sivu 4

Leikko Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven asiakaslehti • 3/2017 • 14.9.2017

MTK:n metsäjohtokunta

vieraili Pudasjärvellä

sivu 8

Taivalkoskella uskotaan

tulevaisuuteen

sivu 10

Yhteismetsä sijoituksena

kiinnostaa

sivu 12

Metsätuhoja selvitettiin

Kuusamossa

MetsänomistajatKUUSAMOTAIVALKOSKI PUDASJÄRVILisäarvoa metsällesi - taimikosta puukauppatiliin!Lisäarvoa metsällesi - taimikosta puukauppatiliin!

Metsäni on minulle arvokas – Siksi annan puukaupan osaaviin käsiin!Metsäni on minulle arvokas – Siksi annan puukaupan osaaviin käsiin!

PUUNMYYNTI-

SUUNNITELMA

Puunmyyntisuunnitelma

jäsenille 0 €!

Hinta sisältää:

• Puumääräarvion

• Hinta-arvion

• Työmaakartan

• Metsänkäyttöilmoituksen

• Uudistamissuunnitelman

tarvittaessa

PUUKAUPPA VALTAKIRJALLA AVAIMET KÄTEEN

Jäsenetu -10%Hinta sisältää:• Puunmyyntisuunnitelman• Puukaupan kilpailutuksen• Tarjoukset ja hintalaskelmat- Ostajien katkontatilastot huomioituina• Ostajan valinnan• Kaupan ehtojen valvonnan• Korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonnan

Puulla on hyvä kysyntä -

tee turvallinen puukauppa

vaivattomasti

Luota asiantuntemukseen ja

kokemukseen puukaupassa.

Kun varmistat, että puukauppa

hoidetaan Sinun eduksesi, ei

puukauppaan jää jossiteltavaa.

Puukaupan kilpailuttaminen

kannattaa aina

- Olemme Sinua varten

Leikko 3•20172

Pääkirjoitus

Sateinen ja kolea kesä on ta-kana ja syksyä kohti men-nään. Oli kunnia kesän alus-sa edustaa yhdistystämme MTK:n 100 v. juhlassa ja lii� o-kokouksessa joissa hyväksyt-tiin mm.tulevaisuusasiakirja 2025. Maailma ympärilläm-me muu� uu ja järjestön pitää elää ajasta edellä. Organisaa-tion historian suurin muutos toteutui kun v. 2015 MHY:t tulivat mukaan MTK:n jäse-niksi. Star� i on sujunut mal-likkaasti ja yhdessä olemme vahvempia. Tulevaisuusasia-kirjassa todetaan maaseudun isoista mahdollisuuksista. Biotalouden siemen on kyl-ve� y ja vahvasti oraalla, toi-vo� avasti jatkaen kasvuaan. Suomi on Euroopan maa-seutumaisin maa. EU:sta on tullut arkipäivää, onhan jä-

senyys kestänyt jo yli 20 v. Edunvalvonta on aina ollut MTK:n toiminnan ydin, ja sitä tarvitaan edelleen. Yksi syksyn edunvalvonnan haas-teista on metsien ilmaston-vaikutusta koskeva lulucf-asetus. Kaavamaisen las-kentamallin mukaan metsis-tä uhkaa tulla hiilidioksidin päästölähde, huolima� a et-tä metsät kasvavat hakkuita enemmän.Esityksessä ei ote-ta lainkaan huomioon hyvän metsänhoidon vaikutusta metsien kykyyn sitoa hiiltä. Onko oikein e� ä meitä ran-kaistaan siitä e� ä hoidamme metsäomaisuu� a kestävästi ja tehokkaasti? Tarvitaanko enää pohjoisen puuta ? Mi-ten käy pohjoisen tehdasin-vestointien? Vaiku� amisen paikka on viime kädessä eu-

roparlamentaarikoilla.Valtuustokauden ensimmäi-nen vuosi kääntyy loppu-puoliskolle. Koillismaan yh-distyksissä työstetään Strate-gioita ja visioita syyskokouk-sien hyväksy� äviksi. Pidäm-me yhteisen strategiapainot-teisen hallinnonkoulutuk-sen. Kuusamon hallituksel-la oli mahdollisuus käydä tutustumassa keskisen Suo-men kolmen isomman yh-distyksen toimintakul� uu-riin. Paljon jäi hyviä asioi-ta ja ideoita siitä miten kehi-tämme omia toimintojamme. Ennemmin tai myöhemmin myös meillä on pakko men-nä yli kuntarajojen kokoluo-kan yhdistyksiin.

Metsäkiinteistökauppa käy vireänä ja kiinteistöille on

kova kysyntä. Kehottaisin ikämetsänomistajia aloi� a-maan keskustelun metsien-sä tulevaisuudesta ajoissa. Metsäomaisuuden siirtymi-nen vaikeasti hallinnoitaviin kuolinpesiin ja toisaalta pirs-taloituminen tulisi ehkäistä. Amma� iapua ja tietoa näihin asioihin löydät omasta met-sänhoitoyhdistyksestäsi

Olokaahan yhteyksissä yh-distyksiinne ja menkäähän mehtään

Jari Käkilehto hallituksen puheenjohtaja, Mhy Kuusamo

Edunvalvontaa tarvitaan edelleenPuheenjohtajan palsta

Puunhinnat 3/2017

PUDASJÄRVI

MÄT 36 43 51 MäPT 15 17 23 Havu 9 12 18 KUT 33 39 45 KuPT 15 17 23 Kok 8 11 16 HaapaK 5 8 10

TAIVALKOSKI

MÄT 37 44 51 MäPT 17 20 26 Havu 10 13 17 KUT 34 40 48 KuPT 16 19 25 Kok 8 11 15 KUUSAMO

MÄT 38 46 51 MäPT 17 24 27 Havu 10 13 17 KUT 34 40 47 KuPT 16 22 26 Kok 7 10 13

Ensiharvennus Harvennus Päätehakkuu

Ensiharvennus Harvennus Päätehakkuu

Ensiharvennus Harvennus Päätehakkuu

Hinnat ovat keskimääräisiä ja vaihtelevat suuresti leimikon koon, korjuuolosuhteiden ja rungon koon mukaan.

Pohjois-Suomeen on suunni� eilla useita uusia puuta käy� äviä laitoksia. Kemij ärven sellutehtaan ja Kemin biobensa ja biodiesel-tehtaista odotetaan syksyn aikana rakenta-mispäätöksiä. Paltamon hanke etenee vuo-den jäljessä näitä hankkeita. Toivon mukaan myöskään EU ei ole hankaloi� amassa poh-joisen teollistamishankkeita.

Uusien tehtaiden puuhuollon näkökul-masta rakentamispäätöksestä menee noin pari vuo� a puunhankinnan käynnistymi-seen. Sen ajan metsäorganisaatioilla on ai-kaa viri� ää oma toimintansa vastaamaan uuden aikakauden mukaisia vaatimuksia. Toimihenkilöitä kentälle tullaan tarvitse-maan lisää. Kemij ärven tehtaan käynnistyt-tyä Kuusamon yksityismetsien käy� ö nous-see nykyisestä 400 000 kuutiosta helposti 100 000 – 150 000 kuutiota nykyisestä mi-kä tarkoi� aa noin 20-30 % lisäystä hakkuu-määriin. Metsäpäässäkin tämä tarkoi� aa 3-4 ympärivuotisen metsäkoneketjun työmää-rää. Tällä hetkellä yksityismetsien hakkuu-suunnite on 650 000 kuutiota joten kasvun-varaa on runsaasti. Metsiemme varsin nuo-resta ikärakenteesta johtuen hakkuusuun-ni� een odotetaan nousevan seuraavan kym-menen vuoden aikana 750 000 kuutioon. Il-

man uusia tehtaita olemme metsänomistaji-na harmillisen tilanteen edessä.

Jäämme jännityksellä, mu� a toiveikkaina odo� elemaan päätöksiä.

Maunu Kilpivaara toiminnanjohtaja, Mhy Kuusamo

Luvassa mielenkiintoinen syksy

3Leikko 3•2017

Puumarkkinakatsaus

Syyskauden puukauppa on käynnistynyt hyvällä sykkeellä lomien jälkeen. Tammi-elokuun ostomää-rä Pohjois-Suomessa, n. 3 384 000 m3, jäi hieman pienemmäksi kuin 2016 (3 500 000), mutta pelkästään elokuussa Pohjois-Suomes-sa myytiin 500 000 m3 puu-ta. Pohjois-Pohjanmaal-la kauppa on käynyt viime vuoden tahtiin, 1 769 000 m3 (1 779 000). Kainuussa alkuvuoden ostomäärä on viime vuotta 7 % jäljessä; 823 000 m3 (887 000) ja La-pissa 5 % jäljessä; 793 000 m3 (834 000).

Tukin ja kuidun hintakehi-tys on jatkunut melko vakaa-na. Markkinahakkuita on kui-tenkin tehty hyvin vilkkaasti. Kuluvan vuoden tammi-heinä-kuun hakkuumäärä yksityis-metsissä oli kasvanut 11 pro-sen� ia viime vuoden vastaa-vasta ajankohdasta. Tämä yh-dessä puun tuonnin supistumi-sen kanssa antaa hyvät näky-mät loppuvuoden puukaupal-le.Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan havutukeista on edel-leen parhaiten kysyntää. Mel-ko runsaiden sateiden seurauk-

sena kovan maan kohteet ovat halutuimpia, ja näiden koh-teiden aktiivista markkinoin-tia kanna� aa jatkaa. Äänekos-ken uuden sellutehtaan käyn-nistyminen näkyy paikoitellen kuitupuun kysynnän vilkastu-misena, mu� a kokonaisuutena kuidun ylitarjonta ei ole juuri-kaan helli� änyt.

Mäntysahatavaran hinta-vaikeudet eivät hellitä

Suomen talouden hyvä kehitys on jatkunut, kuten myös koko EU-alueen. Monta vuo� a jat-kuneesta hitaan kasvun ollaan

pääsemässä eroon. Tämän hait-tapuolena euro on selvästi vii-me aikoina vahvistunut, mikä roko� aa myös Suomesta euro-alueen ulkopuolelle vietävien puupohjaisten tuo� eiden hin-takilpailukykyä.

Sahatavaramarkkinoiden kah-tiajakautuminen ei ole helli� ä-nyt. Tuotanto- ja vientimäärät ovat edelleen kehi� yneet suo-tuisasti, mu� a mäntysahatava-ran hintakehitys on jatkunut heikkona. Saksassa kuusisaha-tavaran hinta on korkeimmil-laan kolmeen vuoteen. Ainoa varovaisen suotuisa signaali mäntysahatavaramarkkinoil-

ta on Pohjois-Afrikasta tulleet viestit mäntylankun kysynnän lievästä elpymisestä.

Kuusi- ja mäntysahatavaran hintaero on yhä poikkeukselli-sen suuri kuusen hyväksi. Män-tysahureiden kanna� avuus on syksyn aikana todella kovalla koetuksella, mu� a tukin tarve on kuitenkin jatkuvaa. Metsän-omistajienkin etu on, e� ä män-tysahatavaratoimitukset eivät tyssää tukkipulaan. Puukaup-pojen kilpailutuksessa tukkio-san tarkka talteeno� o on män-tysahatavaran vallitsevassa markkinatilanteessa keskei-sempi kuin pelkästään ostajien

tarjoamien kantohintojen ver-tailu. Näissä metsänomistajien kanna� aa hyödyntää metsän-hoitoyhdistyksissä olevia puu-nostajakohtaisia katkontatieto-ja. Kilpailutus varmistaa puul-le markkinatilanteen mukai-sen hinnan, sekä parantaa puu-markkinoiden toimivuu� a.

