Kummikoulun kansio ympäristötekoihin - HSY · päivälahjat ja vappuasujen askartelua kierrätysmateriaalista. Ideoita vuodenai-koihin liittyviin tapahtumiin saa mm. Keke koulussa

Helsingin seudun ympäristöpalvelutHelsingforsregionens miljötjänster

Kummikoulun kansio ympäristötekoihin

KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 20142

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymäOpastinsilta 6 A00520 Helsinkipuhelin 09 156 11faksi 09 1561 2011www.hsy.fi

Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvatKansikuva HSY / Jenni-Justiina NiemiKuvat HSY

Helsinki 2014

KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2014 3

SisällysSisällys ............................................................................................................................................... 3

1 Tervetuloa HSY:n kummikouluksi! ................................................................................................ 5

2 Kummikouluvuoden kulku ............................................................................................................ 62.1 Työryhmien perustaminen .................................................................................................. 72.2 Lähtötilanteen kartoitus ...................................................................................................... 72.3 Kummikouluohjelman suunnittelu ....................................................................................... 82.4 Kummikouluohjelman toteutus ........................................................................................... 82.5 Loppukartoitus ja arviointi ................................................................................................... 9

3 Ympäristökasvattajan apu koululle ............................................................................................. 103.1 Ympäristökasvattajan tuntien jakautuminen ...................................................................... 103.2 Ympäristökasvattajan neuvontatunnit opettajille ............................................................... 10

3.2.1 Ympäristötiimille (3h) ............................................................................................... 10

3.2.2 Opettajien koulutuspäivä, esim. VESO-päivä (3h) .................................................... 11

3.3 Ympäristökasvattajan pitämät tunnit oppilaille .................................................................. 123.3.1 Ympäristöryhmälle (3h) ........................................................................................... 12

3.3.2 Koko koululle (1h) ................................................................................................... 13

3.3.3 Pajapäivään (4h) ..................................................................................................... 13

3.3.4 Oppitunnit luokille (0-22 h, oppilasmäärästä riippuen) .............................................. 13

4 Muu toiminta .............................................................................................................................. 204.1 Pajapäivät ........................................................................................................................ 204.2 Vierailukohteet ................................................................................................................. 304.3 Kurssit ............................................................................................................................. 31

5 Kummikouluohjelman aikataulu .................................................................................................. 32

6 Apua alku- ja loppukartoitukseen ............................................................................................... 33

7 Materiaalit ja lisätiedon lähteet ................................................................................................... 347.1 Apua koulun ympäristötyöhön .......................................................................................... 347.2 Ladattavia opetusmateriaaleja .......................................................................................... 347.3 Tuunausideoita ja musiikkia ............................................................................................. 357.4 Pelit ja testit ..................................................................................................................... 367.5 Videot verkossa ............................................................................................................... 377.6 Mielenkiintoista taustatietoa ............................................................................................. 377.7 Lainattavia materiaaleja ................................................................................................... 38

PELEJÄ ........................................................................................................................... 38

JULISTESARJOJA .......................................................................................................... 39

NÄYTTELYITÄ ................................................................................................................. 39

DVD:T ........................................................................................................................... 40


8. Liitteet ........................................................................................................................................... 418.1 Kummikouluohjelman liitteet ............................................................................................. 418.2 Muut materiaalit................................................................................................................ 41


1 Tervetuloa HSY:n kummikouluksi!

Onnea, koulunne on valittu mukaan kummikouluohjelmaan useiden hakijoiden joukosta! Kum-mikouluna saatte ympäristökasvatuskokonaisuuden, joka sisältää koulutusta, konsultointia, op-pitunteja ja opetusmateriaaleja. Tavoitteena on, että projektin jälkeen teillä on hyvät eväät jat-kaa ympäristötyötä koulussanne.

Ohjelman rahoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja sen toteuttaa Pääkaupunkiseu-dun Kierrätyskeskus Oy:n Ympäristökoulu Polku. Kummikouluohjelmaa tarjotaan pääkaupunki-seudun ja Kirkkonummen peruskouluille. Tarkoituksena on tukea kouluja jätteen määrän vähen-tämisessä ja kierrätyksen tehostamisessa.

Tämä kansio sisältää ohjelmarungon sekä tietoa, ideoita ja opetusmateriaaleja kummikoulu-vuotta varten. Säilytä kansio opettajainhuoneessa kaikkien ulottuvilla. Kansio löytyy myös netis-sä osoitteessa www.hsy.fi/kummikoulu ja se sopiikin parhaiten sähköisenä käytettäväksi.

Menestyksekästä kummikouluvuotta!

Toivottavat HSY ja Ympäristökoulu Polku

Lisätietoa kummikouluohjelmasta ja valmiita opetusmateriaaleja

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ympäristökoulu PolkuHermannin rantatie 2A (4. krs), 00580 Helsinkip. 0400 348 [email protected]://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSYOpastinsilta 6 A, 00520 Helsinkip. 09 15611, HSY [email protected]://www.hsy.fi/kummikoulu

Tietoa koulun jätehuollostahttp://www.hsy.fi/FIKSU/OPPIMASSA/Sivut/default.aspx


2 Kummikouluvuoden kulku


Kummikouluvuoden teemana on jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus. Kummikouluohjel-massa toteutetaan koulun kestävän kehityksen ohjelmaa ja työtä lähdetään toteuttamaan ympä-ristökasvattajan avustuksella. Ohjelma aloitetaan jo kummikouluvuotta edeltävänä keväänäsuunnittelutapaamisella ympäristökasvattajan kanssa. Ohjelmassa perustetaan ensin henkilö-kunnan ympäristötiimi ja oppilaiden ympäristöryhmä. Heti lukuvuoden aluksi kartoitetaan lähtöti-lanne. Tämän pohjalta tehdään suunnitelma lukuvuodelle: asetetaan tavoitteet, vastuut ja aika-taulut ohjelman toteuttamiselle. Kun suunnitelma on valmis, se pannaan käytäntöön. Vuodenmittaan teema näkyy niin opetuksessa, arjessa kuin koulun tapahtumissakin. Lukuvuoden lo-puksi toistetaan aluksi tehty kartoitus, jotta nähdään vuoden mittaan tehdyn työn tulokset. Oh-jelma päättyy lukuvuoden loppuessa tulosten julkistamiseen.

Kummikouluvuoden jälkeen työtä kannattaa jatkaa ja hyödyntää edelleen tämän kansion tehtä-väideoita, kartoituslomakkeita ja muuta materiaalia. Koulu voi käyttää HSY:n kustantamia ympä-ristökasvattajan neuvontatunteja tavalliseen tapaan ja tunteja voidaan profiloida erityisestikummikouluvuoden jälkeisiin tarpeisiin.

2.1 Työryhmien perustaminen

• Jos koululla on jo toiminnassa oppilaiden ja opettajien ympäristö- tai keke- (kestävänkehityksen) -tiimit, -ryhmät tai -raadit, on hyvä jatkaa toimintaa jo näiden olemassa olevi-en työryhmien kautta. Tässä kansiossa puhutaan ympäristötiimistä ja -ryhmästä, muttayhtä hyvin nimet voivat olla esimerkiksi keke-tiimi ja -ryhmä.

• Jos työryhmiä ei ole, lukuvuoden aluksi kummikoulun rehtorin ja yhteysopettajan johdollaperustetaan opettajista ja muusta henkilökunnasta koostuva ympäristötiimi sekä oppi-laista koostuva ympäristöryhmä.

• Ympäristöryhmän sopiva koko on noin 10–20 oppilasta. Oppilaiden osallistuminen voitapahtua myös oppilaskunnan kautta. Pienimpien oppilaiden ympäristöryhmä voi ollamyös ympäristökerho. Ympäristöryhmän vetovastuu on vastaavalla opettajalla. Vastaa-va opettaja tuo oppilaiden ympäristöryhmän terveiset henkilökunnan tiimin tietoon japäinvastoin.

• Ympäristöryhmää perustettaessa voi koulu järjestää haun ympäristöryhmään esimerkiksivalmista hakemuslomaketta käyttäen (liite 5).

• Ympäristötiimissä voi olla opettajien ja muun henkilökunnan lisäksi myös oppilaita.• Ympäristötiimi ja ympäristöryhmä kokoontuvat vuoden mittaan säännöllisesti, vähintään

kerran kuussa.

2.2 Lähtötilanteen kartoitus

• Kummikouluohjelman teemana on jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus.• Kummikouluvuosi käynnistyy teemaan liittyvällä lähtötilanteen kartoituksella. Ympäristö-

tiimi ja oppilaat kartoittavat koulussa syntyvien jätteiden määrää sekä oppilaiden ja hen-kilökunnan kulutustottumuksia ja lajitteluosaamista. Kartoitus onnistuu esimerkiksi kol-men viikon mittaisella seurantajaksolla yhdessä kouluisännän kanssa ja kyselytutkimuk-sin. Ruokateema on hyvä lähtökohta kartoituksille. Liitteestä 5 löytyvät kartoituslomak-keet esimerkiksi ruokalan jätekartoitukseen ja lautastähteiden seurantaan.

• Oppilaat osallistuvat aktiivisesti kartoituksen tekemiseen. Jokainen luokka voi kartoittaakotiluokkansa jätteiden määrää, mutta kartoituksen voi myös tehdä ympäristöryhmä taitehtävään koulutetut ympäristöagentit. Kartoituksissa kannattaa hyödyntää valmiita lo-makkeita, lue lisää luvusta 6.


2.3 Kummikouluohjelman suunnittelu

• Kartoituksen tulosten perusteella ympäristötiimi ja ympäristöryhmä suunnittelevat kum-mikouluvuoden tavoitteet ja toimenpiteet. Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat ohjelmansuunnitteluun. Opettajat ideoivat yhdessä Ympäristökoulu Polun ympäristökasvattajankanssa jätteen vähentämisen ja kestävän kulutuksen teeman tuomisen osaksi opetusta.

• Ympäristötiimi ja -ryhmä asetettavat yhdessä tavoitteet ainakin biojätteen ja paperinkulu-tuksen määrän vähentämiseksi.

• Ympäristökasvattaja ja ympäristötiimi järjestävät opettajille puolen päivän koulutuksen(esim. VESO-päivän yhteydessä). Koulutuksessa

• käydään läpi kummikouluvuoden sisältö,• tutustutaan jätteen vähentämisen ja kestävän kulutuksen teemaan liittyviin oppi-

materiaaleihin,• suunnitellaan aineiden välistä yhteistyötä ja teeman toteuttamista eri oppiaineis-

sa ja koulun yhteisissä tapahtumissa ja• suunnitellaan pajapäivien ohjelma liittyen jätteen vähentämiseen ja kestävään

kulutukseen.• Oppilaiden ympäristöryhmä suunnittelee ympäristökasvattajan avustuksella ohjelman

näkyvyyttä koulussa (aamunavauksia, tempauksia, teemapäiviä ym.).

2.4 Kummikouluohjelman toteutus

• Jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus on osa koulun arkea ja opetusta koko kummi-kouluvuoden ajan. Ohjelman toteutuksessa näkyy toiminnallisuus ja oppilaiden osallis-tuminen sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kouluyhteisön sitoutumistaedistetään hyvällä tiedotuksella. Ohjelmasta kerrotaan oppilaille, henkilökunnalle, van-hemmille ja yhteistyötahoille. Oppilaat ovat tärkeitä viestinviejiä.

• Kummikouluvuoden ohjelmaan kuuluu esimerkiksi seuraavaa:• Päivänavaus tai aloitustilaisuus, jossa ympäristökasvattaja kertoo koulun henki-

lökunnalle ja oppilaille kummikouluohjelmasta. Aloitustilaisuus voidaan järjestääosana muuta koulun yhteistä tilaisuutta.

• Ympäristökasvattajan pitämiä oppitunteja ja esimerkiksi vierailuja YmpäristökouluPolun tiloihin Kalasatamaan, HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen jaKierrätyskeskuksiin.

• Lisämateriaaleja ja tehtäviä eri oppiaineisiin.• Opettajien vetämät, oppiainerajat ylittävät pajapäivät, joita suunnitellaan ympäris-

tökasvattajan johdolla koulutuspäivässä.• Oppilaiden ympäristöryhmän ideoimia teemapäiviä, joita suunnitellaan yhdessä

ympäristökasvattajan kanssa. Niitä voivat olla esimerkiksi aineettomat ystävän-päivälahjat ja vappuasujen askartelua kierrätysmateriaalista. Ideoita vuodenai-koihin liittyviin tapahtumiin saa mm. Keke koulussa -oppaan vuosikalenterista(liitteenä).

• Teemapäivä, esimerkiksi lauantaikoulupäivä, jolloin myös oppilaiden vanhemmatja muut perheenjäsenet saavat mahdollisuuden osallistua toimintaan. Teemapäi-väksi sopii ympäristö- tai kierrätystapahtuma, joissa oppilaat esittelevät teemaan


liittyviä ohjelmanumeroita ja tietoiskuja, ja vanhemmat voivat ylläpitää esimerkiksiurheiluvälinekirpputoria.

• Kummikoulujen opettajien verkostotapaaminen. Tapaamisessa opettajilla onmahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia muiden koulujen kanssa sekäsaada uusia ideoita jatkoa varten.

2.5 Loppukartoitus ja arviointi

• Ympäristötiimi ja -ryhmä toistavat lukuvuoden aluksi tehdyt kartoitukset vuoden päät-teeksi, jotta voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista. Koulun kannattaa seurata jäte-määriä pitkin vuotta, jolloin ympäristötyön edistymistä voidaan mitata.

• Kummikouluvuosi päätetään koulun kevätjuhlissa tai muussa erikseen järjestetyssä tilai-suudessa. Juhlissa tiimi ja ryhmä esittelevät koulun henkilökunnalle ja oppilaille mitävuoden aikana on tehty ja miten vuoden tavoitteisiin on päästy. Lisäksi tiimi ja ryhmä jul-kistavat kartoitusten tulokset jätemääristä ja lajittelu- ja kulutustottumuksista. Osana juh-laa voi olla myös esimerkiksi kierrätysmuotinäytös tai ”Roska-räppi” -musiikkiesitys. Juh-lassa koko kouluyhteisöä kannustetaan jatkamaan toimintaa seuraavanakin vuonna.

• Seurantapalautteen keruu. HSY kerää koulultanne palautetta ohjelmasta sähköisellä ky-selyllä.

• Koulu saa ohjelman päättymisen jälkeen Kummikoulu-diplomin.

Tavoitteena on, että kummikouluvuonna opitut asiat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi koulul-le ja jätteen vähentämistä ja kestävien kulutustapojen edistämistä jatketaan edelleen. Kum-mikouluvuosi antaa hyvän lähtölaukauksen koulun kestävän kehityksen ohjelman teolle.Kummikouluvuoden jälkeen koulu voi asettaa tavoitteet esimerkiksi osallisuuden lisäämises-tä entistäkin korkeammalle ja miettiä seuraavan vuoden kestävän kehityksen teemaa. Kum-mikouluvuoden jälkeen koulua tuetaan ympäristötyön jatkamisessa. Koulu saa seuraavanavuonna perusneuvontatunteja ja ne kannattaa valita ja päättää jo kummikouluvuoden loppu-essa.


3 Ympäristökasvattajan apu koululle

3.1 Ympäristökasvattajan tuntien jakautuminen

Koulunne koko vaikuttaa siihen, montako ympäristökasvattajan pitämää tuntia voitte käyttää

• alle 200 oppilasta -> 14 tuntia• 201–400 oppilasta -> 20 tuntia• 401–600 oppilasta -> 28 tuntia• yli 600 oppilasta -> 36 tuntia

Ympäristökasvattajan pitämät tunnit on jaoteltu seuraavasti:

• Opettajille• Ympäristötiimille 3 h• Koulutuspäivään (esim. VESO) 3 h

• Oppilaille• Ympäristöryhmälle 3 h• Koko koululle aamunavaus tai muu kummikouluvuoden aloitus yhteisessä tilai-

suudessa 1 h• Teema- tai pajapäivään (pajapäivä on alakouluille valinnainen) 4 h• Oppitunteja luokille 0-22 h

Ohjelmaan sisältyy yhteensä 14 tuntia + luokkien oppitunnit. Oppitunnit suunnataan valit-semillenne luokille siten, että yksi ryhmä voi saada korkeintaan yhden oppitunnin tai kaksois-tunnin.

3.2 Ympäristökasvattajan neuvontatunnit opettajille

3.2.1 Ympäristötiimille (3h)

Kummikouluohjelma käynnistetään Ympäristökoulu Polun ympäristökasvattajan eli koulukum-min kanssa. Ympäristökasvattaja käy läpi ympäristötiimin kanssa kummikouluvuoden sisällön elikestävän kehityksen ohjelman tekemisen jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus -teemalla.Ympäristötiimillä on käytettävissään kolme ympäristökasvattajan tuntia, jonka voi halutessaanjakaa kahteen tapaamiseen.

Tunnit voidaan jakaa esimerkiksi siten, että ensimmäisellä tapaamisella (2 h) ympäristökas-vattaja esittelee kummikouluvuoden ohjelman. Tiimin kanssa

- käydään läpi tämä kummikoulun kansio,- tutustutaan Keke koulussa - Kestävän kehityksen oppaaseen ja siinä olevaan ohjelmamal-

liin,- käydään läpi konkreettisia tehtäviä ja työkaluja jätteen vähentämiseksi koulussa,


- tutustutaan olemassa oleviin jätekartoituksissa käytettäviin tarkistuslistoihin (Parhaat käy-tännöt oppilaitoksessa -tarkistuslistat, Keke koulussa -opas, Jätteen vähentäjän tutkimuk-set) sekä Petra-jätemäärien vertailujärjestelmään,

- käydään läpi eri oppiaineisiin sopivia jätteen vähentämiseen ja kestävään kulutukseen liit-tyviä tehtäviä (www.hsy.fi/fiksu) ja muuta aineistoa, sekä erilaisia ja konkreettisia jätteenvähentämisen keinoja ja

- keskustellaan miten muuta kouluyhteisöä ja ympäristötiimiä voi motivoida ja tukea kummi-kouluvuonna.

Esittelyn jälkeen tiimi alkaa työstää kummikouluvuoden ohjelmaa. Tiimi esittelee ohjelman muil-le opettajille opettajien koulutuspäivässä.

Toisella tapaamisella (1h) pohditaan ympäristökasvattajan kanssa, miten jätteen vähentämi-sen ja kestävän kulutuksen asiat jäävät elämään koululle (esim. vuosittaiset kartoitukset jäte-määrien seuraamiseksi, uusien oppilaiden ja henkilökunnan koulutus, opittujen toimintatapojensäilyminen, jätteen määrän väheneminen jatkossakin). Ympäristökasvattaja kannustaa jatka-maan työtä seuraavanakin lukuvuonna ja esittelee tiimille myös muita kestävän kehityksen tee-moja ja Vihreä lippu -toimintaa.

3.2.2 Opettajien koulutuspäivä, esim. VESO-päivä (3h)

Koulutuspäivän valmisteluista vastaa ympäristötiimi ja ympäristökasvattaja yhdessä. Ennenkoulutuspäivää koulun ympäristötiimin pitää olla muodostettu, ja ympäristökasvattaja on käynyttapaamassa tiimiä. Koulutuspäivän tarkoituksena on esitellä ympäristötiimin valmistelemakummikouluvuoden ohjelma muulle työyhteisölle ja saada muilta opettajilta ideoita ohjelmantäydentämiseksi. Koulutuspäivä kannattaa pitää heti syyslukukauden alussa. Jos koulutuspäiväajoittuu vasta myöhempään aikaan vuodesta, on kummikouluvuoden ohjelma valmisteltava jaesiteltävä koko työyhteisölle jo aiemmin, lukuvuoden aluksi, esimerkiksi opettajainkokouksenyhteydessä. Tällöin myös ympäristökasvattaja voi tulla opettajainkokoukseen mukaan. Koulu-tuspäivässä suunnitellaan myös kummikouluohjelmaan kuuluvaa opettajien toteuttamaa ympä-ristöpajapäivää, jossa vuoden teemaa käsitellään oppilaiden kanssa koko päivän työpajoissa jayhteisessä tilaisuudessa.

Koulutuspäivän ohjelma- 1,5 h ympäristökasvattajan pitämä alustus kummikouluvuodesta ja koulun kestävän kehi-

tyksen ohjelmasta, sekä ympäristötiimin vetämä työryhmätyöskentelyn pohjustus- 1,5 h työryhmätyöskentelyä ympäristötiimin jäsenten ja ympäristökasvattajan vetämänä.

Ryhmissä ideoidaan kummikouluvuoden toimintaa eri oppiaineiden tunneilla ja koko kou-lun yhteisissä tapahtumissa. Erityisesti keskitytään ympäristöpajapäivän suunnitteluun, jatyöstetään sen ohjelmaa ja pajojen sisältöä.

Työryhmätyöskentelyn lomassa jokainen ryhmä voi tutustua HSY:n jätteen vähentämistä ja kes-tävää kulutusta käsitteleviin Fiksu-oppimateriaaleihin (www.hsy.fi/fiksu) ja muihin teemaan liitty-viin oppimateriaaleihin eri oppiaineiden tunneille.

Ympäristötiimi jalostaa työryhmien ehdotukset ja koulutuspäivän annin ja tuo ne opettajankoko-ukseen keskusteltavaksi ja hyväksyttäväksi.

Pajapäivän suunnitteluaPajapäivä tarjoaa erilaisia ja mieleenpainuvia oppimisympäristöjä ympäristöasioiden ja kestävänkulutuksen oppimiseen. Pajapäivän toteutus on opettajien vastuulla ja jokaisen opettajan tulisituoda oma panoksensa siihen.


