Embed Size (px)
Citation preview
035444
e l o k u u n 3 0 . p ä i v ä n ä 2 0 1 2 n u m e r o 3 5 v u o d e s t a 1 9 6 4 i r t o n u m e r o 2 e u r o a w w w . p u r u v e s i . n e t
Enonkoskelaiset sudenpennut Aaro Rahkola, Vera Peso-nen, Heini Rahkola ja Emmi Liukko antoi-vat seikkailijalupauk-sen.
SIVU 23
Mitä on nipsuvirkka-us, se selviää Puru-vesi-opiston syksyn kurssien aikana. Opiston tulevaisuus puolestaan selviää vasta loppuvuodes-ta.
SIVU 7
Tähän jään -laulukir-jaset julkistettiin Sa-vonrannalla. Kuvassa hankkeen puuhanai-set Heli Sairanen ja Kerttu Kyöttinen.
SIVU 21
Tienvarsien roskat saivat kyytiä Kesä-lahdella viikonloppu-na. Ympäristö siistiy-tyi pitkältä matkalta.
SIVU 17
Jussi SilvennoinenPUNKAHARJU
KUN elettiin 1900-lukua pysähtyi-vät kaikki henkilöjunat Putikos-sa. Vuodesta 1906 vuoteen 1991.
Putikkolainen Hannu Saira-nen muistaa, kun -89 alettiin puhua pysähdyksien vähentämi-sestä, jotta matka-aika Savon-
linna-Parikkala -välillä saatai-siin lyhyemmäksi. Liipaisimelle joutuivat Putikon ja Silvolan py-säkit.
Kansa nousi barrikadeille. Sai-rasen mukaan Putikosta ajettiin kolmella autolla mielenosoituk-seen Silvolan asemalle.
Jatkoaikaa saatiin pari vuot-ta, mutta sen jälkeen junat ovat
paahtaneet Putikon ohi.Pysähtymisien puolesta kui-
tenkin jaksettiin toimia: vuonna -94 kyläläisten ”lähetystö” luo-vutti VR:n henkilöliikenneja-oksessa vetoomuksen liikenne-paikan avaamisesta. VR kehotti odottamaan kiskobussien käyt-töönottoa.
Useista vetoomuksista huoli-
matta kiskobussit suhahtavat yhä Putikon ohi. Keskeisin peruste on matkustusaika: markkinoin-nissaan ja imagossaan pitkään nopeuteen nojannut VR haluaa vaalia linjojaan myös rataosalla, joka on syöttöliikennettä Helsin-ki-Joensuu -välin junille.
Alueen asukkaita tilanne när-kästyttää. 90-luvun alussa bus-
siliikenne kulki vielä kylän läpi, eikä tilannetta koettu niin keh-noksi. Viiteen vuoteen sitäkään ei ole tapahtunut; toisin sanoen julkista liikennettä ei ole vuosiin ollut käytettävissä Putikossa.
Kesällä asia vietiin uudelle tasolle ja alettiin haalia nimiä pysäkkiadressiin. Kannattajia löytyy nyt satapäin, eikä vain ky-
läläistä. Tahdo vielä asiaa eteen-päin on vahva ja perusteita löy-tyy paljon.
PUTIKON PYSÄKIN PERUSTEISTA JA NÄKYMISTÄ LISÄÄ SIVUILLA 4-5
Pitkään puitu asia nousi kesällä uudelle tasolle. Nyt puhutaan jo kansanliikkeestä.
Putikkoon vaaditaan pysäkkiäVakituiset ja vapaa-ajan putikkolaiset tahtovat alueen olemattomaksi kuvailtavaan julkiseen liikenteeseen parannusta. Adresseihin nimiä on kertynyt rutkalti, hiljattain radan varteen laitettiin mieltä ilmaisevat kyltitkin.
