KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA Yhteispelillä kohti hyvinvointia

Päijät-Hämeessä alueellista yhteistoimintaa ja hyvinvointia

kehitettiin kyselyistä saatujen vastausten avulla.

Saate

Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoimassa asukkaiden

hyvinvointiin ja eri toimijoiden väliseen yhteistoimintaan tähtäävässä

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa kartoitettiin

vuosina 2012-2015 asukkaiden, yhdistysten, kuntatoimijoiden,

päättäjien, vapaaehtoistoimijoiden, opiskelijoiden ja

yhteistyökumppaneiden mielipiteitä sähköisten kyselyiden avulla.

Hankkeen lähtökohtana oli alueella asuvien ja toimivien toiveet,

tarpeet ja halukkuus sitoutua yhteistoimintaan.

Kyselyiden avulla saatiin tarvittavaa paikallista tietoa

yhteistoiminnan kehittämiseen ja mallintamiseen sekä

käynnistämiseen.

www.kumppanuusverkosto.fi

Kumppanuuskysely

Kohtaamispaikat/matalankynnyksen toimintapaikat

Yhteiset tilat – toiveena Kumppanuustalo

Kohtaamispaikka kirjastoihin

Hankeyhteistyöhön sitoutuminen

Hanketyön verkoston vertaiskehittäminen

Sisarhankeyhteistyö

Vapaaehtoistoiminnan koordinointimalli

Kunta- ja yhdistysyhteistyön kysely luottamushenkilöille ja

virkamiehille

Yhdistyskysely yhteistyöstä yhdistysväelle

Nuoret ja vapaaehtoistoiminta

Yhdistys- ja oppilaitosyhteistyö

Kumppanuuskysely

Kysely toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Sosiaalialan osaamiskeskus Verson ja

Päijät-Hämeen Kylien kanssa joulukuussa 2013. Vastauksia kyselyyn saatiin 171 kpl.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää millaista yhteistyötä eri tahojen välillä on, minkä

asioiden katsotaan vaikuttavan yhteistyön edistymiseen ja mitkä asiat ovat

yhteistyölle haasteellisia. Lisäksi kartoitettiin millä tavoin eri toimijat edistäisivät

yhteistyön syntyä.

Yhteistyötä tehdään eniten tapahtumien parissa. Tiedon vaihto ja jakaminen

nähdään myös tärkeäksi. Yhteinen kehittäminen (työryhmät), vapaaehtoistoiminta

ja näkyvyyden mahdollistaminen (tiedotus) koettiin merkittäväksi yhteistyöksi.

Yhteistyötä edistäväksi koettiin tutustuminen, toiminnallinen yhteistyö, yhdistysten

nimeämät yhteyshenkilöt, säännölliset tapaamiset ja yhteiset tavoitteet ja

pelisäännöt.

Yhteistyön haasteina nimettiin henkilöstöresurssien niukkuus, ajan vähyys,

riittämättömät taloudelliset resurssit, kiinnostuksen puuttuminen ja yhteistyömallin

puuttuminen.

Yhteistyötä lisäisi vastaajien mukaan verkostoituminen, yhteiset tapaamiset,

tiedottaminen ja tapahtumat.

Kohtaamispaikat / matalan kynnykset toimintapaikat

Kysely toteutettiin Päijät-Hämeen alueen kohtaamispaikoille helmikuussa 2014.

Vastauksia saatiin 16 kpl. Kyselyllä kartoitettiin yhteisiä kehittämiskohtia.

Haasteellisimpana kohtaamispaikat kokivat uusien kävijöiden tavoittamisen, paikan

tunnettavuuden lisäämisen ja rahoituksen epävarmuuden sekä vapaaehtoisten

löytymisen. Tärkeänä yhteistyötoiveena kohtaamispaikoilla oli yhdessä toteutettava

paikallinen tiedotus, hankesuunnittelu ja hankeyhteistyö sekä yhteistoiminta ja

tapahtumat.

Kohtaamispaikkojen toiminta on suurelta osin vapaaehtoisten toteuttamaa.

Vapaaehtoisia on monenlaisissa tehtävissä ja tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminnan

ylläpitäminen on suurimmilla toimijoilla hyvin organisoitua ja vapaaehtoisten

rekrytointi, koulutukset ja ryhmät kuuluvat perustoimintaan. Pienet toimijat

toivoivat tietoa ja tukea vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.

