�

Kunnallisvaalit Löydä oma ehdokkaasi (s.12-15)

Pelastetaan Vantaa! (s. 4-5)

Ennalta ehkäisystä ei voi säästää

Hyvä arki koostuu tavallisen toimivista asioista: lapselle on koulussa tai päiväkodissa tarpeeksi kuuntelevia korvia, talvella kadut on aurattu niin että liikkuminen on helppoa, vanhoilla päivillä on mahdollista elää ihmisarvois-ta elämää.

Turvallisuudentunnetta lisää tieto siitä, että hädän tullen tukea on hel-posti löydettävissä. Perheille on tarjolla kotipalvelua ja terveysneuvontaa saa puhelimella. Näistä kaikista palveluista vastaa kunta. Ja juuri näistä pal-veluista ollaan nyt Vantaalla leikkaamassa.

Vantaan talous on kuralla. Vantaan valtuusto päätti keväällä lähteä etsimään ratkaisuja tiukan talous- ja velkaohjelman kautta. Kesäkuun valtuustossa hyväksytyssä ohjelmassa on paljon toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, jotka eivät suoraan vaikuta kuntalaisten hyvinvointiin. Siellä on kuitenkin myös toimia, jotka romuttaisivat kunnan tarjoaman tuen sitä eniten tarvitseville. Ne aiheuttaisivat monille meistä ison särön turvallisen arjen kokemukseen. Muutaman vuoden kuluessa leikkaukset johtaisivat entistä kalliimpaan laskuun. Ennaltaehkäisyn sijasta jouduttaisiin korjaamaan tapahtunutta va-hinkoa, ottamaan lapsia huostaan ja hoitamaan pahenevia sairauksia.

Säästötoimet toteuttamalla Vantaa sahaa omaa nilkkaansa. Olen kuullut monilta, että he harkitsevat Vantaalta poismuuttoa, jos säästöt toteutetaan. Kun asukkaat vievät verotulonsa naapurikuntiin, Vantaalla on yhä vähem-män mahdollisuuksia pitää yllä peruspalveluita, mikä lisää säästötarvetta, minkä johdosta pako naapuriin voimistuu. Noidankehä on valmis.

Kun olen keskustellut ehdotetuista säästötoimista kuntalaisten kanssa, on yleinen reaktio leikkauksiin on ollut tyrmistys. Kuinka näin lyhytnäköisiä leikkauksia voidaan edes suunnitella? Kokemukset ovat osoittaneet, että perheiden varhainen tukeminen vähentää merkittävästi kiireellisiä huostaan-ottoja. Miten mikään laskin voi tuottaa tuloksen, että tuen lopettaminen aiheuttaisi säästöjä? En itsekään kerta kaikkiaan ymmärrä tätä yhtälöä. En varsinkaan tilanteessa, jossa meillä on jo tarpeeksi monta traagista tarinaa siitä, mihin päädytään ilman ennaltaehkäisyä.

Sen sijaan voimme tehdä päätöksiä, jotka todella säästävät resursseja pitkälläkin tähtäimellä. Vantaan vihreät on koonnut niistä listan, joka löytyy seuraavalta aukeamalta.

Me Vihreät olimme valtuuston ainoa ryhmä, joka velkaohjelmasta päätet-täessä vastusti ennaltaehkäisevistä palveluista tehtäviä säästöjä ja tarjosi niille uskottavan vaihtoehdon. Seuraavalla valtuustokaudella tulemme jatkamaan tätä tinkimätöntä työtä.

Päämääränämme on kääntää Vantaan suuntaa niin, että siitä tulee kotikau-punki, jonka vastuullisesta toiminnasta voimme olla ylpeitä. Siellä turval-linen ja hyvä arki on itsestäänselvyys!

Riikka Åstrand päätoimittaja, Vantaan Vihreiden puheenjohtaja

Entinen kansanedustaja, kunnal-lisvaaliehdokas Timo Juurikkala uskoo, että työttömyyteen pystytään vaikuttamaan kaupungin, yritysten ja TE-toimiston yhteisillä ponnis-teluilla.

Hän kertoo positiivisen esimer-kin. Lentokentän läheisyydessä oli pulaa hotelli- ja ravintolatyönteki-jöistä. Ryhmälle työttömiä maahan-muuttajia räätälöitiin kaupungin tuella teoriakoulutusta Varias-sa sekä työharjoittelua oikeilla työpaikoilla. Tuloksena yritykset saivat motivoitunutta, kielitaitoista työvoimaa ja työntekijät tarvitse-maansa koulutusta sekä työpaikan.

”Tällaista mittatilaustyötä tarvi-taan lisää”, painottaa Juurikkala.

Parhaimmillaan työttömyysaste voitaisiin Juurikkalan mukaan saada laskemaan jopa alle viiden prosentin, kuten Tanskassa taan-noin kävi. Juurikkala haluaakin, että myös heikoimmista asemista ponnistavilla olisi tarjolla mahdol-lisuuksia, kuten osapäivätyötä ja matalan osaamistason työpaikkoja. ”Yritykset voisivat kantaa yhteis-kuntavastuutaan työllistämällä osa-työkykyisiä.”

Juurikkalan mielestä Suomes-sa korostetaan liikaa kilpailua ja menestymistä – kohtuullinen pär-jääminen on tarpeeksi hyvä tavoite.

”Kaikkien ei tarvitse olla ura-ohjuksia ja supermenestyjiä: yh-teiskunnassa on erilaisia tehtäviä ja

kaikkien työpanos on tarpeellinen.” Nuorisotyöttömyyden torjunta on Juurikkalan mielestä tärkeintä. Välineitä siihen ovat yhteiskunta-takuu, nuorten opiskelu-, työ- tai työpajapaikat sekä oppisopimus-väylien kehittäminen. Vantaan Pet-ra-hankkeesta on jo saatu rohkaise-via tuloksia.

Vantaalla on panostettu nuorten työllistämistoimenpiteisiin jo vuo-sien ajan toisin kuin naapurikun-nissa Helsingissä ja Espoossa. Tu-lokset näkyvät nyt, kun Vantaalla nuorisotyöttömyys on vähentynyt roimasti päinvastoin kuin naapu-rikunnissa.

Nuorten lisäksi haasteena ovat ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät sekä maahanmuuttajat.

”Samantyyppiset, räätälöidyt toimenpiteet tepsisivät myös näihin ryhmiin.”

Vantaa pääsi mukaan valtion kuntakokeiluun 2012–2015, jossa satsataan työttömyyden torjuntaan.

”On tärkeää, että kokeilussa haetaan uusia tehokkaita toi-mintamalleja, esimerkiksi juuri Petra-hankkeesta saatujen hyvien kokemusten pohjalta”, toteaa Juu-rikkala. Iäkkäille ja vähän koulute-tuille voidaan suunnata erilaisia palveluja kuten koulutusta, kun-toutusta, harjoittelupaikko-ja sekä työtä joko työpajoilla tai kumppani-yrityksissä.

Maahanmuuttajien työttömyys-aste on korkeampi kuin Suomessa syntyneiden kuntalaisten. Vuonna 2010 valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat solmivat maahanmuuttaji-en kotoutumisen ja työllistämisen edistämisen aiesopimuksen, jota ol-laan jatkamassa. Tarkoituksena on tehostaa työllistymistä ja kielen op-pimista palkkaamalla muun muassa työvalmentajia.

Vantaan toimialajohtaja Heidi Nygren kuulee erilaisten ihmisten toiveita ja pelkoja työttömyydestä.

”Työttömät toivovat henkilökoh-taista palvelua sekä tukiviidakon yk-sinkertaistamista. Toimeentulon epä-varmuus on liian usein este lyhyelle työsuhteelle. Meillä on edelleen paljon työtä tehtävänä.”

Hanke ehkäisee nuorten syrjäytymistäEuroopan sosiaalirahaston ra-hoittama ESR-hanke, ”Petra – nuoret kouluun ja töihin”, aloitti toimintansa Vantaalla 2010. Projektissa nuorille tarjotaan aktiivisesti ura- ja koulutusvaih-toehtoja.

Vantaalla nuorten työttö-myys on laskenut viime vuoden elokuusta tämä vuoden elokuu-hun 18,6 prosenttia.

Vantaa suunnittelee säästöjä, joiden kohteiksi joutuisi-vat vanhusten tukipalvelut. Vihreiden mukaan tukipal-velujen vähentäminen vaikeuttaisi vanhusten kotona pärjäämistä, tavoitetta, joka olisi kaikkien etu. Myös omaishoidon tukeen on varattava rahaa niin, että se riit-tää koko vuodeksi.

Viime aikoina isojen yritysten irtisanomisuutisia on tullut tämän tästä. Tilanne näyttää synkältä, mutta Vantaalla on tapahtunut myös hyvää: nuorisotyöttömyys on saatu alenemaan.

Vihreät haluavat, että kaiken ikäiset vantaalaiset voivat hyvin. Siksi heidän ongelmiinsa on puututtava ajoissa.

Timo Juurikkala uskoo, että oikeil-la toimenpiteillä työttömyysaste voitaisiin saada laskemaan jopa alle viiden pro-sentin.

��

Tuki vanhusten kotona asumiselle uhattuna

Sirpa Pajunen Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja

Säästöpäätökset vaarantavat vanhusten toimintakyvyn säilymisen. Vanhusten kotona asumisen tukeminen on kaikkien toimialojen velvollisuus.

s.2 Ennalta ehkäisystä ei voi säästää

s.3 Hyvä elämä kaiken ikäisille

s.4 Pelastetaan Vantaa!

s.5 Vihreiden vaihtoehto velkaohjelmalle

s.6 Vantaanjoki kuntoon

s.7 Asukasdemokratiaa

s.8 Kaikille mahdollisuus harrastaa

s.9 Järjestöt luovat hyvinvointia

s.10 Elävä lähiö luo elämänlaatua

s.11 Joukkoliikenne kuntoon

s. 12-15

LÖYDÄ OMA EHDOKKAASI, Vantaalaiset vihreät ehdokkaat esittäytyvät.

sisällys

P e l a s t e t a a n V a n t a a !Vantaalla leikataan nyt ennalta ehkäisevistä palveluista. Lasku siirtyy moninkertaisina tulevaisuuteen – ja velka, se vain lisääntyy. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, mitä lähtee ja mitä jää.

Vantaalla tulisi päästä hoitoon yksinkertaisesti puhe-linsoitolla ilman lähetettä, kun psyykkinen kriisi yllättää. Helsingissä toimitaan näin. Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle saa ajan jopa seuraavaksi päiväksi. Poti-laan ei tarvitse jonottaa päivystyksessä ja hänen hätään-sä vastataan välittömästi.

Leena Lehmus Psykiatrinen sairaanhoitaja

Vihreä valtuustoryhmä on valmistellut pitkän listan säästökohteita, jotka eivät aiheuta harmia kuntalai-sille, mutta tuovat aitoja säästöjä. Yhteensä Vihreiden säästölista on 5 miljoonan euron suuruinen.

Annina KostilainenVihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja

Perheiden ongelmien annetaan paisua

Kouluavustajia vähennetään

Yksi lääkäri, sata potilasta?

Jos kaupungin kiinteistöjen käyt-täjät muuttaisivat energiankäyt-tötapojaan, säästöjä kertyisi miljoonia euroa. Eli siis yksinker-taisesti sammuttamalla turhat valot ja laitteet, säätämällä lämmitys ja ilmastointi oikein, hyödyntämällä luonnonvaloa ja käyttämällä apuna aikaohjausta ja liiketunnistimia va-laistuksessa. Tämä selvisi pääkau-punkiseudun Julia-hankkeesta.

Jos kiinteistöt lisäksi rakennetaan ja remontoidaan energiatehokkaasti, säästetään miljoonia joka vuosi. Jo pelkästään led-valoihin siirtyminen ulkovalaistuksessa säästäisi satoja tuhansia. Jos vielä ajoneuvot vaih-detaan vähemmän kuluttaviin, reitit suunnitellaan järkevästi ja kuskit koulutetaan ajamaan ekologisem-min, polttoainekuluissa säästetään huomattavasti. Yhteensä säästöjä voidaan saavuttaa yli viisi miljoo-naa euroa.

Vantaa voi säästää miljoonia energiassa

Vantaan kaupunki suunnittelee jatkavansa valtiolle antamaansa 50 miljoonan euron lainaa, jonka avulla valtio jatkaisi perusparan-nusta Kehä III:lla.

”Onko järkevää investoida näin suurta summaa rahaa tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kun jo pelkästään valtiolle lainatun summan korkomenot ovat 1,5 miljoonaa kolmen vuoden laina-ajalta?”, kysyy valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Mikko Mäkelä. ”Kehä III:n pahimmat pullonkaulat on jo ratkaistu perusparannuksen edellisessä vaiheessa.”

