KYT Toimintakertomus 2012

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry | KYT Osuuskunta

Toimintakertomus 2011

2 toimintakertomus 2011tttttototototototototototototootoooooootototoootttttottt iimiimimimimmmmmmmmimimmimmmmmmmmmmmmminini tatakekek rtrtomomusus 22201010 111111111111111111

Kansalaistoiminnankeskus Mataran aulatilan katto

3toimintakertomus 2011totottot imimimmmmmimmmmmmmmmmminininiinninnnnnnnnnnnnnnntatataataaataakekekekekekkk rtrtrtrtrtrr omomomomomommmmmmmmmusususususususussusuusuusussussus 2222222222222222222200101011000000110101010010100101010100 11111111111

KYT:n päämäärä on olla haluttu ja laajapohjainenkansalaistoiminnan kehittäjä ja

yhteistyökumppani paikallisesti ja alueellisesti,sekä osaava valtakunnallinen ja kansainvälinen toimija.

sisällysluetteloKeski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Järjestöjen tuki- ja kehittämispalvelut

3T -hanke

Työkompassi 2

Välittäjä

Välittäjä PLUS

Monikulttuurikeskus Gloria

Kierto

Osko

Kansalaistoiminnankeskus MATARA

Sipa - Yrittäjien sijaispalvelu

KYT Osuuskunta

s. 4

s. 6

s. 8

s. 10

s. 12

s. 14

s. 16

s. 19

s. 20

s. 22

s. 24

s. 26

4 toimintakertomus 2011

KYTin toimintakertomusYleistäKehittyvä organisaatio kaipaa aika ajoin pe-rustehtäviensä ja olemassaolonsa oikeutuk-sen tarkastelua. Tällaista pohdintaa käytiin vuonna 2011 KYT:ssa, kun uudistimme yh-teisömme strategisia linjauksia. Keskustelussa korostui toimintamme tarve- ja asiakaslähtöi-syys. KYT:n on yhteistyöjärjestönä erityisen tärkeää kuunnella kansalaisten ja keskisuo-malaisten järjestöjen tarpeita sen sijaan, että alkaisimme elämään liiaksi omaa elämääm-me ja toteuttaisimme vain organisaatiomme sisällä syntyneitä ideoita.

StrategiaStrategiatyön lopputuloksena syntyi seuraa-vat KYT:n toimintaa ohjaavat linjaukset:

Missio KYT on keskisuomalainen kansalaistoiminnan ja sitä edustavien yhteisöjen kehittäjä. KYT tarjoaa tilitoimisto- ja tuki- palveluja, ohjausta ja neuvontaa yhteisöille sekä avoimia

kohtaamispaikkoja kansalaisille. KYT edistää kansalaisten hyvin- vointia, yhdistysten yhteistoimintaa ja vaikuttavuutta yhteiskunnallisesti.

Arvot Luotettavuus Tasa-arvo ja monikulttuurisuus Innovatiivisuus Asiakas- ja järjestölähtöisyys

Visio vuoteen 2015 KYT on haluttu ja laajapohjainen kansalaistoiminnan kehittäjä ja yh- teistyökumppani paikallisesti ja alueellisesti sekä osaava valtakun nallinen ja kansainvälinen toimija.

Strategiatyössä on hyödyllistä ollut itse pro-sessi ja pysähtyminen perimmäisten kysymys-ten äärelle. Peruslinjausten pohjalta on poh-dittu myös konkreettista tasoa ja määritelty toiminnan painopisteitä tuleville vuosille.

Järjestöjä palveleva tuki- ja kehittämistoi-minta on KYT:n varsinaista perustoimintaa. Tämä työ on saanut jo vakiintuneet muodot, mutta kehitettävääkin riittää mm. ohjauksen työkalujen sekä Yhdistystorin osalta. Rajalli-

set henkilöresurssit rajoittavat esim. koulu-tuksen laajentamista. KYT-malli on kuiten-kin jo tällaisenaan sopinut valtakunnalliseksi esimerkiksi järjestöjen alueelliseksi tukira-kenteeksi.

Kokemukset Kansalaistoiminnankeskuksen ensimmäisen vaiheen toteutumisesta Mata-rankatu 4:ssa olivat rohkaisevia. Monivuoti-sen suunnittelun ja odotuksen jälkeen keskus pääsee täydessä laajuudessa käyntiin vasta, kun Matarankatu 6:n tilat valmistuvat alku-vuodesta 2012. RAY:n tuki tulee tässä vai-heessa kolmivuotisena kehittämisrahoituk-sena, mutta tänä aikana pystymme varmaan osoittamaan rahoittajalle tämän valtakunnal-lisen pilottihankkeen tarpeellisuuden. Moni-kulttuurikeskus vakiinnutti asemansa vuoden 2011 aikana ja liittyy osaksi Kansalaistoimin-nankeskusta tilojen valmistuttua.

Perustoiminnan vahvistaminen ei merkit-se sitä, ettei KYT olisi merkittävä toimija edelleen myös hanketoiminnassa. Laajojen yhteishankkeitten hallinnointi ja välittäjäor-ganisaatiotoiminta sopivat KYT:n rooliin. EU:n rakennerahastokausi pääsi puoliväliin


5toimintakertomus 2011

ja KYT:n projektitoiminnassa vuosi 2011 oli eräänlainen vaihtovuosi. Välityömarkkinoi-ta kehittävään Kevät -hankekokonaisuuteen kuuluvat projektit päättyivät ja uudet han-ke-esitykset tehtiin itsenäisinä projekteina. Näin saatiin käynnistettyä uusi välittäjäor-ganisaatiohanke VälittäjäPlus sekä kierrätys-toimintaa kehittävä Kierto -projekti. Hyvin onnistuneet Sipa sijaispalveluhanke ja työ-pajatoiminnan kehittämishanke Osko saatiin päätökseen vuoden 2011 lopussa.

KYT on pystynyt vuonna 2011 vahvistamaan asemaansa kolmannen sektorin kehittäjänä ja yhteistyön edistäjänä. Kiitokset siitä kuuluvat monille tahoille – rahoittajille ja yhteistyö-kumppaneille, kaikille niille, jotka ovat olleet yhteisiä hankkeita rakentamassa, tukemassa ja kannustamassa. KYT:n hallitus on strate-giatyöllään, mutta myös käytännön toimil-laan luonut uutta KYT:a, mistä lämpimät kiitokset! Suurimmat kiitokset onnistuneesta toimintavuodesta kuuluu tietysti joustavalle ja innovatiiviselle henkilöstölle!

JäsenetYhdistykseen liittyi vuoden aikana neljä uutta jäsenyhteisöä. KYT ry:n jäsenyhteisöt vuo-den 2011 lopussa olivat :

Autosynergia ryHuhtasuon ASA ryJyväskylän Elävän Musiikin yhdistys Jelmu ryJyväskylän Katulähetys ryJyväskylän Kumppanuustoiminnan tuki ry Jyväskylän Paikallisagenda JAPA ryJyvässeudun Työttömät ryKeski-Suomen Epilepsiayhdistys ryKeski-Suomen Kylät ryKeski-Suomen Nuorisoseurain liitto ryKeski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ryKeski-Suomen Työpajayhdistys ryPerhehoitoliitto ryVisio-säätiöSuomen MonikkoperheetSuomen Nuoret lesket ryTyösilta ryTyövalmennussäätiö AvitusYAD Youth Against Drugs ryÄänekosken Katulähetys ry

Yhdistyksen kokouksetYhdistyksen kevätkokous pidettiin 12.4.2011 ja syyskokous 12.12.2011.

Yhdistyksen hallitusYhdistyksen hallitukseen ovat vuonna 2011 kuuluneet seuraavat henkilöt:

Varsinainen jäsen/Henkilökohtainen varajäsen:Juha Majasaari, pj./Usko Hintikka Pirjo-Liisa Junttila/Jarmo TupaselaPetri Lahtinen/Erja TurunenPetri Lehtoranta/Sirpa PekkarinenSakari Möttönen/Anne Laimio

Hallituksen valitsemana varapuheenjohtaja-na on toiminut Sakari Möttönen.

Hallitus on pitänyt tilikauden aikana yhteensä kymmenen kokousta.

TilintarkastajaYhdistyksen tilintarkastajana toimii Petri Korkiamäki Ernst & Young Oy:sta

TyöntekijätYhdistyksen toiminnanjohtajana ja samalla KYT –osuuskunnan toimitusjohtajana on toiminut Antero Mikonranta. Työntekijöitä on tilikauden aikana ollut eri projekteissa ja toiminnoissa keskimäärin 16 kokoaikaista, 3 osa-aikaista ja 2 palkkatuella palkattua.

ToimitilatYhdistyksen päätoimipiste sijaitsi Mataran-katu 4:n 3. kerroksessa, joka oli ensimmäinen vaihe Kansalaistoiminnankeskuksen toteut-tamisessa. KYT on järjestötoimijoiden osalta päävuokralainen 1027 m2:n tiloissa Ammat-tiliitto Pro:n (aik.. Toimihenkilöunion) omis-tamassa kiinteistössä.

Monikulttuurikeskus Gloria toimi Kauppa-katu 18:ssa 4.kerroksessa tiloissa joulukuu-hun saakka. Muutto Matarankatu 6:een jäi odottamaan tilojen saneerauksen valmistu-mista helmikuuhun 2012 saakka. Välittäjä Plus -hanketta varten on ollut vuokrattuna toimitila Ailakinkatu 5:sta, mutta marras-kuussa hanketyöntekijät joutuivat muutta-maan Kuokkalaan Polttolinja 1:een.

Edustukset ja osallistu-minen yhteistyöhönKeski-Suomen liiton osaamis- ja työllisyys-työryhmään 3. sektorin edustajana on osal-listunut Antero Mikonranta, varalla Usko Hintikka.

Keskisuomalaisten yhteistoimintaorganisaa-tioiden muodostaman Järjestöareenan työ-ryhmässä olivat KYT:sta Tiina Sivonen ja Matti Tervaniemi, joka on myös hoitanut yh-teistyöelimen tiedotusta ja sihteerin tehtäviä.

