Lahden ammattikorkeakoulun laadun!

varmistusjärjestelmän auditointi

KORKEAKOULUJEN

ARVIOINTINEUVOSTON

JULKAISUJA

":#$$%

Erkki Karppanen • Erno Tornikoski •

Riikka Töytäri • Helka Urponen •

Teuvo Uusitalo • Karl Holm

ISBN 978-952-206-055-6 (painettu)ISBN 978-952-206-056-3 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kansi: Juha IlonenLayout: Pikseri Julkaisupalvelut

Tammer-Paino OyTampere 2007

Esipuhe

Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti korkeakoulujen laadunvarmistusjär-jestelmien auditoinnit keväällä 2005. Tähänastinen kokemus on osoittanut, ettäauditointimalli on korkeakouluille varsin vaativa kansainvälisestikin vertaillen,koska se kattaa korkeakoulun koko toiminnan. Vaativuudessaan se kuitenkinnostaa monipuolisesti ja havainnollisesti esille keskeisiä tekijöitä korkeakoulu-jen toiminnasta ja laadun kehittämismekanismeista. Valmistuneiden raporttientulokset osoittavat, että korkeakouluilla on paljon laadunvarmistuksen hyviäkäytänteitä, mutta erityisesti laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudessa, laa-dunvarmistuksen johdonmukaisessa kytkemisessä toiminnan ohjaukseen jajohtamiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laadunvarmistuksessa ja sidos-ryhmien osallistumismahdollisuuksissa on vielä useimmissa korkeakouluissakehittämishaastetta.

Auditointi on kansallinen arviointipoliittinen ratkaisu, jolla osoitetaankansainvälisesti, että Suomessa on pätevä korkeakoulujen laadunvarmistus.Menettelyllä tuodaan eurooppalaiset laadunvarmistuksen periaatteet suoma-laisiin korkeakouluihin, sillä kansallinen auditointimalli on rakennettu euroop-palaisten laadunvarmistuksen periaatteiden mukaiseksi. Kyseessä onkin suurihaaste sekä korkeakouluille että arviointineuvostolle.

Auditointi kunnioittaa korkeakoulujen autonomiaa ja korostaa luotta-musta korkeakoulujen viimekätiseen vastuuseen koulutuksensa laadusta. Tämäsopii hyvin suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään ja sen traditioon. Kehittä-misen ja kehittävän arvioinnin periaate näyttäytyy auditoinnissa vuorovaiku-tuksena ja vuoropuheluna arviointineuvoston ja korkeakoulujen välillä. Ta-voitteena on tuottaa tietoa, jota korkeakoulut voivat käyttää oman toimin-tansa kehittämisessä. Auditointitulokset nostavat myös esille hyviä käytänteitäkoko korkeakoulukentän hyödynnettäviksi. Raporttiin sisällytetään aina suo-situksia tukemaan korkeakoulua sen kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmään-sä edelleen.

Lahden ammattikorkeakoulun auditointi on järjestyksessä yhdeksäs. Par-haimmat kiitokset Lahden ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiinsen ensimmäisessä aallossa. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asian-tuntevasta ja sitoutuneesta työstä.

Ossi TuomiPääsihteeriKorkeakoulujen arviointineuvosto

Sisällys

AuditointiryhmäAuditointiryhmä

AuditointiryhmäAuditointiryhmä

Auditointiryhmä

____________________________________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________________________________

______________________________________________________

%%

%%

%

""

""

"

JohdantoJohdanto

JohdantoJohdanto

Johdanto

__________________________________________________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________

&&

&&

&

##

##

#

AuditointiprosessiAuditointiprosessi

AuditointiprosessiAuditointiprosessi

Auditointiprosessi

__________________________________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________

""""

""""

""

#'" Auditoinnin tavoitteet _____________________________________________ ""

#'# Auditoinnin kohteet _______________________________________________ ""

#'( Auditointisopimus ________________________________________________ "(

#') Auditointiaineisto _________________________________________________ "(

#'* Auditointivierailu ________________________________________________ ")

#'+ Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne ___________________________ "*

((

((

(

Lahden ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäLahden ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä

Lahden ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäLahden ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä

Lahden ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä

______________

______________

_______

"+"+

"+"+

"+

('" Organisaation rakenne ja hallinto __________________________________ "+

('# Laadunvarmistus __________________________________________________ "%

))

))

)

AuditointituloksetAuditointitulokset

AuditointituloksetAuditointitulokset

Auditointitulokset

________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

________________________________________________

"&"&

"&"&

"&

)'" Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne __________ "&

)'# Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio ________________________ #"

)'( Perustehtävien sekä tuki! ja palvelutoimintojen laadunvarmistus ______ #)

)'('" Tutkintoon johtava koulutus __________________________________ #)

)'('#Tutkimus! ja kehitystyö ______________________________________ #%

)'('( Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus

ja aluekehitystyö _____________________________________________ ("

)'(')Tuki ja palvelutoiminnot ______________________________________ (#

)'('*Henkilöstön kehittäminen ____________________________________ ()

)') Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen ____________________________________________________(%

)'* Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen _________________ (&

)'+ Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

korkeakoulun sisällä ______________________________________________ )#

)'% Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ______________________________ ))

)'- Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus ___________ )+

)'& Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä _______ )-

)'"$ Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen ______ *#

**

**

*

JohtopäätöksetJohtopäätökset

JohtopäätöksetJohtopäätökset

Johtopäätökset

____________________________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________________________

__________________________________________________

*)*)

*)*)

*)

*'" Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet __________ *)

*'# Kehittämissuositukset ____________________________________________ **

*'( Auditointiryhmän kokonaisarvio Lahden ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmästä _____________________________________ *+

*') Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin

lopputuloksesta __________________________________________________ *+

LiitteetLiitteet

LiitteetLiitteet

Liitteet

": Auditointivierailun ohjelma _______________________________________ *%

#: Auditointikriteerit ________________________________________________ *-

(: Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio ___________________ +#

): Lahden ammattikorkeakoulun laatupyramidi ________________________ +(

%

Auditointiryhmä

Puheenjohtaja

Rehtori Erkki Karppanen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Tekniikan tohtori Erkki Karppanen toimii rehtorina Mikkelin ammattikor-keakoulussa. Aiemmin hän on toiminut kansainvälisen teollisuuden palveluk-sessa projektiosaston johtajana ja kansainvälisen projektitoiminnan johtajanaHoneywell Oy:ssä 1996–2002 sekä vuosina 1991–1996 silloisessa Pohjois-Sa-von ammattikorkeakoulussa yliopettajana ja yksikön johtajana. HoneywellOy:ssä hän on osallistunut laajaan Six Sigma -pohjaisen laadunvarmistusjär-jestelmän rakentamiseen sekä kansainvälisiin Lean Expert-koulutuksiin.

Jäsenet

Yliopettaja / tutkimuspäällikkö Erno Tornikoski,Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kauppatieteiden tohtori Erno Tornikoski toimii yrittäjyyden yliopettajan vi-rassa ja tutkimuspäällikön tehtävässä Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketa-louden yksikössä. Hän on koordinoinut kolmen ammattikorkeakoulun yhtei-sen ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmaa ja ollut mukana yAMK-tut-kinnon kansallisessa kehittämisessä. Lisäksi hän on aikaisemmin toiminut hal-linnollisena koordinaattorina ranskalaisen Grande Ecolen (ESSEC) johtamis-koulutusohjelmissa.

Opiskelija Riikka Töytäri, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistystenliitto – SAMOK ry

Opiskelija Riikka Töytäri on toiminut vuonna 2004 Suomen ammattikor-keakouluopiskelijayhdistysten liitto – SAMOK ry:n hallituksessa sekä osallis-tunut Tampereen ammattikorkeakoulun edustajana Korkeakoulujen arvioin-tineuvoston ja Oulun yliopiston järjestämään Opiskelija opetuksen laadunar-vioinnissa -projektiin.

-

Laatujohtaja Helka Urponen, Lapin yliopisto1

Valtiotieteen tohtori Helka Urponen on dosenttina sekä Turun että Lapin yli-opistoissa. Hän on työskennellyt vuodesta 2005 lähtien Lapin yliopiston laa-tujohtajana ja sitä ennen (1991–2005) Lapin yliopiston täydennyskoulutus-keskuksen johtajana. Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoistumisopinto-lautakunnan työskentelyyn hän on osallistunut vuodesta 1998 alkaen. Yliopis-tollisen täydennyskoulutuksen eurooppalaisissa verkostoissa Helka Urponenon toiminut aktiivisesti.

Erikoistutkija Teuvo Uusitalo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT

Tekniikan lisensiaatti Teuvo Uusitalo toimii VTT:ssa erikoistutkijana. Hänenerityisalaansa on yritystoiminnan riskienhallinta. Hän on mm. ollut mukanatekemässä riskianalyyseja, kehittämässä riskien hallinnan menetelmiäsekä arvioimassa organisaatioiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Hän onmyös toiminut toimintajärjestelmän sisäisenä auditoijana. Aikaisemmin Uusi-talo on työskennellyt muun muassa yliassistenttina Tampereen teknillisessä yli-opistossa ja projektipäällikkönä Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-virastossa.

Sihteeri

Suunnittelija Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto

Karl Holm on työskennellyt Korkeakoulujen arviointineuvostossa eri arvioin-tiprojektien suunnittelijana vuodesta 2001. Tällä hetkellä hän toimii ammatti-korkeakoulusektorin arvioinneista vastaavana suunnittelijana.

1 Auditointiryhmä valitsi 26.10.2006 pitämässään kokouksessaan Helka Urposen auditointiryh-män varapuheenjohtajaksi.

&

"

Johdanto

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) ja opetusministeriö ovat sopineet,että Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina 2005–2007 korkea-koulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taus-talla on tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatukansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadunvarmistuksessaja laadun kehittämisessä.

Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen jaopiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattulokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa2. Kyseisessä käsikirjassa onmääritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamuk-set. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia kor-keakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaankorkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua muun muassa do-kumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun var-mistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan joh-tamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen jatutkintojen laadusta3.

Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jol-la on jo vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, ettäKorkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksit-täisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää.

Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 3–11 auditointiakorkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan.Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä 20054, ja tämän pe-rusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen audi-toinnit voitiin aloittaa syksyllä 2005. Auditointimallin kehittämisvaihe ulot-

2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–2007. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Kä-sikirja löytyy myös verkosta osoitteesta http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_405.pdf)3 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area.European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http://www.enqa.net/files/BergenReport210205.pdf)

"$

tuu vuoteen 2007 asti. Jokaiselta vuosien 2005–2007 auditointeihin osallistu-valta auditoijalta ja korkeakoululta kerätään palautetta auditointimenetelmäs-tä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia koskevaa keskusteluamyös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta hyödyn-netään vuosina 2006–07, kun tehdään auditointimallin kehittämistä koskeviajohtopäätöksiä.

4 Pilottivaiheessa auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikor-keakoulu. Pilottivaiheen auditointien raportit julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkai-suina keväällä 2005. Verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta http://www.kka.fi/muut_julkaisut.lasso

""

# Auditointiprosessi

#'" Auditoinnin tavoitteet

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on! arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadun-

hallinnan ja kehittämisen välineenä:– tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkea-

koulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavutta-mista

– tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehit-tämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittä-mistoimenpiteisiin

! arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuo-da esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laa-dunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arvioin-tineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkölaadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusinta-auditointia.

#'# Auditoinnin kohteet

Auditoinnin kohteet on määritelty auditointikäsikirjassa ja ne ovat samat kai-kille korkeakouluille. Auditoinnin kohteena ovat:1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden

väliset yhteydet2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laa-

tupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kat-

tavuusa) Tutkintotavoitteinen koulutus5

b) Tutkimus /tutkimus- ja kehitystyö

5 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tut-kintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulu-tutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulu-tutkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuksentutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

"#

c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö6

d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- jarekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut)

e) Henkilöstön kehittäminen4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen laadunvarmistukseen5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan-

ohjaukseen6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja

saatavuus korkeakoulun sisällä7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja

saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vai-

kuttavuus toiminnan kehittämiseen9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulu-

tuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva ke-

hittäminen.

Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvar-mistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, ke-hittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoin-nin kohteista. Auditoinnissa käytettävät kriteerit ovat liitteenä 2.

Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelyta-vat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkea-koulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen asettamiin ta-voitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsikirjanmukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toimivuut-ta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkeakouluntarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa kehittämi-sessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettista näyt-töä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuu-desta.

6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen(ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

"(

#'( Auditointisopimus

Korkeakoulujen arviointineuvosto ja kukin korkeakoulu sopivat auditoinninjärjestämisestä auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määritelläänmm. auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus/kansainvä-lisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikus-tannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditoin-tiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Lahden ammattikorkea-koulun auditointisopimus laadittiin 15.5.2006. Auditointi sovittiin toteutetta-vaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä.

#') Auditointiaineisto

Auditointikäsikirjan mukaan7 auditointiaineisto tulee koota siten, että se tar-joaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjär-jestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuudensekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Auditointiaineisto avullaarvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmis-tusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjälaadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Aineistolle ei ole määritelty sivu-määrärajoitusta, vaan korkeakoulun tulee itse arvioida etukäteen toimitetta-van aineiston sopiva laajuus.

LAMK:n toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava:! kuvaus LAMK:n organisaatiosta! kuvaus LAMK:n laadunvarmistusjärjestelmästä8 (laatu- ja arviointityön

tavoitteet, yleiskuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen kytkeytymisestätoiminnanohjausjärjestelmään, järjestelmän toiminnan seuranta, arviointija jatkuva kehittäminen)

! laatukäsikirja! yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän osoittamista keskeisistä kehittä-

miskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä.

Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaalaadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta auditointikäsikirjassa mai-nitusta auditointikohteesta on oltava jokin näyttö tai näyte. Aineistosta on

7 Tarkat auditointiaineistoa koskevat ohjeet löytyvät edellä mainitusta auditointikäsikirjasta.8 Lahden ammattikorkeakoulu käyttää paikoittain laadunvarmistusjärjestelmästään nimitystä laa-tujärjestelmä. Tässä raportissa käytetään johdonmukaisesti yleiskäsitettä laadunvarmistusjärjes-telmä.

")

käytävä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Auditoitavankorkeakoulun on toimitettava auditointineisto KKA:on kymmenenä kappa-leena noin neljä viikkoa ennen auditointivierailua. Lahden ammattikorkea-koulun aineisto saapui KKA:on auditointisopimuksessa todettuun määräpäi-vään 23.9.2006 mennessä ja se toimitettiin välittömästi auditointiryhmän jä-senille perehtymistä varten.

Auditointiryhmä voi edellä kuvattujen aineistojen lisäksi halutessaan pyy-tää korkeakoululta tarpeelliseksi katsomansa lisäaineistot. Toisen ryhmäkoulu-tuspäivän 26.10.2006 yhteydessä pitämässään kokouksessa auditointiryhmäpäätti pyytää lisäaineistoja LAMK:n toimittamaa aineistoa täydentämään. Au-ditointiryhmä pyysi LAMK:lta seuraavat lisäaineistot:! kaikista vierailtavista koulutusyksiköistä prosessikohtaiset itsearvioinnit

sekä laitosten opiskelijapalautejärjestelmät! esimerkkejä palauteyhteenvedoista eri koulutusyksiköissä! näyttöjä LAMK:n alumniyhteistyöstä! keskeisimpien tukiprosessien laatukuvaukset (esim. opiskelijapalvelut)! näyttö vuosittain tapahtuneesta järjestelmän arvioinnista (vrt. näyttö 10 –

PDCA).

Lisäksi auditointiryhmällä oli sekä perehdytys- että vierailun aikana pääsyLAMK:n intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallistamateriaalia. Ryhmä sai tunnukset myös LAMK:n opiskelijoiden tiedotus- javerkko-opetusympäristö Reppuun.

#'* Auditointivierailu

Auditointiryhmän puheenjohtaja Erkki Karppanen ja auditointia koordinoi-va KKA:n suunnittelija Karl Holm vierailivat Lahden ammattikorkeakoulussa3.10.2006 järjestetyssä informaatio- ja keskustelutilaisuudessa, jossa keskustel-tiin auditoinnin tavoitteista, kohteista ja kriteereistä sekä käytännön toteutuk-sesta. Karppasen ja Holmin lisäksi tilaisuudessa pitivät puheenvuoronLAMK:n rehtori Risto Ilomäki, LAMK:n henkilökuntaa edustanut sosiaali-ja terveysalan laitoksen/liikunnan laitoksen koulutusjohtaja Erja Katajamäkisekä korkeakoulun opiskelijakunta LAMKO ry:n edustaja koulutuspoliittinenvastaava Petra Taipale.

Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Lahdessa 1.–3.11.2006. Audi-tointivierailun tavoitteena on todentaa ja täydentää auditointiaineiston perus-teella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Kolmen päi-vän auditointivierailusta muodostui vuorovaikutteinen tapahtuma, joka tukikorkeakoulun laadunvarmistuksen kehittymistä.

"*

Vierailun ohjelma laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukai-sesti (liite 1). Auditointiryhmä vieraili vierailun toisena ja kolmantena päivänä(2.–3.11.) etukäteen valituissa yksiköissä. Toisena päivänä kohteina olivat tut-kintokoulutusta antavissa liikunnan laitoksessa sekä tekniikan laitoksessa. Li-säksi ryhmät vierailivat LAMK:n innovaatiokeskuksessa sekä opiskelijakeskuk-sessa.

Kolmantena päivänä ryhmä myös jakaantui kahtia ja vieraili muotoilu-instituutissa sekä ryhmän vasta arviointivierailun aikana päättämässä ns. joke-rikohteessa eli sosiaali- ja terveysalan yksikössä.

#'+ Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne

Auditointiryhmän jäsenet tuottivat auditointiraportin yhdessä siten, että kaik-kien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta voitiin hyödyntää auditointikä-sikirjassa mainittujen auditointikohteiden käsittelyssä. Auditointiryhmä pitiauditointivierailun aikana kolme kokousta, joissa se täsmensi laatimiaan haas-tattelukysymyksiä ja hahmotteli alustavasti auditointiraporttia. Projektisuun-nittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkea-koulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäi-sestä rakenteesta ja käsittelytavasta. LAMK:lla oli mahdollisuus tarkistaa raport-ti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointira-porttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään au-ditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa kuvataan kyseessä olevan kor-keakoulun tavoitteet, organisaatio ja laadunvarmistusjärjestelmä, neljännessäluvussa esitellään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussaesitetään auditoinnin perusteella tehtävät johtopäätökset.

"+

....... .

(

Lahden ammattikorkeakoulu

ja sen laadunvarmistus!

järjestelmä

&

('" Organisaation rakenne ja hallinto

Lahden ammattikorkeakoulun toiminta alkoi vuonna 1992 ja se vakinaistet-tiin 1.8.1996. LAMK kuuluu itsenäisenä liikelaitoksena Päijät-Hämeen kou-lutuskonserniin, joka on 14 päijäthämäläisen kunnan omistama kuntayhtymä.LAMK:ssa opiskelee noin 5300 opiskelijaa ja henkilökuntaa vuorostaan onnoin 450, joista runsaat puolet on opettajia. Korkeakoulussa voi suorittaa am-mattikorkeakoulututkinnon kuudella eri koulutusalalla, joissa on yhteensä 23koulutusohjelmaa ja niissä vuorostaan 40 suuntautumisvaihtoehtoa – alaa tai-pääainetta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon voi nykyisin suorittaakahdella koulutusalalla.

Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiorakennetta on viime vuosinauudistettu ja kuluvan lukuvuoden alusta LAMK on muodostunut kolmestatoimialasta:! Hyvinvointitoimiala, johon kuuluvat sosiaali- ja terveysalan laitos ja liikun-

nan laitos yhdessä sekä matkailun laitos ja musiikin laitos yhdessä! Muotoilun, ympäristön ja tekniikan ja liiketalouden toimiala (uusi nimi: Yri-

tys- ja kulttuuritoimiala), johon kuuluvat muotoiluinstituutti ja taideins-tituutti yhdessä, liiketalouden laitos ja tekniikan laitos

! Innovaatiokeskus.

Molemmat vararehtorit sekä innovaatiokeskuksen johtaja vastaavat toimialois-ta kun taas laitosten toimintaa johtavat koulutusjohtajat. Koko ammattikor-keakoulua koskevat matriisitoiminnot rakentuvat matriisipäällikköjen vetä-mien monialaisten tiimien varaan.

