisimina toimivat avopiisi ja öljylamput. Navetassa äiti sytytti kynttilän. 50-luvulla tu-li Tilley-lamppu ja sehän oli jo luksusta savuttaviin öljylamp-puihin verrattuna.

− Kun ajattelee sitä sen ajan tiskaustakin, niin siinä on nais-väellä ollut kova homma. En-sin piti lämmittää vedet hellas-sa, ottaa hellan renkaita pois ja pistää siihen vesikattila läm-piämään. Jos oli syöty rasvai-sia pororuokia, niin pitkään niitä astioita sai pestä, että ne sai puhtaiksi. Ei minun lapsuu-dessani ollut tiskiaineita, eikä tiskiharjojakaan. Oli vain tis-kiluutu, joka oli revitty van-hasta paidan helmasta. Sehän oli aikaa, ettei mikään jouta-nut hukkaan.

Kesällä pääsikin helpolla, jos ruokana oli ollut kalaa. Asti-

at oli syönnin jälkeen helppo huuhtaista rantavedessä.

Annin kotona kala oli pää-ravinto ja siitä tehtiin yleen-sä kalapottua. Poronlihaa oli harvoin, eikä talossa ollut po-rokarjaakaan. Oli vain ajopo-roja, joilla Posti-Matti kuljetti talvisin kirjepostia. Anni jou-tui usein siirtämään isän ajo-poroja kaivokselta toiselle.

− Ne porot olivat jossa-kin viiden, kuuden kilomet-rin päässä ja sinne piti men-nä mäystimillä ja joskus kah-laamallakin. Päivä meni siinä, kun kävi niitä poroja siirtä-mässä. Onneksi porot lopulta vaihtuivat hevoseen.

Posti-Matti kuljetti postia vuoden ympäri ja kelirikkoai-koina hän kuljetti kirjepostin kävellen. Hän joutui kävele-mään pitkiä, reilun sadan ki-lometrin matkoja. Kesät oli-vat hänelle mieluisinta aikaa, sillä tuolloin posti kulki kes-kimoottoriveneellä.

− Isä osasi korjata mootto-rit. Hänen oli ollut pakko op-pia niitä korjaamaan. Hänhän oli kätevä käsistään ja hän te-ki saavit, viilipytyt ja puikkarit. Veneitä en muista hänen yk-sin tehneen, mutta apuna hän oli veneenteossa ja komenta-massa miten sitä venettä pi-tää tehdä.

Vieraat olivat Posti-Matin taloon aina tervetulleita, ja jos poromiehet halusivat yösijan, niin he saattoivat tulla taloon vaikka keskellä yötä. Lukko-ahan ei ovessa vielä ollut, oli vain haka, eikä sitä välitetty yöksi sulkea.

Hilloja viilin päälle

Navetassa oli enimmillään kaksi lypsävää ja niistä perhe sai tarvittavan maidon. Maitoa tuli vuorokaudessa parhaim-

millaan nelisen litraa ja kaikki meni saman tien kulutukseen.

− Ei sitä tarvinnut miettiä, että miten maito säilyy. Se säi-lyi päälärissä oven pielessä tai eteisessä sen ajan että se käy-tettiin. Äiti teki maidosta viiliä ja paistoi juustoja. Se oli herk-kua, kun sai pistää hilloja viilin päälle. Sehän oli sen ajan lap-sen jäätelöä.

Lehmille niiteltiin loppu-kesästä heinää jänkäniityiltä. Heinät vietiin suoviin kuivu-maan ja talven mittaan niistä haettiin evästä lehmille. Jos-kus porotkin huomasivat suo-vat ja kävivät repimässä niis-tä heinää.

− Ei se jänkäniityiltä ja ken-tältä niitetty heinä aina riittä-nyt talven yli, mutta isä osti heiniä, jos tarvittiin lisää. Ja kuivettuneet leivänpalat lai-tettiin lehmän hauteisiin. Jos-takin Inarin saaresta isä ja äi-ti hakivat jäkälää ja sehän oli herkkua lehmälle. En muista, että kalanperkeitä olisi lehmil-le syötetty, mutta sen muistan, että kalan keittovesi niille jos-kus juotettiin.

Perunaa oli kellarissa pal-jon, mutta keväällä sekin lop-pui, koska olihan peruna jo-kapäiväinen ravinto. Ja Pos-ti-Matti oli niin hyväntahtoi-nen mies, että hän antoi pottu-ja kolttaperheille, jos huoma-si, että heillä on ruoka vähänä.

− Kellarissa oli kesäytynyt-tä ahventa ja sehän oli isän ja äidin herkku. Naapurin emän-täkin joskus oikein tilasi isäl-tä niitä kesäytyneitä ahvenia. Minä olen jo vähän eri suku-polven ihminen, enkä kos-kaan oikein tuohon herkkuun tottunut.

Sodan jälkeen kahvista oli pulaa ja Anni juoksenteli On-ni-veljensä kanssa metsässä hakemassa tauloja, joista kei-

teltiin kahvin korviketta.

Kuuma vesi oli lääke

Anni Sarre katselee kerros-taloasuntoaan Ivalon Kinttu-polulla ja sanoo, että tällaisissa huusholleissa ei tarvitse huo-lehtia lämmityksestä eikä lu-mitöistä. Se on toisaalta hyvä, mutta toisaalta huono.

− Jos minun sukupolveni vielä asuisi niissä alkeellisis-sa mökeissä päivästä toiseen, niin ehkä olisimme terveem-piä, kun tekisimme askarei-ta aamusta iltaan. Olen jos-kus ihmetellyt sitäkin, että ei isä paljoa sairastellut. Kerran hän tuli postireissulta kovas-sa kuumeessa. Hän ei jaksa-nut petiin asti, joten hän veti taljan lattialle ja pisti maata. Isä pyysi kuumaa vettä lääk-keeksi, kun ei muuta lääkettä ollut. Hän makasi siinä aikan-sa ja parani. Ja onneksi parani, sillä kukapa isän olisi siitä lat-tialta lääkäriin vienyt.