Lisätietoja:

Markku EkdahlKenttäpäällikkö/Pohjois-Pohjanmaa

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

markku.ekdahl@mtk.fipuhelin 040 357 6377

Puukauppasyksyssä on aiempien vuosien ennusmerkit - havutukin kysyntä on hyvä

Koillismaan puukauppavuo� a voisi luonnehtia normaaliksi. Valtakirjakauppoja on metsän-hoitoyhdistyksissä tehty vuo-sikymmenen keskiarvon mu-kaisesti, kuluvan vuoden ol-lessa vuosikymmenen toisek-si paras. Etenkin mäntytukki-valtaisille päätehakkuuleimi-koille on hyvin kysyntää edel-

leen. Tukkipuun hinta on nous-sut, toisaalta kuitupuun kysyn-tä ja hinta on laskenut entises-tään. Parhaimmillaan mäntytu-kin hinta on jo yli 55 € kuutiol-le. Tällöin leimikon tulee olla kohtuullisen iso, rungon koon 300-400 litraa ja leimikko tulee olla kesäkorjuukelpoinen. Pik-kutukin mitat ovat puuta osta-

villa sahoilla vaihtuneet usei-ta kertoja kuluvan vuoden ai-kana, mikä on poikkeuksellis-ta. Mi� ojen muutoksia on vai-kea ennustaa etukäteen mikä vaikeu� aa puukaupan oikeaa ajoitusta.

Mäntytukin hinta jo yli 55 €, sahapuun mitat vaihtuvat nopeasti

Leikko 3•20174

MTK:n metsäjohtokunta sekä metsälinja suuntasi-vat kesäretkensä Pudas-järvelle 22.-23.8. Retki- ja kokousmatkan sisällön ja kohteiden tuottamiseen oli pyydetty metsänhoi-toyhdistykseltä ammat-tiapua. Otimme mielel-

lämme tehtävän vastaan, koska samalla saimme toiveemme ja terveisem-me valtakunnan edunval-vonnan terävimpään kär-keen.

Metsän uudistaminen

Uudistamisesta ja oikeam-min uudistamisen laatutason selvästä alenemisesta esitimme syvän huolestumisen. Luvat-toman paljon soistuneita kan-kaita joko laikutetaan tai äes-tetään konekylvö kera. Kaikki metsäamma� ilaiset tietävät, et-tä taimikko kyllä alueelle syn-tyy, mu� a sen tuleva kehitys ei ole lähellekään odotusten mu-kainen. Kaiken kukkuraksi on osalla tapana jä� ää pelkät pik-kutukkikokoa olevat siemen-puut täyttämään lain kirjaa luontaisen uudistamisen koh-teilla - valmiiksi soistuneilla kohteilla! Eipä siinä juuri suu-rempaa karhunpalvelusta voi metsänomistajalle tehdä - ei-kä varsinkaan tulevaisuuden metsänomistajalle! Tässähän on takana raha. Mikäli hakat-tava metsä on kuituvoi� oinen, on kantorahatulo verra� una kunnollisen uudistamisen ku-luihin kovin vaatimaton. Sik-si vajaatuo� oisten metsien uu-distamistuki on sisällyte� ävä uuteen 2020 alkavaan KMR-la-kiin. Suomen pitää elää metsäs-tä meidänkin jälkeen.

Hirvikannan talvikannan laskentaperusteihin saatava muutos

Talvikannan määrittelys-sä käytetään pinta-aloina ns. maapinta-alaa, jolloin myös avosuot sekä pääosiltaan van-hoja metsiä sisältävät suojelu-alueet ovat laskentaperusteis-sa mukana. Niin avosoilla kuin suojelualueilla ei lumenaikana hirvet viihdy, koska siellä ei ole talvella ravintoa. Ko. alueiden poistaminen laskentaperus-teista on perusteltua, jo� a tal-vehtimisalueilla ollaan oikeas-ti MMM esi� ämällä tasolla.

MTK:n metsävaltuuskunnan pj Mikko Tiirola ja metsäjohtaja Juha Hakkarainen

Toiveet ja terv

Jalo Poijula esittelemässä Kontio uutta painumatonta hirsimal-lia

MetsänomistajatMHY PUDASJÄRVI

KUTSUMetsänomistajien metsäretkeilyAika: Keskiviikko 20.9.2017Lähtö: Mhy:n toimiston edestä (Toritie 1, Pudasjärvi) klo 8.30, paluu 14.30.Reitti: tsto-Kivari-Palovaara-tsto, bussikuljetusKohteet: Kivarin yhteismetsä: uudistaminen, Pärjänsuon yhteis-metsä: hakkuunäytös, varhaishoito ja nmh-kohde ja luonto-kohde. Maastovarustus. Kahvit ja makkaranpaisto maastossa!Ilmoittautumiset: antti.harkonen@mhy.fi tai tekstiviestillä/pu-helimella 0400-157422, 40 ensimmäistä sopii retkelle.

MetsänomistajatKUUSAMOPUDASJÄRVITAIVALKOSKI

PUUTTUUKO SINULTA PUUTA?

Lannoitteet ovat nyt historiallisen edullisia, pyydä tarjous metsänlannoituksesta omalta metsäneuvojaltasi!

Hintaesimerkki Mhy Kuusamo: 5-10 ha lannoitus Metsänsalpietarilla vain 340 €/ha! Hinta sisältää lannat 500 kg/ha, rahdin ja maalevityksen.

Kysy myös tuhkalannoitusta turvemaan kohteellesi.

5Leikko 3•2017

veiset

Metsäjohtokunta ja MTK:n metsälinja poseeraa Kontion portailla

Osa Profinin karmeista tehdään liimaamalla kappaleet yhteen

Profinin perustaja Martti Haapala ja tuotantopäällikkö Juha Alatalo

Esimerkkisi Pudasjärven län-siosassa avosoi� en määrä voi olla yli puolet maalasta. Silloin metsäalueilla talvehtivan kan-nan määrä voi olla yli kaksi-kertainen!

Luomukeräysstatuksella lisäarvoa metsiin

Suomen maapinta-alasta 87 % on luomukelpoista. Suomi on metsäinen maa ja metsiem-me pinta-alasta 97 % - 99 %, alu-eesta riippuen, on mahdollista sertifi oida luomukeruualueik-si. Luomusertifi oinnin avulla voimme korostaa ja tehdä nä-kyväksi suomalaisen luonnon puhtau� a ja ainutlaatuisuu� a. Vuoden 2015 aikana Suomes-sa sertifi oitujen luomukeruu-alueiden pinta-ala kasvoi noin 11,6 milj. metsähehtaariin, jo-ka on n. 30 % maailman kai-kesta luomukeruupintaalasta. Sertifi oidut alueet sij aitsevat pääosin Lapin, Koillismaan ja Kainuun alueella.

Osaran aukeat kadonneet?

Tehokkaan metsätalouden pilkkaajat eivät enää aikoihin ole voineet moi� ia ”Osaran aukeita” metsänpilaamisek-si. Eläkkeellä oleva Metsähal-lituksen entinen tiimiesimies Jorma Kouva oli esi� elemäs-sä muutamalla tarunomaisil-la metsäkohteella Kouvan ja Posion välillä 1950-1960 tehty-jen joskus jopa Euroopan suu-rimmaksi avohakkuualueeksi mainostetulla Osaran aukeil-la. Paikalla oli vieraana myös Metsähallituksen pääjohtaja Pen� i Hy� inen ja metsätalou-den toimitusjohtaja Jussi Kum-pula. Osaran aukeiden historia oli mielenkiintoinen ja tulok-set kestävät vertailut nyt ja tu-levaisuudessa.

Pudasjärvi toteuttanut uutta julkista hirsirakentamista

Pudasjärven kaupunki ja kaupungin polii� iset pää� ä-jät ovat lopu� oman pohtimi-sen sij aan ryhtyneet tekoihin julkisten rakennusten uusimi-sessa. Sisäilmaongelmien vai-vaama koulu on sulje� u ja ra-kenne� u tilalle uusi moderni hirsikoulu. Pudasjärven Hirsi-kampus on maailman suurin hirsikampus. Pinta-alaltaan hirsikampus noin 10 000 m2 eli hehtaarin kokoinen.

Pudasjärvellä sij aitsee myös maailman suurin hirsinen päiväkoti, Pikku-Paavali se-kä maailman suurin hirsinen ikäihmisten palvelukoti Hir-sikartano. Lisäksi on pure� u huonokuntoisia 50-60 raken-ne� uja asuintaloja ja raken-ne� u tilalle rivitaloja hirrestä. Ehkäpä mallia pitäisi levi� ää

muuallekin Suomeen?Puunjalostusteollisuudel-

la merki� ävä osa kaupungin elinkeinorakenteessa

Metsätalouden harjoitta-minen, paikallinen sahapuun käy� äminen ja jalostaminen tukee merki� ävästi niin ko-ko Koillismaan kuin Pudas-järven elinkeinoja sekä työlli-syy� ä. Kontion ja Profi nin li-säksi paikallista puuta käy� ää mm. Timpan Kurkihirsi Sara-kylässä. Myös kotimaista läm-pöyri� äjyy� ä on sekä keskus-tassa e� ä sivukylien kouluil-la sekä Syö� een matkailualu-eella. Metsät ja niiden järkevä hyödyntäminen ovat Koillis-maalaisille elinehto!

Kuitupuun käyttö-astetta pitää saada korkeammalle

Parhaillaan EU:ssa käydään tiukkaa keskustelua ja koh-ta päätetäänkin myös Suo-men metsien hiilensidonnan laskentaperusteista. Pahim-millaan EU:n päätökset voi-vat olla Suomen metsäteolli-suuden ulkomailta tapahtu-ville investoinneille myrkkyä! Edunvalvonnan kahdensuun-taista vuorovaikutusta toivot-tiin niin EU:n suuntaan kuin myös omiin polii� isiin pää� ä-jiin. Suomalaisiin EU-politikoi-hin luva� iinkin vaiku� aa en-tistä enemmän. Ainakin omat mepit pitää saada asian taakse Tästä osoituksena 4.9 järjestet-tävä keskustelutilaisuus Hel-singin Pörssitalolla.

Suojelualueita riittävästi

Pohjois-Suomessa suojelu-alueita alkaa olla jo rii� ämiin. Luonnon monimuotoisuus pystytään turvaamaan jo nor-maaleissa talousmetsien hoi-

dossa ja hakkuissa. Lisäsuoje-lun pitää perustua vapaaehtoi-suuteen ja metsätalouden käy-töstä poistuvat maa-alueet tu-lee korvata niin metsänomista-jille ja kompensoida suojelun aiheu� amat ongelmat paikka-kunnalle.

Yksityistiet

Teiden hoitoon ja peruspa-rannukseen jatkuvasti synty-vä syömävelka tulee huomioi-da valtion tulevissa budjetis-sa. Ympärivuotinen puunkor-juu ja tasainen puuraaka-aine-varmuus on yksi investointi-päätösten peruslähtökohdis-ta. Metsähallituksen tienkäyt-tömaksut pitää o� aa uudes-taan neuvo� elupöytään.

ANTTI HÄRKÖNEN

Leikko 3•20176

Kestävällä metsätaloudel-la pyritään edistämään metsien taloudellista, so-

siaalista ja ekologista kes-tävyyttä yli sukupolvien. Metsäsertifi ointi on kei-

no, jonka avulla kestävää metsätaloutta voidaan edistää. Metsäsertifi ointi

kertoo vastuullisesta toi-minnasta sekä puun lail-lisesta ja kestävästä alku-

perästä.

