Upload
phamtram
View
220
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Toimintakertomus 2015
2
Sisällys
Toiminta-ajatus .................................................................................................................... 3 Visio ..................................................................................................................................... 3 Organisaatiokaavio .............................................................................................................. 4
Kulttuurijohtajan katsaus ...................................................................................................... 5 Vuoden tähtihetkiä ............................................................................................................... 6
Lyhtysotilaat juhlistivat kiinalaista uutta vuotta ......................................................................... 6 Eliane Elias hurmasi Savoyssa ................................................................................................ 6 The New Rope String Band Espalla ......................................................................................... 6 Huolia, hurmaa ja hulluttelua – Jean Sibeliuksen Helsinki ........................................................ 6 Benjamin ja Kasmir täyttivät Kanneltalon ................................................................................. 6 Hola México! ............................................................................................................................ 6 Helsinki Dance Company muutti Stoaan .................................................................................. 7 Kalle Hammin taidetta Vuotalossa ........................................................................................... 7 Cliinarit ja varjoleikit ................................................................................................................. 7 Satakielikuukausi ..................................................................................................................... 7 Malmin tubemiitti ...................................................................................................................... 7 Sunnuntaina Annantalolla ........................................................................................................ 7 HELsign – kulttuuria viittomakielellä ......................................................................................... 8 Espanjalainen klovniperhe Caisan korttelijuhlassa ................................................................... 8 Nousussa – Hindi Zahra .......................................................................................................... 8 Puhutaanko politiikkaa? ........................................................................................................... 8 Kulttuuripalkinto Kati Outiselle ................................................................................................. 8 Sompasauna on Helsingin kulttuuriteko ................................................................................... 8 Helsingin malli – yhdessä enemmän ........................................................................................ 9
Kulttuuripolitiikka ................................................................................................................ 10 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 2015 ....................................................................................... 10 Avustukset ............................................................................................................................. 11 Taideapurahan saajat 2015 ................................................................................................... 13 Helsingin malli ja aluetyö ....................................................................................................... 14 Kulttuurikaveritoiminta ............................................................................................................ 15 Kulttuurinen vanhustyö .......................................................................................................... 15 Ruotsinkielinen toiminta ......................................................................................................... 16 Taiteilija-ateljeet ja -residenssit .............................................................................................. 16
Kulttuuripalvelut ................................................................................................................. 17 Annantalo .............................................................................................................................. 17 Caisa ..................................................................................................................................... 18 Kanneltalo .............................................................................................................................. 19 Malmitalo ............................................................................................................................... 20 Savoy-teatteri ja Espan lava .................................................................................................. 21 Stoa ....................................................................................................................................... 22 Vuotalo .................................................................................................................................. 23 Verkkopalvelut ....................................................................................................................... 24
Talous ................................................................................................................................ 26 Avustukset ............................................................................................................................. 26 Investoinnit ............................................................................................................................ 26 Henkilöstö .............................................................................................................................. 27
Vakinainen henkilökunta 31.12.2015 ................................................................................. 28 Liitteet: ............................................................................................................................... 29
3
Toiminta-ajatus
Helsingin kulttuurikeskus on taiteen, kulttuurin ja luovuuden edistäjä, joka kehittää kulttuurisesti
rikasta ja monimuotoista Helsingin seutua. Helsingissä kulttuuri on kaikkien oikeus.
Kulttuurikeskuksen toiminnan osa-alueet:
Kulttuurin tukeminen: kulttuurikeskus avustaa taidelaitoksia, taideoppilaitoksia,
kulttuuriyhteisöjä ja työryhmiä sekä myöntää taiteilijoille apurahoja ja tarjoaa hyvin
varusteltuja esiintymis- ja työtiloja eri puolilla kaupunkia.
Kulttuurin tarjonta: kulttuurikeskus tuottaa kaupunkilaisille kulttuuripalveluita itse ja
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Kulttuurin edistäminen: kulttuurikeskus toimii aloitteellisesti ja tavoitteellisesti
kulttuuripolitiikassa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Visio
Helsinki on monimuotoinen ja omaleimainen taiteen, luovuuden ja kulttuurin keskus. Se on
kansainvälisesti kiinnostava kulttuurin edelläkävijä Itämeren alueella.
4
Organisaatiokaavio
5
Kulttuurijohtajan katsaus
Viraston työtä ohjaa kaupunginvaltuuston vuosille 2013–16 kirjaama valtuustostrategia. Siinä
sanotaan, että ”kulttuuri on kaikkien ulottuvilla”. Menneen vuoden merkittävin kulttuuripoliittinen
päätös toteuttaa tuota lausetta.
Marraskuun 10. päivä noin kello 17.30 kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti jakaa seuraavan
kolmen vuoden aikana yli miljoona euroa osallistavaan alueelliseen kulttuurityöhön, jota valittiin
tekemään 12 taidelaitosta. Kaarelassa, Maunulassa, Jakomäessä ja Vuosaaressa koetaan
seuraavien vuosien aikana, mitä kotiovelle tullut taidelaitos saa aikaan alueen identiteetille,
verkostoille ja asukkaiden kotikaupunginosaansa kohtaan tuntemalle omistajuudelle.
Helsingissä on pitkään tutkittu monen eurooppalaisen kaupungin toimintamallia, jossa keskustan
taidelaitoksia tuetaan tai velvoitetaan toimimaan seiniensä ulkopuolella. Käytännössä ensiaskelia
on otettu yksittäisissä taideprojekteissa, kuten Kansallisteatterin Kontula-trilogia.
Nyt Helsingin malliksi ristitty aluetoiminta on otettu pysyväksi osaksi kaupungin kulttuuripolitiikkaa
ja sen laajentamista tutkitaan. Toimintaa tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka näkee siinä
aineksia muidenkin suurten kuntien kulttuuripalveluiden ja taidelaitosverkoston kehittämiseen.
Helsingin mallin kokemukset ovat tietenkin hyödyksi myös kulttuurikeskuksen omien aluetalojen jo
entuudestaan vahvan, paikallisen yhteistyön kehittämisessä.
Loppuvuosi on tehdyn työn sadon korjaamisen aikaa. Tanssin talon rakentamisesta allekirjoitettiin
sopimus 18. joulukuuta. Tätä työtä on tehty laskutavasta riippuen jopa 40 vuotta. Kulttuurikeskus
johti puhetta työryhmässä, joka perustettiin, kun Jane ja Aatos Erkon säätiö teki 15 miljoonan
euron ehdollisen lahjoituksen talon rakentamiseksi. Tanssitaiteen ja Helsingin onneksi kaupungin,
valtion ja Tanssin talo ry:n yhteinen näkemys talon toimintamallista ja rahoituksesta löytyi.
Kulttuurikeskuksen seitsemän toimipaikkaa pysyivät kiireisinä koko vuoden. Yhteensä esityksiä
järjestettiin 1700, ja kävijöitä niissä oli 189 000. Lisäksi salien ulkopuolella järjestetyissä
tapahtumissa vieraili 120 000 kävijää. Lapsille suunnatuille taidekursseille saatiin 19 000
osallistujaa. Erilaisia näyttelyitä järjestettiin 150, ja niissä kävijöitä oli kaikkiaan 276 000.
Onnistuneen kulttuuriohjelman takana ahkeroi asiantunteva ja sitoutunut henkilöstömme.
Helsingin vuosittaisen kulttuuripalkinnon sai näyttelijä Kati Outinen, ja vuoden kulttuuriteoksi
nimettiin Sompasaunaseuran sitkeä toiminta Kalasatamassa.
Stuba Nikula
kulttuurijohtaja
6
Vuoden tähtihetkiä
Lyhtysotilaat juhlistivat kiinalaista uutta vuotta
Perinteisellä kiinalaisella lyhtytekniikalla rakennetut 80 soturipatsasta marssivat helmikuussa
Paasikiven aukiolla kiinalaisen uudenvuodenjuhlan kunniaksi. Monivärisenä hehkuvan
lyhtyarmeijan esikuvana oli 8000 kivisoturin terrakotta-armeija, joka vartioi Kiinan ensimmäisen
keisarin Qin Shi Huangdin hautaa yli 2000 vuotta. Lyhtysotilaiden armeija saapui
kaupunkikeskustaan Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhteistyön tuloksena.
Eliane Elias hurmasi Savoyssa
Yksi Savoy-teatterin vuoden tähtivieraista oli brasilialaistaustainen laulaja-pianisti-säveltäjä Eliane
Elias, jonka saavutuksiin kuuluu viisi Grammy-ehdokkuutta, neljä Gold Disc ja kolme Best Vocal
Album -palkintoa. Konsertissa kuultiin materiaalia hänen uudelta albumiltaan Made in Brazil, joka
oli heti tuoreeltaan noussut hittilistojen kärkeen.
The New Rope String Band Espalla
Isosta-Britanniasta Jyväskylän Kesä -kaupunkifestivaalille matkanneet nerokkaan hupsuuden
mestarit poikkesivat jäähyväiskiertueellaan viihdyttämässä Espan lavan yleisöä.