Tulevaisuuden suunnitelmina kohtaamispaikoilla oli toimitilojen säilyminen ja

toisaalta uusien tilojen löytyminen ja Järjestötalon toteutuminen. Nykyisten

henkilöstöresurssien turvaaminen ja lisääminen sekä uusien vapaaehtoisten

löytyminen.

Yhteiset tilat - toiveena Kumppanuustalo

Kysely toteutettiin huhtikuussa 2014. Kyselyyn saatiin kahdeksan vastausta. Kyselyllä

kartoitettiin Kumppanuustalo haaveilevien tarpeita ja toiveita.

Vastaajista viisi tahoa oli siirtämässä koko toimintansa Kumppanuustaloon ja kaksi

tahoa osan toiminnoista. Tilojen sijaintia toivottiin kaupungin keskustaan hyvien

kulkuyhteyksien varrelle. Vastauksissa painotettiin myös tilojen esteettömyyttä.

Satunnaiseen tarpeeseen yhteisiä toimistotiloja tarvitsisi kaksi tahoa. Omaa

toimistoa Kumppanuustaloon tarvitsisi kuusi tahoa, joista kahdella taholla on

useampi työntekijä, jotka tarvitsevat omat toimistot. Ryhmä- ja kokoustilojen

yhteiskäytön tarvetta olisi lähes kaikilla. Tapahtumatilaa suuremmille tilaisuuksille

toivoivat lähes kaikki yhteiskäyttöön. Tilaan toivottiin yhteistä kohtaamispaikkaa ja

kahvilaa, joka päivälle.

Keittiötiloja kaikki toivoivat yhteiskäyttöön ja lisäksi yksi vastaaja toivoi täysin omaan

käyttöön keittiötä. Lukollisia kaappeja oman toiminnan tavaroiden säilytykseen

vastaajista kaipasi kuusi tahoa.

Yhteiseen Kumppanuustaloon eri toimijoiden yhteistoiminnan tiivistämiseksi ja

ylläpitämiseksi toivottiin kahvittelutuokioita, järjestökoulutusta, vapaaehtoisten

rekrytointia, koulutusta ja virkistystä sekä yhteistä toimintaa.

Kohtaamispaikka kirjastoihin

Kysely toteutettiin toukokuussa 2014. Vastauksia kyselyyn saatiin kolmetoista.

Kyselyllä kartoitettiin kunta ja kirjastokohtaisesti alueen yhteistoiminnan

mahdollisuuksia ja toiveita sekä kirjastojen suhtautumista yhteistoiminnan

käynnistämiseen. Kyselyllä haluttiin kartoittaa millaiset mahdollisuudet ja toiveet

kirjastoilla on toimia alueen kohtaamispaikkana.

Kirjastojen mahdollisuudet olla mukana käynnistämässä uutta toimintaa ovat hyvin

yksilölliset. Kirjastoilla on jo nykyisellään hyvin monipuolista toimintaa. Halukkuutta

uusien toimintojen lisäämiseen löytyy kirjastoilta, joilla on uusiin toimintoihin

sopivia tiloja.

Tapahtumien, yhdistysten esittelyjen, ryhmätoiminnan, yhdistysten tietonurkan,

päättäjien vierailujen ja kokemusasiantuntijuuden lisääminen tai käynnistäminen

kirjastoilla näyttää hyvin mahdolliselta, kun sopivat yhteistyötahot löytyvät mukaan.

Kirjastoilla ollaan avoimia toteuttamaan uutta toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin

lisäämiseksi, poissulkien äänekäs ja kaupallinen toiminta. Kirjastojen tilat luovat

puitteet toiminnan luonteelle ja yhteistyötahojen yhteinen tavoite takaa

onnistumisen.

Hankeyhteistyöhön sitoutuminen

Kyselyn toteutettiin lokakuussa 2014 ja kohderyhmänä oli hankkeen hakuvaiheessa

yhteistyöhön aiesopimuksella sitoutuneet. Vastauksia kyselyyn saatiin 10

kappaletta. Seitsemällä taholla oli sitoumuksen allekirjoittanut vastuuhenkilö

vaihtunut.

Kyselyllä kartoitettiin kuinka eri tahot ovat olleet mukana hankeyhteistyössä, kuinka

yhteistyö on käynnistynyt ja miten he kokevat hankkeen etenemisen. Lisäksi

tiedusteltiin mitä merkittävää on saavutettu hankkeen avulla.