Kallis tieremontti jäihin

Velkaohjelmassa säästetään katu-jen kunnosta. Kun kadut rapistu-vat, hengitystieoireet lisääntyvät ja onnettomuusriski kasvaa. Suomes-sa liikenteen tuottamien pienhiuk-kasten kustannukset sosiaali- ja terveysmenoihin ovat arviolta 1–2,9 miljardia euroa. Suomessa liikenteen pienhiuk-kaset aiheuttavat terveyshaittoja, joiden kustannukset saattavat pa-himmillaan olla kolmen miljardin euron luokkaa. Lasku ei siis oikeas-ti pienene, päinvastoin, hintana on terveys.

Vihreät ehdottavat, että kadut puhdistetaan noin yhden viikon aikana ja nykyistä aikaisemmin keväällä, jolloin katupöly haittaa eniten. Kustannuksia tehostetaan tilaamalla suurempi osa urakasta paikallisilta huoltoyhtiöiltä. Kun urakka paloitellaan oikein, se saadaan hoidettua kaikkialla sa-maan aikaan, nopeasti ja halvem-malla.

Kadut puhtaaksiyhtä aikaa

Simonkallion koulun erityisopettaja Anu Metsä pitää kouluavustajia keskeisinä oman työnsä kannalta ja uskoo olosuhteiden vaikeutuvan huomattavasti ilman avustajien työpanosta.

� �

VELKAOHJELMAN VAIKUTUKSIA

VAIHTOEHTO VELKAOHJELMALLE!

Vihreät haluavat pelastaa leikkauksilta ainakin seuraavat kohteet:

• Kouluavustajapalvelut • Lapsiperheiden kotipalvelut ja neuvolatoiminnan perhetyöntekijät• Sosiaaliohjaajat• Terveysneuvontapalvelut• Vanhuksille apua koteihin • Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja tukitunnit• Vantaan luontokoulu• Katujen ja kevyenliikenteen kunnossapito• Järjestöjen rahoitus

Vihreiden ehdotukset säästötoimista, jotka toteuttamalla ei tärkeistä palveluista tarvitse leikata:

• Säästöt energian kulutuksessa (5–10 000 000 €)• Katusiivouksen järkeistäminen (5 000 000 €)• Kumppanuuksista säästäminen (700 000 €)• Kehä III:sen jatkoremontti tauolle (500 000 €)• Säästö viestinnän julkaisuista (200 000 €)• Avoimen lähdekoodin ohjelmistot (100 000 €)• Kaupungin Loppiaisvastaanoton lakkauttaminen (78 000 €)• Lautakuntien koon pienentäminen (70 000 €)• Matkakorvaukset julkisten taksojen mukaan (25 000 €)

Vihreät ovat ainoa ryhmä, joka on vastustanut velkaohjelman ennalta ehkäisevistä palveluista tehtäviä säästöjä ja tarjonnut säästöille uskottavan vaihtoehdon.

hoitamiseen. ”Vantaalla on todet-tu, että kotiin vietävän perhetyön hyödyt näkyvät välittömästi. Tämä ei ole järkevä säästökohde talou-denpidon kannalta, inhimillisistä näkökulmista puhumattakaan.

”Pienellä ennaltaehkäisevällä toimenpiteellä voidaan tehdä pal-jon suuria asioita”, toteaa vihreiden kunnallisvaaliehdokas, sosionomi Annika Lappalainen. ”Jokaisel-la on oikeus hyvään lapsuuteen. Ongelmia on ennakoitava ja niihin on tartuttava rohkeasti. Ennakointi vaatii riittäviä resursseja ja pysyviä työntekijöitä kulkemaan rinnalla. Tukea tarvitsevat lapset ja perheet on löydettävä avun piiriin. Van-hempia on tuettava eikä lasten pal-veluista ja perheiden tuista saa enää säästää”, sanoo ehdokas, sosiaali-ohjaaja Eve Rämö.

Perhetragediat nousevat liian usein otsikoihin. Tämän tästä haastatellaan asiantuntijoita, joiden mukaan ne olisi voitu välttää aiemmalla puut-tumisella. Ilman apua ongelmat kasaantuvat.

Talouskriisin aiheuttama pa-hoinvointi näkyy myös Vantaan lastensuojelutilastoissa. Lastensuo-jelun tarve on viime vuosina ollut väestön kasvua kovempaa. Viime vuonna lastensuojeluilmoituksia te-htiin yli 4 100 eri lapsesta. Vantaa on puuttunut tilanteeseen lisäämäl-lä matalan kynnyksen kotipalvelua perheille, jotka ovat vaikeuksissa. Nyt velkaohjelmassa halutaan säästää juuri perhetyöntekijöiden palkkaamisessa. Uhkana on, että lastensuojelun kotipalvelu loppuu. Yksi sosiaalityöntekijä vastaa yhä useammasta asiakkaasta, eikä aikaa jää muuhun kuin hätätilanteiden

Vantaalla on tällä hetkellä 320 kouluavustajaa. Velkaohjelmassa suunnitellaan kolmasosan eli sadan avustajan vähentämistä. Samaan aikaan Vantaa lakkauttaa erityis-kouluja ja siirtää kaikki erityisop-pilaat lähikouluihin.

Valtuustossa erityiskoulujen lakkauttaminen hyväksyttiin sillä ehdolla, että lakkautettavien kou-lujen opettajat ja kouluavustajat siirretään lähikouluihin. Velkaoh-jelmassa tämä ehto ei täyty. Päin-vastoin vantaalaiset koulut joutuvat tilanteeseen, jossa kaikki kärsivät. Erityisoppilaat eivät saa tarvit-semaansa huomiota ja tukea op-pimiseen. Moni ahdistuu isoissa

luokissa, jättäytyy pois koulusta, ja syrjäytymiskehitys alkaa. Muut op-pilaat kärsivät, kun opettajan aika kuluu erityisoppilaan tukemisessa. Normaalia opetusta on vaikea hoitaa, opettajat väsyvät.

”Jokainen kouluavustaja on tuiki-tarpeen! Tukea tarvitsevat pysyvät kärryillä, muut hyötyvät koulurau-hasta. Yksi kouluavustaja maksaa kunnalle 23 000 euroa vuodessa. Myös yksi syrjäytynyt lapsi tai nuori maksaa 20 000 euroa vuodessa. Kuinka kalliiksi tulee poistaa kou-lu- ja päiväkotiavustajia?” kysyy vihreä ehdokas Vaula Norrena Näpit irti koulusta -liikkeestä.

Lääkäreitä halutaan vähentää. Velkaohjelmassa jopa toivotaan, että kuntalaiset käyttäisivät enem-män yksityisiä palveluita eli pulit-taisivat lääkärikäyntinsä omasta pussistaan.

Mitä enemmän potilaita, sitä vähemmän aikaa lääkärillä on kuun-nella, harkita ja tehdä päätöksiä. Jo-not kasvavat entisestään ja hoitoon-pääsy vaikeutuu. Kuntalaiset eivät hakeudu hoitoon ajoissa, koska se

on vaikeaa. Sairaudet pitkittyvät ja vaikeutuvat. Onko meillä siihen varaa?

”Terveyskeskuspalveluiden säästöt on toteutettava kuntalaisten ja veronmaksajien edun mukaisesti, ei sen mukaan, paljonko kaupunki säästää. Lähipalvelut on säilytet-tävä ja mietittävä, miten palveluita pystyttäisiin parhaiten soveltamaan jokaisen kuntalaisen kohdalla!”, vaatii kunnallisvaaliehdokas Kari Luukkanen.

Asukasdemokratiaa!Haluaisitko vaikuttaa kaupunginosasi terveyspalveluihin? Tai estää moottoritien linjaamisen naapuriin?

Luet lehdestä, että terveyskeskuk-sesi lopettaa iltavastaanotot. Kuulet uutisista, että uusi moottoritie tulee takapihallesi ja jyrää lasten leikki-puiston. Kummallekaan asialle ei ole enää mitään tehtävissä, päätök-set on lyöty lukkoon. Mietit, kuinka enää pääset lääkäriin, missä lapsesi leikkivät, kuinka meluisa kodistasi tulee. Pitäisikö muuttaa pois.

Mutta entä, jos olisit saanut tie-tää tästä kaikesta jo silloin, kun sii-hen vielä voi vaikuttaa?

Vihreiden tavoitteena on mah-dollisimman avoin demokratia, jos-sa asukkaat pääsevät vaikuttamaan jo päätösten valmisteluun.

”Kunnanvirasto kotiin” inter-netin kautta on mahdollista toteuttaa nykyistä laajemmin jo nyt. Samalla pitää vain muistaa, että palveluiden on oltava niidenkin tavoitettavissa, jotka eivät käytä verkkoa.

Sairaanhoidosta, moottoriteistä ja muista maakuntakaavoitusasioista päättävät suuret kuntayhtymät. Niil-lä on itsenäinen päätösvalta, joten asukkaat, tai edes kunnat, eivät voi vaikuttaa niiden päätöksiin. Vihreät vaativat, että alueen asukkaiden tu-lee saada valita vaaleilla kuntayhty-mien päätöksentekijät.

Suomessa valtuustoryhmät valitsevat kaupunginjohtajan tai pormestarin. Usein valtuustossa käydäänkin kiivaasti kauppaa siitä, kuka pestin saa. Vihreiden mielestä Suomen pitäisi siirtyä Euroopassa yleiseen malliin, jossa asukkaat val-itsevat vaaleilla valtuuston lisäksi myös pormestarin. Pormestari olisi vas-tuussa suoraan asukkaille.

Virkamiesten lisäksi myös por-mestarille on asetettava pätevyys-vaatimukset. Hänet on valittava vaalikautta pitemmäksi ajaksi, jol-loin hänen on helpompi valmistella kestävän kehityksen vaatimat ta-louspäätökset.

Vantaalla on seitsemän alue-toimikuntaa, jotka toimivat linkkinä asukkaiden ja päättäjien välillä. Ne voivat tehdä aloitteita ja antaa lau-suntoja, mutta niillä ei ole omaa päätösvaltaa.

Suuri kaupunki pitäisikin jakaa sosiaali- ja terveyskeskusalueit-tain osiin, joissa alueen asukkai-den valitsemat päätöksentekijät toteuttaisivat peruspalvelut. Myös tähän löytyy hyviä malleja Euroopasta, esi-merkiksi Budapestista.

Tällaisella kau-pungin osa-alueella asukkaat voisivat itse päättää, saako terveyskeskuksesta sil-mälääkärin palvelua, onko se auki viikonlop-puisin, onko koulussa iltapäivähoitoa tai tar-jotaanko senioreille sii-vouspalvelua.

Vantaan Energia sijoittaa monien energialaitosten tavoin Olkiluo-don ja Fennovoiman ydinvoima-hankkeisiin. Ne ovat osoittautumas-sa kannattamattomiksi ja nostavat sähkön hintaa kaksin- tai kolmin-kertaiseksi. Ongelmia ovat uudet turvariskit, ydinvastuun puute ja jätteiden loppusijoitus.

Vantaan Energian päätökset ovat salaisia, vaikka toisinkin voisi olla. Esimerkiksi Kuopiossa avoimuus on johtanut siihen, että valtuuston

Jotta ihmiset voivat vaikuttaa, po-liittisten päätösten tulee olla julkisia jo valmisteluvaiheessa.

”Valtuusto käy läpi alustavaa ta-loussuunnitelmaa ja sen investoin-tiohjelmaa salaisissa informaatio-tilaisuuksissa,” kertoo valtuutettu Sirpa Kauppinen. ”Budjettikoko-us siirrettiin vaalien jälkeen. Se ei lisää luottamusta päättäjiin.”

Valtuuston suljetut informaa-tiotilaisuudet ovat Kauppisen mu-kaan lisääntyneet.

ISOT INVESTOINNIT JULKISIKSI AVOIMUUTTA bUdJETIN VALMISTELUUNenemmistö vastustaa Fennovoima-hanketta. Helsingissäkin valtuute-tuilla oli ennen sijoituspäätöstä mahdollisuus nähdä Teollisuuden Voiman muutoin salaiset hintatie-dot.

”Vihreät vaativat sijoitukset valtuuston päätettäviksi oikeilla tal-ous- ja riskitiedoilla. ”Rahalle on peruspalveluissa parempaa käyt-töä”, sanoo ehdokas, biokemisti Jari Natunen.

Myös kaupungin osakeyhtiöihin liittyvät asiat ovat harvoin julkisia, vaikka esteitä avoimemmalle käsit-telylle ei lain puolesta ole.

Sirpa Kauppisen aloitteesta päättäjien sidokset ovat nähtävillä kaupungin internet-sivuilla. Hän on myös tehnyt aloitteen siitä, että valtuutettujen äänestyspäätök-set saadaan internettiin kaikkien nähtäville.

