ARVOTEKO – Moniammatillisuus Savonia-ammattikorkeakoulussa

ARVO-projektin aikana

Hirvonen Raija & Laitinen Airi

Savonia-ammattikorkeakouluJulkaisutoimintaPL 6 (Microkatu 1 D)70201 KUOPIOpuh: (017) 255 5023fax: (017) 255 5043e-mail: julkaisut@savonia-amk.fiwww.savonia-amk.fi/julkaisut

1. painos

Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen(574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n teke-mässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin.

ISBN: 952-203-042-2 (nid)ISBN: 952-203-043-0 (PDF)ISSN: 1795-0848

Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 6/2006

Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala KuopioKansi: Tapio AaltoPainopaikka: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd Kuopio 2006

Lukijalle

Tämä kirja on ESR-rahoitteisen ARVO - Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen

opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella –hankkeen (2003-2006) loppujulkaisu.

Julkaisu on tehty kertomaan erityisesti hankkeen moninaisista tuloksista.

Julkaisu koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään projektin kokonaisuus lähtö-

kohtineen ja esitellään hankkeessa mukana olleet tahot. Projektin tuloksia ja tuotoksia esitellään

julkaisun toisessa osassa, jolla on pääpaino. Kirjoittajina olemme kokeneet tärkeäksi tuoda esille

projektin toimintojen ja tulosten moninaisuuden ja laajuuden. Julkaisun kolmannessa osassa esi-

tetään projektin arviointia, joka on koottu hankkeen aikana tehdyn itsearvioinnin pohjalta. Kol-

mannen osan lopussa luodaan katsaus niihin haasteisiin, joita on noussut esiin moniammatillisen

toiminnan opettamisessa ja oppimisessa projektin aikana. Katsauksen lopuksi esitetään toimen-

pide-ehdotuksia moniammatillisen toiminnan edelleen kehittämiseksi Savonia-ammattikorkea-

koulussa.

Julkaisun sisältöjen aineiston kokoamisessa ovat avustaneet projektissa mukana olleet opiskelijat

ja opettajat sekä erityisesti Arvo -projektin teemaryhmän jäsenet, jotka on esitelty julkaisun al-

kusivuilla. Kiitämme kaikkia projektiin osallistuneita toimijoita ja yhteistyökumppaneita sekä

projektin rahoittajatahoja.

Kuopiossa toukokuussa 2006

Raija Hirvonen ja Airi Laitinen

ARVO –projektin teemaryhmän kokoonpano

Hirvonen Raija, Arvo –projektin projektipäällikkö, Lehtori, hoitotyö, Terveysala Kuopio

Laitinen Airi, Arvo –projektin tutkija, Yliopettaja, kuntoutus, Terveysala Kuopio

Aromaa Eija, Lehtori, hoitotyö, Terveysala Kuopio

Eskelinen Kari, Opettaja, elektroniikka ja tekniikka, Tekniikka Kuopio

Junnila-Savolainen Riitta, Lehtori, tekstiilimuotoilu, Kulttuuriala, Kuopion Muotoiluakatemia,

Kuopio

Keinänen Anja-Riitta, Yliopettaja, ravitsemis- ja elintarvikeala, Matkailu- ja ravitsemisala, Sa-

vonia Business Kuopio

Korhonen Anneli, Lehtori, musiikin historia, tuottaja, Kulttuuriala, Kuopion Musiikki- ja Tans-

siakatemia, Kuopio

Kukkonen Kristiina, Lehtori, yhteiskunnalliset aineet, Sosiaali- ja terveysala, Iisalmi

Kujansivu Marketta, Lehtori, vastaava suunnittelija T&K, Terveysala, Kuopio

Manninen Elina, Opettaja, hoitotyö, Sosiaali- ja terveysala, Iisalmi

Ryynänen Sirpa, Lehtori, vaatetusmuotoilu, Kulttuuriala, Kuopion Muotoiluakatemia, Kuopio

Projektin hallinnoinnin käytännön toteutuksen on hoitanut koko hankkeen ajan:

Ovaskainen Pirkko, projektikoordinaattori, Terveysala Kuopio

Teemaryhmän yhteystiedot:

etunimi.sukunimi@savonia-amk.fi

Sisältö

PROJEKTIN ESITTELY 9

Projektin taustaa 11

Projektin kuvaus ja tavoitteet 13

Projektin lähtökohdat 16

PROJEKTIN TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET 19

Moniammatillisen toimimisen malli 21

Informaatioteknologia moniammatillisuuden mahdollistajana 23

Toimintapäivät moniammatillisuuden kehittäjänä 25

Toimintatuokiot osana moniammatillista oppimista 27

Moniammatillinen harjoittelu 33

Koulutustapahtumat tieto-taidon syventäjänä 44

Tutkimus ja tuotekehitys 47

Verkostoituminen 54

PROJEKTIN ARVIOINTIA 59

Moniammatillisen opettajuuden ja toiminnan kehittyminen teemaryhmän kokemana 61

Moniammatillisen toiminnan edellytykset ja niiden kehittyminen 63

Moniammatillista toimintaa edistäneet ja vaikeuttaneet tekijät 65

Moniammatillisen toiminnan oppiminen tulevaisuuden haasteena ammattikorkeakoulussa 67

Lähteet 71

Kuvioluettelo

Kuvio 1. Arvo –projektin toimijatahot (Tuovinen 2005) 14

Kuvio 2. Arvo –projektin strateginen malli 16

Kuvio 3. Moniammatillisten toimintojen toteutusmuodot Arvo –projektissa 17

Kuvio 4. Teemaryhmän verkostoitumisstrategia (soveltaen Tuovinen 2005) 17

Kuvio 5. Moniammatillista opettajuutta ja oppimista tukevan toiminnan malli

(Tuovinen 2005) 21

Kuvio 6. Tuotekehityksen monialainen ja yhteisöllinen toimintamalli ohjauksen ja

oppimisen kehittymistä tukevana toimintana (Kares 2006) 22

Kuvio 7. Moniammatillisten ryhmien muodostuminen 38

Kuvio 8. Leväsen palvelukeskuksessa toteutetun moniammatillisen harjoittelun kokonaisuus 40

Kuvio 9. Vuorokausikellon periaate 50

Kuvio 10. Arvo –projektin pääasialliset verkostoitumistahot 56

Kuvaluettelo

Kuva 1. Arvo –projektin Verkkosalkku® -toimintaympäristö 23

Kuva 2. Moniammatillista yhteistyötä, sosiaalista verkottumista ja terveellisen

ruoanvalmistuksen taitojen harjaannuttamista Nestori -ruokakurssilla 28

Kuva 3. Pakkausmerkintöjen tulkintaan, terveellisiin elintarvikevaihtoehtoihin,

ravitsemusseurantatesteihin ja ruoanvalmistuksen apuvälineisiin tutustumista

moniammatillisessa ohjauksessa 29

Kuva 4. Yhteisöllisyyttä ja kulinaarisia elämyksiä ruokakurssilaisten kokemina 29

Kuva 5. Tuolijumppahetki HII –toimintapäivässä 34

Kuva 6. Moniammatillisen harjoittelun verkkokeskusteluvilkkautta HII –toiminnassa 35

Kuva 7. Tasapainotestaustilanne ArvoAnna -toiminnassa 42

Kuva 8. Näytteenottotilanne ArvoAnna -toiminnassa 42

Kuva 9. Ohjaus- ja neuvontatilanne ArvoAnna -toiminnassa 43

Kuva 10. Aurinkokeinu 49

Kuva 11. Projektissa kehitetyn tavaranpaikantajan prototyyppi 51

Kuva 12. Projektissa kehitetty ristikkokuvapeli 51

Kuva 13. Kaide-portti –ratkaisu Sunnen kotiin 53

Kuva 14. SfA –konseptin mukaisesti kehitetyt työvaatemallit 54

Kuva 15. Seniorit tietotekniikan saloihin oppimassa 55

Taulukot

Taulukko 1. Arvo –projektissa toteutetut koulutukset 45

Taulukko 2. Vanhustyöntekijöille suunnattujen koulutusten palautteet (n=486) 46

Liitteet

Liite 1. Toimintojen raportointiohje 74

Liite 2. Koulutustilaisuuksien palautelomake 75

Liite 3. Teemaryhmän itsearviointimittari 76

Liite 4. Toimintapäivän suunnittelun instruktio 80

Liite 5. Toimintapäivän suunnittelun ja toteutuksen prosessikartta 83

Liite 6. Hyvän olon talo –toimintapäivän markkinointimateriaali 84

Liite 7. Ilon polkuja arjessa toimintapäivän sisältöä 85

Liite 8. Moniammatillisen harjoittelun sisällön kuvaus 91

Liite 9. Opinnäytetyöt projektissa 92

PROJEKTIN ESITTELY

11

Projektin taustaa

Savonia-ammattikorkeakoulussa kehitettiin moniammatillista opetusta ja oppimista ARVO-

projektissa vuosina 2003-2006.

Moniammatillisesta toiminnasta keskustellaan nykyään paljon. Sitä pidetään nykyaikaisena, mut-

ta vaativana työorientaationa (Karila & Nummenmaa 2001). Opetuksen puolella moniammatil-

lista yhteisyötä on kokeiltu esimerkiksi lääketieteen koulutuksessa (Tainio ym. 2004) ja ammat-

tikorkeakoulun jatkotutkintokokeilussa (Veijola & Rissanen 2003).

Moniammatillinen toiminta on käsitteenä monimerkityksinen ja sitä voidaan tarkastella eri näkö-

kulmista. Suomenkielisessä kirjallisuudessa sillä kuitenkin usein tarkoitetaan eri ammattiryhmiin

kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyötä ja yhdessä työskentelyä (Metteri 1996). Englanninkieli-

sessä kirjallisuudessa käytetään termejä ’multiprofessional cooperation’, joka tarkoittaa yhteistä

työtä, jossa ovat voimassa perinteiset hierarkiat ja työnjaot, sekä ’interprofessional collaborati-

on’, joka tarkoittaa yhdessä työskentelyä, jossa asiantuntijuus on jaettua. Lisäksi englanninkieli-

sessä kirjallisuudessa esiintyy käsite ’transprofessional / transdisciplinary’, joka tarkoittaa poik-

kitieteistä toimintaa ja kuvaa vielä pidemmälle kehittynyttä moniammatillista yhteistyötä. Se

pitää sisällään tarkoituksenmukaisen roolirajojen rikkomisen. (Isoherranen 2004; Veijola 2004.)

Perinteiset yhteistyön toimintatavat perustuvat valtaosin yksilöasiantuntijoiden kohtaamisiin.

Ammattikuntien rajat säilytetään 'toisen asiantuntemusta kunnioittamalla'. Toisen reviiriin kuu-

luviin asioihin ei oteta kantaa. Kuitenkin eri ammattiryhmien rajoja rikkovalla yhteisellä osaami-

sella ja yksilöllisessä ammattiosaamisella voidaan luoda uusia osaamisalueita ja joustavia työn-

jakomalleja (Vidgren 2002). Aito moniammatillinen toiminta edellyttää siis horisontaalista, am-

mattikuntien rajoja ylittävää yhteistyötä (Nikander 2003; Launis 1997).

Ammattikorkeakoulujen tehtävä on antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtä-

viin (ammattikorkeakoululaki 351/2003). Nopeasti muuttuva ja monimutkaistuva yhteiskunta tuo

uusia haasteita työelämässä tarvittavalle asiantuntijuudelle. Kapea-alainen erikoistuminen ei rii-

tä, vaan asiantuntijuudelta edellytetään ratkaisuja, joissa yhdistetään erilaista asiantuntemusta ja

asiantuntijuutta kehitetään toisiinsa yhdistyneinä. (Launis 1997; Murtonen 2004.) Asiantuntijuus

on siis yksilöasiantuntijuuden ohella entistä enemmän jaettua asiantuntijuutta. Asiantuntijuuden

12

kehittymisessä tulevaisuuden työelämän haasteena on siis entistä enemmän moniammatillinen

työorientaatio.

Työelämässä tarvittavat uudet toimintamallit on opittava jo ammatillisen koulutuksen aikana.

Sen vuoksi opetuksen ja oppimisen työtapoja on myös muutettava vastaamaan yhteiskunnan ja

työelämän uusia vaatimuksia. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää opettajien kasvua ja kehi-

tystä kohti moniammatillista työorientaatiota. Voidaankin sanoa, ettei opettajankaan asiantunti-

juus ole vain yksittäisen opettajan oma ominaisuus, vaikka perinne opettajasta yksin tekijänä on

edelleen hyvin voimakas (Luukkainen 2004).