Työpajojen sisältö ja toteutus on oman mielikuvituksen varassa, mutta pajapäivän tarkoitus onkeskittyä kokonaisuudessaan kummikouluvuoden teemaan, jätteen vähentämiseen ja kestävänkulutuksen oppimiseen. Tässä kansiossa esitellään joitain työpajaehdotuksia, joita koulu voihalutessaan hyödyntää (ks. kappale 4.1.). Pajapäivään on mahdollista myös saada ympäristö-kasvattajan vetämä paja tai näyttely (ks. oppituntikokonaisuudet kappaleesta 3.3.4). Ympäristö-pajapäivänä myös oppilaat voivat esitellä eri aineiden oppitunneilla tekemiään esityksiä, tietois-kuja ja kartoitusten tuloksia muulle kouluyhteisölle. Ohjelmaan voi lisäksi kuulua esimerkiksitavaranvaihtotori tai muuta oheistoimintaa.

3.3 Ympäristökasvattajan pitämät tunnit oppilaille

3.3.1 Ympäristöryhmälle (3h)

1. Ympäristöryhmän perustaminenKummikouluvuoteen ja ohjelman toteutukseen kuuluu, että koulu perustaa oppilaista koostuvanympäristöryhmän. Ryhmä voi koostua eri luokkien oppilaista, jotka ovat kiinnostuneet ympäris-töasioista, mutta myös oppilaskunnan hallitus tai oppilaskunnasta koottu ryhmä voi toimia kou-lun ympäristöryhmänä. Sopiva ryhmäkoko on 10-20 oppilasta. Oppilailta voi pyytää hakemuksiaympäristöryhmään valmista lomakepohjaa käyttäen (liite 5). Mikäli toiminnan käynnistäminentuntuu haastavalta, voitte pyytää ympäristökasvattajaa vetämään ensimmäisen tapaamisen jaauttamaan teitä toiminnan suunnittelussa. Tähän voidaan käyttää ympäristökasvattajan kanssa1-2 tuntia.

Ympäristöryhmän on hyvä kokoontua vähintään kerran kuussa tunti tai puolituntia kerrallaan, jasitä vetää opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Ympäristöryhmä voi tutustua kum-mikouluvuoden teemaan esimerkiksi seuraavan tehtävän avulla:Jätteen vähentäminen omassa oppilaitoksessahttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/biologiajamaantiedelukio/Sivut/jseprojekti.aspx

2. Ympäristöryhmän toiminta kummikouluvuonnaRyhmän perustamisen jälkeen ympäristökasvattaja pohjustaa sille kummikouluvuoden sisältöä,suunnittelee oppilaiden kanssa jätteiden lajitteluun, vähentämiseen ja kulutustapoihin liittyviäalkukartoituksia, ja miten ne voitaisiin koulun kohdalla parhaiten toteuttaa. Kartoitusten tekemi-sessä kannattaa käyttää valmiita lomakkeita, tai halutessaan niitä voidaan muokata. Lue lisääkartoituksesta kappaleesta 6. Tähän voidaan käyttää ympäristökasvattajan kanssa 1-2 tuntia.

Jos koululla on jo perustettuna ympäristöryhmä, voi ympäristökasvattaja ideoida ryhmän kanssavuoden toimintaa jätteen vähentämisen teemaan liittyen vuosikalenterin avulla. Ideoita vuoden-aikoihin liittyviin tapahtumiin saa mm. Keke koulussa -oppaan vuosikalenterista. Tähän voidaankäyttää ympäristökasvattajan kanssa 1-2 tuntia.

Vinkki! Mikäli koulun ympäristöryhmä on jo perustettu ja sen toiminta on hyvin käynnissä, voikoulu halutessaan saada alkusysäyksen koulun ympäristöagenttitoiminnalle. Ympäristöagentti-toiminnassa koulutetut agentit seuraavat koulun lajittelua ja kierrättämistä sekä neuvovat ympä-ristöasioissa niin toisia oppilaita kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa. Ympäristöagenttitoimintaedellyttää organisointia ja sitoutumista koululta. Toiminta voidaan toteuttaa esimerkiksi kerhona,jonka jäsenet saavat agenttina toimimiseen alkukoulutuksen ja sen jälkeen jatkokoulutuksia


esimerkiksi koulun yhteistyötahojen vetämänä ja pääsevät osallistumaan aiheeseen liittyväänleirikouluun. Lisätietoja ympäristöagenttitoiminnasta liitteessä (Liite 1).

Raatilaisia/ympäristöryhmäläisiä kannustetaan aktiiviseen rooliin koulun ympäristötyössä.Isommat oppilaat voivat kouluttaa pienempiä oppilaita esim. Pura jätepommi -työpajan avulla.

Vinkki! Ympäristötiimin/-ryhmän kannattaa myös tiedustella ympäristökasvattajalta HSY:n ajan-kohtaisista kampanjoista, kuten ruokajätekampanja, joulukampanja tai vaarallisten jätteidenkampanja. HSY:llä on usein tarjota kouluille valmista kampanjamateriaalia esim. julisteidenmuodossa.

3.3.2 Koko koululle (1h)

Lukuvuoden aluksi ympäristökasvattaja pitää kummikouluvuodesta tietoiskun koululle esimer-kiksi osana koko koulun yhteistä tapahtumaa koulun auditoriossa tai päivänavauksena (15-45min). Yhteisen tapahtuman tai päivänavauksen jälkeen luokissa tehdään opettajan johdollateemaan liittyviä pohjustavia tehtäviä ja kyselyitä valmiin materiaalin avulla (esim. Fiksu-sivujentehtävät eri oppiaineisiin, Oletko Fiksu kuluttaja? -testi oppilaille, ks. Liite 2).

3.3.3 Pajapäivään (4h)

Pajapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai luokka-asteittain esim. kolmenapäivänä. Koulutuspäivässä suunnitellun pajapäivän vetovastuu on opettajilla. Ympäristökasvat-tajan osuus riippuu päivän toteutustavasta ja koulu voi esittää toiveita neuvonnasta. Ympäristö-kasvattaja voi esimerkiksi vetää ohjatun näyttelyn tai työpajan sovitulle luokka-asteelle (lue lisääseuraavasta kappaleesta.)

3.3.4 Oppitunnit luokille (0-22 h, oppilasmäärästä riippuen)

Alla luetellut oppitunnit ovat ympäristökasvattajan vetämiä. Koulu voi valita oppitunneista mie-leisimmät vaihtoehdot. Opettajan läsnäolo on välttämätöntä kaikilla oppitunneilla. Kaikki tuntiko-konaisuudet ovat muokattavissa toiveiden mukaan. Tarkista koulusi tuntimäärä sivulta 11.

Ennakko- tai jälkitehtävän avulla saatte ympäristökasvattajan tunneista enemmän irti. Opetus-materiaalit ovat HSY:n Fiksu –sivustolla www.hsy.fi/fiksu tai Ympäristökoulu Polun sivuilla.

Ne oppitunnit, jotka on merkitty nuolella (®) ovat myös opettajan itse pidettävissä.

Kaikille ikäluokille

®PäivänavauksetTavoite Oppilaat ymmärtävät miksi jätteiden määrää tulisi vähentääKesto Noin 15 minuuttia + siirtymiset auditorioon/lliikuntasaliinSisältö Päivänavaukset ovat hyvä ja vaivaton keino tiedottaa ympäristöasioista koulussa.

Päivänavauksia voivat pitää opettajat, oppilaat tai koululla vieraileva ympäristö-kasvattaja.


Alakoululla ympäristökasvattajan pitämässä päivänavauksessa käydään läpi tava-roiden elinkaaresta kertova tarina, jossa Julmu-sonni lähtee selvittämään, mistätavarat oikein tulevat ja miksi niitä tarvitaan aina lisää.

Yläkoululla ympäristökasvattajan pitämässä päivänavauksessa tutustutaan tava-roiden elinkaareen kuvaesityksen avulla. Aiheitta voi syventää oppilaiden kanssaHSY:n vekkosivuilta löytyvillä taustamateriaalilla.

http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/biologiajamaantiedelukio/Sivut/kestavientuotteidenvalinta.aspx

Huom! Ympäristökasvattajan pitämä aamunavaus sopii erityisen hyvin kummikouluvuo-den alkuun, jolloin samalla esitellään lyhyesti HSY:n kummikoulutoimintaa. Aa-munavaus pidetään auditoriossa tai liikuntasalissa ja se vaatii tietokoneen ja data-tykin.

Ideoita kummikouluvuoden päivänavauksiin:- Ympäristöryhmän toiminta: Ryhmä voi laatia tapaamisissaan useampiakin lyhyitäpäivänavauksia keskusradioon mm. tutkimustuloksistaan koulussa sekä niidenpohjalta suunnittelemistaan toimista.- Pajapäivät: Pajapäivien teemaa kannattaa alustaa etukäteen ja muistutella vieläpäivien jälkeenkin. Toimittajapajassa tehtyjä juttuja voidaan käyttää sellaisenaanpäivänavauksissa. Pajapäivistä lisää tietoa luvussa 4.- Fiksut tarinat: Fiksu-sivuston aineistossa on tarinoita, jotka sopivat suoraan päi-vänavauksiin varsinkin alakouluille.http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/aineistot/Sivut/default.aspx- Ympäristöaiheiset videot: Kappaleessa 7.5 listatut videot sopivat hyvin auditori-ossa pidettäviin päivänavauksiin.- Päivänavaus onnesta: Valmis päivänavaus Kierrätyskeskuksen sivuillawww.kierratyskeskus.fi/files/67/Aamunavaus_onnesta.pdf

Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii alakouluille luonnontiedon tehtävä esineen elinkaaresta:http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/luonnontiedontehtavat/Sivut/esineenelinkaari.aspx.

®Jätteen vähentäjän tutkimuksetTavoite Kehittää koulun toimintatapoja siten, että jätteiden määrä vähenee ja kierrätys

lisääntyy.Kesto 45-90 minuuttia.Sisältö Tunnin tai kaksoistunnin aikana tehdään jätekartoituslomakkeiden (Liite 4) tutki-

muksia ja suunnitellaan jatkotoimia niiden pohjalta.Huom! Tutkimukset sopivat hyvin aloittelevalle oppilaiden ympäristöryhmälle. Tunnin voi

pitää myös opettaja ilman ympäristökasvattajan apua.

Esiopetukseen ja 1.-2. –luokille

Kaarlo Karhu ja lajittelun abcTavoite Oppia lajittelemaan jätteitä.Kesto Noin 45 minuuttia.Sisältö Käsinukke Kaarlo Karhu on löytänyt metsästä pussillisen roskia ja ihmettelee nii-

den alkuperää. Oppitunnilla opetellaan lajittelemaan roskapussin sisältö oikeisiinlajitteluastioihin. Tunnilla pohditaan myös, miksi roskat ovat eläimille vieraita.


Tehtävät Ennakko ja jälkitehtäviksi sopivat esimerkiksi luonnontiedon tehtävä Jätejanahttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/luonnontiedontehtavat/Sivut/default.aspx

Sekä ympäristö- ja luonnontiedon leikki Ekovalintahttp://www.hsy.fi/fiksu/esiopetuksessa/ymparistojaluonnontieto/leikit/Sivut/ekovalintaleikki.aspx

Paperin elinkaari ja paperihatutTavoite Tutustua paperin elinkaareen.Kesto Noin 45 minuuttia.Sisältö Oppitunnilla piirretään kuva paperin elinkaaresta sekä valmistetaan sanomaleh-

destä hauskat hatut tai vaihtoehtoisesti opetellaan kierrätysasiaa pelaamalla jäte-bingoa.

Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii luonnontiedon tehtävä Esineen elinkaarihttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/luonnontiedontehtavat/Sivut/esineenelinkaari.aspx

Matokompostin perustaminenTavoite Perustaa oikea matokomposti.Kesto Noin 45 minuuttia.Sisältö Oppitunnilla opetellaan perusasiaa biojätteen lajittelun tärkeydestä ja perustetaan

luokkaan oma pieni matokompostori. Matokompostorin avulla saadaan konkreetti-sella tavalla tuotua ravinnon kiertokulku lasten näkyville ja osaksi arkipäivää. Ma-tokompostin hoitoon voi tutustua ennakkoon:http://www.kierratyskeskus.fi/files/8857/tunkiolierot_touhuilemaan_web.pdf.

LeludraamaTavoite Pohtia kohtuullista kuluttamista draaman keinoin. Kesto Noin 60 minuuttia.Sisältö Leludraamassa oppilaat eläytyvät lelujen maailmaan. Tarinan edetessä pohditaan

lelujen merkitystä ja hankintaa sekä leluilla leikkimistä ja niistä huolehtimista.Tehtävät Ennakko- tai jälkitehtäväksi sopii äidinkielen tehtävä Sanaristikko

http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/aidinkielentehtavat/Sivut/sanaristikko.aspx

Rojupöhö-nukketeatteriTavoite Pohtia kohtuullista kuluttamista nukketeatterin avulla.Kesto Noin 45 minuuttia.Sisältö Nukketeatteriesityksessä ystävykset Lennu Liito-orava ja Kaarlo Karhu ihmettele-

vät ystävänsä Ville Variksen outoa käytöstä. Tarinassa selviää, että Ville on sai-rastunut Rojupöhö-nimiseen tautiin. Esityksen jälkeen yleisö osallistuu lääkärintar-kistukseen ja saa reseptin taudin varalle.

Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii katsomusaineiden ja etiikan tehtävä Hölmöläisperhe osto-huumassahttp://www.hsy.fi/fiksu/esiopetuksessa/katsomusaineetjaetiikka/holmolaistarinoita/Sivut/holmolaisperheostohuumassa.aspx

Huom! Nukketeatteriesitys vaatii kaksi esittäjää ja siten se vie kaksi tuntia ympäristökas-vattajan neuvontakiintiöstä. Esityksen voi katsoa myös osoitteestahttp://vimeo.com/2803686

3.-6. Luokille

®Pura jätepommi -koululaisen työpajaTavoite Oppia vähentämään jätteiden määrää ja luonnonvarojen kulutusta.


Kesto Noin 45 minuuttia.Sisältö Työpajassa tutustutaan toiminnallisesti jäteongelmaan ja sen ratkaisuihin. Työpaja

sisältää tarinan, erilaisia tehtäviä, havainnollistavaa kuvitusta sekä pienen määränrekvisiittaa. Sopii työpajaksi myös pajapäivään.

Huom! Työpajaa varten tarvitaan käyttöön luokkatila tai muu isohko tila, jossa on tietoko-ne tai videotykki. Myös äänentoisto on suotava. Työpajan voi pitää myös opettajaympäristökasvattajan koulutuksen (2 ympäristökasvattajan tuntia) jälkeen. Lisätie-toa työpajasta löytyy osoitteestahttp://www.hsy.fi/jatehuolto/esitteet_vierailut_koulutus/opetusmateriaalit/Sivut/Pura_jatepommi-tyopaja.aspx

LajittelupeliTavoite Opetella lajittelemaan jätteitä.Kesto Noin 45 minuuttia.Sisältö Oppitunnilla lajitellaan roskapussin sisältö oikeisiin lajitteluastioihin. Lajittelupelin

yhteydessä saadaan tietoa siitä, mitä materiaaleille tapahtuu kierrätysprosessissaja miksi jätteen määrää kannattaa vähentää.

Tehtävät Jälkitehtäviksi sopivat luonnontiedon tehtävät Jätejanahttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/luonnontiedontehtavat/Sivut/default.aspxsekä Ruokaostoksillahttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/luonnontiedontehtavat/Sivut/ruokaostoksilla.aspx

Paperin elinkaari ja jätebingoTavoite Oppia paperin elinkaareen liittyviä asioita.Kesto Noin 45 minuuttia.Sisältö Neuvoja piirtää paperin elinkaaren taululle kysellen piirtämisen lomassa mitä vai-

heita elinkaareen kuuluu. Kun paperin elinkaari on saatu puusta paperiksi huoma-taan, että paperia voidaan lajitella erikseen, jolloin se päätyy uuden paperin raaka-aineeksi. Lopuksi pelataan bingoa, jossa kerrataan elinkaarta ja käydään läpi mui-ta kierrätykseen liittyviä asioita.

Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii luonnontiedon tehtävä Esineen elinkaarihttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/luonnontiedontehtavat/Sivut/esineenelinkaari.aspx

Meidän perheen lomaTavoite Pohtia erilaisia kuluttajan rooleja.Kesto Noin 45 minuuttia.Sisältö Sopii alakoululaisista 5–6-luokkalaisille. Osallistujat jaetaan pieniin ryhmiin, jotka

valitsevat itselleen roolit. Roolien valitsemisen jälkeen “perheet” vastaavat loman-


viettoon liittyviin kysymyksiin roolinsa mukaisesti yrittäen tehdä joko luontoa kulut-tavia tai säästäviä valintoja. Lopuksi lasketaan pisteet ja mietitään oliko eniten ku-luttavan perheen loma mukavin tai vähiten kuluttavan ikävin.

Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii taito- ja taideaineiden tehtävä Erilaiset kuluttajatyypithttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/taitojataideaineidentehtavat/Sivut/erilaisetkuluttajatyypit.aspx

Onnellinen ostamalla? – Varjoteatterityöpaja kestävästä kuluttamisestaTavoite Kulutuskulttuurin järkevyyden miettiminen.Kesto 45–90 minuuttia.Sisältö Tunti sopii alakoululaisista 5–6-luokkalaisille. Tunnilla oppilaat tekevät valmiiseen

käsikirjoitukseen tukeutuen ryhmissä parin minuutin varjoteatteriesityksiä, jotka lo-puksi esitetään koko luokalle. Esitysten teemoina ovat kulutuskulttuuri, mainonta,onnellisuus, jätteet ja ruokavalinnat.

Tehtävät Ennakko- tai jälkitehtäväksi sopii yhteiskunnallisten aineiden tehtävä Tärkeät tava-rathttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/yhteiskunnallistenaineidentehtavat/Sivut/tarkeattavarat.aspx

Kadotetut varat -näyttelyTavoite Ymmärtää kulutuksen ympäristövaikutuksia.Kesto Noin 45 minuuttia.Sisältö Kadotetut varat on toiminnallinen näyttely ruoan, elektroniikan ja vaatteiden ympä-

ristövaikutuksista. Näyttelyssä tutustutaan ryhmissä erilaisten tuoteryhmien elin-kaariin, jätteen välttämiseen, kulutusvalintoihin ja ekologisiin selkäreppuihin toi-minnallisilla pisteillä.

Huom! Näyttely sijaitsee Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polun tiloissa Kalasatamas-sa osoitteessa Hermannin rantatie 2 A, 00580 Helsinki. Metrolla pääsee hyvin lä-helle. Koulu järjestää ja kustantaa itse matkat.

Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii äidinkielen tehtävä Tarina uuden saaren asuttamisestahttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/aidinkielentehtavat/Sivut/tarinauudensaarenasuttamisesta.aspx

Yläkouluille

Pura Jätepommi -työpajaTavoite Oppia vähentämään jätteen määrää ja luonnonvarojen kulutusta.Kesto Noin 45-90 minuuttia ryhmää kohden (päivän aikana voidaan vetää useita peräk-

käisiä työpajoja)Sisältö Työpajassa käydään läpi keinoja jätteen vähentämiseksi ja luonnonvarojen sääs-

tämiseksi toiminnallisten tehtävien avulla. Pajassa muun muassa äänestetään jä-tekysymyksistä, lasketaan kännykän ekologista selkäreppua ja pelataan sanaseli-tys- ja lajittelupelejä. Sopii työpajaksi myös pajapäivään, kysy lisää ympäristökas-vattajalta. Työpajassa tarvitaan tietokonetta ja videotykkiä.

Tehtävät Lisätehtävänä voi näyttää videon (5 min.) ekologisesta selkärepusta:http://www.youtube.com/watch?v=cUsGf3lGAXg&feature=channel

LajittelupeliTavoite Oppia lajittelemaan koulussa ja kotona syntyvät jätteet.Kesto Noin 45–90 minuuttiaSisältö Harjoitellaan jätteiden lajittelua kuvallisten jätekorttien ja lajitteluastioiden avulla.

Luokka jaetaan kahteen osaan, jotka kisaavat lajittelutaidoissa keskenään. Tulos-ten tarkistusvaiheessa oppilaat saavat myös tietoa siitä, mitä materiaaleille tapah-tuu kierrätysprosessissa ja miksi jätteen määrää kannattaa vähentää.


Tehtävät Pelin jälkitehtäviksi sopivat esimerkiksi biologian tehtävä Turhat tavarathttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/biologiajamaantiedelukio/Sivut/turhattavarat.aspx sekä kotitalouden tehtävä Jätteen vähentäminen kotonahttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/kotitalousjaterveystieto/Sivut/jsekotona.aspx

Huom! Tarvitsee tietokoneen ja videotykin.

Meidän perheen lomaTavoite Ymmärtää kulutuksen ympäristövaikutuksia.Kesto 45 minuuttiaSisältö Perustetaan ryhmissä erilaisia perheitä ja tehdään lomasuunnitelmia ympäris-

tönäkökulmat huomioiden.Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii esimerkiksi katsomusaineiden tehtävä Arvojen selkiyttämis-

harjoitushttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/katsomusaineetjapsykologia/Sivut/arvojenselkiyttamisharjoitus.aspx

Onnellinen ostamalla? Varjoteatterityöpaja kestävästä kuluttamisestaTavoite Kulutuskulttuurin järkevyyden miettiminen.Kesto 45–90 minuuttiaSisältö Tunnilla oppilaat tekevät valmiiseen käsikirjoitukseen tukeutuen ryhmissä parin

minuutin varjoteatteriesityksiä, jotka lopuksi esitetään koko luokalle. Esitystenteemoina ovat kulutuskulttuuri, mainonta, onnellisuus, jätteet ja ruokavalinnat.

Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii esimerkiksi katsomusaineiden tehtävä Kulutuksen eettisyyshttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/katsomusaineetjapsykologia/Sivut/kulutukseneettisyys.aspx

®Ympäristötoimittaja – 500 kiloa vuodessa jätettäTavoite Tutustua jätteiden aiheuttamiin haasteisiin ja kirjoittaa aiheesta juttu, kolumni tai

reportaasi.Kesto 45 minuutin pohjustus aiheeseen, kirjoitustyötä jatketaan tunnin jälkeenSisältö Ympäristötoimittaja voi valita aiheeseen liittyen kiinnostavan kohteen, jota tarkkai-

lee tekstissään. Tunnilla hyödynnetään Ympäristökoulu Polun, Sanomalehtien lii-ton ja WWF:n tuottamaa Ympäristötoimittaja -materiaalia.

