Kuusen kasvatus s. 4 · 2014. 8. 25. · ensiharvennus on tehty ajallaan, saadaan toisessa harvennuksessa merkittävästi jo tukkipuuta. Kahden harvennuksen ohjel-ma on liiketaloudellisesti

1 Harvest ia

Kuusen kasvatus s. 4

Hirvi, kutsumaton vierastaimikossa s. 16

L e h t i s i n u l l e m e t s ä n o m i s t a j a S y k s y 2 0 1 0

Kuusen kasvatus s. 4

Hirvi, kutsumaton vierastaimikossa s. 18

2 Harvest ia2 Harvest ia2 Harvest ia

HARVESTIAHarvestia Oy:n lehtimetsänomistajalle.

Päätoimittaja:Liisa Raki, Harvestia Oy

Toimituskunta:Harvestia OyHarri KoskinenTuomo OksanenKari SalonenAri SirviöKari WuolijokiMyllykoski OyjAnna-Leena Terhemaa

Painopaperi:paperi MY BRITE matt 80g,Myllykoski Paper kansilehti Galeri Art 130 g,M-real Oyj

Ulkoasu ja taitto:Susanna Muurman

Painopaikka:ScanWeb Oy, Kouvola

Painosmäärä: 64 100 kpl

HARVESTIA OY

on Myllykoski Oyj:n ja Powerflute

Oyj:n yhteinen puunhankintayhtiö

ja sen toiminta käynnistyi kesällä

2008. Harvestia Oy hankkii omista-

jayhtiöidensä Myllykoski Paperin ja

Savon Sellun tehtailla käyttämän

puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hank-

kii puuta yhteistyökumppaneilleen.

Harvestia ostaa puuta pääasiassa

Järvi-Suomen ja eteläisen Suomen

alueella pysty- ja hankintakaupalla.

Pääkirjoitus

Kuusen kasvatus

Kaikki metsät uudistetaan kuuselle

Puuta laatupaperiin

Parasta laatua koivukuidusta

Jokaisella puulla on oma tarinansa

Mikkelissä toiveena tasainen puukauppa

Hirvi - Kutsumaton vieras taimikossa

Harvennusmetsien ennakkoraivaus kannattaa

Metsä kasvaa hyvin kuivatetulla merenpohjalla

”Ma oksalla ylimmällä”

Isältä pojalle

Hankintaesimiehet

Puumarkkinabarometri

Kiitos palautteesta!

SISÄLTÖ

HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Syksy 2010

3

4

6

8

11

14

16

18

22

23

26

30

32

34

35

Käy katsomassa Harvestian uudet

internet-sivut osoitteessa

www.harvestia.fi

Harvest ia 3

P Ä Ä K I R J O I T U S

Harvest ia 3

Puukaupan tekoon on nyt poikkeuksellisen hyvät edellytykset. Myyjillä sekä ostajilla on halua ja yritystä saada pyörät pyörimään vilkkaasti metsissä. Alkuvuosi oli vielä hiljaiselon aikaa puukaupassa, mutta kevään ja kesän myötä kaupankäynti, hakkuut sekä toimitukset teh-taille ovat lisääntyneet tasaisen varmasti. Kaupankäyntiä vauhdittaa metsänomistajille myönnetyt verohelpotukset. Loppuvuoden aikana tehtävien puukauppojen tulo on verovapaata vielä 25 %:n osalta, kun-han hakkuut on tehty ensi vuoden loppuun mennessä. Tämä kannattaa hyödyntää, sillä tämä veroetuus poistuu vuoden lopussa.

Nyt on kysyntää kaikilla puutavaralajeilla. Sahojen tuotantomäärät ovat piristyneet ja päätehakkuilta kertyvillä tukeilla on hyvä menekki. Sellutehtaat käyvät täysillä ja paperitehtaillakin käyntiasteet ovat parantuneet hiljalleen. Siten myös kaikilla kuitupuilla on kysyntää ja harvennushakkuiden tekoon on loistavat edellytykset. Energiapuiden käyttömäärät ovat kasvavia ja hankintatavoitteet mittavia. Nyt kannat-taa hyödyntää tämä historiallinen hetki. ”Momentum” on nyt kohdal-laan. Toivottavasti tämä myönteinen tilanne jatkuu pitkään. Harvestia ostaa kaikkia puutavaralajeja. Pyrimme hankkimaan tehtaille toimitet-tavat puut Suomesta, kuten olemme aiemminkin todenneet.

Kuluva vuosi on ollut suotuisa metsätöiden kannalta. Vanhanajan talvi pakkasineen ja lumineen antoi hyvät edellytykset talvileimikoiden korjuulle, eikä vanhoja talvileimikoita jäänyt suuremmin odottamaan korjuuta. Kevät- ja kesäkauden kuivat kelit ovat suuressa osassa maata suosineet edelleen hakkuiden ja kuljetusten onnistumista. Ostetut leimikot saadaan siten nopeassa tahdissa korjuuseen ja puut mitattua. Siten metsämaksutkin tulevat metsänomistajan tilille nopeasti.

Tuoreimmissa metsien inventointituloksissa on nähtävissä, että hak- kuumääriä on mahdollisuus kasvattaa reippaasti aiempien vuosien tasosta. Suurimmat lisäysmahdollisuudet ovat harvennushakkuiden määrissä, mutta päätehakkuissakin on nostopotentiaalia. Useassa maakunnassa kasvatushakkuiden määrät voidaan jopa tuplata. Nyt kun puulla on kysyntää, voidaan taas vakavasti nostaa esille kansal-lisen metsäohjelman tavoite lisätä kotimaan vuotuisia hakkuumääriä pysyvästi 10-15 miljoonaa kuutiota. Tämän tavoitteen toteuttamisella poistuu monta taantuman mukanaan tuomaa ongelmaa. Samalla var-mistetaan ja luodaan toimintaedellytyksiä tulevaisuuteen.

Pekka Kauranen toimitusjohtaja

Kaikilla puutavaralajeillaon hyvä kysyntä

4 Harvest ia

K U U S E N K A S V A T U S

4 Harvest ia

Kuusen uudistaminen onnistuu parhaiten mätästämällä ja paakkutaimilla istuttamalla. Paras tuotto kuusikossa saavutetaan, kun varhaisperkaus ja taimikonhoito tehdään ajallaan sekä kuusikko harvennetaan kaksi kertaa kiertoajassa.

Kuusen kasvatus

Kuusikon uudistaminen

Kuusen uudistaminen onnistuu varmim-min avohakkuun ja istutuksen kautta. Parhaisiin tuloksiin on päästy, kun istutusta edeltävä maanmuokkaus on tehty mätästämällä ja alavilla mailla sekä veden vaivaamilla mailla huolehtimalla ojituksesta mätästyksen yhteydessä.

Istutus tapahtuu nykyisin lähes yksin-omaan paakkutaimilla ja avojuuritaimille ominaisesta vuoden kaksi kestävästä juro-misvaiheesta on päästy eroon. Kasvuun lähtö on yleensä hyvä etenkin silloin, kun istutus tehdään kesällä. Kesäistutuksen etuna kevätistutukseen verrattuna on lämmin maa. Lämpimässä maassa istutus-taimen juuristo alkaa välittömästi kehittyä

ja toimia. Aikaisin keväällä maat ovat kylmiä ja pahimmassa tapauksessa jopa jäässä. Tällöin istutetun taimen juuristo ei kykene kunnolla toimimaan ja taimelle muodostuu nestehukka.

Kuusen suosio metsänuudistamisessa on ollut viime vuosikymmeninä suuri, sillä lähes 90 prosenttia istutuksista on

Kuusen varhaisperkaus tehdään muutaman vuoden kuluttua istuttamisesta. Varhaisperkauksessa poistetaan kuusen kasvua haittaavat lehtipuut noin 1-1,5 metrin etäisyydeltä kuusen taimesta. Tällä kohteella on tehty varhaisperkaus.

Harvest ia 5


toteutettu kuusella. Tämä merkitsee sitä, että kuusta on istutettu liian karuillekin maille. Samoin kuusta on istutettu maan-nousemasienen vaivaamille uudistusalu-eille. Näiltä osin kuusen istutusta ei voida aina pitää täysin perusteltuna. Karuille maille kannattaisi istuttaa mäntyä ja maannousemasienen vaivaamille maille rauduskoivua.

Kuusen luontainen uudistaminen on usein vaikeaa ja epävarmaa. Parhaiten se onnistuu soilla ja sellaisilla kangasmailla, joissa uudistuskypsä metsä on sekametsää. Tällöin varsin usein ennen päätehakkuuta metsikköön muodostuu kasvatuskelpoi-nen alikasvos, josta hakkuin vapauttamal-la voidaan saada kehittymään uusi metsä.

Taimikonhoito – metsänkasvatuksen tärkein työvaihe

Mikäli kuusikossa taimikonhoito jää tekemättä, tietää se 10 – 15 prosentin tulonmenetyksiä kiertoajan aikana ja hakkuista saatavien tulojen siirtymistä noin 10 vuodella eteenpäin. Taimikonhoi-don viivästyminenkin merkitsee aina tu-lojen menetyksiä ja varsin usein taimikon-hoidon kustannusten merkittävää nousua. Taimikonhoitoa ei siis kannata siirtää eikä laiminlyödä.

Kuusen taimikonhoidossa on kaksi työvaihetta: varhaisperkaus muutaman vuoden päästä istuttamisesta ja varsi-nainen taimikonhoito noin 3 – 5 metrin pituisessa taimikossa. Taimikonhoidossa, kun se tehdään 3 – 5 metrin pituisissa

taimikoissa, voidaan pyrkiä lievään, 10 – 30 prosentin rauduskoivusekoituk-seen metsikön tuoton siitä millään tavalla kärsimättä. Koivut saavat olla hieman kuusia pidempiäkin; aikaa myöten kuusi kyllä saavuttaa koivun.

Kuusi – kiitollinen harvennettava

Kuusikon ensiharvennus tulisi tehdä, kun metsikkö on saavuttanut noin 13 – 15 metrin valtapituuden. Tässä vaiheessa kuusikon kasvu on kaikkein voimakkain-ta, hyvillä mailla yli 15 m3/ha/vuosi. Tässä kehitysvaiheessa harvennushakkuussa kasvamaan jätetyt puut pystyvät rea-goimaan hyvin vapautuneeseen kasvuti-laan ja kuusikon järeyskehitys kiihtyy.

Kuusikon toinen harvennus on ajankoh-tainen 10 – 15 vuoden kuluttua ensi-harvennuksesta. Kun taimikonhoito ja ensiharvennus on tehty ajallaan, saadaan toisessa harvennuksessa merkittävästi jo tukkipuuta. Kahden harvennuksen ohjel-ma on liiketaloudellisesti kannattavin. Kolmas harvennus on turha, koska jäljelle jäävät puut eivät enää kykene lisäämään kasvuaan niin paljon, kuin hakkuussa poistettujen puiden kasvu on ollut ennen hakkuuta. Siksi metsikön kasvu hakkuun seurauksena taantuu.

Kuusikon harventaminen on kuitenkin sii-nä mielessä haasteellista, että kuusen juu-risto on pinnallinen ja kuusi saa helposti lahovian. Kuusi on altis myös myrsky- ja lumituhoille, joten liian voimakkaat harvennushakkuut ovat riski metsikön kehitykselle.

Paras ajankohta kuusikoiden harventa-miselle on yleensä keski- ja lopputalvi

maan ollessa jäässä ja keskikesä metsä-maan ollessa kuiva ja kantava. Keskikesäl-lä monitoimikoneen hytistä on paljon parempi näkyvyys kuin talven pimeinä päivinä, minkä ansiosta poistettavien pui-den valinta metsänhoidollisin kriteerein onnistuu paremmin.