Eläinten oikeuksia ajavat järjestöt korostavat, että eläinten hy-vinvointi tulee ottaa huomioon kunnan päätöksissä.

Eläinten asemaa ja elinoloja voidaan tulevaisuudessa paran-taa esimerkiksi lisäämällä kasviperäisten tuotteiden käyttöä kouluruokailussa ja käyttämällä luomueläintuotteita.

Kunnallisvaaliehdokas Jenni Vihusen mielestä Vantaalle tarvitaan myös erillinen valvontaeläinlääkäri, jonka tehtävänä ovat eläinsuojelutarkastukset. “Nykytilanteessa osa tarkastuk-sista saattaa jäädä tekemättä.”

Viherkehä on nimensä mu-kaisesti pääkaupunkiseu-tua kiertävä viheralueverk-ko.

Viherkehään kuuluu laskentatavas-ta riippuen ainakin 20 000 hehtaa-ria jo perustettuja suojelualueita, virkistysalueita ja niiden välisiä vi-heryhteyksiä sekä kaksi kansallis-puistoa, Sipoonkorpi ja Nuuksio. Kolmanneksi Viherkehän kansallis-puistoksi halutaan Porkkalan seu-dun kansallispuisto.

Viherkehään kuuluvat myös pääkaupunkiseudun edustaa kier-tävät saaret. Monet saarista ovat yhä sotilaskäytössä. Tehdyissä tut-kimuksissa niiden luonnonarvot on havaittu erityisen suuriksi, esi-merkiksi Santahaminassa.

Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-lu-vulla, mutta tilanteen paraneminen on pysähtynyt 90-luvulle.

Vantaanjoen suurin kuormittaja on maatalous. Sen lisäksi veden-laatua heikentävät jätevedenpuh-distamot, haja-asutuksen jätevedet sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman päästöt.

Vantaan vihreät haluavat, että Vantaanjoesta tehdään vesiensuo-jelun pilottikohde. Laajalla yhteis-työllä voidaan löytää tehokkaita, uusimman tutkimustiedon mukaisia parannuskeinoja. Keinot tepsisivät myös useimpiin muihin rannikon jokiin, ja siksi tällaisella hankkeella olisi laajempaakin merkitystä koko Itämerelle.

Vantaanjoki-hankkeeseen vihreät haluavat haastaa mukaan kaikki valuma-alueen kunnat Helsingis-tä Riihimäelle, maaseutuviran-omaiset, vesilaitokset, lentoaseman, alueen maanviljelijät sekä erilaiset kansalaisjärjestöt ja muut toimijat. Rahoitustukea on mahdollista hakea valtiolta ja EU:lta. Projektin luon-teva vetäjä on Vantaan kaupunki.

Vedenlaatu on mahdollista saada hyvälle tolalle jo viidessä vuodes-sa. Joen varteen voidaan rakentaa kansalaisten iloksi uima-, onki- ja nuotiopaikkoja; erityisen suuri merkitys tällä on vähävesistöisessä Vantaan kaupungissa.

Vantaan kaupunki. Vantaan vihreät haluavat, että haasteeseen tartutaan: Terve ja hyväkuntoinen joki parantaa vantaalaisten elämän-laatua.

Viherkehää uhkaavat monet ra-kennushankkeet. Helsinki suunnit-telee Östersundomiin suurta lähiötä Viherkehän viheryhteyksistä ja Natura-alueista välittämättä.

Yhteyksiä katkovat myös monet moottoritiet ja radat. Vantaan vih-reiden tavoitteena on ajan mittaan poistaa näitä esteitä ja uhkia hyvän kaupunkisuunnittelun ja viheryh-teyksiä vahvistavien toimien avulla. Tällaisia toimia voivat olla yli- ja alikulkujen rakentaminen, luonnon ennallistaminen ja retkeilyreittien hyvä suunnittelu.

Viherkehä on eurooppalaisit-tainkin poikkeuksellisen arvokas luontokokonaisuus. Vantaan Vih-reät toimivat kaikin tavoin sen säi-lyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

�

VANTAANJOKI KUNTOON!�

Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista.

Helsingin valtuusto on hyväksynyt päätöksen, jonka mukaan puolet sen päiväkotien ruuasta tulee olla luomua vuoteen 2015 mennessä. Vihreät saivat saman päätöksen läpi Vantaalla pari vuotta sitten, mutta se on murentunut budjetti-leikkauksissa. Nyt tilanne Vantaalla on se, että päiväkotilapset saavat luomu-puuroa kolmena aamuna viikossa.

Ruuanlaatu on huonontunut Vantaan kouluissa ja päiväko-deissa viime vuosina. Aterioiden yksikköhintaa ei ole nostettu vuosiin, vaikka elintarvikkeisiin liittyvät kustannukset ovat kas-vaneet.

Säästäminen on johtanut ruokalistojen pelkistämiseen siinä määrin, että ruuan laadusta kärsivät lapset niin kouluissa kuin päiväkodeissakin. Joillekin koululaisista kyse on päivän aino-asta lämpimästä ruuasta.

Luomun ei tarvitse olla kalliimpaa kuin muun ruuan. Ruoka-listat tulee Vantaan Vihreiden mielestä miettiä uudestaan niin, että niistä saadaan monipuolisia ja edullisia ja samalla hyödyn-netään luomun hyvät ominaisuudet.

”Lapset ovat arvokkaampaa kuin mikään muu kaupungis-samme, sillä tulevaisuus on lasten. Siksi vihreät tahtovat heille laadukasta ruokaa”, toteaa lastentarhanopettaja ja valtuutettu Sini Alén.

Vantaalle valvontaeläinlääkäri

Lapsille luomua

Jaana Huhtakaupunginvaltuutettu

Silvo Kaasalainenkunnallispolitiikan dosentti

Jari Robsonvartija

Hyvä ja mielekäs harrastus tuo elämään sisältöä niin lap-sille, nuorille kuin aikuisillekin. Lapsilla ja nuorilla harras-tus voi myös toimia syrjäytymistä ehkäisevästi.

Jos koulu ei lapselle maistu tai ko-tona ei saa tarpeeksi tukea, voi har-rastus tuoda tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Se voi myös tarjota välittävän aikuisen pitkäjänteistä tukea.

”Kaikilla tulee olla mahdolli-suus harrastaa haluamiaan asioi-ta,” sanoo vihreä ehdokas Timo Tuomaala. ”Ei pidä painottaa pelkästään kilpaurheilua, vaan myös omaksi ilokseen harrastaville on tarjottava mahdollisuuksia.”

Vantaalla on paljon harrastus-vaihtoehtoja, mutta tällä hetkellä niiden maksut ovat lähes poikkeuk-setta kalliita, olipa kyse sitten lii-kunta- tai taideharrastuksesta. Raha-tilanne saati kieli- tai kulttuuritausta eivät saisi olla esteenä. ”Kustan-nukset ovat useissa lajeissa järjet-tömät. Lasten ja nuorten syrjäyty-mistä voidaan ehkäista tarjoamalla mielekkäitä harrastemahdollisuuk-sia myös muuten kuin armottoman kilpailuhenkisessä ilmapiirissä”, Tuomaala korostaa.

Joka toinen lapsi tai nuori ei har-rasta tutkimusten mukaan liikuntaa. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia: nuorten ylipaino sekä tuki- ja liikun-taelinsairaudet lisääntyvät ja psyyk-kinen terveys kärsii. Yhteisölliset, monipuoliset liikuntaelämykset ke-hittävät sosiaalisia taitoja ja lisäävät jaksamista. Tässä yhteiskunnan on kannettava oma kortensa kekoon. Vantaan kaupungilla on velvolli-suus tarjota lapsille ja nuorille kaik-ki mahdollinen tuki monipuoliseen liikuntaan.

Myös koulujen tulisi rohkais-ta nuoria aktiivisesti harrastusten pariin. Liikkuva koulu -hankkeen tavoitteena on lisätä koululaisten liikuntaa koulupäivän aikana ja nivoa liikunta mukaan välitunteihin sekä myös oppitunteihin. Vantaan kaupungin hankkeen pilottikouluna toimi 2010–2012 Myyrmäessä si-jaitseva Uomarinteen alakoulu.

Kokeile Liikuntaa -tapahtumaan osallistuvat kaikki Länsi-Vantaan alakoulut ja noin 20 seuraa sekä lajiliittoa. Idea on, että alueen kou-lulaiset tutustuvat asuinalueellaan toimiviin seuroihin ja niiden lajikir-joon sekä Myyrmäen seudun eri lii-kuntapaikkoihin. Lähes tuhat lasta

pääsee kokeilemaan päivän aikana yhteensä neljää eri lajia. Palaute on ollut positiivista ja tapahtuma on jo vakinaistunut osaksi paikallista lii-kuntakulttuuria.

Onnistumisiin lukeutuu myös terveydenhoitajayhteistyö, joka toimii Uomarinteellä loistavas-ti. Terveydenhoitaja ohjaa lap-sia mukaan kerhojen toimintaan sekä jakaa neuvoja liikuntaan ja terveyteen liittyvissä asioissa.

Ei ole mikään ihme, että nuoret tappavat aikaa leikkipuistoissa ja päiväkotien sekä kauppojen pihoil-la. Vantaa kun ei juuri tarjoa heille vaihtoehtoja.

Helsingissä on parikymmentä skeittipuistoa ja sisähallia, kun taas Vantaalla niitä on vain yhdek-sän. Kun harrastukselle osoitetut tilat puuttuvat, skeittarit etsiytyvät ei-kenenkään-maalle, esimerkiksi parkkihalleihin, kuten Korson Lu-mossa.

Vantaalle oltiin suunnittelemas-sa neljää uutta skeittipuistoa, mutta säästölinjan takia hankkeet ollaan jäädyttämässä.

”Arvostetaan nuoria ja kan-nustetaan heitä tervehenkiseen ja liikunnalliseen elämään. Sen voi tehdä vain muutamaan uuteen skeit-tipaikkaan satsaamalla”, sanoo vih-reä ehdokas Christina Lindblad.

LISÄÄ SKEITTIPuISTOJA

VELMuTALO SÄILYTETTÄVÄ

Velmutalo on Tikkurilan Koisotiellä sijaitseva Vantaan elävän musiikin yhdistyksen eli Velmun harjoit-telutila. Talo on toiminut Velmun käytössä jo 1970-luvulta lähtien, ja siitä on tullut tärkeä harjoittelu- ja kohtaamispaikka vantaalaisille bän-deille.

Nyt Vantaan kaupunginval-tuusto on kirjannut velkaohjelmaan talon myymisen. Toiminta talossa loppuisi siihen. Harjoittelutilan li-säksi suosittu jokakesäinen ilmais-festivaali Koisorock ei löytäisi enää paikkaa.

Vapaa-ajan- ja asukaspalvelu-lautakunnan jäsen Anssi Aura puo-lustaa talon toimintaa.

”Sen merkitys kaikille käyt-täjille ja koisorockilaisille on jo pelkästään symbolisesti merkit-tävä.”

Aura pitää tärkeänä, että kunta tarjoaa monipuolisia ja edullisia harrastusmahdollisuuksia kaikille.

”Päättäjien pitää huolehtia, että järjestöillä on käytössään hyvät tilat ja resurssit. Näen tämän panostuk-sena ihmisten hyvinvointiin”, Aura toteaa.

��

JÄrJESTÖT LuOVAT YHTEISÖLLISYYTTÄ

VAPAAEHTOISTYÖ PÄIHITTÄÄ rAHA-AVun

Järjestöjen ja kunnan aktiivinen vuoropuhelu on tärkeää lähidemokratiaa ja järjestöjen vapaaehtoiset tärkeä voimavara.

Eri-ikäiset kuntalaiset kehittävät järjestöissä monipuolista harrastus-toimintaa ja auttamistyötä yhdessä kaupungin henkilökunnan kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat myös luon-nollinen väylä kehittää ja toteuttaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys puolestaan tuottaa turvallisuutta ja naapurista välit-tämisen kulttuuria.

Yhteistyössä kunnan kanssa järjestöt voivat toteuttaa hankkeita, jotka synnyttävät työpaikkoja. Hy-vänä esimerkkinä ovat työllisyyteen ja yhteiskunnallisen eriarvoistumi-

”Kun pääsen itse tekemään va-paaehtoistyötä ja näen sen tulok-set, minulla on aivan eri olo kuin jos olisin antanut yhden, sata tai tuhat euroa. Itse tehty työ tuntuu arvokkaalta”, kertoo Vihreiden eh-dokas Markku Gröndahl. Hän on tehnyt viitisen vuotta vapaa-ehtoistyötä nuorten ja vanhusten parissa Helsinki Missiossa.