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa on asiantuntijajäsenenä Arja Seppälä, varajäse-nenä Anu Juurakko.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallin-noiman Keski-Suomen Opin ovi-, Aikuisoh-jausta paikallisesti- ja Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen – projektien ohjausryhmään on osallistunut Antero Mikonranta, varalla Tiina Sivonen.

Keski-Suomen Kylät ry:n hallitukseen on kuulunut Tiina Sivonen, varajäsenenä Antero Mikonranta.

Visio-säätiön (ent. Suomenselän Sateenkaa-risäätiö) valtuuskuntaan on kuulunut Juha Majasaari

KYT ry liittyi Kansalaisyhteiskunnan tutki-muksen seura ry:n jäseneksi. Seuran hallituk-seen valittiin Tiina Sivonen.

Lisäksi KYT:n edustajia on osallistunut mo-niin kehittämistyöryhmiin ja 3.sektorin pro-jektien ohjausryhmiin.

Tilikauden tulosYhdistyksen tulot muodostuvat valtaosin pro-jektikohtaisista hallinnointi- ja koordinointi-tuotoista. Perusrahoitusta on saatu Jyväsky-län kaupungilta, minkä lisäksi sen myöntämä likviditeettilaina on maksuvalmiuden kannalta merkittävä seikka projektitoiminnan toteut-tamisessa.

Projekteista on pidetty kalenterivuoden ai-kana erilliset kirjanpidot, jotka on vuoden lopussa yhdistetty KYT:n kirjanpitoon. Toi-minnan taloudellinen volyymi oli yhteensä 1 203 299,51 euroa (1 363 280,50 vuonna 2010)

Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011 ja hal-lituksen ehdotus ylijää-män kirjaamisestaYhdistyksen tuloslaskelma osoittaa 5 731,96 euron ylijäämää. Hallitus esittää, että ylijäämä merkitään ylijäämä/alijäämätilille. Antero Mikonranta toiminnanjohtaja/toimitusjohtaja [email protected] p. +358 50 597 8970



järjestöjen tuki- jakehittämispalvelut

Järjestöjen tuki- jakehittämispalvelutJärjestöjen tuki- ja kehittämispalveluiden päämääränä on keskisuomalaisten yleis-hyödyllisten yhdistysten toimintaedellytyk-sien vahvistaminen. Palvelujen tavoitteena on tukea järjestöjen työntekijöitä ja kansalaistoi-mijoita yhteisönsä toiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Järjestöjen tuki- ja kehittä-mispalvelut on suunnattu yhteisöille, joiden toiminta liittyy kansalaisten arjen hyvinvoin-nin edistämiseen. Toimintaa rahoitetaan pää-osin Raha-automaattiyhdistyksen kohdenne-tulla toiminta-avustuksella.

Tuki- ja kehittämispalveluissa työskentelevät kehittämispäällikkö Tiina Sivonen ja tiedotta-ja/kehittäjä Matti Tervaniemi. Heidän lisäk-seen tuki- ja kehittämispalveluissa työskenteli Riitta Mäkinen 8.8.2011 lähtien. Mäkinen työskenteli assistenttina 6 kuukautta ja hänen tehtäviinsä kuului koulutusten suunnittelu ja järjestäminen sekä Yhdistystori –portaalin ylläpito ja kehittäminen.

Järjestöjen tuki- ja kehittämispalveluiden toimintaa on tilastoitu asiakasrekisteriin, joka kehitettiin vuoden 2011 aikana tieto-kantapohjaiseksi asiakasrekisteriohjelmaksi. Ohjelmaan kirjataan palveluissa mukana ole-vien yhdistysten tiedot, ohjaus- ja konsultaa-tioihin osallistuneiden määrät, asiakkuuksien aiheet sekä määrät ja asiakkaana olevien eri yhdistysten määrät. Koulutusten osalta tilas-toidaan koulutusten ja niihin osallistuneiden ja taustayhteisöjen määrät. Lisäksi kootaan koulutusten palautteiden keskiarvot. Seutu- ja hankeyhteistyön osalta kootaan tiedot ko-kouksiin ja työryhmiin osallistumisista sekä

erilaisten tilaisuuksien järjestämisestä.

Tuki- ja kehittämispalvelut ovat toteutuneet neljän toimintalinjan kautta seuraavasti:

1. Ohjaus- ja konsultaatiopalvelut järjestötoimijoilleOhjaus- ja konsultaatiopalvelut ovat luon-teeltaan ruohonjuuritasolle menevää kehit-tämiskumppanuutta, joka tarkoittaa mm. neuvontaa ja ohjausta yhdistystoiminnan perustoiminnoissa, rahoitusneuvontaa sekä hankesuunnittelua, työllistämistoiminnan kehittämistä, toiminnan arviointikeskustelua ja pitkän aikavälin suunnittelua.

• Ohjauksessa on ollut vuoden aikana 102 henkilöä 47 eri yhdistyksestä ja muusta yhteisöstä

• Asiakkuuksia on ollut 47, joista 10 asiakkuudessa tapaamisia on ollut enemmän kuin kaksi

• Ohjausten lisäksi työryhmä- /oh-jausryhmätyössä on osallistuttu 5 eri yhdistyksen tai muun yhteisön kokoamaan ryhmään 17 kertaa

• Työnohjausprosesseja toteutettiin kahden järjestön kanssa. Työnohjaus oli maksullista palvelua.

2. Koulutuspalvelut järjestötoimijoilleKoulutuspalveluita toteutettiin vuonna 2011 kolmella eri tavalla:

1. pienoiskoulutukset (13 kpl) 2. yleisötilaisuudet (4 kpl) 3. laajemmat koulutuskokonaisuudet

järjestötoimijoille (1 kpl).

Pienoiskoulutuksissa käsiteltiin mm. yhdis-tyslakiin, työnantajina toimimiseen, talous-hallintoon ja yhdistystoiminnan perusteisiin liittyviä asioita. Yleisötilaisuudet käsittelivät ajankohtaisia yhdistystoimijoita koskevia asioita kuten sähköistä taloushallintoa, järjes-töjen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksia. Uutena koulutusmuotona aloitettiin yhteis-työssä Sovatek–säätiön ja Sosiaali- ja terveys-turvan keskusliiton kanssa projektikoulutus, joka pitää sisällään kolme lähipäivää, etätyös-kentelyä ja henkilökohtaista ohjausta toimi-joiden hankesuunnitteluun liittyen.

Pienoiskoulutuksia järjestettiin yhteistyössä maakunnan kansalaisopistojen ja muiden järjestöjen kanssa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 358 henkilöä 274 yhdistyksestä ja yhteisöstä. Laajempana koulutuskokonaisuu-tena järjestötoimijoille jatkui Jyväskylän ai-kuisopistossa järjestötoimijoiden johtamisen erikoisammattitutkinto JET. JET käynnistet-tiin tuki- ja kehittämispalveluiden aloittees-ta vuonna 2010. Tuki- ja kehittämispalvelut markkinoivat koulutusta ja sen toteuttaa Jyväskylän aikuisopisto. Tuki- ja kehittämis-palvelut ovat mukana koulutuksen sisältöjen suunnittelussa ja koulutuksen toteutumisen seurannassa.

Lisäksi tuki- ja kehittämispalveluiden henki-löstö on ollut kouluttamassa kuuden muun tahon järjestämässä koulutuksessa.

3. Järjestöjen hanke- ja seutuyhteis-työn edistäminenHanke- ja seutuyhteistyön tavoitteena on li-sätä yhteistyötä ja edistää entistä laaja-alai-sempia ja kestävämpiä tuloksia aikaansaavia


hankkeita. Tuki- ja kehittämispalvelut edistä-vät yhteistyötä kokoamalla toimijoita ja koor-dinoimalla toimijoiden työskentelyä.

Vuoden 2011 aikana yhteistoimintahank-keista käynnistettiin Jyväskylän Kansalaistoi-minnankeskus hanketta. Kansalaistoimin-nankeskuksen ja laajemmin myös järjestöjen toimintaan liittyen tuki- ja kehittämispalvelut on ollut kutsujana järjestöjen ja oppilaitos-ten yhteistyön kehittämistä suunnittelevassa työryhmässä. Työryhmässä ovat edustajat HUMAK:sta, Jyväskylän ammattikorkeakou-lusta, Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteis-kunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmasta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän JAO:sta, järjestöistä ja Jyväskylän kaupungista.

Vuoden 2011 loppupuolella tuki- ja kehittä-mispalvelut lähti mukaan Jämsän seudun jär-jestöjen ja yhdistysten yhteistyötä edistävään suunnittelutyöhön. Aloite yhteistyön lisäämi-seksi syntyi jämsäläisten järjestöjen toimesta, ja asiaa edistänyt työryhmä kutsui tuki- ja kehittämispalvelut yhteistyökumppaniksi kehittämään asiaa yhdessä heidän kanssaan. Toiminnan seurauksena syntyi Jämsän voi-mavara –esiselvityshanke, jonka tavoitteena on selvittää, miten järjestöjen välille voitaisiin rakentaa tiiviimpi yhteistyön verkosto. Lisäk-si selvitetään, millaisia toimintamalleja olisi löydettävissä järjestöjen ja kaupungin syvene-vään yhteistyöhön.

Vuonna 2011 tuki- ja kehittämispalvelut on toiminut keskisuomalaisen järjestökentän yh-teistyöverkoston Keski-Suomen Järjestöaree-nan sihteerinä ja vastannut Järjestöareenan tiedottamisesta. Olemme myös osallistuneet Järjestöareenan toimintaa toimeenpanevaan työryhmään, joka kokoontui viisi kertaa. Keski-Suomen Järjestöareenan kokoontumi-

sia oli vuoden aikana kaksi. Seutuyhteistyön edistämiseksi on osallistuttu Sosiaali- ja ter-veysturvan keskusliiton kokoamaan Sotejär-jestöjen Kolmikko –työryhmän kokouksiin.