Kesällä tehtävän harvennushakkuun edel-lytys on huolellinen työ ja ajouraverkoston hyvä havuttaminen sekä kantokäsittely juurikäävän lisääntymisen estämiseksi. Viime vuosina Etelä-Suomen talvet ovat sääoloiltaan olleet hyvin vaihtelevia ja kuusikon harvennushakkuiden kannalta vaikeita. Sen sijaan keskikesät ovat olleet kuivia ja harvennushakkuiden kannalta suotuisia. Kuusikoiden kesäharvennuksia on siksi perusteltua lisätä.

Jatkuva kasvatus

Metsänkasvatusohjeisiin on lisätty metsänkasvatusvaihtoehtoja. Uusin metsänkäsittelymenetelmä on jatkuva kasvatus eli peitteinen metsätalous.

Mitä on jatkuva kasvatus? Terminä jatkuva kasvatus ei kerro, mitä metsälle tehdään ja miten metsää hakataan. Jatkuva kasvatus kuvaa, että metsässä on käynnissä sekä pienialaista metsän uudis-tamista että puuston kasvatusta saman-aikaisesti. Koska jatkuvan kasvatuksen metsät vaihtelevat puustoltaan, on myös hakkuiden kuvaaminen yksiselitteisesti ohjeissa ilmeisen vaikeata. Ajan myötä, jos jatkuva kasvatus osoittautuu toimi-vaksi metsänkäsittelymenetelmäksi, myös ohjeet tulevat täsmentymään. Yleinen käsitys on, että jatkuva kasvatus onnis-tuu parhaiten kuusivaltaisissa metsissä ja puhtaissa kuusikoissa. •

Kuusen uudistaminen onnistuu parhaiten, kun mätästämällä muokattuun maahan istutetaan kuusen paakkutaimet.

Kuiva kesä on otollinen ajankohta kuusikon harvennuksille. Kesäaikaisen harvennushakkuun edellytyksiä ovat huolellinen työ jaajouraverkoston hyvä havuttaminen sekä kantokäsittely juurikäävän lisääntymisen estämiseksi.

6 Harvest ia

”Onnistuneen kuusen kasvatuksen edellytyksiä ovat oikea kasvupaikka, heinän torjunta, varhaisperkaus sekä oikea-aikainen taimikonhoito ja ensiharvennus”, korostaametsäteknologian professori Pentti Hakkila.


Hakkilan näkemys kuusen kasvatuksesta perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Pitkän ja merkittävän metsäsektorin työuran lisäksi hän omistaa yhdessä sisa-rustensa kanssa vajaan kolmensadan hehtaarin metsätilan Padasjoen Kasinie-mellä. Hakkilan vaari osti tilan vuonna 1927. Vanhan, yksin puin luetun, metsä-suunnitelman mukaan tilalla ei ollut tuol-loin ainoatakaan puhdasta kuusikkoa.

”Vaarini oli edelläkävijä metsäasioissa. Hänen toimestaan korpimetsät ojitettiin ja uudistettiin kuuselle metsänparannus-lainan turvin heti 1930-luvun alkuvuosi-na. Kahden vuoden aikana vanhoille kaski- ja metsälaidunmaille istutettiin avojuurisia kuusen taimia kaikkiaan 130 000 kpl”, Hakkila kuvailee kuusikoi-den syntyhistoriaa.

Kuusen kasvatus ainoa

mahdollisuus

Nykyään Multatöyryn tilan puustosta jopa kahdeksankymmentä prosenttia on

harvennusten korjuuaika. Tilan metsissä kaikki kuusikon harvennukset tehdään talviaikaan.

Kysyttäessä kuusen kasvatuksesta lahon vaivaamalla, samalla paikalla kaksi tai kolmekin sukupolvea peräkkäin, on Hak-kilalla näkemys asiasta valmiina. ”Jos hir-viongelmaa ei olisi, vaihtaisin maapohjas-ta riippuen puulajia välillä. En kuitenkaan lähtisi uudistamaan metsää pelkästään lehtipuulle.” Hakkila perustelee näkemys-tään puhtaasti taloudellisesta näkökul-masta. ”Tukkisaanto hyvälaatuisessakin koivikossa on niin paljon huonompi kuin havumetsässä. Päätehakkuuikäisessä kuusikossa tukkiosuus voi hyvin olla yli kahdeksankymmentäviisi prosenttia, kun se hyvässäkin koivikossa jää helposti alle viidenkymmenen prosentin.”

Talonpoikaista varovaisuutta

metsänhoitotöissä

Multatöyryn tilan metsiä hoidetaan met-säsuunnitelman mukaan. ”Varmasti pärjäi-

kuusikkoa. Hakkila arvioi osuuden olevan viidentoista vuoden kuluttua lähes sata prosenttia. ”Metsä uudistetaan satapro-senttisesti kuuselle”, kertoo Hakkila. Re-hevien typpipitoisten maiden lisäksi tähän on Hakkilan mukaan toinenkin syy.

”Kuusen kasvatus on ainoa mahdollisuus. Koivua ja mäntyä on kokeiltu, mutta suuren hirvikannan vuoksi ne eivät kerta kaikkiaan onnistu. Tästä syystä puolukkatyypin kasvupaikallekin uudiste-taan kuusta.” Hänen mielestään puhdas kuusikko ei ole mikään positiivinen piirre. ”Sekapuusto olisi ihanteellinen, mutta vasta parina viime vuonna olemme onnistuneet säästämään sekapuustoisen taimikon hirvituhoilta.”

Multatöyryn tilalla kuusen kasvatus onnis-tuu hyvin. Juurikääpäsienen aiheuttamaa lahoa ei kuusikoissa suuremmin esiinny. Hakkila arvelee tämän selittyvän ainakin osittain sillä, että päätehakkuuiässä olevat kuusikot ovat tilalla ensimmäisen sukupolven kuusikoita. Toinen selittävä tekijä hänen mukaansa on kuusikoiden

Kaikki metsät uudistetaan kuuselleMultatöyryn tilalla Padasjoella

Harvest ia 7


< Metsäsuunnitelmaa tehtäessä metsän-omistajan toiveet ja tavoitteet tulivat hyvin huomioiduksi, eikä kaikkia vanhoja kuusikoita kiirehditty uudistettavaksi heti ensimmäisellä viisivuotiskaudella.

simme ilman suunnitelmaakin, mutta suunnitelma on iso apu metsäkaupan teossa”, kertoo Hakkila ja jatkaa: ”Osal-listuin itse suunnitelman tekoon, joten suunnitelmassa tuli hyvin huomioitua metsänomistajan toiveet ja tavoitteet.”Tilan metsiä kierrellessä välittyy kuva hyvin hoidetuista metsistä. Hakkila tunnustaa tekevänsä kaikki mahdolliset taimikonhoitotyöt itse. Kesäasunnolla ol-lessaan metsään tulee lähdettyä päivittäin ja tehtyä taimikonhoitotyötä tai ennakko-raivausta ainakin muutaman raivaussahan tankillisen verran.

Muutamia erityispiirteitäkin löytyy tilan metsien hoidosta. Kaikki kuusen istutusalueet mätästetään ja istutetaan parivuotiailla paakkutaimilla. Uudistus-aloille kuitenkin istutetaan 2400 taimea hehtaarille ohjeellisen kahdentuhannen sijaan. Lisäksi lehtomaisen kasvupaikan kuusikot saatetaan harventaa kolme tai neljäkin kertaa kiertoajassa.

”Ei useampaan harvennuskertaan muuta syytä ole kuin tällainen talonpoikainen varovaisuus”, myhäilee Hakkila ihmetel-täessä useampaa harvennuskertaa. Sama talonpoikainen varovaisuus heijastuu hänen mukaansa myös taimikonhoitotöi-hin. ”Kasvamaan tulee jätettyä vähän lii-kaa taimia. Tosin lehtomaisella kankaalla kuusikko saa kasvaakin vähän tiheämmäs-sä.”

Kannonnosto pysäyttää

lahon

Hakkila on ollut eläkkeellä vuodesta 2004 lähtien. Ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli Tekesin Puuenergian teknolo-giaohjelman johtajana VTT:llä. Hakkila tunnetaan merkittävänä metsäenergian korjuumenetelmien kehittäjänä.

Hakkilan mukaan kuusikot ovat parhaita energiapuun lähteitä. ”Kuusen kannot on helppo nostaa ja hakkuutähteen kertymä kuusella on kova verrattuna esimerkiksi mäntyyn.”Energiapuun talteenottoon kuusikon nuoren metsän hoitokohteilta Hakkila suhtautuu varovaisesti. ”Ravin-

nesyistä en lähtisi keräämään kuusikosta energiapuuta kokorunkona vaan ainoas-taan huonosti karsittuna rankana.”

Hakkila näkee kannonnoston hyvänä asiana kuusen kasvatuksen kannalta. ”Kannonnosto mahdollistaa kuusen kasvatuksen useamman puusukupolven ajan lahosta kärsivilläkin kasvupaikoilla. Uskoisin, että kannonnosto pysäyttää lahon hyvin.”

Luottomies hakkuille

Viimeiset kuusikon harvennukset Multa-töyryn tilalla on tehnyt Harves-tia. ”Harvestian perustaminen oli kuin taivaan lahja. Siinä vaiheessa harvennus-leimikoille ei ollut muualla kysyntää, mutta Rantalan Matti tuli heti tekemään kaupat”, Hakkila kiittelee. Yhteistyön aloittamiseen vaikutti myös tutun yrittä-jän Eero Aarton siirtyminen Harvestian sopimusyrittäjäksi. ”Toivoin, että Eero tulisi hakkaamaan. Urakointisopimus oli ilmeisesti vielä allekirjoittamatta, mutta Matti soitti saman tien ja varmisti Eeron mahdollisuuden hakkuuseen ennen puukaupan allekirjoittamista”, muistelee Hakkila tyytyväisenä.

Puukaupan teossa Hakkila arvostaa sitä, että luottamus toimii ja sovitut asiat pidetään. ”Kaikki asiat, mitä kaupan teon yhteydessä Matin kanssa sovittiin, ovat pitäneet. Sellaisetkin asiat, mitä ei kirjoitettu ylös, on Matti tarkoin muista-nut”, kehuu Hakkila Harvestian hankin-taesimiestä.

Hakkila näkee tärkeänä, että jatkossakin annetaan mahdollisuus metsäkoneura-kointiin myös pienille yrityksille. ”Metsän-omistajan näkökulmasta on tärkeää, että säilyy suora yhteys myös suorittavaan portaaseen”, toteaa Hakkila. ”Itselleni on iso merkitys sillä, että luottomies tulee hakkaamaan, eikä tarvitse murehtia hakkuujäljestä”, jatkaa Hakkila. Metsä-koneurakoitsija Eero Aarto ja ajokone-yrittäjä Eero Jalli saavat paljon kiitosta loistavasta kuusikon harvennusjäljestä.

Suomalaiselle kuuselle

käyttöä tulevaisuudessakin

Pitkän linjan metsäammattilaisena Hak-kila näkee Suomen tulevaisuudessakin metsämaana. ”Kyllä Suomen kuuselle aina käyttöä löytyy. Maailmasta tällaista kuusta löytyy varsin vähän.”

Hakkila ei innostu uusista suuntauksista metsänkasvatuksessa. ”Niin kauan kuin minussa henki pihisee, ei tällä tilalla tulla harjoittamaan jatkuvaa kasvatusta.” Hakkila ei usko jatkuvan kasvatuksen koetuloksiin. ”Koealoilla metsänkäsittely tehdään tarkasti valikoiden ja poistetta-vat puut valitaan tarkkaan ja yksitellen. Käytännössä tällaista on mahdoton to-teuttaa. Koealat vääristävät todellisuutta.”Hakkilan näkemys tulevaisuuden metsän kasvatuksesta on hyvin realistinen ja maanläheinen. ”Ei kannata yrittää ennus-taa, mikä puu kelpaa viidenkymmenen vuoden päästä. Kasvatetaan sitä, mihin luonto antaa parhaat edellytykset.” •

Suuren hirvikannan vuoksi Multatöyryn metsät uudistetaan kuuselle. Rehevät, ravinnerikkaat maat luovat hyvät edellytykset kuusen kasvatukseen.