Vastaajat kokivat yhteistyön hyvin eri asteisena. Tiiviimmäksi yhteistyön kokivat

verkostotyöskentelyssä, tapahtumissa ja vapaaehtoistoiminnan verkostossa mukana

olevat. Joillekin riittävää oli seurata hankkeen etenemistä ja olla kuulolla.

Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen on sitouduttu kiitettävästi ja yhteistyötä on

rakennettu vastaajien mielestä yhteistuumin, omien resurssien mukaan. Hankkeen

avulla koetaan saavutetun monipuolista yhteistyötä ja yhteistyön tiivistymistä.

Merkittäväksi koettiin tietoisuuden lisääntyminen, verkostotyöskentely ja yhteistyön

käynnistyminen.

Hankkeelle toivotaan jatkoa ja erityisesti toiveena ja odotuksena on

Kumppanuustalon syntyminen, vielä hankkeen aikana.

Hanketyön verkoston vertaiskehittäminen

Kysely toteutettiin marraskuussa 2014 ja vastaajia oli kahdeksan. Kyselyllä

kartoitettiin kokemuksia hankeverkoston toimivuudesta, tarpeellisuudesta,

hyödyistä, haasteista ja kehittämiskohdista.

Hanketyön verkosto muodostuu eri tahoilla työskentelevistä hanketyöntekijöistä,

hankkeen hallinnoijista ja hankkeita suunnittelevista. Hanketyön verkostolle on

luotu toiveiden ja tarpeiden mukaan toimintamalli, joka sisältää myös vuosikellon

yhteistoiminnan toteutukseen.

Suurin osa vastaajista piti verkostoa tarpeellisena ja verkoston kautta koettiin

saadun lisää tuttavuuksia, yhteistyötä, vertaistukea, tietoa ja ideoita. Haasteelliseksi

verkostossa koettiin erityyppiset toimijat, aikaresurssit, tiedon välitys, sitoutumisen

puuttuminen ja tavoitteiden epäselvyys. Onnistumisen kokemuksia oli yhteiset

tapaamiset, ajatusten vaihto, tapahtumien suunnittelu yhdessä, yhdessä tekeminen,

jakaminen, yhteistyön kehittäminen ja uusien hankkeiden suunnittelu.

Hanketyön kentällä on herätty yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin, jotka

hyödyttävät niin hankkeissa työskenteleviä kuin hankkeen hallinnoijiakin. Yhteistyön

kiinnostukseen ja intoon on hyvä käydä rakentamaan yhtenäistä toimivaa ja

sitoutunutta verkostoa.

Sisarhankeyhteistyö

Kysely toteutettiin joulukuussa 2014. Kyselyyn saatiin kymmenen vastausta.

Kyselyn tarkoituksena oli tarkastella sisarhankeyhteistyön toimivuutta, tuloksellisuutta ja

vaikuttavuutta sekä nostaa esiin yhteistyön kehittämiskohtia.

Neljä sisällöltään samansuuntaista kehittämishanketta Etelä-Suomen alueelta

muodostavat Sisarhankkeet verkoston. Sisarhankkeissa on vaihtunut useita työntekijöitä

kolmen vuoden yhteisen taipaleen aikana. Yhteistyön tavoitteet ovat jääneet osalle

hanketyöntekijöistä epäselväksi.

Yhteistyössä on toteutunut: kokemusten jakaminen, tutustuminen, verkostoituminen,

tietoisuus toisten toiminnoista ja hyvien käytäntöjen vaihto. Myös taitojen ja tietojen

jakaminen, haasteiden ja kipukohtien käsittelyn koettiin askel askeleelta parantuneen.

Yhteistyön hyödyksi koettiin: ideat, uudet toimintamenetelmät, uudet ajatukset ja uusi

tieto. Moni vastaaja koki saaneensa myös erilaisia näkökulmia, vinkkejä käytännön

yhteistyöhön, asiantuntijuutta, intoa, vertaisuutta, ymmärrystä, voimaantumista,

jakamista, työkaluja ja iloa.

Vertaisuudesta koettu hyöty saatiin tuttuuden, yhteistoiminnan, jakamisen, tiedon

välittämisen, uusien näkökulmien ja emotonaalisen tuen kautta. Yhden vastaajan mielestä

vertaisuus on suurin hyöty sisarhankeyhteistyössä.

Vapaaehtoistoiminnan koordinointimalli

Kysely toteutettiin joulukuussa 2014. Vastauksia kyselyyn saatiin 17 kappaletta.