9 Luku 3 perustuu Lahden ammattikorkeakoulun toimittamaan auditointiaineistoon.

"%

('# Laadunvarmistus

Lahden ammattikorkeakoulussa on hyvää oppimista painottava laadunvarmis-tusjärjestelmä. Hyvä oppiminen on nostettu laadunvarmistuksen keskiöön, sillätoiminnan tulos näkyy ensisijaisesti opiskelijan oppimisena sekä työyhteisönja alueen oppimisena. Kaiken toiminnan katsotaan viime kädessä ja yksiselit-teisesti tukevan oppimista.

LAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän rakenteellisena ytimenä on PDCA-ympyrä (plan–do–check–act), jonka tulee toimia kaikissa prosesseissa ja kaikillatoiminnan tasoilla. Perusperiaatteena on, että toiminnalle asetetaan tavoitteet(strategiaprosessi, opetussuunnitelmatyö, yksittäisten opintojaksojen suunnittelu), ase-tettuihin tavoitteisiin sitoudutaan ja niiden saavuttamiseen pyritään (prosessinja muu toiminta kunnossa ja tavoitteellista), tavoitteiden saavuttamista seurataanja arvioidaan (toimiva arviointijärjestelmä) sekä saatujen tulosten pohjalta teh-dään kehittämistoimenpiteitä (tulosten hyödyntäminen, vaikuttavuus). Arviointi-toiminnalla on merkittävä rooli laadunvarmistustyössä sillä arvioinnin avullatuotetaan tietoa toiminnan laadukkuudesta eri vastuutahoille.

Kuvio "' Jatkuvan kehittämisen ympyrä

LAMK:n tärkeimmät omat strategiat ovat ’hyvän oppimisen strategia’ ja ’ke-hittämisen strategia’. Strategisena ohjausjärjestelmänä käytetään Balanced sco-recard -järjestelmää. Kehittämisen strategiassa on määritelty LAMK:n strate-giset tavoitteet ja niiden saavuttamisen kriittiset menestystekijät, mittarit, seu-raavalle vuodelle asetetut tavoitetasot, vastuuhenkilöt ja tulosten tarkastelunajankohta BSC-tuloskorttien muodossa. Mittaristossa ovat mukana opetusmi-nisteriön tuloksellisuusmittarit sekä joukko LAMK:n omia mittareita. Laitok-set ja prosessit työstävät omat tuloskorttinsa koko ammattikorkeakoulun kort-tien pohjalta mutta omien painopisteidensä mukaisesti. Laitokset ja prosessit

"-

kytketään siten strategiaan tavoitteiden ja muiden kehittämisen painopistei-den avulla niiltä osin kuin ne koskettavat kyseisiä laitoksia ja prosesseja.

Hyvän oppimisen näkökulmasta keskeisimmät tuloskortit ovat prosessitja rakenteet -kortti (kortti C) sekä henkilöstön kehittäminen ja innovatiivi-suus -kortti (kortti D). Prosessit ja rakenteet -kortissa tavoitteena on mm. laa-dukas oppimisprosessi ja laadukas t&k-prosessi. Myös D-kortissa mainituthenkilöstön osaamisenkehittäminen sekä hyvinvointi ja motivoituneisuus ovaterityisesti hyvän oppimisen edellytyksiä.

LAMK:n tärkeimpiä laatutyökaluja ovat1. Toiminta- ja taloussuunnittelu ja sen seuranta

– tavoitesopimusprosessi ammattikorkeakoulun ja laitostasolla– laitoskohtaiset toiminta- ja talousseuranta sekä tavoitesopimus-

neuvottelut– BSC-tuloskortit (korkeakoulu ja laitostaso)

2. EFQM-kokonaisarviointi (laajennetun johtoryhmän tekemänä)3. Itsearvioinnit, palautekyselyt ja seurantamittarit4. Palautepäivät (opiskelijat ja opettajat)5. Kehityskeskustelut6. Ulkoiset arvioinnit7. Benchmarking8. Jatkuva dialogi ja yhteistyö eri toimijoiden välillä9. Viestintävälineet (mm. intranet/laatupyramidi, reppu, www-sivut, erilai-

set tiedotteet).

Edellä mainittujen laatutyökalujen toimivuutta on useissa oppiaineissa kokeil-tu. EFQM-kokonaisarviointia on testattu kertaalleen ennen lukuvuoden päät-tymistä vuonna 2006 ja seuraava arviointi tehdään lukuvuoden 2007 lopulla.Laatukäsikirjaan sisältyvässä arviointiohjelmassa on kuvattu vuosittain tai mää-rätyin väliajoin toteutettavat arvioinnit.

Laatu- ja arviointityö on toisen vararehtorin vastuulla. Hänen tukenaantyöskentelee laatu- ja arviointipäällikkö sekä laatu- ja arviointitiimi. Laatu- jaarviointipäällikön sekä tiimin tehtävänä on laadunvarmistusjärjestelmän kehit-täminen sekä arviointiohjelman koordinointi ja toteutumisen seuranta. Eri-tyisenä tehtävänä on sisäisten itsearviointien suunnittelu ja toteutus. Laatu-työn organisoinnin lähtökohtana on, että jokainen tiimi on laatutiimi. Jokai-nen tiimi/prosessin omistaja vastaa omaan vastuualueeseensa kuuluvan toi-minnan laadusta, sen seurannasta ja kehittämisestä laatu- ja arviointitiimin tu-kemana.

"&

)

Auditointitulokset

)'" Laadunvarmistusjärjestelmän

tavoitteet ja kokonaisrakenne

Auditointikohde "' Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet,Auditointikohde "' Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet,

Auditointikohde "' Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet,Auditointikohde "' Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet,

Auditointikohde "' Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet,

kokonaisrakenne ja osa!alueiden väliset yhteydetkokonaisrakenne ja osa!alueiden väliset yhteydet

kokonaisrakenne ja osa!alueiden väliset yhteydetkokonaisrakenne ja osa!alueiden väliset yhteydet

kokonaisrakenne ja osa!alueiden väliset yhteydet

Lahden ammattikorkeakoulun tärkein laatutavoite on hyvä oppiminen. Sa-maan tavoitteenmäärittelyyn sisältyy myös ammattikorkeakouluasetuksenmäärittelemät tutkintoon johtavien opintojen tavoitteet. Hyvän oppimisenhalutaan konkretisoituvan siten, että valmistuva opiskelija saa parhaat mahdol-liset tiedot, taidot ja pätevyyden selviytyä työelämässä. Hyvä, tavoitteellinenoppiminen muuttuu työelämässä tarvittavaksi osaamiseksi.

Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmälle keskeinen tavoite on,että se tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista tarkoituksenmukaisilla toi-mintatavoilla ja prosesseilla sekä tuottaa toimintatapojen ja prosessien kehittä-miseksi tarpeellista ja oikeaa tietoa laaduntuottamiskyvystä ja tavoitteiden saa-vuttamisesta. Laatujohtamisen tavoitteena on, että laadunvarmistukseen osal-listuvat opiskelijat, opettajat, tukipalvelujen edustajat, tutkijat, hallinto ja johtosekä ulkoiset sidosryhmät.

Laadunvarmistusjärjestelmän rakenteellisena ytimenä on kehittämisenympyrä PDCA, jonka tulee toimia kaikissa prosesseissa ja kaikilla toiminnantasoilla. Laadunvarmistusjärjestelmän arviointi kohdistuu kehittämisen ympy-rän soveltamiseen ja sen osien toimivuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetäänsiihen, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannaltarelevanttia tietoa ja miten saatua tietoa on hyödynnetty.

LAMK:n yhtenä laatutavoitteena on, että toiminnan kehittäminen perus-tuu jatkossa entistä vahvemmin systemaattisesti kerättyyn ja analysoituun ar-viointitietoon. Toiminnanohjauksen vuosikello rakentuu tavoitesopimuspro-sessin ympärille. Laadunvarmistusjärjestelmän tehtävä on tuottaa arviointitie-toa eri analyysivaiheisiin ja tarvittaessa useamminkin.

Toiminta- ja talousseurannat ovat kolme kertaa vuodessa ennusteiden yh-teydessä (1. ennuste joulukuussa, 2. huhtikuussa ja 3. syyskuussa). Systemaatti-semmat yksikkö- ja toimialakohtaiset tavoitesopimusneuvottelut käydään jat-kossa kolmannen toiminta- ja talousseurannan yhteydessä. Yksikkökohtainentavoitesopimusneuvottelukäytäntö on suunnitteilla ja se on tarkoitus ottaakäyttöön seuraavan tavoitesopimuskierroksen aikana.

#$

LAMK:n laadunvarmistusjärjestelmää oli aiemmin arvioitu vuonna 1998,jolloin toteutettiin englanninkielinen kokonaisarviointi. Vuosina 2001–2003toteutettiin koululutusohjelmien itsearviointi.

Auditointivierailun aikana haastattelujen perusteella ilmeni, että laadun-varmistusjärjestelmä on ollut viime aikoina voimakkaan kehittämisen kohtee-na. Toki useita järjestelmään liittyviä elementtejä on aikaisemminkin ollut laa-dunvarmistuksen käytössä.

Laatukäsikirjassa kuvatuista laatutyökaluista on vain osaa testattu ja niiltäosin laatukäsikirjassa kuvattu laadunvarmistusjärjestelmäkokonaisuus on lähin-nä tavoitetila.

Myös auditointiaineistoon kuuluneessa SWOT-analyysissä todetaan, ettälaadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuus on vielä tällä hetkellä paikoittainheikko.

Tällä hetkellä laadunvarmistusjärjestelmän käytännön toteutus on opet-tajien ja opiskelijoiden näkökulmasta pääasiassa hajanainen, mutta sisältää pal-jon hyviä käytäntöjä. Haastattelujen perusteella johto oli hyvin tietoinen laa-dunvarmistusjärjestelmän tavoitteista ja merkityksestä, mutta henkilöstöllä javarsinkaan opiskelijoilla ei vielä ollut tietoa laadunvarmistusjärjestelmän ko-konaisrakenteesta.

Opiskelijoiden palautemekanismit ja opiskelijoiden sekä sidosryhmienkanssa käytävä jatkuva dialogi ovat tällä hetkellä selkeästi toimivin laadunvar-mistusjärjestelmän osa koulutuksen laitoksilla. Erittäin selvää näyttöä tästä olikulttuuri- ja sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmissa.

LAMK tason BSC-tuloskorteista oli johdettu omat tuloskortit kolmellakoulutuksen laitoksella (sosiaali- ja terveysala, liiketalous ja matkailu) sekä in-novaatiokeskuksessa. Muilla koulutuksen laitoksilla tuloskorttia ei varsinaisestiollut käytössä mutta niistä oli johdettu tavoitteita toiminnan ohjaamiseksi. Tu-loskortteja toteutettiin eri menetelmiä, kuten esimerkiksi kehityskeskustelui-ta, käyttäen.

Johtopäätökset

! LAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä on mallikkaasti suunniteltu. Käyt-töönotto on vielä osin keskeneräinen prosessi, jonka tulee mennä eteen-päin ja syvemmälle organisaation eri osiin. Laadunvarmistusjärjestelmänjalkauttamista laitoksille on jatkettava johdetusti.

! Laadunvarmistusjärjestelmän eri osa-alueet ja tavoitteet on hahmotettuja otettu hyvin käyttöön LAMK:n johtamisen tasolla, mutta jatkossa olisikiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, kuinka kaikilla laitoksilla ym-märretään riittävällä tavalla eri menetelmien asema laadunvarmistusjärjes-telmän kokonaisuudessa.

#"

! Laadunvarmistusjärjestelmän toimivimpia osia olivat jatkuva vuorovaikut-teinen dialogi ja opiskelijapalautejärjestelmät. Erityisesti opiskelijapalaut-teen vaikutuksesta toiminnan kehittämiseen on näyttöä.

)'# Laadunvarmistusjärjestelmän

dokumentaatio

Auditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyväAuditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä

Auditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyväAuditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä

Auditointikohde #' Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä

dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen,dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen,

dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen,dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen,

dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen,

toimijoiden ja vastuiden määrittelytoimijoiden ja vastuiden määrittely

toimijoiden ja vastuiden määrittelytoimijoiden ja vastuiden määrittely

toimijoiden ja vastuiden määrittely

LAMK:n laatukäsikirjan mukaan laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatioon nelitasoinen. Tämä laatupyramidiksi kutsuttu kuvaus on luettavissaLAMK:n intranetissä. Laatupyramidi on jaoteltu neljään eri tasoon: strategia-taso, prosessitaso, sisäisen ohjauksen taso ja muun ohjeistuksen taso. Strategia-tasolla on dokumentoitu Lahden ammattikorkeakoulun hyvän oppimisen stra-tegia, kehittämisen strategia sekä alakohtaiset strategiat. Laatupyramidin ke-hittäminen on aloitettu vuonna 2004 mutta intranettiin laatupyramidi saatiintoukokuussa 2006.

Hyvän oppimisen strategia on LAMK:ssa sovellettava määritys laadustaja sen jatkuvasta parantamisesta. Kyseessä on LAMK:n laatupolitiikka ja siinämääritetään laatutavoitteet, vaatimukset laadunvarmistusjärjestelmälle, opiske-lijan rooli laadunvarmistuksessa, järjestelmän kuvaus ja sen dokumentaatio, ar-viointi-, palaute- ja seurantajärjestelmä sekä arviointiohjelma.

Kehittämisen strategia on LAMK:n kokonaisstrategia, jossa määritetäänja esitetään arvot, visio, toiminta-ajatus ja liikeidea, sidosryhmäkuvaus, strate-giamenetelmä ja -kuvaus, kriittiset menestystekijät, arviointikriteerit ja vuo-sitavoitteet sekä strategian toteutumisen seuranta.

Alakohtaiset strategiat ovat alisteisia kokonaisstrategialle. Näitä ovat ai-kuiskoulutuksen strategia, aluestrategia, kansainvälistymisstrategia, kielistrate-gia, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia, tutkimus- ja kehitys-työn strategia sekä viestintästrategia.

Prosessitasolla on dokumentoitu LAMK:n organisaatiokaavio ja prosessi-kartta (joka on LAMK:n prosessien visuaalinen yhteenvetokuvaus). Prosessiton kuvattu jaoteltuna neljään ryhmään:! ydinprosessit (koulutusprosessit, tutkimus- ja kehittämistyön prosessit)! opetusprosessit (ovat opetusta ja oppimista välittömästi tukevia prosesseja)! tuki- ja johtamisprosessit! arviointi-, palaute- ja seurantajärjestelmä.

##

Lisäksi kuvataan korkeakoulutason arviointijärjestelmä, johon sisältyvätmyös laitosten opiskelijapalautejärjestelmien kuvaukset.

Sisäisen ohjeistuksen tasolta löytyvät LAMK:n sisäistä toimintaa ohjaavatdokumentit sekä arviointi-, palaute- ja seurantatieto että muu toiminnasta ke-rätty tieto. Laatukäsikirjassa on mainittu tavoitteena, että kaikki LAMK:a kos-kevat arviointitiedot on luettavissa laatupyramidin kautta. Tällä hetkellä do-kumentointi sisältää esimerkkejä LAMK:n palautekyselyistä sekä laitosten pa-lautejärjestelmien kuvauksia. Jatkossa olisi hyvä saada systemaattisesti doku-mentoitua palaute- ja seurantatieto sekä sen perusteella tehdyt toimenpiteet.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan projektiohjeessa kuvataan projektitoimin-nan prosessi ja annetaan määräyksiä ja ohjeita siitä, miten projektin eri vai-heissa tulee toimia. Projektiohje ohjaa ansiokkaalla tavalla tutkimus- ja kehi-tystoimintaa ja sen käytöstä projektien toteutuksessa on näyttöjä.

Laitosten välillä havaittiin eroja dokumentoinnin tasossa. Eroja ilmenimm. LAMK:n BSC-tuloskortista johdettujen laitostason tavoitteiden doku-mentoinnissa, palautejärjestelmien kuvauksessa sekä prosessikuvauksissa.

Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentit ovat henkilökunnan saatavillaintranetin kautta. Opiskelijoiden sähköiseen Reppu-järjestelmään on juuriperustettu LaatuLokero, jonka kautta on tarkoitus välittää tietoa LAMK:n laa-dunvarmistusjärjestelmästä. Haastatteluissa todettiin, että LaatuLokero on jat-kossa hyvä väline viestiä laadunvarmistusjärjestelmään liittyen. Haastatteluissakävi myös ilmi, että tämä uusi järjestelmä ei vielä ollut laajasti opiskelijoidentiedossa.

Auditointiaineistossa olleessa SWOT-analyysissä on todettu dokumen-toinnin osalta heikkoutena, että dokumentointi ei ole systemaattista. Tämä il-menee mm. siten, että eri tavoilla kerätyn palautetiedon osalta ei aina ole ku-vattu, mihin toimenpiteisiin palautteen perusteella on ryhdytty ja sidosryh-mäpalautetta ei ole systemaattisesti dokumentoitu. Korkeakoulun intranettiinkoottuja osaprosessien kuvauksia ei ole laadittu yhdenmukaisella tavalla. Pro-sessikuvauksista ei ilmene, koska ne on laadittu eikä niissä myöskään ole mai-nintaa laatijasta. Jatkossa kannattaisi kiinnittää huomiota dokumentoinnin sys-temaattisuuden kehittämiseen ja harkita yhdenmukaisen prosessikuvaustavankäyttöönottoa.

Laadunvarmistusjärjestelmän vastuut on dokumentoitu laatukäsikirjassaprosesseittain. Vastuuhenkilöt on määritelty ydinprosesseille, opetuksen osapro-sesseille, tukiprosesseille sekä johtamisprosesseille. Laatukäsikirjan mukaan pro-sessien omistajien vastuulla on prosessin toiminnan arviointi, seuranta ja ke-hittäminen. Laatu- ja arviointitoiminta on määritelty hyvinvointitoimialan va-

#(

rarehtorin vastuualueeseen. Vararehtorin apuna työskentelevät laatu- ja arvi-ointipäällikkö sekä laatu- ja arviointitiimi.

SWOT-analyysissä on yhtenä heikkoutena todettu, että laadunvarmistus-järjestelmään liittyvissä vastuissa on vielä epäselvyyttä. Haastatteluissa sekäopiskelijoilta, opettajilta, että tukitoiminnoilta tuli esille näkemyksiä, joidenmukaan laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen ja toimintaan pääsee ha-lutessaan vaikuttamaan ja osallistumaan. Haastateltavat eivät kuitenkaan ainapystyneet yksilöimään laadunvarmistusjärjestelmään liittyviä tehtäviään. Jatkos-sa olisi hyvä dokumentoida yksilötason laadunvarmistukseen liittyvät tehtävätselkeästi sekä viestiä nämä vastuut ja tehtävät koko henkilöstölle ja opiskeli-joille.

Johtopäätökset

! Kokonaisuutena laadunvarmistusjärjestelmä on dokumentoitu kattavasti.Laatupyramidi on toimiva tapa koota laadunvarmistusjärjestelmään liitty-vä dokumentaatio yhteen paikkaan henkilöstön saataville.

! Tutkimus- ja kehitystoiminnan projektiohje ohjaa ansiokkaalla tavalla tut-kimus- ja kehitystoimintaa ja sen käytöstä projektien toteutuksessa onnäyttöjä.

! Juuri käyttöönotettu opiskelijoille suunnattu LaatuLokero tarjoaa hyvätmahdollisuudet laadunvarmistusjärjestelmään liittyvän tiedon viestinnäs-sä. Jatkossa tulisi huolehtia, että LaatuLokero otetaan koko LAMK:ssakäyttöön.

! Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvät vastuut on kuvattu selkeästi pro-sessien omistajatasolla. Jatkossa tulisi dokumentoida yksilötason laadun-varmistukseen liittyvät tehtävät selkeästi sekä viestiä nämä vastuut kokohenkilöstölle ja opiskelijoille.

! Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon dokumentointiin tulisikiinnittää huomiota. Erityisesti niillä laitoksilla, joissa ei ole dokumen-taatioon perustuvaa toimintamallia, olisi syytä kehittää heille tarkoituk-senmukaiset periaatteet.

! Jatkossa tulisi huolehtia laadunvarmistusdokumentaation jatkuvasta ja sel-keämmästä päivittämisestä ja kehittämisestä LAMK:n intranetissä. Laa-dunvarmistusdokumentaatioon tulisi myös sisällyttää päivämäärä- ja pro-sessien tarkistustiedot ja näin todentaa dokumenttien ajantasaisuus.