PEFC-sertifi ointij ärjestelmä (Programme for the Endorse-ment of Forest Certifi cation schemes) on kansainvälinen järjestelmä, joka peruste� iin vuonna 1999. Suomen PEFC sai kansainvälisen hyväksyn-nän vuonna 2000. Maailman sertifi oiduista metsistä 2/3, eli noin 260 miljoonaa hehtaaria on PEFC-sertifi oitu. Suomen metsistä noin 85 % on PEFC-sertifi oitu.

PEFC-sertifiointi perustuu standardeihin ja osallistumi-sen vapaaehtoisuuteen. PEFC-sertifi ointiin osallistuvat met-sänomistajat ja yritykset sitou-tuvat nouda� amaan järjestel-män vaatimuksia. Vaatimukset koskevat muun muassa metsä-luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja työntekij öiden hyvinvointia.

Pohjois-Suomen sertifi ointialu-eella auditoinnista vastaa Ki-wa Inspecta. Kuusamon met-sänhoitoyhdistyksessä tarkas-tuksen suori� i Olli Eeronhei-mo 31.8.2017. Aamupäivä tut-ki� iin toimistolla paperiasioi-ta, muun muassa yri� äjiem-me todistuksia ja PEFC-sertifi -kaa� iin sitoutumista. Puu� ei-ta ei löytynyt. Iltapäivän maas-

Kuusamossa selvittiin puhtain paperein PEFC-mets

Metsänhoitoyhdistys Pu-dasjärven hallituksen jä-senellä Timo Paavolalla on sekä työ että vapaa-ai-ka kovin kallellaan luon-toon ja sen antimiin. Maa-ilman suurimman hirsi-talotehtaan Kontiotuot-teen remonttimiehenä on mennyt viimeiset 10 vuotta. Samassa fi rmas-sa olin hirsisalvoslinjalla 15 vuotta, joten Kontion toiminta alkaa olla aika tuttu. Luonnon antimista olen leipäni saanut, tote-aa Timo Paavola.

Paavolan omat metsät sij ait-sevat pääosin kotimaisemissa Hetekylällä, mu� a pikku maa-palanen on myös Sodanky-lä pohjoisosassa. Hetekylässä teen joka syksy jonkinmoisen ensiharvennusleimikon käsi-

pelillä ja raivaussahatyötä teen taimikoissa aina kun ehdin, las-keskelee Timo.

Mu� a muutaman kerran ke-sässä pitää päästä Lapin erä-maihin etsimään vielä löyty-mätöntä kullan emokalliota. Siellä saa elellä viikon ja joskus kaksikin ihan rauhassa, haavei-lee Paavola.

Metsänhoitoyhdistyksen val-tuustoon Timo Paavola valit-tiin nyt ensi kerran ja samal-la vauhdilla myös yhdistyksen hallituksen jäseneksi. Metsän-hoitoyhdistyksen toimintaa Ti-mo Paavola pitää elintärkeänä yksityiselle metsänomistajlle. Metsänhoitoyhdistystoimin-nalla on suuri etu ihan taval-liselle metsänomistajalle myös niinä vuosina, kun itse ei möi-sikään puuta. Amma� itaitoi-nen henkilökunta pitää asioista huolta muutenkin kuin pelkäs-tään palvelutoiminnalla, toteaa Timo. Mikään muu taho ei ole

julistautunut – eikä pystynyt-kään julistautumaan – metsän-omistajan etua valvomaan kuin Metsänomistaja –edunvalvon-taketju. Se ketju alkaa meis-tä metsänomistajista ja päätyy EU-pöytiin, vahvistaa Paavola. Vain yhdessä olemme vahvoja, jatkaa Timo Paavola.

Metsänhoitoyhdistyksen ka� a-van palveluvalikoiman lisäksi Paavola pitää hankinta- ja kor-juupalvelun kehi� ymisen suo-tuisana sekä paikallisen puun-käytön näkökulmasta, mu� a myös yksityisen metsänomis-tajan kannalta. Metsänmyyjän puut menevät usealle toimij al-le, joten ainespuu saadaan tar-koin hyödynne� yä, laskeskelee Paavola.

Myös oikean tiedon saami-nen metsänomistajalle on to-della tärkeää. Nykyisen met-sälain sallimat mahdollisuu-det ovat laajat ja selviä rima-nalituksia on jo näkyvillä met-

sänuudistamisessa. Uudista-miset tehdään joskus luva� o-man huonosti vain sen takia, jo� a uudistamiseen ei haluta tai osata panostaa. Nämä pi-tää nostaa rohkeasti puheenai-heeksi, toivoo Paavola.

Hallituksen jäsenenä pääsen katsomaan asioita vähän toi-sesta näkökulmasta ja kurkkaa-maan joskus asioiden perustei-siinkin. Haluan olla kehi� ä-mässä hyvää yhteistyötä kaik-kien osapuolten kanssa. Paras-ta yhteistyötä olisi kuitua jalos-tavan tehtaan saaminen Poh-jois-Suomeen, toivoo Paavola.

ANTTI HÄRKÖNEN

Rännillä Olli ja Timo Paa-vola montussa Viljo Bäck

Tankavaarasta pohjoiseen

Purnumukassa mieli lepää

7Leikko 3•2017

Kolumni

Olen ollut enemmän kuin ymmälläni, kun on ru-vettu vaahtoamaan metsien hiilen ympärillä. Toin-en toisiaan ainakin omasta mielestään viisaampia politikkoja ovat vakuutelleet metsien olevan mil-loin hiilinielu eli -varasto ja milloin hiilen lähde. To-tuus löytynee jostakin välimaastosta, se ei minua kovin huolestuttanut – vielä hetki sitten.

VASTA silloin minua alkoi huolestuttaa, kun tajusin sijoittajien raharepun nyörien kiristyvän hiiliväittelyn aikaansaamassa epätietoisuudessa. Kansainväliset sijoittajat laskivat, että jos mets-ien hakkuita halutaan rajoittaa poliittisin keinoin joko verotuksella tai pakollisten ”hiilioikeuksien ostolla”, on heillä syytä kenties sijoittaa sellaisiin maihin, jossa vaikutukset olisivat pienempiä.

EUROOPAN asioita pohditaan ja päätetään kes-kitetysti Brysselissä 28 maan edustajien voimin. EU:n toimielimet ovat Euroopan parlamentti, Eu-rooppa-neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki ja tilintarkastustuomioistuin. Muita elimiä ovat tal-ous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroo-pan investointipankki, Euroopan oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu sekä lukuisat erillisvirastot. Olen päässyt kerran vierailemaan ihan kutsuttuna EU:n käytäville. Vaikka en nähnyt kuin jäävuoren huipun päätöksentekoprosessista, tuli minulle selväksi päättäjien olevan siellä vielä enemmän toisenkäden tiedon varassa kuin koti-maassaan.

ETELÄ-EUROOPAN maiden edustajat eli mepit viis veisaavat miten Pohjois-Euroopassa, var-sinkaan Pohjois-Suomessa menee – metsätaloud-esta puhumattakaan. Meidän omien meppien tehtävänä on pitää Suomen etua EU-päätöspros-esseissa. Kaikistellen ei siltä kyllä näytä, kun kuun-telee suomaisten meppien kannanottoja metsien käytöstä. Ketä tai mitä tahoja he lopulta edusta-vat?

YÖSUUNNISTUKSESSA keskittymisen pitää olla kohdallaan ja oma suunta sekä sijainti koko ajan selvillä. Vieraiden valokiilojen varaan ei saa laskea, mutta niistä voi ottaa vinkkiä. Rasti ei ole ain-akaan siellä missä valokiilat eniten epämääräisesti harhailevat. Omissa etenemispäätöksissä ja reitin-valinnoissa on pysyttävä, muuten perii hukka.Pitäisiköhän muutamille suomalaisille mepeille lahjoittaa otsalamput, jotta he pimeissä metsissä kulkiessaan osaisivat lopulta kotiin?

RASTIANTTI

Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt!

Taimikonhoitotyömaalla sekä kunnostusojitustyömaalla työnlaatu todettiin erinomaisiksi.

äsertifi kaatin tarkastuksestatotarkastuskohteiksi valikoitui taimikonhoitotyömaa ja kun-nostusojitustyömaa. Kunnos-tusojitustyömaalla Olli Eeron-heimoa kiinnosti etenkin ve-

siensuojelutoimenpiteiden to-teutus ja hankkeen muut ym-päristövaikutukset. Henri Väi-säsen suunni� elema ja toteut-tama hanke vakuu� i tarkasta-

jan; Tämä näy� ää hyvältä, esi-merkillisesti toteute� u!

MAUNU KILPIVAARA

Leikko 3•20178

Jaakko Soronen on 39 v. maa- ja metsätalous-yrittäjä Taivalkosken Ty-rävaaralta. Jaakko vilje-lee perheineen 4. polves-sa Munalan tilaa Tyräjär-ven rannalla. Perheeseen kuuluu Pirkko vaimon li-säksi yhdeksän lasta.

■ Maidontuotannossa on tilal-la pitkät perinteet, maidontark-kailutoiminta on aloite� u jo 30-luvulla. Maidontuotantoa on tarkoitus myös jatkaa, siitä on merkkinä pihapiiriin nouseva pitäjän ensimmäinen lypsyro-botilla varuste� u nave� a. In-vestointi on mi� ava ja sitä on harki� u tarkkaan usean vuo-den ajan. Vaihtoehdot oli vä-

hissä - vanha 50 vuo� a palvel-lut tuotantorakennus on tullut tiensä päähän, joten ajetaan-ko tuotanto alas vai rakenne-taanko uusi tuotantorakennus ja jatketaan. Jaakko ja Pirkko uskovat tulevaisuuteen, kos-ka syödä pitää huomennakin! Jaakko kertoo joskus yllä� ävän ”mitä se hyvejää” ajatus, mut-ta se on saatu paine� ua aina taustalle. Uuteen investointiin on valmistaudu� u jo kymme-nen vuoden ajan, peltoa on rai-va� u lisää ja metsässä on kas-vate� u lisää uu� a karjaa.

Metsänhoito on Jaakolle mie-luisa harrastus ja antaahan se osaltaan toimeentuloa tilalle. Metsäpinta-alaa on myös lisät-ty ja metsiä hoidetaan tehok-

kaasti, niin omatoimisesti kuin mhy:n avustuksellakin. Met-sästys ja kalastus ovat Jaakolle tärkeitä harrastuksia. Perheen yhteinen harrastus on kuoro-laulu.

Metsänhoitoyhdistyksen val-tuustoon Jaakko vali� iin viime vaaleissa ja tuli vali� ua myös mhy:n hallitukseen tämän vuo-den alusta lukien. Metsäpuolen haasteena Jaakko näkee sen, et-tä kuitupuulle pitäisi saada asi-allinen hinta tienvarressa. Uu-sien tehdasinvestointien toivoi-si toteutuvan pikaisesti.

Toinen toive Jaakolla on, et-tä ihmiset ostaisivat kotimaisia tuo� eita. Maidon hinnan toi-voisi pysyvän ennallaan tai jo-pa nousevan, niin tällaiset in-vestoinnit olisivat mahdollisia

myös tulevaisuudessa. Uutena ajatuksena on herännyt kaasun tuo� aminen karjanlannasta.

Jaakko katsoo tulevaisuuteen luo� avaisin mielin.

Uuden navetan on määrä valmistua syyskuun loppuun mennes-sä. Vaikka navetta rakennetaan avaimet käteen periaatteella on hankkeessa riittänyt työtä Jaakollekin yllin kyllin, maansiirto ym. töissä.