JUSSI SILVENNOINEN
4 Puruvesi Torstaina 30. elokuuta 2012
Jätä uutisvinkki: soita 015 350 3412 tai lähetä sähköpostia [email protected]
Jussi SilvennoinenPUNKAHARJU
PUTIKON vanhan juna-aseman tiloihin kokoontunut kyläläis-joukko intoutui maanantaina hurraamaan spontaanisti, kun pysäkkiadressien puuhamies Hannu Sairanen kertoi tuoreita tietoja nimitilanteesta.
Adressit.com -sivustolla nimi-lista näytti yli 500 henkeä. Li-säksi kuntakeskukseen vietyihin paperiversioihin oli käyty kuit-taamassa kannatus usean kym-menen ihmisen voimin.
– Yhteensä yli 700 nimeä. Tämä ei ole enää vain putikko-laisten juttu, tässä voi puhua jo kansanliikkeestä, Sairanen tuu-masi.
JUNAN pysähtymistä on toivottu Putikossa 21 vuoden ajan. Kol-misen viikkoa sitten alettiin Sai-rasen johdolla keräämään nimiä adresseihin.
Tarpeita ja perusteita pysäkille löytyy vakituisten ja vapaa-ajan putikkolaisilta roimasti.
Päällimmäisenä se, että kylällä pitäisi olla käytettävissä ainakin yksi julkisen liikenteen toimin-to. Ensi vuonna kun kuntakes-kuskin siirtyy Savonlinnaan ja Putikko on osa kaupunkiliiken-nettä.
– Eikö jokaisessa kaupungin-osassa tulisi olla mahdollisuus käyttää julkista liikennettä, Sai-ranen huomautti.
Junayhteys Savonlinnan ja Parikkalan suuntaan helpottaisi putikkolaisten asiointia tuntu-vasti ja työssäkäyvätkin pystyi-sivät käyttämään junaa liikku-miseensa. Linnakaupunkiin ytimeen kulkisi raiteita myöten Putikosta puolisen tuntia, Parik-kalaan vartin.
– Monien eläkeläisten pitää esimerkiksi käydä sairaalalla. Nyt sinne joudutaan kulkemaan taksilla, Raili Kero sanoi.
Kulkuyhteys virkistäisi asuk-
kaiden mukaan elinkeinoelä-määkin.
– Esimerkiksi torilla ja Savon-linnan keskustassa tulisi varmas-ti käytyä usein, sanoi putikkolai-nen Ulla Seppänen.
PYSÄKIN myötä rataosuuden käyt-täjien kokonaismäärän uskottai-siin kasvavan.
Potentiaalia alueelta löytyy: 1,5 kilometrin säteellä asemas-ta asuu noin 250, koko Putikon alueella noin 500 asukasta. Ikä-jakauma on paikallisten mukaan tasainen.
Vapaa-ajan asukkaita alueella on vuosittain jopa tuhat.
Heistä moni käyttää junaa, mutta asunnolle joudutaan kul-kemaan Parikkalasta tai Punka-harjulta autolla.
– Vietämme vaimon kanssa oi-keastaan enemmän aikaa täällä kuin Helsingissä. Toisen on kui-tenkin pakko käydä siellä välillä; se tapahtuu junalla, sillä auton on oltava täällä, ”puoliputikko-lainen” Kari Tiiri totesi.
Lisäksi junayhteyden huomau-tettiin helpottavan lomalle saa-puvien ja alueella asuvien alle 18-vuotiaiden liikkumista.
Se olisi omiaan myös elävöit-tämään maaseutua ja takamaan sen tulevaisuutta.
– Suomessa voitaisiin ottaa enemmän mallia Keski-Euroo-pasta.Siellä junaliikenteessä joustetaan paljon ja pysähdytään tarvittaessa pienemmilläkin py-
säkeillä, kommentoi Sveitsissä 40 vuoden ajan asunut Emil Jo-beczko.
