Kuulo ei uusiudu

2 Työturvallisuuskeskus

Kuulo ei uusiudu

Useimmiten melualtistuksen aiheuttama kuulovamma syntyy hitaasti ja oireettomasti. Melualtistus heikentää kuuloa vähitellen vuosien aikana, ja sen vaurioittama kuulo ei koskaan palaudu – huolehdi siis riittävästä me-luntorjunnasta ja hyvästä kuulonsuojauksesta.

Metallialan laitteita, työkaluja ja melua aiheuttavia työvaiheita: paineilmatyökalut, peltileikkurit, ruuvin-vääntimet, vasarointi, takominen, sahat, hiomakoneet, sorvit, jyrsimet, iskuäänet, polttoleikkaus, liekkitaivutus, hitsaus ja monet muut työt.

Käytä kuulonsuojaimiahttp://www.ttk.fi/toimialat/metalli-_sahko-_ja_elektroniikkateollisuus

Miksi metallialalla pitää kiinnittää riittävästi huomiota meluntorjuntaan?

Kuulo ja näkö ovat tärkeimmät aistimme. Kuulovam-ma heikentää kykyämme hyödyntää puheviestintää ja huonontaa elämämme laatua myös vapaa-ajalla. Metal-liteollisuudessa ja kaivosalalla todettiin vuonna 2011 melusta johtuvia ammattitauteja tai niiden epäilyjä 311 kappaletta. Melusta aiheutuu erilaisia kustannuksia, ku-ten sairauspoissaoloja, kommunikaatiovaikeuksia, tapa-turmariskin lisääntymistä, tuottavuuden heikentymistä jne. Kuulolaite tai muu kuulon apuväline ei koskaan korvaa omaa kuuloa.

Melun vaikutuksia ovat mm. kuulon vaurioi-tuminen, aistien toiminnan häiriöt, viestinnän vai-keutuminen, häiritsevyys, väsyminen, suorituskyvyn heikentyminen ja käyttäytymisen muutokset (hermos-tuneisuus) sekä korvien soiminen eli tinnitus. Varsin monella on korvien soimista. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että nuorista miehistä (kysely 1 054 miestä) noin 10 %:lla oli usein ilmenevää tai jatkuvaa korvien soimista. Kuulovaurio tai korvien soiminen vaikeuttaa viestintää, jolloin puheen ymmärtäminen voi olla vai-keaa, tapaturmavaara lisääntyy ja esimerkiksi radiota soitetaan niin kovaa, että se lisää kuulon vaurioitumi-sen nopeutta. Kuulovammaan liittyy myös usein äänille herkistyminen tai kuultujen äänien säröytyminen.

Meluvamman syntyyn vaikuttavat

➊ melutaso, impulssit, altistumisen kesto sekä kuulon-suojaimien (oikea) käyttö

➋ muu altistuminen vapaa-ajalla ja kotona, tärinä, kuu-loon vaikuttavat kemikaalit

➌ yksilölliset tekijät: verenpaine, kolesteroli, perintö-tekijät, lääkkeet.

altistusaika päivässä, h

alempi toiminta- arvo, dB

ylempi toiminta- arvo, dB

raja-arvo suojaimen sisäpuolella, dB

0,5 92 97 99

1 89 94 96

2 86 91 93

4 83 88 90

8 80 85 87

Melulle päivittäinen altistuminen metallialalla on usein yli alemman toiminta-arvon 80 dB, mutta joissa-kin kohteissa voi altistuminen olla myös yli 85 dB eli ylittää ylemmän toiminta-arvon. Monien työkalujen aiheuttama käyttömelu käyttäjän korvan kohdalla voi hetkellisesti olla jopa yli 100 dB, mutta niitä ei välttä-mättä käytetä jatkuvasti päivittäin tai viikoittain.