Katse tulevaisuuteen

Miten metsänomistajan omaisuudensuojasta huo-lehditaan? Saako metsän-hoitoyhdistyksen jäse-nyydellä myös edunval-vontaa, neuvontaa ja tur-vaa sähkölinjoihin, käy-tön rajoituksiin, lunastuk-siin tai kaavoihin liittyen? Näihin kysymyksiin tör-mään säännöllisesti.

Kyllä sitä turvaa ja neuvon-taa saa. Metsänhoitoyhdistyk-sen jäsen pääsee jäsennumerol-

laan kirjautumaan MTK:n jä-senverkkoon Reppuun. Sinne on koo� u ka� ava tietopaket-ti mm. maankäytön sopimus-suosituksista ja kaavoituskysy-myksistä.

Oma metsäneuvoja tietää myös perusteet ja osaa ohjata o� amaan yhtey� ä esimerkiksi MTK:n metsälinjan ken� äpääl-likköön, joka au� aa mhy-jäsen-tä myös näissä asioissa. Kaavoituskysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia, kun kuntavaalit on käyty ja uusia maakuntakaavoja ollaan saat-

tamassa päätösvaiheeseen mo-nissa maakunnissa. Maakunta-kaavoitus on menossa oikeaan suuntaan. Kaavalla pyritään enemmän mahdollistamaan kuin rajoi� amaan.

Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet kaavaprosesseissa metsä-valiokuntien kau� a aktiivises-ti mukana vaiku� amassa kaa-vaan. Esimerkiksi Keski-Suo-messa nykyisin voimassa ole-vaan maakuntakaavaan verrat-tuna epämääräisten ja maan-omistajan oikeusturvan kan-nalta huonojen merkintöjen

määrä on oleellisesti vähene-mässä. Silti suosi� elen jokaista maanomistajaa tarkastamaan oman kaavaehdotuksen ja te-kemään siitä tarvi� aessa muis-tutuksen.

Keväällä voimaanastuneilla maankäy� ö- ja rakennuslain uudistuksilla Sipilän hallitus helpo� i MTK:n vaatimusten mukaisesti hajarakentamista ja poisti uusien maisematyölupi-en käytön metsätaloustoimen-piteisiin yleiskaavan metsäta-lousalueilla.

Hyvä muutos maaseudun kan-nalta on myös se, e� ä kuntien rooli ja itsenäisyys kaavoituk-sessa on selkeästi vahvistumas-sa, kun ELY-keskuksien eli tu-levien maakuntavirastojen roo-li kaava- ja lupa-asioissa muut-tui neuvoa-antavaksi.

Uudistukset ovat todella terve-tulleita, mu� a on muiste� ava, e� ä oikeusturva ei parane, ell-eivät kunnat ole itse aktiivisia näiden uusien työkalujen käyt-töönotossa. Nyt kunnille tarjo-

taan mahdollisuuksia uudis-taa alueiden käytön suunni� e-lua selvästi vuorovaiku� eisem-paan suuntaan. Nyt kun kun-nille on vali� u uudet pää� äjät, on tärkeää, e� ä kuntien kaa-voituksessa huomioidaan aina myös maaseutuelinkeinot.

Mikko TiirolaMetsävaltuuskunnan pj MTK r.y.

Petäjävesi

Kaava tulee, oletko valmis?

Tiirolan teesit hirvikannan hoitoon• Lupia pitää anoa ja myöntää runsaammin ja metsästyskauden puolivälissä

arvioida todellinen tilanne

• Metsästyskauden jatkamista tammikuun loppuun olisi syytä kokeilla

talvitihentymäalueilla

• Piikkirajoitukset ja kaatolupien kiintiöiminen hankaloittavat metsästystä

• Toimiva korvausjärjestelmä ja pyyntilupamaksujen kannustava

hinnoittelu voisivat olla avain tasaisempaan hirvikantaan

MetsänomistajatKUUSAMOTAIVALKOSKIPUDASJÄRVI

Raivaamme metsätienvarsien vesakoita!Raivaamme metsätienvarsien vesakoita!Kuusamo Henri Väisänen 0408381502

Taivalkoski Teuvo Puolakanaho 0400254781Pudasjärvi Antti Härkönen 0400157422

Hinnat alkaen 190 €/km!

Tiekunnan

puheenjohtaja,

kysy tarjous!

9Leikko 3•2017

Metsänhoitoyhdistys Kuusa-mo suunni� eli ja toteu� i Haa-pa-ahon metsätien peruskorja-uksen Keräsniemellä. Tiehank-keessa oli 1,8 km peruskorjaus-ta ja 1,3 km uuden metsätien ra-kennusta. Tien luovutuskoko-us pide� iin kesäkuussa. Tie-hankkeen suunni� elu- ja to-teutustyöt tode� iin moi� ee� o-miksi. Kuusamossa metsätei-den suunni� elua ja toteutusta on tehty nyt parin vuoden ajan.

Mikäli olet osakkaana perus-korjauksen tarpeessa olevassa metsätiessä niin minuun voi ol-la yhteydessä, laitetaan perus-korjaushanke yhdessä vireille, opastaa Henri Väisänen.

Metsätieasiantuntija Henri Väi-sänen keskustelemassa laa-dukkaan murskeen ominai-suuksista Olavi Jäkäläniemen kanssa

Mhy Kuusamo luovutti ensimmäisen metsätien osakaskunnalle

Kuusamon kaupunginvaltuus-to hyväksyi strategisen yleis-kaavan joulukuussa 2016. Kai-vosyhtiö vali� i kaavasta Poh-jois-Suomen hallinto-oikeu-teen. Hallinto-oikeuden käsit-telyaika kaavavalitukselle on noin 10 kuukau� a, mu� a odo-tan aikaisemman kokemuksen perusteella päätöstä 1,5 vuo-den kulu� ua valituksesta eli ensi kevään aikana selventää kaavoitusarkkitehti Leavuok-ko Alavuotunki. Todennäköis-tä on, e� ä hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan vielä Korkeimpaan hallinto-oikeu-teen joten 3 vuoden käsi� elyyn voi varautua ennen kuin kaava saa lainvoiman.

Alempiasteiset kaavat kuten Ruka-Kuusamon matkailualu-een osayleiskaavan ja Muojär-ven rantayleiskaavan valmis-tuminen on myös viivästynyt. Matkailualueen kaavan osal-ta emme ole vielä ratkaisseet

muutetaanko kaava strategi-sen yleiskaavan ankkamallin mukaiseksi vai edetäänkö ai-kaisemman valmistelun poh-jalta ilman ankkaa, kertoo Ala-vuotunki. Yleiskaavasta tehty valitus keskey� i myös tämän kaavaprosessin etenemisen.

Muojärven rantayleiskaavan luonnoksesta saatua palautet-ta käsitellään jo toista vuo� a. Elykeskus vaati kaava-alueelle natura-arvioinnin joka valmis-tuu vuoden 2017 aikana. Natu-raselvitys koskee lähinnä lin-tuja koska Muojärvi on tode� u kansallisesti tärkeäksi lintualu-eeksi, toki rannatkin ovat ran-tojensuojeluohjelmassa selvit-tää Alavuotunki. Kaavaehdo-tus tullee nähtäville kaikkien näiden selvitysten jälkeen en-si vuoden aikana.

MAUNU KILPIVAARA

Kaavat jumissa Kuusamossa

Yhteismetsän tukkien varasto-paikka Itävallan metsäretkel-tä. Pohjois-Suomen metsän-

omistajat perehtyivät metsien hoitoon Zell am Seen maise-missa toukokuussa. Metsätu-

Koillismaan ja Kainuun jäsenmatka Itävaltaan

lot kertyivät puusta, matkai-luun lii� yvistä vuokratuloista ja metsästysluvista. Korkeus-erojen takia hakkuita oli teh-tävä yhteistoiminnassa, koska puut oli vinssa� ava teille suo-rilla linjoilla. Sekä metsästystä e� ä marjastusta ja sienestystä raja� iin kiintiöillä. Esimerkik-si marjojen poiminnassa on 2 kilon vuorokausiraja henkilöä kohti. Hakkuiden lisäksi retke-läiset tutustuivat mm. puun ja-lostukseen paikallisella sahal-la, bioenergialaitokseen, kan-sallispuistokeskukseen ja met-sien hoidon suunni� eluun se-kä metsien eri käy� ömuotojen yhteensovi� amiseen.

OTA ROHKEASTI PUHEEKSIPERINTÖMETSÄ.

Vanhan väsyessä kasvukin siirtyy nuoriin versoihin

Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsä-tilan sukupolvenvaihdos onnistuu.

Meiltä saat apua metsätilan omistus-järjestelyjen suunnitteluun ja

toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasian-tuntijoihin ja kysy lisää spv-palveluista.

Outi TervoLKV Metsäkiinteistöjen

välitys, tilan sukupolven-vaihdon kaupanvahvistaja

0400 186557

Jussi PerttuLKV Metsäkiinteistöjen

välitys, tilan sukupolven-vaihdon kaupanvahvistaja,

0204 13 7524

MetsänomistajatKUUSAMOPUDASJÄRVITAIVALKOSKI

MetsänomistajatKUUSAMO, PUDASJÄRVI, TAIVALKOSKI

Oletko jo ottanutkäyttöön

METSÄSELAIMEN?

Koodin saat voimassa olevalle

metsäsuunnitelmalle.

Leikko 3•201710

Metsätalousneuvos Kas-per Nurmi on vaimonsa Irman kanssa osakkaa-na 8 yhteismetsässä Ete-lä- ja Pohjois-Suomessa. Kasperin kiinnostus yh-teismetsiin juontaa juu-rensa pitkästä elämän-työstään Mustialan yh-teismetsän toiminnan-johtajana. Mustialan yh-teismetsä Tammelassa on Eteläisen Suomen suurin yhteismetsä 6 400 heh-taarillaan.

Kasper valmistui Tammelan metsäopistosta 1966 metsätek-nikoksi. Työuran alkuvaihees-sa hän työskenteli muun mu-assa Lounais-Suomen metsän-hoitoyhdistysten liiton palve-luksessa. Kasper oli Mustia-lan yhteismetsän toiminnan-johtajana kaikkiaan 38 vuot-ta ja eläköidy� yään hoitokun-nan puheenjohtajana vielä kol-me vuo� a. Tätä taustaa vas-

ten kiinnostus yhteismetsiin on helppo ymmärtää. Kasper Nurmi on saanut metsätalo-usneuvoksen arvonimen yksi-tyismetsätalouden eteen teke-mästään työstä.

Yhteismetsän osakkaaksi 1975

Ensimmäiset yhteismetsä-osuudet Kasper osti vuonna 1975 Mustialan yhteismetsäs-tä. Metsäkiinteistöjen omista-misesta Kasper ja Irma eivät ole olleet kiinnostuneita, ai-noa metsätila tuli Kemij ärven yhteismetsän osuuden kaupan yhteydessä Kemij ärveltä.

Kasper on edelleen Etelä-Suomen yhteismetsän hoito-kunnan varapuheenjohtaja. Hän oli mukana perustamas-sa tätä yhteismetsää Itä-Hä-meeseen Sysmään. Alun pe-rin mukana oli metsäammat-tilaisia eteläisestä Suomesta, maita hanki� iin aluksi lähin-nä Kuopion ympäristöstä. Ny-kyään yhteismetsässä on osak-

kaana myös metsäsijoittajia. Ensimmäisinä vuosina ei jaet-tu ylij äämiä vaan hanki� iin li-sää maata. Etelä-Suomen yh-teismetsän pinta-ala on nyky-ään noin 2500 ha.