#)

)'( Perustehtävien sekä tuki!

ja palvelutoimintojen laadunvarmistus

Auditointikohde (' Perustehtävien sekä tuki! ja palvelutoimintojenAuditointikohde (' Perustehtävien sekä tuki! ja palvelutoimintojen

Auditointikohde (' Perustehtävien sekä tuki! ja palvelutoimintojenAuditointikohde (' Perustehtävien sekä tuki! ja palvelutoimintojen

Auditointikohde (' Perustehtävien sekä tuki! ja palvelutoimintojen

laadunvarmistuksen kattavuuslaadunvarmistuksen kattavuus

laadunvarmistuksen kattavuuslaadunvarmistuksen kattavuus

laadunvarmistuksen kattavuus

)'('" Tutkintoon johtava koulutus

Hyvän oppimisen strategia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa tällä het-kellä myös pedagogisena ohjeistuksena varsinaisen pedagogisen strategianpuuttuessa. Hyvän oppimisen strategian mukaan laadunvarmistusjärjestelmäntehtävänä on luoda edellytykset hyvälle oppimiselle. Näin ollen se sisältääkaikki ne menettelytavat ja prosessit, jotka ohjaavat arkipäivän toimintaa jajoiden mukaisesti toimintaa jatkuvasti parannetaan ja kehitetään.

Lahden ammattikorkeakoulussa tärkein laatutavoite on hyvä oppiminen,jonka tavoitteen määrittelyyn sisältyy myös ammattikorkeakouluasetuksenmäärittelemät tutkintoon johtavien opintojen tavoitteet. Laatukäsikirjan mu-kaan hyvä oppiminen syntyy opiskelijan ja opettajan yhteistyön tuloksena.Opettajan rooli on toimia oppimisen ohjaajana ja tukijana. Opettajan tehtä-vänä on tehdä sellaisia opetustekoja, että hän saa opiskelijat tekemään oppi-mistekoja. Näiden tuloksena syntyy oppiminen. Parhaimmat oppimistulokset(hyvä oppiminen) tehdään yhteistyössä.

Laatukäsikirjan mukaan LAMK:n keskeisiä laatutavoitteita ovat mm.:! Opetusprosessit, tukiprosessit ja oppimisympäristö ovat hyvän oppimisen

ja opiskelijoiden työllistymisen vaatimusten mukaisia. (Todennetaan itse-arvioinneilla sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja elinkeinoelämän edusta-jien arvioinneilla)

! Yhteisöllisyys varmistaa opetuksen ja oppimisen laadun. Opettajan jaopiskelijan yhteistyö on ratkaisevassa asemassa siinä, miten oppimisessaonnistutaan. Opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistuksessa on ak-tiivista. Verkostoituminen on tarkoituksenmukaista ja toimivaa.

! Kansainvälinen toiminta kehittää oppimista ja alueellista vaikuttavuutta.! Arviointitoiminnan avulla parannetaan ja kehitetään opetusta, oppimista

sekä prosesseja jatkuvasti ja systemaattisesti.

LAMK:n ydinprosesseiksi on laatukäsikirjan mukaan määritelty kaksi ydin-prosessia: koulutusprosessit sekä tutkimus- ja kehitystyön prosessit. Koulutus-prosessi jakaantuu tutkintoon johtavan koulutuksen sekä muun koulutuksenprosesseihin. Tutkintoon johtavan koulutuksen eli nuorten ja aikuisten kou-lutuksen prosessi on kuvattu opiskelijan polun mukaisesti ja tätä prosessia tu-

#*

kevat opetuksen osaprosessit jotka toteutuvat pääosin laitostasolla. Prosessienvastuuhenkilöt on myös määritelty laatukäsikirjassa.

Opetuksen osaprosessit vastuuhenkilöin:! Opiskelijavalintaprosessi

Opintoasiainpäällikkö/koulutusjohtaja! Opetussuunnitelmaprosessi

Vararehtori/koulutusjohtaja! Harjoitteluprosessi

Vararehtori/yliopettaja tai harjoitteluvastaava! Opinnäytetyöprosessi

Vararehtori/yliopettaja tai opinnäytetyövastaava! Kansainvälisen toiminnan prosessi

Vararehtori/innojohtaja! Opiskelijapalautejärjestelmä

Vararehtori/koulutusjohtaja! Opintojen/opiskelijan ohjausprosessi

Vararehtori/yliopettaja.

Tutkintoon johtavan koulutuksen näytöksi LAMK antoi vuosina 2001–2003toteutetun koulutusohjelmien itsearviointiprojektin loppuraportin. Itsearvi-ointiprojekti toteutettiin jatkuvan parantamisen periaatteella, mutta näyttöjätoteutetuista kehittämisistä ei ollut. Koulutusohjelmien itsearviointia tullaanjatkamaan ja seuraava arviointi toteutetaan 2007.

Tarkkoja hyvän oppimisen mittareita ei LAMK ole määritellyt ja haas-tattelujen perusteella hyvän oppimisen mittareiksi määriteltiin valmistumisai-kojen lyhyyttä, hyvää sijoittumista työelämään ja vetovoimaisuutta. Opiskeli-jat määrittelivät hyvän oppimisen opettajan ja opiskelijan välisenä vuorovai-kutuksena jonka johdosta tunneilla opitaan. Kehittämisen strategiasta voidaantulkita oppimisen strategisiksi mittareiksi kohdat laadukas kouluttaja sekä laa-dukas oppimisprosessi. Näiden mittareiksi LAMK määrittelee mm. imagotut-kimuksen tulokset, vetovoimatekijät, normiaikaisten tutkintojen määrän, ar-vosanojen keskiarvon, hyvinvointitutkimukset kuin myös oppimisen ja ope-tuksen arviointi- ja palautejärjestelmän. Tavoitetasoksi vuodelle 2007 on an-nettu numeerisia arvoja, sekä yhtenäiset opetuksen ja oppimisen arviointi- japalautejärjestelmien toimiminen jokaisessa koulutusyksikössä. Varsinaisen pe-dagogisen strategian luonnin myötä olisi hyvä määritellä myös tarkat mittarithyvälle oppimiselle, sillä nykyiset mittarit eivät mittaa riittävästi opetus- ja op-pimistekojen tuloksia.

#+

Koulutuksen suunnittelu ja toteutus

Näyttöjen perusteella suurimmalla osalla koulutusohjelmista opetussuunnitel-mien kehitystyön prosessikuvaukset ovat olemassa. Prosessikuvaukset koulu-tusohjelmilla lähtevät hyvin erilaisista periaatteista, osassa koulutusohjelmistaopetussuunnitelmakehitystyö nivoutuu vahvasti kehittämisen ympyrän vaihei-siin, mutta osassa opetussuunnitelmatyöskentely ei ole suunniteltua ja johdon-mukaista.

Työelämän mukana olo opetussuunnitelmatyössä poikkeaa laitoksittain.Osassa laitoksista työelämältä kerätään johdonmukaisesti palautetta erilaisinvälinein kun taas osassa laitoksista palautetta ei kerätä ja kommunikointi onsatunnaista perustuen yksittäisten henkilöiden kontakteihin. Opiskelijoidenosallistuvuus opetussuunnitelmatyöskentelyyn vaihtelee laitoksittain, joskin ni-mellinen edustus opiskelijoilla on työryhmissä.

Hyvänä käytänteenä oli sosiaali- ja terveysalan laitoksen ja liikunnan lai-toksen opetussuunnitelmatyön prosessikuvaus jossa kehittämistyön tavoitteetjohdetaan laitoksen strategiasta ja ne ovat BSC-tuloskorteilla. Kehittämistyöon johdettua ja itse prosessia kuin opetussuunnitelman toteutusta arvioidaan.Kehittämistyössä on vahvasti mukana elinkeinoelämän edustajat sekä opiske-lijat joille on luotu omat foorumit palautteen antoon.

Opetuksen, oppimisen ja koulutuksen arviointi

LAMK:ssa kerätään runsaasti palautetta, erityisesti opiskelijapalautetta. Yhte-näistä ohjeistusta LAMK:lla ei ole palautteiden keräämiseen ja prosessointiin,suurin osa laitoksista on kuvannut omat opiskelijapalauteprosessinsa, muttakäytännöt vaihtelevat runsaasti. Tavoitteena LAMK:lla on kehittää opiskelijoi-den roolia pelkästä palautteen antajasta osallistuvammaksi kehittämistyön erivaiheisiin.

LAMK:ssa opiskelijoilta kerätään mm. opintojaksopalautetta, OPALA –kysely, koulutusohjelmapalautetta sekä hyvinvointikysely. Palautteen keruunmuodot vaihtelevat koulutusohjelmien luonteen mukaisesti, mutta haastatte-lujen perusteella avoin dialogi eri toimijoiden välillä nousi tärkeäksi palaute-kanavaksi. Palautteiden käsittelyssä toimintaohjeiden puuttuessa palautteidensisällöt jäävät usein kerääjän tietoon eikä näin tietoa voida käyttää kokonais-valtaisesti kehittämiseen. Hyviä käytänteitä palautteen keruussa ja käsittelyssänousi esille ja tällainen oli muun muassa lukukausittain käytävät palautekes-kustelut, joissa koulutusohjelmien opiskelijat, opettajat ja muut tarvittavat ta-hot keskustellen käsittelevät palautetta. Toinen hyvä käytäntö on laittaa pa-lautteiden palautteet ja muistiot Reppuun opiskelijoiden nähtäville.

#%

Opintojen ohjausjärjestelmä

LAMK:lla on kirjattuna opintojen ohjauksen järjestelmä joka kattaa opiskeli-jan polun vaiheet: 1) Ennen opintoja, 2) Opintojen aloittaminen, 3) Opinto-jen eteneminen, 4) Opintojen päättäminen ja 5) Opintojen jälkeinen vaihe.Järjestelmä on holistisen mallin mukainen ja huomio kiinnitetään erityisestiopiskelun ja oppimisen ohjaukseen.

Yhtenäisen opintojen ohjauksen mallin olemassa olo tukee hyvän oppi-misen tavoitetta mutta näyttöjä opintojen/opiskelijan ohjausprosessin toimi-vuudesta ei ollut saatavilla. Tavoitteena on, että kaikki opiskelijat ovat saman-arvoisessa asemassa ohjauksen suhteen, mutta laitosten asennekulttuurien eri-laisuus vaikeuttaa haasteen saavuttamista.

Johtopäätökset

! LAMK:n hyvän oppimisen strategia näkökulma tukee koko ammattikor-keakoulun perustehtävää. Käytännön tasolla laadunvarmistusjärjestelmä eivielä kata kaikkia oppimisen osa-alueita, joten johdonmukaista kehitys-työtä tulee jatkaa.

! Keskeisenä kehityskohteena tulisi olla täsmällisempi pedagoginen strate-gia, jossa paremmin määriteltäisiin mittarit myös hyvälle oppimiselle.

! Laitosten välillä on havaittavissa niiden toisistaan poikkeava historia sekäniiden erilainen kehitysvaihe laadunvarmistustyön osalta, jota voidaan ta-soittaa hyvien käytäntöjen levittämisellä.

! Hyvänä käytänteenä oli sosiaali- ja terveysalan laitoksen ja liikunnan lai-toksen opetussuunnitelmatyön prosessikuvaus, jossa kehittämistyön ta-voitteet johdetaan laitoksen strategiasta ja ne ovat BSC-tuloskorteilla. Ke-hittämistyö on johdettua ja itse prosessia kuin opetussuunnitelman to-teutusta arvioidaan. Kehittämistyössä on vahvasti mukana elinkeinoelä-män edustajat sekä opiskelijat, joille on luotu omat foorumit palautteenantoon.

)'('# Tutkimus! ja kehitystyö

Laatukäsikirjan perusteella Lahden ammattikorkeakoulun tehtävänä on suo-rittaa mm. soveltavaa, alueen tarpeista nousevaa tutkimusta ja tutkivaan työ-otteeseen perustuvaa kehittämistä. Laatukäsikirjassa mainitaan lisäksi, että am-mattikorkeakoulun ja työelämän tutkimus- ja kehittämishankkeet edistävätoppimista ja niillä on alueellista vaikuttavuutta. LAMK:n yhtenä strategisenatavoitteena on laadukas t&k–prosessi, josta tunnistetaan neljä osa-aluetta: yh-teys oppimiseen ja opetukseen, henkilöstön t&k–osaaminen, julkaisu- ja tai-teellinen toiminta, t&k–resurssit.

#-

Auditointiaineiston mukaan tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistuksen ele-menttejä ovat! Tutkimus- ja kehitystyön strategia! Tutkimus- ja kehittämistyön prosessien kuvaukset! Päijät-Hämeen koulutuskonsernin projektiohjeisto (intranet)! Verkkopohjainen projektitietokanta Projektori.

Lisäksi käyttöönottovaiheessa on tutkimus- ja kehitystyön laadunarviointimat-riisi, jota on käytetty kertaalleen osissa laitoksista.

LAMK:n t&k-strategia määrittelee, että tutkimus- ja kehitystyö on koh-dennettu vuoteen 2009 asti hyvinvointiin, palveluun ja yrittäjyyteen. Kulttuu-riala on kirjattu OPM:n kanssa tehdyssä tavoitesopimuksessa myös yhdeksiLAMK:n painopistealueeksi. Lisäksi LAMK:n t&k–toiminta pyrkii tulevaisuu-dessa vastaamaan kaikkiin Lahden alueen elinkeinostrategian toimialakluste-reiden ja kasvualojen tarpeisiin osallistumalla aktiivisesti klustereiden kehittä-misohjelmiin. Suunnitteilla on myös innovaatiopromoottorijärjestelmä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta on organisoitu pääosiltaan vuonna 2004 pe-rustetun Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen ympärille. Inno-vaatiokeskuksen vastuulla on korkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnanjohtaminen, koordinointi ja kehittäminen.

Innovaatiokeskuksen palveluita ovat mm.! korkealaatuisten ideoiden ja tuotteiden tarjoaminen alueen muiden toi-

mijoiden (käyttöön) kanssa yhteistyössä! tutkimus- ja kehittämistoiminta! yrittäjyyden edistäminen! projektien hankkeistaminen ja koordinointi! projektien arviointipalvelujen ja ideoiden tuottamispalvelujen tarjonta.

Auditointiaineiston mukaan tutkimus- ja kehitystyön volyymi oli vuonna2005 3,8 miljoonaa euroa. T&k-toiminnan volyymi on kasvanut huomatta-vasti vuoden 2003 1,1 miljoonasta eurosta.

Auditointiaineiston mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnan keskeiset pro-sessit ovat projektitoiminta, julkaisutoiminta ja t&k-toiminnan arviointi ja ke-hittäminen. Auditointiaineiston mukaan projektitoiminnan prosessille on mää-ritelty 6 eri päävaihetta, julkaisutoiminnan prosessille 20 vaihetta ja arviointi-prosessille 8 vaihetta.

LAMK:n tutkimus- ja kehitystyön strategiset tavoitteet on selkeästi mää-ritelty. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia seurataan laajan mittaristonavulla. Materiaalin perusteella ei käynyt ilmi kuinka LAMK on onnistunutmittaamaan t&k-toiminnalle asettamiensa tavoitteiden saavuttamista liittyenoppimisen edistämiseen muuta kuin määrällisesti (esim. hankkeissa suoritetut

#&

opintopisteet). Haasteeksi muodostuukin sen todentaminen ja osoittaminen,että t&k-toiminta todellakin edistää hyvää oppimista strategisten tavoitteidenmukaisesti.

Tutkimus- ja kehitystyön keskeiset prosessit on selkeästi tunnistettu. Tut-kimus- ja kehitystoiminnan keskeisistä prosesseista tarkimmin kuvattuna jaohjeistettuna on projektitoiminnan prosessi, joka käsittää kuusi päävaihettasekä toistakymmentä alavaihetta. Lisäksi tämän prosessin eri vaiheisiin on lii-tetty tarkempia ohjeita, jotka ovat henkilökunnan saatavilla intranetissä. Re-surssien kohdentaminen projektitoimintaan on selkeästi kehittänyt tätä pro-sessia. LAMK:n projektien suunnitteluun, hakemiseen, käynnistämiseen, to-teutukseen ja seurantaan on laadittu projektiohjeistus jo 1990 luvulla ja sitäon päivitetty viimeksi vuonna 2006. Auditointimateriaalin mukaan projek-tiohjeistusta käytetään kaikissa LAMK:n hankkeissa. Haastatteluiden perusteel-la LAMK:ssa on myös otettu käyttöön muun muassa ”A4-lausuntolomake”.Jokainen hankehakemus arvioidaan neljän eri toimijan toimesta ennen kuinhakemus menee talouspäällikön allekirjoitettavaksi (uusi käytäntö 1.8.2006 al-kaen). Arvioijina toimivat koulutusjohtaja/laitoksen johtaja, t&k-päällikkö/kv-päällikkö, projektikoordinaattori sekä projektitaloustiimin edustaja. Vaikkatämän käytännön kehittäminen ei ole itse laadunvarmistusjärjestelmästä tul-leen tiedon aikaansaamaa, se on kuitenkin kohottanut nykyisten hankehake-musten laatua: hankehakemusten läpimenoprosentti on noin 50% kansallisissahankkeissa. Lisäksi kaikki projektit ja niiden hallinnointiin, toteutukseen jaseurantaan tehdyt dokumentit laitetaan henkilökunnan käytössä olevaan säh-köiseen työkaluun.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kahden muun prosessin määrittelyt, ku-vaukset ja ohjeistukset eivät yllä aivan samalle tasolle kuin projektitoiminnas-sa. Esimerkiksi julkaisutoiminnan prosessi on auditointimateriaalin mukaanyleisellä tasolla eikä sen eri vaiheisiin ole liitetty tarkentavia ohjeistuksia. Tut-kimus- ja kehitystoiminnan kolmas keskeinen prosessikuvaus (arviointiproses-si) on myös jäänyt hyvin yleiselle tasolle auditointiaineiston perusteella. Myös-kään tutkimustoimintaa ei ole määritelty osaksi LAMK:n tutkimus- ja kehi-tystoimintaa. Silti LAMK:ssa tehdään tutkimusta ainakin opiskelijoiden opin-näytetöiden ja henkilökunnan tieteellisten jatkotutkintojen osalta. Auditoin-timateriaalin mukaan julkaisutoiminta on yksi tuloksellisuuden mittari. Suo-siteltavaa olisikin, että tutkimus- ja kehitystoiminnan kaikki prosessit määri-teltäisiin, kuvattaisiin ja ohjeistettaisiin samalla tarkkuudella kuin projektitoi-minnan osalta. Lisäksi suositeltavaa olisi, että julkaisutoiminta sekä t&k-toi-minnan arviointi ja kehittäminen -prosesseihin kehitettäisiin vastaavat laadun-arviointimatriisit kuin projektitoiminnassa.

($

T&k-toiminnan laadunvarmistusta varten on kehitetty laadunarviointi-matriisi, jota oli jo testattu muutamissa laitoksissa. Vaikka laadunarviointimat-riisin toimivuudesta laadunvarmistusjärjestelmän osana ei vielä ollut selkeäänäyttöä, sen käyttöönotto ja testaus olisi suositeltavaa kaikissa LAMK:n tutki-mus- ja kehitystoimintaa harjoittavissa yksiköissä. Projektitoiminnan osalta laa-dunvarmistusjärjestelmä muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden ja se on selke-ästi määritelty.

T&k-toiminnan laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden toimivuu-desta ei saatu näyttöä muuta kuin joidenkin yksittäisten osa-alueiden osalta.Koko t&k-laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen kannalta on oleellistahankkia jatkossa kokemuksia ja näyttöjä siitä, että järjestelmä pystyy tunnista-maan puuttuvan laadun t&k-toiminnassa. Pilotointivaiheessa olevan laadun-arviointimatriisin käyttö tulisikin systematisoida ja ottaa käyttöön kaikissaLAMK:n yksiköissä.

Haastatteluiden mukaan t&k-työ jakaantuu LAMK-tason projekteihin,joista vastaa Innovaatiokeskus, sekä laitosten omiin hankkeisiin. Kilpailutilan-netta projektien hallinnasta Innovaatiokeskuksen ja laitosten välillä ei ollut ha-vaittavissa arviointivierailun aikana. Innovaatiokeskus vastaa lähinnä isoistahankkeista, laitokset oman substanssialan pienemmistä hankkeista. Selkeäätyönjakoa Innovaatiokeskuksen ja laitosten välillä ei ole, vaan se perustuu yh-teisymmärryksen johdosta syntyneeseen käytäntöön. Laitosten omien hank-keille Innovaatiokeskus tarjoaa erilaisia tukipalveluja. Vierailujen aikana eimyöskään käynyt selville kuinka systemaattisesti laitokset käyttävät t&k-toi-minnan laadunvarmistusjärjestelmän menetelmiä niissä omissa hankkeissaan,joissa Innovaatiokeskus ei ole mukana.