Kyselyn tarkoituksena oli saada vinkkejä vapaaehtoistoiminnan mallin

jatkokehittämiseen ja verkoston toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin on luotu malli, joka tukee eri tahojen

(yhdistykset, seurakunnat, kunta) muodostaman vapaaehtoistoiminnan verkoston

toimintaa.

Vapaaehtoistoiminnan mallin koettiin selkeyttävän yhteistyötä ja auttavan oman

organisaation vapaaehtoistoiminnan toteutuksessa. Suurin osa koki, että malli on

helppo hahmottaa. Muutamille malli oli jäänyt epäselväksi.

Vapaaehtoistoiminnan verkoston toiminta koettiin yhteisvastuulliseksi, hyödylliseksi

ja aktiiviseksi toimintakentäksi. Muutamat kokivat, että verkostossa on mukana

tahoja, jotka eivät anna panostaan yhteiseen kehittämiseen.

Suurin osa vastaajista koki työryhmien jakavan hyvin vastuuta ja tiedottavan

toiminnoista koko verkostolle. Muutamien mielestä työryhmien rooli oli jäänyt

epäselväksi.

Vapaaehtoistoiminnan koordinointimallin ja sen osa-alueiden sekä vuosikellon

koettiin selkeyttävän yhteistyötä ja vapaaehtoistoiminnan verkoston toimintaa.

Kunta – ja yhdistysyhteistyön kysely luottamushenkilöille

ja virkamiehille

Kysely toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton kanssa joulukuussa 2014. Kyselyyn

saatiin päijäthämäläisiltä luottamushenkilöiltä ja virka- ja toimihenkilöiltä 121 vastausta.

Kyselyllä kartoitettiin millaiset rakenteet ja yhteistyömahdollisuudet kunnissa on

yhdistysyhteistyön käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Päijät-Hämeen kunnissa tunnetaan kiitettävästi oman kunnan yhdistystoiminta. Vastaajien

mielestä kunnissa järjestetään hyvin tapahtumia/tilaisuuksia kunnan virkamiesten ja

luottamushenkilöiden sekä yhdistysväen kohtaamisiin. Lisäksi vastaajat kokivat, että

kunnissa tiedostetaan hyvin yhdistysten mahdollistamat toiminnot ja palvelut, jotka

tukevat kuntalaisten hyvinvointia.

Vastaajien mielestä kunnan ja yhdistysten yhteistyöstä puuttuvat selkeät työtehtävät ja

säännölliset tapaamiset. Kunta ja yhdistys yhteistyöhön ei katsottu panostettavan

riittävästi. Tiedonkulun koki avoimeksi kunnan ja yhdistysten välillä alle puolet vastaajista.

Innostusta ja kiinnostusta yhteistyöhön sen sijaan löytyi kiitettävästi.

Kunta- ja yhdistysyhteistyön tiivistämiseen kaivattiin yhteistyön kartoittamista, -

aikatauluttamista, riittävää ja avointa viestintää, positiivisia kohtaamisia ja tasavertaista

keskustelua sekä yhdistysvastaavan ja koordinaattorin nimeämistä. Toiveena nousi myös

tarpeesta nousevien yhdistyspäivien, yhteistyöryhmien, järjestöstrategian,

kumppanuussopimusten, yhteistyösuunnitelman tai yhteistyön toimintamallin

kirjaamisesta.

Yhdistyskysely yhteistyöstä yhdistysväelle

Kysely toteutettiin huhtikuussa 2015. Kyselyyn saatiin 94 vastausta. Kyselyllä

kartoitettiin yhdistysten keskinäistä yhteistyötä ja yhdistys ja kuntayhteistyön

toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia.

Yli puolet vastaajista tuntee oman kunnan yhdistykset ja toivoo

yhdistysyhteistyöhön piristystä. Alle puolet vastaajista toteuttaa yhdistysten kesken

yhteisiä tapahtumia. Yhdistysyhteistyötä luonnehdittiin kivaksi, helpoksi ja

koukuttavaksi. Yhdistysyhteistyöhön toivottiin sähköistä yhteydenpitoa ja

kohtaamispaikkaa kirjastolle. Kunnalta toivottiin apua yhteistyön virittämiseen.

Yhdistysten ja kunnan välisessä yhteistyössä koki reilusti alle puolet vastaajista

olevan riittävästi kohtaamisia virkamiesten ja yhdistysten välillä. Yhdistysten

toiminnot ja palvelut uskoi melkein puolet vastaajista tiedostettavan kunnassa.