Kasper on ollut perustamassa myös Lapin yhteismetsää jon-ka hoitokunnan varapuheen-johtajana hän toimi toiminnan alkuvuodet. Lapin yhteismet-sän alkutaival oli hyvin saman-tyyppinen kuin Etelä-Suomen yhteismetsällä. Kasperilla ja Irmalla on omistuksia kaikki-aan kahdeksassa yhteismetsäs-sä; Inarin, Lapin, Kemij ärven, Sallan, Kuusamon, Etelä-Suo-men, Mustialan ja Sukevan yh-teismetsässä Sonkajärvellä.

Hyvä myyjä kirittää kauppamääriä

Kuusamon metsänhoitoyh-distyksen kiinteistöväli� äjäl-tä Outi Tervolta Kasper on os-tanut kaikkiaan 6 yhteismetsä-osuu� a. Yhteismetsien osuuk-sia on ajoi� ain vähän myynnis-sä, mu� a Kuusamossa tarjon-taa on ollut paremmin. Tarjon-nan lisäksi kauppamäärää on nostanut hyvä myyjä, naurah-taa Kasper. Tervon Outin kans-sa on ilo tehdä kauppaa. Hän toteaakin e� ä Outille täytyy osoi� aa kiitokset aktiivisesta ja hyvästä markkinointityöstä. Outi on ääre� ömän rehellinen ja tunnollinen työssään. Kasper muistu� aa, e� ä Ihmisten kans-sa asioita hoidetaan, vaikka vi-rallisesti kiinteistönvälitysso-

Kasper Nurmi on yh

KASPER NURMEN VINKIT YHTEISMETSÄN OSAKKAALLE:

• sijoitustaan pitää seurata esimerkiksi nettisivujen kautta

• lue vuosikertomukset, tuloslaskelmat ja tilinpäätökset

• käy osakaskunnan kokouksissa

• mitä isompi osakas, niin sitä tarkemmin toiminnasta

tulisi olla perillä

• merkkinä hyvästä yhteismetsästä on erilaiset

kehittämishankkeet

Opiskelen kolma� a vuo� a La-pin Ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. Suori-tin opintoihini kuuluvan toisen harjoi� elun Kuusamossa Met-sänhoitoyhdistyksellä. Harjoit-

telupaikan haun ollessa kevät-talvella ajankohtainen, toivoin-kin pääseväni Metsänhoitoyh-distykselle sitä suori� amaan, koska olin kuullut paljon posi-tiivista opiskelij oilta, jotka oli-

vat siellä harjoi� elussa aiem-min olleet. Metsänhoitoyhdis-tyksellä on myös laaja palvelu-tarjonta metsäsektorilla, joten uskoin pääseväni siellä tutus-tumaan mahdollisimman mo-nipuolisesti erilaisiin metsä-alan työtehtäviin.

Sain onnekseni paikan Kuusa-mon Metsänhoitoyhdistyksel-tä ja harjoi� eluun meno jän-ni� i hirveästi, koska odotuk-set olivat korkealla ja intoa riit-ti. Onneksi sain pian todeta, et-tä Kuusamon Metsänhoitoyh-distyksen henkilökunta ja toi-mihenkilöt tekivät harjoi� elun alkamisesta mukavan, jänni� ä-minen unohtui nopeasti ja mi-nut ote� iin nopeasti mukaan yhdistyksen toimintaan. Pää-sin näkemään ka� avasti yh-distyksen tarjoamat palvelut, sekä perehtymään yhdistyk-sen toimintaan ja tutustumaan eri toimihenkilöiden työtehtä-viin. Pääsin myös työskente-lemään itsenäisesti, mikä lisä-si omaa osaamistani ja sain it-sevarmuu� a siitä, e� ä kyllä si-tä on jotakin kolmessa vuodes-sa jo oppinutkin. Saamani työ-tehtävät olivat mielenkiintoi-sia, ope� avaisia ja ennen kaik-

Harjoittelussa Kuusamon Metsänhoito

Leikko Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistys Kuusamon,

Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja

Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven asiakaslehti

Vastaava päätoimittaja: Maunu KilpivaaraToimituskunta: Antti Härkönen, Teuvo Puolakanahoja Maunu KilpivaaraSivunvalmistus: KoillissanomatPaino: Kaleva365 Oy, Oulu 2017

Jussi Perttu LKVMetsänhoitoyhdistys PudasjärviToritie 1, postios. PL 62, 93101 Pudasjärvip. 020 413 7524, 040 760 8939jussi.perttu@mhypudasjarvi.fi

MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKATLisätietoja www.metsatilat.fi ja Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Iinattijärvi, Laurila 615-402-53-2 ja Karila RN:o 53-1 yht. n. 77 ha. Rojo-lantiehen rajoittuva hyvässä kasvussa oleva metsätila, vanha talo jää myyjälle n. 1,5 ha:n määräalalla. Metsät pääosin nuoria kasvatusmetsiä, joihin on tehty taimikon-hoitoa sekä hieman energiapuuharvennusta, lähiaikoina runsaasti harvennuksia tulossa. Metsämaata 66 ha, puusto n. 5000m3.Hp 70000 €, tarjoukset viimeistään 8.10.

Pudasjärvi, Kurenalus, Isoraivio 615-409-2-410, n. 35 hehtaarin metsätila. Toinen palstoista Sivakkaradan varrella Jukolantiellä ja toinen Ahvenjärven etelärannalla. Metsät nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, harvennushakkuuta tulossa. Sivakka-radan varressa metsittynyttä peltoa, jossa runsaasti koivua polttopuuksi. Metsämaa-ta 18,2 ha, puusto n. 1500 m3.Hp 30000 €, tarjoukset viimeistään 8.10.

Pudasjärvi, Viinikoski, Kuikkaperällä kahdesta palstasta koostuva metsätila Jätös 615-401-33-25, n. 32 hehtaaria. Toinen palsta rajoittuu Viinivaaran tiehen ja toinen Pikku Leppilampeen. Pääosin varttunutta kasvatusmetsää, metsämaata 16,1 ha, puusto n. 1600 m3. Hp 30000 €, tarjoukset viimeistään 8.10.

Pudasjärvi, Kivari, Haapokari 615-409-18-96 niminen metsätila, kaksi palstaa yht. n. 61,5 hehtaaria. Toinen palsta Kivarintien varressa ja toinen Pääojanvarressa. Met-sämaata 24,8 ha, puusto n. 2500 m3.Hp 38000 €, tarjoukset viimeistään 15.10. Pudasjärvi, Sarakylä, Ristelä 615-411-205-0 niminen metsätila Seiterinpalon met-sätien päässä, n. 93, 7 hehtaaria. Metsämaata 75,3 ha, puusto n. 5550 m3. Pääosin nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä.Hp 90000 €, tarjoukset viimeistään 8. 10.

Taivalkoski, Jurmu, Rantakunnas 832-403-23-2, n. 85,4 hehtaarin metsätila, palstat Pahkavaarassa ja Palosuolla metsäteiden varsilla. Raappanansuon palstat jää mää-räalana myyjälle. Metsät pääosin nuorta kasvatusmetsää ja varttunutta taimikkoa, metsämaata 69,8 ha, puusto n. 2600 m3. Hyväkasvuisia vaaranrinteitä.Hp 70000 €, tarjoukset viimeistään 8.10.

Taivalkoski, Jurmu, n. 12,1 hehtaarin määräala Karvonen 832-403-5-4 tilasta, heti Iijoen sillan alapuolella. Palstalla metsää, omaa rantaa n. 500 metriä sekä hyväkun-toinen mutta vaatimaton kesämökki ja pihasauna. Hyvät kalastusmahdollisuudet.Hp 35000 €

Taivalkoski, Jurmu, Väätäjä 832-403-4-18, n. 160,5 hehtaarin metsätila, myyjälle jää määräalana Iijoen länsipuolen palstat. Tila rajoittuu Iijoen Jurmunlampeen, Oulu-Kuusamontie kulkee tilan läpi. Metsät pääosin varttuneita kasvatusmetsiä sekä tai-mikoita, metsämaata 136,5 ha, puusto n. 7300 m3.Hp 143000 €, tarjoukset viimeistään 15.10.

Taivalkoski, Jurmu, Pirinniskalla kahdesta palstasta muodostuva tila Välkky 832-403-17-5, 5,9 hehtaaria. Iijokeen rajoittuvalla palstalla rantakaavassa kaksi rakennus-paikkaa mökille, upea paikka mökille, tie perille. Läheisyydessä hyvä metsäpalsta, jossa varttuneet männikkömetsät, puusto n. 530 m3.Hp 25000 €.

Taivalkoski, Loukusa, Kähö 832-406-1-119, n. 13 hehtaaria. Pudasjärven rajan tuntumassa Pärjänjokivarressa Kähönkoskella vanha niittypalsta, missä eräkämppä ja sauna. Metsämaata 5,7 ha, puusto n. 220 m3. Hyvät kalastus- ja metsästysalueet ympärillä, ei tietä perille.Hp 12000 €.

Metsätiloille on kysyntää, jos harkitset myyntiä niin soittele, välityspalkkiomme on 4,0% kauppahinnasta, minimi 1700€ (+ Alv).

Pudasjärvi, Korpinen, Korpijoen rannalla Turpeisenvaaran tiellä hy-väkuntoinen 1995 rakennettu tilava, hyvin varusteltu n. 63 m2 kokoinen kesämökki sekä 2005 rakennettu tilava autotalli. Metsää n. 6 ha sekä osuus yhteiseen lampeen.Hp 95000 €.

VIHREÄN KULLAN MAITA

11Leikko 3•2017

teismetsäsijoittajapimukset tehdäänkin metsän-hoitoyhdistysten tai Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy LKV:n kanssa. Niinhän puu-kauppaakin tehdään sen tutun puunostajan kanssa eikä met-säyhtiön vertaa Kasper.

Kasperin mukaan Outi on ta-sapuolinen kaikille ostajille. Yri-tän puhelimessa aina onkia tie-toja joista voisi olla hyötyä. Va-kiokysymykseni on myös millä hinnalla tuo lähtisi? Outi aina kiertää kysymyksen ja nauraa iloisesti päälle. Tässä tietenkin täytyy ollakin ehdo� oman ta-sapuolinen ostajaehdokkaiden suhteen, koska luo� amuksen voi mene� ää vain kerran tote-aa Kasper vakavana. Kun tie-tää Outin tiukan kannan niin minun on pakko vain puser-taa se viimeinen hinta, se taa-sen on tietysti myyjän etu. Ou-tin kanssa en ole koskaan ollut kasvokkain, kaikki tarjoukset menevät nykyään sähköises-ti ja kaupatkin on Kuusamon päässä hoide� u valtakirjoilla avaimet käteen. Tämäkin ker-too luo� amuksesta.

Yhteismetsäosuuksien omis-taminen on helppoa, sij oituk-selle myös tuo� oa

Helppous ja vaiva� omuus korostuvat yhteismetsän omis-tamisessa. Esimerkiksi perin-nönjakotilanteessa yhteismet-säosuus on helppo jakaa. Met-säkiinteistön jakamisessa tulee usein vastaan monia ongelmia. Metsäkiinteistöjen omistajis-ta iso osa on passiivisia, jolloin

puukaupat ja metsänhoitotyöt jäävät myös tekemä� ä. Mikä-li taas yhteismetsän osakas on passiivinen, niin se ei metsän-hoidon kannalta ole vakavaa, koska puukaupat ja metsän-hoitotyöt kuitenkin hoidetaan.