Huolia, hurmaa ja hulluttelua – Jean Sibeliuksen Helsinki
Annantalossa herätettiin eloon perinteiset historialliset kaupunkikierrokset Jean Sibeliuksen 150-
vuotisjuhlan kunniaksi. Yhdeksänsataa helsinkiläistä alakoululaista seurasi kohtauksia Sibeliuksen
elämästä muun muassa Ruotsalaisessa teatterissa, ravintola Kappelissa ja yliopiston juhlasalissa.
Näyttelijäntyöstä vastasivat Kallion lukion oppilaat. Projekti sai juhlavuoden erityisavustusta
opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Kävelykierrokset toteutettiin yhteistyössä Helsingin
kaupunginmuseon, Kallion lukion, DOT rf:n sekä Sibelius-Akatemian kanssa.
Benjamin ja Kasmir täyttivät Kanneltalon
Operaatio Pulssi! toi Kanneltaloon keikalle sekä some-sensaatio Benjaminin että Kasmirin.
Esiintymiset houkuttelivat paikalle ennätysmäärän nuoria.
Hola México!
Koko lokakuun kestänyt Menolippu Meksikoon -festivaali huipentui Malmitalossa
perhetapahtumapäivään, jossa oli tarjolla teematyöpajoja, esityksiä, ruokakulttuuria ja näyttelyitä.
Malmisalissa nähtiin meksikolaisen Triciclo Rojo -klovniryhmän monitaiteellinen tanssiteos
Vagabundo – kulkuri. Sama esitys vieraili myös Savoy-teatterissa.
7
Helsinki Dance Company muutti Stoaan
Helsingin kaupunginteatterin peruskorjauksen ajan Stoa toimii Helsinki Dance Companyn (HDC)
esitysten näyttämönä. Lokakuussa Stoassa sai ensi-iltansa Eeva Muilun koreografia Kaikelle
katoavalle ja marras-joulukuussa nähtiin koko perheen tanssiseikkailu Keijukaisneuvos Koo.
HDC:n taiteellinen johtaja Jyrki Karttunen oli Kuukauden teatterivieras 2.11., ja vuosi päättyi Stoan
galleriassa Satujen näyttämö -näyttelyyn. Näyttelyssä oli esillä kuvia, pukuluonnoksia,
pienoismalleja, rekvisiittaa ja tunnelmia Helsingin kaupunginteatterin satuaiheisista esityksistä.
Näyttelyn yhteydessä järjestettiin galleriatyöpajoja koululuokille.
Kalle Hammin taidetta Vuotalossa
Helsingin taidemuseo toi Kalle Hammin teoksia keväällä Vuotalon galleriaan osaksi Orastus-
projektin elävää kasvihuonetta. Paperittomien puutarha ja muut Hammin kasviaiheiset teokset
herättelivät keskustelua toiseuden tematiikasta.
Cliinarit ja varjoleikit
Moniarvoisen kulttuurin puolesta liputtava Kanneltalon Takapiha-klubisarja esitteli syyskaudella
artisteja, jotka ovat sekä kuvataiteilijoita että muusikoita. Sarjan huipensi Cleaning Women -
yhtyeen konsertti. Omaleimainen musiikki sai lisäulottuvuuden 3D-varjovisuaaleista, joiden
kaltaisia ei yhtyeen taustalla ole Suomessa aiemmin nähty.
Satakielikuukausi
Monikielisyyttä, omaa äidinkieltä ja yhdessä tekemistä juhlistava, valtakunnallinen
Satakielikuukausi järjestettiin ensi kertaa keväällä 2015. Kulttuurikeskuksen taloista mukana olivat
kokonaisuutta koordinoiva Caisa, Stoa sekä Vuotalo, jonka päätösklubilla erikieliset runoilijat
lukivat tekstejään äänimaisemien ja visualisointien tukiessa tulkintoja.
Malmin tubemiitti
Nuorten itsensä ideoimassa ja järjestämässä tapahtumassa esiintyivät tubettajat Eeddspeaks,
Soikkuu, Wildeem ja Deata. Tapahtuma keräsi yli 600 kävijää. Tubemiitin teko oli nuorille
mielekästä, ja vastaavia tapahtumia tullaan varmasti näkemään jatkossakin. Malmitalo nuoret
olivat vahvasti tekemässä myös Rhymes And Flows -rap-iltaa helmikuussa ja Pop Cult Dayta
elokuussa.
Sunnuntaina Annantalolla
Annantalolla käynnistettiin perhesunnuntaiden sarja: talossa oli tarjolla tekemistä ja kokemista
koko perheelle. Suurin osa sunnuntai-iltapäivien työpajoista täyttyi hetkessä. Syksyinen Anna
palaa! -päivä toteutettiin pitkälti innokkaiden ja taidokkaiden Taideneuvola-vanhempien
vapaaehtoistyönä.
8
HELsign – kulttuuria viittomakielellä
Viittomakielisen kulttuurin tapahtuma HELsign järjestettiin ensimmäisen kerran Stoassa
helmikuussa. Kaikenikäisille suunnatussa tapahtumassa yleisö sai nauttia muun muassa
viittomakielisen räppäri Signmarkin keikasta, Kimurantti-konsertista, viittomakielisestä stand upista
ja erilaisista työpajoista. Yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun Vetovoimaa
kulttuurikeskuksiin -hankkeen kanssa järjestetty tapahtuma tavoitti kohdeyleisön hienosti.
Espanjalainen klovniperhe Caisan korttelijuhlassa
Fennia-korttelissa järjestetty CaisaFEST! päätti Caisan kevätkauden. Korttelitila täyttyi kulttuurista,
etnisistä herkuista ja yhteisestä tekemisestä. Tempauksen aikana koettiin espanjalaisen
klovniperheen anarkistista heittäytymistä suomalaisuuteen, teatteria ratikkapysäkillä ja muotinäytös
kierreportaikossa. Parhaaseen flash mob -tyyliin vapaita, nauruhermoja kutkuttavia performansseja
nähtiin leffasaleissa, verotoimistossa, kaupoissa, ravintoloissa ja metrotasanteella. Juhla huipentui
burleskiin taikuriesitykseen Caisan juhlasalissa.
Nousussa – Hindi Zahra
Savoy-teatteri tuo Helsinkiin vuosittain mielenkiintoisia, Suomessa vielä jokseenkin tuntemattomia
huippuartisteja. Marokkolainen, soulista, jazzista ja kansanmusiikista ammentava pop-taituri Hindi
Zahra oli yksi näistä viime vuonna. Valloittavassa konsertissa kuultiin musiikkia muun muassa
hänen uudelta Homeland-albumiltaan.
Puhutaanko politiikkaa?
Otsikon Kehittyykö demokratia? alle kootussa Savoy-teatterin paneelikeskustelussa 7.12.
pohdittiin, miten käy kansanvallalle Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Keskustelemassa
olivat Pekka Haavisto, Markku Jokisipilä, Anna Kontula ja Annika Saarikko sekä paneelin
puheenjohtajana Jussi Lähde.
Kulttuuripalkinto Kati Outiselle
Helsingin kulttuuripalkinnon 2015 sai näyttelijä Kati Outinen. Aki Kaurismäen mestariteosten
ikoniset roolihahmot tunnetaan maailmalaajuisesti. Elokuviensa lisäksi Outisen 35 vuotta
jatkuneelle taiteilijanuralle mahtuu lukematon määrä teatteri-, radio- ja televisiotöitä sekä yli
kymmenen vuoden jakso näyttelijäntyön professorina. Kulttuuripalkinto on arvoltaan 10 000 euroa.
Sompasauna on Helsingin kulttuuriteko
Helsingin kulttuuriteko 2015 -palkinto myönnettiin Sompasaunaseura ry:lle, joka vastatuulista
välittämättä ylläpitää ja kehittää Kalasatamassa sijaitsevan Sompasaunan toimintaa. Seitsemättä
kertaa jaetun palkinnon rahallinen arvo on 5 000 euroa. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta painotti
9
perusteluissaan Sompasaunan aitoa yhteisöllisyyttä ja omalaatuista luovuutta, joka tekee arjesta
ilahduttavampaa sekä asukkaille että matkailijoille.
Helsingin malli – yhdessä enemmän
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti syksyllä Helsingin mallin mukaisista, alueellisen ja osallistavan
kulttuurityön kehittämisavustuksista. Hankkeisiin valikoitui 45 hakemuksen joukosta kumppaniksi
12 kulttuuri- ja taidetoimijaa. Yhteensä kulttuuri- ja taidehankkeille Jakomäen, Kaarelan, Maunulan
ja Vuosaaren kaupunginosissa myönnettiin vuositukea noin 376 000 euroa. Kolmivuotisen
pilotointijakson 2016–2018 tuki on yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa.