Huom! Opettaja voi toteuttaa oppitunnin myös ilman ympäristökasvattajan apua Polustasaatavan materiaalin avulla.

Samaan aikaan toisaalla -näyttelyTavoite Pohtia omia arvoja ja arjen valintoja sekä kestävämpää elämäntapaa.Kesto 45-90 minuuttiaSisältö Lyhyiden tarinoiden ja suurten kuvien kiehtova kokonaisuus haastaa pohtimaan

omia arvoja ja arjen valintoja, jotka vaikuttavat ympäristön tilaan Itämeren valuma-alueella. Onko kestävä elämäntapa meille oikeasti mahdollinen?

Tehtävät Samaan aikaan toisaalla -sarjaan kuuluu näyttelyn lisäksi videoita, novelleja, tieto-tekstejä sekä niihin liittyviä tehtäviä kestävän elämäntavan teemoista. Materiaaliton esitelty tarkemmin verkkosivulla: http://www.hyria.fi/samaanaikaantoisaalla/.Tehtäviin on suositeltava tutustua opettajan johdolla sekä ennen että jälkeen näyt-telyn. Luokan kanssa voi hyödyntää myös pelkästään internetissä olevia materiaa-leja (esim. videot, tekstit, tehtävät).

Huom! Suurikokoinen näyttely vaatii n. 40 neliön tyhjän tilan. Näyttelyn kuljetuksesta jakuljetuksen kuluista vastaa koulu. Näyttelyn voi myös käydä katsomassa Ympäris-tökoulun Polun tiloissa Helsingin Kalasatamassa. Koulu järjestää ja kustantaa itsematkat.


Ruokaostoksilla - ruoan ympäristövaikutuksetTavoite Oppia arvioimaan omia kulutusvalintoja.Kesto 45 - 90 minuuttiaSisältö Tehdään ostosvalintoja ja vertaillaan tuotteiden valmistuksen aikana kuluneita

luonnonvaroja ja syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Kotitalouden tunnille voidaan rää-tälöidä oppitunti, jossa suunnitellaan riperuokia ja ilmastoystävällinen lounas. Ri-peruokaohjeita löytyy myös täältä:http://www.hsy.fi/fiksu/arjessa/ruoka/Sivut/riperuokia.aspx

Tehtävät Jälkitehtäväksi sopivat esimerkiksi fysiikan ja matematiikan tehtävä Muovikassinkorvaaminenhttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/matematiikkafysiikkajakemialukio/Sivut/muovikassinkorvaaminen.aspxtai kotitalouden tehtävä Jätteen vähentäminen kotonahttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/kotitalousjaterveystieto/Sivut/jsekotona.aspx

Huom! Voidaan toteuttaa koulun omissa tiloissa (tarvitsee videotykin) tai YmpäristökouluPolun tiloissa Helsingin Kalasatamassa. Tällöin koulu järjestää ja kustantaa itsematkat. Ympäristökoulu Polun tiloissa pidettävä tunti on mahdollista yhdistää Ka-dotetut varat -näyttelyyn 90 minuutin oppitunniksi.

Kadotetut varat -näyttelyTavoite Ymmärtää kulutuksen ympäristövaikutuksia.Kesto 45 minuuttiaSisältö Tutustutaan ryhmissä erilaisten tuoteryhmien elinkaariin, jätteen välttämiseen,

kulutusvalintoihin ja ekologisiin selkäreppuihin toiminnallisilla pisteillä.Tehtävät Jälkitehtäväksi sopivat esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian tehtävät

http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/matematiikkafysiikkajakemialukio/Sivut/default.aspxtai biologian ja maantiedon tehtävä Teollisuusmaiden kulutusvertailuhttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/biologiajamaantiedelukio/Sivut/kulutusvertailu.aspx

Huom! Toteutetaan Ympäristökoulu Polun tiloissa Helsingin Kalasatamassa. Koulu järjes-tää ja kustantaa itse matkat. Näyttely on mahdollista yhdistää SimShop-pajaan 90minuutin oppitunniksi.


4 Muu toiminta

4.1 Pajapäivät

Pajapäivät ovat mieleenpainuva tapa syventää ympäristöasioiden käsittelyä koulussa ja hyvälisä kummikouluvuoteen. Pajapäivän järjestäminen kuuluu yläkoulujen kummikouluohjelmaan,mutta se sopii erinomaisesti myös alakouluille. Pajapäivän suunnittelemiseen ja toteuttamiseenvoi käyttää ympäristökasvattajan tunteja (tähän on varattuna neljä tuntia). Pajojen toteuttaminenei kuitenkaan välttämättä vaadi ympäristökasvattajan läsnäoloa.

Pajapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai luokka-asteittain esimerkiksi kol-mena päivänä. Alla on lueteltu erilaisia ideoita helpottamaan pajapäivän järjestämistä. Kaikki

pajaideat ja materiaalit on suunniteltu siten, että opettajien on mahdollista vetää työpajoja niidenpohjalta ilman suuria ennakkovalmisteluja.

Pajapäiväideat

Kaikkien työpajojen teemana on kohtuullinen kulutus. Osa työpajoista on tiedollisia ja toiminnal-lisia, osa leikkipajoja sekä osa kädentaito- ja taideainepajoja. Pajat on jaoteltu suuntaa-antavasti luokka-asteiden mukaan. Pajamallit sisältävät kaikki tarvittavat ohjeet opettajaa var-ten. Tiedollisena pajana voidaan toteuttaa myös mikä tahansa tehtävä HSY:n Fiksu-sivuiltahsy.fi/fiksu. Lisää pajaideoita löytyy HSY:n Fiksu-sivustolta osiosta Koulun arki ja juhla:http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/koulunarkijajuhla/Sivut/koulunyhteinenteemaviikko.aspx.


Pajoissa käytettävät materiaalit (esimerkiksi vanhat t-paidat) ovat yleensä helposti saatavilla jaoppilaat voivat tuoda ne kotoa. Perustarvikkeet (kuten sakset ja liima) löytyvät koulusta. Ainoas-taan pajassa ”lompakko juomatölkistä” tarvitaan erikseen hankittavaa tarranauhaa.

Huom! Kädentaito- ja taideaineiden yhteydessä tulee tuoda esiin myös tiedollista puolta ja pai-nottaa uusiomateriaalien käytön merkitystä, jotta pajojen perusidea ei jää pelkästään mukavaksipuuhasteluksi. Vanhasta materiaalista valmistetut tuotteet eivät kuluta ympäristöä samalla taval-la kuin uudet kaupasta hankitut materiaalit. Tavoitteena on valmistaa jotain hyödyllistä ja tarkoi-tuksenmukaista.

Leludraama (luokat 1-3)

Opettajan vetämässä ohjelmassa eläydytään lelujen maailmaan leikkien ja tarinan avulla. Työ-pajan teemana on kohtuullinen kuluttaminen ja tarkoituksena on pohtia lelujen merkitystä jahankintaa. Valmis opetusmateriaalipaketti Vihreää draamaa lelumaassa sisältää draamaohjel-mat Lelumaan tulevaisuus vaarassa ja Lelukoira Tatun avunpyyntö. Työpaja kestää noin 60minuuttia. Materiaali on tämän kansion liitteenä Ja sen voi myös ladata osoitteesta:http://www.kierratyskeskus.fi/files/28/leludraama.pdf.

Tietokilpailu ja panttileikki (luokat 1-3)

Tietokilpailussa oppilaat jakautuvat pieniin ryhmiin ja vastaavat kirjallisesti opettajan esittämäänkymmeneen jäteaiheiseen kysymykseen. Kysymykset käydään lopuksi yhteisesti läpi ja laske-taan yhteen oikeat vastaukset. Voittajaryhmä saa esimerkiksi lähteä ensimmäisenä ruokailuuntai välitunnille, tai saa muilta raikuvat aplodit. Panttileikissä kisataan leikkimielisesti lajittelutie-doissa ja vastuullisen kulutuksen taidoissa.

Tietokilpailu jätteistä

Kysymykset ja vastaukset1. Mitä sanomalehdelle tapahtuu, kun se viedään paperinkeräysastiaan?Siitä valmistetaan uutta paperia paperitehtaassa.2. Mistä muovi on valmistettu?Öljystä.3. Mistä rautaa saadaan?Kaivetaan maasta metallikaivoksissa ja metallin kierrätyksestä.4. Mitä kompostimadot tekevät biojätteille?Syövät niitä ja tekevät niistä multaa.5. Mitä perunankuorille tapahtuu kompostissa?Niistä tulee multaa.6. Mitä materiaalia tai raaka-ainetta säästämme, kun säästämme paperia?Puuta.7. Miksi kännykän akkua ei saa heittää roskikseen?Se on vaarallista jätettä ja sisältää ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita.8. Mistä lasi valmistetaan?Hiekasta.9. Voiko roskien määrää vähentää poimimalla roskan maasta?Ei, sillä ne eivät häviä keräämällä vaan siirtyvät maasta roskikseen.10. Mitä kierrätetyistä maitopurkeista valmistetaan?Vessapaperirullia.


Panttileikki

Leikinvetäjällä (opettajalla) on etukäteen paperilapuille kirjoitettuja kysymyksiä. Osallistujat an-tavat leikinvetäjälle jonkin pantin, kuten penaalin, reppumaskotin tai avaimenperän. Pantit kerä-tään yhteen kasaan. Leikinvetäjä ottaa silmät suljettuna panttikasasta ensimmäisen pantin.Pantin omistaja ottaa niin ikään sokkona paperilappujen joukosta yhden ja lukee saamansa ky-symyksen ääneen. Jotta pantin omistaja saisi panttinsa takaisin, hänen on vastattava oikeinlapusta lukemaansa kysymykseen. Jos hän epäonnistuu tehtävässä, kysymys palautetaan pa-perilappujen joukkoon ja pantti jää odottamaan seuraavaa lunastuskertaa. Edellinen vastaus-vuorossa ollut leikkijä ottaa silmät suljettuina panttikasasta seuraavan pantin ja leikki jatkuu,kunnes kaikki ovat saaneet takaisin oman panttinsa.

Esimerkkikysymyksiä:- Luettele kolme eri lajitteluastiaa.- Kerro, mitä jätteitä omassa luokassa lajitellaan.- Millaisia jätteitä koulussa/luokassa syntyy? Luettele viisi esimerkkiä.- Missä on koulun lähin kierrätyspiste?- Mitä voit askarrella metallitölkeistä?- Miksi eläimet eivät tarvitse roskapussia?- Mihin sekajätteet päätyvät?- Mitä biojätteestä tulee, kun se lajitellaan?- Mitä luonnonmateriaalia säästetään, kun kierrätetään paperia?- Miten banaanit kannattaa pakata kaupassa?- Mikä on parempi vaihtoehto muovipussille?- Millaisista karkeista tulee vähiten roskaa?- Millaisesta ruoasta tulee vähiten roskaa?- Mitä ei tarvitse ostaa kaupasta omaksi, vaan voi lainata tai vuokrata? Yksi esimerkki.- Mitä tavaroita voi hankkia käytettyinä?- Mistä voi ostaa vanhoja tavaroita?- Nimeä yksi kotoa löytyvä turha tavara.- Mitä voi tehdä pieneksi jääneelle vaatteelle? Yksi esimerkki.

Ulkoleikkejä (luokat 1-3)

Alla esiteltyjen leikkien lisäksi pajapäiviin sopivia leikkejä löytyy mm. Ympäristökoulu PolunLennu Liito-orava ja suuri mysteeri –materiaalista sekä siihen liittyvästä opettajan lisämateri-aalista. Materiaalit ovat tämän kansion liitteenä ja ne voi myös ladata osoitteesta:http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateriaaleja/alakoulu

Onko Eikka Etevä kotona?

Idea on sama kuin tervapadassa, eli juostaan piirin ympäri ja joka ehtii viimeisenä vapaallepaikalle, jää kiertämään rinkiä vastapäivään. Rinkiä kiertävä koputtaa jonkun olkapäälle ja ky-syy: ”Onko Eikka kotona?”. Jos vastaus on ”Kyllä” niin molemmat lähtevät juoksemaan vas-takkaisiin suuntiin ja yrittävät ehtiä vapaalle paikalle. Jos taas vastaus on ”Ei”, niin vastaajajoutuu keksimään selityksen siihen missä Eikka on. Vastauksen tulee liittyä ympäristötekoihin(esimerkiksi: lajittelemassa, kirppiksellä tai vuokraamassa dvd:tä).

Lajitteluleikki Maa-meri-laiva –periaatteella

1. versioMaahan piirretään kolme viivaa, jotka nimetään haluttujen roska-astioiden mukaan, esimerkik-si bio-, kartonki- ja vaarallinen jäte. Ennen aloitusta kerrataan, mitä jätettä mihinkin astiaan


saa laittaa. Osallistujat asettuvat riviin saman viivan taakse. Ohjaaja huutaa jonkun roskannimen ja leikkijöiden pitää juosta sille viivalle, jonne roska kuuluu. Väärälle viivalle meneväjuoksija putoaa pois pelistä. Leikin voittaa viimeiseksi jäljelle jäänyt juoksija. Hän saa seuraa-valla kierroksella olla leikin vetäjä.

2. versioMaahan piirrettyjen viivojen sijaan roskiksiksi valitaan huutoetäisyydellä olevia kohteita, kutenlipputanko, suuri koivu tai hiekkalaatikko. Peliin voi ottaa mukaan lajitteluastioiden lisäksimyös tavaroiden uudelleenkäytön ja kierrätyskeskuksen.

3. versioLeikitään edellisen tavoin hippana. Ohjaaja huutaa roska-astian nimen, jonne juostaan tur-vaan hipan yrittäessä ottaa juoksijoita kiinni. Kiinni jääneet muuttuvat myös hipoiksi. Leikkiloppuu sitten, kun viimeinenkin leikkijä on saatu kiinni.

Shoppailuhysteriavirustesti

Oletteko sairastuneet shoppailuhysteriaan? Asettukaa riviin isohkoon tilaan ja tehkää virustes-ti. Virus on iskenyt pahimmin niihin, jotka liikkuvat vähiten. Miettikää lopuksi mahdollisia pa-rannuskeinoja tartunnan saaneille henkilöille.

Testi toimii näin:A-vastaus: astutaan kaksi askelta eteenpäin.B-vastaus: astutaan yksi askel eteenpäin.C-vastaus: pysytään paikoillaan.

Kysymykset:1. Kuinka usein ostat tavaran, lelun tai vaatteen, joka tuntuu jälkeenpäin turhalta ja tylsältä?A. Kerran vuodessa.B. Kerran kuukaudessa.C. Melkein joka kerta, kun käyn kaupassa.

2. Kuinka usein pyydät vanhemmilta lisää rahaa ostoksiin?A. En koskaan.B. Noin kerran kuukaudessa.C. Joka viikko.

3. Kuinka usein sinun tekee mielesi ostaa jotain uutta?A. Pari kertaa vuodessa, en seuraa uutuuksia.B. Silloin tällöin.C. Aina, kun uusia tuotteita tulee kauppoihin.

4. Kuinka usein leikit kavereiden kanssa jotain, mihin ette tarvitse leluja?A. Joka päivä.B. Kerran viikossa.C. En ole tehnyt sellaista koskaan.

5. Kuinka usein tulet kotiin tyhjin käsin kaupasta, koska et ostanut mitään?A. Usein, kun en ole löytänyt, mitä etsin.B. Kerran viikossa.C. En koskaan, sillä haluan ja saan aina jotain uutta.

6. Mikä on mielestäsi paras syntymäpäivälahja?A. Hauska retki kavereiden seurassa.


B. Rahaa, jotta voi ostaa, mitä tarvitsee.C. Paljon kauniita paketteja, joissa on pientä tavaraa.

7. Miten usein katselet mainoksia, jotka innostavat sinua ostamaan jotain uutta?A. Aika harvoin, koska mainokset eivät kiinnosta minua.B. Aika usein, koska näen mainoksia joka puolella.C. Monta kertaa päivässä.

Sanomalehtiaskartelua (luokat 1-3)

SanomalehtihattujaSanomalehtihattujen taitteluohjeita (Pillerihattu ja muunnokset sanomalehdestä) löytyy osoit-teessa http://www.hsy.fi/fiksu/arjessa/lastenjuhlat/koristelu/Sivut/default.aspx

BiojätepussiSanomalehdestä tehdyn biojätepussin taitteluohje löytyy videolla osoitteesta:http://www.hs.fi/kotimaa/a1305559626356

SanomalehtikalaKalan askarteluohje ja muita paperiaskarteluohjeita löytyy osoitteesta:http://www.kierratyskeskus.fi/kadentaitopalvelu_napra/askarteluopas_luonnonvarojen_saastajalle/paperi


Ympäristötaidepaja ulkona (luokat 1-6)

Ympäristötaiteen teossa voidaan käyttää luonnonmateriaaleja kuten syksyn lehtiä, lunta jajäätä. Työt voivat olla etukäteen tarkkaan suunniteltuja tai niitä voi tehdä hetken inspiraatiosta.Työhön voidaan yhdistää toiselle annettu aineeton ilo, jolloin työn voi toteuttaa esimerkiksivanhainkodin, palvelutalon, kirjaston tai päiväkodin pihassa.

Kierrätystaidepaja sisällä: Muovivyöry-kollaasi (luokat 1-6)

Koulun yhteistiloihin valmistettava ”kollaasi”, jonka toteutuksessa käytetään esimerkiksi kierrä-tys- ja uudelleenkäyttömateriaalia. Työn teon yhteydessä kannattaa tuoda selkeästi esille ai-he, johon koulussa halutaan kiinnittää huomiota; esimerkiksi ”harkitse ennen kuin ostat/hankit”tai ”turhat tavarat kuormittavat ympäristöä”. Työllä pitää olla tukeva pohja, johon on piirrettyvalmiin kuvan/tekstin ääriviivat. Jokainen tuo työtä varten kotoa ennalta sovittua materiaalia taimuuta pienikokoista turhaa tavaraa. Tavara kannattaa lajitella ennen aloitusta värien mukaan.Luokat liimaavat tavaroita paikoilleen omalla vuorollaan ja valmistavat työstä yhteisen koko-naisuuden. Työllä kannattaa olla sama ohjaaja koko päivän, tai etukäteen mietityt erittäin sel-keät ohjeet.

Työn inspiroinnissa voi käyttää taiteilija Kaisa Salmen vuonna 2010 Kamppiin Narinkkatorillerakentamaa muovitavarasta ja jätteestä koostuvaa hätkähdyttävää Muovivyöry–tilataideteosta.Kampin kauppakeskuksen edessä sijaitseva teos ihmetytti ohikulkijoita; Muovivyörystä löytyisekä käyttökelvotonta romua että käyttökelpoista tavaraa. Ympäristötaideteoksen luomiseenosallistui Salmen lisäksi joukko nuoria, jotka työstivät muovijätteistä omia muotokuviaan.http://www.kierratyskeskus.fi/yritys/ajankohtaista/kaisa_salmen_muovivyory_kampissa_9.6.2010_asti.html.

Lajittele pelaten ja tanssien! (luokat 1-9)Netissä on monenlaisia jätteiden vähentämiseen, lajittelutaitoihin tai kestävään kulutukseenliittyviä pelejä ja testejä, joiden avulla voi oppia uutta ja testata osaamista. Katso lisätietoa jalinkkejä kappaleesta 7.4.

Toimittajapaja (luokat 3-9)

Yksi luokka tai toimitusryhmä seuraa oppitunnin tai koko teemapäivän ajan pajatoimintaa. Pa-joista otetaan valokuvia ja haastatellaan pajoihin osallistuvia oppilaita ja opettajia. Materiaalistavoi koostaa jutun koulun lehteen, nettisivuille tai paikallislehteen. Työn voi koota myös posteriksi

Kuvat:H

ennaRaatikainen


koulun seinälle tai tehdä aiheesta päivänavauksen. Kuvattuja töitä voidaan esitellä suurelle ylei-sölle esimerkiksi opetusalan messuilla ja kummikouluopettajien verkostotapaamisessa.

Ehdotuksia tiedon koostamiseen alakouluille:1. Pajan nimi ja lyhyt kuvaus pajasta2. Osallistuva luokka ja opettaja3. Kysymyksiä kahdelle oppilaalle ja opettajalle

a. Minkä ympäristöasian opit pajassa?b. Mikä pajassa on ollut hauskinta?c. Mitä aiot kertoa pajasta kotona?d. Olisiko samanlainen päivä kiva toteuttaa joka vuosi?

Yläkouluilla pajapäivässä voi toteuttaa ympäristötoimittaja-oppituntikokonaisuuden. Tarkoituk-sena on tutustua jätteiden aiheuttamiin haasteisiin ja kirjoittaa aiheesta juttu, kolumni tai repor-taasi. Lisää tietoa kappaleessa 3.3.4 kohdassa ”Ympäristötoimittaja – 500 kiloa vuodessa jätet-tä”.