8 Harvest ia

Kun tehtaalle saapuu junapuuta (kuvassa),rekkoja tulee tiheään tahtiin ja puunvastaanotossa

on kiireistä.

M Y L L Y K O S K I

- Yhteen paperitonniin tarvitaan noin 1,4 mottia kuusikuitua.

- Yhdestä paperitonnista saa lehden paksuudesta ja painosta riippuen keskimäärin 1000 - 5000 aikakauslehteä.

- Yhdestä puupöllistä tulee korkealaatuista aikakauslehti-paperia nopeimmillaan noin vuorokaudessa.

TIETOLAATIKKO

TIETOA PUUSTAJA PAPERISTA

Myllykosken valtti paperimarkkinoilla ovat erittäin korkealuokkaiset painopaperit.Jotta voidaan valmistaa laadukasta paperia, täytyy myös raaka-aineiden olla hyvälaatuisia.Siitä johtuu, että tehtaalla seurataan tarkkaan saapuvan puun laatua.

Puuta laatupaperiin

Puun laadulla on ratkaiseva merkitys paperintuotantoprosessiin ja asiakkaalle lähtevän paperin ominaisuuksiin. Laatu-vaatimukset koetaan välillä tiukoiksi, mutta jokaiselle niistä on kuitenkin hyvät perusteet. Myllykoski Paperin valmistamat aikakauslehti- ja luettelopaperit valmiste-taan mekaanisella hiontaprosessilla tuo-reesta kuusikuidusta. Puunvastaanotosta vastaava työnjohtaja Martti Haaranen perustelee.

”Puun täytyy olla oikein katkottua, jotta se kulkee prosessissa metrin mittaisille pölleille mitoitetuissa hiomakoneissa tehokkaasti ja kaikki puumäärä saadaan hyödynnettyä. Liian ohuet rangat säleyty-vät ja murskautuvat helposti prosessissa ja paksut taas ruuhkauttavat ja tukkivatkuljettimet tai hiomakoneet. Muut kriteerit vaikuttavat suoraan lopputuot-teen laatuun, etenkin puun tuoreus on tärkeää hiomopuulle.”

Jopa sata puurekkaa päivässä

Myllykosken porteista kulkee jopa 100 puutavararekkaa vuorokaudessa. Viime vuonna puuta toimitettiin tehtaalle vajaa 600 000 kiintokuutiota. Tämän vuoden käytöksi arvioidaan yli 620 000 kiinto-kuutiota. Paperia tästä määrästä pystytään tekemään jonkin verran alle 500 000 ton-nia. Tehtaalle kaikki puu tuodaan rekoilla, tosin osa kuusikuidusta tulee junakulje-tuksella Kouvolaan, josta puutavara-autot kuljettavat ne tehtaalle. Puurekka viipyy tehdasalueella alle 20 minuuttia.

Pääosa tehtaan käyttämästä kuusikuidus-ta tulee 100 - 150 kilometrin säteellä tehtaalta ja osa junalla Keski- ja Itä-Suomesta. Martti Haaranen kertoo, että tänä vuonna tullaan käyttämään myösmuutama prosentti tuontipuuta. >

Harvest ia 9

Martti Haarasella (kuvassa taaempana) on vastuullaan puun vastaanoton ja tehtaan Harvestia-yhteistyön lisäksi työnjohto-

tehtäviä kuorimolla. Toni Huttunen (edessä) huolehtii puun vastaanoton operatiivisesta toiminnasta ja toimii myös Martti

Haarasen ja massaosaston osastomestari Matti Lillmannin varahenkilönä hiomolla. Martti Haaranen, Toni Huttunen ja Taisto Tolvanen vastaavat myös kontrolliotantamittauksista.

M Y L L Y K O S K I

Harvest ia 9

10 Harvest ia

M Y L L Y K O S K I

MYLLYKOSKI PAPERIN HIOMOKUIDUNMITTA- JA LAATUVAATIMUKSET- Tuoretta kuusikuitua

- pituudet: 590 cm, 490 cm, 390 cm tai 290 cm, pienin sallittu pituus 270 cm ja suurin 600 cm

- Minimiläpimitta kuoren päältä 7 cm

- Maksimiläpimitta kuoren päältä 40 cm

- ei lahoa, vierasaineita, vieraita puulajeja, korjuu- tai kuljetusvaurioita, kuorimisen tai hiomisen estäviä mutkia tai lenkoutta, eikä prosessiahaittaavaa oksaisuutta

TIETOLAATIKKO

Taisto Tolvanen hoitaa puunvastaanottoa liki neljänkymmenen vuoden kokemuksella.

”Tuontipuuta on tullut Virosta ja Ruot- sista ja sitä tarvitaan FSC-puun alkuperä-ketjusertifikaatin vaatimusten täyttämi-seksi. Suomesta ei saa FSC-sertifioitua puuta.”

Tarkka mittausprosessi

Myllykosken mittausasemalla on miehitys aamukuudesta iltakuuteen, paitsi kesällä, jolloin puun korjuun hiljentyessä ja mit-tausaseman lomien takia paikalla ollaan klo 6 - 14. Muuna kuin miehitettynä aikana toimitettaville ns. mitatuille erille on käytössä paino-otantamenetelmä, jossa autonkuljettajat itse tallettavat kuormatiedot Harvestia Oy:n metsäjär-jestelmään perustuen ns. sähköiseen nippukaavioon.

Kaikki toimitetut puukuormat tallenne-taan Myllykoskella Harvestian MillGate vastaanottojärjestelmään. Jokainen kuor-ma tallentuu myös mittausaseman video-tallenninjärjestelmään. Kaikki kuormat punnitaan siltavaa’assa, josta rekat ajavat mitattavaksi puun vastaanottoon. Kuormien mittauksessa käytetään vain virallisia mittausmenetelmiä. Pääosin kuormat mitataan laser-skannaukseen perustuvalla kehyskuvamittauksella (Modus 2000), varamenetelminä ovat tehdasmittaerille pinomittaus ja ns. mitatuille erille paino-otantamittaus. Tehdasmittarien laadun määrittämiseenvastaanottomittauksessa käytetään kolmeluokkaista laatuositemenetelmää. Puun laatua toimittajakohtaisesti sekä vastaanoton mittaustarkkuutta seurataan kontrolliotantamittauksin.

Puuta myös pakkaseen

Myllykoskella on talvella kaadettua puuta varastoitu jo usean vuoden ajan kylmävarastoon. Tämänvuotisessa kylmä-varastossa pääsyä prosessiin odottaa noin 26 000 kiintokuutiota puuta; kaatotuo-reena ja laadukkaana. Martti Haarasen mukaan kylmävarasto rakennettiin tam-mi-maaliskuussa ja se on tarkoitus ottaa käyttöön elokuun puolestavälistä alkaen, jolloin puun kokonaiskäyttömäärästä pakastepuun osuus on noin puolet.

”40 - 60 senttiin tampattua tykkilunta ja 20 - 30 senttiä haketta tiukkaan asetellun puupinon päällä pitää puun kasteluvaras-toon verrattuna laadullisesti parempana”, Martti Haaranen selvittää. •

Kurottaja siirtää puut puutavara-autosta puukentälle.

Harvest ia 11

S A V O N S E L L U

Savon Sellun päivittäisenä tavoitteena on tuottaa asiakkaan kanssa sovittua laatua turval-lisesti ja tehokkaasti, laitteisto maksimaalisesti hyödyntäen ja ympäristöasiat huomioiden. Laadukkaan tuotteen lähtökohtana on laadukas raaka-aine ja tasalaatuinen hake.

Parasta laatuakoivukuidusta

Tehtaanjohtaja Juha Kovanen vastaa Savon Sellun päivittäisestä tuotannosta. ”Tuotannon perustehtävä on hyvin yk-sinkertainen, spesifikaatiot täyttävää laa-tua turvallisesti ja kustannustehokkaas-ti”, Kovanen kuvaa omaa tehtäväänsä. Tehtaan päivittäisen tuotannon johtami-sen lisäksi hänen vastuullaan on tekni-nen kehitys, investointien valmistelun koordinointi sekä ympäristö- ja työturval-lisuusasiat. Tärkein henkilökohtainen tehtävä liittyy kuitenkin tekemisen ja aikaansaamisen johtamiseen.

Kovanen valmistui paperitekniikan diplomi-insinööriksi Otaniemestä 1992. Ennen siirtymistään Savon Sellulle hän ehti työskennellä toistakymmentä vuotta Simpeleen paperitehtaalla, viimeksi tehtaanjohtajana. ”Se oli hyvä vaihe nuoren miehen elämässä”, Kovanen muistelee. Simpeleen omistajanvaihdok-set antoivat hyvät eväät toimintaan myös muissa organisaatioissa.

Haasteena jatkuvakehittäminen

Savon Sellu vaihtoi omistajaa vuoden 2005 alussa, kun M-real myi tehtaan jou-kolle ulkomaisia yksityissijoittajia, joita johtaa Dermot Smurfit. Uuden omista-jan aikana tehtyjen investointien ja kehitystyön tuloksena tehtaan aikahyö-tysuhde on parantunut, koneen ajetta-vuus on nyt huippuluokkaa, häiriösei-sokit ovat vähentyneet ja tuotteen laatuun on saatu merkittäviä parannuk-sia. ”Tuotteen jäykkyystasoa on pystytty >

Tasalaatuinen ja oikean kokoinen hake on ensiarvoisen tärkeää laadukkaan tuotteen valmistuksessa. Kovasen mukaan paras hake saadaan pyöreästä puusta eli kotimaisesta koivusta.

12 Harvest ia12 Harvest ia

nostamaan lähes 20 prosenttia ja tuotteen tasalaatuisuus on kehittynyt merkittäväs-ti”, kertoo Kovanen kehitystyön tuloksista tyytyväisenä.

Saavutuksista huolimatta jatkuvanatavoitteena on tuotteen laadun paranta-minen ja tehtaan hyötysuhteen kehittä-minen. Kovanen näkee tämän positiivise-na mutta isona haasteena. ”Toimimme pienellä porukalla tuotannossa ja on haastavaa priorisoida kehitysasioita, mitä otetaan työn alle ja viedään eteenpäin niin, ettei päivittäinen tuloksenteko kärsi.” Kovasen mukaan ensiarvoisen tärkeää on saada kaikki osa-alueet pelaamaan hyvin yhteen yhteisen tavoit-teen saavuttamiseksi. ”Eri ammattialojen osaajat, prosessi-, sähkö- ja automaatio sekä mekaaniset ovat kaikki osa tuotantoa ja toistensa tukena.”

Hakkeen laadun parantaminen iso mahdollisuus

Savon Sellu käyttää koivukuitua ja koivu-viiluhaketta aallotuskartongin valmistuk-seen. Koska tuotteessa käytetään vähän kemikaaleja, eikä sitä päällystetä, nousee raaka-aineen laatu ensiarvoisen tärkeäksi. Tasalaatuinen hake takaa tasalaatuisen massan ainutlaatuista tuotetta varten. Kovanen korostaa, että tuotelaatu on

Savon Sellu sijaitsee Kallaveden rannalla Kuopiossa. Etelä-Karjalasta kotoisin oleva tehtaanjohtaja Juha Kovanen on kotiutunut hyvin Kuopioon ja savolaisten keskuuteen.

ensisijainen kilpailuvaltti, jolla asiakkaat pidetään tyytyväisinä ja mahdollistetaan uusasiakashankinta.