Anni Sarren harrastuksiin on viime vuosina kuulunut kir-joittamisen lisäksi myös toi-minta inarinsaamen kielenop-paana. Hän on puhunut inari-saamea opiskelijoille ja naut-tinut siitä, että saa puhua lap-suutensa kieltä.

− Saamen Radiosta kuunte-len joka päivä inarinsaamen-kieliset uutiset. Joskus saatan kuunnella pohjoissaameakin. Jotkut inarinsaamelaiset sano-vat, että he kyllä ymmärtävät pohjoissaamea, mutta minul-la se vaihtelee. Joku voi puhua pohjoissaamea semmoisel-la ääntämyksellä, että en ym-märrä sitä vaikka kuinka yrit-täisin, Anni naurahtaa.

Jaakko Peltomaa

Anni Sarren runokirja Heijastus on kaksikielinen. Apua käytännön asioihin Anni sai Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemeltä. Saamenkielisten runojen kirjoitusasun tarkistivat Ilmari Mattus ja Matti Morottaja. Kirjan kannen revontulikuva on peräisin Martti Rikkoselta.

Anni Sarre tekirunokirjan

Vaikeudet on tehty voitettaviksi. Tuota isän tokaisua Anni muisteli monta kertaa, kun runokirjan tekeminen alkoi käydä työlääksi.


RAJAMOTELLI NÄÄTÄMÖTasokasta majoitusta Norjan rajan tuntumassa

Ivalo

Inari

Kaamanen

Utsjoki

Sevettijärvi

NÄÄTÄMÖ

• Huoneita• Lounaat ja päivälliset• Kahvio• Vaunupaikkoja• Sauna• Kalastusluvat

Bussimatkalaiset ennakkoilmoitus

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

+358 45 871 [email protected]

booking.com

Sevettijärventie 12245, Näätämö

Rajamotelli Näätämö

Mitä tehdäSevettijärvellä?KolttakeskusSevettijärvi on nauhamai-nen kylä Inarista Näätä-möön vievän tien varres-sa. Petsamossa asuville koltille annettiin sodan jälkeen mahdollisuus joko jäädä uuden rajan taakse tai muuttaa Suomeen. Suurin osa lähti Suomeen. Suonikylän koltat asettui-vat Sevettijärvelle, josta he saivat kolttatilan. Niitä rakennettiin yhteensä 52. Myöhemmin, vuoden 1973 kolttalain jälkeen koltil-le kustannettiin valtion avustuksella uudet tilat moderneine mukavuuksi-neen. Uudistusten myötä useimmat vanhat tilat jäivät kylmilleen.Sevettijärvellä asuu tällä hetkellä noin 350 ihmistä, joista suurin osa on sodan jälkeen tänne muuttaneiden kolttien jälkeläisiä. Yhteen-sä kolttia asuu Suomessa noin 600.

Ortodoksinen kirkkoKoltat ovat uskonnoltaan ortodokseja. Sevettijärven ortodoksinen rukoushuone eli tsasouna on vihitty käyt-töön vuonna 195. Se perus-korjattiin vuonna 1991, jon-ka jälkeen rukoushuone vi-hittiin kirkoksi. Hautausmaa on myös kaunis ja hyvin hoi-dettu. Ortodoksinen kirkko on omalta osaltaan edesaut-tanut koltan kielen ja kult-tuurin säilyttämisessä mm. kirkkotekstien osalta, joita on käännetty ja käännetään koko ajan koltaksi.

PerinnetaloKirakkajärvel-tä 1990-luvulla siirretyssä vanhassa perinnetalossa toimii kolttamuseo. Kolttien perinnetalon esineet, filmit, valokuvat ja tekstit kertovat alueen kolttasaame-laisten historiasta. Perinnetaloon on vapaa pääsy, ja siellä on pieni museomyy-mälä. Ryhmiä pyyde-tään ilmoittautumaan ennakkoon.

KolttataloKolttatalo on Sevet-tijärven entinen ter-veystalo. Siellä sijait-see myös Kolttien kylä-kokouksen toimistotilat. Ta-lo toimii eri kolttaprojektien toimistoina, sieltä saa tietoa kolttakulttuurista. Käytös-sä on myös maksuton inter-net-yhteys.

KulttuuriSevettijärvi sijaitsee syrjässä keskuksista, mutta se on silti elävä kylä. Kylään on paluu-muuttanut lapsiperheitä, ja koltan kielen elvyttämisek-si tehdään paljon töitä. Kolt-takulttuuri on saanut elvyttä-jikseen paljon nuoria.

PyhiinvaellusjuhlaPerinteinen Trifon Petsa-molaisen pyhiinvaellusjuhla järjestetään elokuun lopus-sa. Ortodoksipappeja, seura-kuntalaisia sekä muita kiin-nostuneita kokoontuu yh-teen seuraamaan Pyhittäjäi-

sä Trifonin jalanjälkiä. Tri-fonia juhlitaan Nellimissä ja Keväjärvellä, Sevettijärvel-lä sekä Neidenissä, Norjassa.

PirunpellotKylä on rakennettu jääkau-den aikaiselle merenpohjal-le. Muinaisen merenpohjan suuria kiviä kutsutaan pi-runpelloiksi.

TieSevettijärven tie rakennettiin vasta 1960-luvulla.

LuontoSevettijärvi sopii kulttuuri-matkailun lisäksi erittäin hy-vin luontomatkailukohteek-si. Kylän kautta kulkee kau-niita retkeilyreittejä.

Tämän nähdessäsi, tiedät olevasi Sevettijärvellä.

SEVETTIJÄRVINÄÄTÄMÖ

Nord1Market Sevettijärventie 12206 99940 Näätämö

www.nord1market.com P. 016 672 521

- Kalastusvälineet- Matkamuistot- Taloustavarat- Kahvio ym.

- Lihatiski

- Juustotiski

- Grilliherkut

- Leikkeletiski

TERVETULOAOSTOKSILLE!

LISÄKSI:

PALVELEVA:Mitä tehdäNäätämössä?Rajakylä Näätämö on kylä ja rajanyli-tyspaikka Suomen ja Norjan välillä. Kylän nimi on koltan-saameksi Njauddâm, pohjois-saameksi Njávdán, inarinsaa-meksi Njiävđám ja norjak-si Neiden. Näätämöstä on Jäämeren rannalle linnun-tietä vain noin 12 kilometriä.