Kun suuret ikäluokat jäävät eläk-keelle, monet heistä haluavat olla hyödyksi ja auttaa muita. Kysyntä vapaaehtoistyöpaikoista lisääntyy,

sen ehkäisemiseen pyrkivät hank-keet. Vantaalla on jo toteutettu tun-nustusta saaneita hankkeita, joiden toimintamallia voidaan hyödyntää ja edelleen kehittää.

”Kaupunki voisi esimerkiksi pe-rustaa starttirahaston, josta pienetkin yhdistykset voisivat hakea rahaa hankkeille. Hankkeet mahdollista-vat uudenlaisen ruohonjuuritason yhteistyön järjestöjen ja kunnan vä-lille”, toteaa vihreä kunnallisvaali-ehdokas, yhteisöpedagogi Hannele Lilja.

jolloin auttajien ja avun tarvitsi-joiden yhteen saattamiseen pitää panostaa nykyistä enemmän.Myös kunta voi olla tässä aktiivinen.

Gröndahl uskoo, että vapaa-ehtoistyön tarve tulee kasvamaan. ”Yksinäisyyden poistaminen on tärkeintä,” kertoo Gröndahl. ”Raha ei ratkaise yksinäisyyttä, vaan kah-den ihmisen välinen vuorovaikutus. Yksinäisyyttä on niin monenlaista, eikä sen olemusta tajua, ennen kuin se osuu omalle kohdalle.”

Havu Laakso (kuvassa) haluaisi harrastaa jotain joukkuelajia, mutta ei aloittelijana sovi ryhmiin. Seurojen teini-ikäiset ovat usein jo kilpatasolla. Vihreät haluavat, että myös teini-iässä voi aloittaa har-rastuksen alusta.

,

Elävä lähiö on elämänlaatuaVihreät haluavat vahvistaa lähiöiden elinvoimaa. Viihtyisä, toimiva ja asukkaita palveleva ympäristö lisää hyvinvointia ja arjen laadukkuutta.

”Viihtyisä lähiö palvelee asuk-kaitaan. Alueen on tarjottava laadukkaat julkiset palvelut ja har-rastusmahdollisuudet sekä siistejä ruokaravintoloita”, Vihreiden kun-nallisvaaliehdokas Hanna Temmes painottaa.

Temmeksen mielestä on myös tärkeää, että talojen julkisivuista ja pihoista huolehditaan asiallisesti.

”Autonraadot pois ja kalusteet kuntoon!”

Hyvin suunnitellut puistoalueet virkistävät silmää kaikkina vuoden-aikoina, ja niitä tulee suunnitella lisää. Ne ovat sitä arjen laatua.

”Tärkeää on myös, että työ-matkaliikenne hoituu sujuvasti, hy-vin suunniteltujen ja toimivien reit-tien avulla”, hän tähdentää.

Ehdokas Jarkko Pietikäinen haluaa kiinnittää huomiota siihen, että lähipalvelut säilyvät kaikkien ulottuvilla.

”Nykytrendi on, että pienem-mistä lähiöistä lopetetaan viimeiset-kin palvelut, ja kaikki keskitetään suuriin kauppakeskuksiin.”

Pietikäistä huolettaa, että palve-lujen kurjistuminen toimii helposti itseään vahvistavan ketjureaktion tavoin.

”Kioskin tai lähikaupan lopet-taessa menee usein asiamiesposti-kin. Lopulta mitään palveluja ei enää ole kävelymatkan päässä. Tämä haittaa erityisen paljon iäkkäitä, mutta kyllä jokaisen elämää mut-kistaa tarpeettomasti, jos palvelu-jen perässä pitää matkustaa pitkiä matkoja”, hän sanoo.

Kaavoituksella ihmisen mittainen kaupunkiKaavoitus sanelee, miten kodit, kaupat, työpaikat ja harrastukset sijoittuvat ja miten niiden välillä liikutaan. Asuinympäristö vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämänlaatuun enemmän kuin mikään muu.

Uusien alueiden suunnittelussa on vihreiden mielestä turvattava viihty-isä, ekologinen, turvallinen, tasa-ar-voinen ja esteetön ympäristö.

Energiatehokkaat ja ekologiset valinnat vaikuttavat suuresti ilmas-tonmuutoksen torjumiseen. Raken-taminen ja asuminen kuluttavat 40 prosenttia koko energiankulutuk-sestamme ja tuottavat saman verran kasvihuonekaasupäästöistämme. Kunnallisvaalit ovat aina myös il-mastovaalit.

Hyvä vihreä kaupunki tarjoaa asukkaille monenlaisia mahdol-lisuuksia asumiseen. Kaupungissa on tarjolla edullisia vuokra-asun-toja, ja erilaisia asumismuotoja kaavoitetaan lähelle toisiaan. Uu-

det alueet kaavoitetaan valmiiden, toimivien joukkoliikenneyhteyk-sien varrelle tai luodaan uudet yhteydet. Uusille alueille on myös mahdollista luoda helposti hyvät kävely- ja pyöräteiden verkostot.

Rakennetun ympäristön lisäksi on oleellista muistaa viheralueiden ja lähiluonnon merkitys – hyvä kau-punki on aina myös vihreä.

Joukkoliikenne kuntoon”Junaradan vaikutusalueen ulko-puolella Vantaa on Espoon kaltainen autokaupunki”, toteaa Vihreiden ehdokas, liikennesuunnittelun kon-sultti Max Mannola.

Joukkoliikenteen rahoitus on Vantaalla alhaisemmalla tasolla kuin naapurikaupungeissa. “Tästä tasosta se ei missään tapauksessa saisi enää laskea, jotta bussilin-jasto säilyisi vaihtoehtona auton käytölle”, Mannola jatkaa.

Ruuhkat hidastavat bussiliiken-nettä. Kun joukkoliikenne huono-nee, ihmiset siirtyvät yksityisautoi-luun ja ruuhkat pahenevat. Lopulta

myös autoilijat kärsivät. Joukkolii-kenteen tukeminen on siis vahvasti myös autoilijoiden intressi.

”Jos halutaan, että joukkolii-kenne on houkuttelevaa, bussien on kuljettava riittävän tiheästi”, sanoo kaupunginvaltuutettu Hanna Val-tanen. ”Kuljen työmatkani bus-silla, joka joutuu jopa ohittamaan pysäkkejä, koska kyytiin ei enää mahdu lisää matkustajia. Busseja on oltava riittävästi, jotta matkusta-jat voivat luottaa pääsevänsä kyy-tiin joka pysäkiltä.”

�0 ��

Marja-Vantaa – koti Kehäradan varrellaMarja-Vantaasta on tulossa pääkaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alue.

Marja-Vantaasta tulee kotikau-punki noin 30 000 asukkaalle, ja alueelle syntyy potentiaali lähes yhtä monelle työpaikalle. Alueen rakentaminen alkaa vuoden 2013 alkupuolella.

Marja-Vantaa-projektissa on sat-sattu ekologisesti kestävään kau-punkisuunnitteluun. Tämä näkyy suunnitelmissa muun muassa kestävinä rakennusmateriaaleina, hulevesien hallintana, aurinkopa-neeleina, viherkattoina sekä koko alueen kattavina kevyen liikenteen reitteinä. Marja-Vantaa on hyvä esi-merkki alueesta, jossa liikkuminen

on suunniteltu järkevästi. Alue si-joittuu tulevan Kehäradan varrelle, joten sinne pääsee kätevästi julki-silla kulkuneuvoilla. Lisäksi se on suunniteltu kävely- ja pyöräily- ystävälliseksi.

Asuntomessut järjestetään Mar-ja-Vantaalla vuonna 2015. Sinne suunnitellaan muun muassa asuin-kerrostaloa kierrätettävistä raken-nusmateriaaleista.

Rakentamisen laadusta ja ym-päristönäkökohdista on pidettävä huolta koko projektin ajan. Alueella tulee panostaa puurakentamiseen,

jotta rakentamisen ympäristövaiku-tuksia saadaan vähennettyä. Näin Marja-Vantaasta tulee laadukas ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen mallialue. Tontin-myyntituloilla ja rakennusoikeuk-sien myynnillä kustannuksia voi-daan kattaa moninkertaisesti. Uudet asukkaat tuovat myös kaupungille verotuloja.

Vantaan Vihreiden mielestä Marja-Vantaalla on kaikki mahdol-lisuudet muodostua suunnitellun kaltaiseksi, aidosti kestäväksi ja hy-väksi asuinalueeksi.

Olen avoliitossa ja luonteeltani huumorintajuinen, mutta hyvä kuuntelija. Olen eläinrakas, mutta olen aina ollut enemmän koiraihminen. Meillä on 2-vuotias sekarotuinen Roosa-koira, joten ulkoilua riittää. Harrastan myös kutomista ja uintia. Mottoni on: hiljaa hyvä tulee ja huumorilla selviää melkein tilanteesta kuin tilanteesta.

261 Leena Ahllund

49, merkonomi, Simonkylä

Asiat, joista eniten olen ollut kiin-nostunut valtuustossa ja joiden vuoksi teen työtä, ovat syrjäyty-misen ehkäisy, lasten, nuorten ja ikäihmisten elämä ja ihmisarvo, luonnonsuojelu ja kulttuuri. En hyväksy Vantaan velkaohjel-maa, jossa leikataan heikoim-milta. Laadukas, elämäniloinen päivähoito ja koulutus takaavat elinvoimaisen Vantaan.

262 SiniAlen

55, lastentarhan-opettaja, kaupungin-valtuutettu, Koivukylä

Entinen tuleva insinööri, jonka markkinointi ja viestintä vei-vät mukanaan. Työkekomusta karttunut teknologia-alalta sekä palvelualoilta. Tällä hetkellä työskentelen invataksin kuljet-tajana samalla kun käynnistelen omaa yritystäni. Kahden pienen lapsen isä ja nykyisellään yhden koiran kävelyttäjä. Paljasjalkainen vantaalainen.

263 Karri Anttila

36, taksinkuljettaja, viestintäyrittäjä, Pakkala

Olen savonlinnalaissyntyinen taiteen maisteri, pätkätyöläinen, feministi sekä luovuuden ja moni-kulttuurisuuden puolestapuhuja. Hyvässä kunnassa näkyy ja tun-tuu ihmisen mittakaava: lapsen, nuoren, aikuisen, työtätekevän, työttömän, vanhan, terveen, sairaan, sosiaalisen ja yksinäisen. Hyvinvointi kuntaan luodaan eritoten tahdolla.

264 Pippa Aula

32, kuvataideopettaja, Aviapolis

Olen syntyperäinen vantaalainen. Mielestäni kunnan tärkein tehtä-vä on tarjota laadukkaat perus-palvelut kaikille. Haluan varmis-taa, että se toteutuu Vantaalla. Sydäntäni lähellä ovat perheiden ja nuorten hyvinvointi, liikunta, musiikki ja muu harrastustoimin-ta. Haluan olla valtuutettu, joka ottaa selvää asioista ja kuuntelee kaikenlaisia ihmisiä.

265 Anssi Aura

29, yo-merkonomi, myyntipäällikkö, Tikkurila

Ajan lasten ja nuorten etuja. Olen sijaistanut päiväkodeissa, joten tiedän mikä on Vantaan päiväko-tien tilanne. Pääsin kirkollisvaa-leissa isolla henkilökohtaisellaäänimäärällä seurakuntaneuvos-toon ja kirkkovaltuustoon. Har-rastan boffausta, jousiammuntaa, moottoripyöräilyä, arkeologiaa ja käsitöitä.

266 Ansu Balac

20, insinööriopiskelija, kirkkovaltuutettu, Martinlaakso

Olen 55 vuotias, kielenkääntäjä ja hallinnonsihteeri, 5 lapsen isä, Korsosta, jossa olen asunut vuodesta 1976. Korson-aluetoi-mikunnan jäsen, toimin myös nuorisoyhdistyksen puheenjohta-jana ja vapaaehtoistyöntekijänä. Ehdokkaana olen toista kertaa kunnallisvaaleissa, Vantaan Vih-reiden listalla.

267 Luis Campos

55, hallinnollinen sihteeri, kielenkääntä-jä, Korso

Olen kotoisin Marokosta ja asu-nut Suomessa 16 vuotta. Minulle tärkeimpiä ovat ihmistä lähellä olevat, perheiden, naisten ja van-husten asiat ja suvaitsevaisuus. Koulujen opetusryhmien koko on nykyään liian suuri. Opettajien energia ei riitä antamaan riittävän hyvää opetusta ja läheisyyttä. Kouluruuan laatu ja terveellisyys on myös taattava.

268 Samira Chakir

42, bachelor of laws, Asola

Olen Vantaan Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden puheenjohtaja. Tavoitteeni on saada kaupunki, joka kuulee lapsen ja nuoren hädän, ja varmistaa turvallisen ja tasapainoisen kasvun. Kaupungin, joka kohtelee iäkkäitä ihmisiä täysivaltaisina kansalaisina. Sekä kaupungin, joka ottaa huomioon luonnon ja eläinten monimuotoi-suuden.