Elinkeinoelämässä erityisesti vanhustyön alueella on hyvät mahdollisuudet oppia moniammatil-

lista toimintaa. Vanhuuteen liittyy olennaisesti toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset, jotka hei-

jastuvat ja muuttavat ihmisen perustoimintoja. Toimintakyvyn säilymiseen ja edistämiseen tarvi-

taan monien eri alojen asiantuntemusta esim. teknologian, ravitsemuksen, terveyden, sosiaali-

työn, viriketoiminnan, liiketoiminnan ja tuotekehityksen alueelta. Eri ammattiryhmien hyvä yh-

teistyö, saumaton toiminta ja yhteiset tavoitteet palvelevat parhaiten vanhusten hyvinvointia ja

omatoimisuuden tukemista. Nämä muutokset haastavat lisäämään moniammatillista yhteistyötä.

Väestön ikääntyminen merkitsee väistämättä yhteiskunnassa kustannusten kasvua samanaikai-

sesti, kun asiakkaiden tietoisuus palveluista lisääntyy ja heijastuu muuttuvana palvelukysyntänä.

Myös kolmannen sektorin ja yksityisten palvelun tuottajien tulo markkinoille on muuttanut van-

hustenhuollon kenttää. Tällöin julkisen sektorin mahdollisuudet järjestää vanhusten palveluja

vaihtoehtoisilla tavoilla (tuottaa itse, ostopalveluna ja palvelusetelien muodossa) ovat lisäänty-

neet. Myös ennalta ehkäisyn merkitys vanhustyössä lisääntyy ja tähän toimintaan tulee osallistua

sekä kuntien että yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin. Tämä tuo ammatilliselle koulutuk-

selle haasteita, sillä yksittäiset ammattiryhmät eivät yksin pysty tulevaisuudessa vastaamaan van-

husväestön monenlaisiin tarpeisiin. Samoin mielekäs voimavarojen käyttö vaatii toimintatapojen

muuttamista ja eri ammattiryhmien yhteistyön kehittämistä (Janhonen & Vanhanen-Nuutinen

2004).

13

Projektin kuvaus ja tavoitteet

ARVO - Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaami-

nen vanhustyön alueella -hanke alkoi maaliskuussa 2003 ja päättyi toukokuun lopussa

2006. Hankkeen rahoittajana oli Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Itä-Suomen lääninhallitus

(www.savonia-amk.fi/soteku/projektit/arvo/index.html).

Arvo -projektin tavoitteena oli kehittää ammattikorkeakoulun tulosalueiden ja eri oppi- ja tutki-

muslaitosten sekä koulutusketjun ja elinkeinoelämän välistä monialaista yhteistyötä ja toimin-

taa. Projektissa oli tarkoituksena lisätä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

verkottamalla alueen toimijat koulutuksen ja elinikäisen oppimisen sekä työelämän osaamisen

kehittämiseen. Projektin toimintaympäristönä ja pilottialueena oli vanhustyö, koska ikääntyvien

suhteellinen osuus väestössä kasvaa nopeasti ja muodostaa lähivuosina haasteen sekä koulutuk-

selle että palvelujärjestelmien toiminnalle. Erityisenä haasteena vanhustyössä on monialaisen

toimintatavan oppiminen sekä yksityisten hoito- ja hoivapalvelujen kehittäminen osana kokonai-

suutta.

Projektin kehittämistavoitteena oli ammattikorkeakoulun eri alojen yhteistyön ja toiminnan sekä

moniammatillisen opettajuuden ja oppimisen kehittäminen yhteisen toiminnan kautta yhteistyös-

sä vanhustyön toimijoiden (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) kanssa luomalla uusi moniam-

matillisen toiminnan malli. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ammattikorkeakoulun eri alojen opettaji-

en ja opiskelijoiden yhteistä moniammatillista tietotaitoa kohdata tulevaisuuden haasteita ja ke-

hittää toimintoja vanhustyön alueella. Tavoitteeksi asetettiin myös verkostoituminen eri toimin-

tatahojen kesken.

Arvo -projektissa oli Savonia-ammattikorkeakoulusta mukana liiketalous (Kuopio), muotoilu ja

viestintä, musiikki ja tanssi, ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala (Iisalmi), tekniikka (Kuopio)

sekä terveysala (Kuopio, hankkeen koordinoija). Muina toimijoina olivat Savon ammatti- ja ai-

kuisopiston sosiaali- ja terveysala, Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitos, Kuo-

pion kaupungin ja lähikuntien julkisen sektorin vanhustyön toimijat, yksityinen hoiva-ala (neljä

yritystä) Kuopiosta, sekä vanhustyön järjestöjä ja yhdistyksiä Kuopiosta ja lähikunnista (kuvio

1). Projektissa oli mukana yhteensä noin 1500 toimijaa, joista vajaa 800 opiskelijaa ja vajaa sata

14

opettajaa ammattikorkeakoulun eri koulutusaloilta ja ammatillisen toisen asteen sosiaali- ja ter-

veysalalta sekä yli 600 vanhustyön toimijaa.

Kuvio 1. Arvo –projektin toimijatahot (Tuovinen 2005)

Kahdella toimintaan mukaan sitoutuneella yksiköllä oli Arvo –projektissa omat osaprojektisuun-

nitelmat. Muotoilu- ja viestintäalan osaprojektin nimenä oli Hilima – ympäristöt, tuotteet ja luo-

vuus ikääntyneiden hyvinvoinnissa. Osaprojektin keskeisenä sisältönä oli ikääntyneiden hyvin-

vointiin liittyvän moniammatillisen asiantuntijuuden ja opettajuuden kehittäminen muotoilu- ja

viestintäalalla. Hilima -osaprojektin tavoitteena oli kehittää opettajien moniammatillista osaamis-

ta niissä erikoistumisalueissa, joissa voidaan syventyä ikääntyneiden erityistarpeet huomioivaan

asiantuntijuuteen. Kehittämistyötä tehtiin etenkin tuoteviestinnän ja käytettävyyden, muotoilun

teknisen tuotekehityksen sekä käden taidot hyvinvoinnin edistäjänä – erikoistumisalueiden opin-

tokokonaisuuksissa. Hilima –osaprojekti jakaantui kahteen osa-alueeseen, joista toinen nimettiin

Tuote-Hilimaksi ja toinen Virike-Hilimaksi.

15

Toisena osaprojektina oli ravitsemisalan Nestori – ravinnon merkitys ikääntyvien toimintakyvyn

edistämisessä ja itsenäisessä selviytymisessä. Osaprojektin tavoitteena oli kehittää ja testata mo-

niammatillista oppimista ja opettajuutta tukevia tuotteita ja toimintamuotoja, jotka samalla palve-

levat ikääntyneiden toimintakyvyn edistämisessä ja edesauttavat heidän itsenäistä selviytymis-

tään.

Nestori -osaprojektin tarkoituksena oli ikääntyneiden ihmisten ravintoon liittyvien tarpeiden ja

toiveiden selvittäminen ja osaprojektin aikana järjestettiin tapahtumia niin ikääntyneille kuin

heidän kanssaan toimiville vanhustyön ammattilaisille vahvistaen moniammatillisuutta eri osaa-

jien välillä.

Osaprojektit oli suunniteltu sisällöllisesti sellaisesta tuote- ja palvelukehityksen näkökulmasta,

jossa monialaisuus ymmärretään asiantuntijuuden väliseksi vuorovaikutukseksi ja jossa myös

asiakas ja loppukäyttäjät ovat osa tuotteiden ja palveluiden kehitysprosessia. Pääprojektissa mo-

niammatillisuuden näkökulma oli monialaiseen yhteistoimintaan painottuva. Näkemyseroja hiot-

tiin teemaryhmässä etenkin projektin alussa ja ne kehittyivät projektin aikana. Siten osaprojektit

toteuttivat tiiviisti Arvo –projektin kokonaisuutta.

Nestori –osaprojektista löytyy lisätietoa Savonia-ammattikorkeakoulun internet -sivustolta Arvo

–projektista koottujen tuotosten ja toimintojen yhteydessä. Hilima- osaprojektin loppuraportti on

saatavilla Kuopion Muotoiluakatemian Taitemian kirjastossa.

16

Projektin lähtökohdat

Arvo -projektin suunnitteluvaiheessa kutsuttiin Savonia-ammattikorkeakoulun eri yksiköitä mu-

kaan moniammatillisen opettajuuden ja oppimisen kehittämistyöhön. Mukaan lupautuneet yksi-

köt valitsivat 1-2 edustajaa projektin toiminnalliseen ryhmään (= teemaryhmä), jonka tehtävänä

oli suunnitella ja koordinoida moniammatillista toimintaa. Työskentely turvattiin säännöllisillä

tapaamisilla vähintään kerran kuukaudessa ja antamalla toimijoille erillisresurssia projektirahoi-

tuksesta. Teemaryhmän jäsenet selkeyttivät konkreettisen toiminnan alkaessa keväällä 2004 käsi-

tystään moniammatillisesta toiminnasta tuottaen projektin strategisen mallin (kuvio 2).

RAVIT-SEMUS

VIRIKKEI-SYYS

LIIKKU-MINEN

TERVEYDEN-TILA

Hyvän olon ympäristöHopeahapset

Hyv

invo

inti

ARVO-PROJEKTIN STRATEGINEN MALLITYÖN KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA TOIMINTANA

Tekn

olog

ia

YHTEISÖLLISYYS

Opettajuus ja ammatillinen kasvuOpettaja, opiskelija, vanhustyöntekijä

Itsenäinen selviytyminen Toimintakyky

RAVIT-SEMUS

YHTEISÖLLISYYS

Kuvio 2. Arvo –projektin strateginen malli

Strategisen mallin pohjalta mietittiin, mitä toimintoja projektissa pitää aloittaa, jotta strategian

asettamiin tavoitteisiin päästään. Teemaryhmän kokoontumisissa käytyjen keskustelujen pohjalta

tuotettiin visio toiminnoista ja päätettiin projektin aikana toteutettavat toimintamuodot, joita oli-

vat toimintapäivien ja -tuokioiden järjestäminen, koulutustapahtumat, moniammatillinen harjoit-

telu sekä tuotekehitys ja tutkimus (kuvio 3). Yksi tai useampi teemaryhmän jäsen osallistui myös

edellä kuvattujen toimintojen suunnittelu- ja toteutusprosesseihin. Tällä pyrittiin turvaamaan

moniammatillisen toiminnan ideologian siirtyminen konkreettiseen toimintaan.

17

Kuvio 3. Moniammatillisten toimintojen toteutusmuodot Arvo –projektissa

Teemaryhmän jäsenillä oli keskeinen rooli opiskelijoiden rekrytoinnissa. He tarkastelivat yksi-

köissään, millaisia opintoja opiskelijoilla oli meneillään tai tulossa ja mitkä niistä soveltuisivat

suunniteltujen moniammatillisten toimintojen toteutukseen. Ryhmäläiset ottivat yhteyttä sovel-

tuvien opintojaksojen vastuuopettajiin (joissakin tapauksissa olivat itse vastuuopettajia), jotka

sitten sitouttivat opiskelijat ja toimivat heidän ohjaajinaan. Teemaryhmän verkostoitumisstrate-

giaa on kuvattu kuviossa 4.

Kuvio 4. Teemaryhmän verkostoitumisstrategia (soveltaen Tuovinen 2005)

Teemaryhmä

18

Projektilla oli koko hankkeen ajan päätoiminen projektipäällikkö ja puolipäiväinen tutkija, jonka

vastuulla oli muun muassa projektin itsearvioinnin tekeminen.

Opetuksessa moniammatilliset toiminnot toteutettiin projektiopintoina, harjoitteluna, opinnäyte-

töinä, ammattiaineiden teoriaopintojaksoihin liitettyinä opintoina ja vapaasti valittavina opintoi-

na. Moniammatillista toimintaa mahdollistettiin informaatioteknologian avulla hyödyntäen säh-

köistä oppimisalustaa toimintojen suunnittelussa, tiedotuksessa, reflektoinnissa ja raportoinnissa.

Projektiin toimintojen arviointiin kehitettiin erilaisia palautejärjestelmiä. Opiskelijoiden koke-

muksia eri toimintamuodoista koottiin Savonia-ammattikorkeakoulun sähköiseen oppimisalus-

taan (Verkkosalkku®) tuotoksina, joiden laatimista varten tehtiin yhtenäinen raportointiohje (lii-

te 1). Koulutustilaisuuksista palautetta kerättiin omalla lomakkeellaan (liite 2), joka suunniteltiin

hyödyntämällä EU –projektien itsearviointiin tarkoitettua opasta (Pääkkö & Makkonen 2003).