VUONNA 2009 vuosikohtainen käyttäjämäärä rataosuudella Pa-rikkala-Savonlinna oli 95 000. Esimerkiksi Retretin ja Kerimä-en pysäkeillä oli kummallakin 9 000 käyttäjää, Lustolla 4 000.
Putikossa uskotaan, että vuo-sittain päästäisiin vähintään Lus-ton lukemiin.
– Pysähtyminen ottaisi minuu-tin tai kaksi. Nykyiseen aikatau-luun mahtuisi helposti parikin pysäkkiä, Sairanen sanoi.
Putikkolaiset tähdentävät, et-tei tilanteen edistäminen vaatisi VR:n suunnalta suuria venymi-siä. Jarruttaminen, kyytiin otta-minen ja kiihdyttäminen.
Kylällä ollaan valmiita teke-mään tarvittaessa radan varteen talkoilla asemalaituri, jopa sitou-tumaan sen kunnossapitoon.
– Mikäli adressiin haluaa kir-joittaa nimensä, kannattaa pitää jo kiirettä. Asiaa pyritään vie-mään eteenpäin tämän syksyn aikana. Toivottavasti tukijoita löytyy vielä lisää, etenkin Sa-vonlinnan ja Punkaharjun yrit-täjäyhdistysten tuki olisi toivot-tavaa, Sairanen sanoi.
Paperiversiot adressista löytyvät keskustasta K- ja S-marketeista, sekä Punkasalmen Asusteesta; Putikosta Marjatan parturista, Eikun verhoomosta ja Savisepästä.
Adressit eteenpäin syksyllä. Kyläläiset valmiita jopa asemalaiturin rakennus- ja kunnossapitotöihin.
Putikon pysäkille paljon
Päällimmäisenä se, että kylällä pitäisi olla käy-tettävissä aina-kin yksi julkisen liikenteen toi-minto.
Junaan nousijoita löytyisi Putikosta, vaan kiskobussi porhaltaa ohi useasti päivässä.
JUNAYHTEYS istuisi putikkolaisten mukaan oivasti myös pitkään vi-reillä olleeseen kyläkaavaan ja alueen kehittämiseen liittyviin tavoitteisiin.
Vaikka Punkaharjun kunta on tukenut ja tukee Putikkoa edel-leen vahvasti pysäkkiasiassa, kai-vattaisiin kaava-asian suhteen pikaista aloitteellisuutta.
– Pallo on kunnalla, odotte-lemme kyläläisten kuulemistilai-suuden järjestämistä, Sairanen sanoi.
Sairanen ja Tiiri harmittele-vat, että Putikko on ollut pitkään kunnan keskustaan ja muihin alueisiin nähden varjossa.
– Alueella on toimeliasta ja
tarmokasta väkeä, sekä halua kehittää paikkaa. On nuoria perheitä, lisäksi loma-asunnot ja perikuntien hallussa olevat kiin-teistöt ovat ahkerassa käytössä, Sairanen kertoi.
Kaavan ajan tasalle saattami-nen ja alueen kehittäminen sen vanhan puutalo-keskeisen hen-gen mukaisesti tarjoaisi mahdol-lisuuksia uusille yrityksellekin.
Tiiri huomautti myös, että alu-een ominaishengessä voisi piillä oikea valttikorttikin.
– Lähes aina rakennetaan mo-dernien mallien mukaisesti,mutta kiinnostusta vanhaa tyyliä koh-taan löytyy myös, Tiiri sanoi.
Kylä haluaa kehittyä
Jussi SilvennoinenPunkaharju
KUNNANHALLITUS päätti alaskir-jata Punkaharju Brand -osake-yhtiöön sijoitetun 10 000 euron osakepääoman kunnan taseesta ja totesi yhtiötä koskevan selvit-telyn loppuun käsitellyksi
Yksioikoisesti ratkaisu ei kui-tenkaan syntynyt. Ensin Raimo Muhonen teki esityksen ettei, pääomaa alaskirjattaisi taseesta. Esitys raukesi kannattamattoma-na, joten kunnanjohtaja Sami Sulkon pohjaesitys hyväksyttiin.