269 Riina Fågel

29, opiskelija, YTK, Pähkinärinne

Länsi-Vantaan vihreiden vpj. Mainosalan konkari. Toiminut ravin-tola- ja elintarvikealan myynnissä ja markkinoinnissa sekä alan yhdis-tysten hallituksissa. Yksityisyrittäjä, työsuojeluvaltuutettu, vapaaeh-toistyöntekijä ja kokemuskoulut-taja Helsinki Mission seniori- ja nuorisotoiminnassa. Juniorifutiksen jj. mm. VJS ja FinnPa. Senioreiden, nuorten ja omaishoitajien asialla.

270 Markku Gröndahl

62, projektipäällikkö, eläkeläinen, Hämevaara

Olen vantaanlaaksolainen esimiestehtävissä toimiva sairaanhoitaja. Sairaanhoitajana olen kiinnostunut vantaalaisten terveyspalveluista sekä niiden saatavuudesta ja riittävyydestä.Harrastuksiini kuuluu lenkkeily ja kisaaminen kahden kääpiösnaut-serini kanssa.

271 Aija Hakola

52, sairaanhoitaja, Vantaanlaakso

Olen sanavalmis ja kiinnostu-nut yhteiskunnallisista asioista. Ajan ihmisten yhteisiä asioita, kuinka kaikilla on oma roolinsa yhteiskunnassa. Kaikilla on samat oikeudet, eikä ketään saa yksin jättää. Eläinten kohtelu ja oikeu-det ovat minulle tärkeää. Olen urheilullinen. Ja: Energiatehok-kuus; ei ydinvoimalle. Opiskelen av-tuotantoa.

272 Jarmo Haverinen

34, opiskelija, Varisto

Mukana Vantaan vihreiden toi-minnassa vuodesta 1984 alkaen.Pitkä kokemus lautakuntatyös-kentelystä.

273 Rauno Heikkilä

73, lvi-teknikko (eläkkeellä), Linnainen

Olen kolmilapsisen perheen äiti, aktiivinen toimija ja ollut mukana eri yhdistyksissä sekä opiske-lijatoiminnassa. Työskentelen ammattiliitossa, nyt olen perhe-vapaalla. Olen tarmokas tekijä, pidän lupaukseni ja haluan antaa panokseni Vantaan tulevaisuuden hyväksi. Erityisen lähellä sydäntäni on lasten ja nuorten hyvinvointi.www.johannahristov.com

274 Johanna Hristov

33, äiti, asiamies, metsänhoitaja, Viertola

Olen kahden koululaisen ja yhden päiväkoti-ikäisen äiti ja kotoisin Pohjanmaalta. Tärkeintä on mah-dollistaa toimiva, järkivihreä arki ja sen takaama hyvinvointi. Asioista on keskusteltava kaupunkilaisten kanssa. Valtuutetun on tärkeä osa-ta kuunnella, jotta pystyy ajamaan yhteisiksi koettuja intressejä pel-kästään omien näkemysten sijaan.www.jaanahuhta.com

275 Jaana Huhta

38, suunnittelija, kaupungin- valtuutettu, Pakkala

Esteettömyyden asiantuntija. Omakohtaista kokemusta pyö-rätuolilla liikkumisesta. Vantaalla on ihan liikaa portaita ja korkeita kynnyksiä.

276Liisa Huttunen

57, sihteeri, eläkkeellä, Tikkurila

Opiskelen Vantaalla kansainvälis-tä liiketaloutta. Olen myös ollut aktiivisesti mukana Euroopan Nuorisoparlamentin toiminnassa. Tästä johtuen mielestäni tärkeim-mät asiat, joihin Suomessa ja Vantaalla täytyy keskittyä, ovat talous, koulutus ja myös kansain-välisten vaikuttimien ymmärrys ja hallinta.

277 Erasmus Häggblom

19, opiskelija, Pakkala

Tahtoisin kehittää Vantaata sellaiseksi paikaksi, missä olisi mukava elää niin arkena kuin vapaa-aikanakin. Vaivaton liikkuvuus, toisista huolenpito ja kaunis, terve ympäristö ovat minun ihannekaupunkini tärkeitä ominaisuuksia.

278 Ida Häggblom

19, tekstiiliartesaa-niopiskelija, Pakkala

Vantaa tarvitsee rohkeita päät-täjiä. Liikaa ei pidä säästää vaan peruspalvelut on turvattava!Päivätyöni lisäksi olen ennen kaikkea kahden lapseni omaishoi-taja. Toimin myös partionjohta-jana. Olen opetuslautakunnan jäsen. Haluan jatkossakin olla kehittämässä kotikaupunkiani hyväksi paikaksi elää.

279 Laura Häggblom

45, kätilö, barn- morska, omaishoitaja, Pakkala

Olen työskennellyt rahoitusalla melkein kymmenen vuotta erilai-sissa rooleissa. Kauppatieteiden opinnot aloitin Leedsin Metropo-litanin yliopistossa, joita jatkoin Jyväskylän yliopistossa, valmis-tuen kauppatieteiden maisteriksi 2010.Olen kahden pojan äiti ja harrastan lenkkeilyä sekä pianon soittoa.

280 Kristiina Ilvonen

34, projektipäällikkö, ekonomi, Ylästö

Työskentelen Suomen ympäristö-keskuksessa vesistöjen kunnos-tuksen alalla. Kiinnostuksenani on Vantaan purojen suojelu ja kunnostaminen taimenten elin-alueiksi. Haluan edistää Vantaan viheralueiden monipuolistamista ja Vantaan hulevesiohjelman to-teutusta kaikessa kaavoituksessa, mihin ammattitaustani antaa edellytyksiä.

281 Jukka Jormola

62, maisema- arkkitehti, Vallinoja

Minulla on kaksi aikuista lasta ja kaksi suloista lastenlasta. Työskentelen Uudenmaan liitossa tutkijana. Harrastan hiihtoa, uintia ja lavatanssia sekä kesäisin mökkeilyä. Olen kuulunut vih-reisiin lähes 30 vuotta ja pidän edelleen vihreiden tavoitteita ja saavutuksia parhaina varsinkin ympäristöasioissa.

282 Juhani Joutsenlahti

63, sosionomi, tutkija, Hiekkaharju

Olen 54-vuotias erityisopettaja, yrittäjä ja Vihreän liiton varapu-heenjohtaja, entinen kansan-edustaja ja taksikuski Keimolasta, valtuutettu 93-07. Painopisteeni ovat luonnonsuojelu (erit. Van-taanjoki), peruskoulu ja työllisyys sekä talous, joka pitää terveh-dyttää niin, ettei synny ongelmia tulevina vuosina. www.timojuurikkala.net

283 Timo Juurikkala

54, erityisopettaja, yrittäjä, Keimola

Olen Tilakeskuksen lautakunnan jäsen. Luottamustoimia Vantaan Vihreissä vuodesta 2004. Korso-Koivukylän Vihreiden jäsen ja JHL:n vihreiden hallituksen jäsen.

284 Jari Jyrkänkoski

51, keittiömestari, kokki, Koivukylä

Haluan puolustaa heikompi-osaisia ja mielenterveyspotilaita jatkuvia säästöjä ja leikkauksia vastaan. Olen yli 40-vuotias jo pitkään Vantaalla elänyt maalai-nen, josta on kehittynyt varteen-otettava kaupunkilainen ajamaan kaupunkilaisten asioita.

285 Sari Järveläinen

43, diplomi-insinööri (tietotekniikka), Myyrmäki

Minun Unelma-Vantaalla pärjää kaikki, jotkut paremmin kuin toiset, mutta huonosti ei kukaan.

Pitkä kokemus ympäristö- ja maankäyttöpolitiikasta.

Lapsissa on tulevaisuus, heihin kannattaa panostaa.

286 Kimmo Jääskeläinen

50, FM, biologi, Havukoski

Kunnallishallinnon ja -talouden asiantuntija, Suomen Senioriliik-keen jäsen, Virkanimitysruletti -kirjan tekijäTahdon:- turvata senioriasukkaiden

palvelut- korjata Vantaan talouden - mut-

ta en peruspalvelujen kustan-nuksella

- poistaa poliittiset virkanimitykset

287 Silvo Kaasalainen

hallintotieteiden tohtori, kunnallis-politiikan dosentti, Kaivoksela

Soster-lautakunnan ja Koivukylän aluetoimikunnan jäsen. Asolan kylätoimikunnan perustajajä-sen. Lisäksi luottamustehtäviä mm. Suomen Kuluttajaliitossa ja Eteläisen Suomen erityis-opetusyhdistyksessa.Kolme lasta, kolme kanaa ja kissa. Luen, kirjoitan,harrastan kuntoliikuntaa, klassista musiikkia ja matkailua.

288 Pekka Kantola

63, erityisopettaja, eläkeläinen, Asola

Olen reppuselkäinen bussissa kö-röttäjä. Valtuustossa olen ajanut mm. lasten ja nuorten psykiatrian resursointia, terveydenhuollonennaltaehkäisyä, vanhustenhuol-lon laatua ja riittävyyttä, päivä-hoidon resursseja ja vaihtoehtoja, rakentamisen laatua ja hankin-tojen eettisyyttä sekä avointa päätöksentekoa ja päättäjien sidosten julkisuutta.’

289 Sirpa Siru Kauppinen

39, Ympäristötekniikan M.Sc, kaupungin- valtuutettu, Hämeenkylä

Olen työskennellyt pitkään sosi-aaliturvaan ja -palveluihin liittyvis-sä asiantuntijatehtävissä. Olen työpaikkani työsuojeluvaltuu-tettu. Vantaan valtuustossa olin varavaltuutettuna 2005-2008. Pidän tärkeänä voimavarojen suuntaamista ennaltaehkäisevään työhön ja lähidemokratian vahvis-tamista. Olen 19- ja 15-vuotiaiden nuorten äiti.

290 Marjatta Kaurala

50, VTM, asiamies-sosiaalityöntekijä, Kulomäki

Olen valtiotieteiden maisteri, kahden alakoululaisen äiti, joka työskentelee lastensuojelussa Länsi-Vantaalla. Harrastan uintia ja joogaa.

291 Nina Kojo

37, socialarbetare, lastensuojelu, Myyrmäki

Kaupunginvaltuutettu ja tarkas-tuslautakunnan puheenjohtaja - kaupungin hallinnon osaava kehittäjä. Vantaan arviointi-kertomus on voittanut kaksi viimeisintä laatukilpailua Suomen parhaana raporttina. Asianajaja - reilusti oikeudenmu-kaisen lainkäytön huippu ammat-tilainen. Oikeudenmukaisemman Vantaan vahva rakentaja.

292 Hannu Kokko

56, asianajaja, varatuomari, Hiekkaharju

Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, kahden pienen lapsen äiti ja kestävän kehityksen asiantuntija. Val-tuustossa haluan tehdä töitä kestävän talouden, lapsiperhei-den paremman arjen sekä hyvän lähiympäristön hyväksi. Luo-mu- ja lähiruoka, lähimetsät ja toimivat perheiden palvelut ovat minulle tärkeitä.

293 Mika Korkeakangas

35, kiinteistönhoitaja, elektroniikka-asen-taja, Simonkylä

Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, kahden pienen lapsen äiti ja kestävän kehityksen asiantuntija. Val-tuustossa haluan tehdä töitä kestävän talouden, lapsiperhei-den paremman arjen sekä hyvän lähiympäristön hyväksi. Luo-mu- ja lähiruoka, lähimetsät ja toimivat perheiden palvelut ovat minulle tärkeitä.

294 Anniina Kostilainen

34, metsänhoitaja, kaupungin- valtuutettu, Ylästö

Kokenut, mutta herkkäHarrastukset: luomuviljely, taide, käsityöt, kirjoittaminenOlen kansalaisaktivisti ja vihreä yrittäjä Päiväkummusta. Voin syventyä ekologiseen elämän-tapaan ja perehtyä kotikunnan rikkaaseen tarjontaan kestävän kehityksen hengessä. Sydäntäni lähellä ovat luonnon ihmeet ja koulutus

295 Taina Kulusjärvi-Touray

65, eläkeläinen, ekoyrittäjä, Päiväkumpu

Neljän lapsen äitinä näen, että jokaisen askel koulutiellä on arvo-kas. Panostamalla opetukseenja kouluruokaan, panostamme tulevaisuuteen. Omaishoitajien jaksamiseen ja tasavertaisuuteenpääkaupunkiseudulle tulee kiinnittää enemmän huomiota. Arvokas vanhuus ei ole itsestään selvyys Vantaalla.