10
Kulttuuripolitiikka
Kulttuuripolitiikan osasto vastaa lautakuntavalmistelusta, joka pitää sisällään muun muassa
avustukset. Osaston tehtäviin kuuluu yhteistyö taiteen ja kulttuurin kentän kanssa, tutkimus- ja
julkaisutoiminta, kansainvälinen verkostoyhteistyö sekä ruotsinkielinen toiminta.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 2015
(suluissa varajäsen)
Johanna Sumuvuori, Vihr (Verna Castrén 9.9. asti)
puheenjohtaja 9.9. asti
Jukka Relander, Vihr (Toivo Laitinen)
puheenjohtaja 9.9. alkaen
Johanna Sydänmaa, Kok (Ari Huovinen)
varapuheenjohtaja
Outi Alanko-Kahiluoto, Vihr (Maria Vuorelma)
jäsen 9.9. alkaen
Timo Vuori, Kok (Marja Suuronen)
Risto Kolanen, SDP (Antton Rönnholm, Jani Ryhänen 26.8. asti)
Jaana Alaja, SDP (Petra Jääskeläinen)
Päivi Storgård, RKP (Adreas af Enehielm)
Sami Muttilainen, Vas (Alina Mänttäri-Buttler)
Juha-Pekka Väisänen, SKP (Irene Auer)
Kaupunginhallituksen edustaja
Osku Pajamäki (Mirka Vainikka)
Lautakunnan sihteerinä toimi suunnittelija Miska Toiviainen ja päätöstiedottajana Terttu Sopanen
17.3. asti, Mari Pietarila ajalla 17.3.–17.8. ja Jussi Kaisjoki 17.8. alkaen.
Vuosi 2015 oli kolmas vuosi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan 2017 päättyvästä kaudesta. Kulttuuri-
ja kirjastolautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja teki 155 päätöstä. Lautakunta antoi 14
lausuntoa, muun muassa lähiöiden asukkaiden ja vanhusten palveluihin ja erilaisiin
kaupunkikulttuuriin liittyvistä aloitteista.
Lautakunta päätti ottaa Caisa 2.0 -mallin kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan toiminnan
kehittämisen lähtökohdaksi. Caisa 2.0 on liikkuva, verkostomainen toiminnantapa, joka turvaa
11
kulttuurisesti monimuotoisen toiminnan edellytykset, mahdollistaa kulttuurien välisen
vuorovaikutuksen ja edistää monikulttuurisuutta sekä keskustassa että kaupungin eri alueilla.
Lisäksi lautakunnan päätöksellä Caisan ma. johtajana jatkoi Tomi Purovaara.
Lautakunta myönsi ensimmäiset Helsingin mallin hankeavustukset vuodelle 2016. Kulttuurikeskus
pilotoi vuosien 2016–2018 aikana uudenlaisen, osallistavan alueellisen kulttuurityön mallia, jonka
tavoitteena on vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista sekä
asukkaiden kulttuurista osallisuutta. Helsingin mallin avustuksia jaettiin hankkeen ensimmäiselle
vuodelle yhteensä 376 450 euroa.
Lautakunnan jäsenistä muodostettu avustusjaosto oli koolla kuudesti. Jaosto käsitteli toiminta-
avustusten, taideapurahojen sekä kulttuuripalkinnon jakoehdotukset. Jaostossa työskentelivät eri
koonpanoissa Johanna Sumuvuori, Jukka Relander, Toivo Laitinen, Johanna Sydänmaa, Timo
Vuori, Risto Kolanen, Päivi Storgård, Adreas af Enehielm, Sami Muttilainen, Alina Mänttäri-Buttler,
Juha-Pekka Väisänen ja Irene Auer.
Keväällä käsiteltiin taide- ja kulttuurilaitosten sekä syksyllä kulttuuri- ja taideyhteisöjen toiminta-
avustukset. Kohdeavustuksia käsiteltiin joka kokouksessa ja kansainvälisiä matka-avustuksia
määrärahojen riittäessä kesäkuun kokoukseen saakka. Vuodelle 2016 lautakunnan myöntämät
avustusmäärärahat nousivat kokonaisuudessaan 100 000 eurolla.
Lokakuussa 2015 kulttuuri- ja kirjastolautakunta teki tutustumismatkan Turun vapaa-aikatoimialan
kulttuuripuolen toimintaan ja kulttuurilautakuntaan. Lautakunta kuuli muu muassa kokemuksia
Turun toiminta-avustusmallista, jossa solmitaan kolmivuotisia sopimuksia sekä Eviva-hankkesta,
jonka lähtökohtana on passiivisten asukkaiden aktivointi. Lisäksi matkalla tutustuttiin
mielenkiintoiseen independent-taiteen näyttämöön, Barker-teatteriin, ja vierailtiin luovien alojen
tapahtumakeskus Logomossa.
Avustukset
Vuonna 2015 kulttuuri- ja kirjastolautakunta myönsi avustuksia taiteen ja kulttuurin tukemiseen
16,9 miljoonaa euroa. Summasta 4,2 miljoonaa euroa suunnattiin teatterilain piiriin kuuluville
ammattiteattereille ja 12,7 miljoonaa euroa yhteisöjen tukemiseen.
Yhteisöjen tukemiseen varatut määrärahat jaettiin pääosin toiminta-avustuksina
musiikkioppilaitoksille, teatterilain ulkopuolisille ammattiteattereille, museoille, taidekouluille ja -
opistoille sekä sivistys- ja taidejärjestöille.
12
Toiminta-avustusten lisäksi yhteisöjen tukemiseen varatusta määrärahasta myönnettiin avustuksia
yksittäisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen, kulttuuriyhteisöjen tukemiseen,
lähikulttuurihankkeisiin, kulttuuritoiminnan kehittämishankkeisiin sekä taideapurahoina yksittäisille
ammattitaiteilijoille. Vuoden aikana käsiteltiin yhteensä 1157 hakemusta, joista 654:lle hakijalle
myönnettiin avustusta.
Vuoden 2015 Helsingin kulttuuripalkinnon sai näyttelijä Kati Outinen. Tunnustus myönnetään
vuosittain merkittävistä taiteellisista ansioista ja panoksesta Helsingin kulttuurielämän hyväksi.
Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.
Taideapurahoja myönnettiin yhteensä 213 500 eurolla. Apurahoja myönnettiin kirjallisuuden,
kuvataiteen ja taideteollisuuden edustajille. Apurahaa haki 385 henkilöä ja se myönnettiin 61
ammattitaiteilijalle.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsi Helsingin kulttuuriteko 2015 -palkinnon saajaksi
Sompasaunaseura ry:n, joka on Sompasaunan toiminnalla elävöittänyt kaupunkikulttuuria
Kalasatamassa. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Kunniamaininnan saivat Mustikkamaalla
toimiva yhteisökahvila MuuMaa sekä näyttelijä Noora Dadu Minun Palestiinani -esityksestä Teatteri
Takomossa
13
Taideapurahan saajat 2015
Kirjallisuus
Farah, Nura
Filander, Erkka
Hanska, Jari
Heiskanen, Marjo-Helena
Holmberg, Annina
Kankaanpää, Hannu
Kopylova, Polina
Kuusisto, Meri Tuuli
Lappalainen, Eija
Lehtinen, Marja Emilia
Lindelöf, My Charlotte
Nousiainen, Inka
Nuopponen, Tommi
Nurmi, Aura
Pesonen, Pia
Roinila, Tarja
Tolonen-De-Arias, Tuutikki
Tuomainen, Antti
Taideteollisuus
Aalto-Setälä, Laura
Paikkari, Mari
Pöyhönen, Tuula
Suomela, Sauli
Vainio, Johanna
Östlund, Charlotta
Kuvataide
Autio, Pasi
Avdeikov, Jesse
Baibulat, Niran
Bergelt, Tatjana
Elo, Tyko
Eskola, Tuovi
Granlund, Mona Vivian
Havia, Sami
Herrera, Inmaculada
Hokkanen, Mari
Honkanen, Eeva
Iivanainen, Anne Susanna
van Ingen, Juha
Innanen, Petra Johanna
Jaakkola, Aleksi
Järnström, Jari
Khatib, Abdulamir
Kiiskilä, Janne
Kivinen, Rosa
Korhonen, Arto
Koyama, Yasushi
Laala, Amale
Martola, Janne
Miron, Katarzyna
Mustonen, (Jari) Kalle
Muttonen, Kasper
Mäkikoskela, Ville
Nyyssölä, Antti
Peura, Eeva
Pulkkinen, Anssi
Purhonen, Kalle
Puronen, Riikka Elina
Pyykkinen, Tiina
Raitanen, Tiina
Rönkkö, Jaakko
Suorajärvi, Satu-Minna
Toukola, Minnamari
14
Helsingin malli ja aluetyö
Helsingin kulttuurikeskus jatkoi osallistavan alueellisen kulttuurityön mallin kehittämistä. Mallin
tavoitteena on monipuolistaa ja tasapainottaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa.
Kulttuurikeskus haluaa tarjota kulttuuria koko Helsinkiin, kaikille helsinkiläisille ja ulottaa kulttuuri
osaksi asukkaiden arkea.
Helsingin mallin vuosien 2016–2018 pilotointikauden toiminta painottuu neljälle keskenään
erilaiselle alueelle: Kaarela, Maunula, Jakomäki ja Vuosaari. Helsingin mallia on kehitetty
eteenpäin yhdessä asukkaiden, alueiden verkostojen sekä taidetoimijoiden välisenä yhteistyönä.