”Paras raaka-aine meille on kotimainen koivukuitu. Siitä saadaan parasta, tasalaa-tuista ja oikean kokoista haketta prosessia varten”, Kovanen painottaa. Hän vertaa hakkeen keittoa perunoiden keittoon. ”Jos kattilassa keitetään erikokoisia perunoita puoli tuntia, eivät perunat kypsy tasaisesti. Hakkeen keittoaika on sama puoli tuntia, eikä erikokoisista hakepaloista saada mah-dollisimman tasalaatuista tuotetta.”

Yhtenä kehityshankkeena ja isona paran-nusmahdollisuutena Kovanen näkee hak-keen laadun parantamisen. Hän toivoo, että tulevaisuudessa kaikki hake saataisiin pyöreästä puusta. Raaka-ainelähteen lisäksi Savon Sellulla on perehdytty hak-keen seulonnan kehittämismahdollisuuk-sien kartoittamiseen. ”Hyvällä seulon-nalla saadaan hienojae, puru ohjattua suoraan polttoon ja seulonnan ylitejakeet erilliskäsiteltyä meille sopivammaksi hak-keeksi. Hakkeen laadun kehittäminen saa miehen innostumaan. ”Karkeita teknisiä hahmotelmia ja potentiaalianalyysejä on jo tehty, mutta ensin laitetaan vielä pe-rusasioita kuntoon. Pikkuhiljaa on sitten mahdollisuus tehdä myös näitä tuotekehi-tysinvestointeja.”

S A V O N S E L L U

“Ensiarvoisen tärkeää on saada kaikki osa-alueetpelaamaan hyvin yhteenyhteisen tavoitteensaavuttamiseksi.“

Harvest ia 13

Puunhankinta perustuu luottamukseen

Tehtaanjohtaja ei kanna huolta puun riit-tävyydestä. ”Se olisi resurssien väärinkäyt-töä, jos me täällä murehtisimme liikaa puun saatavuudesta. Harvestialaisilla on pelisilmää ja luottamus sekä yhteistyö raaka-aineen hankintaan ja laatuun liittyvissä kysymyksissä pelaa hyvin. Puun-hankintaan liittyvät asiat käymme läpi puuryhmässä kuukausittain.”

Harvestia on vastannut Savon Sellun puunhankinnasta osittain syksystä 2008 lähtien ja kokonaan vuoden 2010 alusta. Kovanen ei näe suurta muutosta päivit-täisessä toiminnassa, mutta tunnustaa kuitenkin pienemmän toimijan edut. ”Savon Sellun tarpeet tulevat paremmin ja nopeasti huomioiduksi, kun omia ruokittavia laitoksia on vähemmän kuin isossa konsernissa”, pohtii Kovanen. Samalla hän muistuttaa, että Harvestian sopimus Kuopion Energian puutoimituk-sista oli tärkeä luottamuksen osoitus uudelle toimijalle.

Ympäristöasiat hoidetaan kestävästi

Savon Sellu on uniikki tehdas, jonka toiminnalle ominaisia ovat yksilölliset ratkaisut. Kovanen pitääkin toiminnan kannalta välttämättömänä ammattitaitoi-sia ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Jokapäiväinen toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä niin laitetoimittajien, kunnos-sapidon kuin alihankkijoidenkin kanssa.

Oman haasteensa tehtaan toiminnalle luo sijainti Kuopiossa Kallaveden rannalla. Kovanen ei kuitenkaan näe tätä ongel-maksi. ”Kuopiossa on hyvin vähän teolli-sia toimijoita ja näen tärkeäksi taistelun tämän tyylisen toiminnan puolesta.”

”Ympäristöasioihin meillä on panostettu paljon ja kaikki lakisääteiset velvoitteet on hyvin hoidettu”, kertoo Kovanen. ”Tavoitteena on toimia kestävästi niin, että meillä on jatkossakin puhdas vesi ja ilma ympärillä”, Kovanen jatkaa. Savon Sellun ympäristölupa sai lainvoimaisuu-den viime vuonna ja tehtaalla on päästy

tänä vuonna kiristyneisiin ympäristöta-voitteisiin.

Hyvät näkymät

Tämän vuoden näkymiä Kovanen ku-vailee hyviksi. Juhannus ajettiin täysillä, eikä tälle vuodelle ole odotettavissa kuin yhden viikon huoltoseisokki. Samaan hengenvetoon Kovanen kuitenkin muis-tuttaa, ettei täysi tuotanto takaa hyvää tulosta vaan siihen tarvitaan hyvä tuote, korkea laatu ja kannattava hinta.

Kovanen uskoo, että Savon Sellulla on kaikki mahdollisuudet menestyä jatkos-sakin. ”Hyvän ja ammattitaitoisen hen-kilöstön lisäksi meillä on kyky tehdä asi-oita toisin, tehokkaammin ja paremmin. Koko ajan on seurattava markkinoita ja kuunneltava asiakasta”, summaa Kovanen tehtaan menestymismahdollisuuksia. •

Savon Sellulla valmistetaan aallotuskartonkia koivukuidusta ja koivuviiluhakkeesta. Hakekasassa on haketta kahden ja puolen viikon käyttöä vastaava määrä eli noin 30 000 m3.

S A V O N S E L L U

14 Harvest ia

Metsänomistaja Kauko Hokkanen toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja perusti Kangasnie-men metsäpalstalle oman puulajipuiston eli Mustanmäen arboretumin. Seitsemän vuotta perustamisen jälkeen puulajipuistossa kasvaa nyt kuusikymmentä eri puulajia.

”Tämä on ollut suuri haaveeni 70-luvulta lähtien. Siirsin silloin palstalleni ensim-mäiset siperianpihdat Otavan koulutilan mailta”, kertoo Hokkanen harrastuksensa alkutaipaleesta. ”Taimet eivät pitkään menestyneet, vaan ohi ajanut puutavara-auto kaatoi ne mennessään”, harmittelee Hokkanen.

Päivittäistä hoitoa

Puulajipuisto on perustettu pääosin vuon-na 2003 ja se sijaitsee Hokkasen kotitilalla Kangasniemen Pylvänälän kylässä Puulan rannalla. ”Metsä on ollut aina minulle tärkeä osa elämää. Olen itse ollut mukana uudistamassa kotitilan metsiä 60-luvulla”, kertoo Hokkanen. Leipätyönsä hän teki myös metsäalalla jääden eläkkeelle puun ostajan tehtävistä vuonna 2006.

Kesäaikaan valtaosa Hokkasen ajasta kuluu puulajipuistossa. Hän tunnustaakin puulajipuiston olevan enemmän elämän-tapa kuin pelkkä harrastus. ”Puiden hoita-

minen vaatii päivittäistä työtä. Heinät ja ruohot on kitkettävä säännöllisesti pois, etteivät ne vie ravinteita kasvatettavilta taimilta. Kyllä on vuosien mittaan tullut vettäkin kannettua lukuisia ämpärillisiä”, naurahtaa Hokkanen.

Vierasperäisten puulajien kasvattamisesta on tullut pariskunnan yhteinen harrastus ja vaimo Seija osallistuu kitkemiseen omilla saksillansa. ”Alussa piti sallaa kah-toa taaksepäin, mitähän se siellä tekköö, mutta nyt hoitotyöt tehdään yhdessä”, muistelee Hokkanen yhteisen harrastuk-sen alkumetrejä pilke silmäkulmassa.

Aarteena koreanpihta

Kuudenkymmenen puulajin joukkoon mahtuu mm. pihtoja, kuusia, mäntyjä, vaahteroita, leppiä, koivuja, saarnia ja jalavia. ”Haastavinta on ollut hemlokki-en ja purppurapihdan kasvattaminen”, tuumaa Hokkanen. ”Pienet hemlokit eivät siedä valoa ja ne pitää kasvattaa

varjostavien kuusien alla. Purppurapihdan kasvatuksessa ongelmana on ollut taimien paleltuminen”, täsmentää Hokkanen. ”Kaksi purppurapihtaa on selvinnyt hengissä.”

Yleisesti ottaen pihtakuuset ovat kasvaneet Hokkasen puulajipuistossa hyvin.”Aarteeni on koreanpihta, etenkin silloin kun kävyt hohtavat purppuranpu-naisina”, kertoo Hokkanen omasta suosi-kistaan kymmenien puulajien joukossa.

Tunnuspiirteet kirjattuopastauluihin

Valtaosa Mustanmäen puulajipuiston puulajeista on kotoisin Pohjois-Ameri-kasta, mutta joukkoon mahtuu myös japanilaista ja korealaista alkuperää olevia lajeja. Taimia Hokkanen on hankkinut internetistä, taimimyymälöistä ja Joroisten taimitarhan entisen taimitarhapäällikön kautta.

Jokaisella puulla on oma tarinansa

M E T S Ä N O M I S T A J A

Harvest ia 15

Harvestia harvensi kuvan nuoren koivikon viime talvena. Alikasvoskuuset saivat harvennuk-sessa valoa ja kasvutilaa. Harvennusjälkeä tarkastavat Kauko Hokkanen (vas.) ja Harvestian hankintaesimies Teemu Simpanen.

”Visakoivun kasvatuksessa on äärimmäisen tärkeää kilpalatvojen poistaminen”, muistuttaa Kauko Hokkanen. Kuvan visakoivikko on siemensyntyinen ja se on uudistettu muokkaamat-tomaan maahan vuonna 1997.

”Jokaisella puulla täällä on oma tarinan-sa”, kertoo Hokkanen. Mukava muisto liittyy tuohituomen taimien hankintaan.”Ihastuin tuohituomeen aikanaan Pietarissa. Myöhemmin näin Mikkelin paikallisessa puutarhamyymälässä kaksi tuohituomea muistuttavaa taimea. Kävin kotona tarkistamassa asian Euroopan puut ja pensaat – kirjasta ja palasin pikaisesti myymälään hakemaan taimet”, valottaa Hokkanen tuohituomen alkuperää. Hokkasta kuunnellessa voi vain ihme-tellä sitä tiedon määrää, joka hänellä on kerrottavanaan eri puulajeista ja niiden historiasta. Tunnuspiirteet kustakin lajista on kirjattu kunkin puun viereen lajista kertoviin opastauluihin.”Jokaisen asiasta kiinnostuneen tulisi tunnistaa kymmenen pihtalajia neulasista”, haastaa Hokkanen puulajipuistoon tutustuvia.

Täsmällisyyttä visakoivunkasvatukseen

Puulajipuiston lisäksi Hokkasen tilalta löy-tyy kaksi visakoivikkoa. Toisen alkuperä on siemensyntyinen eli taimet on kasva-tettu taimitarhalla ja noin puolet puista visoittuu. Toinen kohde on perustettu kloonatuista visoista, jolloin jokaisesta koivusta tulee emopuunsa kaltainen.

Hokkanen muistuttaa täsmällisyydestä visakoivun kasvatuksessa: ”Välttääkseen ”omenapuuasentoa” pitäisi paksuimmat oksat karsia aina ensin ja poistaa sitten kilpalatvat välittömästi. Välillä tuntuu, että heti kun selkänsä kääntää, saisi taas olla latvaa karsimassa.”

Kirja omasta puulajipuistosta

Hokkasen toiveena on, että hän voisi omalla esimerkillänsä innostaa muita asiasta kiinnostuneita perustamaan oman puulajipuiston. ”Lähtökohtana on puula-jien ja niiden ominaispiirteiden tuntemi-nen”, muistuttaa Hokkanen. ”Tietoa on kyllä saatavilla ja kokemus opettaa”, jatkaa Hokkanen.

Hokkanen valmistelee syksyllä valmistu-vaa kirjaa Mustanmäen puulajipuistosta. Kirjassa on tarkoitus esitellä jokainen puulajipuistossa kasvava puulaji erikseen. Kirjailijanurasta Hokkasella on jo koke-musta. Puolitoistavuotisen urakan jälkeen ilmestyi 350-sivuinen sukututkimus Mustanmäen Hokkasia. •

Koreanpihdan kävyt muuttuvat lopulta purppuranpunaisiksi. Koreanpihta on yksi Hokkasen puulajipuiston aarteista.