Johtopäätökset

! Projektitoiminnan osalta laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa yhtenäi-sen kokonaisuuden ja se on selkeästi määritelty. Hyvänä käytänteenäLAMK:n projektitoiminnassa on A4-lausuntolomake, jonka avulla var-mistutaan siitä, että LAMK:sta ulos lähtevä hankerahoitushakemus on so-pusoinnussa LAMK:n strategisten tavoitteiden kanssa.

! Projektitoiminnan osalta LAMK:ssa on käytössä hyviä laadunvarmistus-järjestelmän osasia. Jatkossa haasteet projektitoiminnassa liittyvät laadun-varmistusjärjestelmän kokonaisuuden toimivuuden todentamiseen.

! Julkaisutoiminnan ja arviointitoiminnan prosessit tulisi kuvata samallatarkkuudella kuin projektitoiminnassa ja niille tulisi laatia omat laadun-arviointimatriisit.

("

! LAMK:n tulisi kehittää välineitä, jotka auttaisivat mittaamaan ja seuraa-maan t&k-toiminnan vaikutuksia hyvään oppimiseen muutenkin kuinvain määrällisesti.

! Innovaatiokeskuksen omassa hanketoiminnassa laadunvarmistusjärjestelmäon selkeästi kehittyvässä vaiheessa. Jatkossa tulisi varmistaa että kaikki yk-siköt käyttävät samoja laadunvarmistuksen menetelmiä ja välineitä yhtäsystemaattisesti omissa hankkeissaan.

! Innovaatiokeskuksen ja laitosten välinen työnjako perustuu toistaiseksihyvään käytäntöön ja yhteisymmärrykseen. Jatkoa ajatellen olisi syytäpohtia sitä mahdollisuutta, että työnjako institutionalisoitaisiin kirjaamal-la se osaksi strategioita ja osaksi laadunvarmistusjärjestelmän seurantaa.

)'('( Yhteiskunnallinen vuorovaikutus,

vaikuttavuus ja aluekehitystyö

Lahden ammattikorkeakoulun strategisten tavoitteiden mukaisesti LAMK tah-too olla aktiivinen aluevaikuttaja. Kriittisiksi menestystekijöiksi ammattikor-keakoulun kehittämisen strategiassa on kirjattu! maakuntakorkeakoulun vetäminen! alueellisten strategioiden toteuttaminen! tuloksellinen t&k-toiminta! toimivat työelämäkumppanuudet! yrittäjyyden edistäminen! järjestelmällinen ennakointi! kulttuurinen vaikuttavuus.

Strategian mukaan kullekin kriittiselle menestystekijälle on määritelty arvi-ointikriteerit ja vuosittain talousarviovuodelle toiminnalliset tavoitteet.

Toisaalta LAMK:n laatukäsikirjan mukaan aluekehittämisen tavoitteet onkonkretisoitu neljän päätavoitteen alle:! alueen työelämän ja yrittäjyyden kehittäminen! alueen oppimis- ja innovaatioympäristön kehittäminen! alueen elämän rikastuttaminen, yksilön ja ympäristön hyvinvoinnin edis-

täminen! kansainvälisyyden edistäminen alueella.

Merkittävin aluevaikuttaja LAMK:n organisaatiossa on keväällä 2004 perus-tettu Innovaatiokeskus. Innovaatiokeskus muodostuu keskuksen, yritysten,muiden aluekehittäjien sekä LAMK:n ja PHKK:n muiden yksiköiden yhteis-työverkostosta. Sen rooli on kehittää ja tukea alueellista yritystoimintaa yh-teistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Innovaatiokeskus välittää

(#

osaltaan tietoa elinkeinoelämän haasteita ja tulevista linjauksista laitoksille javastavuoroisesti toisinpäin.

Auditointivierailun aikana tehdyissä haastatteluissa tuli esille, että sidos-ryhmiin liittyviä kirjallisia palautekyselyjä ei koulutuksen laitoksilla ole pää-sääntöisesti ollut käytössä. Palautetta projektitoiminnan asiakastyytyväisyydes-tä kerätään mm. EU-projekteissa laatupyramidissa olevan projektien loppuar-viointilomakeen tai erillisten palautelomakkeiden avulla. Laatupyramidissaoleva lomake keskittyy asiakkaiden ja kumppanien tyytyväisyyden arvioinninsijaan oppimiseen, tulosten hyödyllisyyteen ja vaikuttavuuteen. Sen sijaan jat-kuvaan kehittämiseen liittyviä vuoropuheluita käydään LAMK:n eri toimi-joiden ja sidosryhmien välillä hyvinkin tiiviisti. Tyypillisiä toimintamuotojaovat neuvottelukunnat, alumnitapaamiset sekä monimuotoinen yhteistyö- japrojektitoiminta. Alumnien kanssa tehdään esimerkiksi opetussuunnitelmat-yötä (ml. ylempi AMK-tutkinto) ja säännöllisesti järjestetään tilaisuuksia, jossaarvioidaan työelämänkompetensseja. Hyvänä esimerkkinä erinomaisesta yh-teiskunnallisesta vuorovaikutuksesta on käyttöön otettu desinglahti.fi-verkko-sivusto sekä eri toimijoiden yhteistyönä laadittu Lahden muotoilustrategia.

Laatukäsikirjan mukaan laatu- ja arviointipäällikön tehtävänä on jatkossalaatia ulkoisille sidosryhmille suunnattuja tiedotteita ja yhteenvetoja LAMK:narviointien tuottamista tuloksista.

LAMK on tehnyt kaksi nykytila-analyysia aluevaikuttavuudesta prosessi-kuvausten yhteydessä. Palautteet ovat vaikuttaneet konkreettisesti. LAMK:nstrategista suunnittelua on viime vuosina ohjannut Lahden kaupungin aloit-teesta toteutettu Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuudenarviointi (Mahdollinen korkeakouluyhteisö).

Johtopäätökset

! Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeisesti huomioituLAMK:n kehittämisen strategiassa. Strategiaan liittyvässä tuloskortissa onesitetty monipuoliset määrälliset ja laadulliset mittarit sekä tavoitetasotaluevaikuttavuuden mittaamiselle.

! Runsaiden työelämäkontaktien sekä jatkuvan dialogin lisäksi olisi tärke-ää systematisoida sidosryhmäpalautteen keruu ja sen hyödyntäminen.

)'(') Tuki ja palvelutoiminnot

Ammattikorkeakoulun laatukäsikirjan mukaan ydinprojekteja palvelevia tuki-prosesseja ovat opiskelijapalveluiden, projektitoiminnan, kirjasto- ja tietopal-velun, viestinnän ja markkinoinnin, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tie-tohallinto- ja oppimisteknologiapalveluiden sekä tietohallinnon prosessit.

((

Näyttönä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistusjärjestelmästä olikirjasto- ja tietopalvelut (KITI). Kirjasto- ja tietopalveluissa on toteutettu jär-jestelmällistä laatutyötä useamman vuoden ajan. Kirjasto- ja tietopalvelut ovattoteuttaneet EFQM kokonaisarvioinnin neljästi vuosien 2000–2003 välisenäaikana. Yhtenä toiminnan perustana kirjasto- ja tietopalveluissa on LAMK:nstrategiat, joista on määritelty kirjasto- ja tietopalveluiden BSC-mittaristotvuodesta 2002 yhdessä konsernin Yhteisten palvelujen ja ammattikorkea-koulun kanssa. Vuosittaiset kehittämiskohteet nousevat KITI:n itsearvioinneis-ta joiden pohja-aineistona on tuotetut asiakastyytyväisyyskyselyt. Kirjasto- jatietopalveluiden prosessit ovat kuvattuina ja niitä päivitetään tarvittaessa.

Kirjasto- ja tietopalveluiden laaduvarmistustyöskentely on edistyksellistä,jossa jatkuvan kehittämisen periaate toteutuu ja jossa BSC–mittaristot ovatjohdettuja LAMK:n tasolta. Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa moninaisiamittaritietoja, joiden pohjalta toimintaa edelleen kehitetään.

Haastatteluiden mukaan opiskelijapalveluiden prosessit ovat kuvattuja jakaikki toiminta pohjautuu luontevasti toteutettavan jatkuvan kehittämisen pe-riaatteeseen. Haastattelujen mukaan PDCA-ympyrä on pyörähtänyt montakertaa opiskelijakeskuksen palveluissa, joita ovat keskitetyt hakutoimisto-, ura-ja rekrytointipalvelut sekä psykologin, opiskelijasihteerien toiminta. Näyttöi-nä annettiin tehtyjen kyselyjen mm. psykologin vuosittain tekevän hyvinvoin-tikyselyistä nousseiden epäkohtien järjestelmällinen korjaaminen. Saatujen pa-lautteiden tuloksien sekä muiden kehittämistarpeiden jalkauttaminen saadaanjohdonmukaisesti aikaan tiimi- ja johtoryhmätyöskentelyn avulla. Osalla tuki-ja palvelutoiminnoista on omat strategiat ja näistä johdetut BSC-tuloskortit,mutta osa haastatelluista kokivat lopulta voivansa vaikuttaa vain pieneltä osal-ta kokonaistuloksien saavuttamiseen.

Opiskelijakeskuksen näkökulmasta LAMK:n tuki- ja palvelutoiminnotvaikutti tekevän työtään kuin erillinen yksikkö korkeakoulun toiminnassa.Tästä seuraa, että tuki- ja palvelutoimintojen tuottamia mittaritietoja ja pal-veluja ei välttämättä osata käyttää kokonaisuutena hyväksi laitos- ja koulutus-ohjelmatasoilla. Hyvänä toimintatapana olisi kehittää LAMK:n sisäisiä toimin-tatapoja ja tiedotusta, jotta tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistusjärjes-telmien tuottama tieto olisi kauttaaltaan koko organisaation tehokkaassa käy-tössä. Esimerkiksi ura- ja rekrytointipalveluiden teettämää työelämäpalautettaei tunnettu eikä näin sen tuloksia ole osattu koulutusohjelmatasolla käyttääkoulutuksen suunnittelun apuna. On myös todettava, että työnantajakysely to-teutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006 eikä sen tuloksia oltu vielä ehdit-ty levittää laitoksille.

()

Johtopäätökset

! Tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistusjärjestelmä toimii suureltaosin, toimintaa ohjaavat osaltaan LAMK:n BSC-tuloskorteista johdetuttavoitteet ja jatkuvan kehittämisen periaate toteutuvat myös.

! Hyvänä toimintatapana olisi kehittää LAMK:n sisäisiä toimintatapoja jatiedotusta, jotta tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistusjärjestelmientuottama tieto olisi kauttaaltaan koko organisaation tehokkaassa käytössä.

)'('* Henkilöstön kehittäminen

Lahden ammattikorkeakoulun strategian yksi neljästä tasapainotetun tuloksel-lisuuden osatekijästä on henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus. Tavoit-teena on, että korkeakoulussa oikeat henkilöt ovat oikeilla paikoilla sekä huip-puosaajat avainpaikoilla, osaamista kehitetään ja että henkilöstö on hyvin-voivaa, motivoitunutta ja työkykyistä. Osaamisen kehittämisessä kriittisiksimenestystekijöiksi nostetaan pedagoginen ja työelämäosaaminen, t&k-osaami-nen sekä kansainvälistyminen. Hyvinvoivan, motivoituneen ja työkykyisenhenkilöstön varmistamiseksi keskeisimmät tekijät ovat henkilöstöjohtaminen,hyvinvointisuunnitelma, oikeudenmukainen ja tasapuolinen henkilöstö- japalkkauspolitiikka, toimiva viestintä, vuorovaikutteisuus ja perehdyttäminen.

Laatukäsikirjan mukaan LAMK kehittää laatukulttuuria, jossa koko hen-kilöstö sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin sekä oman että yhteisen osaamisen ke-hittämiseen. Laatutavoitteena mainitaan, että korkeakoulu luo edellytyksiähenkilöstön kyvykkyyden ja hyvinvoinnin jatkuvalle kehittymiselle.

Henkilöstön kehittämistä ohjataan Päijät-Hämeen koulutuskonserninhenkilöstöstrategian avulla (2005). Henkilöstöstrategiassa todetaan, että perin-teiset henkilöstöhallinnon palvelut eivät enää riitä, vaan resursseja tulee suun-nata visio- ja strategialähtöiseen osaamisen kehittämiseen ja varmistamiseensekä rekrytointiprosessien ja palkitsemisjärjestelmien jatkuvaan kehittämiseen.Kriittinen menestystekijä konsernissa ja sen liikelaitoksissa on kyky varmistaaalansa parhaan henkilöstön saaminen ja pysyvyys sekä henkilöstön jatkuva ke-hittyminen. Vuosien 2005 ja 2006 painopisteinä ovat henkilöstöpoliittinen vai-kuttavuus ja henkilöstöjohtaminen, työyhteisön hyvinvointi ja osaamisen ke-hittäminen, henkilöstöresurssit ja henkilöstöprosessit. Henkilöstöjohtaminen jasen jatkuva kehittäminen on olennainen osa henkilöstöstrategiaa.

Ammattikorkeakoulu on kiinnittänyt huomiota kuluneena vuonna eri-tyisesti henkilöstöjohtamisen prosessien tunnistamiseen ja esimiestyön kehit-tämiseen. Keskeiset henkilöstöprosessikuvaukset, jotka on löydettävissä hen-kilökunnan intranetistä, on jaoteltu suunnittelun, rekrytoinnin, palvelussuh-deasiain hallinnan, osaamisen kehittämisen sekä työyhteisön edistämisen osa-

(*

prosesseihin. Prosessikuvaukset ydinprosesseista alaprosesseihin asti on tehtyjärjestelmällisesti.

Koulutuskonsernin johtoryhmä vastaa henkilöstöstrategian toteutumises-ta ja seurannasta. LAMK:ssa henkilöstöhallinnosta vastaa rehtori ja rehtorin-toimiston henkilöstöpalvelut. Henkilöstöhallinnolle (HRM) ja henkilöstönkehittämiselle (HRD) on määritelty selkeät tavoitteet, joiden toteutumistaseurataan ja arvioidaan sekä osana strategiaprosessia että vuosisuunnittelupro-sessia. Korkeakoulun johtoryhmä on asettanut HRM- ja HRD-tiimit, joidentehtävänä on tukea henkilöstöstrategian toteutumista. Puheenjohtajana mo-lemmissa tiimeissä toimii koko konsernin henkilöstöjohtaja. Tietoa kerätäänhenkilöstöraporttiin työolobarometrina ja osaamiskartoituksina. Henkilöstö-raportteja löytyy intranetistä vuosilta 2004 ja 2005.

Auditointiaineistoon on valittu näytteeksi esimiesten osaamiskartoitus jaesimiesvalmennus, jotka ovat olleet akuutteja asioita kuluvana vuonna. Koskaprosessi on meneillään, niin vielä ei ole saatavissa tietoa kokemuksista ja vai-kuttavuudesta. Suunnitelman mukaan korkeakoulu tekee seuraavassa vaihees-sa osaamiskartoituksen ja sen perusteella kehittämissuunnitelman opettajille jamuulle henkilökunnalle. Osaamiskartoitukset tehdään henkilöstölle kahdenvuoden välein.

Laatukäsikirjassa mainitaan kehityskeskustelut yhtenä keskeisistä laatutyö-kaluista. Kehityskeskustelukäytäntö on henkilöstöraportin 2005 mukaan ole-massa, mutta kehityskeskustelukäytänne ei vielä tavoita koko henkilökuntaa.Vuoden 2005 tulosanalyysi OPM:lle kuitenkin toteaa, että kehityskeskustelutkäydään vuosittain ja niiden yhteydessä laaditaan henkilökohtaiset kehittymis-suunnitelmat. Johdon haastattelussa todettiin, että kehityskeskusteluja käydääntällä hetkellä jo lähes sata prosenttisesti.

Kehityskeskustelut ohjeistetaan yleisohjeella ja muistilistalla sekä yhtenäi-sellä intranetistä löytyvällä kehityskeskustelulomakkeella. Työntekijä valmistau-tuu keskusteluun edeltävän vuoden itsearvioinnilla sekä esittämällä seuraaval-le toimintakaudelle tavoitteet. Oman osaamisen kehittämissuunnitelma(HEKS-lomake) sisältää työntekijän arvion lyhyen ja pitkän aikavälin kehit-tymistavoitteista, joita ovat yleistä osaamista, työtehtävään liittyvää erityisosaa-mista sekä tutkintotavoitteista ja/tai pätevöitymistä koskevat suunnitelmat. Var-sinaista prosessikuvausta kehityskeskusteluprosessista ei ole tehty ammattikor-keakoulun tasolla. Kehityskeskusteluprosessiin voitaisiin kytkeä kehittymässäolevan opiskelijapalautejärjestelmän tuottama tieto siten, että opintojakso- jakoulutusohjelmapalautteita voitaisiin nykyistä systemaattisemmin hyödyntääopetushenkilöstön kehittämisessä.

Kehityskeskustelujen vaikuttavuudesta yhtenä hyvänä esimerkkinä mai-nittiin henkilökunnan digitaalisen osaamisen ESR-rahoitteinen kehittämis-

(+

projekti DIAKOM, jonka vierailukohteena oleva Muotoiluinstituutti liitti ke-hityskeskusteluiden ansioksi. Opettajien ja henkilökunnan haastattelut osoit-tivat, että LAMK:n henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaa-mistaan. Myös tutkimustyöhön ja jatkotutkinnon tekemiseen kannustetaan.

Osaamisen kehittäminen työn kierron kautta tuli erityisen hyvin esilleopiskelupalveluiden yksikkövierailulla. Vierailukäynnillä eikä myöskään käy-tettävissä olevan aineiston perusteella käynyt kuitenkaan ilmi koko ammatti-korkeakoulun henkilöstöstä yhteenvetoa koulutussuunnitelmasta eikä sen to-teutumisesta, henkilöstöraportteja lukuun ottamatta. Korkeakoulu voisi har-kita tämän tiedon kytkemistä strategiseen johtamiseensa.

Perehdyttämisohjeistus on esitetty riittävällä tarkkuudella intranetissä al-kaen uuden työntekijän tuloon valmistautumisesta, ensimmäisten työviikko-jen perehdytyksestä jatkoperehdytykseen asti. Myös työsuhteen päättymiseenliittyvä ohjeistus on olemassa.

Vuonna 2005 toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka tiedot koottiin työ-olobarometriin (TOB). Esimerkiksi esimiesvalmennus käynnistettiin työolo-barometrin tulosten perusteella. Sen tavoitteena on arvioida työoloja ja edis-tää työyhteisön ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä. Tavoitteena onlaatia myöhemmin työhyvinvointisuunnitelma.

Henkilöstö arvosti suuresti haastatteluissa sitä, että LAMK on palkannutpsykologin. Haastattelut osoittivat, että psykologin organisoima työhyvinvoin-tikysely on johtanut mm. henkilöstövaihdoksiin, muuttanut rakenteellisia ja ai-kataulullisia epäkohtia opetuksessa sekä käynnistänyt opettajien työnohjauksen.

Johtopäätökset

! Henkilöstön kehittäminen on koko konsernin tasolla jäsentynyt ja syste-maattinen kattaen useita henkilöstön kehittämisen osa-alueita.

! Laadunvarmistusjärjestelmässä henkilöstön kehittämisprosessin keskeisetkuvaukset ja mittarit on selkeästi määritelty.

! Henkilöstön kehittämistarpeiden kartoittaminen on ohjeistettu ja se teh-dään kehityskeskusteluiden yhteydessä.

! Henkilöstön kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja henkilöstökou-lutukseen investoidaan. Henkilöstöjohtamiseen on kiinnitetty erityistähuomiota, josta esimerkkinä on juuri alkanut esimieskoulutus.

! Päivitettäessä henkilöstöpolitiikkaa voitaisiin harkita, miten osaamiskar-toituksen ja kehityskeskustelujen tietoja voitaisiin käyttää vielä systemaat-tisemmin apuna korkeakoulun henkilöstön koulutussuunnitelmatyössä jasen seurannassa.