Yhteistyötä kuvailtiin riittämättömäksi. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että

säännölliset tapaamiset eivät toteudu yhdistysten ja kunnan välillä.

Yhdistyksillä on kiitettävästi innostusta ja kiinnostusta yhteistyöhön kunnan kanssa.

Yhteistyön tiivistämiseksi ehdotettiin yhteyshenkilöä, säännöllisiä tapaamisia,

tiedottamista, aikataulutettua ja tavoitteellista yhteistyötä.

Kunnan toivottiin olevan aloitteellinen yhteistyön käynnistymisessä.

Nuoret ja vapaaehtoistoiminta

Kysely toteutettiin toukokuussa 2015. Kyselyyn saatiin 20 vastausta. Kyselyllä

kartoitettiin nuorten näkemyksiä ja kiinnostusta vapaaehtoistoiminnasta sekä

halukkuutta osallistua vapaaehtoistoimintaan.

Kyselyn tarve nousee vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen huolesta saada

toimintaan mukaan nuoria vapaaehtoisiksi.

Nuoret ilmaisevat kiinnostuksensa vapaaehtoistoimintaan, jossa voi toimia eläinten,

lapsiperheiden tai ikäihmisten parissa. Mielekkääksi vapaaehtoistoiminta koettiin jos

siinä voi hyödyntää omia taitoja, kehittää itseään ja saada toiminnasta esimerkiksi

opintopisteitä. Tehokkain rekrytointiväylä on henkilökohtainen pyyntö ja

vapaaehtoisten kokemusten kuuleminen.

Vapaaehtoistoimintaan nuorilta löytyisi aikaa kerran kuukaudessa. Vapaaehtoisena

oltaisiin mieluiten kuuntelijana, ryhmän ohjaajana, ulkoiluttajana tai kahvittajan.

Puolet vastaajista on jo mukana vapaaehtoistoiminnassa.

Vapaaehtoistoimintaan mukaan pääsy kiinnostaa nuoria kun toiminta on heille

sopivaa ja heidän näköistä.

Yhdistys- ja oppilaitosyhteistyö

Kysely suoritettiin Lahden ammattikorkeakoulun ja Kumppanuusverkoston

yhteistyönä kevään 2015 aikana. Kyselyyn vastasi 22 yhdistystä.

Kyselyllä kerättiin tietoa oppilaitosyhteistyöstä Päijät-Hämeen laajuisilta sosiaali- ja

terveysalan yhdistyksiltä.

Kaikilla vastaajilla oli halukkuutta ja mahdollisuuksia oppilaitosyhteistyöhön.

Projektiyhteistyöhön halukkuutta ja mahdollisuuksia oli 15 yhdistyksellä.

Halukkuutta yhteistyöhön muissa maissa toimivien yhdistysten kanssa oli

kymmenellä yhdistyksellä. Kansainvälisestä yhteistyöstä yhdistykset olivat

kiinnostuneet koska haluaisivat saada vertailukohtia, uusia näkökulmia, ja

verkostoitua. Projektiyhteistyön esteeksi nousivat vähäiset taloudelliset resurssit,

aikapula, vapaaehtoisten ja palkattujen työntekijöiden puuttuminen.

Kyselyyn vastaajien mielestä yhdistys- ja oppilaitosyhteistyötä tukevat yhteiset

tarpeet, kiinnostus ja motivaatio, yhteyshenkilö, avoin kommunikointi ja riittävät

resurssit sekä yhteiset keskustelut.

Yli puolet vastaajista koki, että yhdistyksellä olisi halukkuutta järjestää oppilaitosten

kanssa yhdessä tapahtumia, ottaa opiskelijoita palkattomaan harjoitteluun/

työharjoitteluun, järjestää opiskelija vierailuja yhdistykseen ja mahdollistaa

opinnäytetyön tekeminen yhdistyksessä.

Kyselyiden avulla on

työstetty teemallisia yhteistyöverkostoja

toteutettu yhteisiä tapahtumia

lisätty viestinnän osaamista

mahdollistettu näkyvyyttä

toteutettu yhteisesitteitä kohderyhmittäin

mahdollistettu yhdistys-kunta Kumppanuusillat

rekrytoitu yhdessä uusia vapaaehtoisia

etsitty uusia muotoja vapaaehtoistoimintaan

tutustuttu kumppanuustalolle sopiviin tiloihin

innostettu, kannustettu ja muistutettu