5

In memoriam – KAK 1/1999

Professori Ahti Molander in memoriam

KARI PUUMANENVTT, johtokunnan neuvonantajaSuomen Pankki

Professori, valtiotieteen tohtori Ahti Molanderkuoli lyhyen sairauden murtamana 7.12.1998.Hän oli syntynyt Helsingissä 6.3.1938 ja oli siiskuollessaan 60 vuoden ikäinen.Ahti Molander tuli ylioppilaaksi Helsingissä

Tehtaanpuiston yhteiskoulusta 1957, valmistuivaltiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistos-ta 1962, valtiotieteen lisensiaatiksi 1966 ja väit-teli valtiotieteen tohtoriksi 1969. Toimittuaanluennoitsijana ja dosenttina ja hoidettuaan en-sin yhdessä toisen kanssa virkaa hänet nimitet-tiin vuonna 1973 Helsingin yliopiston kansan-taloustieteen, erityisesti ekonometrian professo-rin virkaan. (Virka oli vuoteen 1977 saakka»kiinteä ylimääräisen professorin» virka.)Suomen Pankin taloudelliseen tutkimuslai-

tokseen nuori lahjakkuus rekrytoitiin ylimääräi-seksi tutkijaksi jo opiskelijana vuonna 1961.Vakinaisen tutkijan toimeen, johon vaadittiintohtorin muodollinen pätevyys, hänet nimitet-tiin vuonna 1969.Suomen Pankista Ahti Molander siirtyi

vuonna 1971 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitok-sen johtajaksi, jota tehtävää hän ehti hoitaa run-saat kaksi vuotta ennen siirtymistään päätoimi-

sesti yliopistolle. Tämän jälkeen hän toimi vie-lä vuoden ajan ETLAn tieteellisenä neuvonan-tajana.Ahti Molander oli ASLA-Fullbright stipen-

diaattina M.I.T:ssa 1967–68, jona aikana hänviimeisteli väitöskirjansa, sekä Ford Foundationstipendiaattina Stanfordin yliopistossa 1974–75. Yrjö Jahnssonin säätiön apuraha hänellemyönnettiin vuosina 1962, 1963, 1966 ja 1969.Molander oli Taloustieteellisen seuran puheen-johtaja 1969, Kansantaloudellisen Aikakauskir-jan päätoimittaja 1969–72 ja LiikkeenjohdonInstituutin Säätiön valtuuskunnan jäsen 1977.Toimittuaan sihteerinä eräissä toimikunnissa

Ahti Molander oli jäsenenä Talousneuvostontulopoliittisessa tutkimusryhmässä 1968–70,edelleen Talousneuvoston tulopoliittisessa jaos-tossa ja sen työvoimapoliittisen jaoston tutki-musryhmässä sekä tutkimusjohtajana SITRAntulopoliittisessa tavoiteselvityksessä. Hän olipääomatulojen verotustoimikunnan jäsen 1973–74 ja »Teollisuustoimikunta 1975»:n jäsen jasen menetelmäjaoston puheenjohtaja 1974.Ahti Molanderin tieteellinen tuotanto ajoittuu

pääosin 1960-luvulle ja 1970-luvun alkuun. Jo

Kansantaloudellinen aikakauskirja – 95. vsk. – 1/1999

6

In memoriam – KAK 1/1999

vuonna 1962 hän herätti huomiota Kansantalou-dellisessa Aikakauskirjassa julkaistulla katsaus-artikkelilla jakautuneista viivästyksistä, jokaennakoi hänen vahvaa myöhempää suuntautu-mistaan ekonometriaan. Suomen Pankin Talou-dellisen tutkimuslaitoksen sen aikaisen pään-suuntauksen mukaisesti Molanderinkin mielen-kiinto kohdistui inflaatioteoriaan. Olihan inflaa-tio säännöstellyn kasvutalouden tärkein ratkai-sematon ongelma etenkin keskuspankin näkö-kulmasta.Yhteistyö Timo Helelän kanssa tulopolitii-

kan taustojen selvittämisessä ja Jouko Paunionkanssa inflaatioteorian uusien suuntien tutkimi-sessa alkoikin tuottaa lupaavia tuloksia. Vuon-na 1965 valmistuneessa lisensiaattitutkimukses-sa »Kokonaistaloudelliseen hinta- ja palkkata-soon vaikuttavat tekijät Suomessa vuosina1949–1962» oli tie väitöskirjaan jo selvästi näh-tävissä. Yhteydet tulopolitiikan taustavoimiin jatoiminta Talousneuvostossa tukivat ja pelkisti-vät tutkijan kokonaistaloudellista lähestymista-paa inflaatioproblematiikkaan. Samanaikaisestiekonometrian harrastus jatkui ja syveni. Koko-naistaloudellisten ennusteiden laadinta ja siihenliittyvät ekonometriset mallilaskelmat SuomenPankin tutkimuslaitoksessa kehittyivät ja AhtiMolander oli työssä mukana merkittävällä pa-noksella.Väitöskirjassaan vuonna 1969 »A Study of