Sij oi� amistoiminnan pääpe-riaa� eena Kasperilla on hajaut-taminen. Yhteismetsien omis-taminen on taloudellista toi-mintaa, ei mitään harrastusta, tarkentaa Kasper. Etelä-Suo-malaisissa yhteismetsissä olen saavu� anut noin 2 % tuoton. Pohjoisessa tuo� o on parempi, mu� a kolmeen ei pääse siellä-kään valo� aa Kasper. Kuusa-mon yhteismetsä hyvä yhteis-metsä sij oi� ajalle. Metsästystu-

lot ovat jo vuosia olleet suuret. Toisaalta ison tuulivoimapuis-ton maanvuokratuotot lisän-nevät ylij äämän jako merki� ä-västi tulevaisuudessa. Kasper itse ei ole hankkinut yhteismet-säosuuksia metsästyksen ta-kia, vaan taloudellisten arvo-jen takia. Valite� avasti pelkäs-tään metsästyksen takia yhteis-metsän osakkaaksi tulevat ei-vät ole niinkään kiinnostunei-ta muusta yhteismetsän toi-minnasta, toteaa Kasper. Se ei taas ole toiminnan kehi� ämi-sen kannalta hyvä.

oyhdistykselläkea käytännönläheisiä.Haluan kiittää Kuusamon Metsänhoitoyhdistystä muka-vasta ja eri� äin ope� avaisesta kesästä. Metsäalan eri toimij oi-den tarjoamat harjoi� elupai-kat ovat meille metsäalan opis-kelij oille kultaakin kalliimpia. Koulussa oppii teorian ja poh-jan, mu� a mikään ei kyllä voi-ta käytännössä opi� ua asiaa. On myös mahtavaa päästä op-pimaan ihmisiltä, jotka ovat ol-leet alalla jo monta kymmen-tä vuo� a. Sitä tietotaitoa ei voi arvostaa liikaa. Parasta omas-sa harjoi� elussani oli ehdo� o-masti omien oppien soveltami-nen käytännössä, uuden oppi-minen ja tutustuminen Met-sänhoitoyhdistyksen henki-lökuntaan. Yhdistyksessä pi-din erityisesti siitä, e� ei on-gelmien kanssa tarvitse jäädä yksin pohtimaan, vaan aina saa apua, kun sellaista tarvit-see. Tällaisen kesän jälkeen on mukava lähteä vielä vuodeksi koulun penkillä ja sieltä si� en kohti uusia haasteista!

OLGA KLEMETTIMetsätalousinsinööri opiskelija, Lapin AMK

Outi Tervo LKVMetsänhoitoyhdistys KuusamoKeskuskuja 1, 93600 Kuusamop. 020 413 7604, 0400 186 557outi.tervo@mhy.fi

MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKATKuusamon yhteismetsä osuuksia 0,025800. Kuusamon yhteismetsä on Suomen suurin yhteismetsä, pinta-alaltaan n. 91 000 ha. Yhteismetsä harjoittaa metsätalout-ta, myy puuta, maa-ainesta, metsästyslupia ja vuokraa eräkämppiä. Yhteismetsä on vakaa ja turvallinen sijoituskohde. Hp. 33600 €, tarjoukset 15.9. mennessä.

Kuusamossa, Oivangissa, Rovaniementiehen rajoittuva 28,4 ha määräala. Puusto hoidettua, hyvässä kasvussa olevaa varttunutta kasvatusmetsää, pääosin kuivah-kon kankaan männiköitä. Hp. 49 500 €, tarjoukset 15.9. mennessä.

Kuusamo, Kesäniemi Kuontijärven rannalla 68,07 ha tila hyvien tieyhteyksien var-rella. Rukalle matkaa vain 17 km. Mahdollisuus hakea poikkeamislupaa rakentami-seen. Tilalla on 0,023000 osuus Kuusamon yhteismetsään. Hp. 90 000 €. Tarjoukset 18.9 mennessä.

Kuusamo, Kuolio, Jokilammella myynnissä 35,11 ha metsätila, jossa neljä palstaa. Hyvät tieyhteydet. Isoin palsta rajoittuu upeaan Kurkijokeen. Puusto varttunutta kasvatusmetsää ja uudistusikäistä metsä. Tilalla on 0,01800 osuus Kuusamon yh-teismetsään. Mahdollisuus tehdä tarjous palstoittain tai koko tilasta. Hp. 96 960 €. Tarjoukset 25.9. mennessä.

Kuusamo, Suininki 13,5 ha metsätila, joka koostuu kahdesta palstasta. Palstat Vai-mosuo-Suolavaara alueella ja Määttälänvaarassa. Puusto nuorta kasvatusmetsää. Määttälänvaarassa on Kyläkaavan alueella yksi rakennuspaikka. Tilalla on 0,005830 osuus Kuusamon yhteismetsään. Hp. 24 000 €.

Kuusamon Kirkonkylässä 11,2 ha tila Salmijärven rannalla. Kuusamon keskustas-ta matkaa 14 km. Tilalla on vanha huonokuntoinen mökki. Järven rannalla vanhaa kuusikkoa, kaunis paikka. Hp. 25 000 €.

Kuusamossa, Oivangissa Rovaniementiehen rajoittuu 27,12 ha tila. Kiinteistön alueella Jokoslahden ranta-asemakaava. Tällä tilalla on kolme lomarakennuspaik-kaa. Sähkö-ja vesiliittymät lähellä. Maasto on mukavaa kumpuilevaa kuivahkon kankaan varttunutta mäntymetsää. 12 km matkaa Kuusamon keskustaan ja 12 km Rukalle. Hp 67 000 €.

Kuusamossa, Vasaraperässä 9,25 ha metsätila Iso Kalliolammen rannalla. Mahdol-lisuus hakea poikkeamista yhdelle lomarakennuspaikalle. Kallioharjussa on mah-dollisuus ottaa soraa ja hiekkaa noin 80 000-110 000 m3. Ottolupaa ei ole haettu. Hp. 100 000 €.

Kuusamossa Joutsenniemessä ja Kaaperinsaaressa myytävänä kaksi määräalaa ison Iijärven rannalta. Molemmille määräaloille voi hakea poikkeamislupaa rakenta-miseen. Sähkölinja lähellä. Saaressa maata n. 6,2 ha, hyvää tuoreenkankaantukkivaltaista männikköä. Mantereen puolella pinta-ala n. 2,6 ha ja tälle palstalletulee tie. Hp 42 000 €.

Kuusamo, Poussu kahdesta palstasta koostuva 11,39 ha tila, Toinen palsta on Pous-suntien varrella ja toinen palsta rajoittuu Pikkaraisentien. Tilalla on 0,014400 osuus Kuusamon yhteismetsään. Poussuntiehen rajoittuvalle palstalle voi hakea poikkea-mislupaa rakentamiseen. Hp 31 000 €.

Kuusamossa Kurkijärven ja Ouluntie risteyksessä kahdesta palstasta koostuva59 ha tila. Puusto on taimikoita, kasvatusmetsää ja uudistamisikäistä metsää. Hyvät tieyhteydet. Kaavassa alue on merkitty työpaikka alueeksi ja tarkoitettuteollisuusrakentamiseen. Hp 130 000 €.

Kuusamossa, Tiermasjärven rannalla 0,813 ha tila. Alue on rantakaava-aluetta ja tälle alueelle saa rakentaa 120 k-m2 lomarakennuksen ja 25 k-m2 saunan. Mukava mäntypuustoinen paikka, hyvän järven rannalla. Hp 18 000 €.

Kuusamon, Hiltunen, Penikanniemi, n. 15 ha määräala rajoittuu sekä Iijärven että Kylmäjärven rantaan. Pääosin kuivahkon kankaan mäntytukkimetsää. Mahdolli-suus hakea poikkeamista neljälle lomarakennuspaikalle. Hienot maisemat, mm. Iivaara näkyy palstalle. Tie perille. Hp. 60 000 €.

Kuusamo, Hiltunen, n 49 ha rantametsäpalsta, määräala. Valkeaisen järvenrantaa 0,6 km ja 1,7 km Naamankajärven rantaa. Mahdollisuus hakea poikkeamislupaa seitsemälle lomarakennuspaikalle. Tie perille, sähkö ja vesiliittymät lähellä. Puusto taimikoita, nuoria metsiä ja varttuneita metsiä. Erittäin hyvät kalavedet ja metsäs-tysmaat. Hp. 70 000 €.

Itä-Kuusamossa Tammelassa Tila n. 11,2 ha rajoittuu n. 340 m matkalta Lehtojär-veen ja n. 340 m matkalta Latvajärveen. Järvet ovat suosittuja kalapaikkoja.  Lähellä on Kuusamon yhteismetsän maat ja Valtionmaat metsästysharrastukseen. Alue on tunnettua karhuseutua. Tilalla on mahdollisuus hakea poikkeamista kahdelle ranta-rakentamiselle. Eräihmisen unelmapaikka. Hp 35 000 €.

Kuusamo, Säkkilä, Iso Kumpulampi, 5,2 ha metsätila. Tila rajoittuu 110 m matkal-ta Iso Kumpulampeen. Maasto on kumpuilevaa kangasmaastoa ja puusto pääosin vanhaa tukkivaltaista männikköä. Mahdollisuus hakea poikkeamista yhdelle loma-rakennuspaikalle. HP 25 000 €.

Kuusamo, Kiitämäjärvi määräala 31,8 ha. Itä-Kuusamossa lähellä Venäjän rajaa myynnissä kaksi metsäpalstaa. Molemmille palstoille hyvät tieyhteydet. Määräalo-jen mukana myydään 0,019400 osuus Kuusamon yhteismetsään. Hp. 49 000 e.

Suomussalmi, Alavuokki n. 14,6 ha määräala ns. Myllypuron palsta. Puustoa 1714 m3. Harvennushakkuu ja päätehakkuu mahdollisuuksia. Hp. 44 000 €. Kari Paavi-lainen p. 0500-296448

Suomussalmi, Kirkonkylä Majavapuron metsätila 28,38 ha. Puusto nuorta ja vart-tunutta kasvatusmetsää. Lammenrantaa 180 m ja jokivartta 900 m. Rakentaminen poikkeusluvalla. Hp 28 000 €. Kari Paavilainen p. 0500-296448

Hyrynsalmi, Moisovaara 44,9 ha määräala, joka koostuu kahdesta palstasta. Puus-to nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Palstoille tieyhteys. Kokkojärven rantaa 180 m. HP 60 000 €. Kari Paavilainen p. 0500-296448

VIHREÄN KULLAN MAITA

VÄLITÄMME METSÄKIINTEISTÖJÄ

Metsätiloilla on nyt hyvä kysyntä, meillä on paikallinen asiantuntemus

ja valtakunnalliset markkinat

Outi TervoLKV Metsäkiinteistöjen

välitys, kaupanvahvistaja 0400 186557

Jussi PerttuLKV Metsäkiinteistöjen

välitys, kaupanvahvistaja, 0204 13 7524

KUUSAMOPUDASJÄRVITAIVALKOSKI

YHTEISMETSÄ-OSUUKSILLA

HYVÄ KYSYNTÄ!

Leikko 3•201312

Kuusen koukkulatvatauti on runsastunut Koil-lismaalla.

Taudit aiheuttavat

Metsämaitikka toimii taimikoissa leviävän ter-vasroson väli-isäntäkasvina.

Syy Risto Jalkasen vierailuun Kuusamoon oli nuorten, 3-4 -vuotiaiden männynviljelytai-mikoiden kasvuhäiriöt, ker-too retkiohjelmasta vastan-nut Henri Väisänen. Myöskin muita mielenkiintoisia vierai-lukohteita löytyi päivä täy-

Mhy Kuusamon metsä-neuvojat viettivät päi-vän metsätuhojen mer-keissä Luonnonvarakes-kuksen erikoistutkija Ris-to Jalkasen johdolla. Ris-ton asiantuntemusaluei-na Lukella Rovaniemel-lä on muun muassa met-sätuhot, puuston kasvua haittaavat tekijät, taimik-kotaudit ja tuholaiset se-kä metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuh-teissa.

teen, kun saimme asiantunti-jan paikalle.