Kulttuurikeskus on osallistunut pilotointialueiden asukastapaamisiin ja hallintokuntien välisiin
aluekokouksiin. Pilotointialueiden kehittämistarpeita ja asukkaiden toiveita on välitetty eteenpäin
taidelaitoksille ja yhteisöille muun muassa kevään taidelajikohtaisissa neuvontapäivissä sekä
kahdenvälisissä tapaamisissa.
Mallista järjestettiin maaliskuussa kaksi seminaaria, ensimmäinen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan
jäsenille ja toinen kaupungin toiminta-avustusta saaville taidelaitoksille. Tiedotusvälineille Helsingin
mallista kerrottiin kulttuurikeskuksen keväisellä mediabrunssilla.
Helsingin mallin erillismäärärahan haku sulkeutui Helsinki-päivänä 12.6. Määräajan puitteissa
vastaanotettiin 46 hakemusta. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti avustusten jaosta
kokouksessaan 10.11. Kaksitoista kulttuuri- ja taidelaitosta ja -yhteisöä sai rahoitusta, vuodelle
2016 yhteensä 376 450 euroa. Dialogi kentän toimijoiden kanssa on hankehaun yhteydessä ollut
poikkeuksellisen tiivistä ja hedelmällistä ja toimijoiden kesken on syntynyt uudenlaista yhteistyötä
ja synergiaa. Joulukuussa järjestettiin kick-off-seminaari avustuksen saaneille.
Helsingin mallin tutkimussuunnitelma ja indikaattoripatteristo vaikuttavuuden mittaamiseen
laadittiin syksyn 2015 aikana. Vuoden mittaan on tehty tutkimusyhteistyötä muun muassa
Humanistisen ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Helsingin
mallille laadittiin syksyllä viestintäsuunnitelma. Kulttuurikeskus sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä
erillisen avustuksen toimintamallin kehittämiseen vuosina 2015–2016.
Kaupunkikulttuuriavustuksista kaksi kolmasosaa, noin 170 000 euroa, myönnettiin kaupunginosiin
kiinnittyvään kansalaislähtöiseen kulttuuritoimintaan. Kaupunkikulttuuriavustukset ovat keskeinen
tukiresurssi viraston osallistavassa aluetyössä. Stadin Juhlaorkesteri on ollut myös arvostettu
palvelu kaupunginosatapahtumissa. Aluetyön painopistettä on siirretty yhä enemmän lähiöihin
yhteistyössä kaupungin osallisuusverkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa.
15
Kulttuurikaveritoiminta
Helsinki on vuodesta 2013 kehittänyt kulttuurista vapaaehtoistoimintaa. Siinä vapaaehtoiset
kulttuurikaverit lähtevät seuraksi ja avuksi näyttelyihin, esityksiin ja konsertteihin.
Asiakkaana voi olla kuka tahansa yli 18-vuotias helsinkiläinen, mutta erityisesti toiminnassa on
autettu ikääntyneitä. Vuonna 2015 kulttuurikaverit auttoivat liki 800 ihmistä nauttimaan kulttuurista
ja taiteesta.
Vierailukohteina vuonna 2015 olivat kulttuurikeskuksen toimipaikoista Annantalo, Malmitalo,
Kanneltalo, Vuotalo, Stoa ja Savoy-teatteri. Lisäksi mukana toiminnassa ovat Ateneum, Helsingin
kaupunginmuseo, Helsingin kaupunginorkesteri, Helsingin taidemuseo, Radion sinfoniaorkesteri,
Suomalainen barokkiorkesteri, Suomen Kansallisooppera, Ooppera Skaala, Tanssin talo,
Teatterimuseo ja Zodiak.
Kulttuurikaveritoiminnan tavoitteina on lisätä kulttuuripalveluiden saavutettavuutta, rohkaista ja
aktivoida vaikeammin tavoitettavia kohderyhmiä käyttämään kulttuuripalveluita sekä lisätä
vuorovaikutusta palveluiden tarjoajien ja kansalaisten välillä. Toiminta vahvistaa sukupolvien
välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.
Kulttuurikaveria toteuttavat yhteistyössä Helsingin kulttuurikeskus sekä sosiaali- ja terveysvirasto.
Toimintaa rahoitti vuoden 2015 loppuun asti myös Helsingin kaupungin Lähiöprojekti.
Kulttuurinen vanhustyö
Helsingin kaupunki haluaa edelleen vahvistaa kulttuurista vanhustyötä. Kulttuurikeskuksessa ja
sosiaali- ja terveysvirastossa työtä tekee virastojen yhteinen kulttuurisen vanhustyön suunnittelija.
Suunnittelija kouluttaa ja opastaa sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä että taiteen ja kulttuurin
ammattilaisia siihen, miten vanhustyöhön voidaan sisällyttää taidelähtöisiä menetelmiä.
Kulttuurisen vanhustyön kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä viestitään Troppi-
uutiskirjeen avulla, tärkeitä ovat myös yhteistyöverkoston järjestämät tapaamiset ja seminaarit.
Syksyllä 2015 valmistui ensimmäinen Helsingin kulttuurikeskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston
yhteinen kulttuurisen vanhustyön toimintaohjelma vuosille 2016–2018 ikääntyneiden
kulttuurioikeuksien toteutumisen vahvistamiseksi ja kulttuuripalveluiden kehittämiseksi.
16
Ruotsinkielinen toiminta
Kulttuurikeskuksen ruotsinkielinen toiminta käsittää kehitys- ja kulttuuripoliittista toimintaa,
kohdennettua yleisötyötä sekä aluetalojen ruotsinkielistä ohjelma- ja taidekasvatustyötä.
Kulttuurikeskus toimii ruotsinkielisen sisällöntuottamisen sekä yhteistyön aloitteentekijänä ja
asiantuntijana. Yhteistyökumppaneita ovat kaupungin muut virastot, eri taidelaitokset ja
kulttuuriyhteisöt sekä kolmannen sektorin toimijat.
Kaksikielinen Sibelius-aikamatka 4. luokille oli vuoden tärkeimpiä taidekasvatusprojekteja. Pienten
lasten kulttuurikasvatustoimintaa kehitettiin virastojen välisen Bokbubbel-hankkeen sekä
esiopetushankkeen kautta. Saavutettavuutta edistettiin muun muassa erityislasten Barnfest-
tapahtuman, SenioRöst-verkoston senioriohjelmien sekä Rimjam-perheohjelmien kautta.
Koulujen kulttuurikasvatusta kehitettiin kultus.fi-verkkopalvelun sekä kulttuurikoordinaattori-
verkoston kautta. Ordboet-kiertonäyttelyssä vieraili 6000 helsinkiläislasta ja 500 opettajaa vuosina
2012–2015.
Lastenkulttuurikeskusverkoston kautta osallistuttiin valtakunnallisen lastenkulttuurin ja
taidekasvatuksen kehittämiseen ja levittämiseen. Pohjoismaista taidekasvatusyhteistyötä tehtiin
sanataiteen ja yleisötyön puitteissa.
Taiteilija-ateljeet ja -residenssit
Harakan saarella Kaivopuiston edustalla toimii Helsingin kulttuurikeskuksen taitelijatalo ja
kaupungin ympäristökasvatuksen toiminta- ja kehittämiskeskus. Kulttuurikeskus vuokraa
helsinkiläisille ammattitaiteilijoille ja käsityöläisille Harakan saarelta ateljeetiloja.
Kulttuurikeskuksen oma taiteilijaresidenssi Eläintarhan huvila Tokoinrannassa puolestaan tarjoaa
tukea vierailevien ulkomaalaisten taiteilijoiden asumiseen. Residenssin asukkaat edustavat kaikkia
taiteenaloja ja monipuolistavat helsinkiläistä taide- ja kulttuuritarjontaa.
Eläintarhan huvilassa majoittuu vuosittain reilut sata taiteilijaa. Yöpymisiä kertyy yhteensä noin
1500. Helsinki-päivän kunniaksi 12. kesäkuuta 2015 huvila avautui yleisölle ja tarjosi työpajoja
sekä näytelmällisiä opastuskierroksia – vahvistaen näin paikallista kulttuuritoimintaa sekä
yhteistyötä alueen naapurihuviloiden kanssa. Eläintarhan huvilassa on ympäri vuoden yleisölle
avoinna oleva porvariskotinäyttely, johon varataan myös ryhmäopastuksia.
17
Kulttuuripalvelut
Kulttuuripalveluiden tarjonnassa on erilaisten tutkimusten ja selvitysten valossa korostunut kasvava
eriarvoisuus. Tämä koskee myös kulttuuripalveluihin osallistuvia ja erityisesti lapsia.
Tästä syystä kulttuurikeskus on sekä omien talojensa toiminnassa mutta myös hallintokuntien
keskisissä verkostoissa toteuttanut hankkeita, joilla pyritään viemään matalamman kynnyksen
palveluja vähäisemmän osallisuuden alueille. Rakenteita on toteutettu yhteistyössä Lähiöprojektin,
opetusviraston ja Pop & Jazz Konservatorion kanssa erityisesti itäisessä ja koillisessa Helsingissä.
Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointiverkosto toimii
koko kaupungin alueella ja kulttuurikeskuksella on sen eri tasoilla edustus.
Kulttuuri kuuluu kaikille. Siksi kulttuurikeskus tekee tiivistä yhteistyötä opetus- ja
varhaiskasvatustoimen kanssa. Koululuokkien kautta tavoitetaan jokainen helsinkiläinen lapsi ja
nuori.
Annantalo on vuoden kuluessa kehittänyt taidelähtöisiä menetelmiä uuteen, ilmiöpohjaiseen
oppimiseen siirtyvään yleissivistävään perusopetukseen. Taidelähtöisiä menetelmiä kehitetään
myös muihin tilanteisiin, joissa oman identiteetin rakentamiseen tarvitaan monia työkaluja. Tällaisia
ovat muun muassa nivelvaiheen ryhmät, erilaiset oppijat sekä eri kielisille suunnatut valmistavan
opetuksen ryhmät, jotka edeltävät tavalliselle luokalle tai päiväkotiryhmiin siirtymistä.
Selvästi nouseva trendi on yhteisölliset tapahtumat, vaikkapa alueellisten kulttuurikeskusten
ympäristöissä. Ilahduttava esimerkki tästä ovat kuluneen vuoden suositut kyläjuhlat Stoan
lähipiirissä Itä-Helsingissä. Asukasyhteistyötä harjoitellaan puolin ja toisin, aina yhtä kokemusta
rikkaampina.
Erityistä huomiota ovat saaneet monimuotoistuvat, kasvavat esikaupunkialueet sekä lisääntyvä
uusien suomalaisten määrä. Caisa on kulttuuripoliittisen osaston tuottaman tausta-aineiston
pohjalta laatinut suunnitelman Caisa 2.0 etsiessään uusia toimitiloja ja tarkistaessaan samalla
toimintamuotojaan.
Annantalo
Annantalo on monitaiteinen taidekeskus, joka luo helsinkiläisille lapsille ja nuorille edellytyksiä
taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Tätä toteutetaan taideopetuksen, näyttelyiden, esitysten ja
tapahtumien avulla.
Kouluyhteistyö on Annantalon toiminnan kivijalka, sillä sen kautta tavoitetaan tasa-arvoisesti kaikki
lapset ja nuoret. Vuonna 2015 alettiin valmistautua uusien opetussuunnitelmien tuloon muun
18
muassa kokeilemalla ilmiöpohjaista oppimista tukevia Ilmiö X -kulttuurikursseja. Kurssit toteutettiin
yhteistyössä opetusviraston kanssa neljässä koulussa ja 21 opetusryhmässä. Aiheesta järjestettiin
opettajille ja taidetoimijoille yhteisiä koulutuksia. Kymppiluokille suunnattu Minä – Unelmista arkeen
ja takaisin -hanke huipentui keväällä Vain unelmaa? -näyttelyyn.
Annantalo tarjoaa runsaan paletin vapaa-ajan taideopetusta. Koko vuoden ilta- ja
viikonloppukurssien rinnalle tärkeään rooliin on noussut loma-ajan toiminta ja erityisesti
kesätoiminta. Sitä järjestettiin kesällä 2015 erityisesti nuorille heidän omasta aloitteestaan alkunsa
saaneessa Kesäparkissa, joka toimi Annantalon pihassa koko kesäkuun ajan.
Näyttelytiloissa nautittiin keväällä teetä eri kulttuurien tapaan, nähtiin unia ja kuultiin nuorten
ajatuksia. Syksyllä teimme yhteistyötä Suomen sarjakuvaseuran kanssa Hilda ja Agnes -
näyttelyssä. Lokakuussa koettiin vilkas Japan Week myös Annantalossa.
Vuonna 2015 järjestettiin yhteensä 950 kurssia, joihin sisältyi 11 218 oppituntia. Taideopetukseen
osallistui 10 877 oppilasta, ja 19 näyttelyssä vieraili yhteensä 50 362 kävijää. Juhlasalissa
järjestettiin 144 esitystä, joita seurasi kaikkiaan 7630 katsojaa.
Caisa
Caisa edistää ja tukee Helsingin kulttuurista monimuotoisuutta. Toiminnan tavoitteita ovat
vuorovaikutuksen lisääminen eritaustaisten kaupunkilaisten välillä, vähemmistöjen omaehtoisen
kulttuurin tukeminen sekä ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden toimintaedellytysten kehittäminen.
Caisan 2015 teemana oli kommunikaatio. Ohjelmistossa tämä näkyi monien yhteistuotantojen ja -
hankkeiden kautta. Maahanmuuttajayhdistykset olivat keskeisiä kumppaneita. Caisassa
synnytettiin valtakunnallinen Satakielikuukausi-tapahtumakokonaisuus ja International Clown
Festival. Yhteistyö käynnistettiin muun muassa Uuden tanssin keskus Zodiakin, Masque-
festivaalin ja Visit Helsingin kanssa. Caisafest-tapahtuma tuotettiin yhteisesti Fennia-korttelissa.
Taiteilijan ABC -ohjelma kokosi taiteilijoita verkottumaan keskeisiin taideorganisaatioihin
kirjallisuuden, tanssin, musiikin, kuvataiteen, sirkuksen ja teatterin alalta. Pakolaisten
kulttuuripalveluja käynnistettiin yhteistyössä muiden muassa SPR:n, Suomen Pakolaisavun ja
Helsingin yliopiston kanssa.
Kommunikaatio näkyi myös galleriatoiminnassa, jossa nähtiin 140 taiteilijan teoksia 41 eri
näyttelyssä. Caisa oli vahvasti mukana ulkomaisten taiteilijoiden oman Helsinki International Artists
Association -yhdistyksen kehittämisessä.
19
Caisan salissa järjestettiin 2015 yhteensä 118 esitystä, joissa kävi noin 7 100 katsojaa. Lasten
taidekasvatustoimintaan saatiin 3200 osallistujaa, gallerioissa kävi 46 500 vierailijaa. Lisäksi eri
maahanmuuttajajärjestöt tuottivat Caisassa vilkkaasti opetusta, kerhoja ja tapahtumia. Kiinalaisen
uuden vuoden juhla Lasipalatsin aukiolla keräsi huimat 30 000 kävijää.
Kanneltalo
Kanneltalo on teatteri- ja konserttitalo Helsingin Kannelmäessä, vain reilun 10 minuutin junamatkan
päässä päärautatieasemalta, vuonna 2015 avatun uuden kehäradan varrella.
Vuoden 2015 keskeisiä tavoitteita oli alullaan olleen Helsingin mallin mukainen, yhteisöllinen ja
osallistava toiminta, esimerkkinä tanssikeskus Zodiakin kanssa toteutettu Minun nimeni on -
taideprojekti, jonka teemana oli koti. Projektin puitteissa toteutettiin muun muassa Kotimatkalla-
esityssarja, Kannelmäkeen sijoittuva yhteisötanssiteos, jonka edetessä katsojat kulkivat opastetun
yhteisen reitin lähiössä. Yhteistyö Kannelmäki-liikkeen kanssa jatkui tiiviinä. Syksyllä aloitettiin
yhteistyö Helsingin mallin 2016–2018 avustusta saaneiden pääkaupunkiseudun taidelaitosten
kanssa ja tuotiin taidetoimijoiden tietoon alueen asukkailta kerättyjä toiveita.
Uutta oli kulttuuripalveluiden suuntaaminen Maunulan alueelle. Hulluna Maunulaan -projektissa
maunulalaisia tarinoita videoitiin talteen Juttujurtassa. Näistä sekä kaupunginmuseon
arkistovalokuvista koottiin Hulluna Maunulaan! -näyttely asukastalo Saunabaariin yhteistyössä
kaupunginmuseon kanssa.
Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin Vetovoimaa kulttuurikeskuksiin -projekti,
jonka Käräyttäjäkaveri-toiminnan tavoitteena oli tuoda ihmisiä kokemaan ja kokeilemaan uusia
kulttuurielämyksiä. Projektiin liittyen opiskelijat toteuttivat ei-kävijyyden taustoja selvittävän
tutkimuksen.
Läntisen alueen Operaatio Pulssin toiminta oli menestyksekästä. Kulttuurikeskuksen ja
nuorisoasiainkeskuksen kesken sovittiin, että Lähiöprojektin rahoituksen päätyttyä
nuorisoasiainkeskus toimii vastedes läntisen Operaatio Pulssin vetovastuussa. Operaatio Pulssin
toiminta-ajatuksena on saada alueen toimijat ja virastot tuottamaan yhdessä ja tuottaa näin
enemmän ja laadukkaampia palveluita kuin mihin ne yksin pystyisivät. Samalla nuoria rohkaistaan
vaikuttamaan asuinalueensa harrastusmahdollisuuksiin.
Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa vietettiin myös Kanneltalossa kutsumalla perheet kokoon
Sibeliuksen jäljillä -perhepäivään marraskuussa, jossa tutustuttiin mestarisäveltäjän maailmaan
työpajojen ja konserttien kautta.
20
Kanneltalon tiloihin ja alueen tarpeisiin soveltuvaa kurssitoimintaa kehitettiin yhdessä taideopetusta
antavien yhteisöjen kanssa. Lasten ja nuorten kursseja järjestettiin 58. Opetustunteja oli yhteensä
906 ja niillä kurssilaisia 741. Kanneltalon teatteri- ja konserttisalissa järjestettiin yhteensä 200
esitystä, joissa kävijöitä oli 22 689. Galleriassa järjestettiin 34 näyttelyä, joissa kävijöitä 50 242.
Kahvilan stagella nähtiin 73 esitystä, jotka keräsivät yhteensä 4093 kävijää. Auditorion 8 esitystä
seurasi 227 kävijää, ja Kanneltalon aulan kolmeen tapahtumaan osallistui 1548 kävijää.
Malmitalo
Malmitalo on koillishelsinkiläinen kulttuurikeskus. Kaukaisimpia vaikutteita taloon vuonna 2015 toi
Menolippu Meksikoon -festivaali, jonka pääjärjestäjä oli Meksikon Suomen-suurlähetystö.
Meksikoa esiteltiin esityksin, näyttelyin ja elokuvin huipentuen perhetapahtumaan työpajoineen.
Esityksissä ja työpajoissa kävijöitä oli yhteensä 1258.
Osallistavaa alueellista kulttuurityötä edusti Jakomäki-projekti, jossa luotiin yhteyksiä alueen
aktiivisiin asukkaisiin ja toimijoihin. Työn konkreettisena tuloksena valmistui Jakomäki Top -
elokuva, joka kartoitti haastatteluin alueen historiaa ja nykypäivää.
Monia vuoden 2015 perhetapahtumia yhdisti monikulttuurisuus ja kumppanuudet, esimerkkeinä
iberoamerikkalainen Kolibri-kesäfiesta, Meksiko-festivaalin Vagabundo-klovniesitykset ja Lasten
EtnoSoi!.
Malmitalo mielletään vahvasti jazz-, blues- ja aikuisrockareenaksi. Myös vuonna 2015 tarjolla oli
useita erinomaisia konsertteja. Uutuutena kuultiin säveltäjä Jukka Linkolan 60-vuotissarja vaihtuvin
solistein. Tapio Rautavaaran ja Toivo Kärjen juhlavuoden kunniaksi pidetyt konsertit olivat hyvin
suosittuja. Samoin big band -musiikki myi pääsääntöisesti Malmisalin loppuun. Sibeliuksen juhlinta
lisäsi jonkin verran klassisen musiikin tarjontaa ja yleisöjä.
Elokuvateatteritoiminnan uutuuksia oli yhteistyö Helsingin kaupunginorkesterin kanssa.
Malmitalossa näytettiin suorana lähetyksenä kuusi HKO:n konserttia Musiikkitalosta. Malmitalon
runsas elokuvatarjonta kattoi kaikkiaan 207 esitystä ja keräsi 13 744 katsojaa.
Edellisenä vuonna kehitetyn vaikuttamisprosessin myötä nuorten osallisuus Operaatio Pulssin
ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa oli kasvusuunnassa. Ohjelmistoon syntyi 58
suunnitelmaa reilun 250 nuoren voimin. Pulssin toiminta laajeni kattamaan myös Jakomäen.
Näyttelyitä Malmitalon galleriassa oli 12 ja kävijöitä 29 029. Taidenäyttelyistä suosituin oli Yasushi
Koyaman SÖPÖ suloisine eläinveistoksineen, kävijöitä 4700. Parvella ja aulassa nähtiin 17
21
näyttelyä, kävijöitä niissä yhteensä 33 415. Esimerkiksi Teatterimuseon värikäs Saako sitä syödä?
-näyttely keräsi kuudessa viikossa noin 3400 kävijää.
Vuonna 2015 Malmitalossa oli yhteensä 458 esitystä ja niissä kävijöitä 40 128. Lisäksi järjestettiin
yhdeksän koko taloon levittäytynyttä erilaista tapahtumaa, joissa oli yhteensä noin 6000 kävijää.
Lapsille ja nuorille suunnattuja taidekursseja järjestettiin 88, oppilaita oli 752 ja opetustunteja 950.
Taidekasvatustoimintaa tukivat lisäksi työpajat, joihin osallistui noin 1000 lasta.
Savoy-teatteri ja Espan lava
Savoy-teatteri on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva vierailuteatteri, jonka ohjelmisto on
painottunut musiikkiin. Konserttien lisäksi talossa järjestetään monenlaisia näyttämöesityksiä sekä
pidetään kokouksia ja seminaareja. Savoy-teatterin kulttuurihistoriallisestikin merkittävässä salissa
on tilaa 735 hengen yleisölle.
Vuosi 2015 oli Savoy-teatterin toiminnan kehittämisvuosi. Omien tuotantojen osuutta ohjelmistossa
lisättiin sekä Savoy-teatterissa että Espan lavalla. Yksi tärkeimmistä yhteistyösopimuksista
solmittiin DocPoint-elokuvafestivaalin kanssa, ja yhteistyö jatkuu myös vuonna 2016.
UMO-yhteistyön merkkitapaus oli helmikuussa järjestetty konsertti, jossa UMO:n kanssa esiintyi
maailmankuulu kuubalaisamerikkalainen klarinetisti, saksofonisti ja kapellimestari Paquito
D’Rivera. Savoy toi ensi kertaa Suomeen useita artisteja ja yhtyeitä, kuten La Chiva Gantiva,
Larkin Poe ja Hindi Zahra. Lasten viikonloppua vietettiin kaksi kertaa: Yökyöpelit-esitys täytti salin,
ja Lasten kirjasunnuntai -tapahtuma yhdessä Lastenkirjakioski Toukan kanssa oli sekin menestys.
Savoy-teatteria varten syntyi myös uudenlaisia kokonaisuuksia, joissa yhdisteltiin eri
musiikkityylejä ja tanssia. Jarmo Saari Republicin konsertissa esiintyi myös Tero Saarinen
Company. Oodi yölle -konsertissa kamarimusiikki, jazz ja heavy löivät kättä, kun vibrafonisi Arttu
Takalo ja basisti Lauri Porra yhdistivät voimansa kahden kokoonpanon Syyssinfonia-iltaan. Niin
ikään merkittävä ponnistus oli 10. syyskuuta kantaesityksensä saanut Symposion, jossa rockyhtye
Waltari kohtasi jousikvartetin ja nykytanssin koreografi Thomas Freundlichin ohjauksessa. Vuonna
2015 Savoy-teatterissa järjestettiin kaikkiaan 178 esitystä, joista 64 oli Savoyn omia ja
yhteistuotantoja ja 114 vuokratuotantoja. Kävijöitä oli yhteensä 67 057.
Kuten aikaisempinakin vuosina, Espan lavalla järjestettiin monipuolisia tapahtumia toukokuusta
elokuun loppuun. Espan lavan toimintaa kehitettiin lisäämällä omia tuotantoja ja viestintää.
Esiintyjiä tuli paitsi kotimaasta myös muun muassa Isosta-Britanniasta ja Maltalta. Samalla
konseptia muokattiin sopivammaksi turisteille. Lavalla järjestettiin kesän aikana merkittävä määrä
22
Sibelius-konsertteja, ja heinäkuussa suursuosion saavuttanut yhteislaulutapahtuma saanee jatkoa.
Lavaa käytetään yhä enemmän myös kesäkauden ulkopuolella, esimerkkeinä syyskuinen
Taidepiknik, Galleria Kandelan joulukalenteri sekä Lux-valotapahtuma tammikuussa. Esityksiä
Espan lavalla oli kaikkiaan 163 ja kävijöitä 69 620.
Savoy-teatterin ja Espan lavan yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Helsingin Uutiset (Etelä-
Suomen Media Oy), Hotelli Rivoli, Ravintola Presto, Compañia Kaari ja Roni Martin, Etno Soi -
festivaali, Etno-Espa ry, Juurimusiikin ystävät, Puolustusvoimat, Sibelius-lukio, Sibelius-Akatemia
ja Suomen jazzliitto.
Stoa
Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoa tarjoaa monipuolisia esityksiä, elokuvia, näyttelyjä, koko perheen
tapahtumia sekä taidekasvatusta kaikenikäisille. Stoa on usean festivaalin näyttämö ja
esitystoiminnan painopisteenä on tanssi ja sirkus.
Stoan ohjelmistossa otetaan huomioon monikulttuurinen toimintaympäristö. Eritaustaisia ihmisiä
tuodaan esille taiteen tuottajina sekä isoissa yleisötapahtumissa että yksittäisissä tapahtumissa.
Maahanmuuttajajärjestöt ja eri etniset ryhmät järjestävät myös itse tapahtumia. Kulttuurien
moninaisuus on vahvasti läsnä myös näyttelyvalinnoissa.