! Laatukulttuurin omaksumisen jouduttamiseksi korkeakoulu voisi organi-soida laatukoulutusta eri henkilöstöryhmille sekä opiskelijoille.

(%

)') Henkilökunnan, opiskelijoiden

ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen

Auditointikohde )' Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoidenAuditointikohde )' Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden

Auditointikohde )' Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoidenAuditointikohde )' Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden

Auditointikohde )' Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden

ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseenja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseenja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

Lahden ammattikorkeakoulun laatukäsikirjan painottaa laatujohtamisen tavoit-teena olevan, että laadunvarmistukseen osallistuvat opiskelijat, opettajat, tuki-palveluiden edustajat, tutkijat, hallinto ja johto sekä ulkoiset sidosryhmät. Laa-dunvarmistus määritellään luontevaksi osaksi ammattikorkeakoulun toimintaaja ohjausta. Lisäksi laadunvarmistusjärjestelmän tulee mahdollistaa kaikkienosapuolien osallistuminen ja että erityistä huomiota kiinnitetään opiskelijoi-den rooliin. LAMK:n laatukäsikirjan mukaan opiskelija ei ole pelkästään pa-lautteen antaja vaan osallistuu muutoinkin kehittämistyöhön. Myös valmistu-neiden opiskelijoiden (alumnien) rooli opetuksen laadunarvioinnissa määri-tellään erittäin tärkeäksi.

Laatukäsikirjan mukaan opiskelija perehdytetään heti opintojen alkuvai-heessa LAMK:n ja laitoksen palautekäytäntöihin. Lisäksi määritellään, ettäopiskelijan on oltava selvillä siitä minkälaisia mahdollisuuksia hänellä on an-taa palauteta ja miten annettu palaute vaikuttaa. Laatukäsikirja tuo esiin myösyleisen käytännön: ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys LAMKO nimeääopiskelijaedustajat varajäsenineen kaikkiin ammattikorkeakoulun tiimeihin.Lisäksi laitosten/toimialojen on huolehdittava siitä, että opiskelijoiden osallis-tumista ja osallistumisen mahdollisuutta lisätään myös laitostason kehittämis-työssä. Auditointimateriaalin mukaan (perusmateriaali) opiskelijoiden rooli onlaatutyössä vähitellen vahvistumassa.

Kaikissa tiimeissä on myös opiskelijaedustus ja opiskelijoiden osallistumi-nen on vahvemmin näkyvissä myös laitostasolla. Auditointimateriaali osoittaa,että LAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän yhtenä vahvuutena on opiskelijoi-den halu olla mukana laatutyössä. Auditointimateriaalin perusteella LAMK jaLAMKO ovat perustaneet yhteistyötiimin, jonka keskeisenä tarkoituksena ontiivistää ja kehittää laadunvarmistuksen yhteistyötä. Lisäksi haastattelussa ilme-ni, että LAMKO on ollut myös erittäin aktiivinen laatutyössä.

Lisäksi LAMKO:n edustajat toivat esille sen, että heidän osallistumisensaammattikorkeakoulun tiimien toimintaan on hyvin järjestetty. Sen sijaan näyt-töä opiskelijoiden osallistumisesta yhtä järjestelmällisesti laitostason toimintaanei saatu. Opiskelijoiden palautteeseen näytettäisiin reagoivan hyvin. Opiskeli-jat tosin toivat esille sen, että välttämättä yhden oppilaan palaute ei tunnu vai-kuttavan mihinkään. Vasta kun käydään ryhmäkeskusteluja laitostasolla, palaut-teet näyttäisivät menevän läpi. Palautekeskustelut koettiinkin opiskelijoidenparissa hyödyllisiksi. Haastatteluissa ilmeni myös, että opiskelijoiden osallistu-

(-

minen on enemmänkin kiinni opiskelijoiden omasta aktiivisuudesta. Osallis-tuminen on mahdollista, jos yksilö niin haluaa mutta laadunvarmistusjärjes-telmä ei velvoittanut opiskelijoita myöskään osallistumaan. Laadunvarmistus-järjestelmään tuntuisikin osallistuvan käytännössä vain suhteellisen pieni jouk-ko aktiivisia opiskelijoita.

Laatukäsikirjassa toiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on laatukult-tuuri, jossa henkilöstö sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin sekä oman ja yhteisenosaamisen kehittämiseen. Lisäksi laatukäsikirjan perusteella opettajia suositel-laan käyttämään monipuolisesti erilaisia palautemenetelmiä ja kiinnittämäänhuomiota siihen, että opiskelijat saavat palautteesta palautetta. Haastatteluidenavulla oli havaittavissa että henkilökunta on motivoitunutta ja kiinnostunuttalaadunvarmistukseen osallistumisesta. Välttämättä kaikissa yksiköissä sitoutu-mista ei tapahtunut koko LAMK:n osaamisen kehittämiseen, vaan lähinnäoman yksikön osaamisen kehittämiseen. Laatupyramidi koettiin hyväksi silläse selkeyttää aikaisemmin pirstaleisempaa laatutyötä.

Haastattelujen ja vierailujen perusteella LAMK:n hallinto ja johto ovatmotivoituneita laadunvarmistukseen ja järjestelmän kehittämiseen. Laitostasol-la motivoituminen vaihteli laitosten omien tilanteiden mukaan. Esimerkiksiliikunnan laitos, joka on viimeisen parin vuoden aikana käynyt läpi raskaansopeutumisvaiheen muutettuaan Lahden kaupungin keskustaan vain henki-nen pääoma mukanaan. Näin laatutoimintaan ei ole voitu keskittyä samallakuin esimerkiksi Innovaatiokeskuksessa, joka oli aloittanut toimintansa muu-tama vuosi sitten puhtaalta pöydältä.

Kaikista ryhmistä ulkoiset sidosryhmät osallistuvat vähiten laadunvarmis-tusjärjestelmän kehittämiseen. Vierailujen aikana kävi ilmi, että ei ole olemas-sa pysyviä rakenteita jotka takaisivat ulkoisten sidosryhmien osallistumisen laa-dunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen. Ulkopuolisilla sidosryhmillä ei oleollut edustajia eri kehittämiselimissä (kuten laatutiimi tai prosessitiimi) ja li-säksi näiden ryhmien osallistuminen on epämuodollista perustuen päivittäi-siin ja/tai projektikohtaisiin kontakteihin ja keskusteluihin. Tämä koettiin kor-keakoulun johdon ja muun henkilökunnan osalta yhdeksi vahvuudeksi. Haas-tattelujen ja vierailujen perusteella vaikutelmaksi jäi, että keskustelut ulkois-ten sidosryhmien kanssa liittyivät enemmän palautteen vastaanottamiseen kuinitse järjestelmän kehittämiseen. Haastattelujen perusteella sidosryhmät eivätvälttämättä ole edes kiinnostuneita itse laadunvarmistusjärjestelmän kehittä-misestä. Heitä kiinnostaa enemmänkin laadukas toiminta ja laadukkaat tulok-set, ei itse laadunvarmistusjärjestelmä.

(&

Johtopäätökset

! LAMK:n laadunvarmistukseen piiriin on haluttu ottaa laajasti eri sidos-ryhmiä ja toimijoita. Järjestelmä ei synnytä ryhmien sisällä erityistä vel-vollisuutta osallistumaan. Osallistuminen perustuu yksilöiden omaan ak-tiivisuuteen ja halukkuuteen. Jatkossa voitaisiin miettiä keinoja, joilla laa-dunvarmistusjärjestelmästä saataisiin enemmän velvoittava ja laajempiaryhmiä sitova.

! Opiskelijoiden roolia tulisi kehittää esimerkiksi ottamalla käyttöön pa-lautekeskustelut kaikilla laitoksilla sekä velvoittamalla laitoksia aktivoi-maan opiskelijoiden osallistumista laadunvarmistusjärjestelmän kehittämi-seen.

! Ulkoisten sidosryhmien osallistumista laadunvarmistusjärjestelmään olisihyvä miettiä systemaattisemmalta pohjalta ja laajentaa muuhunkin kuinvain palautteen antamiseen.

)'* Kytkeytyminen johtamiseen

ja toiminnanohjaukseen

Auditointikohde *' Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminenAuditointikohde *' Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen

Auditointikohde *' Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminenAuditointikohde *' Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen

Auditointikohde *' Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen

johtamiseen ja toiminnanohjaukseenjohtamiseen ja toiminnanohjaukseen

johtamiseen ja toiminnanohjaukseenjohtamiseen ja toiminnanohjaukseen

johtamiseen ja toiminnanohjaukseen

Tärkeimmät LAMK:n strategiat ovat ’Hyvän oppimisen strategia’ ja ’Kehittä-misen strategia’. Hyvää oppimista edistävän laadunvarmistusjärjestelmän tar-koituksena on tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista tarkoituksenmu-kaisilla toimintatavoilla ja prosesseilla. Lisäksi järjestelmä tuottaa tietoa toimin-tatapojen ja prosessien kehittämiseksi. Opiskelijalähtöisyyttä arvostava laadun-varmistusjärjestelmä on tavoitteena, mutta auditointivierailulla opiskelijahaas-tattelut osoittivat sen, ettei järjestelmä ole vielä kovinkaan tuttu opiskelijoille.Opiskelijat toivoivat laatukoulutusta ja yleensäkin laatutietoisuutta työelämäävarten. Kehittämisen strategian laatimisessa on käytetty tasapainoisen onnis-tumisen (BSC) ja jatkuvan parantamisen menetelmää (PDCA-sykli). Strate-gia on rakennettu vaikuttavuuden, talouden, prosessien ja henkilöstön uudis-tumisen ja työkyvyn näkökulmasta. Kunkin näkökulman kannalta on määri-telty strategian onnistumisen tavoitteet, kriittiset menestystekijät ja niiden ar-viointikriteerit sekä vuosittaiset tavoitteet, vastuuhenkilöt ja/tahot sekä arvi-ointiajankohdat.

Kehittämisen strategian mukaan ammattikorkeakoulun tavoitteiden saa-vuttamiseen tarvittavat toimenpiteet täsmentyvät talousarviossa ja taloussuun-nitelmassa. Kriteereiden toteutumista mitataan vuosittain tilinpäätöksen yhte-ydessä tehtävällä sisäisellä arvioinnilla. Strategiaa tarkastellaan vuosittain talous-

)$

arvio- ja suunnitelmatyön yhteydessä maalis–huhtikuussa. Varsinaista erillistätoiminnanohjausjärjestelmää korkeakoululla ei ole, ja toiminnanohjaus muo-dostuu laadunvarmistusujärjestelmästä ja kehittämisen strategiasta.

Laatukäsikirjassa selvitetään, että toiminta- ja taloussuunnittelun tärkeim-mät työkalut ovat tavoitesopimusprosessi korkeakoulu- ja laitostasolla, laitos-kohtaiset toiminta- ja talousseurannat sekä tavoitesopimusneuvottelut ja BSC-tuloskortit. Toiminnanohjauksen vuosikello rakentuu tavoitesopimusprosessinympärille. Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa arviointitietoa eri vaiheissa.LAMK:n strategiaprosessin analyysivaihe on pitkä, ja se pohjautuu koko kor-keakoulun ja yksikkötason tulosanalyyseille, tavoitteiden työstämiselle, tulos-korttipäivityksille sekä kehittämiskohteiden valinnalle ja toteuttamiselle.

BSC-tuloskorteissa on mukana OPM:n sekä LAMK:n omia tulokselli-suusmittareita. Toiminnanohjauksen perustana on korkeakoulun yhteinen ke-hittämisen strategia, jossa vuoden 2006 erityisiä tarkastelukohteita ovat seu-raavat:! opintojen kulku 45 op/v! tutkintojen läpäisy! ammatillinen pohjakoulutus! opintopistetuottavuusindeksi, tutkintotuottavuusindeksi! hankkeistetut opinnäytetyöt! palvelutoiminnan laajuus! tutkimustoiminnan laajuus! opetuksen taso! vieraskielinen opetus! ulkomaiset opinnot! yrittäjyys.

Laatukäsikirjassa todetaan, että laitokset ja prosessit työstävät omat tuloskort-tinsa ammattikorkeakoulun korttien pohjalta omiin painopisteisiin mukautet-tuna. Systemaattinen tavoite on saada koko korkeakoulun toiminnanohjauskytketyksi johtamiseen, strategisiin tavoitteisiin ja kehittämiseen.

Auditointiaineistoon on valittu näytteeksi sosiaali- ja terveysalan laitok-sen strategia- ja toimintasuunnitelma, vuoden 2005 arviointi sekä t&k-toi-minnasta HYTKY-projekti.

Kirjallisen aineiston perusteella saa vakuuttavan vaikutelman johtamisenja laadunvarmistuksen kytkeytymisestä. Sosiaali- ja terveysalan laitoksellesuuntautunut vierailu todensi sen, että laadunvarmistusjärjestelmä, toiminta jajohtaminen muodostavat kattavan kokonaisuuden.

Auditointivierailu ja haastattelut osoittivat, että korkeakoulun eri laitok-set ovat BSC-mallin käytössä hyvin eri vaiheessa. Pisimmällä ovat sosiaali- jaterveysalan laitos, Innovaatiokeskus, liiketalouden laitos sekä matkailun laitos,

)"

joiden toiminnanohjaus on kytketty korkeakoulun strategiaan ja laadunvar-mistusjärjestelmään. Tukipalveluista hyvä näyttö saatiin kirjastosta ja opiskelu-palveluista. Johdon haastattelussa korostettiin sitä, että yksiköitä ei ole toistai-seksi velvoitettu toimimaan BSC-mallin mukaisesti. Yksiköille on riittänytmallin soveltaminen. Toiminnanohjausta kuitenkin selkiyttäisi nykyistä yhte-näisempi ja systemaattisempi käytäntö. Laatutyökaluja on yhdeksän ja sen li-säksi joitakin erityistyökaluja, joiden kautta johto saa tietoa päätöksenteontueksi. Vain osaa kyseisistä työkaluista on kuitenkin testattu.

Sidosryhmähaastattelujen mukaan LAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä onoikeaoppisesti rakennettu, mutta järjestelmän käyttöönotto on raskas prosessi.Järjestelmän tulee antaa nykyistä selkeämmin tietoa erityisesti strategisten ta-voitteiden saavuttamisesta toiminnan kehittämiseksi. Näin ollen järjestelmän”hyötyjä” ei ole vielä nähtävissä. Sidosryhmien edustajat näkivät välttämättö-mäksi laatutyön aktiivisen johtamisen mutta he eivät ole olleet mukana laa-dunvarmistusjärjestelmän rakentamisessa. Tieto järjestelmästä välittyy lähinnävuorovaikutussuhteissa, esimerkiksi yhteisissä hankkeissa. Korkeakoulun tulisikehittää laatukäsikirjaansa siten, että se olisi myös sidosryhmien saatavilla.

Kaikkien koulutusohjelmien itsearvioinnit on tehty kerran, mikä luo hy-vän pohjan niiden jatkokehittämiselle. Tavoitteeksi on asetettu, että itsearvioin-nit tehdään joka kolmas vuosi. Laitosten itsearviointi tehdään kerran vuodessaosana toiminnanohjausjärjestelmää. EFQM-menetelmää on testattu kertaalleenkeväällä 2006. Seuraavan kerran kokonaisarviointi tehdään keväällä 2007.

Auditointivierailulla kävi ilmi, että opetuksesta ja oppimisesta kerätäänrunsaasti palautetietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Toimintamallit vaihtele-vat suuresti sekä palautetiedon keruussa että sen käsittelyssä ja seurannassa. Pa-lautetiedon käsittelyn systematisointia ja hyödyntämistä johtamisessa on tar-peen harkita. Laatupyramidia voitaisiin kehittää lisäksi dokumentaatioalustana.

Ammattikorkeakoulu korostaa, että toiminnan kehittäminen perustuu jat-kossa entistä vahvemmin systemaattisesti kerättyyn ja analysoituun arviointi-tietoon. Korkeakoululla onkin arviointia varten laaja suunnitelma ja yksikkö-kohtainen tavoitesopimusneuvottelu -käytäntö otetaan käyttöön seuraavallakierroksella. Auditoinnin perusaineistossa todetaan, että laadunvarmistusjärjes-telmä ja toiminnan ohjausjärjestelmä kytkeytyvät toisiinsa. Tässä kuitenkin tar-vitaan vielä terävöittämistä ja käytäntöjen yhteensovittamista. Korkeakoulunlaatima SWOT-analyysi tunnistaa laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiskoh-teet varsin hyvin.

Auditoinnin perusaineisto korostaa laatutyön organisoinnissa sitä, että jo-kainen tiimi/prosessin omistaja vastaa omaan vastuualueensa kuuluvan toimin-nan laadusta, seurannasta ja kehittämisestä. Laatutyö pyritään näin saamaanluontevaksi osaksi ammattikorkeakoulun arjen toimintaa ja toiminnanohjausta.

)#

Johtopäätökset

! Laadunvarmistusjärjestelmän nykyinen kehittämisvaihe osoittaa selkeästi,että korkeakoululla on vahva pyrkimys kytkeä laadunvarmistusjärjestel-män tuottama tieto johtamiseen ja toiminnanohjaukseen.

! LAMK:n tasolla tasapainoisen tuloksellisen johtamisen malli toimii stra-tegisen johtamisen työkaluna, mutta laitos- ja yksikkötasolla esiintyy vielätällä hetkellä erittäin suurta vaihtelua. Laadunvarmistusjärjestelmän näkö-kulmasta kehitysprosessi on hyvässä alussa. Ne laitokset, jotka ovat edel-läkävijöitä, voisivat levittää hyviä käytäntöjään korkeakoulun sisällä ja si-ten jouduttaa kattavan laadunvarmistusjärjestelmän aikaansaamista.

! Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon dokumentointiin tulisikiinnittää huomiota. Erityisesti niillä laitoksilla, joissa ei ole dokumen-taatioon perustuvaa toimintamallia, olisi syytä kehittää heille tarkoituk-senmukaiset periaatteet.

! Laitoskohtaiset tavoitesopimusneuvottelut otetaan käyttöön seuraavallatulossopimuskierroksella.

! Korkeakoulu on laatinut avoimesti ja kriittisesti mutta kehittämislähtöi-sesti swot-analyysin laadunvarmistusjärjestelmästään. Tämä osoittaa vah-van pyrkimyksen laadunvarmistusjärjestelmän merkittävästä roolista joh-tamisessa ja toiminnanohjauksessa.

! Organisaatiouudistuksen jälkeen johdon ja esimiesten tulisi varmistaa, ettähenkilökunta omaksuu laadunvarmistusjärjestelmän osaksi omaa toimin-taansa.

)'+ Laadunvarmistustiedon

tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

korkeakoulun sisällä

Auditointikohde +' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde +' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon

Auditointikohde +' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde +' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon

Auditointikohde +' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon

tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällätarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä

tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällätarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä

tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistuksen ja erityisesti auditoinninviestintäsuunnitelman mukaan korkeakoulun viestintä pohjautuu viestintästra-tegiaan, jossa on määritelty viestinnän arvoperusta, tavoitteet, kohderyhmät,perusviestit, viestinnän vastuut sekä painopisteet. Viestinnän keskeisiä välinei-tä LAMK:ssa ovat: intranet, internet, Reppu-opiskelijoiden tiedotuskanava,erilaiset infot, keskustelutilaisuudet, infot, kehittämispäivät, Lamboree-tiedo-tuslehti, Lamppu-opiskelijalehti, PikaLamboree-tiedote, muut tiedotteet esim.tiedotusvälineille.

)(

Korkeakoulun laatukäsikirjassa mainitaan, että laadunvarmistusjärjestel-män arviointi kohdistuu kehittämisen ympyrän soveltamiseen ja sen osien toi-mivuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, tuottaako laadunvarmistus-järjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta relevanttia tietoa ja miten saatuatietoa on hyödynnetty. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoi-tuksenmukaisuuden arvioinnista ei saatu selkeää näyttöä auditointiaineistonpohjalta eikä näyttö juurikaan tarkentunut auditointivierailun aikana.

Laitoksilla kerätään paljon palautetietoa ja sen käsittelyn koetaan pääosintoimivan hyvin. Kehittämistarpeita todettiin olevan siinä, miten kerätystä pa-lautteesta ja sen perusteella tehdyistä toimenpiteistä viestitään opiskelijoille.Haastatteluissa tuli esille, että opintojaksopalautteen julkaisemisessa ja käsitte-lyssä on jonkin verran laitos- ja opettajakohtaista vaihtelua. Auditointiaineis-tossa olleen SWOT-analyysin mukaan yhtenä laadunvarmistusjärjestelmänheikkoutena tällä hetkellä on palautteen hyödyntämisen epäjärjestelmällisyys.