4. Järjestökentän tiedotusalusta Yh-distystoriYhdistystori-portaali (www.yhdistystori.fi ) on nettisivusto, joka palvelee Keski-Suomen maakunnan yhdistyksiä, järjestöjä sekä näis-sä toimivia henkilöitä tiedotukseen, koulu-tukseen ja yhdistystoiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Portaali otettiin käyttöön vuoden 2009 alussa. Yhdistystorin käytettä-vyyttä, ulkoasua sekä asiasisältöä kehitetään jatkuvasti vastaamaan paremmin asiakkai-den tarpeita. Yhdistystori on mukana valta-kunnallisessa järjestöviestinnän kehittämisen työryhmässä, jonka tavoitteena on koota, levittää ja parantaa alueellisesti toimivissa portaaleissa saatuja kokemuksia ja menetel-miä sekä luoda yhteisiä välineitä yhdistysten toiminnan tukemiseksi.

Vuonna 2011 Yhdistystorin koulutus- ja tapahtumakalenterit yhdistettiin. Jatkossa kalenteria pyritään kehittämään siten, että se palvelee paremmin alueellisia toimijoita. Yhdistystorin tietopankki jaettiin suoraan pääsivulta löydettäviin linkit- ja tietopankki –osioihin. Samassa yhteydessä tietopankin ka-tegoriajaottelua selkeytettiin siten, että kävijä löytää helpommin haluamansa tiedon.

Kävijämäärien jatkuvasta kasvusta johtuen kevään ja kesän 2011 aikana kävi ilmeiseksi, että portaalin käyttämän palvelimen kapasi-teetti ei riitä. Liikennöintirajojen ylittyessä portaali oli usein loppukuun aikana alhaalla, mikä luonnollisesti vaikutti kirjautuneisiin kävijämääriin. Syksyllä 2011 portaalin pal-

velin vaihdettiin rajoittamattoman liikenteen mahdollistavaan, samassa yhteydessä toteu-tettiin myös muita taustajärjestelmään liit-tyviä uudistuksia. Tulevaisuudessa portaalin kehittämisen suurimpana haasteena on taus-tajärjestelmän ja komponenttien päivittämi-nen Joomlan uudempaan versioon.

Yhdistystorin käyttäjämääriä• Kävijämäärät ovat kasvaneet tasaises-

ti, alkuvuoden aikana saavutettuun yli 3700 yksittäisen kävijän määrään ei tek-nisten ongelmien vuoksi enää loppuvuo-desta ylletty.

• Rekisteröityneitä käyttäjiä yhdistys-torilla on 237. Aktiivisia käyttäjiä, jotka päivittävät oman yhdistyksensä tietojen lisäksi myös tapahtuma- ja koulutuska-lenteria on noin 40.

• Yhdistystorin uutiskirje-moduulin kaut-ta tuotetaan kahta uutiskirjettä (Yhdis-tystorin uutisia sekä Järjestöareenan uu-tiskirje). Järjestelmä mahdollistaa myös asiakkaille tehtävien uutiskirjeiden tuot-tamisen.

• Tilaajia (tilanne 8.3.2012): Yhdistystorin uutiskirje 239 kpl, Järjestöareena 195 kpl

• Yhdistystietokannassa on vientejä yh-teensä 3639. Tietojen päivittäminen on pääosin yhdistysten omalla vastuulla, oppilastyönä on päivitetty yhdistysten www-osoitteita tietokantaan.

Tiina Sivonenkehittämispäällikkö[email protected] p. + 358 400 365 760

Matti Tervaniemitiedottaja/kehittäjä [email protected] p. +358 400 941 833


3t -hankeHanke on alkanut 1.6.2008 ja suunniteltu vii-sivuotiseksi. Keskeisenä tavoitteena on paran-taa 3. sektorin työllistämistoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä kehittää maakunnallisia ja seudullisia yhteistyömuotoja ja –verkosto-ja yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

Tavoitteet ja tulokset 3T-projekti on pyrkinyt kehittämistavoit-teiden toteuttamiseen kolmen toimenpide-kokonaisuuden avulla: ruohonjuuritason ohjaus- ja konsultaatiopalvelujen, kumppa-nuusverkostojen ja yhteistoimintahankkeit-ten rakentamisen sekä koulutuksen kautta.

Ruohonjuuritason ohjaus- ja konsul-taatiopalvelutTavoite: 30 asiakaskontaktia/vuosi

Tulokset hankkeen aikana

Konsultaatio- ja kehittämisasiakkuuksien laa-juus on ollut:

• 112 konsultaatiokertaa• 36 eri yhteisöä

Ohjaus- ja konsultaatioasiakkuudet ovat ol-leet enimmäkseen lyhyitä, yhden kerran ta-paamisia, mutta myös pitkiä prosesseja.

Ohjaus ja neuvonta on kohdistunut seuraa-viin tarpeisiin:• hankkeiden tai muun toiminnan rahoi-

tusta sekä taloutta koskevat asiat

• hankehakemusten tekeminen ja hank-keiden toteuttaminen

• tilakysymykset• palkkatukiin ja muihin työvoimapoliitti-

siin toimenpiteisiin liittyvät asiat• työsuhde- ym. työnantajuuteen liittyvät

kysymykset

Lisäksi on puhelimitse ja sähköpostitse an-nettu pienimuotoista ohjausta useille yhtei-söille ja yksityisille henkilöille.

Kumppanuuksien ja verkostojen ra-kentaminen, yhteistyöhankkeetTavoite: 5-8 hanketta tai yhteistyörakennetta/vuosiTulokset hankkeen aikana: KYT on koordi-


noinut, keskeisesti vastannut tai ollut vahvasti mukana 13 projektisuunnitelman rakentami-sessa, joista on vuoden loppuun mennessä toteutunut 9 sekä 5 muuta kumppanuushan-ketta.

Projektipäällikkö on osallistunut lisäksi seu-raaviin verkostoja yhteistyöryhmiin:

• Välityömarkkinoiden kehittämishank-keen (Kevät) ohjausryhmä

• 3. sektorin teemaryhmä välityömarkki-natoimijoille

• omien ESR-hankkeiden (Osko, Sipa Vä-littäjä/VälittäjäPLUS ja Kierto) ohjaus-ryhmät

• Aikuisohjauksen ohjausryhmä (Keski-Suomen Opin ovi, Aikuisohjausta paikal-lisesti ja Ulkomailta osaajiksi –projektit)

• Maahanmuuttoasioiden koordinaatio-ryhmä (Keski-Suomen ELY-keskus)

• Osaamis- ja työllisyystyöryhmä (Keski-Suomen Liitto)

• Kansalaistoiminnan keskuksen ohjaus-ryhmä sekä oppilaitosyhteistyöryhmä

• Suvimäen klubitalon työ- ja opintoko-mitea

• SPR:n Raide -projektin ohjausryhmä

KoulutuspalvelutTavoite: 4 – 6 koulutustilaisuutta/vuosi

Tulokset hankkeen aikana:

KYT on järjestänyt 18 tilaisuutta, joissa 799 osanottajaa. Eniten osanottajia ovat kerän-neet työllisyyspoliittiset ohjauspäivät kevääl-lä ja syksyllä.

Hankkeen resurssitHankkeen rahoitus on rakentunut Keski-Suomen ELY-keskuksen (50%) ja Jyväskylän kaupungin (50%) rahoituksen varaan.

Projektipäällikkönä ja ainoana projektira-hoituksella palkattuna työntekijänä on toi-minut toiminnanjohtaja Antero Mikonranta. Asiakasneuvontaan ja koulutustilaisuuksien suunnitteluun on osallistunut vaihtelevas-ti myös KYT:n muuta henkilöstöä. KYT:n kirjanpitäjä vastaa projektin kirjanpidosta ja muista taloushallintoon liittyvistä tehtävistä.


Projektin päätavoitteena on kehittää Jyväs-seudulla maahanmuuttajille räätälöityä tu-etun työllistämisen mallia. Tuetun työllistä-misen malli on saanut alkunsa Amerikasta 1980-luvulla ja tullut Suomeen vuonna 1995. Malli tarkoittaa pitkäaikaisen, henkilökohtai-sen tuen antamista asiakkaalle työllistymisen alussa ja sen jälkeen työpaikalla.

Kohderyhmät• Työ- ja elinkeinotoimiston työtön

työnhakija• Kotimaassaan koulutetut, jotka tarvit-

sevat tukea koulutuksen päivittämisessä esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen avulla

• Nuoret, jotka ovat valmistumassa tai valmistuneita ammatillisista oppilaitok-sista ja tarvitsevat henkilökohtaista tu-kea ensimmäisen työpaikan etsimisessä

• Maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat lisätietoja suomalaisesta työelämästä

• Uutena palveluna 2011 alkaen nuoret maahanmuuttaja opiskelijat, jotka tar-vitsevat apua kesätyön hakemisessa

Työkompassi 2 -projektin hallin-nointi ja rahoitus

Projektia hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry. Rahoittajana ovat ELY-keskus (75 %) ja Jyväskylän kaupunki (25 %).

Projekti on käynnistynyt 1.10.2008 ja se jat-kuu vuosi kerrallaan enintään viisi vuotta.

Työvalmentajan toimenkuvaTyövalmentajan toimenkuva projektissa on ollut erittäin laaja. Työvalmentaja on ollut asiakastyön lisäksi yksin vastuussa koko pro-jektin toteuttamisesta sekä raportoinnista. Työvalmentaja on myös ohjannut projektissa työharjoittelussa olleita opiskelijoita sekä ol-lut mukana erilaisissa maahanmuuttajia kos-kevissa kehityspalavereissa.

Projektin toimintaAsiakastyö

• Työvalmentajan henkilökohtainen tuki työpaikan tai koulutuksen etsimisessä

• Asiakkaan valmentamista työhaastat-teluun

• Työvalmentajan tuki työsopimuksen kirjoittamisessa

• Auttaa työtehtäviin perehdyttämisessä• Auttaa sekä asiakasta että työnantajaa

työpaikalla mahdollisesti esiin nouse-

vissa ongelmissa• Ostaa erilaisia työllisyyttä edistäviä

koulutuksia asiakkaille• Tarjoaa työpaikalla tarvittavaa suomen

kielen opetusta

Hallintotyö

• Projektisuunnitelma ja raportointi• Jatkuva projektin arviointi ja seuranta• Asiakkaiden seuranta- ja dokumen-

tointi• Talousraportin laatiminen rahoittajalle

joka kuukausi taloushallinnon henki-lön kanssa.