Työturvallisuuskeskus 3

Kuulo ei uusiudu

Esimerkkejä mitatuista hetkellisistä melutasoista

kohde tai laite A-äänitaso LA, dB

huipputaso LCpeak, dB

A. koneet ja laitteet

1. kulmahiomakone 105–115

2. kuonahakku 110–125 130–135

3. mutterinväännin 100–110 120–130

4. MIG-hitsaus, teräs 150 A 90 120–130

5. Vasarat ja lekat 145–150

6. metalliesineen heitto roskalaatikkoon

137

7. paineilman puhallus pistoolilla, käyttäjä

106

B. kohteet

8. taustamelu hitsaushallissa 79

9. taustamelu tilan keskellä 77

10. hallien ilmanvaihto - ilmanvaihto päällä 75 - ilmanvaihto pois päältä 72

11. kompressorihuone 94 98

Melun laatu vaikuttaa vammojen syntymiseen: tasainen melu, impulssimelu, ilmastointimelu, paine-ilmamelu. Meluimpulssit aiheuttavat usein korvien soimista.

Torjunnan keinot

1. oma asenne

2. vähämeluiset laitteet

3. akustinen ympäristö

4. johtaminen ja ohjeet

5. meluntorjuntaohjelma

6. suojainten käyttö

Meluntorjuntaohjelma

Meluntorjuntaohjelma tulee laatia, kun työnteki-jän melualtistus ylittää 85 dB(A). Metallialalla melulle eniten altistuvia ovat esimerkiksi hitsaajat, hiojat ja asentajat. Meluisimpia koneita ovat yleensä kulmahio-makoneet, täryttimet, mutterinvääntimet, leikkurit, sahat ja hiomakoneet.

Teknisiä meluntorjunnan keinoja ovat seuraavat:

• Koneiden ja työkalujen hankintavaiheessa valitaan käyttöominaisuuksiltaan toimivista vaihtoehdoista vähemmän melua aiheuttava laite.

• Valitaan käyttöön vähemmän melua aiheuttava esi-merkiksi sähkökäyttöinen paineilmakäyttöisen si-jaan, kun tämä on teknisesti mahdollista.

• Tilaratkaisut ja akustiikka: rajataan melun leviämistä seinäkkein tai meluverhoin. Vaimennetaan kaiku-mista, jolloin melulle altistuminen vähenee ja tila on akustisesti miellyttävämpi.

• Työmenetelmät: työkaluja ja koneita käytetään niin, että syntyy mahdollisimman vähän melua (tehon säätö, hyväkuntoiset työterät, äänenvaimentimien kunto, työstettävien kappaleiden kiinnitys).

• Työskennellään niin, ettei aiheuteta toisille kovaa melualtistusta, ja keskustellaan, mitkä melut häiritse-vät eniten ja voisiko niille tehdä jotakin (esim. työ-vaiheiden ajoitus tms.).

• Työhön perehdyttäminen, työjärjestelyt: siirretään meluisimmat työvaiheet kauaksi muista.

• Suojainten käyttö: käytä aina suojaimia, kun on me-lua, myös muiden aiheuttamaa!

Meluntorjuntaohjelman laatiminen, esimerkki:• sopiva työryhmä: johto, työsuojelupäällikkö,

työntekijä, suunnittelija, (konsultti?) − pohjakaavio ja layout − melutilanne selvillä − ideointipalaveri ja asioiden välitön kirjaaminen − tulokset taulukkoon − taulukon tulosten pohtiminen 2 viikkoa − lopullisen ohjelman kirjoittaminen.

4 Työturvallisuuskeskus

Kuulonsuojaimet

Työntekijä on oikeutettu saamaan kuulonsuojaimet käyttöönsä, kun melulle altistuminen on yli 80 dB, ja niitä on käytettävä, kun melualtistus on yli 85 dB. Jos työntekijän tulee käyttää useita henkilönsuojaimia samanaikaisesti, niiden yhteensopivuus tulee varmistaa etukäteen. Käytä vain CE-merkittyjä kuulonsuojaimia – näin tiedät, että suojaimet täyttävät niille asetettavat vaatimukset ja suojaavat kuuloasi mahdollisimman hyvin.