KalaNäätämön suurin vetovoima-tekijä on Näätämöjoki ja sen kala. Näätämöjoki on Suo-men puolella noin 50 kilo-metrin pituinen vesireitti, jo-ka lähtee Iijärvestä ja laskee lopulta Norjan Jäämereen. Suomen puolella Näätämöjo-elta löytyy erämaata ja kalas-tettavaa noin kymmenen ki-

lometrin matkalta. Joesta löy-tyy niin koskia kuin suvantoja ja matalikkojakin, joita myö-ten pääsee kahlaamaan ran-nalta toiselle. Näätämöjoes-ta saa lohta, taimenta, har-justa ja siikoja. Yleisin saalis-kala on harjus. Joesta saata-va lohi on useimmiten pien-tä, mutta ennätyskala on ve-nyttänyt vaakaa jopa 17,6 ki-lon mittaan - jos kalajuttuihin on uskominen.

VaeltajalleNäätämön seutu sopii vaelta-jalle niin päiväretkiin kuin pi-dempiinkin retkiin. Alueel-la on pieniä erämaisiä järviä, sekametsää, mäntykangasta, tunturikoivikkoa sekä avo-tunturia. Joki soveltuu myös

melomiseen. Ja Näätämössä käy matkailijoita. Parhaim-man kesäsesongin aikaan pai-kallinen kauppa myy nälkäi-sille kulkijoille päivässä 150 kiloa kuuluisaa grillikylkeään.

NorjaNeidenin kylä sijaitsee he-ti rajan toisella puolella, Ete-lä-Varangin kunnassa. Sen nähtävyyksiä ovat esimer-kiksi Kolttaköngäs, jossa har-joitetaan paikallista kalastus-muotoa, ns. käpäläkalastusta. Ortodoksinen Pyhän Georgi-oksen kappeli on Norjan pie-nin kirkkorakennus. Se sijait-see kolttien vanhalla yhteis-maalla Ala-Näätämössä. Nei-denin luterilainen kirkko on myös vierailemisen arvoinen.

Kuva: Tuomas Semenoff


Utsjoki on Suomen poh-joisin kunta, jossa asuu

1 268 ihmistä. Utsjoen väes-tötiheys on vain 0,25 asukas-ta neliökilometrillä. Utsjoki on Suomen kolmanneksi har-vimpaan asuttu Savukosken ja Enontekiön kuntien jälkeen.

Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kun-ta.

Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Poh-joisessa Utsjoki rajoittuu Nor-jaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno ja Uuniemi.

Pääasiassa kunnan asutus on keskittynyt Suomen ja Nor-jan välisen rajajoen Tenon var-relle. Kunnan kylät ovat Nuor-gam, Utsjoen kirkonkylä, Nuv-vus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka. Utsjoen kun-nan kolmesta kyläkeskukses-ta löytyy kaikki elämisen pe-ruspalvelut. Ylä-Tenolla si-jaitsee Karigasniemi. Inarijo-ki laskee Tenojokeen Karigas-niemen kylässä tarjoten hyvät mahdollisuudet erähenkiselle retkeilykalastukselle sekä pie-nemmän joen myös perhoka-lastukselle.

Suomen pohjoisin kylä on Nuorgam ja sieltä löytyy myös Euroopan Unionin pohjoisin kohta. Jäämeren läheisyyden

voi aistia kylässä ja matka ark-tisen meren rantaan on jylhi-ne kallioineen mieleenpainu-va elämys.

Lohta ja poroa

Tenojoki sivujokineen on Eu-roopan parasta Atlantin lohen luonnonvaraista elinaluetta.

Utsjoen tärkeimmät elin-keinot ovat rajakauppa, po-ronhoito, luontaistalous sekä matkailu. Norjalaiset naapu-rista ovat merkittävä asiakas-kunta alueen yrityksille. Suo-malaisen lihan ja lihatuottei-den kauppa rajan taakse käy vilkkaasti. Utsjoella on mon-ta lomakylää, suurin osa niis-tä on perheyrityksiä.

Utsjoen kunnan alueella on kaksi paliskuntaa, Kaldoaivi idässä ja Paistunturi lännessä. Poro antaa monelle ihmiselle elinkeinon. Touko- kesäkuul-la vasomisen aikaan on maas-tossa liikuttava varoen, jottei-vat vaatimet ja vastasyntyneet vasat häiriinny.

Utsjoen kunnan kaksi erä-maa-aluetta, Paistunturi ja Kaldoaivi tarjoavat kävijälle karua, luonnon kaunista tun-turimaisemaa ja äärettömyy-den tunnetta. Kaldoaivin erä-maa-alue on myös Suomen laajin erämaa-alue.

Utsjoella talvi on pitkä, pi-meä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kak-si kuukautta kestävä yötön yö.

Kesämatkailija saa nauttia

luonnon valohoidosta koko vuorokauden ympäri. Kesät ovat muuhun Suomeen näh-den viileitä, helteitä ei ole jo-ka vuosi.

Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto, jossa on kuu-luisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 ki-lometrin mittainen retkeily-

polku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää.

Utsjoki on Suomen ainoasaamelaisenemmistöinen kunta

Saamen silta on Tenojoen ylittävä maantiesilta, joka yhdistää Utsjoen kuntakeskuksen Suomessa ja Tenon kuntaan kuuluvan Roavve-gieddin Norjassa. Silta on pituudeltaan 300 metriä ja se avattiin vuonna 1993. Kuva: Inga-Briitta Magga.

Kesätapahtumia UtsjoellaUtsjoki on vuoden 2015 rajakunta

Teno Maraton 18.7.2015Unohtumaton juoksuelämys Utsjoella Tenojokivartta pitkin. Täysmaraton, puolimaraton,varttimaratonille vai lasten minimaraton? Valitse matkasi ja juokse huippuaikaan Suomen huipulla, tervetuloa!Lisätietoja: www.facebook.com/ Saamivillage.fi

Utsjoen Lohirieha 11.7.2015Tenon lohikuninkuus ratkaistaan Utsjoella perinteikkäin menoin parhaaseen lohenkalastus-aikaan heinäkuussa. Utsjoen Eränkävijöiden järjestämässä tapahtumassa tarjoillaan niin ruumiin kuin sielunkin ravintoa, lohiherk-kuja ja kulttuurielämyksiä Onnelantörmälle rakennet-tavassa saamelaiskylässä.