Projektin saavutukset• Projektin tavoitteena oli vuoden 2011

aikana saada 20-30 uutta asiakasta. Pro-jektissa on ollut vuonna 2011 yhteensä 57 asiakasta, joista 44 uusia asiakkaita.

• Asiakkaat ovat kotoisin mm. Iranista, Venäjältä, Algeriasta, Burmasta, Liberi-asta, Intiasta, Kongosta, Virosta, Koso-vosta, Brasiliasta, Irakista, Gambiasta, Eritreasta, Afganistanista, Th aimaasta.

• Asiakkaat ovat ohjautuneet projektiin puskaradion, TE-toimiston, oppilai-tosten, lehti-ilmoitusten, SOVA oy:n,

työkompassi 2-projekti


Yhteystiedot:Mikael Isomäkip. +358 40 728 [email protected]

info tilaisuuksien, 4H:n, Työttömien yhdistysksen, Sovatek-säätiön sekä työ-valmentajan omien verkostojen kautta.

• Vuoden 2011 aikana asiakkaille on löytynyt 11 työpaikkaa avoimilta työ-markkinoilta, 9 työpaikkaa palkkatuella, 2 oppisopimuspaikka, 27 työharjoittelu-paikka, 17 henkilöä pääsi työvoimakou-lutukseen ja 7 henkilöä pääsi ammatilli-seen koulutukseen.

• Projektin kautta ostetut koulutukset: 21 hygieniaosaamistesti tilaisuutta, 11 alkoholilainsäädäntötesti tilaisuutta, neljälle asiakkaalle ostettu on kotipal-velukurssi 4H-yhdistykseltä.


välittäjä


OsahankkeetTyöllistävä HevonenKeski-Suomen Hevosjalostusliitto ry

ToivonAskel –hankeJoutsan Päiväkeskusyhdistys ry

Tuumasta Toimeen –hankeÄijälän vammaisten tuki ry

Saattaen Vaihtaen- uudet polut työelämään sosiaali- ja terveysalalle hankeJyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry

Yllä mainitut osahankkeet päättyivät vuoden 2010 loppuun mennessä.Neljä hanketta kahdeksasta haki kolmen kuukauden jatkoaikaa vuodelle 2011, ne olivat;

Nitoja-hankeÄänekosken katulähetys ry

TOT, Taitajasta Ohjaajaksi– Työvalmentajien ohjauskoulutus -hankeJyvälän Setlementti ry

Välittämällä Voimaa kumppanuushankeViitaseudun Kumppanuus ry

Välitän –hankeHankasalmen 4H-yhdistys r.y.


on vaikutus palvelun laatuun, pyrkimyksenä on tasalaatuisempi, helpommin arvioitava ja vertailtava toiminta. Duunarilaisten kanssa yhdessä kehitetty asiakkaan arviointi- ja seu-rantajärjestelmä, OsaajaPlus-menetelmä, on käytössä kaikkien osahanketoimijoiden lisäk-si usealla keskisuomalaisella, jopa maakun-nan ulkopuolisella, valmennustyötä tekevällä organisaatiolla.

Välittäjän hyviä käytäntöjä olivat toimintaa ja hanketoteutusta helpottavat toimintatavat esim. osahankkeille tehtiin hankehallinnointi mahdollisimman yksinkertaiseksi. Laadit-tiin yhtenäiset ohjeistukset, lomakepohjat ja tarvittavat markkinointi-/tiedotusaineistot. Ohjausta annettiin koko hanketoteutuksen ajan. Tarpeita olikin yllättävän paljon use-an hankevetäjän vaihtuessa. Välittäjä järjesti säännöllisesti osahankevetäjille vertaistuki-, ohjaus- ja tuuletustilaisuuksia, joissa yhdessä käytiin läpi hanketoteutuksen aikana esille nousseet ongelmatilanteet. Tarvittaessa jär-jestettiin myös kahdenkeskisiä henkilökoh-taisia keskustelutilaisuuksia. Yhteiset tilaisuu-det olivat suosittuja ja niitä järjestettiin myös osahankkeiden luona, jolloin voitiin tutustua

hankkeen ja toimijan toimintaan paremmin.

Osatoteuttajien kehittämistyön kohteina olivat toimintatavat ja työmenetelmät, joi-ta testattiin käytännön asiakastyössä ennen käyttöönottoa. Osahankkeissa hyviksi käy-tännöiksi nousivat mm. säännöllisesti toteu-tuva verkostoyhteistyö ja yksilövalmentaja-toiminta verkostossa. Toisessa hankkeessa taas tiiviiksi muotoutunut verkostoyhteistyö mahdollisti avoimen, asiakasta tukevan asia-kasohjauksen, kun taas toisessa hankkeessa itse asiakastyö muotoutui hyväksi käytän-nöksi. Vertaistuki työvalmennuksessa ko-ettiin tärkeäksi. Tutustumiskäynnit koettiin myös hyväksi käytännöksi, nähdä mitä ja mi-ten naapurissa tai muualla tehtiin. Nuorten kanssa toimiessa hyviksi käytännöiksi nousi pienryhmätyöskentely ja toiminnallisuus. Te-kemisen lomassa oli helpompi puhua asioista kuin pöydän takaa.

Välittäjän projektipäällikkönä toimi Eija Siek-kinen työparinaan Riina Autio.

Välittäjän pohjalta suunniteltiin uusi hanke VälittäjäPlus, joka käynnistyi 1.6.2011.

Välittäjä oli Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Keski-Suomen ELY-keskuksen ja toiminta-alueen kuntien rahoittama kolmannen sek-torin työllistämistoiminnan kehittämishanke. Välittäjän toimesta selkiytettiin välityömark-kinoilla toimivien kolmannen sektorin toi-mijoiden roolia lisäämällä eri toimenpitein toiminnan volyymia, laatua ja vaikuttavuut-ta. Välittäjä-hanke tuki osahankkeita niiden toiminnan sisällön kehittämisessä ja mahdol-listi myös pienten toimijoiden osallistumisen hanketyöhön. Välittäjän toiminta-aika oli 16.6.2008 – 31.5.2011.

Hankkeen tuloksena Välittäjä mahdollisti toimijoiden osallistumisen ESR-rahoitteiseen hanketoimintaan, tuki heitä kehittämis-työssä, neuvoi ja opasti hanketoteutuksessa. Kehittämistyön tuloksena parannettiin kol-mannen sektorin työllistämistoiminnan sekä ohjauksen ja työvalmennuksen laatua mm. TOT-koulutuksen avulla, ja avaamalla ohja-us- ja valmennustyössä käytettäviä käsitteitä. Lisäksi selkiytettiin ja mallinnettiin toimin-tatapoja, jotka jäivät toimijoiden käyttöön. Yhtenäisten toimintatapojen omaksumisella


välittäjä plusVälittäjä PLUS – hanke on Euroopan sosiaa-lirahaston (ESR), Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-kes-kus) ja toiminta-alueen kuntien rahoittama kolmannen sektorin työllistämistoiminnan kehittämishanke. Kesäkuussa 2011 käyn-nistynyt Välittäjä PLUS on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima välittäjä-organisaatiohanke, joka jatkaa työllistämis-toiminnan kehittämistä Välittäjä – hankkeen jälkeen. Hanke kestää 2013 vuoden loppuun.VälittäjäPLUSsassa toteutetaan toimintalin-jan 2 mukaista toimintaa, jonka tarkoituk-sena on työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Välittäjä PLUS rahoittaa 3. sektorin toimijoiden kehittämishankkeita, joiden kehittämistoimenpiteet parantavat pitkään työttöminä olleiden työllistymismah-dollisuuksia.

Välittäjä PLUSsassa työskentelee kokoaikai-nen projektipäällikkö, sekä osa-aikaiset pro-jektisihteeri ja projektitiedottaja. Juhannus-viikolla käynnistynyt osahankehaku päättyi elokuun 31. päivä. Hankehakemuksen jätti kaikkiaan 11 toimijaa, joista osahankkeiksi valittiin kuusi hanketta. Kolme toteuttajis-

ta oli uusia ja kolme jo Välittäjässä mukana ollutta toimijaa. Loppu vuodesta toteuttajat käynnistivät osahankkeet kokoamalla yhteis-työverkostoja hankkeiden tueksi. VälittäjäP-LUSsan ohjausryhmään ja osahankkeiden teemaryhmiin saatiin laaja-alainen asiantun-temus.

VälittäjäPLUS on ohjannut ja neuvonut osa-hanketoimijoita ja hankehenkilöstöä (koh-deryhmää) hankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen liittyvissä asioissa.

VälittäjäPLUSsan ja osahankkeiden aloi-tustoimenpiteet, (rekrytoinnit, hankkeiden organisoituminen, suunnitelmien tarken-nukset, sopimusten laadinta, aloituspalave-rit, ohjaus- ja teemaryhmien kokoaminen ja koolle kutsuminen, tiedotus/graafi nen ilme jne.) on toteutettu suunnitelmien mukaises-ti ja hankkeiden toteutus on päässyt hyvään vauhtiin.

VälittäjäPLUSsassta ja osahankkeista on osallistuttu yhteistyöverkoston järjestämiin työkokouksiin ja verkostopalavereihin.VälittäjäPLUSsan projektipäällikkönä toimii Eija Lappi, projektitiedottajana Riina Autio ja projektisihteerinä Päivi Varakas.

Yhteystiedot:Eija Lappiprojektipäällikköp. +358 400 151 [email protected]

Päivi Varakasprojektisihteerip. + 358 40 151 [email protected]

Riina Autioprojektitiedottajap. +358 400 198 154


Osahankkeet

Välitän 2Hankasalmen 4H-yhdistys ry (1.10.2011 – 30.9.2013)Kehittää väliinputoajanuorten pienryh-mätoimintaa Hankasalmella ja ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Tarjoaa tukea ja koulutuksellista työnohjausta Hankasal-men nuorisotoimijoille.