Kokoomuksen Raimo Laa-manen ja SDP:n Raimo Muho-nen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen asiasta. Päätöstä pi-dettiin kunnan edun vastaisena: Laamanen sanoi muun muassa, että osakemerkintään ja edelleen
yhtiössä osakkaana jatkamiseen liittyviä riskejä ei oltu ja ole sel-vitetty ja kritisoi kunnan sisäistä valvontaa. Muhonen puolestaan ilmoitti ettei hyväksy päätöstä, koska Brandin yhtiökokouksia ei ole pidetty ja tilinpäätöstietoja ei ole ollut saatavilla.
VUONNA 2009 perustetun Punka-harjun Brandin tarkoituksena oli muun muassa myydä paikallisille matkailuyrittäjille verkkovaraus-palveluita, sekä luoda harjuseu-dulle yhteistä brändiä.
Toimintaedellytykset kuiten-kin kaikkosivat, kun asiakkaiksi kaavaillut matkailuyrittäjät eivät ryhtyneet käyttämään palveluita ja varojan suunnattiin paikalli-sen brändin luomisen sijaan seu-dulliseen markkinointiin.
Punkaharjun kunta osti yhtiön osakkeita 10 000 eurolla vuonna 2009. Kun kävi ilmi, ettei Brand ollut pitänyt yhtiökokouksia eikä käsitellyt tilinpäätöksiään vuo-sina 2009-11, ryhdyttiin viime vuoden lopulla toimenpiteisiin kunnan edun valvomiseksi.
Alkuvuoden ajan yhtiöltä vaa-dittiin selvityksiä puutteellisista tiedoista. Lisäksi edelliseltä kun-nanjohtajalta Pekka Nousiaiselta pyydettiin selvitys miksi kunta oli merkinnyt 9,09 prosenttia Bran-din osakkeista, eikä valtuuston päättämää kymmentä prosenttia.
Brandin tilanteesta teetettiin erikoisselvitys, joka julkisuus-lain nojalla salassa pidettävää aineistoa.
KEVÄÄLLÄ yhtiölle annettiin lisä-aikaa selvitysten tekoon.
Tietoja ei kuitenkaan toimi-tettu kuntaan ja kunnanjohtaja Sami Sulkko jätti kesällä asiasta tutkintapyynnön poliisille. Sel-koa haluttiin muun muassa sii-hen, ovatko yhtiön omistajat tai toimiva johto rikkoneet osake-yhtiö- tai kirjanpitolakia.
Elokuun puolivälissä poliisi päätti olla saattamatta asiaa syyt-täjän harkittavaksi, koska rikok-sen epäilyyn ei ollut syytä.
Osakemerkinnän poikkea-misesta saadun selvityksen ja muun selvitystyön perusteella
puolestaan kävi ilmi, ettei osa-kemerkintää tarkasteltu prosen-tuaalisesti, vaan alunperin sovi-tun kappalemäärän perusteella. Siltä osin kunnanhallitus totesi maanantaisessa päätöksessään, että kyseessä on ollut osin inhi-millinen tarkastelutapakysymys osakkeiden merkintätilanteessa.
– Tulkinnan teon teki haas-tavaksi se, että päätöksen teos-sa aikanaan mukana olleilla oli erilaisia muistikuvia tilanteesta, Sulkko kertoi
Kunnanjohtaja piti tilannetta harmillisena, mutta katsoi asi-
an selvittelytyön lopettamisen perustelluksi. Sulkko painotti selvityksen vaatineen jo varoja ja työn jatkaminen olisi syönyt resursseja entisestään.
– Se ei olisi ollut enää suhtees-sa menetettyyn summaan, kun-nanjohtaja sanoi.