Rajan puun istutustilaisuus 12.7.2015 kunnanviraston pihalla klo 13.00. Musiikkiesityksiä, juhlapuheita ja kahvitarjoilua.

Veijo Länsmanin muistokonsertti 12.6.2015 Nuorgamin alakönkään törmällä klo 21.00.

Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia. Luonto ja kulttuuri tarjoavat kehon ja mielen ravintoa joka vuodenaikana eri tavoin. Alueen sympaattisten perhe yritysten vieraanvaraisuuteen voit aina luottaa. Tervetuloa nautti maan Suomen pohjoisimmista palveluista!

saamivillage.fi

Utsjoki Tourist Information

UTsjokIkarIgasnIemI

nUorgamSlow Down in Saami VillageKuva: Studio Borga


UTSJOKIMitä tehdä Utsjoella?TenoTenojoki on 250 km pitkä rajajoki Suomen ja Norjan välillä. Joki on kuuluisa ensinnäkin lohestaan, mut-ta Teno on suosittu myös retkeilijöiden keskuudessa. Sen varrella on paljon kauniita maastoja. Teno soveltuu myös melontaan.

Saamen siltaTenojoki ylitetään Norjaan Saamen siltaa pitkin. Silta avattiin vuonna 1993. Se on 300 metriä pitkä.

Kala Lohi leimaa koko Utsjoen kesäkautta. Sitä tullaan pyytämään ulkomailta asti.

KirkkoUtsjoen nykyinen kirkko sijaitsee Mantojärven rin-teessä, Nelostien varressa, noin kuuden kilometrin päässä Utsjoen keskus-tasta. Kirkko on rakennettu vuosina 1850-1853, ja sen on suunnitellut Ernst B. Lohrman. Kirkon rakennuskivet ovat todennäköisesti kirkon yläpuolisen tunturin irtolohkareista louhittuja, ja tiilet ovat peräisin Norjan Sirmasta. Alttaritau-lun on maalannut August Koivisto. Kirkossa on istumapaik-koja 250 henkilölle. Tämän kirkon edeltäjä, Pyhän Ulriikan kirkko oli rakennettu nykyisen pappilan lähelle vuonna 1700. Silloinen puukirkko oli sata vuotta myöhemmin niin heikossa kunnossa, ettei sen korjaaminen kannattanut. Pyhän Ulriikan kirkon sakasti seisoo edelleen paikallaan pappilan pellon laidalla.

KirkkotuvatKirkon vieressä on 14 vanhaa kirkkotupaa, jotka on rakennet-tu 1700–1800-luvuilla sen ajan kirkossakävijöiden yöpymistä varten. Kesäisin tuvilla on opastusta ja kahvila.

Kylätalo GiisáTuoreen pullan ja kahvin tuoksu houkuttelee pysähtymään ky-lätalo Giisán viihtyisään ja rauhalliseen kahvilaan. Kylätalon yhteydessä toimii myös Käsityömyymälä Šiella, joka myy aito-ja, paikallisia käsitöitä sekä saamenkielistä kirjallisuutta. Kylä-talon yhteydessä on myös pieni elintarvikekauppa ja kirppu-tori, josta voi tehdä löytöjä.Kylätalon palveluihin kuuluvat myös Utsjoen kirkonkylän osa-kaskunnan kalastuslupien myynti, ilmainen Wi-Fi ja Matka-huoltopalvelut. Kylätalo Giisá on avoinna kesäaikaan 13.6.-15.8. arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 10–15.

LuontotupaMetsähallituksen luontotupa Utsjoella palvelee matkailijoita kesäkauden Utsjoen kylällä. Luontutuvalla saa retkeilyneu-vontaa ja siellä toimii myös Utsjoen kunnan matkailuinfo. Li-

säksi tuvassa on uusittu näyttely, joka kertoo alueen histori-asta, luonnosta ja kulttuurista. Vapaa pääsy.

Luontotuvalta saa Metsähallituksen virkistyskalastusluvat, ka-lastuksenhoito- ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut. Tarvit-taessa myös paikallisten lupia, mutta ei Tenon lupia.

Kevon luonnonpuistoKevon luonnonpuisto on maan pohjoisin suojelualue. 63 ki-lometrin pituinen merkitty reitti kulkee Kevon ainutlaatuisen kanjonin läpi. Reitti on maastoltaan haasteellinen. Reitin poh-joinen piste on Kenesjärvellä, Kaamanen-Utsjoki -tien varres-sa ja eteläinen piste Sulaojalla, Kaamanen-Karigasniemi -tiellä.

JääurutKenespahdan jääurut sijaitsevat Kevon reitillä. Jääurut ovat 150 metrin korkuinen pystysuora tunturinseinämä, joka tal-vella jäätyy ja kesällä sulaa Kenesjärveen.

AiligasUtsjoen kunnassa sijaitsee kolme Ailigas-nimistä tunturia. Yksi niistä sijaitsee Karigasniemellä, niillä main missä rajajo-ki muuttuu Suomen puolella Tenoksi. Karigasniemen Ailigas kohoaa 620 metrin korkeuteen. Nuvvus-Ailigas nousee myös Tenon rannasta, Nuvvus-kylän kohdalta, ja on korkeudeltaan 535-metrinen. Kolmas Ailigas sijaitsee Utsjoen kirkonkylällä. Sen korkeus on 342 metriä.

MaratonTeno Maraton juostaan vuosittain Tenon mahtavissa maise-missa. Tänä vuonna EU:n pohjoisin maraton pidetään 18.hei-näkuuta. Matkoina ovat virallisesti mitatut vartti-, puoli- ja täysmaraton.

Utsjoen kirkon törmällä Mantojärven rannassa on näyttävä, historiallinen kirkkotupa-alue. Kuva: Inga-Briitta Magga.