Open WaysJyväskylän Katulähetys ry (1.10.2011 - 30.9.2013)Kehittää ja toteuttaa toimivat käytännöt, jotka mahdollistavat Jyvässeudun järjes-töjen valmennuksessa olevien työhar-joittelijoiden ja palkkatukityöllistettyjen ohjautumisen avoimille työmarkkinoille mahdollisimman tehokkaasti.

Tulevaisuuden Uudet TekijätJyvässeudun 4H-yhdistys ry (1.10.2011 - 30.9.2013)Tutustuttaa ja ohjaa nuoria työttömiä maahanmuuttajia suomalaiseen yhteis-kuntaan, luo räätälöidyn työllistymispo-lun kohti työelämää ja/tai yrittäjyyttä.

KasiKeski-Suomen MS-yhdistys ry (1.10.2011 - 30.9.2013)Luo toimintamallin, jonka avulla aute-taan MS-tautia sairastavia työnhakuti-lanteessa. Tarkoituksena on saada pidet-tyä heidät työelämässä pidempään sekä saada eläkkeellä olevia osittain takaisin työelämään pienin järjestelyin ja tukitoi-min. Annetaan myös työnantajille lisä-tietoa sairaudesta.

TempoViitaseudun Kumppanuus ry (1.11.2011 – 30.9.2013)Kehittää ja koordinoi alueen 3. sekto-rin työllistävien toimijoiden ja työn-antajaverkoston yhteistyötä ja räätälöi palkkatukeen oikeutettujen asiakkaiden työllistymispolkuja kohti avoimia työ-markkinoita sekä etsii työllistymismah-dollisuuksia työnantajilta.

EtumatkaÄänekosken katulähetys ry (1.10.2011 - 31.8.2013)Luo alueellisen työvalmennuksessa ole-vien asiakkaiden ohjausmallin, jota kehi-tetään yhteistyössä Äänekosken kaupun-gin kanssa ja jota muut alueen toimijat pystyvät hyödyntämään. Mahdollistaa valmennetun työvoiman sijoittumisen yrityksiin.


monikulttuurikeskusgloria - vuoden positiivisinJyväskyläläinen 2011Monikulttuurikeskus Glorian tavoitteena on rakentaa kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä avoin, vuorovaikutuksellinen ja monikulttuu-rinen foorumi kaikenikäisille jyväskyläläisille. Rakentuva monikulttuurinen yhteisöllisyys tukee ihmisten tasa-arvoa ja toimii rasismia ja ennakkoluuloja vastaan.

Monikulttuurikeskus Gloria valittiin vuoden positiivisimmaksi jyväskyläläiseksi vuonna 2011. Gloria valittiin voittajaksi kisassa, jossa oli ensin yleisöäänestys ja sen perusteella saa-duista ehdotuksista voittajan valitsi raati, joka koostui jyväskyläläisten medioiden- ja nuor-kauppakamarin edustajista. Raadin näke-myksen mukaan Monikulttuurikeskus Gloria tekee tärkeää kulttuurien välistä vuorovaiku-tustyötä sekä vahvistaa Jyväskylän kaupungin kansainvälistä imagoa. Monikulttuurikeskus Gloria nähtiin arvokkaana ja positiivisesti Jy-väskylään vaikuttavana kolmannen sektorin kansalaisaktiivisuutena. Perusteluissa todet-tiin, että Glorialla on yli 10 000 käyntiä vuo-dessa, ja käyttäjät edustavat maahanmuuton koko kirjoa.

Yleisöäänestyksen perusteluissa mainittiin Glorian osalta mm. seuraavaa: ”He tekevät työtään suurella sydämellä, ja osaltaan poista-

vat raja-aitoja. Heidän asiakaskuntaansa kuu-luvat ihmiset vauvasta vanhuksiin, ja siellä ei kysytä uskontoa, rotua, vammaisuutta, arvoa, varallisuutta tms.”

”Kaikki otetaan vastaan ihmisinä ja he toi-minnallaan edesauttavat suvaitsevaisuuteen. Ilmapiiri on vapaa, lämminhenkinen ja ko-toinen ja näin on myös koko henkilökunta. Jos mikä, niin se on positiivisuutta parhaimmil-laan, ja he jakavat sitä eteenpäin – se tarttuu.” Huomionosoitus on kaikille Gloriassa toimi-ville ihmisille – yhdessä tekeminen luo posi-tiivisen ja kodikkaan Glorian.

Monikulttuurikeskus Glorian vuosi käynnis-tyi helmikuun alussa Kiinalaisen uuden vuo-den vietolla. Uusi vuosi toteutettiin perintei-sin kiinalaisin menoin eli herkullinen ruoka oli illan päätähti. Illan menun loimme yhdes-sä Kiinasta, Malesiasta ja Vietnamista olevien nuorten naisten kanssa. Kokattuamme päivän dimsumeja, saimme iltaan viitisenkymmentä vierasta, jotka kuulivat uuden vuoden vietto-tavoista eri puolella Aasiaa. Lopuksi söimme usean ruokalajien illallisen ja toivotimme toi-sillemme hyvää jäniksen vuotta.

Gloria aloitti vuoden 2011 toimintansa jo tuttujen toimijoiden kanssa. Viikoittain ko-

koontuvat ryhmät säilyivät jokseenkin sa-mana kuin edellisenä vuonna. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä kokoontui Gloriassa kaikkiaan 30 vuoden aikana. Näissä ryhmissä oli yhteensä noin 7 000 käyntikertaa. Uutena ryhmänä aloitti aktiivinen naisista koostuva Th ai-ryhmä, joka järjestäytyi myös yhdistyk-seksi. Vahvoina toimijoina jatkoivat Gloriassa edelleen Paremmin yhdessä ry ja Zontanaiset, joiden Luetaan yhdessä - projekti päättyi vuo-den 2010 loppuun. Zontat jatkoivat kuiten-kin varsinaisen projektin päätyttyä suosittua suomenkielen opetusta kahdella tiistainryh-mällä. Suomenkielen opetuksen järjestämi-sestä projektin päätyttyä on vastannut valta-kunnallisesti Akateemiset naiset.

Paremmin yhdessä ry:n yhteistyö laajeni yhä monipuolisempiin kasvatuskeskusteluihin, joihin osallistui runsaasti myös kantasuoma-laisia. Neljän keskusteluillan teemoina olivat esimerkiksi koulun ja kodin yhteistyö ja eri-laiset perheet.

Lainan päivänä 8.2. pidimme Jyväskylän kaupunginkirjastossa suuren kansainvälisen satupäivän. Satupäivässä lapset lensivät tai-kamatoilla maasta toiseen kuunnellen perillä aina sadun suomeksi ja maan omalla kielellä.



Vuoden pakolaisnaisen Saido Mohamedin vierailu Gloriassa

Kansainvälinen satupäivä – Lentävällä matolla maailmalle

Naiset pöydän ympärillä (kuva Ville Mattila)

Lentävän maton maita olivat Kiina, Persia, Venäjä, Saksa, Ranska ja Kongo.

Gloriassa toimi Jyväskylän maahanmuutta-japalveluiden hallinnoima Selkoarki ryhmä, johon osallistui erityisen hankalassa asemassa olevia pakolaisia. Glorian vapaaehtoiset olivat mukana opettamassa ihmisille suomenkie-len alkeita, arkisuomea ja yhteiskunta oppia havainnollisten menetelmin. Selkoarjessa kotoutumisensa aloittaneet ihmiset löysivät Glorian myös omalla ajallaan. Joillekin heistä ja heidän koko perheelleen Gloriasta on tullut yhteinen olohuone.

Keskiviikkoiset kulttuuri-illat ovat löytäneet paikkansa jyväskyläläisessä kulttuuritarjon-nassa. Vuoden mittaan kulttuuri-iltoja, mu-kaan lukien Galleria Glorian näyttelyn ava-jaiset, vietettiin yhteensä 20 kertaa ja niissä kävijöitä oli yhteensä 544.

Kantasuomalaiset löysivät myös Kafe Glorian kasvislounaan. Keskiviikkoisin tarjottavaan lounaaseen muodostui kanta-asiakkaat, jotka

olivat muutoinkin kiinnostuneita monikult-tuurisesta toiminnasta. Kafe Glorian ehkä erikoisin ruoka menneenä vuotena oli Puola-lainen hapanleipäkeitto, jonka valmisti paljon ulkomailla asunut Glorian vapaaehtoinen. Varmana vetonaulana säilyi yhä Glorian nuu-delit a´la Gloria Lapitan.

Monikulttuurikeskus Gloria järjesti 29.3. vaalipaneelin eduskuntavaalien alla. Min-nansali oli ääriään myöten täynnä, kun kau-punginhallituspuolueiden edustajat kertoivat käsityksistään maahanmuuttoon ja moni-kulttuurisuuteen liittyen. Rasisminvastainen ilta pidettiin Gloriassa kesäkuun puolessa-välissä. Maahanmuuttaneet ihmiset kertoivat rasistisista kokemuksistaan kevään aikana. Paikalla oli myös poliisi. Paneelissa pohdittiin syitä asennemuutokseen. Kuulimme myös Ison-Britannian ja Ranskan kokemuksia ra-sismista ja sen ehkäisystä.

Gloriasta tehtiin vuoden aikana jälleen joita-kin retkiä. Monimessin perheretki toukokuun lopussa suuntautui tällä kertaa perinnemaati-

lalle Äijälään, jossa tutustuttiin maatilan toi-mintaan. Kesäpäivää Könkkölässä vietimme jälleen kesäkuun alussa. Kesäkuun puolivälis-sä Gloriassa järjestettiin yhdessä Arjen taide hankkeen kanssa (Jyväskylän taiteilijaseura) lasten monikulttuurinen taideleiri. Leiril-lä tehtyjä töitä oli esillä näyttelyssä Kaiken maailman kuvia Galleria Gloriassa syksyllä. Viikon mittainen leiri sai suuren suosion ja lapset jatkoivat taiteen tekemistä kesän jäl-keen Gloriassa kerran viikossa pidetyssä tai-deseikkailukerhossa.