Metsätuho paljastui ravin-nehäiriöksi

Ensimmäinen kohteemme oli vuonna 2013 auratut ja istute-tut männyn ja kuusenviljely-alat Etelä-Kuusamossa Kent-täradan varressa. Alueen män-nyissä oli havai� u jo aiemmin kasvuhäiriöitä kuten pensas-tumista ja latvanvaihtoa. Risto totesi syyksi ravinne-epätasa-painon. Kuusamon ylänköalue kärsii yleisesti boorin niukkuu-desta. Aura� aessa typpeä tu-lee taimille runsaasti tarjolle ja näin ollen epäsuhta typen ja boorin välillä entisestään kas-vaa. Boorin puutos estää män-nyn latvaversojen kasvun tap-pamalla kasvupisteitä, selvit-tää Risto. Vuoden 2017 kas-

vun osalta epäsuhta on jo ta-soi� unut, ja latvanvaihtoa ei ole enää havai� avissa. Suosit-telisin kohteelle kuitenkin boo-rilannoitusta reppuruiskulevi-tyksenä, toteaa Risto.

Samalla alueella kuusentai-mikoissa ei vastaavassa mi� a-kaavassa kasvuhäiriötä havait-tu. Kuuset olivat hyväkasvui-sia, joskin suopursuruosteen vaivaamia. Kuusen suopursu-ruoste heikentää vuosikas-vua ja elinvoimaa, mu� ei tapa kuusta tai aiheuta mita� avis-sa olevaa kasvutappiota tote-aa Risto Jalkanen.

Kuusenviljelyalueella tuli vas-taan myös vuonna 2011 Poh-jois-Suomeen levinnyt kuu-sen koukkulatvatauti. Tautia aiheu� ava sirokokkisieni saa kuusen latvan kuivumaan ja yleensä latva voi taipua alas-päin. Myöhemmässä vaihees-

MTK:n tavoitteena on, et-tä EU:n ilmastopolitiik-ka kannustaa metsienaktiiviseen käyttöönja hoitoon.

Euroopan unionissa tehdään ilmastopolitiikkaa, jonka pää-määränä on Pariisin kansainvä-lisen ilmastokokouksen tavoit-teiden toteu� aminen.

Suomessa hyvällä metsän-hoidolla aikaan saatua hiilen-sidontaa ei ymmärretä EU:ssa, eikä esite� y laskentatapa ota täysimääräisesti huomioon metsien luonnontieteellistä hii-linielua, joka syntyy, kun metsä kasvaessaan sitoo ilmasta hiili-

dioksidia.Komissio edellyttää, että

metsien käy� ö ja hiilinielu säi-lyvät samalla tasolla kuin vuo-sina 1990–2009. Tämä lasken-tajakso on Suomelle epäedulli-nen, koska silloin puun käy� ö oli vähäisempää kuin nyt suh-teessa metsien kasvuun.

Toki yhä edelleen puuta käy-tetään vähemmän kuin sitä kas-vaa: - Suomen metsien vuosit-tainen kasvu on noin 110 mil-joonaa kuutiometriä vuodessa. Kun puuta käytetään noin 65-70 miljoonaa kuutiometriä ja luonnonpoistuma on noin 13 miljoonaa kuutiometriä, Suo-mi-neidon ahteriin kertyy joka vuosi noin 20 miljoonaa kuu-

tiota lisää puuta. Ja siis sen mu-kana koko ajan lisää hiilivaras-toa. Vaikka puuta käyte� äi-siin vähän enemmänkin, Suo-mi-neito siis lihoaa edelleen-kin joka vuosi, joskin hieman vähemmän kuin tähän asti, se-li� ää MTK:n metsäasiantunti-ja Lea Jylhä.

EU on kytkenyt ilmastota-voi� eisiin myös maankäytön muutokset: EU laskee hiilinie-lun pienentyvän, kun metsä-pinta-ala pienenee. Suomessa metsäpinta-ala pienenee aina, kun rakennetaan jotakin uut-ta, sillä yleensä rakenne� avan tieltä on poiste� ava ensin met-sä. Ja tämä siis lasketaan hiili-dioksidipäästöksi.

Kasvava metsä sitoo hii

■ Metsistä löytyy monenlaisia herkkuja ja vitamiinipomme-ja. Tämä kesä oli Koillismaal-la todella hyvä hillakesä, hil-laa sai varmasti jos vain meni suolle. Mustikkasato sateises-ta kesästä johtuen jäi heikok-si ja huonolaatuiseksi. Sateises-ta kesästä pitävää juolukkaa oli paikoin hyvin ja puolukkaa tu-lee runsaasti.

Juolukka (Vaccinium uligi-nosum) on heikosti arvostet-tu metsämarja. Meilläpäin si-tä kutsutaan myös koiranmar-jaksi ja sitä on pide� y harha-luuloisesti myös myrkyllise-nä. Juolukka muistu� aa mus-tikkaa, mu� a on puolukan su-kuun kuuluva varpukasvi, pie-ni pensas. Juolukka sisältää mm. C-vitamiinia moninker-taisesti enemmän kuin mus-

tikka.Minäkin olen kiertänyt juo-

lukat marjareissuillani, mu� a tänä syksynä mustikkasato oli niin heikko, e� ä päätin kokeilla mitä juolukasta tulisi. Juoluk-kaa oli runsaasti, eikä sangol-lisen keräämiseen mennyt kau-an. Kymmenestä litrasta juolu-koita tuli reilu kuusi litraa me-hua. Mehu on mustikkamehun näköistä, mu� a maku on puo-lukkamehuun vivahtava. Kyl-lä juolukkamehulla korvaa hy-vin heikkoa mustikkasatoa ja sekoi� amalla muihin marjoi-hin siitä saa mai� avia juomia, hilloja ym. Juolukkaa ei kanna-ta karsastaa.

TEKSTI JA KUVA: TEUVO PUOLAKANAHO

Juolukka on mustikkaa muistuttava puolukan sukulainen, joka sisältää runsaasti C-vitamiinia.

Arktisia aromeja

MetsänomistajatMHY PUDASJÄRVI

Aika: Perjantai 22.9.2017 klo 10.00. Opastus: Pudasjärvi, Kipinä ,VT 20, Yli-Iin risteyksestä 1 km Pu-dasjärvelle päin (61 km Oulusta, 26 km Pudasjärveltä)Kilpailut ovat avoimet, samalla ratkaistaan 3-kunnan (Ii, Yli-Ii ja Pudasjärvi) metsänomistajien metsätaitomestaruus 2017.Sarjat: yleinen, naiset, nuoret (alle 16 vuotta)Ilmoittautumiset tiistaihin 19.9 klo 11 mennessä: antti.harkonen@mhy.fi tai tekstiviestillä/puhelimella 0400-157422 (nimi, syntymävuosi, sarja, oma mhy:n nimi)Osallistumismaksu 10 euroa mhy:ien jäsenille, ei jäsenille 15 euroa. Varaa tasaraha.Yleisen sarjan pääpalkinto raivaussaha.

KUTSU

Metsänomistajien metsätaitokilpailu

13Leikko 3•2013

metsätuhoja myös taimikoissa

Erikoistutkija Risto Jalkanen esittelee varttuneessa taimikossa männyn runkoon saakka levin-nyttä tervasrosoa.

kanlehdistä neulasiin. Neula-sista sienen rihmasto leviää oksaan, joista sienen rihmasto kasvaa kohti runkoa. Erillisiä tartuntoja puussa voi olla vaik-ka parikymmentä joista joku pääsee tunkeutumaan puun suojausmekanismien läpi run-koon, selvi� ää Risto Jalkanen. Taudin leviämiseen neulastar-tunnasta runkoon saakka me-nee noin viisi vuo� a.

Kysymykseen, voiko avohak-kuualueelle jä� ää tervasroson vaivaama vanha mänty sääs-töpuuksi Risto vastaa yksise-li� eisesti, kyllä voi, koska se ei sieltä leviä alle viljeltyyn män-nyntaimikkoon. Tämä perus-tuu juuri vanhoissa männyis-sä ja nuorissa männyissä leviä-vän tervasroson erilaisiin kehi-tyskiertoihin, vakuu� aa Risto Jalkanen.

Nuorten männiköiden ter-vasroson torjuntana taimikon-hoito ja ensiharvennus kannat-taa tehdä ajallaan. Syntymeka-nismissa oleellista on tiheiden taimikoiden kostea pienilmas-to, johon taimikonhoidolla ja harvennushakkuulla saadaan väljyy� ä ja näin kosteu� a pois-tumaan toteaa Risto Jalkanen. Harvennusten yhteydessä tau-din vaivaamat puut tietysti kaadetaan, jolloin puun kuol-lessa myös tauti puussa kuolee eikä leviä enää eteenpäin.

MAUNU KILPIVAARA

” Metsänomistajien kannattaa seurata omia taimikoitaan ja ilmoittaa tarvit-taessa metsänhoitoyhdistykselle mahdolliset metsätuhot.

sa latva harsuuntuu kokonaan. Tauti käytännössä pysäy� ää kuusen pituuskasvun ja näin aiheu� aa vakavaa tuhoa levi-tessään taimikkoon tai var� u-neeseen kuusikkoon. Vähäi-nen valon määrä ja lyhyt päi-vänpituus altistavat taudin le-viäimiselle. Tauti näy� ää run-sastuneen edelleen Kuusamos-sa. Tautia ei voida torjua muu-toin kuin perinteisellä metsän-hoidolla tekemällä taimikon-hoito ja harvennushakkuut ajallaan.

Nuorten männiköiden ongelmana tervasroso

Yksi päivän mielenkiintoisim-mista teemoista oli tervasroso nuorissa männyntaimikoissa Tuovilassa ja Kouvervaarassa. Perinteisesti tervasroso esiin-tyy vanhoissa männyissä ko-rona puun oksissa tai kyljessä. Usein myös latva on kuollut mistä tervasroson onkin hel-pointa havaita. Tervasrososie-nellä on kaksi eri kehityskier-toa, joista tunnetumpi on tämä perinteinen vanhoissa män-nyissä puusta puuhun leviävä tervasroso. Toinen kierto tai leviämistapa on väli-isäntä-kasvin käy� äminen. Nuorissa männiköissä tervasroso leviää nimenomaan väli-isäntäkasvin eli tässä tapauksessa metsä-maitikan kau� a, selvi� ää Ris-to Jalkanen. Tartunta männys-sä tapahtuu keskikesän jälkeen talvehtineista, ruskeista maiti-

iltä, eikä se politiikalla muuksi muutuHiilinielu vai hiilivarasto?

– Hiiltä on sitoutuneena val-tameriin, maaperään, kasvilli-suuteen ja muun muassa puu-tuo� eisiin. Ne ovat hiilen va-rastoja. Suomen metsien hiili-varasto puustossa ja maaperäs-sä on noin 2 000 miljoonaa ton-nia, kertoo Jylhä. Hiilinielulla tarkoitetaan hiilivaraston kas-vua.

– Nuori metsä, jossa kasvu on suurimmillaan, sitoo myös eni-ten hiiltä. Vanhoissa metsissä, joissa kasvu jo taantuu ja puus-ton kuolleisuus lisääntyy, myös hiilensidonta vähenee, koros-taa Jylhä. – On myös huoma� a-va, e� ä riskit tuhoihin kasvavat

vanhenevissa metsissä esimer-kiksi hyönteistuhojen, myrsky-jen ja palojen myötä.

Metsistä päästölähde?

Hiilinieluja eli metsiin sitou-tuvaa hiiltä voidaan EU-komis-sion esityksen mukaan käy� ää pieneltä osin Suomelle asete-tun päästövähennystavoi� een saavu� amiseen.