Projektin kokonaisuuden itsearviointitietoa koottiin kaikilta toimijoilta (opettajat, opiskelijat,

vanhustyöntekijät) projektille laaditulla mittarilla, jonka kehittämisen pohjana olivat projekti-

suunnitelman tavoitteet ja kirjallisuuden perusteella koottu tieto moniammatillisuuden edellytyk-

sistä. Esimerkkinä on esitetty teemaryhmän itsearviointimittari liitteessä 3.

19

PROJEKTIN TOTEUTUS

JA

KESKEISET TULOKSET

20

21

Moniammatillisen toimimisen malli

Projektissa mallinnettiin moniammatillinen toiminta (kuvio 5) teemaryhmän toimimisen ja en-

simmäisen toimintapäivän suunnittelu- ja toteuttamisprosessin kuvauksen avulla (Tuovinen

2005).

Kuvio 5. Moniammatillista opettajuutta ja oppimista tukevan toiminnan malli (Tuovinen 2005)

Mallissa on nähtävissä kehittymisen etenevä liikesuunta eli kunkin kehitysvaiheen tulos on seu-

raavan vaiheen lähtökohta. Varsinainen kehittämisprosessi alkaa visiosta (kuviossa: yhteinen

tehtävä), jota on edeltänyt tarpeiden tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen. Visio kypsyy ja

jalostuu määrittelyvaiheessa. Suunnitteluvaiheessa sille annetaan muoto, joka konkretisoidaan

kehittämisprosessin aikana. Toiminnan jälkeinen arviointi osoittaa, miten hyvin tehtävässä on

onnistuttu ja voidaanko uusi toimintamuoto vakiinnuttaa käyttöön sellaisenaan vai onko tarpeen

palata edellisiin kehitysvaiheisiin. Malli suunniteltiin tarkoituksellisesti yleispäteväksi, jotta se

olisi mahdollisimman joustavasti ja helposti siirrettävissä eri toimintaympäristöihin. Mallin mu-

kaisena kehittämiskohteena voi olla koko organisaation toiminnan tai siitä hyvin rajatun osa-

alueen kehittäminen, mikä otetaan huomioon sovelluskohteen määrittelyssä. (Tuovinen 2005.)

22

Mallista tehtiin käsikirja, jota jaettiin seuraavien toimintapäivien suunnitteluun ja toteutukseen

osallistuneille opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen. Malli pilotoitiin toisen toimintapäivän toteut-

tamisen prosessissa, missä vastuuvetäjät käyttivät mallia organisoidessaan toimintoja. Kolman-

nen toimintapäivän suunnitteluprosessissa mallia hyödynnettiin jäsentämällä suunnitteluprosessi

mallin vaihejaon mukaisesti, mistä muodostui toimintapäivän suunnittelun instruktio (liite 4).

Saadun palautteen perusteella mallin käyttäminen selkiytti ja jäsensi suunnittelua ja toteutusta.

Mallinnuksen käsikirjaan ja mallinnusprosessista tehtyyn loppuraporttiin voi perehtyä Savonia-

ammattikorkeakoulun internet –sivuilla olevassa Arvo –projektista julkaistussa materiaalissa.

Mallia on soveltaen hyödynnetty muotoilu- ja viestintäalan tuotekehitysprosessin opetuksessa

(kuvio 6). Tarkemmin aiheeseen voi tutustua Hilima –osaprojektin toteutuksena tuotekehitys-

kohdassa.

Kuvio 6. Tuotekehityksen monialainen ja yhteisöllinen toimintamalli ohjauksen ja oppimisen

kehittymistä tukevana toimintana (Kares 2006)

23

Informaatioteknologia moniammatillisuuden mahdollistajana

Projektin yhtenä tavoitteena oli hyödyntää informaatioteknologiaa oppimis- ja työskentelyväli-

neenä. Tätä tavoitetta toteutettiin valitsemalla työskentelyvälineeksi projektin aloitusvaiheessa

Savonia-ammattikorkeakoulun Verkkosalkku® -oppimisalusta, jonne perustettiin projektille oma

toimintaympäristö alaympäristöineen (kuva 1).

Kuva 1. Arvo –projektin Verkkosalkku® -toimintaympäristö

Verkkosalkussa® liitettiin Arvo –projektin päätoimintaympäristöön kaikki projektissa toimineet

Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat sekä toiminnoittain perustettuihin alaym-

päristöihin niihin osallistuneet toimijat. Kaikkiin Arvo –toimintaympäristöihin liitettiin myös

projektin teema- ja ohjausryhmän jäsenet, joilla oli niin halutessaan mahdollisuus seurata projek-

tin toimintaan liittyviä asioita. Lisäksi toimintaympäristöön liitettiin ns. ulkoisina toimijoina

vanhustyön henkilöstöä ja koulutusketjun projektissa mukana olevia toimijoita (esim. Kuopion

yliopiston tutkijat ja Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalan projektiin osallistu-

neet opiskelijat ja opettajat). Projektin aikana Verkkosalkkuun® liitettiin 335 toimijaa, joista

projektin päättyessä ympäristössä oli 252 käyttäjää.

Projektin alkuvaiheessa informaation pääasiallisena välityskanavana käytettiin Savonia-

ammattikorkeakoulussa silloin käytetyn sähköpostijärjestelmän omaa projektille perustettua Ar-

vo –kansiota. Kevään 2004 projektin toimintojen toteutuksen konkreettisessa suunnitteluvai-

heessa ydintoimijat (projektin teemaryhmä) sopivat, että myös kaikki projektissa tapahtuva in-

24

formaatio hoidetaan Verkkosalkun® kautta. Toimintaympäristöihin tallennettiin kaikki projektis-

sa tuotettu sähköinen materiaali: pöytäkirjat, muistiot, postit, ilmoitukset, erilaiset tiedostot, tuo-

tokset ja keskustelut. Näin projektista tallentui kaikki informaatio projektin toimijoiden käyt-

töön. Silti yhtenä tärkeänä informaatiokanavana toimi edelleen koko projektin ajan sähköposti

siksi, että kaikki osapuolet eivät oppineet käyttämään Verkkosalkkua® optimaalisesti, vaikka

käyttö kyllä lisääntyikin koko ajan projektin edetessä.

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan Verkkosalkku® -työskentelynä, jossa oli mukana eri

alojen ja eri toimipisteissä työskentelevien opiskelijoiden edustajia, oli helppoa ja nopeaa pitää

yhteyttä, viestittää asioita, ratkoa käytännön ongelmia ja jakaa kokemuksia. Toimintaan liittyvien

asioiden lisäksi opiskelijat pitivät tärkeänä, että he oppivat sisällöllisten asioiden välittämisen ja

keskustelujen lisäksi verkossa työskentelyä sinällään eli kuten yksi opiskelija asian ilmaisi: ”ke-

hityksen virrassa on pysyttävä ja siksi nyky-yhteiskunnassa on osattava myös verkkotyöskente-

lyä”. Saadun palautteen mukaan opiskelijat olisivat tarvinneet kuitenkin tarkat ohjeet ja pereh-

dyttämisen verkossa toimimiseen, jotta toiminta olisi sujuvaa ja vältyttäisiin turhautumiselta, jos

oikeaa paikkaa tai etsittyä asiaa ei löydäkään. Jotkut kokivatkin Verkkosalkun® käytön hanka-

laksi ja työlääksi. He myönsivät, että oppimisalustaa voitaisiin käyttää enemmän hyödyksi, jos

itse ensin päästäisiin paremmin perille työkalun käytöstä. Kuitenkin on muistettava, että verkossa

työskentely ei kuitenkaan yksin riitä pitkälle kehittyneen moniammatillisen yhteistyön muodos-

tumiseen. Tätä varten opiskelijat tarvitsevat yhteisiä tapaamisia tutustuakseen toisiinsa ja aloit-

taakseen suunnitteluprosessin.

Verkkosalkkua hyödynnettiin myös projektin arvioinnissa. Projektin itsearviointikyselyjen tie-

donkeruussa ja analysoinnissa käytettiin apuna Verkkosalkun® Kyselyt –toimintoa. Samoin yli-

opiston tekemän arviointitutkimuksen tiedonkeruu tapahtui valtaosin Verkkosalkku®-kyselyinä.

25

Toimintapäivät moniammatillisuuden kehittäjänä

Toimintapäiviä toteutettiin vanhustyön palvelukeskusympäristössä (Leväsen palvelukeskus Kuo-

piossa) kolme kertaa projektin aikana. Monialaisesti toteutetun toiminnan kohderyhmänä olivat

palvelukeskuksen asukkaat ja kotihoidon asiakkaat sekä ympäristön kotona asuvat vanhukset.

Toimintapäivien suunnittelu- ja toteutusprosesseihin osallistui kaikkien projektissa mukana ole-

vien Savonia-ammattikorkeakoulun alojen opettajia ja opiskelijoita. Toiminnan toteutuksessa oli

mukana myös ammatillisen toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita ja opettajia. Konk-

reettista toimintaa suunnittelevat ryhmät jaettiin alaryhmiin ensisijaisesti tapahtumatilojen mu-

kaan ja ryhmät muodostettiin mahdollisimman moniammatillisesti ja –alaisesti. Alaryhmien vas-

tuuhenkilöt kokoontuivat säännöllisesti yhteisiin palavereihin ja suunnittelun eri vaiheet raportoi-

tiin Verkkosalkkuun®. Suunnitteluprosesseissa olivat mukana myös toiminnan kohteena olevan

palvelukeskuksen viriketiimin jäsenet. Toimintapäivän suunnittelua ja toteutusta selventää liit-

teessä 5 kuvattu prosessikartta.

Keväällä 2005 toteutetun toimintapäivän suunnittelun lähtökohtana oli, että jokainen vanhus voi

osallistua päivään omalla tavallaan omien voimavarojensa mukaan ja omista lähtökohdistaan,

jolloin kokemuksesta syntyy yhteistoiminnallisuuteen elämysten värien kirjo. Päivän nimeksi

muotoutui ”Elämän värit – värikäs elämä”. Päivän suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui 92

opiskelijaa ja 16 opettajaa. Toimintapäivän aikana järjestettiin muun muassa tanssiesityksiä,

tuolitanssia, pelejä, tilatekstiilin tuottamista, elämyspolku, mittauksia ja testejä, neuvontaa, vesi-

jumppaa, kuntosalineuvontaa, nettineuvontaa, leivontaa ja askartelua.

Syksyllä 2005 toteutetun toimintapäivän teemaksi muodostui miellyttävien kokemusten ja elä-

mysten tuottaminen eri aistien kautta. Päivän nimeksi valittiin ”Hyvän olon talo” ja toteutukseen

osallistui 61 opiskelijaa ja kahdeksan opettajaa. Toimintapäivän toteutusta on kuvattu markki-

noinnissa käytetyn ohjelmalehtisen avulla liitteessä 6.

Keväällä 2006 olleen toimintapäivän teemaksi valittiin arjen kokemustiedon siirtäminen suku-

polvelta toiselle ja tähtihetken kokeminen vanhuksen arjessa. Päivä sai nimen ”Ilon polkuja ar-

jessa” ja sen toteutukseen osallistui 66 opiskelijaa ja 10 opettajaa. Toimintapäivän toteutusta on

kuvattu Ilon polkuja arjessa -toimintapäivästä tehdyn esityksen avulla liitteessä 7 (Köykkä

2006).

26

Toimintapäiväprosessit tuottivat osallistujien kokemuksena merkittävää moniammatillisen toi-

minnan oppimista. Moniammatillisuuden kehittyminen oli myös selvästi näkyvissä eri toiminta-

päivien välillä. Opiskelijoiden kokemusten mukaan ensimmäisen toimintapäivän suunnitteluvai-

heessa opiskelijoiden välinen yhteistyö parani loppua kohti, sillä osa opiskelijoista tuli mukaan

vasta suunnittelun loppupuolella. Yhteistyö muiden alojen toimijoiden kanssa koettiin yleisesti

mukavana ja haastavana. Asiakaslähtöisen yhdessä tekemisen kautta toimijat saivat kokeilla yh-

teistyö- ja organisointitaitojensa rajoja aidossa toimintaympäristössä. Tiedotuksessa koettiin ol-

leen alkuun myös ongelmia. Itse toimintapäivän toteutuksessa opiskelijoiden välinen yhteistyö

oli rinnakkaistoimintaa, kun kukin opiskelijaryhmä työskenteli pääasiassa oman ammattialansa

mukaisissa tehtävissä.

Toisen toimintapäivän suunnitteluvaiheessa moniammatillisuus oli paremmin esillä ja opiskelijat

kokivatkin, että kaikkien mielipiteitä ja näkemyksiä otettiin hyvin huomioon ja ammattikorkea-

koulun eri alojen osaamisen kirjo tuli esille. Sen sijaan toteutuksessa muutamien opiskelijoiden

mielestä olisi voitu yhdistää joitakin osioita niin, että eri koulutusalojen edustajia olisi ollut toi-

mimassa yhdessä.