Monikultturikeskus Glorian yhteyteen avat-tiin maahanmuuttajien neuvontapiste Info-Gloria 4.5.2011. Info-Gloria palveli kaikkia ulkomailta Suomeen muuttaneita. Info-Glo-riasta sai apua mm. asumiseen, työhön, kou-lutukseen (suomen kieli, ammatillinen koulu-tus), oleskelupiin, sosiaaliturvaan, terveyteen ja muihin arkiseen elämään liittyviin asioihin. Neuvoja opasti asiakkaita löytämään oikeat palvelut ja auttoi myös ajanvarausten tekemi-sessä ja lomakkeiden täyttämisessä. Neuvon-

Kesäpäivä Könkkölässä ja Afrikkalainen muotishow Kaiken maailman kuvia Monikulttuurisen taideleirin tuotoksia oli esillä Galleria Gloriassa 1.9.–6.10.2011.

Kansainvälinen satupäivä – Lentävällä matolla maailmalle



tapalvelu olivat avoinna tiistaisin klo 10-15, keskiviikkoisin klo 11-18 ja torstaisin klo 12-15. Neuvojana toimi Maarit Abbas-Hashimi. Neuvontaa sai suomeksi ja englanniksi.

Glorian kolme työntekijää osallistui Jyväs-kylän koulutuskuntayhtymän kumppanina Puolalaisen Switokrzyskien alueen koor-dinoimaan Comenius Regio hankkeeseen ”School Initiative Centre – Cafe Culture”. Hankkeen ideana on opetuksen ulkopuoli-nen toiminta, esim. harrastustoiminta. Hanke toteutetaan kahden seminaari- ja opintomat-kan aikana vuosina 2011–2013. Jyväskylästä hankkeeseen osallistui 12 eri koulutusalojen toimijaa, kolmannen sektorin ja vapaaehtois-työn edustajana hankkeessa toimii Monikult-tuurikeskus Gloria. Ensimmäinen seminaari-matka Puolaan oli 24.–28.10.

Yläkaupungin yössä Gloria oli mukana tou-kokuussa – tarjosimme tekemistä erityises-ti lapsille. Nouruz pöydän (Afganistanissa vietettävä uudenvuoden juhlan kunniaksi katettu pöytä) valmistimme 21.3. ja vietim-me samalla rasisminvastaista päivää. Mo-nikulttuurikeskus Glorian edustaja valittiin asiantuntijajäseneksi Etnisten suhteiden neu-vottelukuntaan kaudelle 2011–2013. Gloria osallistui vapaaehtoismessuille 8.10 ja Next step messuille 2.-3.2. Jälkimmäisille mes-suille Gloria tuotti myös kaksi tanssiesitystä. Gloria osallistui Vanhuus eri kulttuureissa tapahtumaan, jossa Gloria Lapitan osallistui tapahtuman paneeliin. Lokakuussa näimme Gloriassa Culture on resistance elokuvia, jot-ka saimme Keski-Suomen elokuvakeskuksen kautta.

Galleria Gloria on paikka taiteelle, joka kä-sittelee eettisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja. Galleria on erityisesti tar-

koitettu maahanmuuttaja- ja monikulttuu-ritaustaisille taiteilijoille ja projektiryhmille. Galleria on toiminut vuodesta 2009 alkaen Jyväskylässä Monikulttuurikeskus Gloriassa. Galleristina alusta saakka on toiminut kuva-taiteilija Kaisa Lipponen. Galleria Gloriassa oli menneen vuoden aikana seitsemän näyt-telyä.

Galleria Glorian ensimmäinen vierailunäytte-ly Paikkasidonnaista taidetta - Cross Currents oli esillä Jyväskylän yliopiston päärakennuk-sessa 28.10. - 28.11.2011.

Vuoden pakolaisnainen vieraili Jyväskylässä ja Gloriassa. Gloriassa oli myös nuorten iltoja sekä vapaaehtoisiltoja. Koko vuoden aikana Glorian järjestämään toimintaan osallistui yli 10 000 kävijää.

Joulukuun puolessavälissä oli aika hyväs-tellä kävelykatu ja vanha Gloria. Vietimme itsenäisyyspäivän juhlan Aalto salissa ja kii-timme kaikkia kävijöitämme kolmesta rik-kaasta vuodesta. Olimme tyytyväisiä siihen, että Glorian toiminta jatkui aina muuttoon saakka täydellä teholla. Haikeutta oli ilmassa, kun tavaroiden muuton jälkeen jälleen tyhjät huoneet muistuttivat vain kolmen vuoden takaisesta alkutilanteesta aloittaessamme ra-kentaa Glorian toimintaa silloin täysin tyh-jiin huoneisiin. Hyvän yhteistyöverkoston ja yhteistyön sekä aktiivisten ihmisten ansiosta Gloriasta kasvoi kolmessa vuodessa vahva monikulttuurisuuden toimija. Muutos on aina myös uusi mahdollisuus. Katseemme on jo kansalaistoiminnankeskus Matarassa, jon-ne vuoden 2012 alkupuolella Gloria siirtyi. Uudet tilat tuovat mukanaan mahdollisuuk-sia yhteistyöhön useiden Mataran toimijoi-den kanssa.


1.9.2011- 31.12.2013

KIERTO projekti on Keski-Suomi Kierrät-tää ry:n ja maakunnan kolmannen sektorin kierrätysalan toimijoiden ESR-projekti, jonka tavoitteena on luoda toimialalle matalan kyn-nyksen työpaikkoja ja kehittää kierrätyskes-kusten toimintaa.

KIERTO projektin tavoitteena on luoda uusia matalan kynnyksen työpaikkoja kolmannen sektorin kierrätyskeskuksiin. Tavoitteena on myös toimialan yleinen kehittäminen Keski-Suomen alueella. Tavoitteiden toteuttami-seksi projektissa kehitetään ja parannetaan työllistymisen reittejä avoimen sektorin yri-tyksiin, kehitetään koulutuksellista yhteistyö-tä maakunnan ammatillisten oppilaitosten kanssa sekä luodaan pitkäkestoisempia työ-paikkoja projektissa mukana oleviin kierrä-tyskeskuksiin.

KIERTO projektin toimijat kuuluvat keski-suomalaiseen EkoCenter-verkostoon. Pro-

jektissa mukana olevat organisaatiot ovat: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT), Työvalmennussäätiö Avitus Jämsästä, Jyväs-kylän Katulähetys ry, Kuhmoisten kunnan työpaja, Laukaan Väentupa ry Laukaasta, Petäjäveden kunnan työpaja, Sovatek-säätiö Jyväskylästä, Uuraisten kunnan työpaja, sekä Äänekosken Katulähetys ry.

KIERTO projektin toiminta on käynnistynyt 1.10.2011 ja hankkeen alussa on projektityön-tekijöiden rekrytoinnin jälkeen rakennettu yhteyksiä projektissa mukana oleviin orga-nisaatioihin, kuntiin, viranomaisiin ja yrityk-siin. Kierto Projektissa työskentelevät projek-tipäällikkönä Jyväskylässä Markku Hassinen, sekä projektityöntekijät Marju Helenius-Kalavainen Jyväskylässä, Rauna Koivunen Äänekoskella ja Jukka Savola Jämsässä.

Projektityöntekijät ovat kiertäneet projek-tissa mukana olevissa organisaatioissa ja ke-ränneet tietoa ja kartoittaneet toimijoiden tarpeita KIERTO projektin toteuttamista

varten. KIERTO hanke on toteuttanut myös joulukuun 2011 aikana toimijoille suunna-tun Webropol kyselyn, jonka tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeen kehittämistyössä. KIERTO hankkeen kehittämisteemoiksi on valittu kierrätyskeskusten toimintaedellytys-ten kehittäminen, kierrätysalan koulutuksen kehittäminen kierrätyskeskusten henkilös-tölle, osaamisen tunnistaminen, uusiotuot-teiden kehittäminen ja matalan kynnyksen työpaikkojen luominen kierrätyskeskuksiin. Ohjausryhmä on valittu ja se on kokoontunut toimintakauden aikana kaksi kertaa.

KIERTO projekti on käynnistynyt suunni-telmien mukaisesti ja toimintajakson aikana projekti on toiminut suunnitelman mukaises-ti. Hanketta on markkinoitu projektissa mu-kana oleville organisaatioille ja niiden henki-löstölle. Yhteistyösuhteita on viritelty kuntiin ja oppilaitoksiin, sekä toimialan yrityksiin. Projektin tavoitteena olevia työpaikkoja luo-daan vuoden 2012 aikana.

kierto



OSKOssa työskentelivät vuoden 2011 aikana pro-jektipäällikkö Susanna Uusitalo, projektityöntekijät

Heidi Lokkila ja Marju Helenius-Kalavainen sekä PAR-kouluttajana Riitta Piesanen ja ohjelmoijana

Tuulikki Nieminen

– työpajojen osaamisen koordinoin-tia 2009-2011

Vuoden 2011 lopussa päättynyt

OSKO-projekti ylitti kaikki sille

projektisuunnitelmassa asetetut

määrälliset tavoitteet. Osallistu-

jamäärä nousi reilusti yli sadan,

koulutuspäiviä järjestettiin yli 400

ja konsultointia suoritettiin yli 200

henkilötyöpäivän verran. Projekti

kokosi maakunnan työpajakenttää

yhtenäiseksi verkostoksi ja etsi kehit-

tämiskohteet yhteisistä keskuste-

luista.

OSKOn tärkeimpiä tapahtumia toi-mintavuoden aikana olivat:

• Työpajakierros oppilaitosten edustajille Grand Tour pajoilla 17.2.

• pajatoiminta tutuksi päivä sidosryhmille Peurungassa 30.3.

• Työpajaohjaajien perehdyttämiskoulutus• Eduskuntavaalien keskustelutilaisuus

Nuorten työllisyydestä 6.4.• Nuorissa on tulevaisuus seminaari

Laajavuoressa yhteistyössä neljän muun hankkeen kanssa 10.5.

• Visio- ja Avitus-säätiöiden kehittämis-koulutukset

• Laidunkauden Avajaiset 27.5.• Kehittävä Kesäpäivä 23.8.• Pajatonttujen pikkujoulu ja loppusemi-

naari 18.11.