296 Katri Kurki

38, myynti- ja tuotevastaava, omaishoitaja, Ylästö

Olen Vantaan Vihreiden varapu-heenjohtaja, kaupunkisuunnit-telulautakunnan jäsen ja kolmen koululaisen äiti. Minulle ovat tärkeitä yhteisöllisyyttä tukeva kaupunkiympäristö, viheralueet ja toimiva joukkoliikenne. Hyvä kaupunki katsoo tulevaisuuteen, satsaa ennaltaehkäisyyn, arvostaa lapsia, nuoria ja vanhuksia.www.minnakuusela.net

297 Minna Kuusela

44, arkkitehti, tutkija, Tikkurila

For better pathways for successful integration of immigrants and their children into society. Maahanmuuttajissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tehdään asialle jotakin!

298 Anton Kuzyk

31, biofysiikan tutkija, FT, Hiekkaharju

Lasten ja nuorten hyvinvointi on lähellä sydäntäni! Haluan tuoda positiivisuutta politiikkaan ja välittämistä Vantaalle. Luodaan yhdessä turvattu lapsuus, arvos-tettu vanhuus ja hyväksytään erilaisuus. Tehdään Vantaasta kunnon kunta – kulttuurikunta!

299 Sari Laakso

53, varhaisiän musii-kinopettaja, erityis-lastentarhanopettaja, Myyrmäki

Haluan tehdä töitä sen eteen, että kaikki vantaalaiset saavat asua ja elää tasa-arvoisessa, oikeudenmukaisessa ja viihtyi-sässä kaupungissa, jossa palvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja jossa pidetään huolta kaikkein pienimmistäkin! Lisätietoja minusta ja ajatuksistani: http://www.annikalappalainen.net/

300 Annika Lappalainen

32, sosionomi AMK, vastaava palveluoh-jaaja päihdetyössä, Hiekkaharju

Minulle ovat vihreät elämänarvot tärkeitä mm. siksi,että toivon kuudelle lapselleni ja kahdeksalle lapsenlapselleni jäävän maapal-lon, jolla on hyvä elää. Harrastan intohimoisesti monenlaista liikun-taa sekä musiikkia ja kirjallisuutta. Olen ulospäinsuuntautunut , energinen ja positiivinen luonne.Minulla on luottamustoimia kaupungilla ja Tehyssä.

301 Leena Lehmus

62, erikoissairaan-hoitaja, Kulomäki

Olen nuorisotyön ammattilainen ja tehnyt pitkän työuran VantaanKaupungin palveluksessa. Nyt teen työtä järjestössä, jossa työn kuvaani kuuluu työvoimapoliittisen hankkeen johtaminen. Kunnallisen palvelutarjonnan ja lähidemokratian ohella pidän tärkeänä, että Vantaal-la syntyy uudenlaista yrittäjyyttä, kolmannen sektorin työllistämis-mahdollisuuksia unohtamatta.

302 Hannele Lilja

55, yhteisöpedagogi, Hiekkaharju

Asun Myyrmäessä ja olen sitou-tumaton ehdokas kuntavaaleissa.

303 Tuula Lind

(sit.), 44, tradenomi, Myyrmäki

Ei säästetä sellaisesta, mikä palaa moninkertaisena maksuun tulevaisuudessa! Tartutaan lasten ja nuorten ongelmiin sekä hyvinvointierojen kasvuun heti. Kolmen lapsen äitinä tuen kotivanhemmuutta, erityislasten asemaa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Jokaiselle mahdollisuus laadukkaaseen perusopetukseen ja vapaa-ajan toimintaan!

304 Christina Lindblad

33, tradenomi, myyntineuvottelija, Korso

Olen parikymppinen Vantaan opetuslautakunnan varajäsen sekä kansanedustaja Pekka Haaviston eduskunta-avustaja. Haluan tehdä työtä vahvojen peruspalveluiden, laadukkaiden koulujen ja aktiivisten vapaaeh-toisjärjestöjen puolesta. Lähdin ehdolle, koska välinpitämättö-myydelle tarvitaan vaihtoehto.

305 Joel Linnainmäki

kansanedustajan avustaja, Kartanonkoski

Vaaliteemani kunnallisvaaleissa ovat seuraavat : lähipalvelut (lähikauppa/sos.terv.palvelut), syrjätyneet , luonto ja lähidemo-kratia/seutuyhteistyö.

Lisätietoja vaaliteeseistäni : http://vihrea-kari. valokuvausluukas.org/

306 Kari Luukkanen

33, atk-merkonomi, kuljettaja, Myyrmäki

Haluan edistää viisasta liikkumis-ta, kestävää liikenne- ja yhdys-kuntasuunnittelua sekä lähide-mokratiaa ja -palveluja, myös ruotsiksi. Olen aktiivi kirkkomyön-teisissä Armon Vihreissä, jotka tukevat kaupungin yhteistyötä seurakuntien kanssa mm. Kampin kappelin ja vastaavanlaisen toiminnan kautta.

307 Max Mannola

42, DI, liikennesuun-nittelun konsultti, Martinlaakso

Minulle tärkeitä asioita:Sipoonkorven kehittäminen vir-kistysalueena maltillisesti luonnon monimuotoisuus ja arvot huo-mioiden. Pk- seudun julkisen ja yksityisen liikenteen kehittäminen sujuvammaksi. Itsensä työllistävi-en sosiaaliturvan parantaminen. Nuorten ja aikuisten syrjäytymisen ehkäiseminen ja työhyvinvoinnin edistäminen.

308 Markku Marila

59, yrittäjä, luonto- ja elämysohjaaja, Hakunila

Kulttuuria, kirjastoja, urheilua ja ehjiä kouluja, puhdasta lähiruo-kaa ja huolenpitoa naapurista ja kaupungista Arkemme on laadukasta, kun teemme oikeita asioita. Olen kahden lapsen äiti Ruskeasannalta, koiraihminen ja pyöräilijä, jalkapallon ja kirjojen ystävä, ikonimaalari. Kaupunkim-me on hyvä paikka elää: tehdään siitä yhdessä parempi.

309 Nina Maskulin

49, FM, projektisihteeri, Ruskeasanta

Olen opiskeleva, työssä käyvä kahden pienen lapsen äiti. Minulle tärkeitä asioita ovat toimivat terveyspalvelut, lapsiper-heiden palvelut ja syrjäytymisen ennalta ehkäisy.

310 Annukka Mikonranta

26, opiskelija, elintarviketyöntekijä, Kuusikko

Olen kahden pienen tytön äiti, jonka harrastuksiin kuuluu koiran kanssa lenkkeily, vanhojen kiiltokuvien keräily ja kutominen. Minua kiinnostaa eniten lapsi-perheiden - ja vanhusten asiat, Vantaan ulkoilualueiden hoito ja koirien liikuntamahdollisuudet.

336 Jenni Ruutiainen

26, opiskelija, Kuninkaanmäki

Olen asunut koko ikäni Vantaalla. Työurani olen tehnyt lasten, nuor-ten ja perheiden sekä syrjäytynei-den parissa. Ihmisten kohtaami-nen elämän kaikilla tasoilla antaa näkökulmaa päätöksentekoon. Asun Korsossa mieheni ja kissojeni kanssa. Rakastan luonnossa liikku-mista sienestäen ja vaeltaen.http://henkilot.vihreat.fi/eve.ramo/

337 Eve Rämö

29, sosiaalialan ohjaaja, kirkko- valtuutettu, Korso

Olen arkivihreä kolmen lapsen äiti. Toimivat lähiyhteisöt ja moni-puoliset hyvinvointipalvelut ovat minulle tärkeitä. Haluan edistää yhteisöllisyyttä, jotta eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten on hyvä ja turvallinen elää kaupungissa. Vantaan vahvuus ovat moni-kulttuurisuus ja kansainvälisyys, joiden vuoksi viihdyn täällä.

338 Minttu Räty

47, VTM, sosiaalialan opettaja, Hiekkaharju

Aiemmat luottamustoimet:Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy.n hallitus, Rajakylän ja Länsimäen koulujen yhteisen johtokunnan puh.joht., kunnan varavaltuutet-tu, valtuustovaliokunnan jäsen. Vantaan omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry:n puh.joht., Rajakylän pientaloyhdistyksen varapj., Länsimäki-Rajakylän lähiötoimintayhdistyksen pj.

339 Kari Saloranta

(sit.), 58, opettaja, kuvataidelehtori, Rajakylä

Olen 55-vuotias matkailualan merkonomi, elämää ja maita ko-lunnut; kahden kissan ja mieheni muodostaman pikkuperheen emäntä. Olen aina ollut luonnon ja oikeudenmukaisuuden puo-lestapuhuja.Ihmisten ja eläinten hyvinvointi on sydämeni asia.

340 Tarja Suhonen

55, merkonomi, Metsola

Olen lapsiperheen äiti ja lähtöisin Perusta. Tällä hetkellä opiskelen sosionomiksi ammattikorkeakou-lussa. Olen erityisesti kiinnos-tunut sosiaalipalvelujen kehit-tämisestä Vantaalla, jotta kaikki saisivat tarvitsemansa tuen ja pääsisivät mukaan yhteiskuntaan.

341 Ana Tamayo

35, opiskelija, Myyrmäki

Olen kahden pienen tytön isä ja haluan muuttaa Vantaan parem-maksi paikaksi elää. Emme voi vain velkaantua lisää ja samalla kurjistaa kaikkein heikoimmas-sa asemassa olevien elinoloja. Lapsille on tarjottavan laadukasta koulutusta ja hoitoa. Kaupungin byrokratiaa on vähennettävä ja avoimuutta lisättävä.

342 Jari Tarpio

35, vakuutusmate-maatikko., Koivuhaka

Hyvä kaupunkielämä ei perustu yksityisautoiluun, vaan lähipal-veluihin, joita luodaan aktiivi-sissa kaupunkikeskustoissa - ei kauppakeskuksissa. Kulttuurin-harrastajana, sekä luomu- ja lä-hiruoan suosijana haluan nuorille tarjottavan hyvät eväät elämään, ravinnosta ja sivistyksestä tinki-mättä! http://henkilot.vihreat.fi/hanna.temmes/

343 Hanna Temmes

35, tradenomi, MBA, kokki, Hiekkaharju

Olen korsolainen ehdokas kun-tavaaleissa. Ei leikata resursseja kouluilta, perusterveydenhuol-losta eikä vanhuksilta! Säästöjä voidaan synnyttää vähentämällä energiankulutusta julkisissa laitoksissa.

344 Anna Tiensuu

31, opiskelija, restonomi, Korso

Näen, uskon. Harrastukset: urheilu, jalkapallo, matkustaminen, lukeminen ja musiikki. Ymmärrän kulttuurien välisen yhteistyön arvon ja haluan tehdä yhteistyötä eri ryhmien kanssa. Osaan järjestää etnisiä kulttuuri- ja urheilutapahtumia. Periaatteeni on jakaa arvokasta sosiaalista pääomaa.

345 Lamin Touray

36, matkailualan restonomi, Koivukylä

Oulusta alkujaan lähtöisin, Salossa varttunut 3 lapsen isä. Tärkeimmät teemani ovat mie-lenterveyspalveluiden saatavuus, viittomakielisten- ja vammaisten asiat, esteettömyys, lapsiperhei-den palvelut ja julkinen liikenne. Harrastan Brazilian Jiu-Jitsua, chilien kasvatusta, golfia ja valo-kuvausta.http://timon.hommat.info/

346 Timo Tuomaala

36, tietoliikennetek-niikan mekaanikko, IT-tradenomiopiskelija, Askisto

Olen monikulttuurisen perheen äiti, sosionomi- ja MBA-opiskelija. Hyvinvointipalvelujärjestelmän rakennemuutoksessa tarvitaan vaikuttavuuteen eikä tulokseen tähtääviä ratkaisuja! Lyhytnäköi-syydestä sakotetaan tulevaisuu-dessa!

347 Tiia-Marina Tuominen

32, tradenomi, sosionomiopiskelija, Myyrmäki

Olen vihreä opiskeleva per-heenäiti. Lapsille haluan turvata puhtaan luonnon ja turvallisen lapsuuden. Jokaisen tulisi saada tarvitsemaansa apua, tukea ja mahdollisuuksia ilman syrjimistä ja syrjäytymistä. Menneisyyttä arvostaen ja tulevaisuuteen varautuen. www.facebook.com/StiinaTuppurainenVantaa

348 Stiina Tuppurainen

32, arkeologian opiskelija, insinööri, Koivukylä

En ole älykkäin, viisain, suurin tai kaunein, mutta onneksi olen hyvä kuuntelemaan ja kaivamaan tietoa. Toivottavasti pystyn tie-toineni tekemään hyviä päätöksiä sinunkin puolestasi. Oikeudenmu-kaisuus, rehellisyys ja avoimuus ovat minulle tärkeitä arvoja, jotka kuvaavat toimintaani.