YHTIÖN nykytilaa koskevaan tie-dusteluun Punkaharju Brand Oy:n hallituksen puheenjohta-jana toiminut Mika Vihavainen totesi, että toiminta on loppunut hyvän aikaa sitten kokonaan, eikä jatkoaikeita ole.
– Käytännössä toimintaedelly-tykset loppuivat, kun matkailu-yrittäjät perustivat oman yhtei-sön, Punkaharjun Matkailu ry:n, Vihavainen kertoi.
Yhtiöön hupeni Vihavaisen mukaan huomattava summa Brand-yhtiön perustajien omia varoja. Koska takaisin päin ei kuitenkaan tullut mitään, lamau-tui toimintakin.
Vaadittua tilinpäätöstä ei Vi-havaisen mukaan saatu tehtyä taloudellisista syistä.
Kunnan eduista hallituksessa nä-kemyseroja
Punkaharju Brand - selvittely loppuu
Kunnanjohtaja piti tilannetta harmillisena, mutta katsoi asian selvittely-työn lopettami-sen perustelluk-si.
PURUVESI. Tällä viikolla alkavissa metsänhoitoyhdistysten val-tuustovaaleissa on noin 300 00 äänioikeutettua. Metsänomis-tajat valitsevat postivaaleilla syyskuussa valtuustot, jotka käyttävät metsänhoitoyhdistyk-sen ylintä päätösvaltaa seuraa-vat neljä vuotta. Postivaalit ovat maan suurimpia.
Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaaleihin ovat nyt erityistä mielenkiintoa, sillä todennäköisesti yhdistysten toi-mintaympäristö ja -edellytykset tulevat metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen myötä muuttu-maan valtuustokauden aikana.
Vaalimateriaali on lähetetty äänioikeutetuille metsänhoi-toyhdistyksen jäsenille tällä viikolla. Vaalimateriaali sisältää yhdistyksen ehdokasluettelon, äänestysohjeen, äänestyslipun ja palautuskuoren. Äänestysaika alkaa perjantaina 31.8. ja jatkuu perjantaihin 21.9. asti. Edelli-sissä vaaleissa äänestysvilkkaus oli hyvä, keskimäärin noin 42 prosenttia.
MHY-valtuusto-vaalien äänestys alkaa
Torstaina 30. elokuuta 2012 Puruvesi 5
henkilökohtaiset sähköpostit:
perusteitaJUSSI SILVENNOINEN
Jussi Silvennoinen
SUOMEN Rautatiematkustajat ry:n puheenjohtajan Kalevi Kämäräisen mukaan Putikon pysäkille löytyy järkiperusteet.
Kun ”lättähatut” eli Dm 7 –kiskobussit poistettiin käytöstä, rataosalla ajettiin henkilöjunia niin sanotuin sinisin vaunuin dieselvedolla. -89 Savonlinnan kauppatorille ajettiin 45 minuu-tissa neljällä väliliikennepaikal-la - Putikossa, Punkaharjulla, Retretissä ja Kerimäellä - py-
sähtymällä.Nyt ajetaan veturijunia no-
peammin kiihtyvillä kiskobus-seilla. Matka-aika viidellä väli-liikennepaikalla pysähdyttäessä on 53 minuuttia.
Ihmetystä liikennöitsijän suhtautumiseen lisää se, että pienehköistä käyttäjäluvuista huolimatta junat eivät ole yh-teiskunnan tukemia, vaan VR ajaa niitä omalla riskillä.
– Putikko, sekä ainakin pari muuta väliliikennepaikkaa on mahdollista lisätä tuohon löy-
sään 53 minuutin matka-aikaan. Lopputuloksena ei voi olla mat-kustajamäärän vähentyminen, vaan lisääntyminen, Kämäräi-nen sanoi.
Pysäkin saamisen mahdol-lisuutta Kämäräinen ei käynyt suuremmin arvioimaan, mutta kritisoi VR:n tavanneen olleen toimissaan ”ratakiskon jäykkä”.