Käytössä olevia palautekyselyjä tai muita palautteenantotilaisuuksia ovatvuosittain opiskelijoille suunnattu hyvinvointikysely, uraseuranta, 2–3 vuodenvälein, työnantajakysely 2–3 vuoden välein ja työolobarometri henkilöstöllevuosittain, kehityskeskustelut vuosittain ja projektitoiminnan palautekyselyprojektin päättyessä. Laitostasolla on käytössä opintojaksopalaute sekä 1–2 ker-taa laitostasolla toteutettavat palautepäivät. Haastatteluissa todettiin, että palaut-teen keräämisen kannalta palautepäivät ovat hyvin toimiva käytäntö.

Keskeiseksi laadunvarmistusjärjestelmään liittyvän tiedon viestintäväli-neiksi todettiin henkilökunnan intranet sekä opiskelijoille suunnatut Reppuja LaatuLokero. Haastateltavien mukaan opiskelijoille suunnatut järjestelmäteivät vielä ole riittävän laajasti tiedossa. Reppua kuitenkin käytetään yleisesti.Jatkossa Reppuun ja LaatuLokeroon opiskelijat haluaisivat tietoa mm. erilais-ten palautteiden käsittelystä sekä konkreettista tietoa jatkotoimenpiteistä. Int-ranet kokoaa aiemmin hajallaan olevan tiedon yhteen paikkaan.

Johtopäätökset

! Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa paljon palautetietoa, joka koetaanhyödylliseksi. Jatkossa kannattaisi keskittyä palautetiedon järjestelmälliseenjulkaisemiseen samoin kuin palautteen perusteella tehtyjen toimenpitei-den viestintään.

! Laadunvarmistusjärjestelmään liittyen tietoa on hyvin saatavissa henkilö-kunnan intranetissä. Juuri käyttöön otettu opiskelijoille suunnattu Laatu-Lokero ei vielä ollut laajasti opiskelijoiden tiedossa. Jatkossa kannattaisikiinnittää huomiota LaatuLokeron laajaan käyttöönottoon sekä sen ole-massaolosta tiedottamiseen.

))

! Kerätyn palautetiedon systemaattista hyödyntämistä kannattaisi jatkossakehittää.

! Jatkossa pitäisi arvioida tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnankehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa.

)'% Laadunvarmistustiedon

tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

Auditointikohde %' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamanAuditointikohde %' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman

Auditointikohde %' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamanAuditointikohde %' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman

Auditointikohde %' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman

tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakouluntiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun

tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakouluntiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun

tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun

ulkoisten sidosryhmien näkökulmastaulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

ulkoisten sidosryhmien näkökulmastaulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

LAMK mainitsee ulkoisiksi sidosryhmikseen ja yhteistyökumppaneikseen Päi-jät-Hämeen ja metropolialueen yritykset, kunnat, kuntayhtymät, opetusminis-teriön, opetushallituksen, kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriönsekä sosiaali- ja terveysministeriön. Koulutusorganisaatioista tärkeimpiä sidos-ryhmiä ovat toiminta-alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset, erityisestiMikkelin, Haaga-Helian ja Diakonia ammattikorkeakoulut sekä muut ammat-tikorkeakoulut, lähialueen yliopistot ja muut kansalliset ja kansainväliset kor-keakoulut. Keskeisiksi yhdistyksiksi LAMK mainitsee Kauppakamarin ja Lah-den alueen Uusyrityskeskus ry:n.

Sidosryhmien edustajat osallistuvat ammattikorkeakoulun hallitukseen,erikoistumisopintolautakuntaan sekä aidosti hankkeiden ohjausryhmätyösken-telyyn. Nämä yhteistyöelimet tarjoavat dialogin sidosryhmille, välittävät tie-toa korkeakoulusta sekä toiminnan laadusta. Työelämäyhteyksille merkittäviäovat myös harjoittelu- ja projektiyhteistyö, joka omalta osaltaan antaa tietoakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Myös ura- ja rekrytointipalvelut te-kevät työtä ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Sidosryhmähaastattelujen perusteella vaikutelmaksi muodostuu, ettäLAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä ja sen tuottama tieto ei vielä muodostasystemaattista kokonaisuutta sidosryhmien näkökulmasta. Järjestelmää ei tun-neta. Vain korkeakoulun hallituksen edustaja oli tietoinen laadunvarmistusjär-jestelmäprosessista. Laatu näyttäytyy sidosryhmille lähinnä käytännön kautta,opiskelijoiden ja valmistuneiden kautta sekä hankkeina. Henkilökohtaiseenvuorovaikutukseen perustuva yhteistyö perustuu luottamukseen, jossa opet-tajilla on keskeinen rooli. Haastattelujen mukaan korkeakoululta odotetaannykyistä näkyvämpää viestintää. Haastatellut totesivat, että laadunvarmistusjär-jestelmästä saa tarvittaessa tietoa, jos sitä tarvitsee ja jos sitä itse kysyy.

)*

Sidosryhmien mielestä hanke- ja projektitoiminta on kehittynyt viimevuosina ammattimaiseen suuntaan. Korkeakoulu ottaa nykyisin vastuuta pro-jektien suunnittelusta sekä hallinnoinnista. Aluekehitystehtävää korkeakoulutoteuttaa lukuisten hankkeiden kautta. Innovaatiokeskuksella nähtiin olevankeskeinen rooli korkeakoulun toiminta-alueella.

LAMK:n ulkoiset verkkosivut kertovat perustiedot organisaatiosta, sijain-nista, toimintakertomuksista, koulutusaloista ja oppimispalveluista. Laadunvar-mistusjärjestelmästä eikä sen tuottamasta tiedosta ole sivuilla mitään mainin-taa. Internetistä ei myöskään löydy vaivattomasti keskeisimpiä ammattikorkea-koulun strategioita, hyvän oppimisen strategiaa eikä kehittämisstrategiaa. Ul-koista viestintää varten korkeakoulun tulisi kehittää monipuolisesti viestintä-menetelmiään, mm. verkkoviestintää, jotta erityisesti laadunvarmistusjärjestel-mä ja keskeiset toimintaa ohjaavat strategiat tulisivat tunnetuiksi. Kansainvä-listä yhteistyötä varten lyhyt kuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä tulisi ollasaatavilla myös englanniksi. LAMK:n intranetissä on vuonna 2004 hyväksyttyviestintästrategia sekä LAMK:n laadunvarmistuksen ja erityisesti auditoinninviestintäsuunnitelma.

Korkeakoululla on alumnitoimintaa, mutta vierailukäynnillä ei tullut esil-le, minkälainen rooli alumneilla on ollut ja tulee olemaan laadunvarmistusjär-jestelmän kehittämisessä. Tämä voisi olla tuleva kehittämisen kohde. Hyviä ko-kemuksia on jo nyt, sillä esimerkiksi Muotoiluinstituutissa haastateltavat ko-rostivat alumnien ja korkeakoulun tiiviin yhteistyön merkitystä.

Auditointiaineistoon näytteeksi lähetettiin laadunvarmistusjärjestelmäntuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuudesta ja saatavuudesta korkeakoulunulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ura- ja rekrytointipalveluiden projekti-suunnitelma (1998), siihen liittyvä JobStep-tietopalvelu sekä työnantajakysely2006. Ura- ja rekrytointipalveluiden rooli ammattikorkeakoulussa on merkit-tävä ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta, mutta jossain määrin perustele-matta jäi arviointivierailullakin valtakunnallisena alkaneen projektin kytkey-tyminen LAMK:n nykyiseen laadunvarmistusjärjestelmään.

Johtopäätökset

! Laadunvarmistusjärjestelmä eikä sen tuottama tieto muodosta vielä sys-temaattista kokonaisuutta ulkoisille sidosryhmille.

! Ulkoisten sidosryhmien tulisi saada tietoa laadunvarmistusjärjestelmästämonin eri menetelmin, mm. verkkosivuja kehittämällä ja sidosryhmäleh-den välityksellä.

! Alumnitoiminnan kautta voitaisiin parantaa laadunvarmistusjärjestelmänja sidosryhmien välistä dialogia.

)+

! Laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset asiat tulisi esittää englanniksi kan-sainvälistä yhteistyötä varten.

! Ulkoisten sidosryhmien tulisi saada tietoa laadunvarmistusjärjestelmänvaikuttavuudesta ja arviointien tuottamista tuloksista, kuten korkeakou-lussa on suunniteltukin.

)'- Menettelytapojen ja rakenteiden

toimivuus ja vaikuttavuus

Auditointikohde -' Laadunvarmistuksen menettelytapojenAuditointikohde -' Laadunvarmistuksen menettelytapojen

Auditointikohde -' Laadunvarmistuksen menettelytapojenAuditointikohde -' Laadunvarmistuksen menettelytapojen

Auditointikohde -' Laadunvarmistuksen menettelytapojen

ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseenja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen

ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseenja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen

ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen

Tärkeimpänä laadun seurannan menettelytapana Lahden ammattikorkeakoulukäyttää palautteen keruuta ja toimenpiteiden käynnistämistä palautteesta suo-datetun informaation perusteella. LAMK:n johdon mukaan käytössä olevanlaadunvarmistusjärjestelmän vahvuus on se, että toiminnan tuloksellisuutta mi-tataan ja puutteisiin reagoidaan. Lahden ammattikorkeakoulu arvioi toimin-taansa pääsääntöisesti opetusministeriön AMKOTA-mittariston mittareidenavulla.

Toinen merkittävä laadun työkalu korkeakoulussa on jatkuva dialogi. Au-ditointivierailun yhteydessä kävi ilmi, että joillakin laitoksilla jatkuva keskus-telu on toimivaa ja muodostaa palautejärjestelmän toimivimman osan. Audi-tointiaineistossa näyttönä esitettiin opiskelijan hyvinvointi hyvän oppimisenedellytyksenä ja siihen liittyvänä konkreettisena toimenpiteenä psykologinpalkkaamisprosessi. Toisena esimerkkinä oli opiskelijoille tehtävä hyvinvointi-kysely ja kuvaus kyselyn tulosten käsittelystä. Hyvinvointikyselyn tulosten pe-rusteella tehty toimenpide psykologin palkkaamisesta on hyvä näyttö palau-tejärjestelmän toimivuudesta. Näyttöä siitä, että jatkuva dialogi tuottaa tulok-sia kaikilla laitoksilla, ei auditointivierailun aikana kuitenkaan ollut mahdol-lista varmistaa.

Laajojen palautekyselyiden lisäksi koulutuksen laitoksilla järjestetään sään-nöllisesti palautepäiviä, joissa keskustellaan opetukseen liittyvistä kehityskoh-teista. Haastatteluissa ilmeni kuitenkin, että palautteen hyödyntäminen on or-ganisaation eri osissa kirjavaa ja osin epäsystemaattista. Palautteesta ei tehdäyhteenvetoja kaikilla laitoksilla johdon käyttöön.

LAMK:lla ei ole erillistä toiminnanohjausjärjestelmää eikä siten erillistätoiminnanohjauskäsikirjaa. Myöskään pedagogista strategiaa ei LAMK:lla täl-lä hetkellä ole käytössä. Sen sijaan laatukäsikirja (Hyvän oppimisen strategia)toimii myös pedagogisena ohjeistuksena. Auditointiaineistossa mukana olleessaSWOT-analyysissä todetaan heikkoutena olevan pedagogisen toiminnan do-

)%

kumentoinnin puutteellisuus. Uuden pedagogisen strategian työstäminen onaloitettu.

Keskeisessä asemassa korkeakoulun strategiassa on hyvä oppiminen. Haas-tattelujen ja käyntien perusteella LAMK sisällä ei näyttäisi olevan yhteneväis-tä käsitystä siitä mitä hyvä oppiminen tarkoittaa. Esimerkiksi johdon haastat-teluissa hyvä oppiminen nähtiin valmistumisaikojen lyhyytenä, imagona sekäsijoittumisena työelämään. Opiskelijat taas ymmärsivät hyvän oppimisen mm.opettajan ja oppilaan onnistuneena vuorovaikutuksena tai osaamisessa sovel-tamaa opintojen aikana opittua uudessa työympäristössä. Tästä hyvän oppi-misen tulkintojen kirjavuudesta johtuen LAMK:lla ei ole olemassa yksiselit-teistä tai yhteneväistä mittaristoa, jolla hyvää oppimista voitaisiin seurata ja ar-vioida. Sama koskee laadukkaan t&k-prosessin yhtä elementtiä eli t&k-toi-minnan yhteyttä oppimiseen ja opetukseen. Haastatteluissa tai vierailujen ai-kana ei saatu näyttöä siitä, että laadunvarmistusjärjestelmä tuottaisi yksiselit-teistä palautetietoa tämän yhteyden tilasta. Lisäksi näyttäisi siltä, että LAMK:ssaei ole yhteneväisiä ja yleisiä kriteereitä, joilla mitata onnistumista koulutuk-sen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Haastatteluissa vastaajat antoi-vat erilaisia näkemyksiä siitä miten näitä asioita mitataan ja seurataan laitos-kohtaisesti. Eri tahoilta kerätty palaute näyttäisi pitävän sisällään enemmäntyytyväisyys-mittareita kuin mittareita, joilla seurataan strategisten tavoittei-den saavuttamista.

Hyvän oppimisen arvioimisessa hyvänä käytänteenä voidaan pitää ylem-mässä AMK-tutkinnossa käytössä olevaa opiskelijoiden tekemää portfoliotakoko opinnoistaan. Tämän perusteella opettajat voivat arvioida opetusta ja op-pimista kokonaisuutena. Haastattelujen aikana saatiin näyttöä myös siitä, ettäporfolion tuottamaa palautetietoa oli käytetty hyväksi opintokokonaisuudenkehittämisessä. Vastaava järjestelmä on käytössä muuallakin LAMK:n koulu-tusohjelmissa, esimerkiksi loppuesseen muodossa.

Johdon mahdollisuuksia tunnistaa puuttuva laatu vaikeuttaa eri laitostenerilaiset laatukäytännöt sekä eriasteinen laadunvarmistusjärjestelmän käyttöön-otto. Sen sijaan johdon käyttämä AMKOTA-mittaristoon perustuva korkea-koulutason strategisten tavoitteiden mittaristo on selkeä ja seurattavissa. Reh-torin tekemät laitoskäynnit tukevat toimintaa hyvin taloussuunnittelun ja ta-lousennusteiden osalta. Samoin kerran vuodessa laitosten ja johdon välillä käy-tävät keskustelut strategian jalkautumisesta ovat toimivia menettelytapoja.

Laitoksilla on paljon hyviä käytänteitä, joita muualla LAMK:n sisällä eitunneta. Hyviä käytänteitä siirretään satunnaisesti vuosittain pidettävillä joh-don päivillä, mutta systemaattista menettelyä ei ole käytössä. Keskusteluissakävi ilmi, että sisäinen benchmarking sisältyy jatkossa vahvemmin arviointi-

)-

ohjelmaan. Suunnitteilla oli sekä hyvien että huonojen käytäntöjen päivän jär-jestäminen.

Haastatteluissa tuli esille, että johdon näkökulmasta järjestelmä toimii kui-tenkin kohtalaisen hyvin toiminnan kehittämisen ja jatkuvan parantamisen tu-kena. Johdon mukaan haasteena ovat opiskelijoiden ja työelämän osallistumi-nen sekä dokumentointi ja viestintä.

Johtopäätökset

! LAMK:n johdon tasolla käytettävät strategiset tavoitteet ovat selkeät jaseurattavissa sekä tukevat kehittämistä.

! Mittauskohteita ja kerätyn palautteen sisältöä tulisi kehittää tukemaanstrategisia tavoitteita ja niiden saavuttamista. Erityisesti hyvälle oppimi-selle tulisi löytää yhteinen määritelmä, ja sen mittaamiseen tulisi kehittäävälineitä, niin laadullisia kuin määrällisiä.

! Koulutuksen laitosten välistä laadunvarmistuksen hyvien käytänteidensiirtämistä tulee lisätä ja systematisoida.

! Johdon mahdollisuuksia tunnistaa puuttuva laatu vaikeuttaa eri laitostenerilaiset laatukäytännöt sekä eriasteinen laadunvarmistusjärjestelmän käyt-töönotto.

! Keskeisenä työkaluna käytetty jatkuva dialogi on monessa organisaationosassa toimivaa, mutta huomiota tulisi kiinnittää siihen kuinka suuri jakehittämisen kannalta merkittävä epävirallisesti koottu tietomäärä pysty-tään järjestelmällisesti hyödyntämään.

)'& Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen

kehittämisen välineenä

Auditointikohde &' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde &' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon

Auditointikohde &' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde &' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon

Auditointikohde &' Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon

hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan jahyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja

hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan jahyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja

hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja

kehittämisen välineenäkehittämisen välineenä

kehittämisen välineenäkehittämisen välineenä

kehittämisen välineenä

Lahden ammattikorkeakoulun laatukäsikirjan mukaan arviointitoiminnanavulla parannetaan ja kehitetään opetusta, oppimista sekä prosesseja jatkuvastija systemaattisesti. Lisäksi laadunvarmistusjärjestelmän tarkoituksena on tuot-taa toimintatapojen ja prosessien kehittämiseksi tarpeellista ja oikeaa tietoa laa-duntuottamiskyvystä ja tavoitteiden saavuttamisesta. LAMK:n laatukäsikirjanmukaan laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa tietoa arviointien ja palautekyse-lyjen avulla.

)&

Arvioinnit LAMK:ssa

LAMK:ssa tehdään ulkoisia (KKA:n koordinoimat arvioinnit) ja sisäisiä arvi-ointeja (esim. koulutusohjelmien itsearvioinnit, prosessikohtaiset itsearvioin-nit). Laatukäsikirja pitää sisällään arviointiohjelman, jossa kuvataan vuositasol-la säännöllisesti toteutettavat arvioinnit sekä niiden vastuuhenkilöt. Vuodelle2007 on suunnitteilla koulutusohjelmien itsearvioinnit. Lisäksi suunnitelmissaon että vuosien 2007–2008 aikana benchmarkataan ja arvioidaan sekä opin-näyte- että harjoitteluprosessit. Laatu- ja arviointipäällikkö koordinoi arvioin-tiohjelman toteuttamista. EFQM-kokonaisarviointia on testattu, sen käyttö eiole systemaattista. Näyttöä saatiin siitä, että sisäiset arvioinnit ovat nostaneethyviä käytänteitä LAMK:n sisältä muiden laitosten tietoisuuteen.

Palautekyselyt LAMK:ssa

Laatukäsikirjan mukaan palautetta kerätään opiskelijoilta, henkilöstöltä ja si-dosryhmiltä. Opiskelijoille suoritetaan seuraavia palautekyselyjä:! hyvinvointikysely vuosittain! opintojaksopalaute ja muu palaute opintojakson päättyessä tai suurempi-

en kokonaisuuksien jälkeen! palautepäivät laitostasolla 1–2 kertaa lukuvuodessa! uraseuranta 2–3 vuoden välein.

Laatukäsikirjan mukaan laitokset ovat erikseen kuvanneet omat opiskelijapa-lautejärjestelmänsä. Lisäksi opiskelijoiden lukuvuosikysely ja sähköinen palau-tekysely (Moodle/Reppu) ovat testausvaiheessa. Haastattelujen perusteellaopiskelijat vaikuttivat olevan tyytyväisimpiä laitostason palautepäiviin ja niissäkäytyihin keskusteluihin. Opintojaksopalautetta kerätään ilmeisen säännölli-sesti, vaikkakin ei aina samanlaisella lomakkeella eri yksiköiden vertailussa.Opintojaksopalautteen vastaanottaminen ja käsittely näyttäisi olevan opetta-jakohtaista ja laitoskohtaista. Osa laitoksista jättää opintojaksopalautteen käyt-tämisen opettajalle, toisella laitoksella niitä käsittelee joku kootummin. Aktii-visuus käyttää Reppua, sen keskustelumahdollisuuksia, ja viesteihin reagointivaihteli myös paljon opettajien välillä. Näyttöjä saatiin siitä miten opiskelija-palaute on vaikuttanut opintojaksojen sisältöihin ja toteutukseen opintojak-so- ja koulutusohjelmatasolla. Näyttöä ei saatu siitä, että opintojaksopalautettaolisi käytetty kootusti (koulutusohjelma ja/tai laitoskohtaisesti) ja systemaatti-sesti koko LAMK:n tasolla.