Projektin toimintaa leimasi vuoden aikana pyrkimys projektin tulosten juurruttamiseen ja rakenteellisten edellytysten rakentaminen tulosten hyödyntämiselle. Merkittävin eril-linen hanke tulosten juurruttamiseksi vuo-den aikana oli PAR-raportointijärjestelmien erillinen levityshanke, jota rahoittivat Varsi-nais-Suomen ja Pohjanmaan ELY-keskukset. Järjestelmien käyttöönottokoulutukseen osallistui vuoden aikana noin 500 työpajojen ohjaajaa tai etsivän nuorisotyön tekijää ja jär-

jestelmät otettiin käyttöön yli 300:ssa organi-saatiossa ympäri maan.

Kevään ajan projektin puitteissa toimi reh-tori Matti Virtalan johtama työryhmä, joka kehitti sopimusmallia työpajojen ja oppilai-tosten yhteistyötä varten. 6.10.2011 allekir-joitettiin Keski-Suomen Työpajayhdistys ry:n ja Bovallius -ammattiopiston kesken sopimus opetussuunnitelmaperusteistenopintojen suorittamisesta työpajoilla. Sopimus koskee kaikkia KSTPY:n jäsenpajoja. Näin oppilaito-syhteistyön jatkuminen sai sopimusteitse jat-koa myös projektin jälkeen. Oppilaitosyhteis-työn jatkumisen turvaamiseksi valmisteltiin myös uutta kehittämishanketta, jolle haettiin rahoitusta ESR:n kautta.

Projektin loppuseminaarissa etsittiin osal-listujajoukon avustuksella mahdollisuuksia turvata OSKO:n tulosten ja toiminnan jatku-vuutta. Toiminnan jatkuvuudesta huolehti-maan jää Keski-Suomen Työpajayhdistyksen lisäksi myös KYT ry, joka on hakenut edel-leen rahoitusta PAR-järjestelmien jatkokehi-tystyöhön. Seminaarin yhteydessä järjestet-tiin myös projektin testamentin lukutilaisuus, jossa tuotiin esille tuloksia ja muistettiin pro-jektin kannalta merkittäviä osallistujia ja yh-teistyökumppaneita.

osko



kansalais-toiminnankeskusmatara


Suuri joukko toimijoita on jo vuosia ollut KYT:n kumppanina suunnittelemassa ja toteuttamassa Kansalaistoiminnankeskus-ta, jonka tavoitteena on parantaa oleellisella tavalla keskisuomalaisten järjestöjen toi-mintaedellytyksiä sekä toimia vuorovaiku-tusareenana kansalaisille ja Keski-Suomessa toimiville eri järjestöjen työntekijöille, luotta-mushenkilöille ja vapaaehtoisille.

Kansalaistoiminnankeskuksen ensimmäinen vaihe toteutui jo vuoden 2010 marraskuussa, kun KYT ja kymmenkunta muuta toimijaa muutti Matarankatu 4:n kolmanteen kerrok-seen. Vuoden 2011 aikana tätä syntynyttä yhteisöä vakiinnutettiin ja vahvistettiin sa-malla kun suunniteltiin viereisen kiinteistön, Matarankatu 6:ssa olevan entisen Ylen tilan käyttöönottoon. Tilan remontointi laajeni alkuperäisestä suunnitelmasta ja valmistumi-nen siirtyi helmikuuhun 2012 saakka.

Kansalaistoiminnankeskuksen käytännön valmistelutyöstä vastasi elokuuhun saakka pääosin kehittämispäällikkö Tiina Sivonen

yhdessä toiminnanjohtajan kanssa, minkä li-säksi Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupungin järjestöyhteistyötä koordinoivana henkilönä on ollut korvaamattomana apuna hankkeen käynnistämisessä. Ensimmäinen pelkästään keskuksen toimintaa kehittävä henkilö saa-tiin elokuun alussa, kun Sari Naappi valittiin 88 hakijan joukosta yhteisökoordinaattoriksi.

Uusiin tiloihin vakinaisiksi vuokralaisiksi haluavia oli syksyn aikana lopulta enem-män kuin toimistotiloja oli tarjolla. Kansa-laistoiminnankeskuksen uudelle puolelle vahvistivast tulonsa seuraavat toimijat: Mo-nikulttuurikeskus Gloria, Jyväskylän vapaaeh-toistoiminnan palvelut, Suomen Nuoret Lesket ry, Sovatek:n kansalaistoiminta, SPR:n ystä-väpalvelu, Jyväskylän Kumppanuustoiminnan Tuki ry, Ehyt ry, Keski-Suomen Sydänpiiri ry, Jyvässeudun Omaishoitajat ry, Jyväskylän SETA, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdis-tys ry ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) vuokraama opiskelijahuone. Tule-vien toimijoiden tapaamisia pidettiin yhteen-sä kaksi kertaa, joissa tavoitteena oli tutustua

toisiimme sekä samalla kävimme läpi yhteisiä asioita.

Vuonna 2010 jo Kansalaistoiminnankeskuk-sen tiloihin muuttaneiden osalta ei muutto-virtaa ollut. Toimijat olivat asettuneet taloksi Matarankatu 4:ään kolmanteen kerrokseen ja saatujen palautteiden mukaan viihtyivät hy-vin. Kaikkiaan näissä tiloissa oli viime vuon-na kymmenen järjestötoimijaa, Humak:n TKI-akseli ja Jyväskylän kaupungin eri toimi-joita. Matarankatu 4. kolmanteen kerrokseen tehtiin Tervetuloa taloon – kansio, josta uusi työyhteisön jäsen voi lukea talon käytänteistä. Tätä kansiota voidaan hyödyntää myös Kes-kuksen uudelle puolelle. Kun uudet toimijat pääsevät uusiin laajennettuihin tiloihin, työs-kentelee uudessa Kansalaistoiminnankeskuk-sessa yhteensä noin sata työntekijää.

Yhtenä Kansalaistoiminnankeskuksen tavoit-teena on tehostaa yhteistyötä kolmannen sek-torin, oppilaitosten ja Jyväskylän kaupungin välillä; samoin kuin olla mukana kansalaisjär-jestöjen keskinäisen yhteistyön luomisessa ja

Kuvia kansalaistoiminnankeskus Mataran remontista

23toimintakertomus 2011 23toimintakertomus 2011

edistämisessä. Jo 2011 alkuvuodesta perus-tettu Kansalaistoiminnankeskus ja oppilai-tosten yhteinen työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa (kaksi keväällä ja kaksi syksyllä). Syksyn aikana työryhmässä teh-tiin ensi vuoden toimintasuunnitelma, jonka avulla lisätään yhdistystoimijoiden ja oppilai-tosten sekä kaupungin välistä yhteistyötä.

Joulukuussa pidettiin koko Kansalaistoimin-nankeskuksen väen kanssa yhteinen tapaa-minen, jossa tehtiin keskukselle vuoden 2012 toimintasuunnitelma.

Kansalaistoiminnankeskukselle tarvittiin myös nimi ja sitä lähdettiin etsimään nimi-kilpailulla. Yhteensä nimiehdotuksia tuli 143, joista kolmivaiheisen valintaprosessin jälkeen nimeksi valikoitui MATARA.

Lisäksi syksyn aikana Mataraan perustettiin sisustustyöryhmä, joka kokoontui neljä ker-taa. Työryhmässä pohdittiin yhteisten tilojen sisustusta. Kun ryhmässä oli riittävästi jäseniä (kahdeksan), tulivat tietysti sisustusmielty-myksetkin selkeästi näkyviin. Yhteisiin näke-

myksiin pääseminen kalusteista vaati paljon kahvia, keksiä ja keskusteluja. Kyllä yhteisym-märrys löytyi ja saimme tilattua kansalaistoi-minnankeskus MATARAAN uudet kalusteet aulaan ja kokoushuoneisiin.

Viidessä kuukaudessa saatiin keskukselle nimi, vahvistettiin toimijoiden muutto taloon ja laskettiin tulevia vuokria, istuttiin monis-sa erilaisissa palavereissa ja kokouksissa, va-littiin ja tilattiin yhteisiin tiloihin kalusteet sekä tutustuttiin talon remontointivaiheisiin rakennusmiesten avustamina, tehtiin pereh-dytyskansio ja paljon muita lomakkeita (mm. kokoushuoneiden hinnasto). Lisäksi suunni-teltiin keskuksen yhteisiä palveluja. Vuoteen mahtui paljon naurua, iloa ja välillä myös kyyneleitä.

Vastauksia etsimällä, keskusteluilla, pitkällä pinnalla, huumorilla ja yhteistyöllä jatkuu kansalaistoiminnankeskuksen rakentaminen vuonna 2012.

Kansalais-toiminnankeskus

on kaikillekansalaisille avoin kohtaamispaikka,joka tarjoaakuntalaisillerunsaastiosallistumisen javaikuttamisenmahdollisuuksia:

1. ”olohuone”, jossa voi käydä luke-massa päivänlehdet kahvikupposen äärellä tai keskustelemassa päivän kuulumisia muiden ihmisten kanssa

2. nettipiste

3. terveystietopiste

4. monikulttuurikeskus palveluineen

5. Jyväskylän kaupungin vapaaehtois-toiminnan palvelut

6. neuvontaa ja ohjausta

7. kansalaisjärjestöfoorumit ja kansa-laiskeskustelut

8. järjestöhotelli pienille yhdistyksille, jotka tarvitsevat toimistohuonetta silloin tällöin (kerran viikkoon tai kaksi kertaa kuussa)

Matara

24 toimintakertomus 2011totototototooimimimmmimimmmininininninnntatatatatatataaakekekekekeekertrtrtrttrttrtr omomomomommmomomuusususususs 2222201010101010 11111

- yrittäjien sijaispalvelu Keski-SuomiToteutusaika 16.6.2008–30.11.2011Hanke toteutetaan toimintalinja 1: Työor-ganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden li-sääminen.

Sipa- yrittäjien sijaispalveluprojekti poh-jautuu Yrittäjänaisten Keskusliiton vuosina 2005–2007 pilotoimalle yrittäjien sijaispalve-lujärjestelmälle.www.sipa.fi Projektissa keskitytään sijaispalvelun kehit-tämiseen, levittämiseen ja syventämiseen Keski-Suomessa. Projektimuutoksella 2010 pääpaino asetettiin valmennuksille, joita hankkeeseen lisättiin kolme.Lisäksi hankkeella pyritiin lisäämään työhy-vinvointia.