– Ehkäpä matkustajaliiken-nedivisioonan uusi johtaja oli-si hiukan kantri-henkisempi. Tämä on hyvästä tahdosta kiin-ni.
Pysäkkejä mahtuisi junanlöysään aikatauluun
Auli TeräväKESÄLAHTI
MÄNTYRANNAN vedenottamon saneeraukseen ja Aurinkota-lon salaojitukseen ja alapohjan kuivatukseen käytetään terveys-keskuksen ja hoivasairaalan pe-ruskorjaukseen varatut rahat. Edelliseen Kesälahden kunnan-valtuusto myönsi lisämäärärahaa tälle vuodelle 209 800 euroa ja jälkimmäiseen 80 000 euroa.
Kunnanvaltuuston puheen-johtajaa Raimo Oksmania (kesk.) huolestutti terveyskes-kus-hoivasairaalan remontin etenemisen nihkeys. Kari Pen-nanen (kesk.) oli samoilla ih-mettelylinjoilla.
Kunnanjohtaja Jorma Turu-sen mukaan remonttia ei suin-kaan ole haudattu. Sitä koske-va suunnittelukokous on tällä viikolla. Turunen muistutti, että hoivasairaalan peruskorjaus on
kirjattu yhdistymissopimukseen.
VAUHTIA toivottiin myös Mänty-rannan vedenottamon saneera-ukseen ennen maan jäätymistä ja lumien tuloa. Matti Kososen (sd.) mukaan tätäkin asiaa on vetkuteltu liian kanssa.
Varavedenottamoa tarvitaan, sillä puoli kuntaa olisi ilman vettä, jos jotain ongelmia tulisi vedensaannin kanssa.
Kunnanjohtaja valtuutettiin tilaamaan työ. Urakoitsijat on jo kilpailutettu. Valtuutuksen myöntämistä esitti muun muas-sa Ari Asikainen (kesk.).
Talousarvion muutokset ja ylitysoikeudet viime vuodelle hyväksyttiin. Ikäihmisten palve-luihin eli kulunvalvontaan tarvi-taan lisää rahaa 250 000 euroa ja sairaanhoito- ja sosiaalipal-veluihin 142 000 euroa. Koulu-toimen ylitys on 112 000 euroa ja erikoissairaanhoidon 216 000
euroa.
ANNELI Suhonen (sd.) pohti, onko työllistymismäärärahoja jäänyt käyttämättä ja jos niin mihin ne on siirretty. Hänen toi-veena oli, että palkattaisiin vaik-ka pienemmällä palkkatuella ih-misiä töihin, jos rahaa näyttäisi jäävän käyttämättä.
Kunnanjohtajan mielestä työl-listämiseen osoitettuja rahoja ei ole jäänyt kovin paljon käyttä-mättä. Kunnassa on työllistetty keskimäärin 24 henkeä kuukau-dessa. Loppuvuodesta ELY-kes-kukselta on aina vaikeaa saada työllistämiseen tukea.
Paikkakunnalta pois muutta-neen Katja Asikaisen tilalle va-littiin sivistyslautakuntaan Arja Rahunen ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuus-toon Heidi Kohonen. Valtuus-toon varsinaiseksi jäseneksi tulee Markku Haverinen.
Kesälahdella huoli terveys-keskuksen remontista
Arja KangasKESÄLAHTI
KUN huhtikuun loppupuolella Kesälahden ja Kiteen päättäjät allekirjoittivat yhdessä tuumin kuntaliitossopimuksen, ei pää-tös suinkaan saanut kaikkien aurinkokuntalaisten siunausta. Päätöksen jälkeen keskustelu on hiljentynyt ja vastaväitteet vaienneet. Pikaisesti Kesälahden raitilla kuntalaisten kanssa kes-kustellessa ei ihmeemmin vas-tapurnausta kuulu. Jotkut ovat odottaneet liitosta jo pitkään ja Kitee on luonteva kumppani.