Mustanmäen puulajipuiston uusin tulokas on japaninvaahtera.

M E T S Ä N O M I S T A J A< Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva mustakuusi sopeutuu hyvin Suomessa kasvatettavaksi.

16 Harvest ia

Mikkelissä toiveenatasainen puukauppa

Mikkelin toimistolla käy vilske. Vesa on lomalla, mutta Teemu neuvottelee puukauppaa puhelimessa, Samuel tekee korjuutilejä yrittäjille ja metsäkoneura-koitsija Tuomas Torniainen pistäytyy asiapapereita tuomassa. ”Täällä työsken-nellessä on hyvin nähnyt, mitä kaikkea sisältyy hankintaesimiehen työhön”, kertoo Samuel harjoittelukokemuksensa perusteella.

Luottamus ansaittava

Teemu on yksi niin sanotuista alkuperäi-sistä harvestialaisista, jotka aloittivat työn kesällä 2008. Ennen Harvestialle siirty-mistään Teemu ehti työskennellä yhdek-sän vuotta puunostotehtävissä UPM:llä. ”Mielenkiintoisen lisäsävyn työhön ovat tuoneet uudet ostokunnat”, kertooTeemu. Teemu ostaa puuta ennestään tutun Mikkelin lisäksi Juvalta, Rantasal-melta, Kangasniemeltä, Sulkavalta ja Puumalasta. ”Uudella alueella luottamus on ansaitta-va. Se vie aikaa, mutta on haasteena varsin positiivinen”, Teemu tuumaa ja jatkaa: ”Harvestia on uusillakin alueillaotettu hyvin vastaan. On kuitenkin vielä paljon metsänomistajia, jotka eivät tunne meitä. Tosin moni metsänomistaja muistaa Myllykosken puunostajana. Meistäkin tulee heti tutumpi toimija, kun kerron meidän jatkavan puun ostamista Myllykosken jalanjäljissä.”

Tasainen puukauppa

kaikkien etu

Puukaupassa Teemu toivoo tilanteen joskus normalisoituvan. ”Kaikkien, sekä

Mikkelin toimisto on yksi Harvestian viidestä paikallistoimistosta. Linnankadulla sijaitsevas-

sa toimistossa metsänomistajia palvelevat hankintaesimiehet Teemu Simpanen ja

Vesa Hyyryläinen sekä harjoittelija Samuel Tarkiainen.

puuta käyttävän teollisuuden että metsän- omistajapuolen, etuna olisi mahdollisim-man tasainen puukauppa”, toteaa Teemu. ”Harvestian vahvuus on siinä, että ostamme kaikkia puutavaralajeja niin tukki-, kuitu- kuin energiapuutakin pysty- ja hankintakaupalla. Parhaiten tämän edun pystyy hyödyntämään silloin, kun puukauppaa käydään mahdollisimman tasaisesti.”

Teemu on tyytyväinen puukaupan vilkas-tumiseen. ”Puumarkkinoiden yleistilanne on nyt myyjän kannalta todella otollinen. Kaikilla puutavaralajeilla on kysyntää, joten nyt on hyvä aika realisoida met-säänsä”, kehottaa Teemu. ”Huomionar-voista on tämän vuoden aikana puukaup-patuloista tietyin ehdoin saatava 25 %:n veroetu, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää”, Teemu muistuttaa.

Harrastuksena metsänhoito

Mikkelissä asuva Teemu on kotoisin Pielavedeltä Pohjois-Savosta. Hän ei tun-nusta ikävöivänsä kotikonnuille. ”Hyvin olen Mikkeliin kotiutunut, mutta voihan olla, että vanhemmiten alkaa paluumuut-to kiinnostaa.” Mikkelissä Teemun kanssa samassa kodissa asuvat avopuoliso Sari ja 3-vuotias Tuomo-poika.

Teemu valmistui metsätalousinsinööriksi Kotkasta 1999. Kipinä metsäalalle on peruja jo lapsuudesta. Isä oli puutavara-autoilija ja Teemu tunnustaa pikkupo-jasta lähtien istuneensa mukana puuta ajamassa.

Koulu- ja opiskeluaikana lentopallo oli Teemulle tärkeä harrastus. Vuosien mit-taan pelaaminen on jäänyt vähemmälle.

Harvestian toimisto sijaitsee aivan Mikkelin keskustassa Linnankadulla.

H A N K I N T A E S I M I E S J A H A R J O I T T E L I J A

Harvest ia 17

valmistua viimeistään ensi vuoden alussa. Harjoittelunsa yhteydessä Samuel tekee myös päättötyötä Harvestialle energia-puun hankinnasta.

Parasta työn monipuolisuus

”Parasta tässä on ollut työn monipuoli-suus”, vastaa Samuel kysymykseen harjoit-telijan työstä. ”Vastuullisiakin tehtäviä annetaan hoidettavaksi. Olen päässyt tekemään puukauppaa ihan itsenäisesti”, jatkaa Samuel.

Samuel tunnustaa, ettei hänellä ennen harjoittelun aloittamista ollut suurtakaan käsitystä hankintaesimiehen työstä. ”Omat kuvitelmani osuivat kuitenkin aika hyvin kohdalleen”, toteaa Samuel. ”Etelä-Savolaisissa metsänomistajissa on paljon erilaisia, rikkautta tuovia persoo-nallisuuksia. Eniten on ehkä yllättänyt naismetsänomistajien suuri osuus ja se, miten aktiivisia ja kiinnostuneita he ovat metsänhoidosta”, analysoi Samuel.

Samuel kiittelee Vesaa ja Teemua siitä, miten harjoittelija on perehdytetty työhönsä. ”Voin todellakin suositella Harvestiaa harjoittelupaikkana. Täällä Mikkelissä ainakin työskentelee tosi am-mattilaisia, joilta voi oppia paljon, kunhan on itse aktiivinen ja kysyy rohkeasti.” Mikkelin lisäksi Samuel on lupautu-nut Pieksämäelle ainakin korjuujäljen tarkastuksia tekemään. ”En kyllä tiedä, uskallanko sinne lähteä”, toteaa Samuel salaperäisesti ja tunnustaa olleensa armei-ja-aikana Pieksämäen hankintaesimiehen Hennariikka Savolaisen alikersanttina.•

Nykyään harrastukset pyörivät enemmän kalastuksen, metsästyksen ja metsänhoi-don ympärillä. ”Kun tekee metsänhoito-työt itse, vie se yllättävän paljon aikaa muilta harrastuksilta”, kertoo Teemu. ”Tosin päätimme Vesan kanssa tennik-sen pelaamisen aloittamisesta. Voi olla, että lehden ilmestyessä on jo Harvestian Mikkelin piirin mestaruus ratkennut”, jatkaa mies nauraen.

Yksi viidestä

kesäharjoittelijasta

27-vuotias Mikkelistä kotoisin oleva Samuel on yksi Harvestian viidestä kesä-harjoittelijasta. Työt alkoivat toukokuun alussa ja jatkuvat ainakin syyskuun puoliväliin. ”Ensimmäisen harjoittelun tein metsänhoitoyhdistyksessä, seuraavan metsäkeskuksessa ja nyt oli luonnollisesti vuorossa puunhankintaan tutustuminen”, kertoo Samuel hakeutumisestaan Harves-tialle.

Samuel opiskelee metsätalousinsinööriksi Pieksämäen Nikkarilassa. Tavoitteena on

Hankintaesimies Teemu Simpanen (vas.) ja harjoittelija Samuel Tarkiainen kävivät tutustumassa visakoivun kasvatukseen Kangasniemellä.

H A N K I N T A E S I M I E S J A H A R J O I T T E L I J A

”Meistäkin tulee heti tutumpi toimija, kun kerron meidän

jatkavan puun ostamista Myllykosken jalanjäljissä.”

18 Harvest ia

HIRVIKutsumaton vieras taimikossaHirvivahingot aiheuttavat metsänomistajille vuosittain merkittäviä laatu- ja kasvutappioita. Hirvieläinten aiheuttamiin tuhoihin voi saada korvausta valtion varoista. Metsänomistaja pystyy hyvällä metsänhoidolla, oikea-aikaisilla toimenpiteillä ja puulajivalinnalla ennalta-ehkäisemään hirvituhoja omassa metsässänsä.

Ikävä hirvivahinko paljastui viime keväänä Sonkajärven Jyrkän kylällä. Peltojen kuivamista odotellessa metsän-omistaja Jukka Partanen lähti tarkasta-maan, kuinka taimikot olivat selvinneet talvesta hänen ja veljensä omistamalla metsätilalla. Yhdeksän hehtaarin uudis-tusalalla hirvet olivat popsineet suihinsa 2000 männyntaimea hehtaarilta. Vuonna 2008 oli uudistusalalle istutettu 2500 taimea hehtaarille, joten melkoisen perus-teellista työtä oli hirviporukka tehnyt. Ennen hakkuuta alueella oli vanha kitukasvuinen ja pienirunkoinen kuusivaltainen puusto. Maapohja arvioi-tiin ravinnetasoltaan paremmin mäntyä tuottavaksi, joten puulaji vaihdettiin männyksi. Uudistusalueen vesitaloudesta huolehdittiin kunnostamalla ojat. Samalla tehtiin ojitusmätästys.

Kasvutappiota, mielipahaa ja

ylimääräistä työtä

Tapahtuneen paljastuttua Partanen teki viipymättä hirvivahingosta arviopyynnön metsäkeskukselle. Metsätaloustarkastaja Veikko Savolainen kävi toteamassa

tapahtuneen. Uudistusalueelle todettiin tarpeelliseksi täydennysviljely. Vahinko-alueelle täydennettiin 16 000 männyn taimea. Kasvutappioksi metsäkeskuksenlaskenta-ohjelma antoi 541 euroa koko vahinkoalalle. Viljelykustannusten arvioi-tu korvaus oli 5060 euroa sekä arviointi-kustannusten 450 euroa.

”Onnena onnettomuudessa oli se, että viljely voitiin toteuttaa samaan muokkausjälkeen”, toteaa Partanen. Vaikka taimet ja viljelytyö saatiin hirviva-hinkokorvauksena, menetettiin kahden vuoden kasvu. Uudistustulosta tulee vielä osaltaan heikentämään se, että hieskoivun vesakko on pääsemässä alueella hyvälle alulle. Taimikon varhaishoidon tarve tulee näin lisääntymään. ”Korvaus tuskin riittää kattamaan taimikolle tapahtuneita vahin-koja puhumattakaan siitä mielipahasta ja ylimääräistä työstä, mitä vahinko on aiheuttanut. Lisäksi korvausten käsittely ja maksaminen kestää vuoden verran”, kertoo Partanen tuntemuksiaan.

Vaikka koko Partasen perhe on innokkai-ta hirvenmetsästäjiä, emäntä Tuulaa ja molempia poikia myöten, pistää tapahtu-

nut vahinko Partasen pohtimaan hirvikan-nan oikeaa tasoa. ”Hirvilupia on ainakin tähän saakka myönnetty liian vähän, eikä tihentymäalueita ole riittävästi huomioi-tu lupien jaossa. Hirvien aiheuttamat laatutappiot realisoituvat vasta vuosikym-menten päästä. Onko oikein, että emme tee nyt kaikkea voitavaa vahinkojen vält-tämiseksi”, kysyy Partanen. ”Tavoitteeni on ollut, että saisimme siirrettyä tilan metsät paremmassa kunnossa tulevalle sukupolvelle kuin missä ne itse saimme”, kertoo Partanen periaatteestaan metsien hoidossa.