Vuonna 2015 Stoassa rakennettiin yhdessä suvaitsevampaa, yhteisöllisempää ja
monimuotoisempaa Itä-Helsinkiä. Runsaan sali-, galleria- ja työpajaohjelman lisäksi luotiin idän
kulttuurikarttaa, jonka avulla kerättiin tietoa alueen toimijoista ja kulttuuritapahtumista. Musiikkisali
avautui Tanssilaboratorioksi, jossa oli mahdollista harjoitella ja jakaa ajatuksia eri tanssityylien
edustajien kesken. Ensi kertaa järjestetty Satakielikuukausi toi itään kielellisen moninaisuuden
kirjailijoiden, esitysten, näyttelyiden ja työpajojen kautta. Paljon kävijöitä kerännyt Idän kyläjuhla
järjestettiin yhdessä talon hallintokuntien, alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Esittelimme
itää alueena Kotikaupunkipoluilla. Jarkko Lehmuksen Kolmekymmentäyksi kuvaa idästä -
tanssivideot toivat Instagramissa ja Facebookissa esiin Itä-Helsingin monia puolia. Kollektiivisella
Life Book -taideteoksella kerättiin merkityksellisiä hetkiä alueen asukkailta ja Kuvia idästä -
valokuvakilpailusta syntyi monta erilaista alueellista näkökulmaa.
Yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa järjestettiin HELsign – viittomakielisen
kulttuurin tapahtuma. Tanssiryhmä Helsinki Dance Company muutti Helsingin kaupunginteatterin
peruskorjauksen tieltä Stoaan, ja Keijukaisneuvos Koo sekä siihen liittyvä Satujen näyttämö -
näyttely keräsivät runsaasti eri-ikäisiä ilahtuneita katsojia.
23
Galleriatyöpajatyöskentely on hyvien yhteistyönäyttelyiden myötä noussut yhä tärkeämmäksi
osaksi taidekasvatusohjelmistoa. Muun muassa HAM:in kuratoima Tytöt, pojat ja tykkääminen -
näyttely mahdollisti tärkeän aihepiirin käsittelyn yläkoululaisten kanssa. Idässä aloitettiin myös
suuren suosion saavuttaneet vauvojen Runokylpylät ja tarjottiin ensimmäistä kertaa taiteellista
täydennyskoulutusta päiväkotien henkilökunnalle.
Stoan kahden salin 235 kulttuuritilaisuudessa vieraili 20 190 kävijää. Salien ulkopuolisissa
tilaisuuksissa kävi 7845 vierasta. Galleriassa ja parvigalleriassa järjestetyt 28 näyttelyä keräsivät
61 147 katsojaa. Taidekasvatuksen 119 kurssilla annettiin 938 oppituntia. Kursseille osallistui 1261
lasta ja nuorta.
Vuotalo
Vuosaaren ytimessä sijaitseva Vuotalo tuottaa monipuolisia kulttuuritapahtumia, näyttelyitä ja
taidekasvatustoimintaa. Kohderyhmänä ovat vuosaarelaiset sekä itäisen Helsingin asukkaat.
Osana vakiintunutta ohjelmistoa nähtiin maanantaileffoja, tiistaimatineoita sekä Flyygelikuu-
konsertteja. Lisäksi ohjelmistossa oli runsaasti konsertteja, klubi-iltoja ja teatteriesityksiä sekä
aikuisille että lapsille. Maa ilmassa -klubisarja on löytänyt yleisönsä tarjoten musiikkielämyksiä
maailman eri laidoilta.
Orastus-projektin kautta Vuotalon galleria muuttui kasvihuoneeksi. Toimintaan osallistuivat alueen
asukkaat, koulut, nuorisotalot, päiväkodit ja palvelutalot. Käytössä oli erilaisia alueen asukkaita
osallistavia menetelmiä ja samalla lisättiin kaupungin eri hallintokuntien välistä yhteistyötä.
Hankkeessa oli mukana Helsingin kaupungin taidemuseo, työväenopisto sekä rakennusviraston
katu- ja puisto-osasto. Myöhemmin mukaan saatiin paikallisia yhdistyksiä ja muun muassa
kauppakeskus Columbus Vuotalon naapurista. Toukokuussa ympäristötaiteilijat Daniel Bumann ja
Päivi Raivio suunnittelivat ja rakensivat Vuosaaren lukiolaisten ideoiden pohjalta Mosaiikkitorille
viljelypaviljongit, joihin Vuotalon galleriassa kasvaneet taimet siirrettiin. Arjen ekologia -teema jatkui
syksyllä sadonkorjuun merkeissä. Viljelypaviljongeissa kasvaneita taimia päästiin maistelemaan
Taiteiden yössä sekä pitkin syksyä.
Orastus-projektin myötä gallerian näyttelyn teemat olivat yhä enemmän sidoksissa alueeseen ja
sen asukkaisiin. Näyttelyt koottiin yhdessä eri toimijoiden kanssa ja taidekasvatus oli kiinteästi
mukana näyttelyprosessissa. Teemallinen suunnittelutapa mahdollisti monipuolisen taidekasvatus-
ja yleisötyökokonaisuuden, jossa ympäristö- ja ekologiateeman ympärille kokoontui pitkin vuotta
paljon eri-ikäisiä vuosaarelaisia. Kulttuurikurssit toivat lähikoulujen ryhmiä Vuotaloon niin esityksiin,
näyttelyihin ja asiantuntijatapaamisiin, kuin myös viljelemään. Iltakursseilla toimi lasten ja
24
isovanhempien Taimitiimi ja viljelykokoontumisia oli myös aktiiviselle maahanmuuttajaäitien
ryhmälle. Kesäkurssilaisten viljelemät kasvit päätyivät Taiteiden yönä lasten itse pyörittämään
salaattibaariin.
Itä-Helsingin ruotsinkielistä ohjelmistoa kehitettiin edelleen Vuotalossa ja Stoassa. Vuotalossa
järjestettiin paljon ruotsinkielisiä tapahtumia eri-ikäisille, tavoitteena houkutella uusia ikäryhmiä
ohjelmiston pariin.
Vuonna 2015 Vuotalon kulttuuritilaisuuksissa vieraili yhteensä 32 000 kävijää ja galleriassa
järjestetyt yhdeksän näyttelyä keräsivät katsojia 35 079. Taidekasvatustoimintaan osallistui
yhteensä 956 lasta ja nuorta.
Verkkopalvelut
Kulttuurikeskuksen ylläpitämä Kultus-verkkopalvelu on erityisesti opettajille suunnattu, koulujen
kulttuurikasvatuksen työväline. Skenet on kulttuurikritiikin verkkolehti, joka tukee taideyhteisöjä
tapahtumien tiedotuskanavana ja lisää kritiikin moniäänisyyttä. Vuonna 2015 kulttuurikeskus päätti
lopettaa Skenetin ylläpidon ja kehittämisen.
Kultus.fi
Kultus on Annantalon ylläpitämä kulttuurikasvatuksen työväline Helsingin peruskouluissa. Palvelu
kokoaa pääkaupunkiseudun ajankohtaisen, lapsille ja nuorille suunnatun kulttuuritarjonnan helposti
opettajien ulottuville. Kultuksesta opettaja löytää monimuotoisia, opetustaan tukevia
kokonaisuuksia, jotka ovat integroitavissa eri oppiaineisiin. Palvelu auttaa opettajaa toteuttamaan
tulevaisuuden ilmiöpohjaista opetussuunnitelmaa ja kannustaa osallistamaan oppilaita ja
käyttämään vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä. Kultuksen kulttuurikasvatussuunnitelmapohjien
toimivuutta käytännössä kokeiltiin kuudessa helsinkiläisessä koulussa.
Vuonna 2015 panostettiin erityisesti Kultus.fi-palvelusta tiedottamiseen seminaarien ja koulutusten
muodossa. Kultus – Opettajan kulttuurikalenteri uudistettiin niin, että se tukee opettajia
kulttuurikasvatussuunnitelman tekemisessä ja toimii myös herätteenä Kultus.fi-verkkopalvelun
käyttöön. Vuonna 2015 panostettiin myös kalenterin teknisen toteutuksen yksinkertaistamiseen.
Kultus.fi-uutiskirje alkoi ilmestyä vuonna 2015. Tapahtumistaan Kultuksessa ilmoitti noin 200 taide-
ja kulttuuritoimijaa.
Kultus.fi-sivuston rinnalla julkaistavassa Opettajan kulttuurikalenterissa on poimintoja Kultus.fi-
verkkopalvelun tapahtumakalenterin sisällöstä. Kalenteri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja
25
postitetaan kaikille 230 koululle. Julkaisu tukee verkkopalvelun käyttöä ja on saanut opettajilta
erittäin positiivista palautetta jo 15 vuoden ajan.
Skenet.fi
Kulttuurikritiikin verkkolehti Skenetin 17-vuotinen taival päättyi toukokuussa 2015.
Lopettamispäätöksen myötä kulttuurikeskuksen muun viestinnän kehittämiseen vapautui
resursseja. Lehti säilyy edelleen arkistona osoitteessa www.skenet.fi.