Vaikka liitos on edennyt mel-koisella tahdilla, ei sekään tunnu ihmeemmin haittaavan. Tietoa on saatu, jos on tarvittu.
RUOKKEEN lomakylän yrittäjä Pentti Laukkanen suhtautuu liitokseen myönteisesti ja toteaa, että koko prosessi olisi voitu teh-dä jo aikaisemmin.
– Liitoksen myötä saadaan yh-teisiä kuluja karsittua ja jospa se samalla pitäisi tuon veroäyrin kurissa, Laukkanen arvelee.
Liitoksen jälkeen myös yrittä-jien yhteisö kasvaa ja se tuskin yrittäjää haittaa.
– Kesälahti olisi selvinnyt it-senäisenä varmaan muutaman vuoden ajan. Lähivuosista olisi tullut vaikeita, veronmaksajat vähenee ja porukka vanhenee.
Laukkasen mukaan tärkeintä tulevassa liitoksessa on se, että peruspalvelut tulevat säilymään ennallaan.
– Ainakin tähän mennessä, mitä on kuullut ja lukenut, niin päätökset ovat syntyneet käsit-tääkseni ihan hyvässä hengessä.
Alun perin kuntaliitoskeskus-teluja ryhdyttiin käymään neljä Keski-Karjalan kunnan kesken. Laukkanen ei vieläkään haluaisi haudata sitä ajatusta, mikäli tu-leva liitos ei olisi riittävä.
– Eihän sitä pysty ennakoi-
maan, mitä tulevina vuosina tapahtuu. Mutta ennemmin Keski-Karjalan kanssa kuin Jo-ensuuhun, sitten oltaisiin ihan perukoilla.
Kun uusi kaupunki astuu voi-maan, olisi yrittäjän mukaan muistettava yhteistyö ja alueen kehittäminen.
– Lupauksista olisi pidettävä kiinni ja kova politikointi pois, yhteistyötä on tehtävä.
SAIRAANHOITAJANA toimiva Anne Kolehmaiselle tärkeintä tulevas-sa liitoksessa olisi terveyspalve-lujen järjestäminen.
– Terveys- ja sosiaalipalvelut on tärkeimpien asioiden joukos-sa. Ensivasteen olisi kyllä jatkos-sakin löydyttävä Kesälahdelta.
Kolehmainen myös muistut-taa, ettei Kesälahdella ole jättäy-dyttävä nykyiselle tasolleen.
– Elinvoimaisesta Kesälahdes-
ta on pidettävä kiinni. Matkai-lu ja pienimuotoinen teollisuus ovat täällä ja niitä mielellään lisää.
Sairaanhoitaja suhtautuu lii-tokseen luottavaisin mielin ja us-koo, että kunta tulee säilymään virkeänä.
– Täällä on hyvä infrastruktuu-ri, meidän tulee vain muistaa ke-hittyä edelleen.
KIRSTI PÖLLÄNEN luottaa niin ikään kuntapäättäjien ratkaisuihin.
– Kitee on luonteva suunta, sinnehän Kesälahdelta on men-ty jos on ollut tarvetta.
Pöllänen ei myöskään usko, että Aurinkokunta olisi säilynyt itsenäisenä kuntana kovinkaan pitkään. Tärkeää olisi jatkossa säilyttää Kesälahden omaleimai-suus.
– Aurinkokunta ja sen imago, ne on säilytettävä.
Tärkeinä pidetään muun muassa yhteistyötä, kehittymistä ja imagon säilyttä-mistä
Kesälahdella odotellaan kuntaliitosta säysein mielin
Pentti Laukkasen mielestä kuntaliitos olisi voitu tehdä jo aiem-min. – Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Anne Kolehmaiselle tärkeintä on hoitaa tulevaisuudessa terveyspalvelut järjellisellä tavalla.