Vahingot tyypillisiä

talvehtimisalueilla

Metsätaloustarkastaja Veikko Savolainen Pohjois-Savon metsäkeskuksesta on arvi-oinut hirvituhoja lähes kolmekymmentä vuotta. ”Vahinkomäärät alueella ovat lisääntyneet”, kertoo Savolainen. ”Tyypil-linen vahinkoalue on hirvien talvehtimis-alueella sijaitseva syrjäinen, perkaamaton noin kaksimetrinen männyntaimikko”, kuvailee Savolainen tyypillistä hirvituho-aluetta. >

> Kuva: Pentti Johansson/ Kuvaliiteri

H I R V I T U H O T

Harvest ia 19

H I R V I T U H O T

Harvest ia 19

20 Harvest ia

H I R V I T U H O T

Vakavimmat hirvien aiheuttamat tuhot kohdistuvat lehtipuiden- ja männyntaimiin, joiden pituus on 1-3 m. Nälkäisille hirville maistuu kuitenkin kevätkesällä myös kuusentaimien kerkät. Kuva: Heimo Kauppinen

Sonkajärveläisen metsänomistajan Jukka Partasen taimikossa hirvet ovat tehneet perusteellista jälkeä. Parivuotiaasta männyntaimikosta on tuhottu valtaosa taimista.

Tyypillisesti hirvi tuhoaa männynlatvakasvaimen. Tästä seuraakasvu- ja laatutappiota.Kuva: Heimo Kauppinen

20 Harvest ia

Harvest ia 21

”Metsänomistajalle paras tapa välttää hirvituhoja on metsien hyvä hoito. Hoide-tussa taimikossa tuhoja on harvemmin. Samoin puulajivalinnalla voi jo uudista-misvaiheessa ennaltaehkäistä hirvivahin- koja”, korostaa Savolainen. ”Toki hirvikannan säätelyllä ja suojaustoimen-piteillä on myös iso merkityksensä”, jatkaa Savolainen.

Valtiolta tukea hirvituhoihin

Hirvet katkovat oksia ja latvakasvaimia sekä ohuimpien puiden päärankoja. Näistä seuraa kasvutappioita ja laatu-vikoja. Hirvieläinten aiheuttamia tuhoja

korvataan valtion varoista. Korvausta voi saada vahingoittuneen puuston kasvu- ja laatutappiosta, jos taimikkoa ei ole vahingon vähäisyyden vuoksi tarkoituk-senmukaista uudistaa tai täydentää. Jos täydennys- tai uudelleenviljely on tarpeen, korvataan kasvu- ja laatutappioi-den lisäksi uudistamiskustannukset sekä arviointikustannukset omavastuuosuuden ylittävältä osalta.

Korvauksen määrään vaikuttavat puulaji, kasvupaikka, taimien pituus, taimimäärä ennen vahinkoa, vahingon suuruus ja laajuus, taimikonhoitotyön tarve ja alueen pinta-ala. Hirvivahinkojen arvioinnin tekee yleensä alueellinen metsäkeskus. Vahinkoilmoitus metsäkeskukselle on

tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä.

”Korvattavan summan tulee olla vähintään 170 euroa saman kunnan alueella tapahtuneista metsä- ja maatalo-usvahingoista yhteensä. Tämän summan ylittyessä korvataan myös arviointikulut”, kertoo Savolainen. ”Käytännössä vahin-goittuneita taimia parimetrisessä taimikos-sa pitää olla nelisen sataa, jotta korvausta kannattaa ryhtyä hakemaan”, täsmentää Savolainen. •

Hirvituhoilmoitus tehdään metsäkeskukselle kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Metsäkeskus tekee hirvivahinkojen arvioinnin.Arviointia tekemässä metsätaloustarkastaja Veikko Savolainen ja Irina Andriainen Pohjois-Savon metsäkeskuksesta. Kuva: Heimo Kauppinen

H I R V I T U H O T

22 Harvest ia

M E T S Ä N K A S V A T U S

Harvennusmetsienennakkoraivaus kannattaa Ennen koneellista harvennusta useissa leimikoissa tulisi tehdä ennakko-raivaus, sillä ennakkoraivauksesta hyötyvät kaikki osapuolet, etenkinmetsänomistaja.

Ennen nuoren kasvatusmetsän ensihar-vennusta on syytä kiinnittää huomioita siihen, tarvitseeko kohteen alustaa raivata ennen koneellista hakkuuta. Vaikka taimikonhoito olisi tehty ajallaan, saattaa ensiharvennuskohde olla vesoittunut niin pahasti, ettei hakkuukoneenkuljettajalla ole mahdollisuutta nähdä tarpeeksi hyvin koneen hytistä.

Mänty- ja koivumetsiin syntyy usein runsaasti kuusialikasvosta, joka voi haitata näkyvyyttä. Tämänlaisilla kohteilla on mahdollista, että jäävään puustoon tulee vaurioita ilman ennakkoraivausta. Myös koneen tuotos on alhaisempi. Nämä asiat yhdessä vaikuttavat puusta maksettavaan hintaan. Ennakkoraivattu leimikko on arvokkaampi kuin raivaamaton ja se on helpompi myydä.

Korjuukelvottomasta

kohteesta korjuukelvollinen

Ennakkoraivauksella pystytään paranta-maan kohteen korjuuolosuhteita ja lisäämään puukaupallista arvoa. Mikäli kohde on runsaan alikasvoksen takia läpipääsemätön, voidaan siitä ennakko-raivauksella saada korjuukelpoinen pystykauppakohde.

Ennakkoon raivatuissa harvennusmetsi-köissä on paremmat mahdollisuudet todeta harvennuksen tarve. Hyvät korjuuolosuhteet lisäävät hakkuukoneen tuotosta ja työn mielekkyyttä, jolloin kuljettaja on motivoitunut parempaan työsuoritukseen. ”Ei ole kivaa harventaa raivaamattomassa metsässä, kun näkyvyys on niin huono. Puuta pitäisi saada tehtyä

Tällä harvennusleimikolla on näkyvissä tulevaa korjuuta haittaavaa alikasvosta. Ilman ennakko-raivausta harvennusjälki jäisi välttäväksi. Ennakkoraivaus tehdään vähintään niin, että raivataan ainespuurunkojen tyvet noin puolentoista metrin säteeltä sekä muu hakkuuta haittaava alikasvos-puusto.

Tällä kohteella on tehty ennakkoraivaus. Näkyvyys on hyvä, joten koneenkuljettajalla on hyvät edellytykset suoriutua harvennushakkuusta kiitettävästi.

Harvest ia 23


Harvest ia 23

ja kun vielä vaaditaan hyvää jälkeä, on yhtälö lähes mahdoton. Kaadettavien pui-den tyvet ja niiden välitön läheisyys pitää raivata hyvin, etteivät teräketjut ja letkut rikkoonnu ja lentele pois paikaltaan”, toteaa hakkuukoneenkuljettaja Antti Alanko JH-Timber Oy:stä.

Raivaa harvennusten alustat

ajoissa

Ennakkoraivaus olisi otollisinta tehdä hakkuuta edeltävänä vuonna ja kaikkein karuimmilla mailla jopa aikaisemmin. Raivaus tulisi tehdä sulan maan aikana ja

hyvissä ajoin. Ajoissa tehdystä ennakko-raivauksesta on paljon suurempi hyöty kuin juuri ennen hakkuuta suoritetusta raivauksesta, varsinkin jos puu on lehdes-sä. Talvisaikana ennakkoraivauksesta voi jäädä ainespuun kaatoa haittaavat ylipitkät kannot leimikolle.

Valtiolta tukea työhön

Ennakkoraivauksen suorittamisesta voi saada tukea valtiolta, mikäli raivaus kytkeytyy nuoren metsän hoitoon.Tuki kuuluu kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) piiriin.

Nuoren metsän hoidon tuen saamiselle on määritelty tietyt ehdot:

- kohteen pinta-ala on vähintään yksi hehtaari- kantoläpimitaltaan vähintään 4 cm:n puita poistetaan minimissään 1000 kpl- jäävän puuston keskimääräinen rinnan-korkeusläpimitta on maksimissaan 16 cm- metsään ei saa jäädä välitöntä ensihar-vennustarvetta •

Metsä kasvaa hyvinkuivatetulla merenpohjallaViljelyalan lisätarve käynnisti mittavan hankkeen Virolahden Rännäsen kylässä 1960-

luvulla. Joutomaana ollutta vanhaa merenpohjaa kuivatettiin viljelymaaksi yli viisisataa

hehtaaria. Viisikymmentä vuotta myöhemmin valtaosa kuivatetusta alueesta on metsittynyt. >

Koko kuivatettava alue pengerrettiin, jotta vesi ei pääsisi ympäröiviltä reuna-alueilta pelloille.

Harvest ia 23

24 Harvest ia


”Ajankohta hankkeelle oli tuolloin otollinen. Mitään vastustusta ei ollut. Nykypäivänä tällaista ei voisi ajatella-kaan”, kertoo hankkeessa alusta asti mukana ollut Lasse Hurtta.

Kymen vesipiiri lähti mukaan hankkee-seen ja sitä rahoitettiin valtion tuella. Helpolla ei alue kuitenkaan muuttunut viljelysmaaksi. Aikaa kului muutama vuosi. Vesipiirin ja paikallisten koneiden lisäksi tarvittiin kymmeniä miehiä. ”Jalka-miehet havuttivat kaivualueen reunaa, jotta iso heittokone näki, mihin iskeä kauhan”, Hurtta muistelee työvaihetta. Kuivatettava alue pengerrettiin, jotta vesi ei pääsisi reuna-alueilta pellolle. Lisäksi alue ojitettiin ja padottiin. Reunaojat laskevat suoraan mereen.

Kuivatusalueen suurimmat valtaojat ovat noin viisitoista metriä leveitä ja ne kaivattiin uivalla imuruoppaajalla. Veden korkeutta säätelemään rakennettiin kahden pumpun pumppaamo. Rännäsen pumppaamon lisäksi naapurikylästä löytyy Koivuniemen pumppaamo.

Kovakasvuista puustoa

Koko valuma-alue suunniteltiin otetta-vaksi viljelykäyttöön. Kalkituksella kivet-tömästä maasta saatiin ylimääräinen rauta pois. Ensimmäinen kaura kasvoi todella nopeasti ja sato oli merkittävä. Nykyään alueesta enää vajaa viisitoista prosenttiaon EU-tukikelpoista viljelysmaata. Valtaosa on metsittynyt lähinnä koivulle. ”Metsäpuoli tuli ihan luontaistuotteena”,

toteaa Hurtta, joka itse omistaa kuivatus-alueella sekä metsää että peltoa.

Harvestia hakkasi viime talvena Hurtan maalla koivikon harvennusta ja ylispuun poistoa. ”Puuston kasvu alueella on todella kova. Ylispuukoivikon alla kasvoi jo täysi kuusikko, jossa pisimmät puut ovat viisitoista metriä”, kertoo Harvestian Virolahden hankintaesimies Jarkko Ylä-Kotola. Alle kahden hehtaarin alueelta ylispuukoivua poistettiin kaikkiaan lähes neljäsataa kuutiota.

Maapohjan vuoksi hakkuu oli tehtävä kovien pakkasten aikaan talvella. ”Plussaa tuli kyllä konemiehille. Ajattelin, että se kuusikko menee ihan pilalle, mutta eihän se mennyt”, Hurtta kertoo. Hänen mu-kaansa Kai Kotola ja Juhani Kangastie Metsä Kotola Oy:stä hoitivat puunkor-juun todellisella ammattitaidolla.

”Tässä koivikossa tehtiin ensiharvennus viime talvena. Puuston kasvu alueella on kova. Tältä kohteelta poistettiin koivukuitua lähes seitsemän-kymmentä kuutiota hehtaarilta”, kertoo Jarkko Ylä-Kotola. Ylä-Kotola ostaa puuta Virolahdelta, Haminasta, Miehikkälästä ja Ylämaalta.