Skenet aloitti toimintansa vuonna 1998 Lasipalatsin mediakeskuksen sisältökokeiluhankkeena.
Sen ideana oli alusta asti tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien
tiedotusvälineenä. Lehdessä julkaistiin tuhansia artikkeleita taiteesta ja kulttuurista laidasta laitaan.
Erityisen lähellä toimituksen sydäntä olivat erilaiset pienemmät produktiot. Tällä tavoin haluttiin
nostaa esiin pääkaupunkiseudun monipuolista ja runsasta kulttuuritarjontaa. Tavoitteena oli myös
lisätä kulttuurikritiikin moniäänisyyttä.
26
Talous
Kulttuurikeskuksen käyttömenot olivat 13 266 414 euroa. Käyttötuloja kertyi 866 424 euroa, ja
toimintakatteeksi muodostui -12 399 990 euroa. Poistoja kirjattiin 363 965 euroa. Käyttötuloja kertyi
154 424 euroa budjetoitua enemmän, ja budjetoidut käyttömenot ylitettiin saatuja tuloja vastaan
67 414 eurolla. Savoy-yksikön menot olivat 1 556 621 euroa, tulot 675 545 euroa ja toimintakate
881 076 euroa.
Kulttuurikeskus sai eri projekteille rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä opetusvirastolta.
Näiden ulkopuolisten rahoitusten osalta kulttuurikeskukselle oli myönnetty oikeus ylittää
määrärahansa menojen ja tulojen osalta yhteensä 122 000 eurolla.
Kulttuurikeskuksella oli käytössään myös talousarvioon sisältyvä 80 000 euroa ulkopuolisin varoin
rahoitettua toimintaa varten. Virastolla oli oikeus käyttää kyseinen määräraha ainoastaan sillä
ehdolla, että tulopuolelle kertyy ulkopuolisista rahoituslähteistä vastaava summa. Tämä
ulkopuolisen rahoituksen ehto saavutettiin.
Kulttuurikeskuksen ensimmäinen sitova suoritetavoite, 1 200 saliesitystä (johon ei sisälly Savoy-
teatterin tilaisuuksia), saavutettiin. Esityksiä järjestettiin kaikkiaan 1 348 kappaletta. Niin ikään
toinen sitova suoritetavoite, 12 000 taide- ja kulttuuriopetustuntia lapsille, ylitettiin toteuman ollessa
15 842 tuntia. Kolmas sitova tavoite oli Savoy-teatterin ja Espan lavan 320 kulttuuri- ja
taidetilaisuutta. Myös se saavutettiin, kun tilaisuuksia oli yhteensä 341.
Myös ei-sitovat suoritteet saavutettiin. Tavoitteina olivat 1 100 lasten taide- ja kulttuurikurssia,
11 000 kurssioppilasta, 30 tilavuokrausta taiteilijoille (Harakan saari) ja 150 000 näyttelykävijää.
Kursseja pidettiin 1 463 kpl, oppilaita oli 18 776, Harakan saaren tiloja vuokrattiin 30 taiteilijalle ja
näyttelyissä kävi 276 182 vierasta. Lisäksi saavutettiin Savoy-teatterin salin kävijätavoite 60 000,
kun kävijöitä oli yhteensä 66 403.
Avustukset
Yhteisöjen tukemiseen osoitettua määrärahaa käytettiin 12 695 137 euroa ja teatterilain piiriin
kuuluville ammattiteattereille osoitettua määrärahaa 4 150 266 euroa. Yhteensä Helsingin
kulttuurikeskuksen avustusmenot olivat 16 845 403 euroa.
Investoinnit
Irtaimen omaisuuden perushankintamääräraha 335 000 euroa käytettiin lähes täysmääräisesti eli
334 998 euroa. Vuoden aikana investoitiin viraston uuden kulunvalvontajärjestelmän lisätöihin,
Elis-toiminnanohjausjärjestelmän versiopäivitykseen, talojen tekniikan laitteisiin, IT-ohjelmistojen
hankintaan sekä talojen kalusteiden hankintaan.
27
Henkilöstö
Kulttuurikeskuksessa työskenteli vuoden lopussa päätoimisesti 119 henkilöä, joista vakinaisessa
työsuhteessa oli 101 ja määräaikaisessa 18. Vuoden lopussa työllistettyjä työntekijöitä oli 17,
siviilipalvelusvelvollisia 4 ja tuntiopettajia 44. Vakinaisesta päätoimisesta henkilöstöstä naisia oli 59
prosenttia ja miehiä 41 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta.
28
Vakinainen henkilökunta 31.12.2015
Kulttuurikeskuksen henkilökunta 31.12.2014 31.12.2015 Muutos
Muutos %:a
Vakinaiset 102 101 1 -1,0 %
Määräaikaiset 22 18 4 -18,2 %
Päätoiminen henkilöstö yhteensä 124 119 5 -4,0 %
Työllistetyt 14 17 3 21,4 %
Siviilipalvelusvelvollinen 4 4 0,0 %
Tuntiopettajat, tilanne 30.11. 55 44 11 -20,0 %
Kaikki yhteensä 197 184 7 -6,6 %
Päätoiminen henkilöstö, keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä
Vakinaiset 48,9 50,2 49,5
Määräaikaiset 42,9 36,5 39,7
Kaikki yhteensä 45,9 43,3 44,6
Päätoiminen henkilöstö, Määrä-
sukupuolijakautuma Vakinaiset aikaiset %:a Yhteensä %:a
Miehet 41 4 22,2 45 37,8
Naiset 60 14 77,8 74 62,2
Yhteensä 101 18 100 119 100
6,7 %
38,5 %
11,5 %
43,3 %
Kulttuurijohtaja & viestintä Yhteispalvelut
Kulttuuripolitiikka Kulttuuripalvelut
29
Liitteet:
Viraston menojen ja tulojen jakauma 2014–2015
Käyttötulot ja -menot
Toteutuneet tulot ja toteutuneet menot
Kulttuurikeskuksen tapahtumat ja kävijämäärät
Taidekasvatus ja oppilasmäärät
Kulttuurikeskuksen näyttelyt ja kävijämäärät
Viraston menojen jakautuminen vuosina 2014-2015 2014 %:a 2015 %:a
Muutos euroa
Muutos %:a
Yleishallinto 517 196 1,6 519 330 1,6 2 134 0,4
Kulttuuripalvelut 7 897 195 24,9 7 817 043 24,7 -80 152 -1,0
Kulttuuripolitiikka 1 547 842 4,9 1 661 030 5,2 113 188 7,3
Yhteispalvelut 3 203 144 10,1 3 269 012 10,3 65 868 2,1
Kulttuurikeskus (Talousarviotili 4 17 01 yhteensä)
13 165 377 41,6 13 266 414 41,9 101 037 0,8
Savoy-yksikkö 1 641 571 5,2 1 556 621 4,9 -84 950 -5,2
Kulttuurikeskuksen toiminta yhteensä
14 806 948 46,7 14 823 035 46,8 16 087 0,1
Avustukset yhteisöille 12 736
980 40,2 12 695 137 40,1 -41 843 -0,3
Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille 4 138 870 13,1 4 150 266 13,1 11 396 0,3
Avustukset yhteensä 16 875
850 53,3 16 845 403 53,2 -30 447 -0,2
Kaikki menot yhteensä: 31 682
798 100,0 31 668 438 100,0 -14 360 0,0
Viraston tulojen jakautuminen vuosina 2014-2015 2014 %:a 2015 %:a
Muutos euroa
Muutos %:a
Yleishallinto 0 0,0 0 0,0 0
Kulttuuripalvelut 623 161 40,5 708 287 45,9 85 126 13,7
Kulttuuripolitiikka 90 436 5,9 135 199 8,8 44 763 49,5
Yhteispalvelut 20 525 1,3 22 938 1,5 2 413 11,8
Kulttuurikeskus (Talousarviotili 4 17 01 yhteensä) 734 122 47,7 866 424 56,2 132 302 18,0
Savoy-yksikkö 803 978 52,3 675 545 43,8 -128 433 -16,0
Tulot yhteensä: 1 538 100 100,0 1 541 969 100,0 3 869 0,3
30
Yleishallinto519
Yhteispalvelut 3 269
Kulttuuripolitiikka1 661
Kulttuuripalvelut (sis. Savoy-yksikön)
9 374
Kulttuurikeskuksen ja Savoy-yksikön käyttömenot vuonna 2015
yhteensä 14 823 (tuhatta euroa)
Kulttuurijohtaja ja viestintä, Yhteispalvelut, Kulttuuripolitiikka, Kulttuuripalvelut,
22 %
63 % 11 %
4 %
Yhteispalvelut 23
Kulttuuripolitiikka 135
Kulttuuripalvelut;(sis. Savoy-yksikön)
1 384
Kulttuurikeskuksen ja Savoy-yksikön käyttötulot vuonna 2015
yhteensä 1 542 (tuhatta euroa)
Kulttuurijohtaja ja viestintä, Yhteispalvelut, Kulttuuripolitiikka, Kulttuuripalvelut,
90 %
9 %1%
31
32
33
34