*$

Laatukäsikirjan mukaan LAMK toteuttaa henkilöstölle seuraavia palaute-kyselyjä:! työolobarometri vuosittain! osaamiskartoitukset 2 vuoden välein! kehityskeskustelut vuosittain.

Auditointimateriaalin mukaan (perusmateriaali) LAMK:n laadunvarmistusjär-jestelmän heikkoutena on se, että palautteen palaute puuttuu. Laatukäsikirjanmukaan opettajia suositellaan käyttämään monipuolisesti erilaisia palauteme-netelmiä ja kiinnittämään huomiota siihen, että opiskelijat saavat palautteestapalautetta. Haastatteluissa ei ilmennyt erityisempiä toimenpiteitä, joiden avul-la opettajia olisi kannustettu antamaan palautteen palautetta. Vierailujen aika-na tuotiin esiin se tosiasia, että ei ole olemassa mitään erityistä järjestelmää,joka ohjaisi opettajia toimimaan palautteen annossa. Palautteeseen reagoimi-nen ja siitä palautteen antaminen opiskelijoille näytti olevan opettajien aktii-visuudesta kiinni, ei systemaattista toimintaa. Opiskelijoiden haastattelussa tuliesille se, että opiskelijoiden pitää itse kysyä miten palautteelle on käynyt kos-ka siitä ei tiedoteta aktiivisesti. Opiskelijoiden kehittämisidea olikin, että Rep-puun kehitettäisiin oma osio palautteen palautteelle.

Laatukäsikirjan mukaan LAMK toteuttaa sidosryhmille seuraavia palaute-kyselyjä:! työnantajakysely 2–3 vuoden välein! projektitoiminnan palautekysely projektin päättyessä.

Henkilökunnan ja johdon haastattelujen perusteella keskustelut sidosryhmi-en kanssa ovat usein tärkeämpiä kuin kyselyt. Keskusteluja käydään ”epäsään-nöllisen säännöllisesti”, kuten asian ilmaisi eräs sidosryhmäläinen. Kukaanhaastatteluissa ollut sidosryhmän edustaja ei ollut täyttänyt kirjallisia palaute-lomakkeita. Haastatteluissa sidosryhmäläiset toivat esiin sen, että LAMK:n erilaitokset reagoivat palautteeseen eri tavoilla, yhtenäistä systeemiä ei näyttäisiolevan. Erään sidosryhmäläisen, joka on ollut tekemisissä useamman eri lai-toksen kanssa, mukaan palautteen keräämisessä näyttäisi olevan jonkinlainensysteemi, mutta että palautteeseen reagoimisessa tällainen systemaattisuuspuuttuu. Palautteeseen reagointi on sidosryhmän näkemyksen mukaan riip-puvainen henkilösuhteista.

Auditointimateriaalin (perusmateriaali) mukaan LAMK:n laadunvarmis-tusjärjestelmän vahvuutena on se, että palautetta kerätään runsaasti. Haastatte-lujen aikana saatiin näyttöä siitä, että aikaisemmin laitoksilla kerätyn ”minus-ta-tuntuu”-tiedon sijasta nykyään tieto on systemaattisesti kerättyä. Heikkou-tena on kuitenkin se, että palautetta hyödynnetään epäsystemaattisesti. Esimer-

*"

kiksi laatupyramidista käy selkeästi ilmi se mitä tietoa laadunvarmistusjärjes-telmä kerää, mutta siitä ei käy ilmi miten tätä tietoa käytetään. Vierailujen ai-kana ei löytynyt näyttöä esimerkiksi siitä, että opiskelijoilta kerättyä opetuk-seen liittyvä palaute olisi systemaattisesti edennyt aina LAMK:n johdolle asti.Näyttöä ei siis saatu siitä, että laitostason johdon ja LAMK:n johdon keskus-teluissa/neuvotteluissa olisi systemaattisesti käytetty hyväksi palautetietoa.Neuvottelujen sisältö koskettaa enemmänkin budjettien toteutumista ja kou-lutusohjelmien sisältöjä. LAMK:n eri tiimien kokouksissa asioista keskustel-laan ja tietoa levitetään. Epäselväksi jäi kuinka systemaattisesti/säännöllisestitiimien kokouksissa käsitellään nimenomaan laadunvarmistusjärjestelmän tuot-tamaa tietoa.

Laatukäsikirjan mukaan hallinnon käyttöön seurantatietoa tuottavat Ope-tusministeriön tuloksellisuusmittarit ja LAMK:n kehittämisen strategian tu-loskortit. Haastatteluissa tuli esille se, että mittareita tulisi priorisoida koska nii-tä on paljon.

Hyvän oppimisen arvioimisessa hyvän käytänteenä voidaan pitää ylem-mässä AMK-tutkinnossa käytössä olevaa opiskelijoiden tekemää portfoliotakoko opinnoistaan. Tämän perusteella opettajat voivat arvioida opetusta ja op-pimista kokonaisuutena. Haastattelujen aikana saatiin näyttöä myös siitä, ettäporfolion tuottama palautetietoa oli käytetty hyväksi opintokokonaisuudenkehittämisessä. Vastaava systeemi on käytössä muuallakin, esimerkiksi loppues-seen muodossa.

Johtopäätökset

! Palautetiedon yhteenvetojen tekemiseen ja niiden käyttämiseen tulisi saa-da säännöllisemmäksi ja systemaattisemmaksi LAMK:n eri tasojen neu-votteluissa ja keskusteluissa.

! Opiskelijapalautteen keräämiseen ja prosessointiin tulisi laatia yhteneväi-nen kuvaus ja se tulisi ottaa käyttöön systemaattisesti kaikissa LAMK:nyksiköissä. Repun käyttöä tulisi tässä kohtaa kehittää ja laajentaa kaikkiinyksiköihin.

! Laatupyramidia voitaisiin kehittää siten, että se pitäisi sisällään kuvauksiasiitä miten kerättyä palaute- ja mittaritietoa käytetään hyväksi LAMK:ssa.

*#

)'"$ Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta,

arviointi ja kehittäminen

Auditointikohde "$' Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnanAuditointikohde "$' Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan

Auditointikohde "$' Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnanAuditointikohde "$' Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan

Auditointikohde "$' Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan

seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminenseuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen

seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminenseuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen

seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen

Lahden ammattikorkeakoulun toiminnan seuranta ja arviointi on tapahtunutpääosin tiimeissä jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Laatutiimi, johon ovatkuuluneet laitosten yhteyshenkilöt sekä opiskelijaedustus, on pohtinut laadun-varmistusjärjestelmän kehittämistä opetuksen ja oppimisen näkökulmasta. Pro-sessitiimi, johon ovat kuuluneet keskeisten prosessien omistajat, on kehittänytprosessien kuvausta ja arviointia. Laadunvarmistusjärjestelmää on arvioitu jakehitetty viestinnän näkökulmasta erikseen kootun viestintäryhmän kanssasekä opetusteknologiayksikön kanssa.

Nykyisen laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisarviointeja ei ole vielätehty. Laajennettu johtoryhmä on testannut EFQM-kokonaisarviointia. Haas-tatteluissa tuli esiin, että jatkossa tämä arviointi ollaan ottamassa osaksi laa-dunvarmistusjärjestelmän arviointikäytäntöjä. Laatukäsikirjassa mainitaan, ettäarviointi tehdään vuosittain ja jatkossa arviointi pohjautuu vahvemmin kor-keakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnessa käytettävään kritee-ristöön.

Laatukäsikirjassa on esitetty laadunvarmistusjärjestelmän arviointiohjelma,jossa kuvataan vuosittain säännöllisesti toteutettavat arvioinnit. Arviointioh-jelmassa on määritelty arvioinnin toteuttamisen vastuuhenkilö. Laatu- ja ar-viointipäällikkö koordinoi arviointiohjelman toteutusta.

LAMK:n johdon haastatteluissa mainittiin, että toimintaa arvioidaan stra-tegiaprosessin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tällöin kaikki palautetieto on ke-rättynä ja tuolloin tehdään tarvittavat muutokset tavoitteisiin, arviointikritee-reihin ja mittareihin. Myös laatukäsikirjaan tehdään tarvittavat muutokset.

Laatukäsikirjan mukaan Lahden ammattikorkeakoulussa tehdään sekä ul-koisia että sisäisiä arviointeja. LAMK osallistuu Korkeakoulujen arviointineu-voston koordinoimiin arviointeihin (mm. opetuksen laatuyksikkö- ja alueke-hitysvaikutuksen huippuyksikköarviointeihin sekä erilaisiin teema-arviointei-hin). Lisäksi tehdään omia itsearviointeja: näistä tärkeimpinä koulutusohjel-mien itsearvioinnit sekä laitosten itsearvioinnit vuosittain osana toiminnan-ohjausjärjestelmää.

Lahden ammattikorkeakoulun kehittämisen strategiassa on määriteltykriittiset menestystekijät ja vuositavoitteet, joissa korkeakoulun on onnistut-tava edetäkseen visionsa ja opetusministeriön tavoitesopimuksen suuntaan.Kullekin kriittiselle menestystekijälle on määritelty arviointikriteerit ja vuo-sittain talousarviovuodelle toiminnalliset tavoitteet. Taloudelliset ja toiminnal-

*(

liset tavoitteet ovat sitovia LAMK:n hallitukseen ja PHKK:n hallitukseen näh-den. Sitovia tavoitteita arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Korkeakoulunstrategia tarkistetaan vuosittain taloussuunnitteluprosessin yhteydessä maalis–huhtikuussa.

Mittareiden tulokset tallennetaan laatukirjastoon, joka löytyy korkea-koulun intranetissä. Joidenkin mittareiden osalta on saatavissa reaaliaikaista tie-toa Winhapro-opetushallintojärjestelmän ja Raindance-taloushallinto-ohjel-man kautta. Haastatteluissa esitettiin, että nyt mittareita on paljon ja jatkossaolisi hyvä priorisoida seurattavia mittareita.

Kehittämisen strategian mittareiden tulokset esitetään BSC-tuloskortinmuodossa korkeakoulu- ja laitostasolla. Tuloskorteissa määriteltyjen vastuu-henkilöiden tehtävänä on seurata mittareiden tuloksia, tarvittaessa käynnistäätarkempi tulosanalyysi ja sen pohjalta kehittämistoimenpiteiden suunnittelu.Haastattelujen perusteella LAMK:n BSC-mittaristo on keskeisessä asemassalaadunvarmistusjärjestelmän toiminnan arvioinnissa. Johdon tasolla mittaristonhyödyntäminen nähdään toimivaksi ja hyödylliseksi. Laitostasolla on vielä sel-vää vaihtelua siinä, miten eri laitoksilla mittaristoa käytetään toiminnan arvi-oinnissa ja kehittämisessä.

Johtopäätökset

! Nykyisen laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisarviointia ei ole vielä teh-ty. Jatkossa tulisi arvioida laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta ja ke-hitystarpeita kokonaisuutena.

! Laadunvarmistusjärjestelmään liittyen on tehty arviointeja lähinnä BSC-tuloskorttiin perustuen. Näiden arviointien perusteella on tehty järjes-telmän kehittämistoimenpiteitä.

! Laatukäsikirjassa on selkeästi kuvattu arviointiohjelma ja arviointien vas-tuut.

! Kokonaisarvioinnista tulisi tehdä säännöllisesti toistuva tapahtuma ja sii-nä tulisi arvioida eteenkin laadunvarmistusjärjestelmän kyky tuottaa stra-tegioiden kannalta oleellista tietoa.

*)

*

Johtopäätökset

*'" Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet

ja hyvät käytänteet

Vahvuudet

! Kokonaisuutena laadunvarmistusjärjestelmä on dokumentoitu kattavasti.Laatupyramidi on toimiva tapa koota laadunvarmistusjärjestelmään liitty-vä dokumentaatio yhteen paikkaan henkilöstön saataville.

! Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeisesti huomioituLAMK:n kehittämisen strategiassa. Strategiaan liittyvässä tuloskortissa onesitetty monipuoliset määrälliset ja laadulliset mittarit sekä tavoitetasotaluevaikuttavuuden mittaamiselle.

! Henkilöstön kehittäminen on koko konsernin tasolla jäsentynyt ja syste-maattinen kattaen useita henkilöstön kehittämisen osa-alueita.

! Laadunvarmistusjärjestelmän nykyinen kehittämisvaihe osoittaa selkeästi,että korkeakoululla on vahva pyrkimys kytkeä laadunvarmistusjärjestel-män tuottama tieto johtamiseen ja toiminnanohjaukseen.

! LAMK:n johdon tasolla käytettävät strategiset tavoitteet ovat selkeät jaseurattavissa sekä tukevat kehittämistä

Hyvät käytänteet

! Juuri käyttöönotettu opiskelijoille suunnattu LaatuLokero tarjoaa hyvätmahdollisuudet laadunvarmistusjärjestelmään liittyvän tiedon viestinnäs-sä. Jatkossa tulisi huolehtia, että LaatuLokero otetaan koko LAMK:ssakäyttöön.

! Hyvänä käytänteenä oli sosiaali- ja terveysalan laitoksen ja liikunnan lai-toksen opetussuunnitelmatyön prosessikuvaus jossa kehittämistyön tavoit-teet johdetaan laitoksen strategiasta ja ne ovat BSC-tuloskorteilla. Kehit-tämistyö on johdettua ja itse prosessia kuin opetussuunnitelman toteu-tusta arvioidaan. Kehittämistyössä on vahvasti mukana elinkeinoelämänedustajat sekä opiskelijat joille on luotu omat foorumit palautteen an-toon.

**

! Projektitoiminnan osalta laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa yhtenäi-sen kokonaisuuden ja se on selkeästi määritelty. Hyvänä käytänteenäLAMK:n projektitoiminnassa on A4-lausuntolomake, jonka avulla var-mistutaan siitä, että LAMK:sta ulos lähtevä hankerahoitushakemus on so-pusoinnussa LAMK:n strategisten tavoitteiden kanssa.

*'# Kehittämissuositukset

! LAMK:n hyvän oppimisen strategia näkökulma tukee koko ammattikor-keakoulun perustehtävää. Käytännön tasolla laadunvarmistusjärjestelmä eivielä kata kaikkia oppimisen osa-alueita joten johdonmukaista kehitys-työtä tulee jatkaa.

! LAMK:n tulisi kehittää välineitä, jotka auttaisivat mittaamaan ja seuraa-maan t&k-toiminnan vaikutuksia hyvään oppimiseen muutenkin kuinvain määrällisesti.

! Laatukulttuurin omaksumisen jouduttamiseksi korkeakoulu voisi organi-soida laatukoulutusta eri henkilöstöryhmille sekä opiskelijoille.

! LAMK:n laadunvarmistukseen piiriin on haluttu ottaa laajasti eri sidos-ryhmiä ja toimijoita. Järjestelmä ei synnytä ryhmien sisällä erityistä vel-vollisuutta osallistumaan. Osallistuminen perustuu yksilöiden omaan ak-tiivisuuteen ja halukkuuteen. Jatkossa voitaisiin miettiä keinoja, joilla laa-dunvarmistusjärjestelmästä saataisiin enemmän velvoittava ja laajempiaryhmiä sitova.

! LAMK:n tasolla tasapainoisen tuloksellisen johtamisen malli toimii stra-tegisen johtamisen työkaluna, mutta laitos- ja yksikkötasolla esiintyy vielätällä hetkellä erittäin suurta vaihtelua. Laadunvarmistusjärjestelmän näkö-kulmasta kehitysprosessi on hyvässä alussa. Ne laitokset, jotka ovat edel-läkävijöitä, voisivat levittää hyviä käytänteitään korkeakoulun sisällä ja si-ten jouduttaa kattavan laadunvarmistusjärjestelmän aikaansaamista.

! Laadunvarmistusjärjestelmä eikä sen tuottama tieto muodosta vielä sys-temaattista kokonaisuutta ulkoisille sidosryhmille.

! Laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset asiat tulisi esittää englanniksi kan-sainvälistä yhteistyötä varten.

! Laatupyramidia voitaisiin kehittää siten, että se pitäisi sisällään kuvauksiasiitä miten kerättyä palaute- ja mittaritietoa käytetään hyväksi LAMK:ssa.

! Nykyisen laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisarviointia ei ole vielä teh-ty. Jatkossa tulisi arvioida laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta ja ke-hitystarpeita kokonaisuutena.

*+

*'( Auditointiryhmän kokonaisarvio

Lahden ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmästä

Edellä esitetyn perusteella auditointiryhmä toteaa, että Lahden ammattikor-keakoulun laadunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineu-voston asettamat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja pe-rustehtävien laadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittääKorkeakoulujen arviointineuvostolle, että Lahden ammattikorkeakoulu läpäi-see auditoinnin hyväksytysti.

*') Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös

auditoinnin lopputuloksesta

Korkeakoulujen arviointineuvosto on auditointiryhmän esityksestä päättänytkokouksessaan 19.12.2006, että Lahden ammattikorkeakoulu täyttää laadun-varmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselleasetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

*%

LIITE ":

Auditointivierailun ohjelma

("'"$'#$$+("'"$'#$$+

("'"$'#$$+("'"$'#$$+

("'"$'#$$+

20.00–22.00 Auditointiryhmän kokous

"'""'#$$+"'""'#$$+

"'""'#$$+"'""'#$$+

"'""'#$$+

Ensimmäinen vierailupäiväEnsimmäinen vierailupäivä

Ensimmäinen vierailupäiväEnsimmäinen vierailupäivä

Ensimmäinen vierailupäivä

9.00–9.15 Auditointiryhmän kokous9.15–10.00 Laadunvarmistusjärjestelmän esittely10.00–11.00 Korkeakoulun johdon haastattelu11.15–12.15 Opetushenkilökunnan haastattelu12.15–13.15 Lounas13.15–14.15 Opiskelijoiden haastattelu14.30–15.30 Tuki- ja palvelutoimintojen edustajien haastattelu15.45–16.45 Korkeakoulun sidosryhmien edustajien haastattelu17.00–17.30 Auditointiryhmän kokous :19.00-21.00 Auditointiryhmän kokous

#'""'#$$+ #'""'#$$+

#'""'#$$+ #'""'#$$+

#'""'#$$+

Toinen vierailupäiväToinen vierailupäivä

Toinen vierailupäiväToinen vierailupäivä

Toinen vierailupäivä

8.30–9.30 Laadunvarmistuksen aineistoihin tutustuminen9.30–12.00 Yksikkökohtaiset arviointikäynnit: Liikunnan laitos ja Tekniikan laitos12.15–13.00 Lounas13.00–15.30 Yksikkökohtaiset arviointikäynnit: Innovaatiokeskus ja Opiskelijakeskus16.00–16.30 Auditointiryhmän kokous :19.00-21.00 Auditointiryhmän kokous

('""'#$$+('""'#$$+

('""'#$$+('""'#$$+

('""'#$$+

Kolmas vierailupäiväKolmas vierailupäivä

Kolmas vierailupäiväKolmas vierailupäivä

Kolmas vierailupäivä

9.00–10.45 Yksikkökohtaiset arviointikäynnit: Muotoiluinstituutti ja Sosiaali- ja terveysalan laitos11.00–12.00 Korkeakoulun johdon haastattelu12.15–13.00 Lounas ja auditoinnin loppukeskustelu

*-

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAV A

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

1. L

aadu

nvar

mist

usjär

jeste

lmän

K ork

eako

ulun

toim

intoih

in ei

Osaa

n ko

rkea

koulu

n to

iminn

oista

Laad

unva

rmist

us k

atta

a su

uren

Laad

unva

rmist

usjär

jeste

lmä

katta

ata

voitt

eet,

koko

naisr

aken

ne ja

sisäll

y laa

dunv

arm

istus

men

ette

lyjä.

sisält

yy la

adun

varm

istuk

sen

osan

kor

keak

oulun

toim

innois

taläh

es k

aikki

tai k

aikki

kork

ea-

osa-

alueid

en vä

liset

yhte

ydet

.m

enet

telyt

apoja

, mut

ta n

e eiv

ätja

laadu

nvar

mist

ukse

n m

enet

tely-

koulu

n to

iminn

ot ja

siihe

n sis

äl-m

uodo

staa

järjes

telm

ärak

enne

tta,

tava

t muo

dosta

vat m

elko

hyvin

tyvät

men

ette

lytav

at ja

pro

sess

itva

an o

vat t

oisist

aan

erilli

siä.

toim

ivan

järjes

telm

ärak

ente

en.

muo

dosta

vat d

ynaa

mise

n ko

ko-

naisu

uden

.