Kolmannessa toimintapäivässä sekä suunnittelu että toteutus toteutuivat opiskelijoiden kokema-

na entistä paremmin. Jokainen ammattiryhmä antoi oman panoksensa ja värityksensä asialle.

Opiskelijaryhmästä muotoutui toimiva kokonaisuus, jossa jokaisen ideoille ja taidoille annettiin

tilaa ja jokainen ala toimi yhtä vahvana osapuolena. Näin toimintapäivästä muodostui eri alojen

tasapainoinen yhdistelmä. Toisilta saadut erilaiset näkökulmat tukivat opiskelijoiden ammatillis-

ta kasvua. Eri ammattien edustajat uskalsivat olla myös vieraammissa tehtävissä ja siten koke-

mukset olivat uusia ja antoisia sekä antoivat rohkeutta toimia erilaisissa tehtävissä.

Moniammatillisen toiminnan oppimisen kannalta oli opiskelijapalautteen mukaan merkittävää

myös se, että opiskelija sai osallistua useampaan toimintapäivään. Esimerkiksi jos opiskelija

toimi ensimmäisessä toimintapäivässä toteuttajana, hänellä oli paremmat valmiudet toimia seu-

raavassa toimintapäivässä suunnittelijana ja koordinoijana kuin opiskelijalla, joka osallistui vain

kerran toimintapäivään.

27

Toimintatuokiot osana moniammatillista oppimista

Toimintatuokioita järjestettiin projektin aikana eri alojen yhteistyönä eri vanhustyön toimin-

taympäristöissä. Toteutusmuotoina olivat toiminnalliset tuokiot ja erilaiset kurssit, joita järjestet-

tiin Hilima – ja Nestori -osaprojektien toimintoina. Lisäksi järjestettiin erityyppistä kerhotoimin-

taa.

Virike-Hilima

Käden taitojen ohjaustoiminnan toiminnallisia tuokioita toteutettiin kahden tai useamman käyn-

tikerran mittaisena eri vanhusryhmille, joihin osallistujat olivat kotona, palvelukeskuksissa tai

hoivakodeissa asuvia ikäihmisiä. Tuokiota toteutettiin yhteistyössä yksityisten hoivakotien (Kuo-

piossa sijaitsevat Oma Kammari, Sunnen koti ja Tammenkoti sekä Paaskoti Iisalmessa), Kuopi-

on ev.lut.seurakunnan, Yhessä immeisiks -avoimen päiväkeskustoiminnan verkostoyhteistyö-

hankkeen, Puijonlaakson ja Leväsen palvelukeskuksen, Kuopion kaupungin Harjulan sairaalan ja

Suokadun palvelutalon kanssa. Tuokioita toteutettiin 15 kpl. Toteutukseen osallistui 30 opiskeli-

jaa. Toiminta osallistui 1 – 8 ikääntynyttä riippuen kunkin yhteistyötahon tarpeista sekä opiskeli-

joiden mahdollisuudesta toteuttaa käden taitoihin liittyvä tuokio. Käden taitoja harjaannutettiin

kankaankudonnan, -painannan, ompelun, kirjansidonnan, huovutuksen sekä keramiikan, puun,

luun ja sarven työstön avulla. Osan toimintatuokioista toteuttivat muotoilu- ja viestintäalan opis-

kelijat ja osassa mukana oli Iisalmen yksikön sairaanhoitajaopiskelijoita tai Savon ammatti- ja

aikuisopiston lähihoitajaopiskelijoita.

Toimintatuokiot, jotka toteutuivat yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa, opittiin hyviä käytän-

nön toimintamalleja siitä, kuinka kohdata ikääntynyt ja kuinka lisätä omaa osaamista niin, että se

soveltuu ikääntyneen heikentyneen toimintakyvyn tukemiseen. Opittiin myös ottamaan huomi-

oon ikääntyneen oma osaaminen ja hänen tarpeensa kertoa osaamisestaan nuorelle opiskelijalle.

Toimintatuokiot olisivat olleet vielä monipuolisempia oppimiskokemuksia, jos suunnitteluun ja

toteutukseen olisi saatu kiinnitettyä vielä useamman alan eri asiantuntijoita yhteen.

28

Saadun kokemuksen mukaan prosessit tuottivat kuitenkin hyvää kokemusta sekä opettajille että

opiskelijoille ikääntyvän tarpeiden tunnistamisesta ja kohtaamisesta. Toimintatuokioissa opittiin

myös pelkistämään ja jakamaan tarvittavaa omaa taitoa osiin niin, että toimintakyvyltään eri-

tasoiset ikääntyneet pystyivät valmistamaan suunnitellun tuotteen. Dementoituneelle kankaan-

painanta piti ajatella kankaan maalaamisena ja käyttää apuna pensseliä sekä kuvioinnissa sabluu-

naa. Oli ilo nähdä, miten entinen maalarimestari tarttui pensseliin ja siveli väriä kankaalle. Lan-

gan kehruu ja karstaus yhdistettynä tarinointiin antoi vanhukselle mahdollisuuden kertoa omasta

osaamisestaan ja näyttää taitojaan nuorille.

Nestori -ruokakurssit

Ravitsemis- ja elintarvikealalla järjestettiin ruokakursseja kotona asuville ikääntyneille yhteis-

työssä Puijonlaakso –seuran kanssa. Idea ruokakurssien järjestämiseksi syntyi projektille tehdys-

tä opinnäytetyöstä, jossa kartoitettiin ikääntyvän työikäisen väestön kiinnostusta käyttää erilaisia

mahdollisia tulevaisuuden ruokapalvelumuotoja. Kiinnostusta herätti erityisesti ruuan valmista-

minen yhdessä. Ruokakursseilla harjaannutettiin ruoanvalmistus- ja leivontataitoja sekä käytet-

tiin ruuanvalmistukseen soveltuvia apuvälineitä (kuvat 2, 3 ja 4).

Kuva 2. Moniammatillista yhteistyötä, sosiaalista verkottumista ja terveellisen ruoanvalmistuk-

sen taitojen harjaannuttamista Nestori -ruokakurssilla

Toiminnan tavoitteena oli erityisesti tuoda esille ravinnon terveydellistä merkitystä ravitsemuk-

sen ja tuoteturvallisuuden näkökulmasta sekä sosiaalista ja psyykkistä merkitystä yhteistoimin-

nallisuuden, elämyksellisyyden ja nautittavuuden kautta. Kurssin aikana sekä ikääntyneet että

29

toteutuksessa mukana olleet eri alojen opettajat ja opiskelijat saivat tietoa ikääntyvien ravitse-

mussuosituksista, ruokaturvallisuuteen liittyvistä hyvistä toimintatavoista sekä ruoanvalmistuk-

sen apuvälineistä ja niiden käytöstä ruoanvalmistuksessa. Tuotenäyttelyllä, esitemateriaaleilla ja

pakkausmerkintöjen tulkintaharjoituksilla saatiin hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen tarvittavaa

tuotetietoa ja ruokavalion koostamistaitoja. Ruokakurssien pysyvänä teemana oli terveellinen ja

turvallinen ravinto ja vaihtuvana teemana eri toteutuskerroilla arkiruoka, pääsiäisateria ja kahvi-

la-konditoria.

Kuva 3. Pakkausmerkintöjen tulkintaan, ter-

veellisiin elintarvikevaihtoehtoihin, ravitsemus-

seurantatesteihin ja ruoanvalmistuksen apuväli-

neisiin tutustumista moniammatillisessa ohjauk-

sessa

Kuva 4. Yhteisöllisyyttä ja kulinaarisia elämyksiä ruokakurssilaisten kokemina

Moniammatillisuus ruokakursseilla toteutui ravitsemis-, elintarvike-, liiketalouden (tietojenkäsit-

tely), terveysalan (toimintaterapia) ja muotoilun (vaatetus- ja tekstiili) opettajien ja opiskelijoi-

den kesken sekä suunnittelussa että toteutuksessa aina kurssin luonteen mukaisesti. Ruokakurssin

tavoitteena oli luoda moniammatillisesti (mukanaolevat ammattiryhmien edustajat vaihdellen

30

teeman mukaan) toteutettava hyvinvointipalvelutuote ikääntyneille. Opiskelijoiden tehtävänä oli

suunnitella toiminta ruokakurssilla sekä ikääntyneiden tarpeiden mukaisesti että eri ammatillisten

toimijoiden toiminnan sujuvuuden ja turvallisuuden mukaiseksi. Suunnitteluun osallistuneet

opettajat ja opiskelijat joutuivat ottamaan moniammatillisten toimijoiden ja toimintaympäristön

vaatimukset huomioon. Tämä tarkoitti lainsäädännön velvoitteiden (ravitsemussuositukset, hy-

gienia, turvallisuus) sekä ergonomian (esim. liikkuminen, työtavat), toiminnan kannattavuuden

(kustannusarvio, raaka-aineiden tilaus ja laskutus) ja muiden toimijoiden asiantuntijuuden (suo-

javaate, apuvälineet) huomioon ottamista.

Opettajien tehtävänä oli luoda puitteet moniammatilliselle toiminnalle. Siinä onnistuttiinkin mel-

ko hyvin opiskelijoiden palautteiden perusteella. Opiskelijoiden odotettiin itsenäisesti hakevan

muiden alojen edustajien kumppanuuksia vaihtelevissa tilanteissa (kuten oikeissa työtilanteissa).

Tämä onnistui vaihtelevasti. Osa opiskelijoista (erityisesti ravitsemis- ja elintarvikealan) ja opet-

tajista mainitsi palautteessaan saaneensa muun alan opettajien ja opiskelijoiden kanssa työsken-

telystä kannustavia kokemuksia ja ilmoittivat halukkuutensa toiminnan jatkamiselle. Tähän vai-

kutti ilmeisesti toimintaympäristön syvällisempi tuntemus ja aikaisempi toiminta vastaavissa

tilanteissa, joissa joustavasti sovelletaan ammatillisuutta muiden ammattiryhmien kanssa tapah-

tuvassa työskentelyssä. Valmiita ratkaisuja (ohjaajien tai opettajien valmiiksi järjestämä toimin-

tamalli tai organisoituminen) ei tuotu tarkoituksella käyttöön, vaan kysymys oli itsenäisestä tie-

tojen ja taitojen soveltamisesta uudessa tilanteessa.

Moniammatillisuus ruokakursseilla toteutui rinnakkaistoimintana sekä suunnittelussa että toteu-

tuksessa. Terveysalan opiskelijat kokivat antamansa palautteen mukaan kaivanneensa erityisesti

suunnitteluvaiheessa enemmän toisen alan opiskelijoiden mukana oloa. Kokemus yhteistoimin-

nallisuudesta lisäsi kuitenkin kaikkien toimintaan osallistuneiden ammatillista kasvua. Asiakkai-

den antama palaute ruokakurssitoiminnasta oli erinomaista.

Leväsen palvelukeskuksen tiloissa järjestettiin keväällä 2006 ruokakurssi alueen kotona asuville

ikäihmisille yhteistyössä terveysalan ravitsemusopettajan ja hoitotyön opiskelijoiden sekä Yhes-

sä immeisiks -avoimen päiväkeskustoiminnan verkostoyhteistyöhankkeen kanssa. Asiakkaita

toiminnassa oli 8 ja kurssitapaamisia oli kolme. Kursseilla perehdyttiin terveellisiin ruokatuottei-

siin kuitu-, rasva- ja suolateeman avulla sekä leivottiin muun muassa terveyssämpylöitä. Mo-

niammatillinen toiminta ei kurssilla toteutunut. Verkostoyhteistyön kannalta kurssitoiminnalla

oli oma positiivinen merkityksensä projektin kannalta.

31

Muut toimintatuokiot

Toimintatuokioita järjestettiin myös kerhotoimintana. Syksyllä 2005 toteutettiin talokerho- ja

retkikerhotoimintaa ammatillisen toisen asteen lähihoitajaopiskelijoiden ja terveysalan sairaan-

hoitajaopiskelijoiden sekä seurakunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden välisenä yhteistyönä kotona

asuville vanhuksille Kuopiossa. Toimintoihin osallistui 14 opiskelijaa ohjaajineen. Talokerho-

toiminnassa pääpaino oli sosiaalisen kanssakäymisen edistämisessä ja retkillä vanhukset saivat

tutustua muun muassa uudistettuun palvelukeskukseen ja rakenteilla olevaan saaristokaupunki-

alueeseen. Talokerhoissa vieraili kerrallaan pääsääntöisesti 8-10 yksinasuvaa vanhusta ja kerho

kokoontui seitsemän kertaa. Retkikerho toteutettiin neljä kertaa ja kerhokertaa kohden osallistu-

jia oli keskimäärin 15.