Harvest ia 25

Tuomo Ahlberg on toiminut Eerikkilän Turan Pengerrysyhtiön hoitokunnan puheenjohtajana jo parikymmentä vuotta. Hän omistaa kuivatulla maalla sekä peltoa että metsää.

Metsänomistaja Lasse Hurtta (oik.) esittelee Harvestian Jarkko Ylä-Kotolalle Rännäsen pump-paamon toimintaa. Veden pintaa säätelemään rakennettu pato ja pumppuasema on louhittu kallioon, jonka päällä miehet seisovat.

Hyvät olosuhteet

viljanviljelyyn ja

metsänkasvatukseen

Valuma-alueen ja pumppaamon toimin-nasta vastaa Eerikkilän Turan pengerrys-yhtiö. Osakkaita on kaikkiaan kuusikym-mentä. Tuomo Ahlberg on toiminut hoitokunnan puheenjohtajana jo parikym-mentä vuotta. Pumppuasemaa hoidetaan talkoilla. Pumppuasemanhoitajia on kaksi, jotka vastaavat toiminnasta vuorokuukau-sittain.

Vedenpinnan tasoa valvotaan automaat-tisella tasovahdilla. Kun vedenpinta nousee riittävästi, käynnistyy ensin toinen pumppu ja vedenpinnan noustessa lisää toinenkin pumppu. Ahlbergin mukaan maapohja on hyvä sekä viljanviljelyyn että metsänkasvatukseen. Pumppaamisen ansi-osta märät kelit eivät vaikuta yhtä suuresti kuin jossakin muualla.

Kilpailu puusta

metsänomistajan etu

Toissavuonna valuma-alueen valtaojistaperattiin iso osa ja toinen pumppu uusittiin. Ahlberg kritisoi kovin sanoin suomalaista kustannusrakennetta. ”Ympäristökeskukseen vaadittiin ojitus-suunnitelma, jota ei olisi muuten tarvittu. Vikasuuntaan on mennyt Suomen kustan-nusrakenne, jos suunnitelman teettämi-nen maksoi enemmän kuin kaivutyö.”

Myös Ahlberg omistaa valuma-alueella sekä metsää että peltoa. Männikköä harvennettiin viime talvena ja kaksi koivikkokohdetta jäi odottamaan harven-nusta ensi talveksi. Ahlberg näkee uuden puunostajan ilmaantumisen markkinoille positiivisena asiana. ”Se on aina metsän-omistajan etu, mitä enemmän ostajia on.”

Suomi metsäinen

matkailumaa

Ahlberg suhtautuu varauksellisesti maata-louden aseman säilymiseen Suomessa. Metsätalouden lisäksi tilalla harjoitetaan edelleen viljelyä, mutta yhä suurempi merkitys on matkailulla. ”Viisi vuotta ajat-


telin muutosta ja jotenkin se oli helpompi toteuttaa, kun siihen oli jo varautunut”, Ahlberg kertoo. Mökkimatkailun juuret tilalla ulottuvat jo 60-luvulle, mutta 90-luvulla toimintaa laajennettiin merkit-tävästi. Nykyään Ahlbergilla on yhdeksän vuokramökkiä, joiden asiakaskunnasta iso osa on venäläisiä.

”Suomesta povattiin jo 70-luvulla syrjäistä metsäistä matkailumaata”, tuumaa Ahl-berg hymyillen. ”Se sopii minulle.

Toivottavasti saamme kuitenkin Suomessa pidettyä sen verran metsäteollisuutta, että oman maan puut saadaan käytettyä”, jatkaa Ahlberg toiveikkaana. •

26 Harvest ia

”Ma oksalla ylimmällä”Sääksen pesälle näkyypuoli Suomea

Topeliuksen ”Kesäpäivä Kangasalla” -laulun aloitussanat

sopivat mainiosti kertomukseen sääksestä, sillä Pirkanmaa ja

Häme ovat linnun levinneisyyden ydinaluetta Suomessa.

L U O N T O

26 Harvest ia

Lokit kiusaavat sääkseä kalavesien äärellä. Kuva: Joona Koskinen

27 Harvest ia

Kun lehteemme pyydettiin juttua lintu-harrastuksesta, muuttui aihe juttua pohti-essa huomaamatta kirjoitukseksi sääk-sestä. Syntyperäisenä kantahämäläisenä maakuntalinnusta on muodostunut yksi lempilajeistani.

Lintuharrastuksen aloitin jo alakoulu-aikoina ja lintujen rengastamisen hieman yli parikymppisenä. Rengastus vei mukanaan niin, että harrastusta on takana nyt 25 vuotta ja vapaa-aika kuluu rengastuksen ja sen oheistoimintojen parissa. Ystäväpiirikin koostuu suurelta osin rengastajista. Kesälomista on viime vuosina vierähtänyt suuri osa sääksen pesillä niin Etelä-Suomessa kuin Lapissa-kin. Syksyisin ja keväisin rakennetaan sääkselle ”tekopesiä” ja korjataan myrsky-jen ja lumen runtelemia vanhoja pesiä.

Sääksi on kalaspesialisti

Sääksi on kotkien jälkeen suurin päivä-petolintumme. Se tunnetaan parhaiten

tavastaan saalistaa syöksymällä veteen kalan kimppuun. Sääksi syökin ainoastaan kalaa ja tyypillinen saalis on noin kolme-sataa grammainen hauki tai lahna, jonka koiras saattaa hakea pesälle kilometrien päästä. Sääksen pesinnän aloitus sijoittuu ravinnosta johtuen jäiden lähdön aikaan eli Etelä-Suomessa huhti-, toukokuun vaihteeseen. Suomen ja samalla maailman pohjoisimmat sääkset Ylä-Lapissa pesivät 3-4 viikkoa myöhäisemmässä rytmissä. Pesinnän aikana koiras huolehtii koko perheen ravinnon hankinnasta naaraan keskittyessä haudontaan, ruokintaan ja pesän vartiointiin.

Sääksen pesä sijaitsee aina puun latvassa ympäröivää metsää ja maastoa ylempänä. Pesäpuu voi olla 4-metrinen suomänty tai yli 25-metrinen satoja vuosia vanha tasalatvapetäjä. Merimerkki tai kolmio-mittaustorni käyvät ihmisen rakennelmis-ta puun korvikkeeksi ja onpa sääksi pesi-nyt Saimaalla vesikivelläkin. Pesäpaikan rauhallisuus pesintäaikana on esteettö- >

L U O N T O

Harvest ia 27

Näkymät sääksen pesältä voivat olla henkeä salpaavat. Kuva: Harri Koskinen

28 Harvest ia

män näkyvyyden lisäksi ainoa vaatimus pesäpaikan suhteen. Sääksi ei vaadikaan vanhaa metsää tai koskematonta luontoa ympäristökseen vaan viihtyy yhtä hyvin myös hakkuuaukeiden siemenpuissa tai talousmetsän keskellä.

Sääksitutkimus

Sääksi luokiteltiin 1970-luvun alussa uhanalaiseksi, jonka takia osin aloitettiin Helsingin yliopiston Eläinmuseon ohjaama valtakunnallinen sääksen seurantaprojekti. Vuonna 2010 sääksen Suomessa pesivää kantaa onkin seurattu jo 40 vuotta.

Eläinmuseon sääksirekisterissä on kaikista tiedossa olevista sääksen pesäpuista tarkat tiedot ja sääksirengastajat päivittävät niitä vuosittain pesintätiedoilla täydennettyinä. Poikasten rengastamisen lisäksi ne punni-taan ja siivet mitataan, pesistä otetaan saaliskalojen suomunäytteitä ja kuoriutu-mattomat munat toimitetaan eläinmuse-olle myöhempiä analyysejä varten.

Tekniikka avuksi

Nykytekniikka on mahdollistanut tirkistelyn sääksen elämään. Internetin kautta voidaan syöttää ajantasaista kuvaa sääksen pesältä suurellekin yleisölle. Ku-luneella pesintäkaudella on voitu seurata kolmen suomalaisen pesän tapahtumia. Esimerkiksi kouluopetuksessa pesien ta-pahtumien seuraaminen on muodostunut suosituksi oppituntien lisämateriaaliksi.

Satelliittilähetinseuranta on avannut tutkimukselle aivan uusia mahdollisuuksia sääksistä saatavalle tiedolle. Aikuiselle tai poikaselle kiinnitetään valjailla selkään puolen tulitikkulaatikon kokoinen lähetin, joka lähettää paikkatiedon lisäksi esimerkiksi liikkeen nopeuden sekä lämpötila- ja korkeustiedon. Saalistusalu-eista, muuttoreiteistä sekä levähdys- ja talvehtimispaikoista on saatu uutta ja tarkkaa tietoa. Parin vuoden päästä valjai-den ompeleet pettävät ja lähetin putoaa linnun selästä. Media on huomioinut hyvin nämä julkkislinnut ja niiden liikku-mista ja kohtaloita on seurattu tarkasti ja tunteella.

Metsänomistajille kiitosta!

Sääksen pesäpuu on rauhoitettu ja tiedos-sa olevat puut on merkitty rauhoituskil-villä niin, että metsätalouden suunnitte-lussa ne voidaan ottaa huomioon. Sääksen pesän olemassaolo ei kuitenkaan juuri vaikuta metsänhoitoon tai hakkuisiin. Pesintäaikana sääksen pesän läheisyydessä toiminnoilta on pitäydyttävä, mutta muuten rajoitteita ei juuri ole. Metsän-omistajien asenne sääksen pesän sijaintiin palstallaan on muodostunut positiiviseksi ja pesät otetaan hyvin huomioon hakkui-den yhteydessä ja sääksen pesintärauhaa vaalitaan. Pesien ympäristöjä käsitel-lään jopa liian varovasti, sillä ne jätetään yleensä täysin hakkaamatta, vaikka niitä pitäisi avartaa.

Sääksen pesän autioitumisen yleinen syy on ympäristön umpeenkasvu. Lähiympä-ristön puiden latvojen ylittäessä pesän tason, sääksi rakentaa uuden risulinnan avarampaan paikkaan. Etelä-Suomen metsistä sääksen on nykyisin vaikea löytää pesälleen sopivaa lakkapäämäntyä, jossa rakennelma pysyisi vuodesta toiseen. Ei ole harvinaista, että vasta rakennettu pesä putoaa ensimmäisen talven aikana tai jopa heti ensimmäisessä myrskyssä.

Sääksen poikanen pari viikkoa ennen ensilentoaKuva: Joona Koskinen

L U O N T O

28 Harvest ia

Harvest ia 29

SÄÄKSI

•Kotkienjälkeensuurinpäiväpetolintumme•Suomessanoin1000pesivääparia,levinneisyyskattaakokoSuomen.•Syövainkalaa,tyypillinensaalis300grammainenhaukitaisärkikala.•Rakentaasuurenrisupesänpuunlatvaan,tekopesillähelpotetaan pesäpaikkapulaa.•TalvehtiiKeski-Afrikassa,saapuuSuomeenhuhtikuunalussa.•Kanta-Hämeenmaakuntalintu,Valkeakoskenkaupunginnimikkolintu•Sääksitietoa: www.saaksisaatio.fi www.luomus.fi/elaintiede/satelliittisaakset

TIETOLAATIKKOTekopesillä apua

pesäpaikkapulaan

Kanta-Hämeessä sääksille alettiin rakentaa tekopesiä jo seurantaprojektin alkumetreillä ja tällä hetkellä alueen asutuista pesistä noin 90 prosenttia on lintuharrastajien rakentamia tai korjaa-mia. Metsänomistajat ovat suhtautuneet kiitettävästi tekopesien tekoon, sillä lupa rakentamiseen saadaan poikkeuksetta ja vuosittain tulee lukuisia pyyntöjä tulla rakentamaan tekopesä metsäpalstalle.