Kirsi Pöllänen luottaa päät-täjien ratkaisuihin. – Ainakin kovasti ovat luvanneet, että peruspalvelut säilynevät ennallaan.
ARJA KANGAS
Jari SilvennoinenKERIMÄKI
KERIMÄEN kunta on syksyn tullen ryhtynyt myymään omaisuuttaan urakalla. Tavoite on kova, sillä tämän vuoden talousarvio sisäl-tää käyttöomaisuuden myyntitu-loja 420 000 euroa, mutta alku-vuoden aikana niitä oli kertynyt vasta 50 000 euroa.
Viitamäessä sijaitsevasta Vii-taranta-tilasta esitetään myytä-väksi loput 33 hehtaaria Martti Partaselle 180 000 eurolla. Tila sisältää Vehkajärven rannalla neljä rantatonttia, joille kunta on hakenut poikkeamisluvat.
Kuokkalassa, Saarijärven ran-nalla olevasta Rapamäki-tilasta myytiin 7600 neliömetrin määrä-ala Elvira Ivanovalle ja Denis ja Leonid Ivanoville 25 000 eurolla.
Rauvanniemessä sijaitseva Käpälämäki-metsätila myytiin Juhani Honkaselle 142 000 eu-rolla. Pinta-ala on noin 40 heh-taaria.
KUNNANHALLITUS teki myös rapsa-kat puukaupat. UPM Kymmene Oyj:lle myytiin Kupiala-tilalta leimikoita yhteensä runsaan 823 000 eurolla. Todellinen kauppasumma voi olla isompi-kin todellisen puumäärän mu-kaan. Suurin osa rahoista tulee tämän vuoden puolella.
Hakkuu muuttaa Rauvannie-men maisemia melkoisesti. 114 hehtaarin tilalla tehdään avo-hakkuuta noin 40 hehtaaria, har-vennusta 60 ja ensiharvennusta runsaat 14 hehtaaria.
Samasta tilasta myytiin yhdelle mökkiläiselle1,3 hehtaarin mää-räala puustoineen noin 36 000 eurolla. Rantatonttien omistaja halusi säilyttää näkösuojan ja maisemapuuston.
Kunnanhallitus hyväksyi viime viikolla lahjakirjan, jolla Pääkan-ta-säätiölle luovutettiin säädekir-jan mukainen peruspääoma, eli Pääkannan virkistyskeskus, 173 hehtaaria metsämaata ja soran-ottoaluetta sekä 50 000 euroa.
Kerimäki myi puuta ja metsätiloja
KERIMÄKI/PUNKAHARJU. Etelä-Savon aluetoimisto toimeen-panee ensi torstaina kutsunnat Punkaharjulla ja perjantaina Kerimäellä.
Punkaharjulla kutsunnanalai-sia nuoria miehiä on 23, Kerimä-ellä 37. Kutsunnat koskevat tänä vuonna 1994 syntyneitä nuoria miehiä. Etelä-Savon alueella heitä on yhteensä reilut 900.
Punkaharjun kutsuntatilai-suus pidetään kunnanviraston tiloissa, Kerimäen kutsunnat Kirkonkylän A-koululla.
Palveluskelpoisiksi tode-tut asevelvolliset määrätään aloittamaan varusmiespalvelus kolmen tulevan vuoden aikana.
Pääosa tulee suorittamaan palveluksensa Karjalan prikaa-tissa Kouvolan Vekaranjärvellä.
Puolustusvoimille kutsunta-tilaisuudet ovat mahdollisuus kuulla jokaista asevelvollista henkilökohtaisesti ja tavoittaa koko ikäluokan nuoret miehet.
Yhteistyökumppaneina kut-suntatilaisuuksissa ovat muun muassa veteraanijärjestöt.
Kutsunnat ensi viikolla Puruveden seudulla