Yhteistyössä Siilijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä seurakunnan kanssa toteutettiin

kerhotoimintaa vanhusten omaishoitajille Siilinjärvellä. Toimintaan osallistuivat ammatillisen

toisen asteen lähihoitajaopiskelijat sekä terveysalan toimintaterapia- ja suuhygienistiopiskelijat.

Kerhotoiminnan toteuttamisesta olivat päävastuussa lähihoitajaopiskelijat. Kerhokertoja oli ke-

vään 2006 aikana seitsemän ja osallistujia 10-20 kerrallaan. Kerhoissa järjestettiin erilaista vir-

kistävää toimintaa omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen sekä annettiin ohjausta. Palaute ker-

hotoiminnasta oli erittäin myönteistä niin osallistuneilta asiakkailta kuin opiskelijoilta ja työnte-

kijöiltä. Moniammatillinen toiminta toteutui kerhotoiminnassa pääosin rinnakkaistoimintana.

Toiminta jatkuu myös projektin jälkeen.

Lähihoitajaopiskelijat (21 opiskelijaa) vierailivat yksinäisten vanhusasiakkaiden (15 kotihoidon

piirissä olevaa asiakasta) luona syksyn -05 ja kevään -06 aikana tavoitteenaan tukea vanhusten

sosiaalista hyvinvointia. Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Kuopion kaupungin

sosiaali- ja terveystoimen kotihoidon kanssa. Käyntien aikana tehtiin niitä toimintoja, joita van-

hus sillä käyntikerralla halusi tehdä, ja näin pyrittiin tukemaan vanhuksen hyvinvointia ja arjessa

selviytymistä. Toimintaan ei osallistunut muiden alojen opiskelijoita, joten moniammatillisuus ei

toteutunut. Asiakkaiden ja opiskelijoiden kokemukset toiminnasta olivat positiivisia. Toimintaa

on suunniteltu jatkettavan myös projektin jälkeen.

Moniammatillisesti toteutettua asiakastyötä kotona asuville vanhuksille toteutettiin projektissa

lähihoitaja- ja toimintaterapiaopiskelijoiden yhteistyönä tavoitteena edistää asiakkaan kuntoutta-

vaa toimintaa vuoden 2005 ja kevään 2006 aikana (toimintaterapeuttiopiskelijat mukana keväällä

32

-05). Asiakastyön yhteistyökumppanina oli Kuopion ev.lut. seurakunta. Kotikäynneillä tehtiin

ikääntyneen henkilön toimintakyvyn arviointia ja asiakkaan ohjaamista. Lähihoitajaopiskelijat

keskittyivät fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja antoivat esitiedot toimintaterapeuttiopiskeli-

joille, jotka keskittyivät kognitiivisten taitojen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin. Saadun

palautteen mukaan työnjako oli selkeä, mutta työskentely olisi voinut tapahtua enemmän yhtäai-

kaisesti. Kuitenkin toiminta palveli moniammatillisuuden oppimista, koska opiskelijat tutustuivat

toistensa toimenkuviin ja näin edellytykset ammattiryhmien väliselle yhteistyölle työelämässä

vahvistuivat. Myös vanhusasiakkaiden kokemukset toiminnasta olivat hyvin myönteisiä. Toimin-

ta jatkuu projektin jälkeen ja toiminnan moniammatillista toteutustapaa pyritään kehittämään

edelleen, koska siitä saatiin opiskelijoilta hyvää palautetta.

Toimintaterapiaopiskelijat olivat yksityinen kuopiolaisen kotihoitoyritys Gerttu ky:n työntekijöi-

den mukana kotikäynneillä kevään 2005 aikana vanhusasiakkaiden luona. Opiskelijat tekivät

käynneillään asiakkaan toimintakyvyn arviointia ja sen myötä myös Gerttu ky:n työntekijät sai-

vat uusia valmiuksia asiakastyöhönsä. Moniammatillisuuden näkökulmasta opiskelijat saivat

valmiuksia ohjata ja tehdä tiivistä yhteistyötä toisen ammattiryhmän edustajan kanssa aidossa

toimintaympäristössä.

33

Moniammatillinen harjoittelu

Moniammatillista harjoittelua toteutettiin Iisalmessa toimintaterapian, hoitotyön ja sosiaalialan

opiskelijoiden yhteistyössä järjestämänä päivätoimintana vanhustyössä (HII -toiminta) sekä Kuo-

piossa fysioterapian, toimintaterapian, hoitotyön ja muotoilun opiskelijoiden kaksiviikkoisena

yhdessä toimimisena hoitokotiympäristössä Leväsen palvelukeskuksessa. Lisäksi Kuopion ter-

veysalan yksikössä järjestettiin ArvoAnna –ikäimmeisten terveystreffitoimintaa terveyden-

hoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoiden yhteistyönä.

HII -toiminta

Iisalmessa järjestettiin Hyvinvointia Iisalmen ikäihmisille -alaprojektin (HII) kautta toimintapäi-

viä vanhuksille keväästä 2005 lähtien. Tätä ennen vastaavanlaista toimintaa oli vuonna 2004

loppuneen Ilte -projektin (Ikääntyvien liikuntaa ja toimintakykyä edistävä projekti) kanssa.

HII-toiminnan tavoitteena oli opettajien ja opiskelijoiden monialainen yhteistoiminta. Opiskeli-

joilla oli lisäksi omat henkilökohtaiset oppimistavoitteensa. HII -toimintapäivien tavoitteena oli

tukea ikäihmisiä elämään itsenäisesti kodeissaan mahdollisimman kauan ja tarjota päivään osal-

listuville vaihtelua arkeen järjestämällä vanhuksille kaksi toimintapäivää puolen vuoden välein.

Ensimmäiseen tavoitteeseen pyrittiin muun muassa antamalla osallistuville vanhuksille tietoa

heidän omasta toimintakyvystään, siihen vaikuttamisesta ja muutoksista. Toiseen tavoitteeseen

pyrittiin toteuttamalla toimintapäivät monipuolisesti.

HII-toimintapäiviä järjestettiin vuonna 2005 kymmenen ja vuoden 2006 keväällä viisi. Näistä

kahdeksan oli ns. arviointipäiviä ja seitsemän ns. seurantapäiviä. Toiminnassa oli mukana 21

opiskelijaa ja kolme opettajaa. Vanhuksia oli mukana noin 50.

HII -toiminnassa oli mukana sosionomi-, sairaanhoitaja- ja toimintaterapeuttiopiskelijoita. He

tekivät projektissa projektiopintojaan, harjoittelua tai vapaasti valittavia opintoja. Opiskelijoita

otettiin projektiin joustavasti. Tavoitteena ns. oli saattaen vaihtaminen eli uudet opiskelijat otet-

tiin mukaan työskentelemään jo aiemmin projektissa toimineiden rinnalla. Näin tieto välittyi

opiskelijalta toiselle.

34

Vanhusten rekrytoinnissa tehtiin yhteistyötä Iisalmen kaupungin kotihoitoyksikön ja Iisalmen

seudun kansanterveystyön kuntayhtymän kotisairaanhoidon kanssa. Mukaan otettiin vanhuksia,

jotka pääsääntöisesti selviävät kotona joko tukipalvelujen ja/tai vähäisen kotiavun turvin tai il-

man niitä. Mukana olleet vanhukset kykenivät itse liikkumaan joko apuvälinein tai ilman niitä.

Vanhusten keski-ikä oli yli 80 vuotta. Kuhunkin päivään kutsuttiin kuusi vanhusta. Vanhukset

kokivat päivät virkistäviksi. He toivoivat, että samat vanhukset voisivat kokoontua useammin

yhteen.

HII -toimintapäivissä vanhuksille järjestettiin yhteistä toimintaa ja tehtiin toimintakykymittauk-

sia. Yhteisinä toimintamuotoina olivat ryhmää kiinnostaneet keskustelut mm. palveluista, ravin-

nosta ja kulttuurin muuttumisesta, erilaiset visailut ja pelit, laulaminen, askartelu ajankohdan

mukaan, liikunta (kuva 5) sekä rentoutus. Toimintakykymittareina käytettiin osittain Toimiva-

testistöä (fyysinen toimintakyky), MMSE-muistitestiä, GDS-15 depressiotestiä ja IADL-testiä

(arjesta selviytyminen).

Kuva 5. Tuolijumppahetki HII –toimintapäivässä

Sähköisen oppimisalustan käyttö oli HII –toiminnassa koko ajan erittäin monipuolista ja edisti

merkittävästi moniammatillista oppimista. Verkkotyöskentelyn moninaisuutta on havainnollistet-

tu keskusteluvilkkauden avulla kuvassa 6.

35

Kuva 6. Moniammatillisen harjoittelun verkkokeskusteluvilkkautta HII –toiminnassa

Ennen HII -toimintaa samanlaista toimintaa ehdittiin toteuttaa yhteistyössä Ilte -projektin kanssa

syksyllä 2004. Ennen ensimmäistä Ilte -projektin toimintapäivää suunnittelukokouksissa oli mu-

kana opettajia Kuopion ja Iisalmen yksiköistä, toimintaterapianopiskelijoita Kuopiosta ja Ilte -

projektin projektipäällikkö. Iisalmen sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoiden sekä Kuopion

toimintaterapianopiskelijoiden kesken ei ollut yhteistä tapaamista, vaan heidän välinen suunnitte-

lu tapahtui Verkkosalkun® välityksellä. Palautteiden mukaan tämä ei riittänyt, vaan opiskelijoi-

den olisi ehdottomasti pitänyt tavata kasvotusten ennen toimintapäivää ja saada kuulla toistensa

suunnitelmia sekä tehdä suunnitelmaa alkuun yhdessä. Samoin perehtyminen toisten mukana

olevien koulutusohjelmien toimintaan jäi puutteelliseksi. Ainakin näistä syistä aloitukseen liittyi

epävarmuuden ja ”sähellyksen” tunnetta. Kuitenkin itse toiminta sujui jo ensimmäisellä kerralla

jouhevasti ja herätti positiivisia tuntemuksia sekä opiskelijoissa että asiakkaissa, vaikka ensim-

mäinen kerta jännittikin opiskelijoita. Toiminnan jatkuessa seuraavilla kerroilla eri alojen opiske-

lijat tapasivat yhteisessä suunnittelutilaisuudessa ja opiskelijat kertoivat, että asioita oppii parhai-

ten, kun pääsee suunnittelemaan toimintaa jo alusta pitäen ja itsenäisesti.

36

Opiskelijoiden toiminta oli alussa rinnakkaistoimintaa varsinkin sosionomiopiskelijoiden kanssa.

Saadun palautteen mukaan sairaanhoitaja- ja toimintaterapianopiskelijat jäivät kaipaamaan

enemmän yhteistyötä sosionomiopiskelijoiden kanssa ja he olisivat halunneet tietää, mistä asiois-

ta sosionomiopiskelijat keskustelivat asiakkaiden kanssa. Asiaa lähdettiin jatkossa kehittämään

miettimällä uusia parityöskentelymalleja niin, että kaikkien alojen opiskelijat pääsivät työskente-

lemään pareina eli rinnakkaistoiminta jäi pois. Tosin osa opiskelijoista vierasti alussa tätä ajatus-

ta, sillä heidän käsityksensä moniammatillisesta yhteistyöstä oli myös rinnakkaistoiminnan mu-

kainen ja heillä saattoi olla ennakkoluulojakin toistensa toiminnasta. Yksi opiskelija muun muas-

sa mainitsi, että sairaanhoitaja- ja toimintaterapianopiskelijan työparina työskentely onnistuu,

mutta toimintaterapian ja sosionomiopiskelijan työparityöskentely ei. Opiskelija mielsi asian

niin, että hänen pitäisi sisäistää sosiaalipuolen asiat ennen työskentelyä eli moniammatillisen

yhteistyön idea yhteisöllisestä asiantuntijuudesta ei opiskelijalle ollut kirkastunut. Alun epävar-

muudessa opiskelijat toisaalta myös halusivat turvautua tuttuun pariin.

Erityisesti opiskelijat näyttivät arvostavan itsenäisyyttä ja vapautta, mitä he saivat suunnitelles-

saan ja toteuttaessaan toimintaa. Tämä koettiin erittäin opettavaisena ja samalla he saivat harjoi-

tella vastuun ottamista toimintojen läpiviemiseksi ja onnistumiseksi. Heidän mukaansa oli hyvin

opettavaista, että vastuu oli opiskelijoilla eikä opettajilla. Opettajat olivat toiminnan alussa jon-

kin verran enemmän mukana koko ajan, mutta lopussa vastuuta annettiin myös siten, että opetta-

ja ei välttämättä ollut koko ajan paikalla, vaan hän oli tarvittaessa tavoitettavissa.