Tekopesä muodostuu puun latvaan tehtävän lavan päälle nostetuista risusep-peleistä jäljitellen sääksen omaa tekota-paa. Rakentaminen vaatii hieman huimaa päätä ja välttävät kirvesmiehen taidot. Neuvoja sääksen pesän ympäristön käsit-telyyn löytyy Sääksisäätiöstä. Sieltä voi kysellä myös mahdollisuudesta tekopesän rakennuttamiseen metsäpalstalleen. Yhteystiedot löytyvät tietolaatikosta.•

Jutun kirjoittaja Harri Koskinen työskentelee Harvestian kuljetusesimiehenä Myllykoskella. Kuvassa Harri rakentamassa tekopesää.Kuva: Juhani Koivu

L U O N T O

30 Harvest ia

Isältä pojalle…Otsikon mukaista sanontaa

on käytetty mediassa ja eri-

tyisesti mainoksissa useasti.

Samoin voisi sanoa Harvestia

Oy:n uudesta metsäkoneura-

koitsijasta Sami Kohvakasta.

Sysäyksen alalle Samikin sai

isältään Hannulta.

Nuori urakoitsija aloitti toimintansa heinäkuun alussa ja toiminta-alueena on pääosin hankintaesimies Kari Salosen ostoalue eli Kotkan, Pyhtään ja Elimäen kunnat Kaakkoisessa Suomessa.

Historiaa

Sami on syntynyt vuonna 1985 Mikkelin Haukivuoressa, jossa perheen kotitila sijaitsee. Aiemmin karjatilana toimineelta tilalta on karja hävitetty ja nykyisin on keskitytty ainoastaan tilan metsien hoitoon. Isä Hannu aloitti maanviljelyksen ohella metsurityöt noin 35 vuotta sitten ja 20 vuotta sitten oli vuorossa siirtyminen metsäkoneurakoitsijaksi. Pääosin hän

Y R I T T Ä J Y Y S

on urakoinut metsänhoitoyhdistyksille. Tilan metsätöihin Samikin on osallistunut siitä asti, kun on ”raivaussahaa jaksanut kantaa”.

Vaikka Sami metsäkonealalle siirtyikin, on hänellä myös sähköasentajan koulu-tus Pieksämäen ammattioppilaitoksesta. Koska työtilanne sähköopintojen jälkeen pienellä paikkakunnalla oli huono, joutui hän miettimään uudestaan tulevaisuut-taan. Niinpä seuraavaksi Sami siirtyi oppisopimuskoulutukseen. Opiskelu tapahtui Mikkelin metsäkoulun johdolla, jossa teoriaopinnot suoritettiin ja käytän-nön työharjoittelu tapahtui luonnollisesti isä Hannun ohjauksessa.

Sami Kohvakka hakkaamassa ensimmäistä leimikkoaan Harvestia Oy:n urakoitsijana Laajakosken kylässä Kotkassa.

Harvest ia 31

Opintojen päätyttyä Mikkelissä Sami muutti perheineen Myllykoskelle työsken-nelläkseen hakkuu- ja ajokoneen kuljet-tajana Kymenlaakson alueella.

Miksi urakoitsijaksi?

Samin mielestä suurin syy siirtymiseen itsenäiseksi urakoitsijaksi on se, että saa kantaa vastuun omasta työstään kokonai-suudessaan itse. Lisäksi nuori urakoitsija arvostaa urakoinnin tuomaa vapautta elämään kokonaisuudessaan. Perhe, johon tällä hetkellä kuuluvat vaimo ja 3 ja 1,5 vuotiaat tyttäret, tarvitsee nuorta urakoit-sijaa myös kotona.

Mikä on tärkeätä omassa

työssä?

Yllämainittuun kysymykseen vastausta ei urakoitsijan tarvitse miettiä kauan. Samin mielestä tärkeintä ovat korjuutyön jälki ja tehdyn puutavaran laatu. ”Kehtaan sanoa

omista hakkuistani, että olen itse tehnyt.” Tärkeänä asiana nuori urakoitsija pitää myös sitä, että yrityksen saa toimimaan kannattavasti.

Toiveita Tärkeimmäksi metsäalan toiveekseen Sami mainitsee sen, että metsäala kannat-taisi ja antaisi työtä jatkossakin Suomessa.

Kohvakan konekalusto

Hakkuukone: peruskunnostettu Valmet 911.3 vuosimalli 2004Ajokone: Valmet 840 vuosimalli 1996 (vaihtuu uudempaan) •

Sami ja isä Hannu tauolla

Y R I T T Ä J Y Y S

”Urakoitsijana saa kantaa vastuun omasta työstään kokonaisuudessaan itse.”

32 Harvest ia

Asikkala (pois lukien Kalkkinen), Padasjoki, Kuhmoinen, Kuhmalahti ja Hämeenlinnasta Lammin alue

Matti Rantala

puh. 040 484 [email protected]

Hollola, Lahti, Nastola, Iitti jaKouvolasta Jaala

Tuomo Oksanen


Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Loppi, Hausjärvi ja Janakkala

Ari Aalto


Hartola, Sysmä, Heinola ja Asikka-lasta Kalkkinen

Juhani Stjernvall


Hämeenlinna (pois lukien Lamminalue), Hattula, Hämeenkoski, Kärkölä ja Tammela

Harri Rautanen


Kuopio (pois lukien Riistavesi), Pielavesi, Siilinjärvi ja Maaninka

Tapio Bruun

puh. 040 722 6603 [email protected]

Varkaus, Leppävirta itä, Heinävesi, Enonkoski, Savonranta, Liperi,Outokumpu ja Tuusniemi

Markku Ahtinen


Kangasniemen eteläosat, Mikkeli, Juva, Rantasalmi, Sulkava jaPuumala

Teemu Simpanen


Suomenniemi, Ristiina, Mänty-harju, Pertunmaa ja Hirvensalmi

Vesa Hyyryläinen


Hamina, Virolahti, Miehikkälä ja Lappeenrannasta Ylämaa

Jarkko Ylä-Kotola


H A N K I N T A E S I M I E H E T

32 Harvest ia

Askola, Pornainen, Mäntsälä, Puk-kila, Myrskylä, Orimattila ja Artjärvi

Juha Kortelainen


Kouvola (pois lukien Elimäki ja Jaala) ja Luumäki

Seppo Kattelus


Kouvolasta Elimäki, Pyhtää ja Kotka

Kari Salonen


Lappeenranta (pois lukien Ylämaa), Taipalsaari, Lemi, Savitaipale ja Imatra

Riitta Hakkarainen


Pieksämäki ja Joroinen

Hennariikka Savolainen


Hankintaesimiehet

Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Akaa, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Mouhijärvi, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi ja Ruovesi

Hannu Lehdonmäki


Harvest ia 33 Harvest ia 33

Ari Sirviö

Pasi PohtinenTapio Bruun

Markku Ahtinen

Mikko Mulari

Teija Hyytiäinen-Koskimäki Jarkko Kauppinen

Vesa Lahikainen

Jorma Frisk

Hannu Lehdonmäki

Hennariikka Savolainen

Teemu Simpanen

Riitta Hakkarainen

Vesa HyyryläinenJuhani Stjernvall

Harri Rautanen

Ari Aalto

Matti Rantala

Juha Kortelainen

Tuomo OksanenSeppo Kattelus

Jarkko Ylä-KotolaKari Salonen

H A N K I N T A E S I M I E H E T

Kannonkoski, Karstula, Saarijärvi, Äänekoski, Multia, Uurainen,Keuruu ja Ähtäri

TeijaHyytiäinen-Koskimäkipuh. 040 521 [email protected]

Lapinlahti, Varpaisjärvi, Sonkajärvi, Vieremä, Iisalmi ja Kiuruvesi

Ari Sirviö


Keitele, Vesanto, Tervo, Karttulaja Viitasaari

Mikko Mulari


Hankintaesimiehet

Jyväskylä, Petäjävesi, Jämsä,Muurame, Luhanka ja Joutsa

Jorma Frisk


Konnevesi, Laukaa, Hankasalmi, Kangasniemen pohjoisosat jaToivakka

Vesa Lahikainen


Harvest ia 33

Kuopiosta Riistavesi, Kaavi,Juankoski ja Nilsiä

Pasi Pohtinen


Suonenjoki, Rautalampi ja Leppä-virta länsi

Jarkko Kauppinen


34 Harvest ia

PUUMARKKINABAROMETRI

34 Harvest ia

Puutavaralajeittain

mäntytukki

kuusitukki

koivutukki

mäntykuitu

kuusikuitu

koivukuitu

energiapuu

Hakkuutavoittain ja korjuuajankohdittain

päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen

harvennukset, kesäkorjuukelpoinen

päätehakkuut, talvikorjuukelpoinen

harvennukset, talvikorjuukelpoinen

kysyntä on heikkotai kysyntää ei ole

kysyntä vaihteleealueittain ja voi

olla paikoin heikko

yleisesti hyväkysyntä

erinomainenkysyntä

mäntytukkikuusitukki koivutukki

kuusikuitu mäntykuitu koivukuitu energiapuu

päätehakkuut,talvikorjuukelpoinen

harvennukset,talvikorjuukelpoinen

päätehakkuut,kesäkorjuukelpoinen

harvennukset,kesäkorjuukelpoinen



olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä







yleisesti hyvä kysyntäerinomainen kysyntä kysyntä on heikko taikysyntää ei ole

kysyntä vaihtelee ja voi olla paikoin heikko



olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä







PUUN KYSYNTÄ

Edellytykset puukaupoille jatkuvat erinomaisina. Kaikilla puutavaralajeilla on nyt kysyntää!

Puunmyyntitulojen 25 %:n verohuojennus on voimassa vielä tämän vuoden aikana tehdyillepuukaupoille. Tämä veroetu kannattaa hyödyntää toteuttamalla metsänhoidollisten tarpeidenmukaiset puukaupat mahdollisimman pian.

Harvestia Oy:n ostotoiminta on täydessä käynnissä koko toimialueellamme.

P U U M A R K K I N A B A R O M E T R I



olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä









olla paikoin heikko


erinomainenkysyntä







Harvest ia 35

P A L A U T E

Kiitos palautteesta!Saimme jälleen runsaasti palautetta kevään Harvestia-lehdestämme. Lehti sai kiitosta mielenkiintoi-sista ja asiallisista jutuista. Te, lukijat, äänestitte kiinnostavimmiksi lehtiartikkelit ”Koivikot kuntoon” ja ”Suometsissä on mahdollisuus”. Lämmin kiitos kaikille palautuslipukkeen lähettäneille!

Kaikkien palautuslipukkeen palauttaneiden keskenarvottiin Harvestian tuotepalkintoja.

Voittajia olivat:

Arto Tommola, Kangasniemi

Anssi Vääräsmäki, Uurainen

Paavo Vuorela, Kuopio

Hertta Lehtonen, Joutsa

Onnea voittajille!

Harvest ia 35

36 Harvest ia

Tunnus 5017390

15003 VASTAUSLÄHETYS

Kiinnostavin artikkeli:

Toiveita seuraavaa lehteä varten:

Suunnittelen puukauppaa

Minuun saa ottaa yhteyttä:

Nimi:

Osoite:

Puhelin:

Sähköposti:

Metsän sijaintikunta: En halua jatkossa metsällistä postia.

Hyvä Harvestia-lehden lukija!Toivomme palautetta lehdestämme. Arvomme lipukkeen palauttaneidenkesken tuotepalkintoja. Kiitos palautteestanne! Harvestia Oy

maksaa

postimaksun

Documents

Kuusen kasvatus s. 4 · 2014. 8. 25. · ensiharvennus on tehty ajallaan, saadaan toisessa harvennuksessa merkittävästi jo tukkipuuta. Kahden harvennuksen ohjel-ma on liiketaloudellisesti