KULTA EI HIMMENE

9.8.2010

Vaurastumisen Akatemian

kesäkurssin materiaali

www.facebook.com/vaurastumisen.akatemia

SISÄLLYSLUETTELO

Jalometallisten maksuvälineiden historiaa Roomalaisista kolikoista kultakantaan Kulta sijoituskohteena Kullan kysyntä Kolmitahoinen tarjonta Tarjonnan nykytilanne Fyysinen ja sähköinen kulta Kullan hinnan määräytyminen Lähteet

JALOMETALLISTEN MAKSUVÄLINEIDEN HISTORIAA

Metallit kuten kulta, hopea, tina ja rauta ovat nykyisen rahamuodon edeltäjiä.

Ensivaiheessa tavaroiden vaihdosta siirryttiin tietynpainosten metallikappaleiden käyttöön maksuvälineenä.

Antiikin kreikkalaiset alkoivat valmistaa hopea- ja pronssikolikoita, joiden arvo pystyttiin määrittämään ilman punnitusta.

ROOMALAISISTA KOLIKOISTA KULTAKANTAAN

Roomalaiset kolikot kävivät vaihdon välineenä kaikkialla Euroopassa – ensimmäinen yleiseurooppalainen valuutta.

Hopea oli useimmissa maissa rahajärjestelmän perustana 1800-luvulle asti.

Hopean syrjäytti kultakanta. Kultakantaan liittyneillä mailla oli omat keskuspankkinsa, mutta maiden rahayksikön mittana toimi kulta.

Toisen maailmansodan jälkeen rahaoloihin yritettiin luoda järjestystä ns. Bretton Woods- järjestelmän avulla.

– USAn dollarin arvo oli sidottu kultaan.

– Järjestelmä lakkautettiin lopullisesti 1970-luvun lopulla, jolloin Yhdysvallat lopetti dollarien lunastamisen kullalla.

KULTA SIJOITUSKOHTEENA

Kultaa ja muita jalometalleja on perinteisesti pidetty turvallisena sijoituskohteena, johon varallisuutta on siirretty epävarmoina aikoina.

Kullan hintaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan laki:

– Kun kullan kysyntä maailmassa kasvaa, myös hinta nousee.

KULLAN KYSYNTÄ

Kullan kysynnällä on kaksi puolta:– Äkillinen muutos sijoituskysynnässä

voi heilauttaa kullan hinnan ylös tai alas.

– Teollisuuden kysyntä on puolestaan vakaata ja laajaa. Sen ansiosta kysynnässä on pohjavireenä tietty perusvakaus ja kulta säilyttää arvonsa myös kasvavan inflaation aikana. Kullan hinta ei voi painua koskaan nollille.

Suurin kullan kysynnän toimijoista on koruteollisuus. Muita toimijoita ovat elektroniikka- ja hammasteollisuus sekä sijoittaminen.

KOLMITAHOINEN TARJONTA

Kullan tarjontaan vaikuttaa kolme suurempaa osa-aluetta:

Kaivettava kulta

Uudelleen-käytettävä kulta

Sijoittajien ja keskuspankkien

myymä kulta

TARJONNAN NYKYTILANNE

Kätevästi kaivettava kulta on tähän päivään mennessä maailmasta jo kaivettu. Kaivettavat määrät eivät kasva, sillä työ vaatii yhä runsaammin aikaa ja resursseja. Tulevaisuudessa määrien odotetaankin vähenevän.

Keskuspankit ovat pääsääntöisesti vähentäneet omia kultavarantojaan 1970-luvulta alkaen, kun kultaa ei enää sidottu suorasti rahajärjestelmään. Tämä on auttanut pitämään kullan tarjonnan tasapainossa kysynnän kanssa.

Taloustilanteen heikentyessä monet keskuspankit ovat keskeyttäneet kullan myynnin, koska kullalla on tärkeä takausarvo kriisin aikana.

FYYSINEN JA SÄHKÖINEEN KULTA

Kultaan sijoittaminen on käytännössä kullan ostamista joko fyysisessä tai sähköisessä  muodossa.

Fyysinen kulta (kolikot, laatat) on sijoittajan hallussa ja koskematon arvo, sähköinen eli ”paperikulta” on herkempi häiriöille.

Valtaosa maailman kultakaupasta käydään pörsseissä indeksiosuusrahastojen osuuksina tai futuureina.

KULLAN HINNAN MÄÄRÄYTYMINEN

Kaupalle ja teollisuudelle tärkein hintaa määrittelevä auktoriteetti on 130 vuotta sitten perustettu Lontoon metallipörssi London Metal Exchange.

Rinkinä tunnetussa (The Ring) LME:n metallipörssin salissa tapahtuva kaupankäynti asettaa metalleille päivittäisen hintatason.

Kutakin metallia kaupataan viiden minuutin sessioissa, jolloin lyhyeen ajanjaksoon keskitetään mahdollisimman paljon ostajia ja myyjiä, ja ”oikea” hinta saadaan haarukoitua luotettavasti esille.

LME tarjoilee markkinoille päivän käteishinnan ja myös tulevaisuuden hinnat.

Ringin määrittelemiin perusmetallien viitehintoihin luotetaan ympäri maailman.

LÄHTEET

Evlin asiakaslehti 1/2009 s.44-49

http://www.digipaper.fi/evli/24385/

Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan asiakkaan yksityiseen käyttöön. Tämä raportti perustuu lähteisiin, joita Evli Pankki Oyj pitää luotettavina.

Evli Pankki Oyj tai sen työntekijät eivät takaa raportissa annettujen tietojen, mielipiteiden, arvioiden tai ennusteiden oikeellisuutta, tarkkuutta tai täydellisyyttä, eivätkä vastaa vahingoista, jota julkaisun käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Julkaisussa annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälinettä.

Tätä julkaisua tai sen osaa ei saa kopioida, jakaa tai julkaista ilman Evli Pankki Oyj:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään.