SisältöTyösuojelu ja turvallisuus

1. Työterveyshuolto 91.2. Laki nuorista työntekijöistä 91.3. Työturvallisuus 9

2. Henkilökohtaiset suojaimet 92.1. Suojainten käyttö 92.2. Henkilönsuojaimet 102.3. Työilman epäpuhtauksia 122.4. Hengityksen suojaimet 132.5. Suodattimet 132.6. Hiukkassuodattimen toiminta 142.7. Kaasut 142.8. Suojajalkineet 152.9. Käsien suojaimet 152.10. Putoamissuojaimet, suojavaljaat 15

3. Sähkön turvallinen käyttö 163.1. Sähköä kannattaa varoa 163.2. Sähkön turvallinen käyttö 163.3 Sähkölaitteiden tulipalot 173.4. Ihminen ja sähkövirta 183.5. Sähköisku 183.6. Onnettomuuksia 183.7. Valokaari-ilmiö 203.8. Ensiapu sähkötapaturmassa 20

4. Työkalujen työturvallisuutta 224.1. Turvallisuusajattelua 22

5 Työtelineet, tikapuut 255.1. Työteline 255.2. Työpukit 255.3. Nojatikkaat 265.4. A-tikkaath 265.5. Henkilönostimet 275.6. Tavaranostimet 27

Materiaaleja

6. Materiaalit yleisesti 306.1. Metallien yleisiä ominaisuuksia 306.2. Rauta 316.3. Erilaisia teräsjalosteita 316.4 Karkaisu yleisesti 31 6.5. Terästen kauppamuodot 326.6. Metalleja teräksen seostukseen 326.7. Valurauta 326.8. Korroosio 33

6.9. Metallipinnoitus 336.10. Maali metallipinnan suojana 33

7. Kuparimetallit 347.1. Kupari 347.2. Punametalli 347.3. Messinki 347.4. Pronssi 34

8. Kevytmetallit 348.1. Alumiini 348.2. Magnesium 34

9. Kumit ja muovit 359.1. Kumituotteita 359.2. Muovit 35

10. Muita materiaaleja 3510.1. Hiilikuitu 3510.2. Keraamiset materiaalit 3510.3. Komposiitit 35

11. Voiteluaineet 3611.1. Voiteluöljyt 3611.2. Rasvat 3611.3. Leikkuuöljy 36

12. Muuta 3612.1. Laakerit 3612.2. Kiilahihna 37

13. Putket 3813.1. Saumattomat putket 3813.2. Saumalliset putket 38

14. Rakennusmateriaaleja 3914.1. Puu rakennusmateriaalina 3914.2. Joitakin puutavaran nimikkeitä 39

15. Maalit 4015.1. Maalin tehtävät 4015.2. Maalauksen standardit 4015.3. Maalin aineosia ja ominaisuuksia 4015.4. Erilaisia maaleja 4115.5. Maalauksen työvaiheita 4115.6. Erilaisia maalausmenetelmiä 4215.7. Siveltimiä ja maalausteloja 4215.8. Välineiden puhdistus 43

Kiinnitys ja kannakointi

16. Kiinnitys 4516.1. Mittaus ja vaa´itus 4516.2. Poraus ja piikkaus 4516.3. Suorakiinnitystekniikka, naulaimet 4616.4. Ruuvit ja tulpat 4816.5. Putkien kannatus 51

Metallityöt

17. Yleistä 5417.1. SI-mittayksikköjärjestelmä 5417.2. Mittaustarkkuus, mittalaitteen valinta 5417.3. Toleranssi ja toleranssin tarve 5417.4. Mittausvirheet 5417.5. Rullamitta 5517.6. Mittaviivain 5517.7. Työntömitta 5517.8. Mikrometri 5617.9. Mittakello 5617.10. Tulkit 5617.11. Metallityövälineet ja -työt 5717.12. Piirroitus 5717.13. Metallisahat ja sahaus 5817.14. Hionta 5917.15. Penkkihiomakoneen käyttö 5917.16. Kulmahiomakoneet 6017.17. Kulmahiomakoneen käyttö 6017.18. Nauhahiomakone 6117.19. Viilaus 6117.20. Kierteen käyttö ja kierteen muotoja 6217.21. Liitokset 6317.22. Levytyöt 6417.23. Käsisakset 6417.24. Muotorautaleikkuri 6417.25. Levyleikkuri 6517.26. Nakertaja 6517.27. Särmäyspuristin 6517.28. Pyöristyskone 6617.29. Vaotuskone 6617.30. Pistehitsaus, vastushitsaus 6717.31. Pop-niittaus 6717.32. Lastuava työstö 6817.33. Terämateriaaleja 6817.34. Teräkulmat ja -pinnat 6817.35. Poraus 6817.36. Sorvaus yleisesti 7217.37. Kappaleen pinnan karheus 7317.38. Jyrsintä 74

Hitsaus ja juotto

Yleistä 7818.1. Hitsausmerkkien tarve 7818.2. Kaasuhitsaus 7918.3. Kaasuhitsauslaitteet toimintakunnossa 8018.4. Työpaineen säätö ja liekin sytytys 8118.5. Myötähitsaus 8218.6. Vastahitsaus 8218.7. Kaasuhitsausvirheet 8218.8. Polttoleikkaus 8318.9. Polttoleikkaustapoja 8318.10. Työturvallisuus 8518.11. Juottaminen 8618.12. MIG/MAG-hitsaus 8718.13. Lyhytkaarihitsaus 8818.14. Kuumakaarihitsaus 8918.15. Hitsauspistoolin etäisyys ja asento 8918.16. Hitsausvirheitä 9018.17. Työturvallisuus 9118.18. TIG-hitsaus 9218.19. Valokaaren sytyttäminen 9318.20. Hitsaus ilman lisäainetta 9418.21. Hitsaus lisäainelangan kanssa 9418.22. Puikkohitsaus, metallikaarihitsaus 9518.23. Hitsauspuikot 9618.24. Hitsausvirheet 9718.25. Plasmaleikkaus 9818.26. Laser-leikkaus 9818.27. Nestekaasua 99

Putket ja kanavat

19. Keskiraskas teräsputki 10119.1. Putkenosat 101

20. Teräsputken työstäminen 10220.1. Teräsputkien kiinnitys 10220.2. Teräsputken katkaisu 10220.3. Teräsputken jyrsintä 10320.4. Teräsputken kierteitys 10320.5. Teräsputken taipeet 10420.6. Kierreliitoksen tiivistys 10520.7. Putkipihdit ja niiden käyttö 105

21. Mapress-liitäntätekniikka 10621.1. Työkalut 106

22. Kupariputket 10622.1. Erilaisia putkia ja osia 10622.2. CU-putkien katkaisu 10722.3. Kupariputken kuumennus 10722.4. Putken pään laajennus 10822.5. Putken taivutus 10822.6. Kupariputken haaroitus 10822.7. Cu-putken juotokset 109

23. UNIPIPE komposiittiputki 112

24. Wirsbo-PEX -putket 11324.1. Patteriputkitus 114

25. Uponor HTP -kiinteistöv. 11425.1. Putkia ja osia 11425.2. Asentaminen 115

26. Muhviton valurautaviemäri 11526.1. Viettoviemäri 11526.2. Viemäriputken liitin 115

27. Ilmastointikanavat ja osat 11627.1. Kierresaumattu kanava ja osat 116

Energialähteet

28. Energia, hyvää ja pahaa 11728.1. Energia ja ympäristöhaitat 11728.2. Aurinko, elämän ylläpitäjä 11828.3. Vesivoima 11928.4. Tuuli 11928.5. Vastapainevoimalaitos 12128.6. Kaasuturbiini 12128.7. Ydinvoima 12228.8. Polttokenno 123

Kiinteistön lämmitys

29. Lämmityksen tarve 12429.1. Sään vaikutuksia asumiseen 12429.2. Vesikeskuslämmitys 12429.3. Lattialämmitys 12529.4. Kaukolämmitys 12529.5. Sähkölämmitys 12729.6. Kylmätekniikka 13029.7. Lämpöpumppu 13329.8. Aurinkolämmitys 134

Ilmastointi

30. Ilmanvaihto 13631.1. Huoneilman sisältö 136

Lämmön säätö

31. Lämmönsäätöautomatiikka 13831.1. Säätölaitteiden osat 138

32. Vesijohto ja viemäri 139

Hydrauliikka ja pneumatiikka

33. Yleistä 14033.1. Hydraulinen tehonsiirto 14033.2. Joitakin hydrauliikan peruskäsitteitä 14133.3. Hydrauliikan etuja ja haittoja 14133.4. Hydraulisen järjestelmän toiminta 14233.5. Avoin hydraulinen järjestelmä 14233.6. Suljettu hydraulinen järjestelmä 143

33.7. Pumput 14433.8. Venttiilit 14633.9. Sylinteri 14833.10. Hydrauliset moottorit 14833.11. Suodatin 15033.12. Hydraulinesteen lämpeneminen 15133.13. Paineakku 15133.14. Hydrauliöljysäiliö, putket ja letkut 15233.15. Pneumatiikka 15433.16. Paineilmajärjestelmä 15533.17. Erilaisia kompressoreja 15633.18. Järjestelmän osia 15833.19. Toimilaitteita ja toimimoottoreita 15933.20 Paineilman käyttölaitteita 160

Sähkö ja talotekniikka

34. Sähkötekniikan perusteita 16234.1. Sähkövirta ja atomit 16234.2. Sähkövirta 16234.3. Jännite 16234.4. Teho 16234.5. Työ 16234.6. Resistanssi ja Ohmin laki 16334.7. Sähkön vaikutukset 16334.8. Sähköenergian tuotto ja jakelu 16434.9. Maadoituksen tarkoitus 16834.10. Kiinteistön sähköjärjestelmät 16834.11. Sulakkeet 16934.12. Sähkölaitteiden käyttöolot, tilaluokat 17234.13. Suojaus sähköiskulta 17234.14. Kiinteistön sähköpiirustukset 17834.15. Kiinteistön sähköjohtoja 17934.16. Kodin sähkölaitteet 18334.17. Maallikon ja opastetun henkilön sähkötyöt kiinteistössä 187

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Teknisten alojen perustyöt 13

Työturvallisuus 13

Kertakäy ösuojain, hiukkassuojain

Puolinaamari

2.5. Suodattimet, Scott Health & Safety Oy Hiukkas-suodattimet suodattavat hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Kaasunsuodattimet suodatta-vat kaasuja ja höyryjä. Yhdistetyt suodattimet suojaavat sekä kaasuilta että hiukkasilta. Suodatinvalinnassa selvitetään seuraavia aioista. Onko happea ilmassa riittävästi (20 til-%). Mitä epäpuhtauksia ilmassa esiintyy? Mitkä ovat aineiden haittavaikutukset ihmiselimistöön? Mitkä ovat haitallisten aineiden pitoisuudet hengitysilmassa? Mitkä ovat haitallisten aineiden sallitut enimmäispitoisuusarvot?

Suojain asetetaan kasvoille tiivisti ja hihnat kiristetään sopivan tiukalle. Parta voi aiheuttaa vuodon. Opettele hengittämään syvään ja rauhallisesti, jolloin ra-situt vähiten ja suojain toimii tehokkaimmin.

Suojaimen säilytyspaikan olisi hyvä olla ilmatiivis. Suojain säilytetään vii-leässä, kuivassa paikassa suojassa auringonvalolta ja öljyltä. Likaantunut kasvo-osa voi-daan pestä saippualla ja haalealla vedellä. Suodatinta ei pestä.

Kertakäyttösuojain muotoillaan nenän kohdalta kasvoihin tiiviisti sopivaksi. Suojain suojaa pölyltä ja jotkut mallit myös hajuilta, mutta eivät kaasuilta. Tukkeutu-neessa suojaimessa hengittäminen vaikeutuu ja suojain heitetään pois.

Hiukkas-puolinaamarissa tukkeutuneen suodatinpatruunan tilalle vaihde-taan uusi.

Kokonaamarissa suotimet valitaan käyttöolosuhteiden mukaan. Samanaikai-sesti voi olla käytössä hiukkassuodin ja kaasunsuodin. Hengityksen tullessa raskaan tuntuiseksi, vaihdetaan hiukkassuodin. Kaasun hajun alkaessa tuntua, vaihdetaan kaasusuodatin. Jos joutuu käyttämään paineilmaa, on varmistettava, että se on sopi-vaa hengitettäväksi. Kokonaamarin kuva on vieressä.

Yhdistetyt suodattimet pidättävät kaasuja ja höyryjä sekä hiukkasia. Yhdis-tetyissä suodattimissa ilma kulkee ensin hiukkassuodattimen ja sitten kaasunsuodatti-men läpi. Hiukkassuodatin pidättää aerosolimaiset hiukkaset, kuten maalipisarat.Normaaleiden kompressorien tuottama paineilma voi sisältää öljyä ja on sopimatonta hengitettäväksi.

2.4. Hengityksen suojaimet Hengityssuojaimella estetään erilais-ten epäpuhtauksien sisään hengitystä ja hapenpuutteen aiheuttamia vaurioita. Hengi-tyssuojaimen valinta on tehtävä huolellisesti. On selvitettävä perusteellisesti kaikki ne haitalliset aineet, jotka hengityssuojainta edellyttävässä tilassa vaikuttavat. Apuna ovat suojainvalmistajien esitteet ja taulukot. Jos valintaan jää epävarmuutta, voidaan neu-voa kysyä turvatarvikeliikkeistä. Suodatinkokonaisuuden kasauksessa voi turvallisuut-ta maksimoida lisäämällä kokonaisuuteen valkealla väritunnuksella varustetun suodat-timen. Se suodattaa bakteerit ja virukset, joita voi olla esimerkiksi viemärikaivoissa tai jätevesipuhdistamoissa. Alakuvassa on eräs tyypillinen työtilanne, jossa suojainta on käytettävä. Kuvassa hiotaan seinän tasoitteen epätasaisuuksia.

Hengityssuojain voi rasittaa käyttäjäänsä erittäin paljon. Suojainvalinnassa onkin mietittävä taukoajat, elpymisajat, ja mah-dollisuus käyttää moottoroitua puhallin-suojainta.

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Teknisten alojen perustyöt 45

Kiinnitys ja kannakointi 45

Kiinnitys ja kannakointi

16. Kiinnitys ja kannakointi on mittaamista, poraamista ja kannakkei-den asennusta. Nykytekniikan avulla voidaan tunnistaa betonin sisällä oleva beto-nirauta tai sähköjohto, eikä reikää porata siihen kohtaan. Kuva on vieressä.

16.1. Mittaus ja vaa itus Käytössä on tarkka laser-tekniikka. Mit-tausetäisyys voi olla 150 m ja mittatarkkuus 0,7 mm/10 m (Hilti). Vaa ituksessa ra-kennuksen varmuudella tunnetun nurkkapisteen korkeusasema siirretään rakennuk-sen muihin nurkkiin ja näin talo saadaan vaakasuoraan. Vaa ituksen kuva on alla.

16.2. Poraus ja piikkaus Rakentajan sähköisissä käsityökaluissa on siirtymää akkukoneisiin. Suuntaus on hyvä, koska siinä vähenee tai jopa poistuu säh-kötapaturman vaara. Toisaalta isot ja tehokkaat koneet ovat edelleen 230 V verkkovir-takoneita. Kiviaineeseen porattaessa poran kovapalaterä pyörii ja terän päähän samaan aikaan annetaan pieniä iskuja. Betoniin ilman iskua kovapalaterällä poratessa terä kuumenee, sinistyy ja pehmenee pilalle. Iskuporakoneessa on mekaaninen hammastus iskujen tuottamiseksi. Poravasarassa on pieni paineilmakompressori, jonka tuottama paineilma lyö pienen männän avulla poran terän yläpäähän. Poravasaraa ei tarvitse paljonkaan painaa porauksen aikana. Poravasara on iskuporakonetta huomattavasti tehokkaampi reikien porauksessa. Isommilla koneilla voidaan myös piikata. Piikka-uksessa voidaan betoniin tehdä talttamaisen tai kourumaisen terän avulla uraa put-kia varten. Piikkausterä ei pyöri. Koneisiin voidaan yhdistää porauspölynimuri, jonka käyttö varsinkin saneerauskohteissa on suotavaa. Isoissa koneissa on myös turvalai-te terän jumittumista vastaan. Jos terä jää porauksessa kiinni, turvalaite estää poran vääntämästä poraajan ranteita. Jos poraat reikää kaakelilaattaan, voit laittaa porauksen kohtaan vaikkapa palan maalarinteippiä. Terä pysyy helpommin paikallaan eikä luista sivuun. Lohkeamisen estämiseksi pitää reiän etäisyyden tiilen reunasta olla vähintään tulpan pituus. Poravasaran kuva on alla ja sen vieressä on järeä terä.

Yläkuvassa on kovapalaterä, jota voidaan käyt-tää poravasaroissa. Iskuporakoneiden kovapala-terässä on yleensä lieriökanta. Poravasaroiden terän kanta voi olla urite u, eikä se voi luistaa koneen istukassa pyörimisen aikana.

� � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� � � � �

, " 4 ( $ � �

3 ! .

A #�

B

Kuvassa mitataan lasermi arilla pituu a huo-neen nurkasta. Mi arilla saadaan laske ua myös pinta-aloja.

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Teknisten alojen perustyöt 59

Metallityöt 59

- � � � � � � � � � " � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

. � � � � � � � " � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

17.14. Hionnassa kappaleesta poistetaan ainetta hiomalaikan avulla. Työs-tä lähtee kipinäsuihku ja asentajalla on oltava ajantasalla oleva tulityökortti. Silmäsuo-jainten käyttö on ehdoton. Pitempiaikainen käyttö vaatii kuulosuojainten käyttöä ja joissakin tapauksissa myös hengityssuojain on tarpeellinen. Tavallisimpia hiomakonei-ta ovat penkkihiomakone, nauhahiomakone ja käsihiomakone. Lisäksi on vielä joukko erikoishiomakoneita.

Hiomalaikka koostuu pelkistetysti sideaineesta ja kovista hiontajyväsistä. Hioma-laikan jyväsiä yhdistävän sideaineen määrä vaikuttaa laikan kovuuteen.

Kovassa laikassa on paljon sideainetta ja hiomajyvät pysyvät kiinni kovallakin hiomapaineella. Kovalla laikalla hiotaan pehmeitä aineita. Laikan kovuus on sopiva silloin, kun hionnassa tylsynyt jyvä irtoaa itsestään, eikä laikka kuitenkaan kulu liian nopeasti. Hiomalaikka pysyy käytössä terävänä. Laikka on karkea. Karkeimman lai-kan merkintä on numero 10. Työpajoissa käytettävän laikan karkeus on noin 46.

Pehmeässä laikassa hiomajyväset irtoavat pienellä hiomapaineella. Pehme-ällä laikalla hiotaan kovia aineita. Laikka on hieno. Hienoimman laikan numero on 600.

Laikan merkintöjä Hiomalaikan kyljessä löytyy esimerkiksi laikan halkaisija x paksuus x reiän halkaisija, hioma-aine, karkeus, kovuus, rakenne ja sideaine. Li-säksi siellä on laikan suurin sallittu kehänopeus, m/s. Laikan ostoa voidaan pelkistää ostamalla sen kokoinen laikka, joka mahtuu koneen alkuperäisten suojainten sisään. Käyttötarkoitus ratkaisee sopivan karkeuden ja katkaisulaikan materiaali valitaan sen mukaan, katkaistaanko laikalla kiveä tai metallia.

Hiomalaikan hioma-aineet A = alumiinioksidi on yleisin hioma-aine ja sitä käytetään esimerkiksi seos- ja pikaterästen hiontaan. C = piikarbidi on väriltään har-maata tai vihreää. Sillä hiotaan esimerkiksi valurautaa tai kovametallia. D = timantti. Sitä käytetään pääosin kovametallin hiontaan.

17.15. Penkkihiomakoneen käyttö Yleensä penkkihiomako-neen toisen pään laikka on karkea ja toisen hieno. Eron näkee silmällä tarkastelemalla. Hiontaan käytetään laikan ulkokehää, mutta myös sen reuna on käytettävissä. Kulu-nut, urittunut laikka oikaistaan timanttikärkisellä kunnostuspuikolla tai teroitinkeh-rällä. Hiomalaikan ja hiomatuen välinen rako ei saa olla suurempi kuin 2 mm, eikä laikan suojaimia saa irrottaa! Rouhintahionnassa kappaletta painetaan laikkaa vasten voimakkaammin kuin silityshionnassa. Poran terien hionnassa, teroituksessa terä ei saa kuumentua liikaa, koska se pehmenee. Hiomakoneen lähellä on yleensä vesiastia hiottavan kappaleen jäähdytystä varten.

6 � � � � � � �

( � � � �

6 � � � � � � � �

Erilaisia laikkatyyppejä

Vieressä on penkkihiomakone ja yläkuvassa hi-ontatuen maksimietäisyys.

Hiomakoneen käy ö

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Teknisten alojen perustyöt 103

Putket ja kanavat 103

Yläkuvissa on yksiteräinen putkileikkuri ja sen käy ö.

20.3. Teräsputken jyrsintä Putken pää jyrsitään aina leikkurin jäl-jiltä. Vain kuroutuma jyrsitään pois, koska se aiheuttaa vedelle ylimääräisiä virtaus-vastuksia. Jyrsintä painetaan kehon avulla putkeen kahvasta samanaikaisesti kiertäen. Jyrsimessä on räikkävarsi työtä helpottamassa. Kuvat ovat alla.

20.4. Teräsputken kierteitys

Kaksivartinen kiinteä putkikierresorkka Tässä putkikierresorkassa yhdessä kojeessa on kolme eri kierrekokoa: 3/8 - 1/2 - 3/4 tai 1/2 - 3/4 -1. Kierre-koje laitetaan putkeen siinä oleva ohjainreikä edellä. Aloituksessa kojetta painetaan kämmenellä ja keholla varresta samalla kiertäen. Laitteen alkaessa vetää, käännetään molemmilla käsillä varsista. Putkikierteen pituus on kierreterien leveys. Kun kierteitys on valmis, kierresorkka pyöräytetään varresta aukipäin pyörimään. Varo pyörivää kier-resorkkaa. Kierteityksessä käytetään öljyä. Kuva on vieressä.

Yksivartisessa räikällisessä putkikierresorkkassa on jokaista kierrekokoa varten oma vaihdettava kierrepäänsä. Kun kojeen kierrepää vetää varresta kääntäen, painaen, kierre tehdään valmiiksi. Kojeen räikän ansiosta vartta ei tarvitse kiertää ympäri. Kierrepituus on terien leveyden mitta. Käytä öljyä kierteitykseen, muu-ten kierteen harjat saattavat murtua.

Vieressä on iso sähköinen putkenkierteityskone. Koneilla tehdään putken katkaisu, jyrsintä ja kierteitys. Öljyä käytetään vain kierteitykseen. Putki kiristetään istukkaan ja työkalut valitaan toimintaan yksi kerrallaan. Kierteityksen alus-sa työkalukelkkaa syötetään putken päähän, kunnes koje alkaa vetää itse teräpakkaa put-keen. Varo jäämästä kiinni pyörivään putkeen.

On myös olemassa sähkökäy öisiä käsikier-resorkkia. Laite on periaa eessa kulmahioma-kone, jonka laikan tilalle laitetaan kierteityspää. Jotkut koneet vaativat 16 A sulakekoon, joka löytyy pienkiinteistössä esimerkiksi pesukonei-den pistorasiasta.

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Teknisten alojen perustyöt 149

Hydrauliikka ja pneumatiikka 149

� � � � � �� � � � �

P � � � � � � �

� � � � � � � �

P � � � � � �

� � � � � � � � � � � � �

*

�

- � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

���

����

����� � � � � � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � �

Hydraulinen mäntämoottori on allaolevassa kuvassa. Moottori toimii si-ten, että paineöljy työntää mäntää viistoa levyä vasten. Levyn kalteva pintaa luistaa alta pois, pyörähtää hieman, ja näin saadaan aikaan pyörivä liike.

Hammaspyörämoottorit ovat pieniä, yksinkertaisia ja taloudellisia. Moot-torit voivat pyöriä kumpaan suuntaan tahansa. Moottoreissakin on ulkopuolisia hammaspyörämoottoreita sekä sisäpuolisia hammaspyörämoottoreita. Ulkopuolinen hammaspyörämoottori on kopio ulkopuolisesta hammaspyöräpumpusta. Pumpun kotelossa on kaksi hammaspyörää, jotka ovat hammaskosketuksessa toistensa kanssa. Pumppuun virtaava paineöljy pakottaa rattaiden hampaat poispäin tuloaukosta, öljy pakottaa rattaat pyörimään. Toiseen rattaaseen yhdistetty akseli pyörittää haluttua lai-tetta. Öljy poistuu moottorista pienipaineisena säiliöön tai pumppuun. Kuva on edel-lisellä sivulla.

Siipimoottori, lamellimoottori on allaolevassa kuvassa. Sisääntuleva pai-neöljy työntää siipiä edellään, pyörittää roottoria ja sen akselia. Siiven pinta-ala on sen leveys kerrottuna mitalla A tai B. Koska mitta B on mittaa A suurempi, siiven B pin-ta-ala on myös suurempi. Siipeen B vaikuttaa suurempi voima ja siksi roottori pyörii kuvan osoittamaan suuntaan.

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Pen

an

Tie

to-O

pu

s O

y

Teknisten alojen perustyöt164

Sähkö164

34.8. Sähköenergian tuotto ja jakelu Sähkön tuotosta on kerrottu jo kohdassa ”Energialähteet”. Sähköenergia toimitetaan Suomessa pienkulutta-jille 230/400 V 50 Hz kolmivaiheisella vaihtojännitteellä. Teollisuuteen sähkö toimite-taan 20 kV tai 110 kV jännitteellä. Sähkön jakelussa käytetään suuria siirtojännitteitä pienentämään sähkön siirtohäviöitä. Käytettävät jännitteen suuruudet ovat yleensä 20 kilovoltista (kV) 400 kilovolttiin. 1 kV = 1000 V.

: � � � � � � � � � � �

� � � � �� � � �

� � � � � � � � � � � �

8 � � � � � � � � � �

/ � � I � � �

& � � � � � �

* � � � � � � � � � �

� 4

� (

� $

( % � �

+ % % � �

� � �� � � � �

� � � � �� � � � �

� � � -� � �

�

� � � �� � � �

� � �� � �

� � � � �

� + % %� �

� � � � � � � � � � > 5 + � � @ �� � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

D � �

D � �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � D � �

( % � � 0 + % % � �

+ % % � � 0 4 4 % � �

4 4 % � � 0 ( % � �

( % � � 0 + % % � �

- � � � � � � � � � �� � � � � � � �

� � � � � � � � � + % % � �

' � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � D � � � � � � � � � � $ � �

$ � �D � �

* � � � � � � � � 4 4 % � �

' � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � 7 � D % % � �

� � � �� � � �

� � �� � �

� � � � �

� � �4 4 %

� �

� 4

� (

� $

� � � � � � � � � � > ( $ % � � @ �� � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

* � � � � � � � � 4 4 % � �

� � �� � �

� � �� � �

� � �� � �

� � �

� � � �� � � � �

� �$ � �

� � �� � � �

� ( � �

� 4

� (

� $

� � � � � � � � � �� � � � � � � �; � � � � � � � � �

+ % % � � 0 ( $ % � �

� � � � ! � � � � � �

� � � � � � � � ! � � � � � � + 4 � # )� � � � � � � � � � � � � � � � � " � � � � " � � � � � � � ! � � � � � � � �� � � � � , � ! � � � � ! ! � � � � � � � � � � � � % � � � � � � � �

� 4 � ( � $ � # :" " "

� 4 � ( � $ � # :" " "

Allaolevaan kuvaan ei ole piirre y ero imia ja katkaisij oita, joilla muuntamoilta ja sähköase-milta voidaan katkaista linjoihin menevä jänni-te. Kuvissa on kolme vaihejohdinta (Live Con-ductor = L) L1, L2 ja L3.

Viereisessä kuvassa on yhdiste y sähkön ja kaukolämmön tuo o maakaasun avulla. Alaku-vassa tuotetaan sähköä vesivoimalla.

� � � � � � ! " � � � � � � � � � � � " � � � � � � � ) � � � " � � � � � � �

4 8 7 � � ; < � � 7 � = ; > ?4 � 7 7 7 � � ; < � 8 7 7 � = ; > ?4 � 7 7 7 � � ; < � 8 7 7 � = ; @