Nettipaja (luokat 4-9)

Nettipaja järjestetään ATK-luokassa. Pajassa oppilaat pääsevät pelaamaan ympäristöaiheisiaverkkopelejä ja tekemään testejä. Hyviä pelejä ja testejä löytyy mm:

- HSY:n Fiksu -sivustolla www.hsy.fi/fiksu/oppimassa- Kulutus.fi -sivustolla www.kulutus.fi/pelit-ja-testit/- Kuusakoski Oy:n Kierrätä helposti -sivulla

http://www.kuusakoski.fi/Global/Jalkee/index.html- Ilmastodieetti http://ilmastodieetti.fi/Ilmastolaskuri.html- Paperinkeräys Oy:n sivuilla http://www.paperinkerays.fi/asukkaille/asukkaille-/tietoa-

kouluille/kierratyspeli

Alustukseksi tai lopetukseksi voidaan katsoa seuraavia videoita:- Rojupöhö-nukketeatteri (sopii parhaiten 1–2 luokille) http://vimeo.com/2803686- Onnea ostamatta -ohjelmasarja, johon kuuluu seitsemän 5–6 minuutin mittaista kulutusta

eri näkökulmista käsittelevää ohjelmaa. Ohjelmat sisältävän cd:n voi tilata YmpäristökouluPolusta tai katsoa osoitteestahttp://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateriaaleja/ylakoulu_lukio_ja_ammatilliset_opinnot

- Tietoiskuja kierrättämisestä Helsingin ympäristökeskuksen sivuilla. Näyttely sisältää neljätarinaa kierrättämisestä. Näyttelyn videot on suunnitellut ja toteuttanut Helsingin ammatti-korkeakoulu Stadia yhteistyökumppaninaan Helsingin kaupungin ympäristökeskus.http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ymk/fi/Asiakaspalvelu/Verkkon_yttelyt/Tietoiskut

- Julian valinta -video. Video kertoo kuvitteellisen tarinan keväällä 2007 syntyneestä tyttö-vauvasta, joka oli pääkaupunkiseudun miljoonas asukas. Hänen elämäänsä seurataanvuoteen 2030 saakka. Samalla esitellään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksiaHelsingin seudulla. http://www.hsy.fi/julia2030/Sivut/Julia2030etusivu.aspx

- Opettaja tv:n Roskisrottasarja. Roskisrotta (5x15 min) on 7-10-vuotiaille tarkoitettu kierrä-tysseikkailu. Sarjassa selviää, mistä ihan tavalliset tavarat tulevat ja mihin ne menevät.Paljon opitaan myös käymällä eri materiaalien syntypaikoissa sekä kierrätyspisteissä.http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/roskisrotta-lasten-kierratysseikkailu

Lisää linkkejä löytyy kappaleesta 7.4.


Samaan aikaan toisaalla (luokat 7-9)

Samaan aikaan toisaalla on COBWEB-hankkeessa tehty näyttely lisämateriaaleineen. Sen tar-koituksena on pohtia omia arvoja ja arjen valintoja sekä kestävämpää elämäntapaa. Opettajavoi vetää pajan ilman ympäristökasvattajan apua, joko tilaamalla koululle näyttelyn tai käyttä-mällä pelkästään Samaan aikaan toisaalla -sarjan lisämateriaaleja. Katso lisätietoa oppituntiko-konaisuuksien esittelylistasta, kappale 3.3.4 kohta ”Samaan aikaan toisaalla -näyttely”.

Omat kulutusvalinnat (luokat 7-9)

Omilla valinnoilla voi vaikuttaa – todellakin! Kulutusvalinnat ohjailevat tuottajamarkkinoita, sitätarjotaan mitä kysytään. Tässä pajassa voidaan pohtia omien valintojen merkitystä ympäristönja eettisten asioiden kannalta. Pajan toteutukseen löytyy runsaasti valmiita materiaaleja, joitavoi ladata tai lainata opetuskäyttöön. Tässä joitain ideoita:

Pajassa voidaan- tutustua tuotteiden elinkaariin alkaen aina raaka-ainetuotannosta tuotteen loppusijoituk-

seen. Esimerkiksi farkkujen elinkaari tulee havainnolliseksi animaation avulla:http://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/nuoret/animaatiot/elink9.html,

- tehdä kulutustesti (Liite 3): jonka avulla voidaan pohtia millaisia kulutusvalintoja kukin te-kee ja mikä olisi ympäristön kannalta järkevää,

- pohtia eettisiä kulutusvalintoja ja suorittaa globaalin kuluttajan ajokortti. Globaalin kulutta-jan foorumi ajokorttia varten löytyy Eettisen kaupan puolesta Eetti ry:n sivuiltahttp://www.eetti.fi/kouluille. Pajaa varten voi Repu:lta lainata myös ”Kännykkäsi todellinenhinta” -elokuvan matkapuhelinten tekijöistä ja kierrättäjistä. Elokuva on tuotettu osana Ma-ke IT fair -hanketta, jonka sivuilta löytyy elokuvasta lisätietoja sekä verkkotehtäviä(http://www.makeitfair.fi/koulut),

- keskustella onnellisuudesta Onnea ostamatta -ohjelmasarjan avulla:http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateriaaleja/ylakoulu_lukio_ja_ammatilliset_opinnot tai

- tutustua Vastamainosnäyttelyyn, jonka voi lainata Ympäristökoulu Polusta, tai tehdä omiavastamainoksia kestävämmän kulutuksen puolesta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston materiaalia kuluttajakasvatukseen:http://www.kkv.fi/opettajalle-aineistoa/

Myös Fiksu-materiaalista löytyviä aineistoja ja tehtäviä voi hyödyntää pajassa. Esimerkkinä his-toriaan ja yhteiskuntaoppiin liittyvä tehtävä vaikuttamisen mahdollisuuksista:http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/historiajayhteiskuntaoppi/Sivut/vaikuttamisenmahdollisuudet.aspx

Aineeton lahja (luokat 1-9)

Aineettoman lahjan voi antaa kenelle vaan ja se ilahduttaa usein antajaansa ja saajaa enem-män kuin perinteinen tavaralahja.

Aineeton lahja voi olla vaikkapa:- aamupala äidille- siivouslahja mummolle- auton imurointilahja isälle tai- kirjastokäynti tai pyöräretki pikkusisarelle- elokuvailta ystävän kanssa


Korttipohjan voi toteuttaa tukevalle kartongille kauniista lehtileikkeistä tai kangastilkuista. Kirjoitatai piirrä lahjoitettava asia toiselle puolelle korttia. Aikakauslehdestä tai julisteesta voi myös tai-tella kirjekuoren lahjakortille.

Vaatteiden tuunauspaja ja muotinäytös (luokat 4-9)

Vaatteita voi tuunata äärettömän monella tapaa eikä uusia vaattei-ta aina tarvitse hankkia. Vanhoja vaatteita voi yhdistellä uusiksi taipaikata näyttävällä koristeella uudenveroiseksi. Esimerkiksi T-paidan tuunauksessa vanha paita uudistuu yksinkertaisesti kiinnit-tämällä siihen toisesta vanhasta paidasta tai muusta kankaastaleikattu kuva. Tuunattujen vaatteiden esittämiseksivoidaan järjestää muotinäytös. Tuunausvinkkejä löytyy internetistärajattomasti, hyviä linkkejä sekä opas on esitelty kappaleessa 7.3.


Tee vanhasta uutta (luokat 4-9)

Kierrätysmateriaalista voi valmistaa monenlaisia hyödykkeitä. Tässä pari esimerkkiä:

Julisteista lahjapusseja- Vanhoista julisteista, lahjapapereista ja esim. tapetista voi taitella lahjapusseja biojätepus-

sin taitteluohjeella.- Lisäksi tarvitset narua, nitojan ja rei’ittimen.- Pussin voi tehdä myös sanomalehdestä ja liimata siihen leikekuvia.

- Pussit sopivat esimerkiksi lahjakasseiksi syntymä-päivä- ja joululahjoilleVideo ja taitteluohje osoitteessa:http://kulutusjuhla.com/2008/09/nain-teet-biojatepussin-sanomalehdesta/Taitteluohjeen löydät myös täältä:http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_lajittelu/biojate/Sivut/Biojatteen_pakkaaminen.aspx

Lompakko juomatölkistä- Valmistetaan pestystä litran/puolentoista litran mehu- tai

maitotölkistä lompakko.- Tarvitset sakset, nitojan ja teipattavaa tarranauhaa sekä

halutessasi viimeistelyä varten liimaa ja kanttinauhaa.Ohjeet videona osoitteessahttp://www.youtube.com/watch?v=6VssJ8Ozf6wOhjeet Powerpoint –esityksenä osoitteessahttp://teeitse.punomo.fi/cat/haavi/www/lompakko.ppt

Polkupyörän korjaus- ja huoltopaja (luokat 7-9)

Työpajassa voidaan huoltaa pyörät kesäksi kuntoon tai talviteloille. Samalla pajassa opitaanhelppoja huoltotoimia, joita oppilaat voivat itsekin tehdä pitääkseen pyörän kunnossa. Lista kes-keisistä huoltotoimista löytyy esimerkiksi luontoon.fi-sivustolta:http://www.luontoon.fi/retkeilynabc/retkensuunnittelu/pyoraretket/Pyoranhuolto/Sivut/Default.aspx. Kattava perusopas pyöränhuoltoon ja korjaukseen on myös Fred Milsonin Polkupyöräkirja(2010).

Vinkki! Vanhempainyhdistys tai muu organisoiva ryhmä voi paja- tai teemapäivän ohessa järjes-tää esimerkiksi urheiluvälinekirpputorin. Monet urheilulajit ovat välinelajeja ja välineiden hankin-ta on suuri menoerä lasten ja nuorten perheissä. Uusien välineiden valmistaminen kuluttaaluonnonvaroja ja roskiin heitetyt käyttökelpoiset välineet kuormittavat ympäristöä. Välineidenuudelleenkäytön edistäminen on helposti toteutettava ympäristöteko.


4.2 Vierailukohteet

Vierailut ovat koulun omatoimisesti järjestettävissä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusHSY tarjoaa mahdollisuuden vierailla Pohjoismaiden suurimmassa jätteenkäsittelykeskuksessaEspoossa. Mielenkiintoisella ja silmiä avaavalla vierailulla esitellään mm. Sortti-asema, kompos-tointilaitos, kaasuvoimala ja sekajätteen täyttöalue. Nykyään HSY kuljettaa sekajätteen VantaanEnergian jätevoimalaan, jossa se hyödynnetään kaukolämmöksi ja sähköksi.

Retkeen kuluu aikaa kaksi tuntia. Opastus on koululle maksutonta ja sen järjestää Ympäristö-koulu Polku. Huom! Koulu järjestää ja kustantaa bussikuljetuksen itse. Kysy lisää ympäristökas-vattajalta.

Alakouluille vierailun jälkitehtäviksi sopii esimerkiksi äidinkielen tehtävä ”Ainekirjoitus vanhoistaesineistä”http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/aidinkielentehtavat/Sivut/ainekirjoitusvanhoistaesineista.aspxYläkouluille jälkitehtäväksi sopivat puolestaan biologian ja maantiedon tehtävä ”Turhat tavarat”http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/biologiajamaantiedelukio/Sivut/turhattavarat.aspxsekä kotitalouden tehtävä ”Jätteen vähentäminen kotona”http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/kotitalousjaterveystieto/Sivut/jsekotona.aspx

Vierailun innoittamana kouluun voidaan perustaa jätenäyttely vaikkapa kierrätyskelpoisista jät-teistä. Näyttelyyn voivat tutustua koulun muut luokat, henkilökunta ja oppilaiden vanhemmat.

Viikinmäen jätevedenpuhdistuslaitosHSY:n vesihuolto järjestää opastuksia yläkoululaisille Viikinmäen jätevedenpuhdistamoonHelsingissä. Huom! Turvallisuussyistä seitsemäsluokkalaisia nuorempia vieraita ei voida ottaapuhdistamolle. Ryhmän enimmäiskoko on 25 henkilöä. Vierailun kesto on noin 1,5 tuntia.

Voit varata vierailun täältä (tee varaus vähintään kaksi viikkoa etukäteen):http://www.hsy.fi/vesi/esitteetjavierailut/Sivut/default.aspxOsoite: Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, Hernepellontie 24, 00710 Helsinki


KierrätyskeskusPääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kaupoissa kannattaa vierailla omatoimisesti. Ohjeet javalmiit tutustumislomakkeet löytyvät osoitteessawww.kierratyskeskus.fi/kauppavierailu.

Vierailun jälkitehtävänä voidaan pohtia luokan kanssa mitä turhaa tavaraa itsellä on, ja mitä itsevoisi lahjoittaa ja kenelle. Lisäksi oppilaiden kanssa voi miettiä mitä voisi ostaa käytettynä uu-den sijaan.

Fiksu-sivuilta jälkitehtäviksi sopivat alakouluille äidinkielen tehtävä ”Ainekirjoitus vanhoista esi-neistä”:http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/aidinkielentehtavat/Sivut/ainekirjoitusvanhoistaesineista.aspxja yläkouluille taito- ja taideaineiden tehtävä ”Jätteen vähentäminen käsityössä”:http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/ylakoulujalukio/taitojataideaineet/Sivut/jsekasityossa.aspx

4.3 Kurssit

HSY tarjoaa kasvattajille Polun toteuttamia maksuttomia ympäristökasvatuskursseja, jotka tuke-vat myös kummikoulutoimintaa. Tutustukaa kurssitarjontaan liitteenä olevasta Luonto- ja ympä-ristökoulujen kurssit -esitteestä tai verkossa osoitteessahttp://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/kursseja_kasvattajille


5 Kummikouluohjelman aikataulu

Alla suuntaa antava aikataulu. Koulu voi kopioida ja täydentää aikataulun tyhjälle pohjalle. Aika-taulu kannattaa laittaa esille näkyvälle paikalle.

Toimenpide Ajankohta ToteuttajaOhjelman käynnistys

- ympäristötiimin kokous, ohjel-ma käyntiin ja teeman esittely

touko- elokuupvm:

opettajien ympäristötiimi jaympäristökasvattaja

- ympäristöryhmän tapaaminen,ohjelma käyntiin ja teemanesittely

touko- elokuupvm:

oppilaiden ympäristöryhmäja ympäristökasvattaja

- lähtötilanteen kartoitus- jätemäärät- kulutustottumukset- lajitteluosaaminen

syyskuuvko:

ympäristöryhmän koor-dinoima, oppilaiden toteut-tama

Ohjelman suunnittelu- tavoitteiden asettaminen lokakuu

vko:ympäristötiimi ja ympäristö-ryhmä

- puolikas koulutuspäivä (esim.VESO) opettajille

lokakuupvm:

opettajat ja ympäristökas-vattaja

- ympäristöryhmän toiminta, oh-jelman näkyvyys koulussa

lokakuuvko:

ympäristöryhmä ja ympäris-tökasvattaja

Ohjelman toteutus- koko koulun aloitustilaisuus tai

päivänavaussyys-lokakuupvm:

oppilaat, opettajat, ympäris-tökasvattaja

- teemapäivä, esim. lauantaikou-lupäivä

loka-toukokuupvm:

opettajat

- oppitunnit loka-toukokuu ympäristökasvattaja luokallekerrallaan

- vierailut loka-toukokuu ulkopuolinen opas luokallekerrallaan

- pajapäivä loka-toukokuupvm:

opettajat

- teemapäivät vuosikalenterinmukaan

loka-toukokuu ympäristötiimi ja ympäristö-ryhmä

Ohjelman lopetus- lopputilanteen kartoitus

- jätemäärät- kulutustottumukset- lajitteluosaaminen

toukokuuvko:

ympäristöryhmän koor-dinoima, oppilaiden toteut-tama

- palautteen keruu huhtikuuvko:

HSY ja Polku

- yhteenveto tuloksista, tiedoksikaikille kouluille, tunnit seu-raavalle vuodelle

huhti-toukokuuvko:

ympäristökasvattaja

- päätös kevätjuhlissa touko-kesäkuupvm:

koko koulu

- diplomi koululle toukokuuvko:

HSY ja Polku


6 Apua alku- ja loppukartoitukseen

Jätemäärien ja kulutustottumusten kartoitus on hyvä lähtölaukaus kummikouluohjelmalle. Kar-toitus tehdään kummikouluvuoden aluksi ja toistetaan vuoden lopuksi, jotta pääsette näkemääntyönne tulokset selkeämmin. Tämän kansion liitteenä olevat kartoituslomakkeet toimivat apunatietojen keräämisessä. Kartoituslomakkeet sopivat sekä oppilaiden että henkilökunnan käyttöön.Lomakkeita voi myös käyttää soveltuvin osin tai osana itse tehtyä kartoituslomaketta.

Liitteenä löytyvät kartoituslomakkeet:- Jätteen vähentäjän tutkimukset, oppilaiden käyttöön (Liite 4)- Parhaat käytännöt oppilaitoksessa -tarkistuslistat oppilaitoksessa työskentelevälle ja

ympäristötyöryhmälle, henkilökunnan käyttöön (Liite 6)- Keke koulussa -oppaan kartoituslomakkeet, sekä henkilökunnan että oppilaiden käyt-

töön (Liite 7)- HSY:n käyttämä kartoituslomake jätemäärien seurantaan, kouluisännän tai seurannasta

vastaavan käyttöön (Liite 8)

Kartoitusten tavoitteena on kartoittaa koulun tilannetta ja selvittää yhdessä, missä voitaisiin pa-rantaa. Erityisesti ruokajätteen määrää olisi hyvä kartoittaa. Tutkimukset ovat hyvä keino moti-voida oppilaita osallistumaan koulun ympäristötyöhön. Kartoitustyössä voidaan mahdollisuuksi-en mukaan käyttää kameroita, nauhureita ja tietokoneita, mutta vain kynä ja paperi ovat välttä-mättömiä. Haastateltaville voidaan antaa kysymykset etukäteen esimerkiksi henkilökunnan in-fossa.

Kartoitusten tuloksia esitellään koulussa mahdollisimman laajasti. Oppilaat voivat kertoa teh-dyistä tutkimuksista esimerkiksi tietoiskuina keskusradiossa, ilmoitustaululla tai koulun sisäisilläverkkosivuilla. Tuloksista tulee tiedottaa myös henkilökunnalle ja vanhemmille. Alkukartoituksenperusteella asetetaan vuoden tavoitteet (ainakin biojätteen ja paperinkulutuksen määrän vähen-tämiseksi) ja loppukartoituksessa nähdään tavoitteiden toteutuminen.

PETRA-JÄTEVERTAILU – KÄYTÄNNÖLLINEN TYÖKALU KOULUILLE

Petra -jätevertailu on maksuton palvelu oppilaitosten jätemäärien ja hyötykäytön seurantaan.Petran avulla koulu voi seurata jätemääriensä kehitystä vuositasolla ja verrata tietojaan mui-den koulujen keskiarvoon.

Tarkimmat jätetiedot saa punnitsemalla tai jäteraporttien (esim. jätelaskut) perusteella. Jäte-määriä voi arvioida myös jäteastioiden täyttöasteen perusteella. Koulun tiedot voi kerätäesimerkiksi ohjattuna ryhmätyönä ja sopia, että opettaja, kouluisäntä tai muu vastuuhenkilösyöttää tiedot järjestelmään. Vaihtoehtoisesti opettaja, kouluisäntä tai muu vastuuhenkilökokoaa jätetiedot raporteista ja oppilaat tekevät tarpeen mukaan punnituksia tai seuraavatastioiden täyttöastetta tulosten täsmentämiseksi. Seuranta on hyvä tehdä vuosittain. Onhuomioitava, että Petraan viedyt jätetiedot näkyvät siellä vasta seuraavan vuoden puolella.

Tutustu Petraan tarkemmin www.hsy.fi/petra, suora linkki oppilaitoksillehttp://www.petrajatevertailu.fi/hsy


7 Materiaalit ja lisätiedon lähteet

7.1 Apua koulun ympäristötyöhön

Parhaat käytännöt oppilaitoksessa -malliHSY:n Parhaat käytännöt oppilaitoksessa -malliin on koottu hyviä käytäntöjä jätteen vähentämi-seksi. Mallin pohjalta voi rakentaa ympäristöohjelman ja se sisältää ohjeet ympäristöryhmäntyöskentelyyn. Tarkistuslistoissa on käytännön vinkkejä ja ideoita koulun vähäjätteiseen arkeen.http://www.hsy.fi/fiksu/toissa/oppilaitoksetjapaivahoito/Sivut/default.aspx

Keke koulussa – kestävän kehityksen opasKestävän kehityksen ohjelma on työväline kestävän elämäntavan oppimiseen. Oppaassa kerro-taan kuinka koko kouluyhteisö voi osallistua ohjelman rakentamiseen ja esitellään runsaastiesimerkkejä. Oppaan nettisivuilla on myös valmiita sähköisesti täytettäviä lomakkeita, mm. kar-toitusten tekoon. http://www.4v.fi/kekekoulussa

Vihreä lippuTietoa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmasta Vihreästä lipusta.http://www.vihrealippu.fi/vl

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointiOppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö -OKKA-säätiön ylläpitämä järjestelmä, joka tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa jakoulutusta koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi.http://www.koulujaymparisto.fi/index.php

Ympäristökoulu Polun kurssit kasvattajilleYmpäristökoulu Polku tarjoaa kasvattajille maksuttomia HSY:n rahoittamia ympäristökasvatus-kursseja, jotka tukevat kummikoulutoimintaa. Kurssitarjontaan voi tutustua osoitteessa:http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/kursseja_kasvattajille

7.2 Ladattavia opetusmateriaaleja

HSY:n Fiksu oppimateriaalitHSY:n Fiksu vähentää jätettä -sivustolle on koottu tehtäviä jätteen synnyn ehkäisystä oppilaalleeri oppiaineisiin, tietoa opettajille ja muulle henkilökunnalle. Tehtävien tueksi on koottu artikkele-ja, tarinoita, kuvia ja kalvoja. Oppimateriaalia löytyy esiopetuksesta lukioon:http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa

Ympäristökoulu Polun sivutSivulle on koottu Kierrätyskeskuksessa tuotettuja neuvontamateriaaleja ja julkaisuja:http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/ymparistokoulu_polku

4V- hankkeen materiaalisivutSivulle on koottu hankkeessa julkaistuja monipuolisia materiaaleja kestävän kehityksen kasva-tukseen:http://www.4v.fi/julkaisut


WWF:n materiaalipankkiWWF:n materiaalipankista löytyy runsaasti maksuttomia materiaaleja ympäristökasvatukseentai kestävän kehityksen kasvatukseen.http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/ladattavat-materiaalit/

Ruokatiedon oppimateriaaliTietoa ja tehtäviä ruuan reitistä:http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Oppimateriaali

VesikouluVesikoulussa tutustutaan Vesivillen kaupungin vesihuoltoon. Mistä vesi tulee hanaan? Miten jamiksi juomavettä puhdistetaan? Mitä tapahtuu viemäriin menneelle vedelle? Miten ja miksi jäte-vesiä puhdistetaan: http://www.vesikoulu.fi

Eettinen kuluttajaGlobaalin kuluttajan foorumi ja materiaali ajokorttia varten löytyy Eettisen kaupan puolesta ry:nsivuilta: http://www.eetti.fi/kouluille

Samaan aikaan toisaallaVideoita, novelleja, tietotekstejä sekä niihin liittyviä tehtäviä kestävän elämäntavan teemoista:http://www.hyria.fi/samaanaikaantoisaalla/

Unohdetut varoitusmerkit ja vaaralliset jätteetUnohdetut varoitusmerkit -kampanja kemikaalien varoitusmerkeistä ja niiden muuttumisesta onsuunnattu erityisesti nuorille. Kampanjan kotisivuilta löytyy materiaalia, sarjakuvia, julisteita jakolme erilaista filmiä.http://www.unohdetutvaroitusmerkit.fi/Tietoa vaarallisista jätteistä: http://www.vaarallinenjate.fi/

7.3 Tuunausideoita ja musiikkia

Kierrätyskeskuksen askarteluopas luonnonvarojen säästäjällePaljon ideoita ja ohjeita luovaan työskentelyynhttp://www.kierratyskeskus.fi/askarteluopas

NäpräKierrätyskeskuksen kädentaitopalvelu Näprä järjestää askartelupajoja tilauksesta ja myy kierrä-tysaskartelutarvikkeita. Näprällä on myös ilmaistukku, josta oppilaitokset voivat hakea kierrä-tysaskartelumateriaalia ilmaiseksi.http://www.kierratyskeskus.fi/kadentaitopalvelu_napra/

PunomoKäsityöideoita kestävän kehityksen hengessähttp://www.punomo.fi/teeitse/

RoimamusiikkiMikko Perkoilan kierrätyssoittimien rakennusohjeita ja ääninäytteitähttp://www.roima.fi/teeitsesoitin.htm

Vanhojen vaatteiden uusi elämäLaura Wilhelmin opas Olipa kerran housunpuntti. Vanhojen vaatteiden uusi elämä (2011).