349 Marko Tuokko

38, osastosihteeri, Hakunila

Oltuani omaishoitajana ja palkka-työssä vanhusten ja vammaisten parissa sekä seurattuani lasteni ja heidän ikäpolvensa elämää olen vakuuttunut, että on sekä inhimillisempää että myös talou-dellisesti kannattavampaa satsata ongelmien ennaltaehkäisyyn kuin niiden seurausten hoitoon.

350 Helena Tvauri

48, henkilökohtainen avustaja, Myyrmäki

Työskentelen Pelastusarmeijan asumispalvelujen johtajana. Minulla on aiempaa työhistoriaa lastensuojelusta, kunnallisesta päihdehuollosta ja kirkon dia-koniatyöstä. Poliittinen kokemus sisältää savolaista valtuusto- ja lautakuntatyöskentelyä (1993-2006). Perheeseeni kuuluu puoli-so sekä 4v ja 1v lapset. Harrastan sellon soittoa.

351 Eero Untamala

43, diakoni, psykoterapeutti, Koivukylä

Laaja-alaista IT-kokemusta yli 10 vuoden ajalta. Tietohallinto ja IT on merkittävä menoerä kaupun-gille. Samalla se on myös mahdol-listaja ja toimintojen tehostaja. Itse toisin valtuustoon juuri sitä IT-näkemystä ja -osaamista, jon-ka varaan Vantaankin tulevaisuus rakentuu. http://www.facebook.com/Vantaa2012

352 Miikka Vainionpää

38, IT-arkkitehti, Maarinkunnas

Olen chileläissyntyinen lapsiper-heen äiti. Tällä hetkellä työsken-telen postin palveluksessa. Minul-le tärkeintä on laadukas koulutus ja hyvät palvelut lapsiperheille.

353 Pierina Vallet Espejo

42, kääntäjä, Vapaala

Perheessäni on alakouluikäinen tytär, mies ja kaksi kissaa. Hallitsen kimurantit kunnallispoli-tiikan kiemurat. Vantaan kouluasi-at parempaan kuntoon. Ei pakkoautoilua! Joukkoliikenne toimimaan, bussin kyytiin on mah-duttava joka pysäkiltä. Vantaan- ja Keravanjokivarsiin uimapaikkoja ja kävelyteitä. www.facebook.com/hanna.valtanen.5

354 Hanna Valtanen

47, valtiotieteiden maisteri, IT-asiantun-tija, Kartanonkoski

Minä en aio kasvaa isommaksi kuin äänestäjäni. Enkä hakea julkisuut-ta itselleni. Asioilleni kyllä. Olen liikkeellä siksi että pienikin pystyy siihen. Pieni pystyy kaikkeen. Ku-vitellaanpa... jos leivän voisi ostaa lämpimänä omasta korttelista. Jos lääkäri voisi tulla luoksesi kotiin. Jos palvelut olisi taas kotikadullasi... jos koet samanhenkisyyttä voin olla torvesi politiikan sekakuorossa.

355 Marko Varalahti

45, liikennepäällikkö, Asola

Minulle tärkeä vantaalainen arvo on rento ja reilu meininki. Van-taalle mahtuu erilaista porukkaa, niin meitä savolaisia kuin somalia-laisiakin. Ollaan ihmisiksi.Pidetään huolta vanhoista, sillä heitä on joka vuosi enemmän ja enemmän. Jokainen ansaitsee ihmisarvoisen vanhuuden, myös laitoksissa ja varsinkin kotona.

356 Jouni Vauhkonen

53, yhteiskuntatietei-den tohtori

”Lähimmäisenrakkaus kuuluu pää-töksentekoon”, sanoo päiväkumpu-lainen murkun mutsi (medianomi, AMK), joka on liikkeellä asukkaiden ja kotien puolesta. Tulevaisuudelta ei saa varastaa. Turvataan koulu, nuorisotoimi ja perhetyö! Hesy-koi-ra Jani, fustra ja vital development pitävät Anun liikkeessä.http://henkilot.vihreat.fi/anu.vihma/

357 Anu Vihma

47, medianomi (amk), tuottaja, Päiväkumpu

Kunnan kuuluu pitää huolta siellä asuvista ihmisistä, ja ympäristös-tä. Vantaalla aiotaan tehdä sääs-tötoimia, joita minä Vihreä Äiti, en hyväksy! Vaaliteemani ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvoisuus, eläinten rooli kunnassa,kuntapalveluiden säilyttäminen ja luomu. Vaeltaminen, taide, kult-tuuri ja eläinsuojelutyö kuuluvat vapaa-aikaani.

358 Jenni Vihunen

37, eräopas, lähihoitaja, Matari

Rakastan luontoa! Kannatan hankkeita jotka edistävät koh-tuutta luonnonvarojen ja ilmas-ton kuormituksessa ja käytössä sekä hankkeita jotka huomioivat tulevat sukupolvet että heillekin jäisi jotain elämän edellytyksiä: ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä arki. Emme ole perineet maata, vaan lainanneet sen lapsiltamme.

359 Sara Voutilainen

52, kokoonpanija, Jokiniemi

Olen mukana politiikassa pysäyt-tääkseni yhteiskunnan eriarvois-tumisen. Kouluissa on oltava tarpeeksi auttavia käsiä, nuoria on tuettava myös rinnalla kulkien, perheiden on saatava helposti apua sitä tarvitessaan. Velkaoh-jelman lyhytnäköisille säästöille on parempia vaihtoehtoja! Van-taa voi olla yhteisöllinen ja uutta luova! www.riikkaastrand.net

360 Riikka Åstrand

34, luokanopettaja, nuorisotyön projekti-päällikkö, Hiekkaharju

Vaaliteemani ovat lasten ja perheiden hyvinvointi laaja-alaisesti, kirjastot ja lähipalvelut, ekologinen asuminen ja kierrätys. Aion kehittää Vantaata Vihreiden arvojen pohjalta, jotta kaupunki säilyy terveenä; ihmisten elää ja voida hyvin. http://www.facebook.com/home.php#!/sirpa.mikonranta

311 Sirpa Mikonranta

51, kirjastovirkailija, kädentaitojen ohjaaja-opiskelija, Rekola

Olen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Teen töitä päivähoidon suunnittelijana. Aiemmin olen ollut lastentarhan-opettajana eri päiväkodeissa ja ohjaajana lastenkodissa.Olen isä monikulttuurisessa perheessä, johon kuuluu perulainen vaimo sekä 3- ja 8-vuotiaat lapset. Har-rastan liikuntaa ja kulttuuria.www.mikkomakela.fi

312 Mikko Mäkelä

38, KM, päivähoidon suunnittelija, kau-punginvaltuutettu, Myyrmäki

Olen sinivihreä kuntalainen ja uskon kestävän kehityksen tulevaisuuteen liiketoiminnassa ja mitä nopeammin otamme tämän tarkastelukulman mukaan myös kuntatalouteen, sitä nopeammin toivumme myös nykyisestä ta-loustilanteesta. Äänestä minua jo ennakkoon ja vietä varsinainen äänestyspäivä vaikka yhdessä per-heesi kanssa ulkoilusta nauttien.

313 Ari Männikkö

38, avainasiakas- päällikkö, Ylästö

Olen kolmen lapsen isä Korsosta. Asiantuntemukseni ja kiinnostuk-seni kohteet nousevat 22-vuo-tisesta työurastani erityisnuori-sotyönohjaajana Vantaalla sekä Keski-Uudellamaalla. Harrastan liikuntaa ja musiikkia. Arvoihinikuuluvat perusturvallisuus, puh-das luonto ja yhteisvastuu. www.pekan.pic.fi

314 Pekka Nappar

(sit.), 44, erityis-nuorisotyönohjaaja, Vierumäki

Olen lääke-biokemisti Vantaalta. Toimin vapaaehtoisena asian-tuntijana kaivos- ja teollisuus-päästöistä. Lapset, vanhukset ja terveyspalvelut on hoidettava. Leikkaukset energian tuhlauk-seen. Uuden jätteenpolttolaitok-sen päästöt on saatava kuriin. Vantaan ei pidä tuhlata kannatta-mattomaan ydinvoimaan.

315 Jari Natunen

44, biokemisti, tutkimusjohtaja, Kartanonkoski

52 vuotta 53 ikävuodestani Vantaan Ilolassa asuneena monilapsisen perheen isänä tunnen vantaalaisen todellisuu-den haasteet ja mahdollisuu-det. Nyt on olennaista turvata kaupunkilaisten peruspalvelut ja tulevaisuus kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.http://jarmoniinimaki.blogspot.fi

316 Jarmo Niinimäki

53, näyttely- suunnittelija, Ilola

Perheeseeni kuuluu aviomies sekä 5- ja 9-vuotiaat lapset. Toimin opettajana ammatillisessa koulutuksessa sosiaali- ja terve-ysalalla. Harrastuksistani rakkain on laulaminen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on minulle hyvin läheinen teema. Pienillä teoilla ja tuella varhaisvaiheessa voidaan estää ongelmien kasvaminen.

317 Anna-LeenaNikko

38, musiikin ja kasva-tustieteen opettaja, KM, Rekola

Näpit irti koulusta! –liikkeen perustaja, Mikkolan kirjaston puolustaja mm. Mikä on järkevää pitkällä tähtäimellä. Peruspalvelut kunnolla, ei turhia kotkotuksia. Tekoja, ei vain sanoja, kiitos.Opetuslautakunta varajäsen, Korson aluetoimikunta. www.vaulanorrena.com Facebook: Vaula Norrena; vaula.norrena@kolumbus.fi p. 041-5105636.

318 Vaula Norrena

53, pienyrittäjä, VTM, Korso

Asun puolisoni kanssa vanhassa puukoulussa ja työtäni teen potilasjärjestössä. Lapset ovat jo aikuisia. Olen kaupunginhalli-tuksen 2. varapuheenjohtaja ja valtuutettuna jo 20 vuotta sekä matkan varrella useissa luotta-mustoimissa. Vantaan palveluita ei saa kurjistaa kuivaksi rusinaksi!www.sirpapajunen.fi, www.facebook.com/sirpapajunen

319 Sirpa Pajunen

50, toiminnanjoh-taja, sairaanhoitaja, Keimola

Olen kahden alle kouluikäisen po-jan isä, aviomies, kehitysinsinööri sekä isännöitsijä. Työskentelen Steris Finn-Aqualla, lisää työhis-toriastani Linkedin-sivuilla. Minulle tärkeitä asioita ovat yhteisöllisyys ja yhteisvastuu, perheiden ja vanhusten hy-vinvointi, sekä monipuoliset liikunta-, ulkoilu- ja koulutusmah-dollisuudet.

320 Tomi Parviainen

36, kehitysinsinööri, Vaarala

Peruspalvelut tulee turvata kaikil-le. Ennaltaehkäisy on säästöä.Tarvitsemme avointa päätöksen-tekoa, varhaista tiedottamista,kuntalaisten kuulemista ja osallisuutta yhteisiin päätöksiin. Toimin nyt Marjaverkossa, alue-toimikunnassa, kaupunkisuunn.lautakunnassa ja sen kuntatekni-sessä jaoksessa. Tavoitettavissa esim puh 040 592 6185

321 Mervi Peltola

66, järjestelmäasian-tuntija, eläkeläinen, Kivistö,.

Vaaliteemojani ovat Marja-Van-taa, Vantaanjoki, julkinen liikenne sekä koirat ja ympäristö. Olen Länsi-Vantaan Vihreiden puheen-johtaja ja Vantaan Vihreiden ja Vihreän Miesliikkeen hallitusten jäsen. Harrastan luonnossa liikku-mista, valokuvausta sekä agilitya. Jarkko Pietikäinen – Painavan sanan sanojawww.jarkkopietikainen.fi

322 Jarkko Pietikäinen

40, kemisti, laatu- ja ympäristöpäällikkö, Vantaanlaakso

Olen Vantaan hallituksen varajä-sen sekä rakennuslupajaostossa Vantaan kaupunginhallituksen edustaja. ym. Harrastukset: Luonto, ruoka, ja mehiläiset. Nuoret yhteiskuntaan mukaan! Vanhuksia ei jätetä! Heikompi-osaisista on huolehdittava! En ole ihmemies paitsi tarvittaessa!

323 Keijo Pihlström

58, nuoriso-ohjaaja, tuottaja, Tikkurila

Aikaa – välittämistä – oikeuden-mukaisuutta! Työurallani olen paneutunut päihde- ja mielen-terveysongelmiin sekä lasten, vanhusten ja maahanmuuttajien tilanteeseen. Kolmen kouluikäisen äitinä ja selkäleikkauksia läpikäy-neenä olen kokenut Vantaalla paljon. Päätöksenteossa on tärkeä ajatella niitä, jotka eivät itse jaksa yrittää vaikuttaa.