Projektin varsinaisetkohderyhmät ovat: 1. pien- ja yksinyrittäjät, joilla on kasvuha-

lukkuutta sekä työllistämistarpeita2. yrittäjät, joilla on suunnitteilla suku-

polvenvaihdos tai yritystoiminnasta luopuminen

3. sijaisiksi haluavat henkilöt4. yrittäjät joilla on tarjota kapasiteettia

osaamisestaan toisten yrittäjien avuksi

Hankkeessa toteutettiin 2011 kolme val-mennusta 1)31.1–14.3 2)5.5.–21.6 ja 3)1.9–28.10.2011. Valmennuksiin osallistui yhteen-sä 40 henkilöä joista naisia37 ja miehiä 3.Toiminta perustuu Sipa® laatustandardiin. Si-pa-laatukäsikirja on laaditiin Yrittäjänaisten Keskusliiton pilottihankkeen aikana. Laatu-luokitus takaa, että järjestelmä on valtakun-nallisesti yhtenäinen.

sipa

2010 2010

Ohjausryhmä:Kotonen Leena - Jyväskylän TE-toimisto/Marja PakkanenRaunio Rauno, puheenjohtaja - Keski-Suomen Yrittäjänsijaiset, Kilira OyLaine Hilkka - Keski-Suomen Liitto/Pirjo PeräahoPirttiaho Tuuli- Kirsikka - Keski-Suomen Yrittäjät ry/Minna KoljonenHanna Penttinen - UusyrityskeskusVuorenpää Pirjo - Keski-Suomen ELY- keskusHaatanen Eija - Keski-Suomen ELY- keskusNummi Janne - Keski-Suomen ELY- keskusMikonranta Antero - KYT ryPirjo Kokko - KYT ry (projektijohtaja)Pertti Pernu - Jyväskylän ammattikorkeakou-lu/Heikki PusaMaarit Viljakainen - Jykes,/Risto KovalaKaija Haapasaari - Jyväskylän aikuisopistoTarja Jönkkäri, varapj. - Yrittäjänaisten Keskusliitto


25toimintakertomus 2011totototottoooooimimimimimmmimimii ininininininniintatataaataataakekekekekekeekeekekkkekkekekekertrtrtrtrtrtrr trr trrr tr oomomomomomomomomoooommmmomooommmmusususususususussussuuuusuu 22222222222010101010101010111111111

2011

2011

2011

Hankehenkilöstö:

Pirjo Kokkoprojektijohtaja1.1.–30.11.2011

Pirjo Roihakoulutussihteeri1.1.–30.5.2011

2010 Keski-Suomessa käynnis-tyi myös valtakunnallinen yrit-täjien sijaispalvelun kehittämis-hanke.

Hanke toteutetaan kansallisel-la rahalla ja hanketta toteuttaa Keski-Suomen ELY-keskus.

Tavoitteena luoda vuoteen 2012 mennessä yrittäjien sijaispalve-lulle toimintaraamit koko Suo-messa.



kyt osuuskuntaToimintakertomus 2011

1. YleistäKeski-Suomen Yhteisöjen Tuki – osuus-kunnan tarkoituksena on edistää voittoa tavoittelematta kolmannen sektorin toi-mijoiden toimintaedellytyksiä ja taloutta sekä tuottaa toimijoille tilitoimistopalvelu-ja. Osuuskunta on myymistään palveluista arvonlisäverovelvollinen. Asiakasyhteisöt ovat kooltaan ja toimialaltaan hyvin eri-laisia eikä niitä valita maksukyvyn perus-teella.

Vaikka osuuskunnan päätarkoitus on tuot-taa taloushallinnon palveluja kolmannen sektorin toimijoille, voidaan asiakkaiksi ottaa myös yksityisiä yrityksiä ja yhteisöjä.

Osuuskunnan rinnakkaisorganisaationa toimii Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, jonka tarkoitus on toimia kolmanteen sek-toriin kuuluvien yhteisöjen kehittämis- ja tukiorganisaationa tarjoamalla ohjausta, neuvontaa ja koulutusta, avustamalla ra-hoitushankinnoissa ja projektisuunnitel-mien laatimisessa, hakee rahoituksia sekä

toimii projektien koordinoijana ja hallin-noijana.

2. JäsenetOsuuskunnan jäsenkunnassa ei tapahtunut vuoden aikana muutoksia. Osuuskuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet:

Huhtasuo 2000 – kehittämisosuuskuntaJyväskylän Katulähetys ryJyvässeudun Työttömät ryKeljon Järjestöyhdistys ryKeski-Suomen Liikunta ryKeski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ryPuustellin Tuki rySuomen Monikkoperheet ryYAD Youth Against Drugs ry

3. Osuuskunnan kokouksetKevätkokous pidettiin 12.4. ja syyskokous 12.12.2011.

4. Osuuskunnan hallitus

Osuuskunnan 15.12.2010 pidetystä syysko-

kouksesta lähtien hallitukseen ovat kuulu-neet seuraavat henkilöt:

Varsinainen jäsen / Varajäsen:Juha Majasaari, pj. / Usko Hintikka Pirjo-Liisa Junttila / Jarmo TupaselaPetri Lahtinen / Erja TurunenPetri Lehtoranta / Sirpa PekkarinenSakari Möttönen / Anne Laimio

Hallituksen valitsemana varapuheenjohta-jana on toiminut Sakari Möttönen.

Hallitus on pitänyt tilikauden aikana yhteensä 7 kokousta.

5. Tilintarkastajat Osuuskunnan tilintarkastajana on toimi-nut KHT Petri Korkiamäki Ernst & Young Oy:stä.

6. Työntekijät Osuuskunnan toimitusjohtajana on toiminut KYT ry:n toiminnanjohtaja Antero Mikonranta. Osuuskunta on myös maksanut osan (15%) toiminnanjohtajan


palkkakustannuksista.. KYT:n taloushal-linnon tehtävissä toimi neljä henkilöä, joi-den työpanoksesta 2,5 henkilötyövuoden osuus kohdistui osuuskunnan toimintaan: Mirja Kokkonen, Sari Nieminen, Päivi Ni-kander ja Anitta Virtanen. Työharjoittelus-sa 4.4. – 14.11.2011 oli Mirva Korhonen.

7. ToimitilatOsuuskunnan ja KYT ry:n toimitilat ovat Matarankatu 4:n 3. kerroksessa yhdessä kymmenen muun kolmannen sektorin ja eräiden Jyväskylän kaupungin toimijoi-den sekä Humakin TKI - Akseli – yksikön kanssa. Tilaratkaisu on samalla ensimmäi-nen osa kansalaistoiminnankeskuksen to-teuttamista.

8. Tilikauden toiminta ja tulosTilitoimiston asiakasmäärä on vuoden aikana hieman kasvanut, ja myynti kasvoi edellisvuodesta 8 prosenttia. Osuuskunnan liikevaihto vuonna 2011 oli 118 754 euroa (110 357 euroa vuonna 2010), minkä ansiosta tilinpäätöksestä tuli hieman

ylijäämäinen.

Asiakaskunnasta valtaosa on edelleen ta-loudelliselta volyymiltaan pieniä yhteisöjä. Ulkoisia asiakkaita oli tilikauden lopussa 64 (59).

9. Tulevaisuuden näkymiä KYT – osuuskunnan toiminta perustuu edelleen tilitoimistopalvelujen tuottami-seen lähinnä kolmannen sektorin toimi-joille.

KYT – osuuskunnan menestys riippuu suuressa määrin siitä miten sen asiakasyh-teisöt menestyvät. Lisääntynyt hanke- ja projektitoiminta tuottaa palvelujen tar-vetta ja asiakkaita KYT:lle. Myös julkisen rahoituksen muut vaihtelut kolmannen sektorin toimijoille heijastuvat tilitoimis-toasiakkuuksien kehitykseen. KYT pyrkii edelleen edistämään kolmannen sektorin toimeliaisuutta hanketoiminnassa, mutta huomiota on kiinnitettävä myös asiak-kuuksien lisäämiseen ns. vakiintuneiden

toimijoiden suuntaan. Palveluja voidaan tarjota myös muille kuin kolmannen sekto-rin yhteisöille, jolloin kysymykseen tulevat lähinnä pienyritykset.

10. Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011–31.12.2011; hallituksen ehdotus ylijäämän käsittelystä

Osuuskunnan tuloslaskelma tilikaudelta 1.1.2011 - 31.12.2011 osoittaa 1 946,07euron suuruista ylijäämää. Hallitus esittää, että ylijäämästä 1/20 eli 97,30 euroa siirretään vararahastoon ja loput jäävät yli/alijäämätilille.


Keski-SuomenYhteisöjen TukiMatarankatu 4, 3.krs40100 Jyväskyläwww.kyt.fi kaikki sähköpostit [email protected]

Antero Mikonranta toiminnanjohtaja / toimitusjohtajap. 050 597 8970

Juha Heikkolap. 040 487 3055

Siistijät vuonna 2011 olivat Eija Burman 23.11. saakkaMerja Laitinen 30.10 alkaenKalsum Azizi Ziaret

Järjestöjen tuki- ja kehittämispalvelutTiina Sivonenkehittämispäällikköp. 0400 365 760

Matti Tervaniemitiedottaja/kehittäjäp. 0400 941 833

Kansalaistoiminnankeskus MataraSari Naappiyhteisökoordinaattorip. 040 777 9582

Monikultturikeskus GloriaArja Seppäläprojektipäällikköp. 040 743 3097

Välittäjä PLUSEija Lappiprojektipäällikköp. 0400 151 258

KiertoMarkku Hassinenprojektipäällikköp. 040 680 1595

Työkompassi2Mikael Isomäkityövalmentajap. 040 728 9013

PaikkoSusanna Uusitaloprojektipäällikköp. 0400 304 108

KYT OsuuskuntaMirja Kokkonenkirjanpitäjäp. 040 734 2190

Documents

KYT Toimintakertomus 2012