UFF:n kirja Käsinuket kertovatKirjassa on hyviä käsinukkeohjeita muun muassa parittomien sukkien ja hanskojen varalle.http://www.uff.fi/kasinuket-kertovat-kirja.php

Pirkanmaan jätehuollon uusisatsi (alakouluille)Uusi satsi -pakettiin on koottu lauluja, leikkejä ja asiaa jätteistähttp://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/Tietori/uusi_satsi

Krääsä-räppi (alakouluille)Sanat krääsäräppiinhttp://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/alakoulu/taitojataideaineidentehtavat/Sivut/kraasarappi.aspx

Lennu Liito-orava ja suuri mysteeri, opettajan lisämateriaali (alakouluille)Materiaalin sivuilla 33-35 on vanhoja lauluja uusin sanoinhttp://kierratyskeskus.fi/files/23/Lennu_opeopas.pdf

7.4 Pelit ja testit

HSY:n Fiksu-sivuston testitFiksu -sivuilla on mm. Fiksu kuluttaja -testi ja Sepi – Suurin vähentäjä -nettipeli.http://www.hsy.fi/fiksu/oppimassa/Sivut/Nettipelitjatestit.aspx

Kulutus.fi pelit ja testitKokoelma monenlaisia ympäristöaiheisia pelejä Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuillahttp://www.kulutus.fi/pelit-ja-testit/

Kuusakoski Oy:n Kierrätä helpostiKuusakosken sivuilla on metallin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrättämistä käsitteleväpeli ja videohttp://www.kuusakoski.fi/Global/Jalkee/index.html

IlmastodieettiIlmastodieetti.fi on Suomen ympäristökeskuksen verkkopalvelu, jossa voi laskea asumisesta,liikenteestä, ruuasta, jätteistä ja kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt.http://ilmastodieetti.fi/Ilmastolaskuri.html

Paperinkeräys OyHarjoita kierrätystaitojasi pelissä, joka on suunniteltu kouluikäisten ja kaikkien asiasta innostu-neiden iloksi.http://www.paperinkerays.fi/koulut/kierratyspeli

Eetin Reilut reitit -nettipeliEettisen kaupan puolesta ry:n sivuilla voi pelata Reilut reitit peliä, jonka avulla voi tutustua Rei-lun kaupan tuotteiden alkuperään.http://www.eetti.fi/sites/repu/files/reilutreitit/reilutreitit.html


7.5 Videot verkossa

Julian valinta -videoJulian valinta -video kertoo kuvitteellisen tarinan keväällä 2007 syntyneestä tyttövauvasta, jokaoli pääkaupunkiseudun miljoonas asukas. Hänen elämäänsä seurataan vuoteen 2030 saakka.Samalla esitellään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksia Helsingin seudulla.http://www.hsy.fi/julia2030/Sivut/Julia2030etusivu.aspx

Onnea ostamatta -ohjelmasarjaSeitsemän 5–6 minuutin mittaista ohjelmaa käsittelevät kestävää kulutusta eri näkökulmista.Ohjelmat sisältävän rompun voi tilata Ympäristökoulun toimistolta tai katsoa osoitteesta:http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateriaaleja/ylakoulu_lukio_ja_ammatilliset_opinnot

Tietoiskuja kierrättämisestä Helsingin ympäristökeskuksen sivuillaNäyttely sisältää neljä tarinaa kierrättämisestä. Näyttelyn videot on suunnitellut ja toteuttanutHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia yhteistyökumppaninaan Helsingin kaupungin ympäristö-keskushttp://www.hel.fi/hki/ymk/fi/Asiakaspalvelu/Verkkon_yttelyt/Tietoiskut

Yle OppiminenEsimerkiksi hakusanoilla lajittelu ja kierrätys aukeaa paljon hyviä videoita.http://oppiminen.yle.fi/

Yle Oppimisen Roskisrotta-sarja (alakouluille)Roskisrotta (5-15 min) on 7-10-vuotiaille tarkoitettu kierrätysseikkailu. Sarjassa selviää, mistäihan tavalliset tavarat tulevat ja mihin ne menevät. Paljon opitaan myös käymällä eri materiaali-en syntypaikoissa sekä kierrätyspisteissä.http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/roskisrotta-lasten-kierratysseikkailu

7.6 Mielenkiintoista taustatietoa

MTT:n Foodchain -hanke (yläkouluille)Foodchain-hanke tuottaa todellisiin tuotantoketjuihin ja toimintoverkkoihin perustuvaa ympäris-tötietoa elintarvikkeista.https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/Esittely

MTT:n Foodspill -hanke (yläkouluille)Paljonko heität ruokaa roskiin? Kuinka paljon ravitsemispalveluissa heitetään ruokaa roskiin?Vastauksia mm. näihin kysymyksiin haetaan MTT:n tutkimushankkeessa FOODSPILL - ruoka-hävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa.https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodspill

KuluttajavirastoTietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta mainonnastahttp://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/lapset/

Love Food, Hate Waste (yläkouluille)Brittiläisen Love Food, Hate Waste -hankkeen tavoitteena on ollut vaikuttaa ihmisten ruokailu-tottumuksiin ja auttaa heitä vähentämään syntyvän ruokajätteen määrää. Nettisivuilla on paljonvinkkejä ruokajätteen vähentämiseksi ja esimerkiksi laskuri, jolla voi arvioida sopivaa annosko-koa niin arkiruokaa tehdessä kuin juhlia varten.


http://www.lovefoodhatewaste.com/

Suomen luonnonsuojeluliittoPaljon tietoa kestävästä kulutuksesta ja tuotannostahttp://www.sll.fi/mita-me-teemme/tuotanto-ja-kulutus

Tietoa ekologisesta selkärepusta sekä mm. kodin tavaroiden, matkustuksen ja harrastustenMIPS-luvuista:http://www.sll.fi/mita-me-teemme/tuotanto-ja-kulutus/mips

Uusi musta -blogi kestävästä elämästä kiinnostuneille kuluttajille (yläkouluille)Uudessa Mustassa käsitellään naistenlehdistä tuttuja teemoja - designia, ruokaa, terveyttä, tie-dettä, trendejä, tekniikkaa, kosmetiikkaa, yhteiskuntaa, ilmiöitä ja ihmisiä - omakohtaisesta jakestävästä näkökulmasta.http://uusimusta.squarespace.com

Vihreät vaatteet (yläkouluille)Ekologisiin ja eettisiin vaatteisiin perehtyneen vaatesuunnittelijan blogi sisältää paljon tietoamuun muassa tekstiilien ympäristökuormituksesta.http://www.vihreatvaatteet.com/

WorldmapperVertailukarttoja esimerkiksi luonnonvarojen kulutuksen jakautumisesta maapallollahttp://www.worldmapper.org/index.html

7.7 Lainattavia materiaaleja

Lisätietoa

HSY:n lainattavista materiaaleista:http://www.hsy.fi/jatehuolto/esitteet_vierailut_koulutus/opetusmateriaalit/Sivut/default.aspx

Polun lainattavista materiaaleista:http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/lainattavat_nayttelyt

PELEJÄ

Pöytälajittelupeli (HSY)Lajittelupelissä lajitellaan erilaiset roskat oikeisiin jäteastioihin. Lajittelupeli koostuu:

- 40 kortista (koko 57 x 81 mm), joissa on kuvia erilaisista jätteistä- 11 lajittelualustasta (koko A3) mm. biojäte, paperi, kartonki, vaarallinen jäte

Lajittelualustojen kääntöpuolella on kuva uusiotuotteesta, joka kyseisestä jätteestä valmiste-taan, kun se lajitellaan oikeaan paikkaan. Lajittelupeli tarvitsee suuren pöydän, jonka ympärillävoi liikkua. Pelistä saatavissa myös ruotsinkielinen versio.

Tyytyväisen ja tyytymättömän valinnat -peli (Ympäristökoulu Polku)Pieni, seinälle ripustettava peli, jossa roikkuvia käänneltäviä kylttejä. Mikä sana muodostuu tyy-tymättömän ihmisen korteista, mikä taas tyytyväisen?


JULISTESARJOJA

KotiMIPS -julistesarja (Ympäristökoulu Polku)Yhdeksän isoa, A0-kokoista julistetta (84 x 119 cm), jotka esittelevät keskivertosuomalaisenkulutuksen ekologista selkäreppua, eli sitä millaisia materiaalivirtoja on ruokamme, harrastus-temme, ostostemme ja muun elämämme taustalla.

Oppia etelästä –julistesarja (Ympäristökoulu Polku)Näyttely herättelee miettimään, voisiko vähemmän kuluttaen elää ja voida hyvin. Mikä tai kukasen määrää, mikä on tarpeeksi? Näyttelyyn kuuluu kuusi A2-kokoista julistetta. Sarjaa täyden-tää A3-kokoinen mainosjuliste. Näyttely on lainattavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja vi-roksi.

RajatOn? -julistesarja (Ympäristökoulu Polku)Yhteensä 15 laminoitua julistetta, jotka muodostavat kolme eri kokonaisuutta.Sarjojen teemana on Rajallisuus: Kodin, Lompakon, Elämän ja Maapallon rajat tulevat ennenpitkää vastaan. Koko A1 tai A2, riippuen julisteesta.

NÄYTTELYITÄ

Samaan aikaan toisaalla -näyttely (COBWEB-hanke, lainattavissa Ympäristökoulu Polku)Samaan aikaa toisaalla -näyttelyllä on annettavaa niin aikuisille kuin nuorillekin yläasteikäisistäylöspäin. Lyhyiden tarinoiden ja suurten kuvien kiehtova kokonaisuus haastaa pohtimaan omiaarvoja ja arjen valintoja, jotka vaikuttavat ympäristön tilaan Itämeren valuma-alueella. Onko kes-tävä elämäntapa meille oikeasti mahdollinen? Suurikokoinen näyttely vaatii n. 40 neliön tyhjäntilan.

Tuotteelle uusi elämä -valokuvanäyttely (Ympäristökoulu Polku)Tuotteelle uusi elämä -ideakilpailun uusiotuotteita ja muita uusioaskarteluja. Näyttely sisältääotsikkotaulun, tekstitaulun sekä 11 kehystettyä A2-kokoista valokuvataulua. Taulut pakattu tu-kevaan vanerilaatikkoon, jota kantamaan tarvitaan kaksi henkeä. Kuljetus vaatii auton.

Vanha on parempaa -julistesarja (Ympäristökoulu Polku)Kahdeksan A1-kokoista rullattavaa julistetta, joissa on valokuvia innovatiivisista uudelleenkäyt-tötuotteista Uusi Elämä -hankkeen järjestämiltä työpajakursseilta.

Vastamainosnäyttely (Mainoskupla-kilpailu, lainattavissa Ympäristökoulu Polku)Näyttely Mainoskupla-kilpailun töistä (20 A2-kokoista laminoitua julistetta). Kilpailun kotisivu:www.mainoskupla.fi

Vaarallisen jätteen salkkuVaarallisen jätteen salkku sisältää Pieni mutta vaarallinen -työpajan, joka on tarkoitettu mm.vaarallisen jätteen oppimateriaaliksi. Sen tavoitteena on tunnistaa, lajitella ja käsitellä vaarallisetjätteet oikein sekä kertoa, mihin vaaralliset jätteet voi viedä. Salkkuun on kerätty havainnollista-vaa materiaalia erilaisista kodin vaarallisista jätteistä. Salkku painaa noin 5 kg ja on käsin kan-nettavissa. Kysy lisää ympäristökasvattajalta.


DVD:T

Kännykkäsi todellinen hinta -elokuvaEettisen kaupan puolesta Eetti ry lainaa kouluille suomeksi tekstitettyä Kännykkäsi todellinenhinta -nimistä saksalaista dokumenttia. Dokumentti kertoo Intiassa Nokian kännyköitä valmista-vien työntekijöiden työoloista ja toimeentulosta sekä mm. Euroopasta peräisin olevan elektro-niikkajätteen kierrätyksestä hengenvaarallisissa olosuhteissa. Samaan aikaan täällä Euroopas-sa vaihdetaan kännyköitä, tietokoneita ja musiikkilaitteita uusiin yhä herkemmin. Elokuva ontuotettu osana Make IT fair -hanketta, jonka sivuilta löytyy elokuvasta lisätietoja sekä verkkoteh-täviä (http://www.makeitfair.fi/koulut).


8. Liitteet

8.1 Kummikouluohjelman liitteet

Liite 1: Ympäristöagenttitoiminta -hyvä käytäntö, 4V-hanke ja Pääkaupunkiseudun Kierrätys-keskus Oy, 2010.Liite 2: Oletko Fiksu kuluttaja? Testi, HSY.Liite 3: Valinnoilla vaikutat -kulutustesti, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy.Liite 4: Jätteen vähentäjän tutkimukset, HSY.

- Lomake 1. Ruokalan jätekartoitus- Lomake 2. Luokkahuoneen kartoitus- Lomake 3. Opettajainhuoneen kartoitus- Lomake 4. Roskakatoksen paperinkeräysastian tarkistus- Lomake 5. Koulusihteerin haastattelu- Lomake 6. Kouluisännän haastattelu- Lomake 7. Siistijän haastattelu- Lisätutkimuksia: Lautasjätteiden seuranta – ruokajätepoliisit- Lisätutkimuksia: Ympäristötietotesti

Liite 5. Hakemus oppilaiden ympäristöryhmään, Taavinkylän ja Karamzinin koulut, 2013.Liite 6: Parhaat käytännöt oppilaitoksessa -tarkistuslistat, HSY 2010.Liite 7: Keke koulussa -oppaan kartoituslomakkeet, 4V-hanke ja Pääkaupunkiseudun Kierrätys-keskus Oy, 2010.Liite 8: HSY:n jätekartoituslomakepohja, HSY 2013.

8.2 Muut materiaalitFiksu käyntikortteja opetusmateriaaleista, HSY.Ilmastodieetti käyntikortteja ja ”Helppoja arjen ympäristötekoja” -rastilista, SYKE.Keke koulussa – kestävän kehityksen opas, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen 4v-hanke,2010.Kierrätyskeskusksen esite, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 2014.Kodin jäteopas, HSY 2014.Lennu Liito-orava ja kesäinen kaupunkiseikkailu, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ja 4V –hanke 2010.Luonto- ja ympäristökoulujen kurssit 2014–2015.Rojupöhö-nukketeatteri-dvd, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen 4v-hanke, 2011.Samaan aikaan toisaalla. Hetkiä itämeren kaupungissa. Communicating the baltic - COBWEB -hanke 2011. (yläkouluille)Sieppo 1/2007, Luonto-liitto ry.Vihreä Draama Lelumaassa, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Uusi Elämä -hanke,2006.Vinkkilista – vähennä jätettä kotona, HSY, 2011.Ympäristökoulu Polun esite, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 2011.Ympäristötoimittaja. Ajankohtaisia ympäristökysymyksiä nuorille. Pääkaupunkiseudun Kierrä-tyskeskus Oy, Sanomalehtien liitto ja WWF, 2011. (yläkouluille)

Liite 1:Ympäristöagenttitoiminta-hyvä käytäntö2 sivua

HYVÄ KÄYTÄNTÖ

YMPÄRISTÖAGENTTITOIMINTA

Avainsanat: osallisuus, yhteisöllisyys, yhteistyö, koulu, toimintavinkki, energian ja veden säästö, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, kestävä elämäntapa Kenelle: kouluille, koulujen yhteistyökumppaneille Tavoite Oppia ja opettaa ympäristöasioita kouluissa siten, että oppilaat toimivat itse asiantuntijoina. Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa Ympäristöagenteiksi koulutetut oppilaat opettavat toisille oppilaille sekä opettajille ja muulle henkilökunnalle esimerkiksi kierrätystä ja lajittelua ja antavat toiminnasta palautetta. Toteuttaminen Ympäristöagenttitoiminta voidaan toteuttaa esimerkiksi kerhona. Kerhon vetäjänä toimii asiaan perehtynyt opettaja, joka saa työstään kerhopalkkion tai suunnitteluryhmän/johtoryhmän jäsenen palkkion. 10–20 ylä- tai ala-kouluikäisen oppilaan ryhmä tapaa viikoittain säännöllisesti kerhotuntien puitteissa (esimerkiksi 30 min/kerta, kerran kuussa pidempi kokous). Oppilaat käyvät aloituskoulutuksen ja myöhemmin jatkokoulutuksia. Koulutusta tarjoavat myös alan asiantuntijat (esim. jätehuoltoyhtiöt). Olennainen osa agenttitoimintaa on leirikoulut, joihin kaikki agenttioppilaat pääsevät ainakin kerran lukukaudessa. Päivän tai parin mittaiset leirikoulut voidaan järjestää yhdessä toisten koulujen kanssa siten, että kukin agenttikoulu vuorollaan järjestää leirikoulun omalla alueellaan. Leirikoulut motivoivat oppilaita: he voivat jakaa tietoaan toistensa kanssa, tehdä yhdessä vaikkapa luontoaiheisen pelin ja saada tietoa myös ulkopuolisilta kouluttajilta. Leirikoulut voidaan järjestää osana koulun muuta leirikoulutoimintaa. Koulutetut agentit seuraavat koulun lajittelua ja kierrättämistä sekä neuvovat ympäristöasioissa niin toisia oppilaita kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa. Toiminta edellyttää, että jätehuolto on järjestetty oikein jokaisessa luokassa ja muussa koulun tilassa. Kaikissa luokissa tulee olla jätteiden lajitteluun tarkoitetut oikeilla merkinnöillä varustetut astiat (esim. paperi, pahvi, biojäte, metalli, lasi, energiajae), ja agentit ohjeistavat koko kouluyhteisön jätteiden lajitteluun. Agentit seuraavat lajittelua tekemällä luokkiin täsmäiskuja, ja tarkistavat kuinka jätteet on lajiteltu. He antavat lajittelusta palautetta esimerkiksi hymynaamoin (surullinen naama – jätteet on lajiteltu väärin, neutraali naama – osa jätteistä on mennyt oikeisiin astioihin, mutta vielä on parannettavaa, iloinen naama – jatkakaa samaan malliin!). Ympäristöagenttikerho järjestää agenttitoiminnan ohessa myös koulutuksia luokille, opettajille tai toisille kouluille. Toiminta saattaa jatkua vuosia ja oppilaat oppivat agentteina jätteiden lajittelun asiantuntijoiksi. On hyvä, että oppilaille annetaan mahdollisuus erikoistua eri aiheisiin (esimerkiksi energian säästämiseen, kestävään kehitykseen,

HYVÄ KÄYTÄNTÖ

YMPÄRISTÖAGENTTITOIMINTA

Reiluun kauppaan), joita he esittelevät esim. ympäristömessuilla muille oppilaille. He voivat myös auditoida esimerkiksi luokkahuoneiden lämpötiloja seuraamalla täsmäiskuin jokaiseen luokkaan asennettuja lämpömittareita ja antamalla siitä palautetta kouluisännälle. Yhteistyö vanhempien kanssa on myös hedelmällistä, sillä sitä kautta oppilaat voivat päästä auditoimaan myös yrityksiä. Agenttien esityyntymisvalmiudet kehittyvät, kun he esittelevät asiaa muille oppilaille, huoltajille ja tiedotusvälineille myös englanniksi. Resurssit

• Opettaja, joka suunnittelee jokaviikkoisen kokouksen ja organisoi kerhon toiminnan. Työaikaa menee keskimäärin 1–2h viikossa.

• Ympäristöagenttikerho (10–20 oppilasta), jolle pitää varata säännöllinen, kiireetön aika (esim. 30 min viikossa ja kerran kuussa pidempi kokous). Kokouksissa on hyvä tarjota pientä purtavaa, jotta oppilaat jaksavat kokoustaa vielä koulupäivän jälkeenkin.