324 Tuuli Pitkänen

48, FT, vanhempi tutkija, Rekola

Olen perheenäiti, opiskelija, kääntäjäyrittäjä, kissa- ja kirjaih-minen. V:sta 2005 olen kuulunut Vantaan historiatoimikuntaan. Valtuustossa pitäisin turvallisen huomisen puolta vastustamalla perusopetuksen lyhytnäköisiä säästöjä, tukemalla vireää vantaa-laista yrittäjyyttä ja turvaamalla lähellä kuntalaista olevaa päätök-sentekoa.

325 Talvikki Puttonen

42, FM, kääntäjä, Rekola

Olen sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Olen tehnyt eh-käisevää päihdetyötä viidentoista vuoden ajan.Olen toiminut Vuo-desta 2006 matalan kynnyksen asumisohjaajana Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä Helsingin Sörnäi-sissä. Tavoitteenani on päästä kunnanvaltuustoon kertomaan kansalaisten toiveita, joita kerään turuilta ja toreilta.

326 Ulla Pyyvaara

55, nuoriso,- päihde ja sosiaalialan ammatti-lainen, Tikkurila

Olen kahden murrosikäisen pojan yksinhuoltaja. Minulle tärkeitä asioita ovat yhden vanhemman perheiden hyvinvointi sekä luonnon suojeleminen. Kaikille lapsille ja nuorille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastustoimin-taan.Koulutuksen ja kouluruokailun määrärahoja ei saa enää pienentää. Kannatan ilmaista joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulle.

327 Taina Raitanen

toimistosihteeri, yksinhuoltaja, Vallinoja

Vantaalla jo vuodesta 1965 lähtien. Teemoina perus- ja lähipalvelut tasapuolisesti kaikille kuntalaisille sekä talous kuntoon vihreillä ja kestävillä arvoilla.

328 Jukka-Pekka Rannisto

47, laivakeittiösuun-nittelija, Korso

Olen punavihreä luonnon ystävä. Haluan vaikuttaa siihen, että asukkaiden vaikutusmahdollisuu-det kaupungin asioihin paran-tuisivat, kaupunki olisi asukkai-densa näköinen, tarvitsevilla olisi mielenterveyspalvelut saatavilla oikeaan aikaan ja siihen, että Vantaa huolehtisi ympäristöstä.juhisranta.net

329 Juhis Ranta

24, yhteisöpedagogi-piskelija, Korso

Palasin Heinolasta pk-seudulle, jotta lapsillani olisi mahdolli-suus valintoihin. Osallisuuden mahdollisuus on tärkeää kaikille. Työ kuntayhtymän lastensuo-jelussa on opettanut kouluun, päivähoitoon, terveydenhuoltoon ym. panostamisen merkityksen perheiden hyvinvoinnin turvaa-misessa. Vihreät arvot ohjaavat hyvää arkea.

330 Minna Remes-Sievänen

43, sosiaalipäällikkö, Hakkila

Olen Vantaan Vihreiden toi-minnanjohtaja ja Tilakeskuksen lautakunnan jäsen. Vapaa-ajallani vaikutan Vantaan pienvesien tilaan. Pyöräilen usein työmatkani Helsinkiin puoluetoimistolle. Yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani on paremmat pyörätiet pääkau-punkiseudulle. Pidän enemmän kivijalkakaupoista kuin kauppa-keskuksista.

331 Tuomas Rinne

34, toiminnanjoh- taja, virtavesiaktiivi, Simonkylä

Olisin valtuustossa järjen äänenä ja taistelisin loppuun asti vähä-varaisimpien puolesta. Pitäisin meidän nykyiset peruspalvelut vähintään nykyisellä tasolla, jotta hyvinvointimme ei tästä lähtisi enää rappeutumaan. Olen kriitti-nen tulevaisuuteen katsova ajat-telija. Blogissani lisää mietteitäni: http://jarirobson.blogspot.fi/

332 Jari Robson

24, vartija, Martinlaakso

Olen äiti & sosiaalialan ammat-tilainen. Pidän tärkeänä jokaisen oikeutta turvalliseen elämään: kotona, koulussa, töissä, palveluissa ja omassa elinympä-ristössä. Hyvällä taloudenpidolla on turvattava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaisiin ja riittäviin palveluihin ja hyvinvoin-tiin. Jokainen on yhtä arvokas.

333 Heidi Rosbäck-Mikkonen

31, sosionomi, väkivaltatyön koordinaattori, Martinlaakso

Olen ympäristökonsultti, yrittäjä sekä yhdyskunta- ja ympäris-tötekniikan diplomi-insinööri. Ympäristöasiat ovat minulle tärkeitä, ja olen erittäin huolissani ilmastonmuutoksen etenemisen seurauksista. Myös lasten ja muidenkin ihmisten hyvinvointi on tärkeää. Olen säästäväinen ja tiedän, miten talousasiat pide-tään kurissa.

334 Suvi Runsten

46, DI, toimitusjohtaja, Vestra

Olen kahden koululaisen äiti ja opettaja. Sydäntäni lähellä ovat kasvatus- ja kulttuuriasiat. Kulttuuri tuo hyvinvointia ihmisen elämään vauvasta vaariin. Sen avulla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä, parantaa ikäihmisten päivittäistä hyvinvointia sekä lisätä yhteisölli-syyttä ja elämän mielekkyyden ko-kemuksia. Kulttuuri luo hyvinvointia ja kuuluu kaikille!

335 Inkeri Ruokonen

(sit.), 54, musiikki- kasvatuksen dosentti, yliopistonlehtori, Jokivarsi

1. Ehkäisee ennalta ja pitää huoltaMielenterveyspalveluiden määrää ja laatua lisätään. Byrokratian vuoksi ihmisiä ei saa käännyttää vastaanoton ovelta pois. Akuutissa hoidon tarpeessa ihmisten tulee päästä välittömästi mielenterveyspalveluiden piiriin.

Vanhusten hoidon laatua parannetaan käyttämällä resursseja oikeisiin asioihin. Työntekijät tekevät koulutustaan vastaavaa työtä ja työntekijöiden hyvinvoin-nista pidetään huolta.

Lastensuojelussa tehostetaan erityisesti ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen perhetyötä.

Syrjäytymistä ehkäistään ajoissa muun muassa aktivoimalla työttömiä ja lisää-mällä maahanmuuttajien kohdennettua kielikoulutusta.

Päihdekuntoutuksen on oltava sitä haluavien saatavilla helposti.

Toimeentulotuen asiakkailla on käytössään aktiivipassi, jolla saa alennuksia muun muassa joukkoliikenteessä sekä virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluissa.

2. Kulkee nopeasti julkisillaJulkisen liikenteen käyttö on helppoa. Syöttöliikenne toimii hyvin ja liityntä-parkista löytyy tilaa autoille ja pyörille.

ruuhkamaksuilla kerätään lisätuloja julkisen liikenteen tason parantamiseen.

Kaupungin halki kulkevat kevyen liikenteen laatukäytävät, jotka pidetään kun-nossa talvellakin.

Pikaraitiotie on rakennettu parantamaan poikittaisliikennettä pääkaupunkiseu-dulla. Se yhdistää kaupungit Espoosta Vantaan kautta Sipooseen.

3. Säästää energiaa omassa toiminnassaanEnergiaremonteilla ja energiatehokkaalla rakentamisella ja käyttötottumusten muutoksilla on saatu kaupungin kiinteistöissä aikaan miljoonien eurojen säästöt vuositasolla.

Kaupungin toiminnassa käytetään vähemmän kuluttavia ajoneuvoja. Myös reittisuunnittelulla ja kuljettajien kouluttamisella saadaan aikaan merkittäviä säästöjä.

4. Toimii avoimesti päätöksenteossaVihreässä kunnassa päätöksenteko ei karkaa ihmisten ulottumattomiin eivätkä hyvät ideat juutu byrokratiaan. Asukkaat ja päätöksentekijät pääsevät vaikut-tamaan jo valmisteluvaiheessa.

Miljoonan asukkaan alueella on asioita, kuten yleistasoinen kaavoitus, asunto-politiikka, joukkoliikenne ja erikoissairaanhoito, joista on päätettävä yhteisesti. nykyisten epädemokraattisten kuntayhtymien sijaan vihreällä metropolialueella asioista päättävät asukkaiden vaaleissa valitsemat päätöksentekijät.

5. On hyvä kasvualusta lapsille ja nuorilleKouluissa ja päiväkodeissa on tarpeeksi henkilökuntaa huomioimaan jokaisen lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet. Kouluavustajien määrästä ei ole säästetty.

nuorten ei anneta syrjäytyä. Etsivään nuorisotyöhön panostetaan ja ammatti-startti- ja kymppiluokkapaikkoja tarjotaan kaikille tarvitseville.

Kaupunki myöntää erityistä tukea kouluille, jotka sijaitsevat alueilla, joissa toimintaedellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla. Tuen tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken.

6. On luova ja vihreä kaupunkiVihreä Vantaa rakentaa esteettömiä ja ekologisia rakennuksia sekä eheitä asuinalueita, joissa palvelut ovat lähellä, ja kävely- ja pyöräteitä kaavoitetaan riittävästi. Puurakentamista edistetään.

Marja-Vantaan kunnianhimoisista suunnitelmista ei lipsuta, vaan siitä tehdään laadukas ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen mallialue.

Siirtolapuutarhat tarjoavat viihtyisää kaupunkia, lyhyen mökkimatkan ja mah-dollisuuden viljellä puutarhaa kodin lähellä. Vihreään kaupunkiin toteutetaan useita uusia mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn.

7. Luo edellytykset aktiiviseen harrastamiseenKaikki, erityisesti lapset, nuoret ja ikäihmiset, pääsevät kulttuuri- tai liikuntahar-rastusten pariin.

ulkoilualueita on kehitetty luovasti: Kuusijärvi toimii porttina Sipoonkorven kansallispuistoon ja Vantaanjoelle on rakennettu uusia uimarantoja sekä onki- ja nuotiopaikkoja, ja jokivarresta löytyy kanoottien vuokrauspiste.

Kaupunginosista löytyy monipuolisia lähiliikuntapaikkoja.

Järjestöillä on tiloja, joissa harjoittaa toimintaansa.

Vihreä Vantaa tarjoaa asukkailleen mahdollisuuksia osallistua kulttuuritapahtu-miin ja tuottaa omaehtoisesti kulttuuria ympäri kaupungin ja Kaupungista löytyy lähikirjastoja.

8. Suojelee luontoaVantaanjoen ja sen sivupurojen veden laatu on hyvä myös taimenen elää. Vih-reässä kaupungissa jätevedenpuhdistamojen vuosittaisista ohijuoksutuksista on päästy eroon, maatalouden kuormitusta on saatu vähenemään ja lentoken-tän glykolipäästöt on saatu kuriin.

Itämeren suojelu alkaa kotikaduilta, joilla ajoittain tulvivat sadevedet ohjataan kosteikkoihin ja imeytetään maahan. Viheralueet ja rakennusten viherkatot vähentävät äkillisten tulvien syntymistä.

Vantaata ympäröi viherkehä, joka ulottuu merenrannasta Sipoonkorven kautta nuuksioon.

Vantaa pitää hyvää huolta luonnonsuojelualueista, ja luonnonmukainen kau-punkimetsien hoito on kiinteä osa kaupungin toimintaa.

9. On hyvä paikka yrittääKaupunki tarjoaa hyvät mahdollisuudet yrittää. Kaikkia yrityksiä kohdellaan tasavertaisesti. Yrityksille tarjotaan avoimet ja pitkäjänteiset pelisäännöt. Kau-punki tarjoaa riittävästi edullisia toiminta-tiloja myös pienyrityksille.

Kilpailutukset paloitellaan pienempiin kokonaisuuksiin niin, että pienillä ja keski-suurilla palveluntarjoajilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä eivätkä kaikki sopimukset karkaa suurille yksiköille. Kilpailutuksessa taataan palveluiden laatu tekemällä riittävät laatukriteerit ja valvomalla niiden toteutusta.

10. On vastuullinen kaupunkiVihreässä kaupungissa hankinnat tehdään kestävästi ja avoimesti. Kaupungin hankintaosaamista kehitetään ja eettisyys ja ekologisuus otetaan osaksi han-kintakriteereitä. Luomun, lähi- ja kasvisruu-an sekä reilun kaupan tuotteiden osuutta lisätään.

Vantaan Energia ei investoi ydinvoimaan vaan uusiutuviin energiamuotoihin.

Vihreän Vantaan talous on suunniteltu vastuullisesti kestävän talouden periaat-teiden mukaisesti. Suunnittelu on pitkäjänteistä. Ongelmia ehkäistään ennal-ta, sillä korjaaminen on paljon kalliimpaa. Vihreät leikkaavat mieluummin ener-giankulutuksesta kuin palveluista.

Vihreä VantaaMuista äänestää!