Prices, Wages and Employment in Finland,1957–1966» Molander toteutti tiettävästi en-simmäisen empiirisen tutkimuksen maassam-me, jossa inflaatio-problematiikkaa lähestyttiinsimultaanisesti estimoidun ekonometrisen ko-konaismallin avulla. Merkittävä vaikutus myö-hempään tutkimukseen oli myös hänen yhdessäHeikki Aintilan ja Jukka Salomaan kanssa SIT-RAn toimeksiannosta vuonna 1971 tekemällätutkimuksella vakautuksen vaikutuksesta hinta-ja palkkatasoon. Tässä työssä suomalainen tu-

lopolitiikka ja vakautuksen tuloksekkuus ensikerran alistettiin kurinalaiseen ekonometriseentarkasteluun.Ahti Molanderin kausi ETLA:ssa merkitsi

ensimmäisen yksityisen sektorin laitoksen jul-kaiseman kokonaistaloudellisen ennusteen syn-tyä maassamme. Taustalla oli paitsi Molande-rin kokemus ennusteiden laadinnasta SuomenPankissa myös OECD:n ns. Hellerin komiteansuositus yksityisen sektorin ennustetoiminnastaedistämään julkisen vallan kanssa käytävää ta-louspoliittista keskustelua.Molanderin kaudella ETLA:sta kehittyikin

talouspolitiikkaan aktiivisesti kantaa ottava mo-derni suhdannetutkimuslaitos ja Ahti Molanderoli itse ahkera ja arvostettu talouspoliittinen de-batööri, jolla oli hyvä tuntuma erityisesti tulo-poliittisen pelin koukeroihin. Molander suunta-si myös aktiivisesti laitoksen toimintaa yritys-maailman tietotarpeita palvelevaan suuntaan.Tästä olivat osoituksena mm. ETLA:n toimiala-kohtaiset suhdanne-ennusteet.Ahti Molanderin akateeminen karriääri oli

ristiriitainen. Hänen innostava panoksensa nuo-remman ekonomistikunnan kasvattajana ja eri-tyisesti tutkimusten ohjaajana on kiistaton. Toi-saalta epäsäännölliset elintavat johtivat omantutkimustoiminnan ehtymiseen ja vaikeuksiinopetustoimen hoitamisessa. Molander erosi pro-fessorin virasta vuonna 1984. Tämän jälkeenhän keskittyi konsultti- ja liiketoimintaan.Molander oli jo ETLAn aikana nähnyt Suo-

messakin markkinaraon makrotaloudellisenanalyysin soveltamisessa yritysten tarpeisiin.Ekonometriaan liittyi luontevasti kiinnostus tie-tokoneita ja tekoälysovellutuksia kohtaan. AhtiMolander oli myös tunnettu jazzmuusikko jaharrasti niinkin erilaisia asioita kuin autourhei-lu ja taidemaalaus.Ahti Molander oli ekonomistina ikäpolvensa

tienraivaajia. Aikana, jolloin kansantaloustie-

7

In memoriam – KAK 1/1999

teen peruskoulutus ei meillä vielä ollut saavut-tanut parasta kansainvälistä tasoa eikä yliopis-tollista jatkokoulutusta juuri ollut, hän ominavuin mursi tiensä tieteen eturintamaan. Molan-deria nuoremmat ekonomistipolvet, jotka ovatvoineet käyttää hyväkseen hyvin organisoituatutkijakoulutusta ja valmista kansainvälistä tut-kijaverkostoa, ovat voineet päästä huippusuori-tuksiin helpommin.Tutkijana Ahti Molander oli ankaran formaa-

li matemaattisen metodin harjoittaja, mikä vie-lä 1960-luvulla oli maassamme uutta. Hänelläoli myös kyky kypsyttää ajatuksensa valmiiksiniin, ettei tekstikonsepteja juuri tarvittu. Hänkuului siihen ekonomistipolveen, jolla oli vah-va usko kaiken taloudellisen käyttäytymisenmitattavuuteen. Tämä usko johti hänet tiede-miehenä luoviin ja ennakkoluulottomiin alue-valtauksiin ja myös terävään talouspolitiikananalyysiin. Tosin nykynäkökulmasta tarkastel-len Molanderin talouspoliittiset näkemyksetvoivat osin vaikuttaa ahtaan teknokraattisilta.Vaihtoehtoisille talouspoliittisille linjanvedoil-le ei juuri ollut tilaa.

Ahtia ajatellessa tunkee mieleen Eino LeinonLapin kesän tunnettu säe. Mikä saattoi olla pe-rimmäinen syy hänen sekä työ- että yksityiselä-mässään kokemiin kriiseihin? »Liian paljonliian nuorena»? Tuskin. Ahdissa oli alusta lop-puun elämän vahvan kokemisen pakko. Kaikis-sa harrastuksissaankin hän oli jotenkin yksin taivain harvojen seurassa, joukon edellä. Hän eisietänyt asetettavan itselleen suitsia, ei hyväk-synyt häkkejä. Moneen suuntaan estottomastipursuava impulsiivinen energisyys ajautui hel-posti ristiriitoihin ympäristön kanssa. Myösvahva visionäärisyys törmäsi karuun todellisuu-teen. Ahti näki mikrojen valtavat mahdollisuu-det jo 1970-luvun lopulla, mutta hänen ohjel-mansa eivät mahtuneet 1980-luvun alun konei-siin.Ahti oli reilu kaveri. Kiltti ja auttavainen. Ei

koskaan turhantärkeä. Suomen Pankin tutki-muslaitokseen oli Ahdin tullessa tunkua. JoukoPaunio sanoo Ahdin myyneen itsensä vaatimat-tomuudellaan. Ahdissa oli lämmintä karismaa,sillä jotakin hänestä säteili.