• Yhteistyökumppanit, esimerkiksi asiantuntijakouluttajat. Kokemuksia Toiminnan on ensi kerran Suomessa käynnistänyt biologian ja maantiedon lehtori Ulla Tiainen Ala-Malmin peruskoulussa Helsingissä, ja toiminta on pyörinyt siellä vuodesta 1999 alkaen. Alusta asti Ala-Malmin peruskoulu on vienyt tietoa ympäristöagenttitoiminnasta myös muihin kouluihin. Koska toiminta on jatkunut jo kauan, Ala-Malmilla on koulutettu jo kymmeniä ympäristöagentteja, jotka ovat vieneet tietoutta mukanaan niin koteihin kuin uusiin kouluihin. Myös Helsingissä sijaitseva opetusviraston rakennus on auditoitu Ala-Malmin ympäristöagenttien toimesta osana Green Office -sertifikaattia. Hyödyt kestävän kehityksen kannalta Toiminta on erinomainen esimerkki yhteistyöstä ja lasten osallisuudesta, koska onnistuneeseen toimintaan tarvitaan koko koulun yhteistyötä. Myös vanhemmat ja yritykset voivat olla tärkeitä yhteistyökumppaneita. Toiminnalla on ekologisen kestävyyden kannalta niin suoria kuin epäsuoria vaikutuksia: toiminnalla säästetään luonnonvaroja, lajitellaan hyödyksi käytettävät jätteet sekä koulutetaan vastuullisia ympäristökansalaisia. Agenttitoiminnan myötä koulun muut nuoret sitoutuvat kestävän kehityksen teemoihin, kun ne tulevat käsitellyksi ympäristöagenttioppilaiden eikä opettajien kanssa. Yhteystiedot Ala-Malmin peruskoulu, Helsinki, Ulla Tiainen

Liite 2:Oletko Fiksu kuluttaja?

2 sivua

Oletko Fiksu kuluttaja?

Oletko Fiksu kuluttaja? Valitse kysymyksiin omaa toimintaasi parhaiten kuvaava vaihtoeh-to:

1. Olet lähdössä ruokakauppaan, miten varaudut?a) Kiire pukkaa päälle, joten täytät ostoskärryn vanhalla rutiinilla.b) Teet kauppalistan, niin vältät enimmät heräteostokset.c) Tarkistat jääkaapista, mitä rippeitä on uusien ruokien pohjaksi. Kauppalistan teet tietysti!

2. Pitäisi järjestää suuret juhlat, mutta astioita ei löydy tarpeeksi, mitä teet?a) Hankit astioita pari lisäsarjaa entistä malliab) Käytät kertakäyttöastioita, säästyt samalla tiskiltäkinc) Lainaat astiat naapureilta tai vuokraat Martoilta

3. Pesukone hajosi, mitä teet?a) Haet uuden tarjouksen perusteellab) Hankit uuden, mutta tutustut ensin tarjontaan, takuuaikoihin ja käytettävyyteenc) Kutsut korjaajan, koneella saattaa olla vielä monta palveluvuotta jäljellä

4. Hiihtoloma laskettelukeskuksessa ja välineitä uupuu, mitä teet?a) Ostat uudet urheiluliikkeestäb) Löydät käytettyjen välineiden liikkeestä sopivat sopuhintaanc) Vuokraat vehkeet paikan päältä

5. Kaupassaa) Ostat aina muovikassit kaupasta ja pakkaat ostoksesi niihinb) Pidät mukanasi ainakin yhtä käyttökelpoista muovikassiac) Mukanasi on tarpeeksi kestokasseja viikonloppuostoksillekin

6. Pakastuskausi lähestyy, mitä teet?a) Ostat pakastusrasiat, jotka voi käytön jälkeen heittää roskiin.b) Hankit kestomuoviset pakastusrasiatc) Peset tyhjentyneet leviterasiat pakasterasioiksi

7. Haluaisit alkaa kuntoilemaan kuntopyörällä, mitä teet?a) Pyydät vanhempiasi ostamaan sinulle kuntopyöränb) Ostat kausikortin läheiselle kuntosalille, siellä on hyvät laitteet joka lähtöönc) Alat pyöräilemään koulumatkat ja myös enemmän vapaa-ajalla

8. Retkellä…a) Käytte evästämässä pikaruokapaikassab) Mukananne on pillimehut ja muovipussiin pakatut eväsleivätc) Repussa on omat mehupullot ja eväsrasiat

9. Huoneesi kaipaa remonttia, mitä teet?a) Haluat purkaa huoneesi atomeiksi ja pistää koko helahoidon huonekaluineen uusiksib) Vaihdat työpöytäsi ja verhot uusiin ja vetäiset uudet maalit seiniin

c) Maalaat vesiliukoisella maalilla seinät uudella värillä, järjestelet huonekalut uudelleen,entisöit työpöytäsi uudenveroiseksi ja piristät huonetta tuunatuilla verhoilla

10. Jätteiden lajittelu huoneessasi, miten hoidat?a) Huoneessani on vain yksi roskis, joten kaikki roskat menevät samaan astiaan.b) Vien biojätteet keittiön astiaan, jotta ne eivät haise huoneessani, sekä paperit paperin-

keräykseen, mutta muut roskat menevät huoneessani samaan astiaan.c) Lajittelen kaikki syntyvät jätteet myös huoneessani, ja vien lajitellut roskat niihin tarkoi-

tettuihin astioihin keittiöön tai jätekatokseen.

Pisteytys kymmenelle kysymykselle:a) vaihtoehto 1 p.b) vaihtoehto 2 p.c) vaihtoehto 3 p

pisteitä voi saada 10 - 30, tässä jaottelu:10-16 pistettä: Olisiko kulutustottumuksissasi parantamisen varaa? Tutustu Fiksu-sivuihinja löydä ekovinkit ihan tavalliselle kuluttajalle. Suosi enemmän kestotuotteita ja mieti, mitätavaroita oikeasti tarvitset. Jätettä vähentämällä luonto ja kukkaro kiittävät!

17-24 pistettä: Olet matkalla kohti Fiksun kuluttajan arvonimeä. Olet jo oivaltanut paljonkinjätteen vähentämisen etuja. Kiinnitä vielä hieman lisää huomiota hankintoihisi, ovatko nekaikki todella tarpeellisia? Jatka kestävän kulutuksen suuntaan, niin sekä sinä että ympä-ristö voitte hyvin.

25-30 pistettä: Onnea Fiksulle kuluttajalle! Tähän päämäärään tulisi useamman pyrkiä.Jätettä vähentämällä ja kuluttamalla kohtuullisesti maapallo säästyy tulevillekin tallaajille.

Katso lisävinkkejä Fiksuun elämäntapaan www.hsy.fi/fiksu

Liite 3:Valinnoilla vaikutat -kulutustesti

2 sivua

VALINNOILLA VAIKUTAT - TESTAA OMAT KULUTUSVALINTASI!

1. Voi hitsi, kengät hajosivat! Muuten hyväkuntoisista nahkakengistäsi hajosi sauma.Mitä teet?

a. Ostat uudet trendikengät, mieluiten halvimmat mahdolliset, koska muoti muuttuukuitenkin ennen ensi vuotta.

b. Viet kengät suutarille korjattaviksi.c. Ostat uudet kengät, mutta haluat ostaa laadukkaat ja pitkäikäiset kengät, vaikka

sitten kalliimmatkin. Niillä voi kävellä vielä tulevinakin vuosina.

2. Olet menossa isoäitisi syntymäpäiville, mutta mitä ostaa lahjaksi ihmiselle, jolla onjo kaikkea? Jotain virkistävää ja rentouttavaa hän varmaan kaipaisi…

a. Ostat isoäidille pore-jalkakylpylaitteen.b. Annat isoäidille lahjakortin vaikkapa hierojalle tai kuntosalille tai pari lippua elokuviin

tai teatteriin.c. Viet isoäidille purkillisen omatekoista hilloa tai askartelet hänelle lahjakortin, jossa

lupaat auttaa häntä matonpesussa/suursiivouksessa/kevätpuutarhanhoidossa…

3. Perheesi on järjestämässä juhlat isolle porukalle. Kahvikuppeja ja muitakaanastioita ei kuitenkaan ole riittävästi koko vierasjoukon kestitsemiseen, mikä neuvoksi?

a. Ostat kertakäyttöastioita, sellaisia, joihin on painettu jokin hieno kuvitus.b. Ostat pari tusinaa kahvikuppeja, sillä tiedät, että tarvitset niitä myöhemminkin.c. Vuokraat tarvittavat astiat tai lainaat tuttavilta.

4. Kotonanne aiotaan tehdä pientä remonttia. Siihen tarvitaan kuitenkin poraa, jotateillä ei ole, koska tarvitsette sitä kovin harvoin. Mitä teette?

a. Vuokraatte tai lainaat poran jostakin remonttipäivän ajaksi. Tai pyydätte jotain poranomistavaa tuttuanne tai ammattimiestä tekemään homman.

b. Ostatte poran yhdessä kaveriporukan kanssa.c. Ostatte kotiin uuden poran, koska se tuntuu kaikkein helpoimmalta ratkaisulta.

5. Huoneesi on juuri remontoitu ja sinne pitäisi saada edullisesti joitain uusiahuonekaluja. Mitä teet?

a. Päätät ostaa jotain halpaa, laatu ja kestävyys ei ole ensisijainen valintakriteeri.b. Ostat huonekalut käytettynä kirpputorilta tai kierrätyskeskuksesta ja uudistat niistä

itsesi näköiset esim. maalaamalla.c. Päätät ostaa huonekalut sellaista sarjaa, jota on helppo ajan myötä täydentää, jos

tarve vaatii. Pidemmän päälle on kuitenkin edullisempaa ostaa laadukasta japitkäikäistä.

… JA NYT LASKE PISTEESI…1. Tuotteiden korjaaminen on todellinen ekoteko! Se vähentää jätettä, kun rikkinäinen tuoteei päädykään kaatopaikalle ja samalla säästyy luonnonvaroja ja energiaa, joka olisi kulunutuuden kenkäparin valmistamiseen.

a) Saat 0 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 1 pisteen.

2. Oletko tullut ajatelleeksi, ettei lahjan tarvitse aina olla jotain aineellista tavaraa?

a) Saat 0 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 2 pistettä.

3. Harvoin tarvittavia laitteita ja tavaroita, kuten juhla-astioita, työ- tai urheiluvälineitä,kannattaa mieluummin vuokrata tai lainata kuin hankkia omaksi.

a) Saat 0 pistettä. b) Saat 1 pisteen. c) Saat 2 pistettä.

4. Vuokrauksen ohella kimppaomistuskin voi usein olla hyvä ratkaisu!


5. Hankintoja tehtäessä kannattaa pohtia voisiko tarvittavan tuotteen hankkia jostainkäytettynä ja uutta hankittaessa kannattaa ostaa laadukasta, kestävää ja pitkäikäistä.


Laske yhteen saamasi pisteet.

Jos sait 8-10 pistettä:Onneksi olkoon! Olet selvästikin oivaltanut kestävän kulutuksen salat!

Jos sait 4-7 pistettä:Suuntasi on oikea. Ehkä jossain olisi kuitenkin vielä hieman parantamisen varaa…Vinkkejä kestävämpiin valintoihin löytyy esimerkiksi Fiksu vähentää jätettä! -sivustolta: www.hsy.fi/fiksu

Jos sait 0-3 pistettä:Oletko tullut ajatelleeksi, että kulutustottumuksillamme vaikutamme suoraanympäristömme laatuun. Kaikkien tavaroiden tuottamisessa kuluu luonnonvaroja,sekä syntyy jätteitä ja päästöjä. Valinnoillasi on vaikutusta!

Liite 4:Jätteen vähentäjän tutkimukset

19 sivua

1 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN

KARTOITUSLOMAKKEET OPPILAILLE

Ohessa on seitsemän kartoituslomaketta koulun jäteaiheista ympäristökartoitusta varten. Tut-

kimukset sopivat hyvin ympäristöryhmän tai yhden luokan toteutettaviksi. Yksi oppitunti riittää

kaikkien kuuden tutkimuksen tekemiseen. Tämän jälkeen voitte suunnitella jatkotoimia seu-

raavissa tapaamisissa. Millaisia asioita olisi esimerkiksi hyvä kartoittaa tietoja taitokyselyssä,

entä kuinka edetään tiedotuksen suhteen? Kaikissa lomakkeissa on myös kohta, joka on tar-

koitettu täytettäväksi lukuvuoden lopussa. Samat tutkimukset kannattaa uusia, jotta saatte

selville, mikä on muuttunut. Lopuksi on hyvä suunnitella vielä tulevia tavoitteita.

Toimikaa näin:

Jakaantukaa ryhmiin tai pareittain siten, että jokainen ryhmä/pari saa yhden kartoitus-lomakkeen.

Keksikää ryhmille nimet ja tutustukaa kysymyksiin.

Laatikaa lisäksi ainakin yksi oma kysymys aiheesta.

Etsikää vastaukset kysymyksiin ja kirjoittakaa ne lomakkeeseen.

Pohtikaa, voisiko koulu tehdä kartoitustenne perusteella jotain paremmin. Kirjatkaa ehdotuksenne ylös.

Esittäkää lopuksi omat tuloksenne ja ehdotuksenne muulle ryhmälle.

Kerätkää kaikki täytetyt kartoituslomakkeet takaisin kansioon.

Sopikaa jatkotoimista ja seuraavasta tapaamisesta.

Onnea matkaan!


LOMAKE 1. RUOKALAN JÄTEKARTOITUS Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat

___________________________________ _________________________________

___________________________________ _________________________________

_________________________________

_________________________________

Keittiöhenkilökunnan haastattelu

Mitä jätteitä keittiöhenkilökunta lajittelee? (ympyröikää vastaukset)

a) Biojätettä b) Sekajätettä c) Energiajätettä d) Kartonkia e) Paperia f) Pahvia g) Lasia h) Metallia i) Muuta, mitä? _____________________________________

Kuinka hyvin ruokailijat osaavat lajitella biojätteen koulussa? (Näkyykö sekajätteen joukossa usein esimerkiksi käsipapereita tai muuta biojätettä? Onko biojäteastiassa sinne kuulumattomia roskia?)

☐Hyvin ☐Melko hyvin ☐Melko huonosti ☐Huonosti

Montako ruoka-annosta keittiössänne tehdään päivittäin? _________________________________

Kuinka paljon koulussa menee syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin päivittäin? _______________ (esimerkiksi arvio siitä kuinka monta ruoka-annosta menee roskiin)

Kuinka paljon roskiin menevästä ruoan määrästä on

a) Syömätöntä ruokaa lautasilta? (arvio prosentteina) _______________________________________

b) Ylijäämäruokaa keittiöstä? (arvio prosentteina) __________________________________________

Kuinka monta kiloa biojätettä syntyy kahden viikon aikana? ________________________________ (Mikäli keittiöhenkilökunnalla ei ole tarkkaa tietoa biojätteen määrästä, he voivat arvioida vastauksen. Vaihtoehtoisesti voitte miettiä yhdessä, kuinka tarkat luvut olisi mahdollista selvittää, esim. voitaisiinko biojäteastioita punnita parin viikon ajan?)

Ovatko biojätemäärät omien havaintojesi mukaan muuttuneet koulussa viime vuosina?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Mitä keinoja ehdottaisit(te) ruokajätteen/biojätteen määrän vähentämiseksi koulussa?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme: ________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Kiitos haastattelusta!


Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää kaikki sopivat vaihtoehdot)

a) Keittiöhenkilökunnan ehdotus toteutetaan. b) Tehdään yhdessä tiedotuskampanja, jotta ruokailijat lajittelisivat jätteensä paremmin. c) Tehdään yhdessä tiedotuskampanja, jotta ruokaa ei jätettäisi lautaselle. d) Tutkitaan ruoan jätteeksi päätymistä lisää (esim. lisätutkimuslomake sivulla 16) e) Seurataan biojätteen määrää punnitsemalla kahden viikon ajan ja mietitään tarvittavia jatkotoimia.

f) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme

a) keskusradiossa b) ilmoitustaululla c) koulun sisäisillä verkkosivuilla d) koko koulun päivänavauksessa

e) muualla, missä ___________________________________________________________________

Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? _________________________________________________

_________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

_______________________________________________________

________________________________________________________________________________


LOMAKE 2. LUOKKAHUONEEN KARTOITUS Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat

___________________________________ _________________________________

___________________________________ _________________________________

_________________________________

_________________________________

Kartoitus tehdään pistokokeen kaltaisesti yhteen luokkaan oppitunnin aikana tai ennalta sovittuun tyhjään luokkaan.

Onko luokassa siistiä? (Esimerkiksi onko kirjoja ja muita koulutarvikkeita pitkin poikin)

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Onko esillä olevissa askarteluissa käytetty kierrätys / jätemateriaaleja ja onko luokassa kierrätys-laatikko askartelumateriaaleille? ___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Keksittekö, mitä olisi voitu askarrella kierrätysmateriaaleista?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Mitä roskia luokassa lajitellaan?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Kuinka hyvin lajittelu on onnistunut?


Onko sekajätteessä/energiajätteen joukossa lajittelukelpoista jätettä?

☐Ei yhtään ☐ Melko vähän ☐Melko paljon ☐Paljon


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Kiitokset koko luokalle!


Näkemämme perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää kaikki sopivat vaihtoehdot)

a) Tähän luokkaan tulisi tehdä paremmat lajitteluohjeet. b) Myös muihin luokkiin tulisi suorittaa samanlainen tarkastus. c) Muut koulun oppilaat voisivat ottaa mallia tästä luokasta. d) Luokkaan pitäisi perustaa kierrätyslaatikko askartelumateriaaleille.

e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________

________________________________________________________________________________



e) muualla, missä ___________________________________________________________________

________________________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


LOMAKE 3. OPETTAJAINHUONEEN KARTOITUS Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat

___________________________________ _________________________________

___________________________________ _________________________________

_________________________________

_________________________________

Mitä lajittelumahdollisuuksia huoneessa on? (ympyröikää löytämänne)

a) Biojäte b) Sekajäte c) Energiajäte d) Kartonki e) Paperi f) Lasi g) Metalli

h) Muuta, mitä? _____________________________________________________________________

Onko roskat osattu lajitella oikein? (Kysykää joltain paikalta olevalta tai omalta opettajalta mahdollista syytä, jos ei ole osattu)

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Kopiohuoneen paperi: Onko keräysastiassa paljon yksipuoleisia tai tyhjiä papereita?

☐Ei yhtään ☐Vähän ☐Melko paljon ☐Paljon

Kysykää joltain paikalla olevalta opettajalta, onko opettajia neuvottu paperin säästämiseksi? Kuten

☐kaksipuoliseen tulostukseen

☐kaksipuoliseen kopiointiin

☐saavatko opettajat tulostaa tai kopioida vain tietyn määrän papereita esim. lukukaudessa?

Kysykää joltain paikalla olevalta opettajalta, mikä hänen ehdotuksensa olisi jätteen määrään vä-hentämiseksi koulussa.

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


Tulostemme perusteella kartoitusryhmämme toteaa / ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää sopiva vaihtoehto)

a) Opettajat ovat hoitaneet asiansa hyvin, muiden tulisi ottaa heistä mallia. b) Voisimme pitää opettajille tietoiskun lajittelusta. c) Voisimme pitää opettajille tietoiskun paperin säästämisestä. d) Voisimme tehdä opettajainhuoneen roska-astioihin lajitteluohjeet. e) Haastatellun opettajan ehdotus toteutetaan.

f) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________

________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme


e) muualla, missä ___________________________________________________________________



___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


LOMAKE 4. ROSKAKATOKSEN PAPERINKERÄYSASTIAN TARKISTUS Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat

___________________________________ _________________________________

___________________________________ _________________________________

_________________________________

_________________________________

Ottakaa paperinkeräysastiasta iso sylillinen paperia (n. 200 paperia), ja tutkikaa seuraavat asiat:

Kuinka moni papereista on tulostettu tai kopioitu kaksipuolisesti?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Kuinka monessa paperissa on kopioituna kaksi tai useampia sivuja yhdelle puolelle?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Kuinka monesta paperista on käytetty vain toinen puoli? Esim. piirretty tai tulostettu vain toiselle puolelle.

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Kuinka monessa paperissa on selvä kopiointivirhe? Esim. osa tekstistä on jäänyt puuttumaan ja näin paperijätettä on syntynyt turhaan.

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme: ______________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


Tulostemme perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää sopiva vaihtoehto)

a) Voisimme pitää koulussa tietoiskun paperinsäästöstä. b) Voisimme haastaa kaikki luokat säästämään paperia ja seurata luokkien paperinkeräysastioiden

täyttymistä. c) Voisimme tehdä laatikoita, joista saisi ottaa ja joihin voisi laittaa papereita, joiden toinen puoli on vie-

lä käyttökelpoinen.

d) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________



e) muualla, missä ___________________________________________________________________



___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


LOMAKE 5. KOULUSIHTEERIN HAASTATTELU Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat

___________________________________ _________________________________

___________________________________ _________________________________

_________________________________

_________________________________

Mikäli koulusihteeri ei tiedä tarkkaa vastausta kaikkiin kysymyksiin, hän voi arvioida.

Kuinka monta riisiä paperia koulussa kuluu lukuvuoden aikana?

_____________________________________________________________________________________________________

Kuinka usein tulostimien ja kopiokoneen mustekasetteja pitää vaihtaa? (Esim. kerran kuukaudes-sa.) Ovatko kasetit kierrätettäviä tai uudelleentäytettäviä?

_____________________________________________________________________________________________________

Osataanko kopiointikonetta käyttää siten, että paperia ei tuhlaannu virheellisen käytön takia? Osataanko esim. kopioida kaksipuolisesti?

_____________________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________________

Paljonko kopiopaperiin kuluu rahaa vuodessa?

_____________________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________________

Olisiko paperin kulutusta tarvetta vähentää?

_____________________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________________

Miten ehdottaisit että paperinkulutusta voitaisiin vähentää koulussa?