Kokonaisuutena opiskelijat kokivat kyseisen käytännönläheisen toiminnan erittäin hyväksi ope-

tusmuodoksi. Heidän mielestään on hyvä, että eri ammattialojen työskentely tulee tutuksi jo

opiskeluaikana ja siten tulevassa työssä yhdessä työskentely on sujuvampaa ja ennakkoluulotto-

mampaa. Opiskelijoille täytyy vain uskaltaa antaa vastuuta ja mahdollisuus itsenäiseen suunnitte-

luun ja toteutukseen. Opiskelijat näyttävät ehdottomasti tarvitsevan yhteisiä suunnitteluhetkiä,

jolloin he tutustuvat toisiinsa ja voivat rakentaa yhteiset lähtökohdat tulevalle toiminnalle. Tässä

yhteydessä kannattaa myös varmistaa, että opiskelijat perehtyvät toistensa koulutusammatteihin.

Jatkossa yhteistyö onnistuu pitkälti myös verkon välityksellä, mutta sitä ennen on varmistettava,

että opiskelijoilla on valmiudet työskennellä verkossa ja tarvittaessa järjestää perehdytystä. Opet-

taja voi olla alkuun saattamisen jälkeen enemmän taustalla varmistamassa asioiden sujumista ja

olla tarvittaessa tavoitettavissa.

37

Opiskelijoiden itsenäisen toiminnan tueksi toimintapäiviä on mallinnettu. Näin uusille opiskeli-

joille syntyy kuva päivistä jo ennen niihin osallistumista ja opettajien työpanosta voidaan jatkos-

sa vähentää. Projektin jälkeen HII-toiminta vakiintuu ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikön

omaksi toiminnaksi.

Harjoittelu Leväsen palvelukeskuksella

Arvo- projektissa lähdettiin yhdessä Leväsen palvelukeskuksen henkilöstön kanssa miettimään,

miten moniammatillista toimintaa, asiakaslähtöisyyttä ja opiskelijoiden harjoittelua voisi kehittää

niin, että ne integroituisivat hyvin yhteen ja samalla avartaisivat opiskelijoiden näkemystä toisten

koulutusammattien mahdollisuuksista vanhustyössä. Perinteisesti opiskelijat menevät harjoitte-

luun oman koulutusohjelman opetussuunnitelman ja henkilökohtaisten tavoitteiden ohjaamana.

Erityisesti vanhustyössä voi kuitenkin etukäteen asetettujen tavoitteiden ohjaama toiminta jättää

huomioon ottamatta vanhuksen todelliset tarpeet. Palvelukeskuksen henkilöstö oli myös havain-

nut, että vanhusten arki ja se todellisuus, missä he olivat eläneet, oli monelle opiskelijalle vieras-

ta. Siksi ikääntyneen voimavarat, motivaatio ja tavoitteet eivät kohdanneet opiskelijoiden tavoit-

teita ja toimintoja, jolloin tavoiteltu toimintakyvyn tukeminen jäi saavuttamatta.

Moniammatillisuuden toteutumiseksi muodostettiin eri koulutusammatin (toimintaterapia, fy-

sioterapia, hoitotyö, muotoilu ja viestintä) edustajista ryhmät, jotka sijoittuivat Leväsen palvelu-

keskuksen kahteen hoitokotiin. Opiskelijaryhmiä suunniteltiin aluksi muodostuvan kolme, mutta

harjoitteluun halukkaita opiskelijoita oli riittävästi vain kahteen ryhmään. Koulutusammattien

edustajia oli Kuopion Muotoiluakatemiasta, Terveysala Kuopion ja Sosiaali- ja terveysala Iisal-

men yksiköistä.

Moniammatillinen harjoittelu toteutettiin keväällä 2005 ja 2006 kahden viikon pituisena jaksona.

Ensimmäisellä viikolla tavoitteena oli, että opiskelijat yhdessä moniammatillisissa ryhmissä tu-

tustuivat hoitokodin asukkaiden elämään ja tilanteeseen ja siitä saatujen havaintojen pohjalta

suunnittelivat yhdessä vanhusten toimintakykyä tukevia toimintoja. He toteuttivat valittuja toi-

mintoja toisella harjoittelun viikolla. Tarkoituksena oli siis erityisesti yhdessä tutustua hoitoko-

din asukkaiden ”maailmaan” ja vasta sen jälkeen suunnitella ja toteuttaa heille sopivia toiminta-

kykyä ylläpitäviä tai vahvistavia aktiviteettejä.

38

Harjoittelun yleisinä tavoitteina oli tutustua dementoituvien ja muiden ikäihmisten arkeen hoito-

kodissa sekä oppia ymmärtämään vanhusten toimintakykyä sekä arjen mahdollisuuksia ja haas-

teita. Lisäksi tavoitteena oli harjaantua vanhusten aktiivisessa kuuntelussa, arvioida arjessa sel-

viytymisen lähtötilannetta sekä suunnitella, arvioida ja toteuttaa lähtötilanteen pohjalta tavoit-

teellista toimintaa. Tavoitteena oli myös tutustua hoitokotien arkeen ja toimintaan sekä osallistua

siihen yhtenä moniammatillisen tiimin jäsenenä.

Moniammatillisten ryhmien muodostumista hoitokodeissa harjoittelun aikana selkiytetään kuvi-

on 7 avulla.

Kuvio 7. Moniammatillisten ryhmien muodostuminen

Moniammatillisen harjoittelun koordinointi ja tiedottaminen toteutui yhteisten kokoontumisten

(teemaryhmä) yhteydessä ja eri viestintäkanavia käyttäen. Harjoittelulle valittiin myös vastuu-

opettaja. Erityisen haasteellista oli saada kokoon moniammatillinen opiskelijoiden ryhmä harjoit-

teluun. Vastaava opettaja perehdytti ensin kirjallisella ohjeella kunkin opiskelijaryhmän vastuu-

opettajat ja Leväsen henkilökuntaa. Sen jälkeen opettajat informoivat asiasta omille opiskelijoil-

leen.

3 opiskelijaa (muotoilu ja

viestintä, hoitotyö, fysiote-

rapia)

3 opiskelijaa (muotoilu ja

viestintä, hoitotyö, fysiote-

rapia)

Päivittäin reflektointia ja kokemusten vaihtoa joko ryhmät keskenään ja/tai

Leväsen toiminnanohjaajan kanssa. Lisäksi opiskelijat kirjaavat yhteistoimin-

nallisesti ja moniammatillisesti suunnitelmiaan, toteutuksiaan ja oppimiskokemuk-

siaan Verkkosalkkuun opettajien kanssa käytävää keskustelua

39

Moniammatillisen harjoittelun alussa kaikki harjoitteluun osallistuneet opiskelijat, ohjaavat opet-

tajat eri yksiköistä, Leväsen hoitokoti 1:n ja 3:n henkilökunta ja hoitokotien osastonhoitaja sekä

palvelukeskuksen toiminnanohjaaja osallistuivat harjoittelusta vastuussa olevan opettajan johdol-

la yhteiseen palaveriin. Palaverissa tutustuttiin toisiin, keskusteltiin Leväsen palvelukeskuksen

ideologiasta, toimintaperiaatteista ja käytännön järjestelyistä. Lisäksi moniammatillisen harjoitte-

lun vastuuopettaja piti alustuksen harjoittelun tavoitteista, menetelmistä ja toteutusmahdollisuuk-

sista sekä asukkaiden elämisen, olostelun, taustan, odotusten, ymmärtämisen ja aktiivisen kuun-

telemisen merkityksestä.

Jokaisen päivän päätteeksi opiskelijat yhdessä reflektoivat päivän kokemuksiaan ja laativat siitä

Verkkosalkkuun® yhteisen kirjallisen kuvauksen. Vastuuopettajat seurasivat opiskelijoiden opis-

kelun etenemistä ja moniammatillisuuden toteutumista Verkkosalkussa® sekä kommentoivat ja

keskustelivat alustalla opiskelijoiden kanssa. Verkkosalkkutyöskentelyn moniammatillisuutta

havainnollistetaan liitteessä 8.

Harjoittelun lopussa järjestettiin loppupalaveri, johon osallistuivat pääsääntöisesti samat henkilöt

kuin alkupalaveriinkin. Siinä opiskelijat kertoivat kokemuksistaan, arvioivat moniammatillisen

harjoittelun toteutusta ja merkitystä sekä omaa oppimistaan ryhmän jäsenenä koko ryhmän ja

oman ammatillisen kehityksen näkökulmasta. Harjoittelun lopuksi sekä hoitokoti 1:ssä että hoi-

tokoti 3:ssa olleet opiskelijat kirjoittivat kahden viikon harjoittelun toteutuksesta raportit yhdessä

sekä jokainen opiskelija teki kirjallisen arvioinnin omasta oppimisestaan. Moniammatillisen har-

joittelun kokonaisuutta selkiytetään kuviossa 8.

40

Kuvio 8. Leväsen palvelukeskuksessa toteutetun moniammatillisen harjoittelun kokonaisuus

Moniammatillisesta harjoittelusta opiskelijoiden, ohjaavien opettajien, Leväsen henkilökunnan ja

hoitokotien asukkaiden kokemukset olivat todella myönteisiä. Opiskelijat olivat myönteisesti

yllättyneitä siitä, miten hyvin asukkaat lähtivät mukaan yhteisiin haasteisiin ja miten hyvin myös

he oppivat ymmärtämään asukkaita ja vastaamaan heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa. Toisten

opiskelijoiden ammattiin liittyvien vahvuuksien näkeminen ja ammattien tuntemuksen lisäämi-

nen koettiin myös hyödylliseksi sekä jo nyt opiskelun aikana että myös tulevaisuudessa omassa

ammatissa. Opiskelijat kokivat, että oli antoisaa havainnoida toisen alan opiskelijan tapaa työs-

kennellä, havainnoida ihmisten toimintaa ja kohdata asiakkaita. Erityisen mielenkiintoista tämä

oli silloin, kun opiskelija tuli aivan toisentyyppisestä koulutusammatista, esimerkiksi kun samas-

sa ryhmässä oli terveysalan sekä muotoilun ja viestinnän opiskelijoita. Osa opiskelijoista koki

kuitenkin alun hieman hankalaksi, koska kyse oli niin uudenlaisesta toiminnasta. Tuli tunne, että

Tehdään yhdessä johtopäätökset toiminnoista havainnoinnin, katselun, tutkailun, aktiivisen kuuntelun, keskustelun, olostelun perusteella tehdyn yhteenvedon ja analysoinnin pohjalta

Sovelletaan yhdessä sovittuja perusteita ja toimintoja Sovitaan yhdessä,

mitä voisi muuttaa, tehdä

Tutkiskellaan havaintoja ja tuotetaan tie-

toa, miten toiminnassa onnistutaan

Toteutetaan sovittu toiminta

Opitaan moniam-matillista toiminta-tapaa

Kootaan moniammatillisestija yhdessä tehtyjä havaintoja

Tehdään erilaisia, moniammatillisesti sovittuja toimintoja

Toteutetaan moniammatillisessa ryhmässä ja asukkaiden

kanssa yhdessä sovittuja toimintoja

41

ei tiedä mistä on kyse ja mitä on tarkoitus tehdä. Muutaman päivän jälkeen asia alkoi kirkastua ja

yhteinen sävel löytyä. Tämän jälkeen opiskelijoiden ajatukset olivat hyvin positiivisia. Useimmat

opiskelijoista kokivat, että tämänmuotoinen harjoittelu antoi ainutlaatuista käytännön kokemusta

moniammatillisesta yhteistyöstä vanhustyön alueelta.

Leväsen henkilökunta koki opiskelijoiden toiminnan hoitokodeissa asukkaiden päivää rikastava-

na ja myös henkilökunnan näkemyksiä avartavina. Henkilökunta kuvasi opiskelijoiden tuoneen

moniammatillisuuden näkemystä hoitokoteihin ja toivoikin, että tällainen toiminta voisi toteutua

myös jatkossa.

Hoitokotien asukkaat, lähes kaikki, osallistuivat uteliaina ja kiinnostuneina opiskelijoiden kanssa

yhteistyöhön sekä tutustumisvaiheen että toimintakyvyn tukemiseen liittyvien aktiviteettien ai-

kana. Asukkaat toimivat aktiivisesti ja innostuneina esim. toimintatuokioissa, ryhmävoimiste-

luissa, Leväsen ulkoterassilla toteutetuissa keskusteluissa ja peleissä, kankaan painannassa, her-

nepussien rakentamisessa, pöytäliinojen ja tyynyjen tekemisessä, ”kangastaulun” tuottamisessa

sekä koristepuun ideoinnissa ja kokoamisessa.