Työpaikan vastuu

Työnantajan tulee olla selvillä työntekijöiden melulle altis-tumisesta ja työpaikalla tulee selvittää melun aiheuttamat vaarat ja suorittaa niiden aiheuttamien riskien arviointi. Jos melulle altistuminen ylittää alemman toiminta-arvon, työntekijän saatavilla on oltava kuulonsuojaimet, hän voi hakeutua kuulontutkimuksiin ja työnantajan on tarvittaessa tarkistettava meluun liittyvä riskinarviointi. Jos melulle altistuminen ylittää ylemmän toiminta-arvon, työntekijälle on annettava kuulonsuojaimet, työntekijän on niitä käytettävä, työpaikalle pitää tehdä meluntorjuntaohjelma sekä työntekijöille on järjestet-tävä kuulontarkastukset.

Työterveyshuollon tulee tietää myös työntekijöi-den kuulon ongelmista, kuuloon ja toimintakykyyn liittyvistä sairauksista, ja se voi olla mukana silloin, kun arvioidaan keinoja kuulovammaisten työssä selviytymi-seen. Työterveyshuolto voi myös opastaa kuulonsuo-jaimien valinnassa ja käytössä. Työterveyshuolto voi myös opastaa ja antaa tietoja ja neuvoja muiden kuulo-vammoihin myötävaikuttavien tekijöiden selvittämises-sä (tapaturmat, korvalle vaaralliset kemialliset aineet, tärinä).

Mitä minä itse voin tehdä?

• Vältän kovia melualtistumisia työssä ja kotona.

• Jos korvani soivat tai epäilen kuuloni heikentyneen, käyn työterveyslääkärillä ja osallistun kuulontarkas-tuksiin.

• Selvitän käyttämieni työkalujen ja -menetelmien meluisuuden.

• Selvitän, mitä meluntorjuntakeinoja työkohteessani on käytössä.

• Käytän aina kuulonsuojaimia melutyössä.

• Pidän kuulonsuojaimeni kunnossa.

• Pohdimme työporukalla meluasiaa ja mietimme, mi-ten voisimme vähentää melua työssämme.

Ajatuksia melun synnystä ja melulle altistumisestaSähköinen kone on usein hiljaisempi kuin vastaava paineilmakäyttöinen. Työkalujen kunto on merkitsevä. Myös työstökoneet voivat aiheuttaa kovaa ääntä. Hit-sauksestakin syntyy melua. Kiire ja asenteet vähentävät kuulonsuojaimien käyttöä: ”En tarvitse kuulosuojaimia juuri nyt.” ”En ehdi laittaa niitä korvilleni/korviin nyt.” Työkaverin esimerkki on voimakkaampi vaikutin kuin esimiehen käsky.

Tulppamallisia ja kupumallisia kuulonsuojaimia.

Työturvallisuuskeskus 5

Linkkejä metallialasta ja melusta

4. http://www.ttk.fi/toimialat/metalli-_sahko-_ja_elekt-roniikkateollisuus/toimialan_tutkimuksia_ja_kyselyjaTeknologiateollisuuden työsuojelukyselyt.

5. http://www.tyosuojelu.fi/fi/meluTyösuojeluhallinnon melusivusto, jossa tarkastellaanmelua lähinnä meluasetukseen perustuen.

6. https://osha.europa.eu/fi/publications/factsheets/58Euroopan työsuojelu- ja turvallisuusviraston tietolehtimelusta.

1. http://www.ttk.fi/tyosuojelu/melu_ja_tarina.Työturvallisuuskeskuksen Melu ja tärinä -sivut.

2. www.ttl.fi/meluTyöterveyslaitoksen melusivusto.

3. http://www.ttl.fi/fi/malliratkaisut/riskienhallinnan_ malliratkaisut/metalli_ja_autoala/Sivut/default.aspx Työterveyslaitos; metalli- ja autoalan malliratkaisuja työpaikoille.

Kuva

: Sul

zer P

umps

Fin

land

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, metallialan työalatoimikuntaTeksti: Rauno PääkkönenTaitto: Pen&Pen OyISBN 978-951-810-531-52014

Kuva

: Sul

zer P

umps

Fin

land