Annukan grilli

Keskellä kylää Utsjoella

Kesällä avoinna joka päivä4.–14.6. klo 9– 24, 15.6.–8.8. klo 9–03

9.–22.8. klo 9–24. Tervetuloa!Puh. 044 384 7564 / 040 760 2260

Tenontie 782, 99980 UtsjokiP. 0400 233 742,0400 632 714

Lohi-Aslakin Lomamökit

www.lohi-aslakinlomamokit.fi

Pub-Restaurant

Suomen huipulla Utsjoella Tenojoen tuntumassa!

Tule ja valloitaRastigaisa!

Karaokea, tanssi-iltoja. Lounasta, pizzaa, pikkusuolaista, kahvia ja makoisia leivonnaisia. Tenon kalastusluvat.p. O4O 7OO 8154 www.rastigaisa.fi

Kohtaamispaikka Utsjoen sydämessä

0400 545 [email protected]

TAKSITAKSI Utsjoki

TAXI OSSI GUTTORM

Puh. 040 748 9415

1 + 4 henkilöauto1 + 14 pikkubussi

Utsjoki-Karigasniemi-alueellaMyös lentokenttäkuljetukset Ivaloon!

Vuoden 2015 Rajaseutukunnaksi on ni-metty Utsjoen kunta. Nimeämällä Vuoden Rajakunnan Rajaseutuliitto haluaa antaa vuosittain tunnustuksen rajaseutukunnal-le, joka on kehittynyt alueensa elinvoimai-seksi ja tulevaisuuteen uskovaksi asuin-, työ- ja kasvuympäristöksi. Nyt nimeämi-nen tehtiin jo 14. kerran.

Perusteluina Utsjoen valinnalle todet-tiin, että monipuolisesti eri hallinnon- ja elinkeinoelämän aloille ulottuva yhteistyö Utsjoen ja Norjan puolen naapurikuntien kanssa turvaa alueen asukkaille kattavat ja

laadukkaat peruspalvelut sekä toimeentu-lon edellytykset. Utsjoki tekee merkittävää yhteistyötä naapurimaan kanssa myös so-siaali- ja terveydenhuollon palvelujen jär-jestämisessä. Rajakoulujen yhteisopetuk-sen tarkoituksena on edistää yhdessä saa-men kieltä, kulttuuria ja itsetuntoa, opet-taa oppilaita kunnioittamaan lähiympäris-töä molemmin puolin rajaa sekä luoda uu-sia sosiaalisia suhteita.

Vuoden Rajakunta -tunnustukseen liit-tyy opetusneuvos Heikki Jarva suunnitte-lema veistos, "Raja – ihmisen tekemä", jo-

ka on hiottua spektroliittia. Veistos löy-tyy Utsjoen kunnanvirastosta. Veistos on kiertänyt Vuoden Rajakunnissa vuodes-ta 2002 alkaen.

Vuoden Rajakuntaan Utsjoelle istute-taan "Rajan Puu” pienimuotoisessa juh-lassa, joka on avoin kaikille. Juhlassa on puheita ja musiikkiesityksiä.

Veistos ”Raja –ihmisen tekemä” on esil-lä Utsjoen kunnanviraston aulassa vuo-den 2015 ajan.

”Rajan Puun” istutus Utsjoella kunnanviraston pihalla 12.7.

Utsjoen kuntaan istutetaan ”Rajan Puu”


Avoinna joka päivä 9–21

Hotelli PoHjantuliutsjoki

Rauhallinen järvenrantapaikkaHUONEET ALK. 60 € sis. aamupalan

P. +358 40 416 9993Hietaniementie 40, 99980 Utsjokiwww.pohjantuli.fi

ElintarvikkeetKalastusvälineetTekstiilit TaloustavaratMatkamuistot

Tervetuloa hyvinvarusteltuun

tavarataloon Utsjoen

keskustaan!

Uulan Säästö UTSJOKIPuh: 016 677 105

www.uulansaasto.fiEritasoista

mökkimajoitustaparhailla lohi-, rautu,-

ja riekkoapajillaUtsjoki–Nuorgam-

alueella

[email protected]

www.villilumi.com

Tauno Johansen0400 382 259

TVeneitä, koneitaTKalastusvälineitäTOpastusta,

soutupalvelua

Utsjoen Lohirieha järjeste-tään jo 35. kerran Tenojoella, joka on Euroopan paras lohi-joki. Tenolla on järjestetty sou-

tukalastuskilpailuita vuodesta 1981. Lohikuninkuuskilpailus-sa on tavalliseen tapaan soutu-kalastussarja.

Tapahtumapaikka on perin-teisesti kylän keskellä sijaitse-va Onnelantörmä, joka tänä vuonna rakennetaan saame-

Lohiriehassa on perinteisinä kenttäkisoina muun muassa lohen pituusheitto. Kuva: Inga-Briitta Magga.

Tenon lohikuninkuus ratkaistaan heinäkuussa

Kajakkien ja maastopyörien vuokrausta & opastettuja retkiä Utsjoen alueellawww.almaarktika.fi • 050 370 3093


MATKALLA HUIPULLE!


Kesäkuussa järjestetään Utsjoella muistokonsertti nuore-na poismenneen saamelaismuusikon Veijo Länsmanin kunni-aksi. Länsman oli kotoisin Utsjoen Nuorgamista. Hän hukkui 23-vuotiaana kesällä 1974. Hänen laulunsa ovat kuitenkin jää-neet elämään ihmisten sydämiin.

Saamelaisen populäärimusiikin legendoihin kuuluvan Veijo Länsmanin yhtäkkisestä poismenosta tuli kuluneeksi 40 vuot-ta viime kesänä. Muistokonsertissa päästään muistelemaan lau-lajalegendaa ja hänen tuotantoaan muistokonsertissa, joka jär-jestetään lähellä Veijon hukkumispaikkaa Nuorgamin Alakön-kään törmällä.

Poromiesperheessä varttuneen Veijo Länsmanin laulut oli-vat aikansa hittejä. Veijo Länsmanin sanoitukset kertovat Saa-menmaan elämästä. Tänä päivänäkin nämä poroista ja tuntu-reista kertovat laulut soivat saamenradiossa.