Ohjaavat opettajat saivat myös myönteistä kokemusta moniammatillisen harjoittelun onnistumi-

sesta ja ohjaamisesta. Tämä herätti kiinnostusta jatkossakin suunnitella ja kehittää vastaavaa toi-

mintaa. Eri alojen opettajat tutustuivat toisiinsa ja saivat näin myös itselleen laajempaa näkemys-

tä toisten opettajien ammatillisesta osaamisesta. Saatua kokemusta voi hyödyntää kehitettäessä ja

suunniteltaessa jatkossa opiskelijoiden harjoittelun ja muiden opintojen toteutusta.

ArvoAnna -toiminta

Yhtenä moniammatillisen harjoittelun toteuttamismuotona oli ArvoAnna –ikäimmeisten terveys-

treffitoiminta, jota toteutettiin tiistai-iltapäivisin kolmena kuuden viikon jaksona keväällä ja syk-

syllä 2005 sekä keväällä 2006. Toiminta oli lähinnä seniorineuvola -tyyppistä ja sitä toteuttivat

terveysalan terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijat. Terveystreffitoimintaan osallistui 98

kuopiolaista yli 65-vuotiasta (ikävaihtelu 65-83) kotona asuvaa asiakasta. Vastaanottotoiminnas-

sa selvitettiin ikäihmisten fyysisistä, psyykkistä ja sosiaalista elämäntilannetta, kartoitettiin pal-

velujen ja apuvälineiden tarvetta sekä tehtiin erilaisia tutkimuksia (verenpaine, verensokeri, he-

42

moglobiini, näkö, kuulo, paino, pituus, BMI) ja testejä (10-metrin kävely, puristusvoima, tuolista

ylösnousu ja tasapaino sekä kyykistyminen ja lattialta ylösnousu).

Tutkimukset ja testit valittiin testaajien omaan harkintaan sekä asiakkaan toimintakykyyn ja elä-

mäntilanteeseen perustuen. Toiminnassa annetun ohjauksen ja neuvonnan sisältö painottui eri-

lailla kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Ohjaustilanteessa keskusteltiin esimerkiksi ravintotot-

tumuksista, rasvan laadusta, suolan käytöstä, alkoholin käytöstä ja suun terveydentilasta sekä

toimintakyvystä ja liikuntatottumuksista. ArvoAnna –toimintaa on havainnollistettu kuvissa 7, 8

ja 9.

Kuva 7. Tasapainotestaustilanne ArvoAnna -toiminnassa

Kuva 8. Näytteenottotilanne ArvoAnna -toiminnassa

43

Kuva 9. Ohjaus- ja neuvontatilanne ArvoAnna -toiminnassa

Toimintaa toteutettiin kahdella eri tavalla: toisilla vastaanottokerroilla eri ammattiryhmän opis-

kelijat suorittivat terveyshaastattelun sekä mittaukset ja testaukset omissa pisteissään ja toisella

kerralla yhteistoiminnallisesti. Myös neuvonta ja ohjaus tapahtuivat joko erillään tai yhteistoi-

minnassa riippuen valitusta toimintatavasta. Opiskelijoiden antaman palautteen mukaan mo-

niammatillinen yhteistyö toteutui parhaiten ja luontevimmin silloin, kun vastaanotolla toimittiin

työpareina eli asiakas oli koko toiminnan ajan yhtäaikaisesti terveydenhoitaja- ja fysioterapia-

opiskelijan tutkittavana ja ohjattavana. Tällöin samoja asioita ei tullut toistettua ja kumpikin

opiskelija hyötyi toisen taidoista ja tiedoista oppien samalla itse uutta.

Opiskelijat kokivat työpareittain toteutetun vastaanottotoiminnan olevan asiakkaan kannalta mie-

lekkäintä, koska tuolloin opiskelijoilla oli aikaa perehtyä ja paneutua asiakkaan tilanteeseen sy-

vällisemmin, kuin jos asiakas oli kullakin vastaanotolla vain noin puoli tuntia. Kokonaisaika (n.

1,5 h) oli tutkimuksien ja ohjauksen suorittamista varten riittävä ja sopiva. Työpareina toimimi-

sessa eduksi oli se, että terveydenhoitajaopiskelijat pääsivät näkemään ja perehtymään fysiotera-

peutin toimenkuvaan ja oppivat samalla monia uusia hyödyllisiä asioita fysioterapian osa-

alueelta. Sama päti myös toisinpäin eli fysioterapeuttiopiskelijat pääsivät perehtymään tervey-

denhoitajan toimenkuvaan ja saivat hyviä neuvoja ja vinkkejä omaa työtään varten. Asiakkaat

kokivat toiminnan tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena.

44

Koulutustapahtumat tieto-taidon syventäjänä

Ammattikorkeakoulun opettajien ja opiskelijoiden tietoja moniammatillisesta toiminnasta rikas-

tettiin järjestämällä koulutustilaisuuksia, joista osa oli suunnattu opettajille ja opiskelijoille sekä

osa vain opettajille (yhteensä 7 tilaisuutta, osallistujia 295). Vanhustyön henkilöstökoulutusta

toteutettiin projektin aikana paljon (18 tilaisuutta, osallistujia 487). Vanhustyön henkilöstö ja

opettajat käyttivät projektin aikana koulutuspäiviin osallistuessaan yhteensä 575 henkilötyöpäi-

vää. Tämä osaltaan kuvastaa henkilöstön ja yhteistyökumppanien organisaatioiden sitoutumista

projektiin osallistumiseen ja oman työnsä kehittämiseen. Järjestetyt koulutukset olivat pääosin

maksuttomia, mutta koulutuksiin käytetty työaika oli osallistujien työnantajan kustantamaa. Osa

koulutustilaisuuksista toteutettiin monialaisena opiskelijatyönä ja osa koulutuspäivistä perustui

asiantuntijaluentoihin, koska alueen riittävän syvällistä osaamista (esimerkiksi dementiatyö) ei

ollut ammattikorkeakoulun sisällä käytettävissä.

Vanhustyön henkilöstökoulutuksiin osallistui toimijoita julkiselta, yksityiseltä sekä kolmannelta

sektorilta Kuopiosta ja lähialueelta. Koulutusten markkinointi kohdistettiin osassa koulutuksista

kaikille Kuopion ja lähikuntien vanhustyöntekijöille ja osassa tiettyjen projektin yhteistyöyksi-

köiden vanhustyöntekijöille. Joihinkin koulutuksiin oli rajoitettu osanottajamäärä toiminnallisista

opetusmenetelmistä johtuen. Taulukossa 1 on esitetty projektissa toteutetut koulutukset osallistu-

jamäärineen. Kouluttajien kuvauksissa tulee esille moniammatillisuuden toteutuminen.

45

Taulukko 1. Arvo –projektissa toteutetut koulutukset

Koulutuksen nimi ja pääasialli-nen kohderyhmä

Toteutus- ajankohta

Osallis-tuja-määrä

Kouluttajat

Vanhusten masennus - vanhustyön henkilöstö

lokakuu -04 87 terveysalan fysioterapia- ja mie-lenterveystyön erikoistumisopin-tojen ja muotoilun opiskelija

Kohti ARVOkasta vanhuutta - opiskelijat ja opettajat

marraskuu -04 190 kaikkien projektissa mukana ole-vien yksikköjen opiskelijoiden esityksiä

Hoitotyön kliinisten taitojen päi-vittäminen (verinäytteiden otta-minen) - vanhustyön henkilöstö

marraskuu -04 26 sairaanhoitaja- ja bioanalytiikan opiskelijat

Vanhustyön osaamisen lisäämi-nen kulttuurialalla (muotoilu, musiikki ja tassi) - opettajat ja opiskelijat

joulukuu –04, tammi- ja helmi-kuu -05

63 asiantuntijaluennot

Hoitotyön kliinisten taitojen päi-vittäminen (Ekg:n ottaminen) - vanhustyön henkilöstö

helmi-maaliskuu -05

47 sairaanhoitaja- ja bioanalytiikan opiskelijat

Ikääntyvien suun terveydenhoito - vanhustyön henkilöstö

maaliskuu -05 19 sairaanhoitaja- ja suuhygienis-tiopiskelijat

Laatua ja syvyyttä dementiatyö-hön - vanhustyön henkilöstö

huhtikuu -05 122 asiantuntijaluennot

Injektioiden antaminen - vanhustyön henkilöstö

toukokuu -05 49 sairaanhoitajaopiskelijat

Haavanhoitopäivä - vanhustyön henkilöstö

toukokuu -05 38 sairaanhoitaja- ja toimintatera-peuttiopiskelijat

Moniammatillisen opettajuuden ja oppimisen tulevaisuuden haas-teet - opettajat

syyskuu -05 31 (7 eri koulu-tusyksik-köä)

asiantuntijakouluttaja

Uusia toimintamalleja dementia-työhön - vanhustyön henkilöstö

lokakuu -05 73 asiantuntijaluennot

Hoitotyön kliinisten taitojen päi-vittäminen (verinäytteiden otta-minen) - vanhustyön henkilöstö

marraskuu -05 26 sairaanhoitaja- ja bioanalytiikan opiskelijat

Elämän merkitys ja mieli – näkö-kulmia hyvinvoinnin lähteistä - opettajat ja opiskelijat

helmikuu -06 11 asiantuntijaluento

Osanottajat olivat koulutusten antiin hyvin tyytyväisiä. Esimerkiksi vanhustyöntekijöille tarkoi-

tettujen koulutusten palautelomakkeessa kysytyt asiat toteutuivat yli 85 %:n mielestä hyvin tai

46

erittäin hyvin (Taulukko 2). Koulutukset vastasivat osallistujien odotuksiin, olivat sisällöltään

ajankohtaisia, opetusmenetelmät olivat sopivia, kouluttajat asiantuntevia ja koulutuksilla oli

merkitystä työyhteisöjen kehittämiselle.

Taulukko 2. Vanhustyöntekijöille suunnattujen koulutusten palautteet (n=486)

Väittämä Erittäin hyvä (%)

Hyvä (%) Keskin-kertainen

Välttävä (%)

Huono (%)

Koulutuksen vastaaminen odotuksiin

33

57

9

47

Tutkimus ja tuotekehitys

Arvo –projektin tutkimustoiminta jakaantui kolmeen osa-alueeseen: itsearvointiin, ulkoiseen

arviointitutkimukseen ja opinnäytetöihin. Tuotekehitystä tehtiin sekä opinnäytetöinä että muina

opintoina.

Arviointitutkimus

Itsearviointi suoritettiin kolmivaiheisena strukturoituna kyselynä. Alkumittaus tehtiin touko-

kesäkuussa 2004 Verkkosalkun® nettikyselynä ja kohderyhmänä olivat tässä vaiheessa ainoas-

taan projektin teemaryhmäläiset (n=15). Lisäksi teemaryhmäläisiltä pyydettiin tarkentavaa tietoa

sähköpostitse seuraavilla kysymyksillä: a) miten Arvo-projekti on lähtenyt mielestäsi käyntiin

sekä b) mitkä asiat ovat sujuneet ja c) missä on mahdollisesti kehittämisen varaa. Välivaiheen

mittaus toteutettiin keväällä 2005 Verkkosalkku® -kyselynä sekä teemaryhmäläisille (vastausten

n=12) että kaikille projektissa mukana oleville opettajille (vastausten n=4), opiskelijoille (vasta-

usten n=11) ja vanhustyön toimijoille (vastausten n=13).

Itsearvioinnin loppumittaus suoritettiin keväällä 2006 jälleen Verkkosalkku®-kyselynä samoille

kohderyhmille ja samoja strukturoituja mittareita käyttäen kuin välivaiheessakin. Vastauksia

saatiin teemaryhmäläisiltä 12, muilta projektissa mukana olleilta opettajilta 15, opiskelijoilta 24

ja vanhustyön toimijoilta 12 kappaletta. Koska mittarit olivat samat itsearvioinnin eri vaiheissa,

päästiin analysoinnissa vertaamaan vastauksia teemaryhmäläisen osalta projektin alusta loppuun

ja muiden toimijoiden (= muut opettajat, opiskelijat, vanhustyön toimijat) osalta projektin puoli-

välistä ja loppuvaiheeseen. Lisäksi teemaryhmäläisiltä pyydettiin projektin loppuvaiheessa syk-

syllä 2005 avoimilla kysymyksillä täydentävää tietoa. Heitä pyydettiin määrittelemään, mitä mo-

niammatillinen toiminta on, miten moniammatillisuus on kehittynyt projektin aikana sekä mitkä

asiat ovat edistäneet ja vaikeuttaneet toiminnan toteutusta projektissa. Itsearvioinnin tuloksia on

hyödynnetty kirjoitettaessa projektin arviointia tähän raporttiin.