_____________________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________________

Jos paperinkulutus puolittuisi, niin mihin tämä säästynyt raha voitaisiin käyttää?

_____________________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme:

_____________________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________________ Kiitos haastattelusta!


Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää sopivat vaihtoehdot)

a) Koulusihteerin ehdotus toteutetaan. b) Järjestämme tietoiskuja paperinsäästöstä. c) Teemme kopiointiohjeet kopiokoneen viereen. d) Koulun paperinkulutusta tulisi tutkia lisää.

e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________



e) muualla, missä ___________________________________________________________________



___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


LOMAKE 6. KOULUISÄNNÄN HAASTATTELU Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat

___________________________________ _________________________________

___________________________________ _________________________________

_________________________________

_________________________________

Mitä astioita jätekatoksessa on ja kuinka monta kappaletta? a) Biojäte kappaletta b) Sekajäte kappaletta c) Energiajäte kappaletta d) Kartonki kappaletta e) Pahvi kappaletta f) Paperi kappaletta g) Lasi kappaletta h) Metalli kappaletta

Kuinka usein jäteastiat tyhjennetään?

a) Biojäte kertaa viikossa b) Sekajäte kertaa viikossa c) Energiajäte kertaa viikossa d) Kartonki kertaa viikossa e) Pahvi kertaa viikossa f) Paperi kertaa viikossa g) Lasi kertaa viikossa h) Metalli kertaa viikossa

Ovatko ne silloin täysiä, puolillaan vai vajaita (yli puolenvälin tai alle puolenvälin)? a) Biojäte____________________ b) Sekajäte__________________ c) Energiajäte________________ d) Kartonki___________________ e) Pahvi_____________________ f) Paperi ____________________ g) Lasi_______________________ h) Metalli_____________________

Miten loma-ajat vaikuttavat astioiden tyhjennyksiin? (Tyhjennetäänkö astioita turhaan?)

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Osataanko jätteet lajitella oikein?


Kuinka paljon koulun jätehuolto maksaa lukuvuoden aikana?

___________________________________________________________________________________

Mitä keinoja ehdottaisit koulun jätehuollon parantamiseksi?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme:

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________




a) Kouluisännän ehdotus toteutetaan. b) Lajitteluastioita hankitaan lisää. c) Kaikkiin roskiksiin tehdään hyvät lajitteluohjeet. d) Tehdään tietoisku siitä, kuinka jätettä syntyisi vähemmän.

e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________



e) muualla, missä ___________________________________________________________________



___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


LOMAKE 7. SIISTIJÄN HAASTATTELU

Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat

___________________________________ _________________________________

___________________________________ _________________________________

_________________________________

_________________________________

Mitä jäteastioita luokissa yleensä on?

a) Biojäte b) Sekajäte c) Energiajäte d) Kartonki

e) Paperi f) Lasi g) Metalli h) Muu jäteastia, mikä?________________

Mitkä roskikset siistijä tyhjentää? Onko jonkun jäteastian (esim. paperiroskis) tyhjentäminen jon-kun muun vastuulla?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Osataanko jätteet lajitella oikein? (Näkyykö sekajätteen joukossa usein esimerkiksi papereita, jotka kuuluisivat keräyspaperiin? Tai onko siellä muita roskia, joille on lajitteluastia luokassa?)


Onko luokissa yleensä siistiä?

☐Aina ☐Melkein aina ☐Silloin tällöin ☐Harvoin

Jos luokassa/koulussa ei ole lajiteltu oikein, kertooko siistijä siitä eteenpäin? Kenelle? (Esimer-

kiksi luokanopettajalle, esimiehelle tms.)

___________________________________________________________________________________

Onko siistijällä lajitteluun sopivat välineet? (Esim. Onko siivousvaunuissa tilaa yleisimmille erikseen lajiteltaville jätejakeille?)

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Miten oppilaat voisivat helpottaa siistijän työtä?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Mitä keinoja ehdottaisit koulun jätehuollon parantamiseksi?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme:

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________



Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa:

(ympyröikää sopivat vaihtoehdot)

a) Siistijän ehdotus toteutetaan. b) Lajitteluastioita hankitaan lisää. c) Kaikkiin roskiksiin tehdään hyvät lajitteluohjeet. d) Tehdään tietoisku siitä, kuinka jätettä syntyisi vähemmän.

e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________



e) muualla, missä ___________________________________________________________________



___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


LISÄTUTKIMUKSIA LAUTASJÄTTEIDEN SEURANTA - RUOKAJÄTEPOLIISIT Lautasjätteiden seuranta toteutetaan ruokailun aikana siten, että muutama oppilas päivystää ”ruokajätepolii-sina” vuorollaan roska-astioiden luona lomakkeiden kanssa. Tehtävänä on selvittää, heitetäänkö syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin ja mikäli heitetään, niin miksi. Seuranta voidaan toteuttaa useampana päivänä peräkkäin, yhden viikon ajan. Voidaan myös päättää, että ”Ruokajätepoliisit” antavat leiman niiden oppilaiden käteen, keiden lautanen on ollut tyhjä. Opettaja laskee tunnilla, montako leimaa oppilaat ovat saaneet. Eni-ten leimoja kerännyt luokka voittaa. Asettautukaa roska-astioiden luokse päivystämään.

Laskekaa kuinka moni jätti tyhjän lautasen.

Laskekaa kuinka moni heitti ruokaa pois

Kysykää syitä ruuan pois heittämiseen. Älkää kuitenkaan syyllistäkö ketään, vaan olkaa kohteliaita ja ystävällisiä.

Kirjatkaa vastaukset ylös. Käyttäkää apuna tukkimiehenkirjanpitoa. Tutkimuksen tekijät__________________________________________________

Päivämäärä________________________________________________________

Päivystys alkoi klo__________________päivystys loppui klo_________________

Mitä ruokaa on tarjolla? ______________________________________________

Keittiöhenkilökunnan arvio siitä, kuinka monelle ruokaa oli tilattu_______________

ja kuinka monta annosta jäi jakamatta____________________________________

Miksi heität ruokaa pois? Vastanneiden määrä

En pitänyt mausta

Otin liikaa, enkä jaksanutkaan syödä

Ruokatunti jäi liian lyhyeksi ja tuli kiire

Muu syy, mikä?

(listaa syitä alle, merkitse vastanneiden määrät viereiseen sarakkeeseen) - - - - - -

Kuinka moni yhteensä heitti ruokaa pois?

Kuinka moni jätti tyhjän lautasen?

Kaikkien vastanneiden määrä



a) Syö lautanen tyhjäksi -haaste koko koulun väelle. Palkinnoksi jälkiruokapäivä, jos ruokajätettä on tul-lut vähän.

b) Julistekilpailu aiheella ”Ota vain sen verran kuin mahaan mahtuu”. Julisteet ruokalaan näkyville, pal-kinnoksi jotain herkkua.

c) Vapaaehtoiset ja leikkimieliset ruokajätepoliisit partioimaan roska-astioiden luo silloin tällöin. d) Kaunis seinäkangas ruokalaan, johon kaikkia haastettaisiin painamaan sormenjälkensä. Otsikkona

esim. Minä en heitä ruokaa roskiin. e) Oma kampanjaideamme: ___________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________



e) muualla, missä ___________________________________________________________________



___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


YMPÄRISTÖTIETOTESTI Laatikaa koulun oppilaille ja henkilökunnalle pieni ympäristötesti. Miettikää aiheita, josta itse haluatte saada tietoa ja joihin haluaisitte koulussa vaikuttaa. Hyviä ideoita saatte myös Parhaat käytännöt tarkistuslistasta (liitteenä). Testin kannattaa olla lyhyt ja nopea vastata. Pyrkikää siihen, että saatte mahdollisimman paljon vastauksia. Voitte pyytää kaikkia opettajia teettämään kyselyn luokalleen tai viedä kysymykset luokkiin itse. Kootkaa kysymykset ja kyselyn tulokset alla olevaan taulukkoon. Esimerkkikysymyksiä: Syön lautasen tyhjäksi Lajittelen jätteeni Korjaan tavaroita Harkitsen ennen kuin ostan / hankin

Väite Kirjoittakaa kyselyn väitteet alle

Usein Vastanneiden määrä

Joskus Vastanneiden määrä

Harvoin Vastanneiden määrä

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

Yhteensä

Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin.

Missä asioissa on parantamisen varaa?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Mitä voisitte tehdä asian hyväksi koulussa?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


Kyselytulostemme perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää ja täydentäkää sopivat vaihtoehdot)

a) Tehdään tietoisku aiheesta:__________________________________________________________ ________________________________________________________________________________

b) Pidetään kilpailu aiheesta: __________________________________________________________ ________________________________________________________________________________

c) Tehdään julisteita aiheesta: _________________________________________________________ ________________________________________________________________________________

d) Pidetään teemapäivä aiheesta: ______________________________________________________ ________________________________________________________________________________

e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________



e) muualla, missä ___________________________________________________________________



___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________


___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Liite 5.Hakemus oppilaiden ympäristöryhmään

1 sivu

. .20 ___ ___ ____

HAKEMUS OPPILAIDEN YMPÄRISTÖRYHMÄÄN

Nimi:_________________________________________ Luokka:_________

1) Kerro, millaiset asiat kiinnostavat sinua luonnossa?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

2) Lue seuraavat väittämät ja rastita sinuun parhaiten sopiva vaihtoehto.

Väite

Esiinnyn mielelläni luokan edessä.

Rohkaisen ja neuvon kavereitani.

Osallistun tunneilla usein yhteisiin keskusteluihin.

Uskallan kertoa mielipiteeni.

Teen mielelläni ryhmätöitä.

Kirjoitan mielelläni tarinoita.

Osaan neuvoa kaveria roskien lajittelussa.

Olen kiinnostunut kierrätysasioista.

Osaan huolehtia omista tavaroistani.

Minulla on hyviä ideoita.

3) Perustele, miksi sinut kannattaisi valita mukaan koulumme ympäristöraatiin?

___________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Liite 6:Parhaat käytännöt oppilaitoksessa-tarkistuslistat

4 sivua

Parhaat käytännöt oppilaitoksessa

Tarkistuslista oppilaitoksessa työskentelevälle

Alle on koottu lista toimenpiteistä, joiden avulla oppilaitoksessa voi vähentää jätettä. Käy läpitoimenpidesuositukset ja rastita kunkin kohdalla se vaihtoehto, joka vastaa parhaiten tilannettanne.

Jos ehdotettu toimenpide ei tule lainkaan kyseeseen, jätä kyseinen kohta tyhjäksi.

Kun olet käynyt listan läpi, voit tallentaa tai tulostaa sen.Käytä listaa apuna jätteen synnyn ehkäisytoimien suunnitteluun!

Huom

ioitu

Kehitettävää

▼ ▼

Paperiton viestintäKäytän ulkoiseen viestintään sähköpostia taimuuta paperitonta viestintää.Viestin sisäisesti paperia säästäen:ilmoitustaululla, kahvihuoneessa, sähköpostillatai intranetissä.Hoidan jakeluja sähköpostitse aina kunmahdollista.En käytä turhia lähetesivuja faksatessani.

Paperinkulutuksen vähentäminenTarkistan jakelulistani säännöllisin väliajoin japoistan turhat osoitteet.Tulostan sähköpostiviestin ainoastaanpoikkeustapauksessa.Arkistoin tarvitsemani sähköpostiviestitsähköisessä muodossa.Laitan asiakirjat kiertoon kopioinnin sijaan.Hyödynnän yksipuolisten tulosteidenkääntöpuolen muistilappuna.

Tulostus ja kopiointiTulostan ja kopioin vasta harkinnan jälkeen.Suunnittelen paperit kaksipuolisiksi jättämälläriittävät marginaalit.Tarkistan tekstini koneella ennen tulostamistaja poistan ylimääräiset sivut.Tulostan ja kopioin vain tarvitsemani sivutmonisivuisesta asiakirjasta.Tulostan ja kopioin paperit kaksipuolisena.Harkitsen kahdesti, kuka tarvitsee kopionpaperistani.

Huom

ioitu

Kehitettävää

▼ ▼Kopioidessani suuria määriä otan ensinmallikappaleen laadun varmistamiseksi.Käytän uudelleen yksipuolisesti tulostetut,tarpeettomat paperit vähemmän tärkeidenpapereiden tulostukseen (Tray 2). Soveltuuyksipuolisesti tulostavaan kirjoittimeen.

Vähäjätteisyys opetuksessaOppilastyön hyvällä suunnittelulla varmistan,ettei tuotteita tehdä jätteeksi.Hyödynnän opetuksessa erilaisia käytöstäpoistettuja materiaaleja.Vältän opetuksessa ympäristölle haitallisiaaineita sisältävien tuotteiden käyttöä.Käytän kemikaaleja säästeliäästi. Seuraankemikaalien kulutusta ja oikeaa annostelua.Käytän opetuksessa videotykkiä jadataprojektoria.Huolehdin opetuksessa käytettävien koneidenja laitteiden säännöllisestä huollosta niidenkäyttöiän pidentämiseksi.

Posti ja mainoksetPyydän poistamaan nimeni jakelulistalta ainakun saan mielestäni turhaa postia.Peruutan turhat asiakaslehdet ja mainokset.Luen aikakauslehdet lehtikierrossa.Hyödynnän sisäisessä postissa käytettyjäkirjekuoria.

Toimiston tarvikkeetSuosin kestäviä, uudelleenkäytettäviätoimistotarvikkeita (mm. värikasetit jasäiliötäytteiset kynät) kertakäyttöisten sijaan.

Huom

ioitu

Kehitettävää

▼ ▼Valitsen pakkaamattoman tai vähän pakatuntuotteen aina kun mahdollista.Valitsen tarvikevarastosta sellaisia kirjekuoria,vihkoja, kalentereita ja muita paperituotteita,joilla on ympäristömerkki, kuten FSC taiJoutsenmerkki.Suosin vesiliukoisia tusseja, korjauslakkoja jaliimoja.Vältän vaarallisia jätteitä sisältäviä tuotteita.Käytän kestotuotteita kertakäyttötuotteidensijaan, esim. astiat.

KokouskäytännötKäytän kokouksissa dataprojektoria.Lähetän kokousmuistiot ja muun aineistonsähköisesti.

Huom

ioitu

Kehitettävää

▼ ▼

Tavara kiertoonKun tarvitsen uutta tuotetta kuten mappia taikaappia, selvitän onko tarjolla hyväkuntoisia jakäytettyjä vaihtoehtoja.Tarjoan itselleni tarpeetonta tavaraatyötovereilleni tai selvitän onko oppilaitoksessa"kierrätyspörssi".Myymme tai lahjoitamme eteenpäinoppilaitokselle tarpeettoman, muttakäyttökelpoisen laitteen romuttamisen sijaan.

Lajittele tehokkaastiLajittelen jätteet oikeisiin astioihin.Ilmoitan lajitteluohjeissa havaitsemistanipuutteista ympäristövastaavalle.

Lisää ideoita? Kerro ne meille!

[email protected]

Fiksu vähentää jätettä

www.hsy.fi/fiksu

Parhaat käytännöt oppilaitoksessaTarkistuslista oppilaitoksen ympäristötyöryhmälle

Alle on koottu lista toimenpiteitä, joiden avulla oppilaitoksessa voi vähentää jätettä. Käy läpitoimenpidesuositukset ja rastita kunkin kohdalla se vaihtoehto, joka vastaa parhaiten tilannettanne.

Jos ehdotettu toimenpide ei tule lainkaan kyseeseen, jätä kyseinen kohta tyhjäksi.

Kun olet käynyt listan läpi, voit tallentaa tai tulostaa sen.Käytä listaa apuna jätteen synnyn ehkäisytoimien suunnitteluun!

Huom

ioitu

Kehitettävää

▼ ▼Paperinkulutuksen vähentäminenPainotuotteiden poistoja seurataan japainosmäärät arvioidaan huolella jätteenvälttämiseksi.Painotuotteet tilataan tarvittaessa pienissäerissä. Digipainoissa pienet erät ovat edullisia.Asiakirja- ja lehtikierto toimii. Lehtikierrosta saatoimivan, kun jokainen merkitsee lehden tulo-ja lähtöpäivän. Tällöin hitaammat lukijat voisijoittaa kierron viimeiseksi.Uudet julkaisut ovat lehtihyllyssä jonkin aikaaennen kiertoon laittamista.On sovittu ketkä arkistoivat paperit japainotuotteet moninkertaisen arkistoinninvälttämiseksi.Sisäisessä tiedotuksessa hyödynnetäänvähäjätteisiä kanavia, kuten intranettiä jailmoitustaulua.Sisäiset julkaisut ja raportit ovat luettavissasähköisenä. Painotuotteita on korvattusähköisellä versiolla ja sijoitettu kotisivulle.

Paperiton hallintoLomanhallintajärjestelmä on sähköinen.Asiakirjahallinnassa on siirrytty sähköiseenarkistointiin.Palkanlaskennan arkistointi toimii sähköisesti.Työntekijän on mahdollista saadapalkkatositteensa sähköisenä.Ostolaskut kiertävät sähköisesti eikädokumentteja tarvitse tulostaa.

Tulostus ja kopiointiKopiokoneen läheisyydessä on ohjedokumentin pienentämisestä ja kaksipuolisestakopioinnista.

Huom

ioitu

Kehitettävää

▼ ▼Kaksipuolisuus on tulostimessa oletusarvona.Kopiokoneeseen on ohjelmoitu vähäjätteisiätoimintoja, esim. vihko yhdellä napinpainalluksella.Tulostusmääriä ja paperinkulutusta seurataanja saadun tiedon avulla kohdistetaanohjeistusta.

KokouskäytännötKokousasiakirjat ja muistiot toimitetaansähköisesti.Kokouksissa käytetään dataprojektoria.

Vähäjätteisyys opetuksessa jahenkilökunnan koulutuksessaJätteen synnyn ehkäisy sisältyyopetussuunnitelmiin.Opetuksessa käytetään dataprojektoria.Atk-opetuksessa perehdytään paperiasäästävään tulostukseen.Henkilöstölle järjestetään säännöllisestikoulutusta tietokoneohjelmienhyödyntämisestä paperinsäästössä.

LaitehankinnatHuomioidaan hankinnoissa atk-laitteidenyhteensopivuus sekä laajentamismahdollisuus,jotta laitteet eivät ominaisuuksiltaan vanhenenopeasti.Tarvittaessa laitteita hankitaan Leasing-sopimuksilla tai vuokraamalla. Tällöin laitteenomistaja hoitaa korjauksen ja huollon.Huoltopalvelut hankitaan tarpeen mukaanmyös omiin laitteisiin.Hankitaan kopiokoneita, joilla kaksipuolinenkopiointi ja pienentäminen on helppoa.

Huom

ioitu

Kehitettävää

▼ ▼Suositaan monitoimilaitteita(kopiointi/tulostus/faksaus).Hankitaan verkkokäyttöön soveltuvia tulostimiahenkilökohtaisten tulostimien sijaan.Varaosien saanti varmistetaanhankintavaiheessa.

Kaluste- ja tarvikehankinnatTuote hankitaan suurissa erissäyksittäispakkausten sijaan silloin, kun tuotteenkulutus on suurta eikä se vanhene nopeasti.Hankintakriteerinä on kalusteiden kestävyys,muunneltavuus sekä täydennysosien saanti.Suositaan uudelleenkäytettäviä taikevyesti/vähän pakattuja tuotteita.Suositaan pitkäikäisiä ja korjattaviakestotuotteita kertakäyttötuotteiden sijaan.Hankinnoissa käytetään ympäristökriteerejä.Hankintasopimuksissa määritellääntavarantoimittajat vastuullisiksipakkausjätteestä.Vältetään myrkyllisiä tai haitallisia aineitahankinnoissa.Suositaan halvimman sijaankokonaistaloudellisinta.

Kertakäytön sijaan kestävääHenkilökunnalla on omat nimikkomukit.Oppilaitoksessa käytetään kestotuotteita.Oppilaitoksen tilaisuuksissa käytetään jokoomia tai vuokrattuja kestoastioita.Myös vanhempainyhdistys käyttäätilaisuuksissaan kestoastioita.Keittiö- ja saniteettitiloissa kertakäyttöisetkäsipyyhepaperit on korvattu pestävillä

Huom

ioitu

Kehitettävää

▼ ▼kangaspyyherullilla. Yksi kangaspyyherullavastaa elinkaarensa aikana noin 11 000käsipyyhepaperia.

RuokailuRuoan menekkiä seurataan ja sen pohjaltaarvioidaan valmistettava määrä.Ruoka annostellaan ruokailijan tarpeenmukaan tai annetaan ruokailijan annostellaitse.Levitteet tarjoillaan tarjoiluastiasta, mausteetannostelijasta ja juomat automaatista.Mikäli keittiössä on jäähdytyslaitteet, ylijäänytruoka hyödynnetään seuraavan päivänruokalistalla tai myydään henkilökunnallehuomioiden omavalvontasäädökset.Ruokajätteen vähentämiseksi on käytössäkannustimia.

SiivousHuolehditaan siivousaineiden oikeastaannostelusta.Suositaan vedetöntä siivousta.Käytetään pestäviä moppeja jamikrokuituliinoja.

Materiaalitehokas kiinteistöTiloja tarjotaan muiden toimijoiden käyttöön.Oppilaitoksessa seurataan syntyvän jätteenmäärää.Luokissa, ruokalassa ja työtiloissa onlajitteluohjeet.Oppilaitoksessa on tehty kemikaalikartoitus.

Lisää ideoita? Kerro ne meille!