Konsertin artistit tulevat Tenojokilaaksosta. Länsmanin aika-laisia edustaa Amund Johanskareng Karasjoelta. Nuorta polvea konsertin artisteissa edustavat Niillas Holmberg, Hildá Länsman ja Áile Risten Holmberg. Artistit esittävät Veijo Länsmanin lau-luja yhdessä ja erikseen akustisen duon säestyksellä. Konsertin aikana kuullaan myös muisteluksia Veijon Länsmanin elämästä.

Konsertin järjestävät yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuk-sen Lapin toimipiste, Sámi Siida ry, Yle Sápmi, Saamelaiskärä-jien Saamelaismusiikkikeskus ja Utsjoen kunta.

Veijo Länsmanin muistokonsertti Nuorgamin Alakönkään törmällä 12.6.

Vuokrattavana loma-huoneisto Utsjoen keskustassa

tornitalo.fi

Ota yhteyttä!Kjell +358 40 557 3341 [email protected]

Maritta +358 40 587 9097 [email protected] www.tenonlohituvat.fi

Veijo Länsmania muistellaan Nuorgamin Alakönkäällä

laiskyläksi, jonne myös myyjät ja markkinamiehet tulevat myy-mään tuotteitaan.

Onnelantörmällä on tarjol-la pikkupurtavaa, erilaisia lohi-herkkuja ja monipuolista elävää musiikkia. Tarkkuutta voi ko-keilla perinteisissä kenttäkisois-sa kuten Tenon tikassa, ”lohen” ja uistimen tarkkuusheitossa. Myös voittokalan painoa voi ar-vuutella paikan päällä.

−Perheen pienemmillä on mahdollisuus ongintaan ja saa-liit ovat aika ”makeita”, lupaa puheenjohtaja Jarmo Helander Utsjoen Eränkävijät ry:stä.

−Tervetuloa kaikki iloisin mielin mukaan Lohiriehaan!

Tapahtumapaikalle on va-paa pääsy.

Utsjoen Lohirieha 11.7.


KyläNuorgam – pohjoissaameksi Njuorggán – on Suomen pohjoisin kylä. Sieltä on matkaa Jäämeren rannalle vain noin 30 kilometriä. Utsjoelta Nuorgamiin on matkaa 47 kilometriä. Uts-joelta tuleva tie 970 kulkee Tenon rantaa, ja sieltä avautuvat mahtavat mai-semat. Rovaniemelle, jossa sijaitsee muun muassa lähin keskussairaala, on matkaa 510 kilometriä. Brysseliin matkaa kertyy 2655 kilomet-riä. Nuorgamissa asuu noin 170 ihmistä.

RajaNuorgamissa on valtakunnan-raja Suomen ja Norjan välil-lä. Varsinaista rajavartioase-maa ei enää ole, vain valta-kunnanraja – ja EU:n pohjoi-sin rajapyykki. Yhteinen tulli-asema sijaitsee Polmakin ky-lässä Norjan puolella.

PalvelutKylässä on kokoonsa nähden todella paljon palveluita: mo-nipuolista majoitusta, tekstii-li-, rauta- ja ruokakauppoja. Lisäksi kylässä on kaksi polt-toaineasemaa, joissa toises-sa on automaatti. Se helpot-taa kyläläisten ja matkailijoi-den elämää. Kauppa rajan yli ja matkailu pitävät kylän elin-voimaisena.

Lisäksi kylässä on kaksi polt-toaineasemaa, joissa toisessa on uutuutena automaatti. Se helpottaa kyläläisten ja mat-kailijoiden elämää. Kauppa rajan yli ja matkailu pitävät kylän elinvoimaisena.

AlkoNuorgamissa on Suomen pohjoisin Alko. Suuri osa asi-akkaista tulee Norjan puolel-ta, jossa alkoholi on huomat-tavasti kalliimpaa kuin rajan tällä puolella.

ErämaataKaldoaivin erämaa-alue au-keaa kylän eteläpuolella. Nuorgamin ja Sevettijärven välillä kulkevat hyvät retkei-lyreitit. Kesän patikointireit-ti on noin 60 kilometriä pit-kä, ja sen varrelta löytyy au-tiotupia kymmenen kilomet-rin välein.

PulmankijärviRetkeilyreitit kulkevat Pul-mankijärven ohi. Pulmanki-järvi on Suomen pohjoisin järvi, joka on muodostunut aikoinaan vanhasta Jääme-ren vuonosta. Pulmankijärvi sijaitsee 20 kilometriä Nuor-gamista etelään.

AlaköngäsAlaköngäs on Tenon kuului-sa lohestusalue.

Museotie

Ala-jalve on noin viiden kilo-metrin pituinen museotie, jo-ka on rakennettu Alakönkään kosken ohittamista varten.Kuninkaankivi

Strömstadin rajankäynnin aikainen rajamerkki vuodel-ta 1766. Kivet ovat Tenojo-en rannassa merkkinä 1751 solmitusta Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välisestä Strömstadin rajasopimukses-

NUORGAM Mitä tehdä Nuorgamissa?

Tänä kesänä Nuorgamissa voi harrastaa melontaa Tenojoessa. Kajakkeja voi vuokrata paikanpäältä. Kuva: Alma Arktika.

MAJOITUSTA• huoneistoja, mökkejä, caravan- ja leirintäalue

PALVELUJA• Suomen pohjoisin kahvila-ravintola; aurinkoterassi, ohjelmapalvelut, välinevuokraus, rantasauna Tenon rannalla

KESÄELÄMYKSIÄ• Lohestusta Tenolla, tunturiretkiä, patikointia, luontokuvausta, pyöräilyä, retket Norjaan, kalastusta Jäämerellä, kuningasrapusafarit

Nuorgamin LomakeskusNuorgamintie 4401 A

99990 NUORGAMPuh. 0400 294 669

[email protected]

facebook.com/Nuorgaminlomakeskus

TULE JA IHASTU!visitnuorgam.fi

VIIDEN TÄHDEN SIJAINTITENON LOHILAAKSOSSA

PIENI M

UTTA POHJOISIN

TENON LOHILAAKSOSSA

Mukava lomakylä Suomen katolla, Jäämeren kainalossa ja tuntureiden suojassa.

18.07.2015

maraton

Unohtumaton juoksuelämys Utsjoella – Tenojokivartta pitkin 18.7.2015

Ennakkoilmoittautuminen päättyy 14.6.2015.Jälki-ilmoittautuminen päättyy 18.7.2015 klo 10.Lisätietoja puh. +358 40 550 [email protected], www.utsjoki.fi/maraton

Uusittu ja virallisesti

mitattu reitti

Nuorgamintie 4329 A99990 NUORGAM

Aukioloajatma-pe klo 9-18la suljettusu suljettuBensa-automatti 24/7

P. 016 321 [email protected]

Olemme osa maailmanlaajuista Bosh Car Service

-ketjua. HUOLTOMME huolehtii autostasi koko sen

elinkaaren.

UUSIMME LAITTEISTOAMME KOKO AJAN, käytössämme mm.

• NUSSBAUM-TESTIRATA, jolla tarkistamme autosi jarrut, jousituksen ja aurauksen

• NORDLIFT UC3500 -KATSASTUSNOSTIN, ravistinlevyin varustettuna

• BOSCH -MOOTTORITESTERI• AUTOCOM-JÄRJESTELMÄTESTERI lähes kaikille merkeille

• ROBINAIR-ILMASTOINTIHUOLTO• SICAM-NELIPYÖRÄSUUNTAUS• VARAOSAT JA TARVIKKEET kaikkiin automerkkeihin• LISÄVARUSTEET• RENKAAT kaikkeen kalustoon• LEVYPYÖRÄT

• Matkahuollon pakettipalvelut

• Lääkemyynti

MEILTÄ MYÖS

Tenojoella käy n. 900 kalastusmatkailijaa vuosittain. Teno-jokivarren kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika on

4 vuorokautta. Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat 770 kalastuslupaa Tenojoelle. Paikkakuntalaisilla on oikeus kalastaa myös perinteisillä pyyntitavoilla: kulkutusverkoilla, seisovilla lo-hiverkoilla ja –padoilla. Tenojoen lohisaalis on keskimäärin 130 tonnia vuodessa.

ta. Rajakivet on merkitty ku-ningas Adolf Fredrikin aika-na, merkkikivissä on hallitsi-jan kruunumonogrammi ja vuosiluku 1766.

SaamelaistaloVälimaan kenttä sijaitsee Uts-joelta Nuorgamiin vievän tien puolivälissä. Vanha saamelais-talo on kalastajalappalaisten tila 1800-luvulta. Museovi-rasto on entisöinyt asuinryh-män sen ajan kulttuurin muis-tomerkiksi.

KeskipisteNuorgam on portti Jäämerel-le; sieltä voi retkeillä eri puo-lille Pohjois-Suomea ja Nor-jaa. Esimerkiksi karavaanarit pysähtyvät mielellään Nuor-gamiin, pitävät sitä tukikoh-tanaan ja kulkevat päiväret-kiä eri kohteisiin. Pulmanki-järvi on lintuja kasviharrasta-jien suosiossa. Erittäin monia Nuorgamissa pysähtyviä kiin-nostaa myös Teno ja sen lohi. Jäämeren kalastusmahdolli-suudet ovat lähellä. Myös esi-merkiksi vaeltamista, mootto-ripyöräilyä sekä ihan vain lo-mailua ja lepäilyä voi harras-taa alueella kätevästi.

Maastopyöräilyja melontaMaastopyöräilyyn kannustaa kolme MTB-maastopyörä-reittiä. Melontaa voi harras-taa luonnollisesti Tenojoes-sa, kauniissa jokimaisemassa. Nuorgamista voi vuokrata pai-kanpäältä maastopyöriä ja ka-jakkeja esim. Alma Arktikasta.


Mitä tehdä Karigasniemellä?

KARIGASNIEMI

RajaKarigasniemi on kolmen kielen ja kulttuurin kylä, joka sijaitsee Utsjoen kunnassa Suomen ja Norjan rajalla. Ky-lässä ja sen lähialueella asuu noin 500 asukasta. Rajan läheisyyden vuoksi Karigas-niemi on kokoonsa nähden erittäin vilkas paikka, josta löytyy kauppoja, ravintoloita ja baareja. Myös poronhoito, poronlihan jalostus ja maata-lous ovat tärkeitä työllistäjiä. Perinteisesti perheissä on harjoitettu useita elinkeino-muotoja rinnakkain.

SáivuKarigasniemen keskus on ky-lätalo Sáivu. Kylätalo Sáivu avaa ovet juhannuksen tie-noilla. Kylätalo on auki arki-päivisin kello 9–18. Kesäkau-tena kylätalolta löytyy kun-nan matkailuneuvonta, jos-ta saa tietoa niin Karigasnie-men, muun pohjoisimman Suomen kuin Norjankin ta-pahtumista ja palveluista. Kylätalon kahviossa saa täy-tettyä vatsansa, ja talolta voi ostaa myös paikallisia käsi-töitä. Talolla voi lisäksi käy-dä internetissä sekä käyttää kopiointipalveluja. Kalasta-jia kiinnostanee mahdollisuus seurata taulutelevision kuvaa

Inarijokeen asennetusta kala-kamerasta. Kylätalon pihassa on laavu ja nuotiopaikka, lasten leik-kipaikka, lentopallokenttä sekä Tenojoen rannassa pa-ri vaunupaikkaa karavaana-reille. Inva- sekä karavaana-ripalveluita ollaan kehittä-mässä. Inarijoen rannalle ra-kennettu sauna on ollut sekä paikallisten että karavaanari-en suosiossa.Kesäkauden päättäjäisiä vie-tetään kylätalolla kalakauden lopulla, elokuun puolessavä-lissä. Kylätalo sulkeutuu tal-veksi. Puh. +358 40728 6822.