Ulkoinen arviointitutkimus tehtiin kaksivaiheisena ja tutkimuksesta vastasi Kuopion yliopiston

terveystalouden ja –hallinnon laitos. Arviointitutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa joulukuussa

2004 kartoitettiin toimijoiden valmiuksia uusien toimintatapojen käyttöön ja se tehtiin ammatti-

48

korkeakoulun opettajille (n=91) ja opiskelijoille (n=210). Toisessa vaiheessa loppuvuodesta

2005 selvitettiin projektin vaikutuksia toimintatapoihin ja kohderyhmänä olivat projektissa mu-

kana olleet opiskelijat (n=75), opettajat (n=30) ja vanhustyön työntekijät (n=51). Ensimmäisen

vaiheen selvityksen mukaan opettajista yli hieman yli puolet ja opiskelijoista valtaosa (89 %)

teki yhteistyötä toisten koulutusammattien edustajien kanssa harvemmin kuin kerran viikossa ja

yli puolet kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyötä tarvitaan paljon enemmän kuin sitä

tehtiin (Laitinen 2005). Loppumittauksen mukaan päivittäinen yhteistyön määrä lisääntyi huo-

mattavasti ja tarve yhteistyöhön säilyi ennallaan (Klemola & Ensio 2006). Tämän perusteella

voidaan sanoa, että Arvo-projektin kaltaista moniammatillisen yhteistyön edistämistä tarvitaan.

Arviointitutkimuksesta on tehty kaksi erillistä raporttia (Laitinen 2005; Klemola & Ensio 2006).

Opinnäytetyöt

Ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä käynnistyi projektin aikana 33 kappaletta (liite 9) ja niistä

oli valmistunut 22 kappaletta projektin päättyessä toukokuussa 2006. Opinnäytetyöt olivat luon-

teeltaan kartoitus- ja selvitystyyppisiä (22 kpl) tai ns. toiminnallisia opinnäytetöitä (11 kpl). Kar-

toituksista ja selvityksistä suurimman ryhmän muodostivat ravitsemisalan opinnäytetyöt (13 työ-

tä). Niissä kerättiin aineistoa ikääntyneiden ostokäyttäytymisestä päivittäistavarakaupassa, hei-

dän ravinnon saannistaan sekä heille suunnattujen ruokapalvelujen toteutumisesta. Lisäksi opin-

näytetöissä saatiin tietoa ikääntyvien asiakkaiden tulevaisuuden tuote- ja palvelutarpeista sekä

kauppiaiden ja keittiöhenkilöstön käsityksistä elintarvike- ja ruokapalvelujen kehittämisessä.

Toiminnallisina opinnäytetöinä tehtiin dementiahoitoon tarkoitettuja ohjauskansioita hoitokotien

(Sunnen koti ja Tammenkoti) käyttöön ja tuotekehitystyötä. Tuotekehityksessä tehtiin yritysyh-

teistyötä esimerkiksi Itsenäisen suoriutumiskeskuksen (ISAK) kanssa, kun fysioterapian opiske-

lija kartoitti opinnäytetyössään ISAKin kehittämän Aurinkokeinun (kuva 10) käytettävyyskoke-

muksia Kuopion Tammenkodissa ja antoi omalta osaltaan kehittämisehdotuksia tuotteen jatko-

kehittelyyn. Samalla Tammenkodin henkilökunta sai lisää virikkeitä Aurinkokeinun käytön mo-

nipuolistamiseksi.

49

Kuva 10. Aurinkokeinu

Tuotekehitystyönä tehtiin myös erilaisia teknisten laitteiden prototyyppejä, esimerkiksi kadon-

neiden tavaroiden etsintäjärjestelmä ja vuorokausikello dementoituneille sekä tietokoneohjelmia,

esimerkiksi asiakaspalautejärjestelmä ja ristikkokuvapeli ikääntyneille. Teknisten laitteiden ke-

hittämistyötä tehtiin yhteistyössä muun muassa Kuopion kotihoitoyhdistyksen (dementoituvien

kotihoitoa järjestävä yhdistys) kanssa

Vuorokausikello dementoituneille on prototyyppi laitteesta, joka helpottaa dementoituneen koto-

na asumista ja auttaa henkilökunnan työskentelyä asiakkaan kanssa. Perusideana on kello, josta

näkyy selvästi kellonaika digitaaliviisarinäytöllä, viikonpäivä, vuorokaudenaika ja kuukausi

tekstinä sekä päivämäärä ja vuosi numeroin (kuvio 9). Tuotteelle olisi kehittäjien mukaan mah-

dollista suunnitella lisäominaisuuksina muistutin esimerkiksi lääkkeiden ottamista varten sekä

puhesyntetisaattori ajanilmaisinäänellä. Vuorokausikellon prototyypin kehittäminen oli projektin

päättämisvaiheessa vielä kesken laitteen käyttöliittymän ohjelmoinnin osalta.

50

Kuvio 9. Vuorokausikellon periaate

Ennen Arvo –projektia kehitettyä Asiakaspalautejärjestelmän prototyyppiä (valopylväspallover-

sio; järjestelmän omistajat Haahtela, Eskelinen ja Lindberg) kehitettiin tekniikan opiskelijoiden

projektityönä tietokonepohjaiseksi versioksi projektin ensimmäisen toiminnallisen toteutusvuo-

den (2004) aikana. Tietokonepohjaisen tuotteen teknistä toteutusta ja toiminnallisuutta kehitettiin

todellisessa käyttöympäristössä ravintolan asiakaspalvelussa ja luotiin järjestelmään liittyvät

dokumentit Hyvinvointiteknologian jatkotutkinnon (HVT-jatkotutkinto) opinnäytetyönä keväällä

2005.

Kadonneiden tavaroiden etsintäjärjestelmän eli tavaranpaikantimen (kuva 11) tarkoituksena on

nopeuttaa kadonneiden tavaroiden löytymistä, jolloin esimerkiksi vanhusta kotona hoitavilta

säästyy aikaa muihin tehtäviin. Järjestelmä toimii matkapuhelimessa, eikä se näin ollen vaadi

muita ylimääräisiä laitteita kuin lähetinmoduulin ja etsittävät tunnisteet. Järjestelmää kehittivät

Kuopion tekniikan alan opiskelijat Petri Leinonen ja Sami Toivanen opinnäytetyönään. He voit-

tivat toukokuussa 2006 tavaranpaikantajallaan tekniikan alan opiskelijoille järjestetyn valtakun-

nallinen Octopus-mobiilisovelluskilpailun avoimen sarjan. Tuotteille on tehtävä kilpailuun myös

vähintään alustava liiketoimintasuunnitelma. Kilpailun järjestävät vuosittain Oulun yliopisto ja

teknologiayritykset.

Esc

mic

51

Kuva 11. Projektissa kehitetyn tavaranpaikantajan prototyyppi

Projektissa kehitettiin tietokoneella pelattava Ristikkokuvapeli (kuva 12) ikääntyneille tekniikan

alan kahtena opinnäytetyönä yhteistyössä terveysalan opiskelijoiden kanssa. Toisessa opinnäyte-

työssä kehitettiin pelin käyttöliittymä ja toisessa peliohjelma. Kehittämistyössä keskityttiin eri-

tyisesti huomioimaan kohderyhmän erityisvaatimukset pelin käytettävyyden näkökulmasta.

Kuva 12. Projektissa kehitetty ristikkokuvapeli

52

Opinnäytetöissä moniammatillinen toiminta oli pääasiassa opinnäytetyön ohjauksen tasolla ta-

pahtuvaa toimintaa. Tämä tarkoittaa, että opinnäytetyölle nimettiin toiseksi ohjaajaksi joko toi-

sen koulutusammatin opettaja tai työelämän edustaja, joka edusti toista ammattia kuin opinnäyte-

työn tekijä. Tämän toisen ohjaajan rooli oli vaihteleva: joissakin töissä se oli aika muodollinen ja

opiskelija oli saattanut kysyä vain jotain yksittäistä asiaa ohjaajalta, kun taas joissakin tapauksis-

sa toinen ohjaaja oli mukana esimerkiksi opinnäytetyön suunnitteluseminaareissa, jolloin tuli

vuoropuhelua myös molempien ohjaajien välille. Opinnäytetöiden arviointiin ei tämä toinen oh-

jaaja osallistunut.

Opiskelijoiden välistä moniammatillista toimintaa oli viidessä opinnäytetyössä. Esimerkiksi, kun

tekniikan opiskelijat alkoivat rakentaa dementoituville tarkoitettua ristikkokuvapeliä, toimintate-

rapian opiskelijat kommentoivat tekniikan opiskelijoiden suunnitelmia tuoden kehittämistyöhön

dementiaan ja dementoituvan toimintakykyyn liittyvää tietämystään. Ristikon valmistuttua toi-

mintaterapian opiskelijat puolestaan omassa opinnäytetyössään lähtivät testaamaan ristikon käyt-

töä. Kuitenkin jokaisen koulutusammatin edustajat tekivät oman erillisen opinnäytetyönsä, eikä

yhtään kahden eri koulutusammatin opiskelijan yhteistä opinnäytetyötä toteutunut projektin ai-

kana.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lisäksi projektissa tehtiin muitakin opinnäytetöitä. Savon

ammatti- ja aikuisopiston lähihoitajaopiskelijat tekivät projektiin liittyen 11 opinnäyte- tai pro-

jektityötä. Yliopistojen pro gradu –työnä käynnistyi yksi ja proseminaarityönä yksi opinnäytetyö

sekä opettajakorkeakoulun kehittämistehtävänä valmistui yksi työ. (liite 9.)

Tuote - Hilima

Projektissa tehtiin paljon tuotekehitystä Hilima -osaprojektin Tuote - Hilima –osiossa, joka kes-

kittyi ikääntyneiden erityistarpeista lähtevien tuotteiden kehittämiseen ja innovointiin. Hyväk-

syttävien tuoteinnovaatioiden kehittäminen vaatii käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen lähestymis-

tapaa. Siinä innovaatiot parhaimmillaan syntyvät käyttäjien toimintaa ja ympäristöjä tarkastele-

malla, ei teknologialähtöisesti. Seuraavien kahden esimerkin lisäksi Tuote –Hilimaan voi tutus-

tua lisää osaprojektista tehdystä loppuraportista.

53

Sunnen koti Oy:ltä tuli yhteistyöpyyntö tehdä heidän juuri valmistuneeseen laajennusosaan apu-

välinekartoitus, jonka tuloksena päädyttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan vanhusasukkaiden

turvallisuutta edistäviä kaide- ja porttiratkaisuja (kuva 13).

Kuva 13. Kaide-portti –ratkaisu Sunnen kotiin

Tuotteen suunnittelivat muotoilu- ja viestintäalan sekä terveysalan fysioterapeuttiopiskelija yh-

teistyössä. Opiskelijat kokivat monialaisesti toimimisen rikastuttaneen merkittävästi heidän

osaamistaan.

Muotoilu- ja viestintäalan neljä opiskelijaa suunnittelivat ja valmistivat muotoilun teknisen tuo-

tekehityksen opintoina koekäyttöön työvaatteet Leväsen palvelukeskuksen dementiaosaston

kolmelle eri tehtävissä toimivalle työntekijälle (kuva 14). Suunnittelussa otettiin huomioon

Stress free area –konseptin (SfA) asettamat vaatimukset sekä työntekijöiden toivomukset ja tar-

peet. SfA –konsepti on Margit Sjörosin kehittämä tilasuunnittelukonsepti ja –innovaatio, jossa

pyritään vähentämään negatiivisia ärsykkeitä ympäristössä, jotta tilassa olisi hyvä olla. Työvaa-

tesuunnittelussa konseptin idea otettiin huomioon esimerkiksi värien valinnassa ja vaatteiden

leikkauksissa.

54

Kuva 14. SfA –konseptin mukaisesti kehitetyt työvaatemallit

Moniammatillisuus ilmeni parhaiten vaatesuunnitteluprosessin valmisteluvaiheessa, jolloin opis-

kelijat saivat tietoa dementiahoidon asiantuntijoilta ja tekivät tiivistä yhteistyötä SfA-konseptin

kehittäjän kanssa.

Verkostoituminen

Verkostoitumista tapahtui koko projektin toiminta-ajan monen suuntaisesti ja monitasoisesti.

Verkostoitumista oli monialaisen Savonia-ammattikorkeakoulun eri alojen välillä, koska toimin-

nassa oli muk