[email protected]

Fiksu vähentää jätettä

www.hsy.fi/fiksu

Liite 7:Keke koulussa-oppaan kartoituslomakkeet

7 sivua

Õ»µ» µ±«´«¿ � Õ»¬<ª<² µ»¸·¬§µ»² ±°¿ � éë

Õ¿®¬±·¬«´±³¿µ» ÌÌÛÛÒ ÍÇÒÒÇÒ ÛØÕ\×ÍÇÛØÕÛØÕ Öß Õ×ÛÎÎ\ÌÇÍ

Ê¿¬««¸»²µ·´*² ²·³·æ

ïò Í»«®¿¬¿¿²µ±

µ±«´«¿

§²¬§ª<² ¶<¬¬»»²

³<<®<< ¶<¬»ó

¶¿µ»·¬¬¿·²á

îò Ñ²µ± ¶<¬¬»»²

³<<®<² ª<¸»²¬<ó

³·»µ· ¿»¬»¬¬«

¬¿ª±·¬¬»·¬¿á

íò Ñ²µ± µ±«´«¿

§²¬§ª<² ¶<¬¬»»²

³<<®< ª<¸»²¬§²§¬

»¼»´´·»»² ª«±¬»»²

ª»®®¿¬¬«²¿á

ìò Ñ¿¬¿¿²µ± ¸§ª<¬

µ±°·±·²¬·¬¿ª¿¬æ µ±ó

°·±·¼¿¿² µ¿µ·°«±ó

´·»¬·ô °·»²»²¬<»²

¶¿ ª¿·² ¬¿®°»»ó

»»²á

ëò Ñ²µ± µ<§¬*<

º®±¬»»°§§¸µ»»¬ô

µ<·°§§¸»®«´´¿¬ ¬¿·

¶±µ¿ µ<§¬*² ¶<´µ»»²

°»¬<ª<¬ô ««¼»´´»»²ó

µ<§¬»¬¬<ª<¬ µ<·ó

°§§¸»´¿°«¬á

êò Õ<§¬»¬<<²µ*

»µ< µ±«´«´´¿ »¬¬<

®»¬µ·´´< µ»¬±ó

¿¬·±·¬¿á

éò Ñ¬»¬¿¿²µ±

®«±µ¿¿ ª¿·² »²

ª»®®¿² µ«·² ¶¿µ»ó

¬¿¿² §*¼< ø¸¿»ó

¬¿¿² ¬¿®ª·¬¬¿»¿

´·<<÷á

ß´µ«ó

µ¿®¬±·¬«

Ô±°°«ó

µ¿®¬±·¬«

Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³··¼»±·¬¿

Õ±«´«² ²·³·æ

Õ¿®¬±·¬«´±³¿µ» Ö<¬¬»»² §²²§² »¸µ<·§ ¶¿ µ·»®®<¬§

Õ»µ» µ±«´«¿ � Õ»¬<ª<² µ»¸·¬§µ»² ±°¿éê �

èò Í«±·¬¿¿²µ±

°¿°»®·¬±²¬¿

ª·»¬·²¬<< »µ<

µ±«´«¿ »¬¬<

µ±«´«² ¶¿ µ±¬·»²

ª<´·´´<á

çò Í«±·¬¿¿²µ±

¸¿²µ·²²±·¿

««®·¿ °¿µµ¿«µó

·¿ ¶¿ ª<¸<²

°¿µ¿¬¬«¶¿ ¬«±¬ó

¬»·¬¿á

ïðò Ñ²µ± µ±«´«´´¿

º±±®«³·ô ¶±¿

ª±· ³§§¼<ô

±¬¿¿ô ª¿·¸¬¿¿

¶¿ ´¿¸¶±·¬¬¿¿ µ<§ó

¬»¬¬§¶< ª¿¿¬¬»·¬¿

¶¿ ¬¿ª¿®±·¬¿á

ïïò Ñ²µ± µ±«´«´´»

´¿¿¼·¬¬« ¶<¬¬»»²

ª<´¬¬<¶<² ±¸¶»»¬á

ïîò Ê·»¬»¬<<²µ*

µ±«´«¿ ¿·¸»»ó

»»² ´··¬¬§ª<<

¬»»³¿°<·ª<<

ø»·³ò Ò««µ««ó

ª··µ±´´¿ ¸«¸¬·ó

µ««¿÷á

ïíò Õ<·¬»´´<<²µ*

±°°·´¿·¼»² µ¿²ó

¿ ´«±²²±²ª¿®±ó

¶»² ®¿¶¿´´·««¬¬¿

¶¿ µ¿¿¬±°¿·µµ±ó

¶»² ¬<§¬¬§³·»²

±²¹»´³¿¿á

ïìò Ç³³<®¬<ª<¬ó

µ* ±°°·´¿¿¬ ¶¿

¸»²µ·´*µ«²¬¿ô

³·µ· ¶<¬¬»»²

§²¬§³·¬< ±²

ª<¸»²²»¬¬<ª<ô

¶¿ ¬±·³·ª¿¬µ± ¸»

»² ³«µ¿·»¬·á

ß´µ«ó

µ¿®¬±·¬«

Ô±°°«ó

µ¿®¬±·¬«

Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³··¼»±·¬¿

Ö<¬¬»»² §²²§² »¸µ<·§ ¶¿ µ·»®®<¬§ Õ¿®¬±·¬«´±³¿µ»

Õ»µ» µ±«´«¿ � Õ»¬<ª<² µ»¸·¬§µ»² ±°¿ � éé

Ô¿¶·¬»´´¿¿²µ± µ±«´«¿

¾·±¶<¬»

°¿°»®·

µ¿®¬±²µ· ¶¿ °¿¸ª·

´¿·

³»¬¿´´·

±²¹»´³¿¶<¬»

»²»®¹·¿¶<¬»á

ïêò Ñ¬»¬¿¿²µ± µ±«´«¿

¬¿´¬»»² ³¿¬»®·¿¿´·ô ¶±µ¿

±°·· ¿µ¿®¬»´««²ô µ«ª¿ó

¬¿·¬»»»»² ¶¿ ³««¸«²

««¼»´´»»²µ<§¬¬**²á

ïéò Ñ²µ± µ±«´«´´¿ ±³¿

µ±³°±¬· ¬¿· ³¿¬±µ±³°±¬·á

ïèò Ñ²µ± ´¿¶·¬¬»´«¿¬·±·¼»²

§¸¬»§¼»< »´µ»<¬ ±¸¶»»¬á

ß´µ«ó

µ¿®¬±·¬«

Ô±°°«ó

µ¿®¬±·¬«

Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³··¼»±·¬¿

Õ»µ» µ±«´«¿ � Õ»¬<ª<² µ»¸·¬§µ»² ±°¿éè �

ïò Ì»¸¼<<²µ* ¸¿²ÌÌ ó

µ·²¬±¶¿ ¸¿®µ·¬»² ¶¿

ª¿·² ¬¿®°»»»»²á

îò Ð¿·²±¬»¬¿¿²µ±

¸¿²µ·²²±·¿

µ»¬<ª§§¬¬<ô µ±®ó

¶¿¬¬¿ª««¬¬¿ ¶¿

¸«±´´»¬¬¿ª««¬¬¿á

íò Í«±·¬¿¿²µ±

¸¿²µ·²²±·¿

§³°<®·¬*< ª<¸<²

µ«±®³·¬¬¿ª·¿ ¶¿

»»¬¬·»¬· ª¿¬««´ó

´··¿ ¬«±¬¬»·¬¿á

ìò Ø¿²µ·¬¿¿²µ±

¬¿ª¿®¿¬ ³¿¸¼±´ó

´·««µ·»² ³«ó

µ¿¿² µ<§¬»¬¬§·²<

ø»·³ò µ¿´«¬»»¬ô

«®¸»·´«ª<´·²»»¬ô

µ·®¶¿¬ô ¿µ¿®¬»´«ó

³¿¬»®·¿¿´·¬÷á

ëò Ð·¼»¬<<²µ*

¬¿ª¿®±·¬¿ ¸§ª<<

¸«±´¬¿ � ¬¿®ª·¬¬¿»ó

¿ ¸«±´¬¿»² ¶¿

µ±®¶¿¬»²á

êò Õ»®<¬<<²µ* °«±´·ó

¬§¸¶<¬ ª·¸µ±¬ ¬¿´ó

¬»»² ´«µ«ª«±¼»²

°<<¬¬»»µ· »«®¿¿ó

ª¿¿ ª«±¬¬¿ ª¿®¬»²á

éò ß²²»¬¿¿²µ± ¶«¸ó

´¿°<·ª·²< ¿·²»»¬ó

¬±³·¿ ´¿¸¶±¶¿á

ß´µ«ó

µ¿®¬±·¬«

Ô±°°«ó

µ¿®¬±·¬«

Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³··¼»±·¬¿

Õ¿®¬±·¬«´±³¿µ» ÕÛÍÌ\Ê\ ÕËÔËÕÕ ÌËÍ

Ê¿¬««¸»²µ·´*² ²·³·æÕ±«´«² ²·³·æ

Õ»¬<ª< µ«´«¬« Õ¿®¬±·¬«´±³¿µ»

Õ»µ» µ±«´«¿ � Õ»¬<ª<² µ»¸·¬§µ»² ±°¿ � éç

èò Õ¿²²«¬»¬¿¿²µ±

±°°·´¿·¬¿ ¶¿ ¸»²ó

µ·´*µ«²¬¿¿ §¸¬»·ó

»»² ¬»µ»³·»»²

·´³¿² ¸·»²±¶¿

ª<´·²»·¬< ¶¿ µ·´°¿ó

ª¿®«¬»´«¿á

çò Ñ²µ± µ±«´«´´¿

µ·®¶¿¬±µ±®¬¬·á

ïðò Ñ²µ± µ±«´«´´»

´¿¿¼·¬¬« µ»¬<ª·»²

¸¿²µ·²¬±¶»²

±¸¶»»¬á

ïïò Ê·»¬»¬<<²µ*

µ±«´«¿ ¿·¸»»ó

»»² ´··¬¬§ª<<

¬»»³¿°<·ª<<

ø»·³ò \´< ±¬¿

³·¬<<² ó°<·ª<

³¿®®¿µ««¿÷á

ïîò Õ<·¬»´´<<²µ*

±°°·´¿·¼»²

µ¿²¿ »´·²µ¿¿®·ó

¿¶¿¬¬»´«¿ô

»µ±¬»¸±µµ««¬¬¿ô

µ«´«¬«µ»²

§³°<®·¬*ó

ª¿·µ«¬«µ·¿ ¶¿

µ±¸¬««´´·««¬¬¿á

ïíò Ç³³<®¬<ª<¬µ*

±°°·´¿¿¬ ¶¿ ¸»²ó

µ·´*µ«²¬¿ô »¬¬<

±³·´´¿ µ«´«¬«ó

ª¿´·²²±·´´¿ ±²

ª¿·µ«¬«¬¿ ³¿¿ó

·´³¿²´¿¿¶«···²

§³°<®·¬*ó ¶¿

µ»¸·¬§µ§§³§µó

··²á

ß´µ«ó

µ¿®¬±·¬«

Ô±°°«ó

µ¿®¬±·¬«

Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³··¼»±·¬¿

Õ»µ» µ±«´«¿ � Õ»¬<ª<² µ»¸·¬§µ»² ±°¿èð �

ïò Í»«®¿¬¿¿²µ±

»®· ®«±µ¿´¿¶·»²

³»²»µµ·<á

Ê¿´³·¬»¬¿¿²µ±

¬¿· ¬·´¿¬¿¿²µ±

®«±µ¿¿ »²

³«µ¿·»¬·á

îò Ì·»¼±¬»¬¿¿²µ±

±°°·´¿·¼»²

°±·¿±´±·¬¿

µ»·¬¬·**² ®««¿²

³<<®<² ³·¬±·¬ó

¬¿³·»µ·á

íò Ì¿®¶±¬¿¿²µ±ÌÌ

µ±«´«¿ ´<¸·ó

¶¿ ´«±³«®«±µ¿¿

³¿¸¼±´´·««µó

·»² ³«µ¿¿²á

ìò Ð¿·²±¬»¬¿¿²µ±

µ±«´«¿ ³±²·ó

°«±´·¬¿ µ¿ª·ó

®¿ª·²¬±¿ ø»·³ò

µ¿ª·®«±µ¿°<·ó

ª< ¶±µ¿ ª··µµ±÷á

ëò Í«±·¬¿¿²µ±

¸»²µ·´*µ«²²¿²

µ¿¸ª·¬¿«±·´´¿

Î»·´«² µ¿«°¿²

¬«±¬¬»·¬¿á

êò Ø«±³·±·¼¿¿²µ±

³±²·µ«´¬¬««ó

®·»² µ±«´«²

»®·´¿·»¬ ®«±µ¿ó

ª¿´·±¬ ¶¿ ²··¼»²

³¿¸¼±´´·««¼»¬á

ß´µ«ó

µ¿®¬±·¬«

Ô±°°«ó

µ¿®¬±·¬«

Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³··¼»±·¬¿

Õ¿®¬±·¬«´±³¿µ» ÕÛÍÌ\Ê\Ì ÎËÑÕßÊßÔ×ÒÒßÌ

Ê¿¬««¸»²µ·´*² ²·³·æÕ±«´«² ²·³·æ

Õ»¬<ª<¬ ®«±µ¿ª¿´·²²¿¬ Õ¿®¬±·¬«´±³¿µ»

Õ»µ» µ±«´«¿ � Õ»¬<ª<² µ»¸·¬§µ»² ±°¿ � èï

éò Ñ²µ± µ±«´«²

°·¸¿´´¿ µ¿ª·ó

³¿¿ô ³¿®¶¿°»²ó

¿·¬¿ ¬¿· ¸»¼»´ó

³<°«·¬¿á

èò Ì«¬«¬«¬¿¿²µ±

±°»¬«µ»¿

´<¸·´«±²²±¬¿

´*§¬§ª··² ³¿®¶±·ó

¸·²ô ®«±µ¿·»²··²

¶¿ ª·´´·ª·¸¿²ó

²»µ··²á

çò Ð¿·²±¬»¬¿¿²µ±

®«±µ¿¸»¬µ·<

µ··®»»¬¬*³§§¬¬<

¶¿ ¸§ª·< µ<§¬*ó

¬¿°±¶¿á

ïðò Ñ²µ± µ±«ó

´«´´» ´¿¿¼·¬¬«

««²²·¬»´³¿

®«±µ¿¸«±´´±²

µ»¸·¬¬<³·»¬<

µ»¬<ª<³°<<²

««²¬¿¿²á

ïïò Ê·»¬»¬<<²µ*

µ±«´«¿ ¿·¸»»ó

»»² ´··¬¬§ª<<

¬»»³¿°<·ª<<

ø»·³ò ²<´µ<ó

°<·ª< §µ§·ó

·²÷á

ïîò Õ<·¬»´´<<²ó

µ* ±°°·´¿·¼»²

µ¿²¿ ®«±¿²

¿´µ«°»®<<ô

»®·´¿··¿ ¬«±ó

¬¿²¬±¬¿°±¶¿ ¶¿

»®·´¿··¿ ®«±µ¿ó

µ«´¬¬««®»¶¿á

ïíò Ç³³<®¬<ª<¬ó

µ* ±°°·´¿¿¬ ¶¿

¸»²µ·´*µ«²¬¿ô

»¬¬< ±³¿¬ ®«±µ¿ó

ª¿´·²²¿¬ ª¿·µ«¬ó

¬¿ª¿¬ §³°<®·ó

¬*² ¬·´¿¿²á

ß´µ«ó

µ¿®¬±·¬«

Ô±°°«ó

µ¿®¬±·¬«

Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³··¼»±·¬¿

Liite 8:HSY:n jätekartoituslomakepohja

4 sivua

1 (4)

A31559 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

PL 100, 00066 HSY puh. 09 156 11, faksi 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi

Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM tfn 09 156 11, fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi

2013 JÄTESEURANTA: Malli HSY:n käyttämästä lomakkeesta

* Henkilötyövuoteen lasketaan mukaan kaikki koulukiinteistöllä työskentelevät henkilöt. Täyttä työaikaa tekevä henkilö = 1 henkilötyövuosi (katso ohje). Tieto on hyvä tarkistaa henkilöstöasioista vastaavalta. ** Oppilasmäärään lasketaan mukaan kiinteistöllä olevat esikoululaiset jos käyttävät samoja jäteastioita Taulukko 1. Säännöllisesti tyhjennettävät jätelajit

* Pelkkä valkoinen toimistopaperi, mikäli kerätään erikseen ** Värillinen paperi: lehdet, mainokset, kirjekuoret ym. + valkoinen paperi, mikäli kerätään samassa asti-assa Jatkuu toisella puolella

Oppilaitoksen nimi:

Osoite:

Yhteyshenkilön nimi:

Yhteyshenkilön puhelinnumero:

Yhteyshenkilön sähköposti:

Henkilökunta henkilötyövuosina*: Oppilasmäärä**:

Jätelaji Astioiden lukumäärä

Astioiden koko (esim. 600 l, 2 m

3 ) Tyhjennysrytmi

(esim. 2 x vk, 1 x kk) Tyhjennyspäivä

Sekajäte

Biojäte

Pahvi

Kartonki

Energiajäte

Valkoinen pape-ri *

Värillinen pape-ri**

Tietosuojapaperi

Lasi

Pienmetalli

Muu, mikä:

2 (4)




Taulukko 2. Jäteastioiden/rullakoiden täyttöasteet ennen tyhjennystä. Tarkista jäteastioiden/rullakoiden täyttöaste koulunne jäteastioiden tyhjennyksiä edeltävänä päivänä nel-jän viikon ajan. Merkitse jokaisen tarkastuskerran jälkeen kyseisen jätelajin astioiden täyttöasteet alla esi-tetyllä tavalla. Esimerkki lomakkeen täyttämisestä. Yksi ruksi vastaa yhtä astiaa. Koululla on kaksi sekajäteastiaa, yksi biojäteastia ja yksi paperiastia.

Täyttöasteet

Päivä- määrä


Astioiden täyttöaste (1 rasti/astia)

0/4 = tyhjä 1/4 2/4 = puolet 3/4 4/4= täynnä

24.10. seka 2 x x

28.10 bio 1 x

31.10. paperi 1 x

Päivä- määrä


Astioiden täyttöaste (1 rasti/astia)

0/4 = tyhjä 1/4 2/4 = puolet 3/4 4/4= täynnä

3 (4)




Taulukko 3. Erikseen poiskuljetettavat jätelajit Täytä tähän taulukkoon sellaisen jätteen määrä, jota ei ole viety taulukon 2 jäteastioihin. Selvitä jätteen määrä kuluneen vuoden ajalta ja arvioi lisäksi loppuvuoden aikana poiskuljetettava jäte-määrä. Muista merkitä jätemäärä kiloina. Merkitse rastilla, onko jäte toimitettu hyödynnettäväksi vai seka-jätteenä.

Taulukko 4. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) Selvitä vaarallisten jätteiden määrä kuluneen vuoden ajalta ja arvioi lisäksi loppuvuoden aikana poiskulje-tettavat vaaralliset jätteet. Muista merkitä jätemäärä kiloina.

Vaaralliset jätteet = Ongelmajätteet

Jätteen määrä kiloina vuonna

2011 (arvio) Lisätietoja

Loisteputket, energiansäästölam-put kg

Akut, paristot kg

Jäteöljyt kg

Kiinteät öljyiset jätteet kg Maalit, liimat, lakat, valokuvaus/laboratoriokemikaalit kg

Hapot, emäkset kg

Kyllästetty puu kg

Muu, mikä: kg

Kuinka usein toimitatte vaarallisia jätteitä käsittelyyn?:________________________________________

Jatkuu toisella puolella

Jätelajit Jätteen määrä

vuonna 2011 (arvio)

Toimitetaan hyödynnettäväksi/

kierrätykseen

Toimitetaan sekajätteenä

Puutarhajäte (1 m3

= 300 kg)

kg

Puupuru (1 m3

= 300 kg) kg

Puujäte (1 m3

= 200 kg) kg

Puiset kuormalavat kg

Metalliromu kg

Sekalainen rakennusjäte kg

Sähkölaitteet = sähkö- ja elekt-roniikkaromu kg

Muu, mikä: kg

4 (4)




Lisäkysymykset Rehtorilta, ekotuki-, keittiö- ja siivoushenkilöiltä voi pyytää apua täyttämiseen. 1. a) Millainen keittiö oppilaitoksessa on?

□ valmistus-/tuotantokeittiö (ruoka tehdään itse)

□ jakelu-/palvelukeittiö (ruoka tulee valmiina ja lämmitettynä)

□ kuumennuskeittiö (ruoka lämmitetään)

b) Montako ruoka-annosta keittiö tekee/jakaa päivittäin koulun omaan käyttöön? ________ c) Montako ruoka-annosta keittiö tekee/jakaa päivittäin koulun ulkopuolelle? ________ d) Jos keittiö on jakelu-/palvelukeittiö, milloin ruokatilaukset ruokailijamäärineen tehdään? __________________________________________________________ (Esim. edellisenä päivänä, kerran viikossa, jne.) 2. Onko koulussanne tutkittu lautastähteiden (lautaselle syömättä jääneen ruoan) määrää?

□ ei □ kyllä, tulos (esim. kg/hlö/vko) __________________ vuonna ____________

3. a) Onko koulussanne oppilailla käytössä:

□ kertakäyttöiset käsipaperit □ kertakäyttöiset käsipyyherullat

□ kankaiset käsipyyhkeet/käsipyyherullat

b) Jos oppilaitoksessa on käytössä kertakäyttöisiä käsipapereita, mihin jätelajiin ne pääasiassa laitetaan?

□ sekajätteeseen □ biojätteeseen □ energiajätteeseen

4. a) Mille jätelajeille luokissa/ryhmätiloissa on yleensä keräysastiat?

□ sekajäte □ biojäte □ energiajäte □ paperi □ kartonki □ muu, mikä? _______________

b) Mille jätelajeille opettajainhuoneessa on keräysastiat?

□ sekajäte □ biojäte □ energiajäte □ paperi □ kartonki □ muu, mikä? _______________

5. Anna kommentteja ja palautetta seurannasta. Tässä voit myös antaa kommentteja esim. koulun jäte-huollosta. ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________

Documents

Kummikoulun kansio ympäristötekoihin - HSY · päivälahjat ja vappuasujen askartelua kierrätysmateriaalista. Ideoita vuodenai-koihin liittyviin tapahtumiin saa mm. Keke koulussa