Mu� a jos metsien, peltojen ja soiden hiilivarastot pienenevät, niistä tulee hiilinielun sij asta päästölähde. Jos näin käy, jou-dutaan tämäkin korvaamaan muualla, eli Suomen päästö-vähennystavoite tiukentuu en-tisestään. Tästä syystä on tär-

keää, e� ä metsät säilyvät edel-leenkin hiilinieluna.

Tällä hetkellä suurin ongel-ma on oikeastaan se, e� ä Suo-mi on käy� änyt metsiään his-toriallisesti liian vähän: Nyt kannustetaan metsittämään ja lisäämään metsäpinta-alaa, mu� a ei palkita siitä, e� ä Suo-messa sitä metsäpinta-alaa ei ole hävite� y missään vaihees-sa. Myös vertailuvuodet, joi-hin metsien käy� ötasoa verra-taan, ovat Suomelle epäedulli-set, koska niinä vuosina met-siä käyte� iin historiallisen vä-hän. Ja siitä käy� ö ei siis sai-si nousta, tai se tulkitaan hiili-päästöksi.

MTK vaikuttaa myös Brysselissä

EU:n pää� äjiin vaikutetaan asiassa aktiivisesti. MTK jär-jesti alkuvuodesta Brysselissä ilmastoseminaarin, jossa muis-tute� iin useaan o� eeseen, e� ä ilmastonmuutoksen torjunnas-sa fossiilisten pol� oaineiden hiilidioksidipäästöjen vähen-täminen on kaikkein tärkein-tä. Jos siis halutaan vaiku� aa ilmastoasioissa, on aloite� ava siitä.

Myös yhdessä kotimaan met-säsektorin eri toimij oiden sekä eurooppalaisten sisarjärjestö-jensä kanssa on tehty aktiivis-ta vaiku� amistyötä europar-

lamentin päätöksentekij öihin. MTK:n Brysselin toimisto yh-dessä pohjoismaisen ja euroop-palaisen metsänomistajajärjes-tön NSF:n ja CEPF:n kanssa on tavannut meppejä ja avustajia sekä virkamieskuntaa ja vienyt aktiivisesti viestiä kestävästä metsätaloudestamme Brysse-lin pää� äjille. Myös Itävallan metsänomistajajärjestön kans-sa on tehty aktiivisesti yhteis-työtä lobbausrintamalla.

ANNE RAUHAMÄKI

Leikko 3•201714

PUDASJÄRVI

KUIVANIEMI

Metsänhoitoyhdistys PudasjärviPudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, 93101 Pudasjärvipuh. 020 413 7520Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante,95100 Kuivaniemi, puh. 0400-318 607sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Antti HärkönenToiminnanjohtajapuh. 0204 13 7522,0400 157 422

Jussi PerttuMetsäneuvoja, LKV, kaupan-vahvistaja, Metsäkiinteistöjen välitys, sukupolvenvaihdokset, tila-arviointipuh. 0204 13 7524Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski

Heikki NiskasaariKorjuuesimiespuh. 0204 13 7529

Hannu IhmeMetsänhoitoesimiespuh. 040 519 8221

Ulla Illikainen Toimistonhoitajapuh. 0204 13 7520

Teemu VeteläinenMetsäneuvojapuh. 0204 13 7528, 0400 318 607Kuivaniemi, Oijärvi

Tuomo PesäläMetsälakimiesp. 020 413 2920tuomo.pesala@mhy.fi

Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisinklo 9-16puh. 0600 393 959,(4,01e min. pvm/mpm)

Annamari RajooMetsäneuvojaSimonkatu 6 (PL 510)00101 Helsinkipuh. 040 580 3981annamari.rajoo@mhy.fi

Juho AlataloMetsäneuvojapuh. 0204 13 7525, 040 731 8418Siurua, Aittojärvi

Jari TyniMetsäneuvojapuh. 0204 13 7527, 0400 286 499Sarakylä, Yli-Livo

Hannu JuurikkaMetsäneuvojapuh. 0204 13 7523, 0400 183 351Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Sotkajärvi

Teemu LeppänenMetsäneuvojapuh. 0204 13 7521, 040 1486 380Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti,Jongun länsiranta

Mika KauppiMetsäneuvojapuh. 0204 13 7526, 040 715 7293Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi,Ruottisenharju

Pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat voivat käyttää myös Helsingin palvelutoimistoa

Metsän asiantuntijat palveluksessasi

15Leikko 3•2017

KUUSAMO

TAIVALKOSKI

Tarja KurttiToimiston hoitaja020 413 7660

Aila MikkonenMetsäneuvojapuh. 020 413 7663

Teuvo PuolakanahoToiminnanjohtajapuh. 020 413 7661

Petri OnkamoMetsäneuvoja020 413 7662

Metsänhoitoyhdistys TaivalkoskiTalonpojantie 8 B 17, 93400 Taivalkoski puh. 020 413 7660,sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Metsänhoitoyhdistys KuusamoKeskuskuja 1, 93600 Kuusamopuh. 020 413 7600sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Petteri RahkolaMetsäneuvoja, Motasu-hankepuh. 020 413 7610Rukajärvi, Kuontivaara, Mustosenvaara, Kitka,Juuma, Käylä, Sarvivaara, Liikasenvaara

Suvi SchroderusMetsäasiantuntija,puh. 020 413 7603Kantokylä, Koskenkylä, Kärpänkylä, Kajava, Heikkilä, Hänninen, Riekki, Määttälänvaara, Vuotunki

Pasi MaaninkaMetsäasiantuntijapuh. 020 413 7605Lämsänkylä, Lusminki,Hiltunen, Poussu, Murtovaara,Kurvinen, Kero, Irni

Taisto MännikköMetsäasiantuntijametsänhoitotyötpuh. 020 413 7609

Juha PitkänenMetsäasiantuntijakorjuupalvelupuh. 020 413 7606

Henri VäisänenMetsäasiantuntijaMetsäteiden rakenneus jakunnostusojituksetpuh. 020 413 7607

Outi TervoMetsäasiantuntija/LKVmetsäkiinteistövälitys,tilan sukupolvenvaihdon kaupanvahvistajapuh. 020 413 7604

Tomi HuttuMetsäasiantuntijametsäsuunnitelmat ja arviotpuh. 020 413 7611

Maija PohjolaToimistopäällikköpuh. 020 413 7602

Maunu KilpivaaraToiminnanjohtajapuh. 020 413 7601

Anne PolojärviMetsäasiantuntijapuh. 020 413 7608Vasaraperä, Oivanki, Meskusvaara, Kirkonkylä, Jokilampi, Kuolio, Penttilänvaara, Särkelä

www.mhy.fi etunimi.sukunimi@mhy.fi

Metsänomistajat

Leikko 3•201716

Myydään kuivaa koivuhalkoa

33, 40 ja 50 cm pituisina.Pakattu 1,5 heittokuution

säkkeihin.Kotiinkuljetus järjestyyJarmo Nevanperä

0400194275

Myytävänä koivurankaa!Taivalkoskella

Teuvo Puolakanaho, 0400254781Kuusamossa Juha Pitkänen,

0400346189Pudasjärvellä Heikki Niskasaari,

0401648030

Pyydä tarjous

kotiin kuljetettuna!

*Koskee MY16–17 Outlander-mön-kijöitä. Kampanja-aika 2 . .2017 saakka. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Vain yksityishenkilöille, ei yrityksille/ammattilaiskäyttöön.

LUE LISÄÄ canamoffroad.com!

CAN-AM OUTLANDER -MÖNKIJÄT

KAIKKI MAASTOT.KAIKKI KÄYTTÖTARPEET. KAIKKI VUODENAJAT. ALK. 7 490 €

Lc

5 VUODEN TAKUUJOPA 1000 €:NVARUSTE-ETU! *

JA

+ t.k. 400,-

Jari Keskiaho 040-516 0430Sami Kaivorinne 040-560 5993

Tulotie 1, 93100 Pudasjärvi • Puh. (08) 822 007 • www.pienkonehuolto.fi

Meiltä etuja

MHY:n

jäsenkortilla.

Kysy!

49

PUDAS-KONE OY

PUDAS-KONE OY

PUDAS-KONE OY

PUDAS-KONE OYVarsitie 1 Pudasjärvi, p. 08-822 415, 040-508 2049

Avoinna: ma-pe 9-17 www.pudas-kone.fi

METSÄNOMISTAJANOIVAT APURIT

699

699

599

759

STIHL MS 201 CM • kevyt voimanpesä • 3,9 kg• 1,8 kW / 2,4 hV• 35,2 cm3

• metallirunko • M-Tronic

899

799

ErgoStart-kevytkäynnistys malli

STIHL MS 241 C M metsien monitoimikone• 4,5 kg• 2,3 kW / 3,1 hV• 42,6 cm3

• metallirunko• M-Tronic

STIHL MS 261 C M kuusikon kauhu• 4,9 kg• 3,0 kW / 4,1 hv• 50,2 cm3

• metallirunko• M-Tronic

STIHL Combikannu sulkeutuvilla ylitäyttöestimillä

FS 460 C EM K vahva raivaussaha vaativaan makuun • 8,4 kg • 2,2 kW / 3,0 hv• 45,6 cm3 • M-Tronic• Advance Plus ammattivaljaat

• 8,4 kg • 2,0 kW • 41,6 cm3

• M-Tronic• Advance Plus ammattivaljaat

FS 410 C EM K täysiverinen metsä-raivuri isoilla ominaisuuksilla

Tarjoukset voimassa 30.9.2017 saakka

Näiden raivaussahojen ostajille MHY:n jäsenkortilla STIHL metsu-rinkypärä kaupanpäälle Arvo 49€

Näiden sahojen ostajille MHY:n jäsenkortilla STIHL 2 in 1viilan-ohjain kaupanpäälle arvo 33,50

TAPAHTUMAT

METSÄNOMISTAJIENVIIKONTAPAHTUMAT: TERVETULOA!

TAPAHTUMIA

Juhlavuoden metsäilta metsänomistajille

Kuusamotalo, Oulankasali to 21.9.Ohjelma17.00 Kahvitarjoilu Kuksa ravintolassa17.30 alkumusiikkiAvauspuheenvuoro pj Jari KäkilehtoKunniamerkkien jako18.00 Kannattava metsätalousprofessori Matti KärkkäinenPäätössanat Maunu KilpivaaraTervetuloa!

TAIVALKOSKI

PUDASJÄRVI

Suomi 100Suomi 100

Avoimet ovet metsätieasioihin!Tule kahvittelemaan toimistollemme pe 22.9. klo 9.00-15.00.Teemana metsäteiden peruskorjaus ja kunnostu-sojitukset. Paikalla metsätie- ja kunnostusojitusa-siantuntijamme Henri Väisänen. Tervetuloa!

Metsänomistajien viikon tapahtumat Mhy Pudasjärvi:Maanantai 18.9 klo 9-15 Avoimet ovet Pudasjärven toimisto, kahvitarjoilu

Tiistai 19.9 klo 9-15 Avoimet ovet Kuivaniemen toimisto, kahvitarjoilu

Keskiviikko 20.9 Hakkuunäytös ja metsäretki, erillinen ilmoitus tässä lehdessä

Torstai 21.9 koululaisten metsäretki Hetekylään

Perjantai 22.9 Avoin 3-kunnan metsänomistajien metsätaito-kilpailu Kipinä (Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi) erillinen ilmoitus tässä lehdessä

Avoimet ovet pe 22.9. klo 9.00-15.00Tule kahvittelemaan ja keskustelemaan

taimikonhoidon tarpeesta tilallasi!

KUUSAMO