MuistomerkkiKylätalo Sáivun pihamaal-ta löytyy Lapin sodan muis-tomerkkinä terässillan kap-pale. Karigasniemeen tule-van tien rakentaminen aloi-tettiin 1930-luvulla Kaama-sesta, mutta työmaa keskey-tyi Luomusjoelle, kymme-nen kilometriä ennen kylää. Syynä oli toisen maailman-sodan syttyminen. Sodan ai-kana, vuonna 1943 saksalai-set sotilaat rakennuttivat tien Karigasniemelle asti. Samal-la tehtiin myös ensimmäinen silta Inarijoen ylitse sekä tie

Norjan puolella Karasjoelle ja sieltä aina Jäämeren rantaan, Lakselviin saakka.Kun saksalaiset vetäytyivät vuonna 1944 Suomesta Nor-jaan, he räjäyttivät sillan läh-tiessään. Rajanaapurien väli-nen liikenne lamaantui vuo-siksi, kunnes nykyinen silta valmistui vuonna 1958. Kor-jausrakentamisen yhteydes-sä saunarannasta löydettiin vanhan sillan kappale, ja se muistuttaa Sáivun pihalla vie-railijoita sodan tapahtumista.

KalastusSijainti Tenojoen ja Inarinjo-en risteyskohdassa varmistaa sen, että kalastusmatkailu on alueella ykkösjuttu.

SulaojaSuomen suurin lähde ja saa-melaisten pyhä paikka. Su-laojalla kulkee myös muu-taman kilometrin pituinen luontopolku.

VuodenajatKesäisin kylä kuhisee erimaa-laisia matkailijoita. Vuoden-vaihteen kaamospäivinä ky-lällä kulkee lähinnä vain pai-kallisia asukkaita.

Kuljetukset Kevonreitille, Venäjälle, Skandinaviaan ym.

Tilausajot kahdella bussilla: 1+17, 1+7

0400 250 220

0400 871 550

Hinaus-palvelut ja

oven aukaisut

Majoitus, venevuokraus, perä-moottorivuokraus, lohensoutu-

palvelu, opaspalvelut ja sauna Tenon rannalla

Kari GuttormKarigasniemi

0400 871 550

Laaja tuotevalikoima ja mahtava lihatiski!

K-Market HärkönenYLÄTENONTIE 2499950 KARIGASNIEMI

+358 16 676 [email protected]

Palvelemmeark 9-20, la 9-19, su 11-18

TERVETULOA HYVILLE KAUPOILLE!TERVEISIN KAUPPIASSEPPO HÄRKÖNEN VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

palvelemme joka päivä!

000pkt(xx/kg) 000

2 kpl(xx/kg)

Valmistaja tai tuotemerkkiTUOTE lisätiedot


VOIMASSA SU 6.2.2011 VOIMASSA SU 6.2.2011

000pkt(xx/kg)

Valmistaja tai merkkiTUOTE lisätiedot

000pkt(xx/kg)


000pkt(xx/kg)


000pkt(xx/kg)


000pkt(xx/kg)


2 kpl!

000-xx %

Etu K-Plussa-kortilla

2 kpl(xx/kg)


Ilman K-Plussa-korttia yksittäinxx kpl (xx/kg)

2 kpl!

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

tervetuloamyös sunnuntaisin! palvelemmeklo 12-18.

www.k-market.com

KAUPAN NIMIOsoite ja puhelin

Palvelemmeark. 8–21, la 8–18, su 12–21

VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

palvelemme joka päivä!

000pkt(xx/kg) 000

2 kpl(xx/kg)



VOIMASSA SU 6.2.2011 VOIMASSA SU 6.2.2011

000pkt(xx/kg)


000pkt(xx/kg)


000pkt(xx/kg)


000pkt(xx/kg)


000pkt(xx/kg)


2 kpl!

000-xx %

Etu K-Plussa-kortilla

2 kpl(xx/kg)


Ilman K-Plussa-korttia yksittäinxx kpl (xx/kg)

2 kpl!

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

tervetuloamyös sunnuntaisin! palvelemmeklo 12-18.

www.k-market.com

KAUPAN NIMIOsoite ja puhelin

Palvelemmeark. 8–21, la 8–18, su 12–21

KARIGASNIEMI

TENONERÄKIEVARI

Tervetuloa! Avoinna 15.6.–29.9.2015

Veneitä ja kanootteja

Ottipaikkoja lohen kalastajille

Marjastusta ja sienestystä

Metsästysmahdollisuuksia

TENON ERÄKIEVARI Rovisuvanto

99950 KarigasniemiP. 040 590 0015

[email protected], www.tenonerakievari.fi

TARJOAMME VIIHTYISÄÄ ASUMISTA 2–4 hlö:n huoneissa/mökeissä sekä erämaa- ja tunturimökeissä. Saunat sekä sisällä että ulkona takkatupineen.MAUKASTA RUOKAA porosta, lohesta, riistasta ja muista Lapin herkuista.

YRITYKSILLE hyvät tilat koulutus-tilaisuuksiin. Perheille ja ryhmille rauhallinen lomailuympäristö.OPASTETTUJA RETKIÄ, ohjelmapalveluja sekä kalastukseen soutajia/veneitä. Voit tilata varauksen yhteydessä.


Kahvi+munkki2€

Yksi Lapin

suosituimmista

nähtävyyksistä

Tule tapaamaan

puhuvaa

Otto-karhua!

AVOINNA20.5.–15.6. klo 8.30–19.0016.6.–10.8. klo 8.00–21.0011.8.–30.9. klo 8.30–19.00P. 0400 965 [email protected] poronkäristys

joka päivä klo 11–19(sis. muusi, puolukka, leipä, voi, kahvi/lapsille mehu)

10€Lasten käristys 6€

Meidät löytääfacebookista: Papana

SAVUKALAA

joka päivä

Laaja valikoima matkamuistoja, vaatteita ym.

Myös KESÄKIRPPIS!

TERVETULOA!PaPaNa

PaPaNaTUNNELMALLINEN BAARI I N A R I N S Y D Ä M E S S Ä

A-oikeudet

Auki joka päivä klo 10-02

MONIPUOLINEN RUOKALISTA

KESÄN TARJOUS

Porontäysliha-hampurilainen+ ranskikset + limsa 0,3 L

www.papanabar.fiP. 044-921 9226 040-765 1605

980€Viikoittain elävää musiikkia!

Documents

Kulta-Lapin Kesä 2015