2. L

aadu

nvar

mist

usjär

jeste

lmää

nLa

adun

varm

istus

järjes

telm

ään

Laad

unva

rmist

usjär

jeste

lmää

nTo

iminn

ot, t

oimija

t ja

vastu

utLis

äksi

ilmen

ee, e

ttä to

iminn

a tliit

tyvä

doku

men

taat

io, jo

hon

sisäl-

sisält

yvää

laat

upoli

tiikka

a, to

imint

oja,

sisält

yvien

vastu

iden

ja to

i-ov

at se

lkeäs

ti, ym

mär

rettä

västi

ja työ

njako

myö

s käy

tänn

össä

tyy la

atup

olitiik

an, t

oimint

ojen,

toim

ijoita

ja va

stuita

ei o

le m

ää-

mint

ojen

mää

ritte

ly ja

doku

-ja

konk

reet

tises

ti m

äärit

eltyjä

noud

atta

vat d

okum

enta

atiot

ato

imijo

iden

ja va

stuide

n m

äärit

tely.

ritelt

y , eik

ä do

kum

ento

itu.

men

toint

i on

puut

teell

ista,

ja do

kum

ento

ituja.

Dok

umen

titja

orga

nisoin

ti on

erit

täin

hyvin

eikä

laadu

nvar

mist

usto

imint

ojaov

a t h

elpos

ti ka

ikkien

saat

avilla

.to

imiva

a ja

teho

staa

laadu

n-ole

org

aniso

itu ri

ittäv

ästi.

Orga

nisoin

ti on

toim

iva.

varm

istus

ta.

3. Pe

ruste

htäv

ien la

adun

varm

istuk

-Pe

ruste

htäv

ien to

iminn

oissa

jaJä

rjeste

lmä

katta

a yk

sittä

isiä,

Järje

stelm

ä ka

ttaa

useit

a pe

rus-

Järje

stelm

ä ka

ttaa

pääs

äänt

öises

tise

n to

imint

ojen

ja pr

oses

sien

pros

esse

issa

ei ole

laad

unva

rmist

usta

.pä

äasia

ssa

tutk

intot

avoit

teise

nte

htäv

ien la

adun

varm

istuk

sen

kaikk

i kor

keak

oulun

per

uste

htäv

ät.

katta

vuus

.ko

ulutu

ksen

toim

intoja

ja p

rose

sseja

.to

imint

oja ja

pro

sess

eja.

3 a)

Tutk

intot

a voit

teine

n ko

ulutu

sTu

tkint

otav

oitte

isess

a ko

ulutu

kses

saLa

adun

varm

istus

kat

taa

joita

kinLa

adun

varm

istus

kat

taa

useit

aLa

adun

varm

istus

kat

taa

kaikk

iei

ole la

adun

varm

istus

ta.

yksit

täisi

ä tu

tkint

otav

oitte

isen

tutk

intot

avoit

teise

n ko

ulutu

ksen

kesk

eiset

tutk

intot

avoit

teise

nko

ulutu

ksen

suun

nitte

lun, t

oteu

-su

unnit

telun

, tot

eutu

ksen

jako

ulutu

ksen

suun

nitte

lun, t

oteu

-tu

ksen

ja a

rvioi

nnin

osa-

alueit

a.ar

vioinn

in os

a-alu

eita.

tuks

en ja

arv

ioinn

in os

a-alu

eet.

3 b)

Tutk

imus

/ Tu

tkim

us- j

aTu

tkim

ukse

ssa/

Tutk

imus

- ja

kehit

ys-

Laad

unva

rmist

us k

atta

a joi

takin

Laad

unva

rmist

us k

atta

a us

eita

Laad

unv a

rmist

us k

atta

a ka

ikki

kehit

ystyö

työss

ä ei

ole la

adun

varm

istus

ta.

yksit

täisi

ä tu

tkim

ukse

n / t

utkim

us-

tutk

imuk

sen

/ tut

kimus

- ja

kesk

eiset

tutk

imuk

sen

/ tut

kimus

-ja

kehit

ystyö

n os

a-alu

eita.

kehit

ystyö

n os

a-alu

eita.

ja ke

hitys

työn

osa-

aluee

t.

3 c)

Yhte

iskun

nallin

en vu

orov

aiku-

Yhte

iskun

nallis

en vu

orov

aikut

ukse

n,La

adun

varm

istus

kat

taa

joita

kinLa

adun

varm

istus

kat

taa

useit

a yh

teis-

Laad

unva

rmist

us k

a tta

a ka

ikki

tus,

vaiku

ttavu

us ja

alue

kehit

ystyö

vaiku

ttavu

uden

ja a

lueke

hitys

työn

yksit

täisi

ä yh

teisk

unna

llisen

kunn

allise

n vu

orov

aikut

ukse

n, k

eske

iset y

hteis

kunn

allise

n vu

oro-

osa-

alueil

la ei

ole la

adun

varm

istus

ta.

vuor

ovaik

utuk

sen,

vaiku

ttavu

uden

vaiku

ttavu

uden

ja a

lueke

hitys

työn

vaiku

tuks

en, v

aikut

tavu

uden

ja a

lue-

ja alu

ekeh

itysty

ön o

sa-a

lueita

.os

a-alu

eita.

kehit

ystyö

n o

sa-a

lueet

.

LIIT

E #

: A

ud

ito

in

tik

rite

erit

*&

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAV A

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

3 d)

Tuki-

ja p

alvelu

toim

innot

T uki-

ja p

alvelu

toim

innois

saLa

adun

varm

istus

kat

taa

joita

kinLa

adun

varm

istus

kat

taa

useit

a tu

ki- ja

Laad

unva

rmist

us k

atta

a ka

ikki k

es-

(mm

. kirj

asto

- ja

tieto

palve

lu, u

ra-

ei ole

laad

unva

rmist

usta

.yk

sittä

isiä

tuki-

ja p

alvelu

toim

into-

palve

lutoim

intoje

n os

a-alu

eita.

keise

t tuk

i- ja

palve

lutoim

intoje

nja

rekr

ytoint

ipalve

lut se

kä k

ansa

in-jen

osa

-alue

ita.

osa-

aluee

t.vä

liset

palv

elut)

3 e)

Hen

kilös

tön

kehit

täm

inen

Henk

ilöstö

n ke

hittä

mine

n ei

sisäll

yLa

adun

varm

istus

kat

taa

joita

kinLa

adun

varm

istus

kat

taa

useit

aLa

adun

varm

istus

kat

taa

kaikk

i kes

-laa

dunv

arm

istus

järjes

telm

ään.

yksit

täisi

ä he

nkilö

stön

kehit

täm

isen

henk

ilöstö

n ke

hittä

mise

n os

a-alu

eita.

keise

t hen

kilös

tön

kehit

täm

isen

osa-

alueit

a.os

a-alu

eet.

4. K

orke

akou

lun h

enkil

ökun

nan,

Kork

eako

ulun

henk

ilöku

nta,

Jokin

seur

aavis

ta to

imija

r yhm

istä

Edell

ä m

ainitu

t hen

kilös

töry

hmät

Ulko

iset s

idosr

yhm

ät o

n m

ielek

kääll

äop

iskeli

joide

n ja

ulkois

ten

opisk

elijat

ja u

lkoise

t sido

sryh

mät

on la

adun

varm

istus

toim

innan

ja op

iskeli

ja t o

vat j

ärjes

telm

ässä

tavo

in ot

ettu

muk

aan

arvio

innin

sidos

r yhm

ien o

sallis

tum

inen

eivät

osa

llistu

laad

unva

rmist

ukse

en.

ulkop

uolel

la:ak

tiivise

sti m

ukan

a. M

yös u

lkoisi

llato

imijo

iksi.

Lisäk

si ilm

enee

, että

eri

laadu

nvar

mist

ukse

en.

- opis

kelija

tsid

osry

hmillä

on

rooli

laad

un-

henk

ilöstö

r yhm

ät o

vat k

äytä

nnös

sä- o

petta

ja tva

rmist

usjär

jeste

lmän

toim

innas

sa.

eritt

äin si

tout

uneit

a ja

aktiiv

isia

- tuk

ipalve

lujen

edu

staja t

laadu

nvar

mist

usto

iminn

assa

.- t

utkij

atOs

allist

umist

a tu

etaa

n yh

teisi

llä- h

allint

oar

voilla

sekä

luot

tam

ukse

en ja

- joh

tota

sa-a

rvoo

n pe

rustu

valla

kor

kea-

- ulko

iset s

idosr

yhm

ät.

koulu

kultt

uuril

la.

5. L

aadu

nvar

mist

usjär

jeste

lmän

Laad

unva

rmist

usta

ei o

le ky

tket

tyLa

adun

varm

istus

muo

dostu

uJä

rjeste

lmä

on k

ytket

ty ko

rkea

koulu

nLa

adun

varm

istus

on

luont

eva

osa

kytk

eytym

inen

johta

mise

en ja

johta

mise

en ja

toim

innan

ohjau

ksee

n.ko

rkea

koulu

n m

uusta

toim

innas

tato

imint

aan

ja to

iminn

anoh

jauks

een.

kork

eako

ulun

toim

intaa

ja to

i-to

iminn

anoh

jauks

een.

erilli

sistä

men

ette

lytav

oista

ja p

ro-

Laad

unva

rmist

usjär

jeste

lmän

tuot

ta-

minn

anoh

jausta

. Kor

keak

oulun

sess

eista

. Laa

dunv

arm

istus

-m

aa ti

etoa

hyö

dynn

etää

n ke

hittä

-joh

to o

n sit

outu

nut j

ärjes

telm

ään

järjes

telm

än yh

teyd

et to

iminn

an-

mise

ssä.

Yhte

yksiä

toim

innan

-ja

kant

aa si

itä va

stuun

. Tied

on h

yö-

ohjau

ksee

n, tu

loste

n se

uran

taan

ohjau

ksee

n, tu

loste

n se

uran

taan

d ynt

ämine

n on

syste

maa

ttista

jaja

kehit

täm

iseen

ova

t heik

ot.

ja ke

hittä

mise

en o

n nä

htäv

issä.

sen

tulok

sekk

aasta

käy

töstä

kor

kea-

koulu

n to

iminn

anoh

jauks

essa

, tulo

sten

seur

anna

ssa

ja ke

hittä

mise

ssä

on se

lkeää

ja ja

tkuv

aa n

äyttö

ä.Ko

rkea

koulu

pys

tyy m

uodo

stam

aan

laadu

nvar

mist

usjär

jeste

lmän

tuot

tam

an ti

edon

avu

lla k

okon

ais-

kuva

n ko

ulutu

ksen

ja m

uun

toim

innan

laad

usta

.

+$

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

6. L

aadu

nvar

mist

usjär

jeste

lmän

Laad

unva

rmist

usjär

jeste

lmäs

sä e

i ole

Tieto

a tu

otet

aan

vailla

suun

ni-La

adun

varm

istus

järjes

telm

än to

imint

aLa

adun

varm

istus

järjes

telm

än to

imint

atu

otta

man

tied

on ta

rkoit

ukse

n-hu

omioi

tu k

orke

akou

lun si

säisi

äte

lmall

isuut

ta ja

sitä

välite

tään

ja ke

skeis

et tu

lokse

t ova

t kor

keak

ou-

on lu

onte

eltaa

n jul

kista

ja a

voint

a.m

ukais

uus j

a sa

atav

uus k

orke

a-to

imijo

ita, e

ikä ti

etoa

välite

täsa

tunn

aises

ti. Si

säist

en to

imijo

iden

lun si

säist

en to

imijo

iden

tiedo

ssa.

Kork

eako

ulun

laadu

nvar

mist

usta

koulu

n sis

ällä.

kork

eako

ulun

sisäll

ä.nä

köku

lmia

ei ole

riitt

äväs

ti ot

ettu

Järje

stelm

ä tu

otta

a re

levan

ttia

tieto

ako

skev

a sis

äinen

vies

tintä

on

aktiiv

ista

huom

ioon.

kork

eako

ulun

toim

ijoille

.ja

tieto

a vä

litetä

än su

unna

tusti

jata

rkoit

ukse

llises

ti er

i toim

ijoille

.La

adun

varm

istus

järjes

telm

än su

un-

nitte

lussa

ja ja

tkuv

assa

keh

it-tä

mise

ssä

huom

ioida

an e

rittä

inhy

vin jä

rjeste

lmän

tuot

tam

antie

don

tark

oituk

senm

ukais

uus

kork

eako

ulun

sisäis

ten

toim

ijoide

nnä

köku

lmist

a.

7. L

aadu

nvar

mist

usjär

jeste

lmän

Laad

unva

rmist

usjär

jeste

lmäs

sä e

i ole

Ulko

isten

sido

sryh

mien

näk

ö-Ul

koise

t sido

sryh

mät

on

mää

ritelt

yKo

rkea

koulu

n laa

dunv

arm

istus

ta k

os-

tuot

tam

an ti

edon

tark

oituk

sen-

huom

ioitu

kor

keak

oulun

ulko

isten

kulm

ia ei

ole ri

ittäv

ästi

otet

tuja

niide

n tie

tota

rpee

t on

otet

tuke

va u

lkoine

n vie

stint

ä on

akt

iivist

am

ukais

uus j

a sa

atav

uus k

orke

a-sid

osry

hmien

näk

ökulm

ia, e

ikä ti

etoa

huom

ioon

laadu

nvar

mist

us-

selvä

sti h

uom

ioon.

ja tie

toa

välite

tään

suun

natu

sti ja

tar-

koulu

n ulk

oiste

n sid

osry

hmien

välite

tä u

lkoisi

lle si

dosr

yhm

ille.

järjes

telm

än su

unnit

telus

sa ja

Laad

unva

rmist

usjär

jeste

lmän

toi-

koitu

ksell

isesti

ulko

isille

sido

sryh

mille

.nä

köku

lmist

a.jat

kuva

ssa

kehit

täm

isess

ä.m

inta

ja ke

skeis

et tu

lokse

t ova

tLa

adun

varm

istus

järjes

telm

än su

unnit

-Tie

don

välitt

ämine

n ulk

oisille

tärk

eimpie

n yh

teist

yöku

mpp

anei-

telus

sa ja

jatk

uvas

sa k

ehitt

ämise

ssä

sidos

r yhm

ille o

n sa

tunn

aista

.de

n ja

sidos

r yhm

ien sa

atav

illa.

huom

ioida

an e

rittä

in hy

vin jä

rjeste

l-m

än tu

otta

man

tied

on ta

rkoit

ukse

n-m

ukais

uus u

lkoist

en si

dosr

yhm

iennä

köku

lmist

a. Jä

rjeste

lmä

tuot

taa

relev

antti

a tie

toa

myö

s ulko

puoli

-sil

le int

ress

itaho

ille.

+"

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

V AAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

8. La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-La

adun

varm

istus

on

saa v

utet

unLa

adun

varm

istuk

sen

toim

intat

avat

Uusie

n ide

oiden

synt

ymist

ä ja

niide

nta

pojen

ja ra

kent

eiden

toim

ivuus

tapo

jen a

vulla

ei v

oida

tunn

istaa

laatu

taso

n sä

ilyttä

mise

en tä

htää

vää.

edist

ävät

toim

innan

keh

ittäm

istä

jato

teut

tam

ista

tuke

viin

toim

inta t

apoi-

ja va

ikutta

vuus

toim

innan

riittä

mät

öntä

laat

ua.

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

muu

toks

en a

ikaan

saam

ista.

Riitt

ä-hin

ja ra

kent

eisiin

on

kiinn

itetty

kehit

täm

iseen

.ta

pojen

avu

lla vo

idaan

tyyd

yttäv

ästi

mät

töm

än la

adun

tunn

istam

inen

erity

istä

huom

iota.

Toim

intak

ulttu

uri

tunn

istaa

riitt

ämät

ön la

a tu.

on te

hoka

sta.

tuke

e inn

ovat

iivisu

utta

. Riitt

ämät

önlaa

tu tu

nnist

etaa

n te

hokk

aasti

.

9. L

aadu

nvar

mist

usjär

jeste

lmän

Laad

unva

rmist

usjär

jeste

lmän

tuot

ta-

Tiedo

n kä

yttö

on sa

tunn

aista

ja/ta

iTie

toa

käyte

tään

kou

lutuk

sen

jaTie

don

hyöd

yntä

mine

n on

syste

-tu

otta

man

tied

on h

yödy

ntäm

inen

maa

tiet

oa e

i hyö

d ynn

etä

koulu

tuk-

sen

keru

u on

itse

tark

oituk

sellis

ta.

muu

n to

iminn

an la

adun

hallin

nan

jam

aatti

sta ja

tied

on tu

lokse

kkaa

stako

ulutu

ksen

ja m

uun

toim

innan

sen

ja m

uun

toim

innan

laad

unha

llin-

kehit

täm

isen

välin

eenä

. Suu

ri os

akä

ytöstä

kou

lutuk

sen

ja m

uun

laadu

nhall

innan

ja k

ehitt

ämise

nna

n ja

kehit

täm

isen

välin

eenä

.ke

rättä

västä

pala

utte

esta

hyö

dynn

e-to

iminn

an k

ehitt

ämise

ssä

on se

lkeää

välin

eenä

.tä

än.

ja jat

kuva

a nä

yttöä

.

10.

Laad

unva

rmist

usjär

jeste

lmän

Kork

eako

ululla

ei o

le kä

sitys

täKo

rkea

koulu

lla o

n he

ikko

koko

-Ko

rkea

koulu

seur

aa jä

rjeste

lmän

Kork

eako

ulu se

uraa

järje

stelm

änto

iminn

an se

uran

ta, a

rvioi

nti ja

järjes

telm

än to

iminn

asta

. Jär

jeste

lmän

naisk

äsity

s jär

jeste

lmän

toim

in-to

imint

aa ja

on

tieto

inen

järjes

tel-

toim

intaa

ja o

n laa

jalti

tieto

inen

sen

jatku

va k

ehitt

ämine

n.to

imint

aa e

i seu

rata

eikä

keh

itetä

.na

sta. S

en to

imint

aa e

i juur

ikaan

män

toim

innan

kes

keisi

mm

istä

toim

innan

eril

aisist

a va

ikutu

ksist

a ja

seur

ata,

eikä

järjes

telm

än k

ehit-

vaiku

tuks

ista

ja se

urau

ksist

a.se

urau

ksist

a. Jä

rjeste

lmän

keh

ittäm

inen

täm

isess

ä ole

suun

nitelm

allisu

utta

.Jä

rjeste

lmän

keh

ittäm

inen

onon

suun

nitelm

allist

a ja

doku

men

toitu

a,su

unnit

elmall

ista

ja do

kum

ento

itua.

ja ko

rkea

koulu

voi s

elväs

ti os

oitta

ake

hittä

mise

n su

unna

n ja

käytä

nnön

vaiku

tuks

et.

+#

LIITE (:

Lahden ammattikorkeakoulun

organisaatiokaavio

+(

LIITE ):

Lahden ammattikorkeakoulun

laatupyramidi

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiLahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

TekijätErkki Karppanen, Erno Tornikoski, Riikka Töytäri, Helka Urponen, Toivo Uusitalo, Karl Holm

TiivistelmäKorkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) laadunvar-mistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena oli:– arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen

välineenä– arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa ennalta ilmoitettuihin 10 auditointikohteeseen ja

tehdä esitys siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmäuusinta-auditointia

– tukea korkeakoulun kehittämistä antamalla palautetta laadunvarmistusjärjestelmän vahvuuksista jakehittämiskohteista

– osoittaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen ja arvioinnin avulla korkeakoulunyhteistyökumppaneille laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus ja luotettavuus. Auditointi perus-tui LAMK:n ennalta toimittamaan auditointiaineistoon ja auditointivierailuun, joka tehtiinLahteen 1.11.–3.11.2006.

Auditointiryhmä toteaa, että kokonaisuutena laadunvarmistusjärjestelmä on dokumentoitu kattavastija että Laatupyramidi on toimiva tapa koota laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio yh-teen. Lisäksi asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeisesti huomioitu LAMK:n kehittä-misen strategiassa. Strategiaan liittyvässä tuloskortissa on esitetty monipuoliset määrälliset ja laadulli-set mittarit sekä tavoitetasot aluevaikuttavuuden mittaamiselle. Lahden ammattikorkeakoulun laadun-varmistusjärjestelmän nykyinen kehittämisvaihe osoittaa selkeästi, että korkeakoululla on vahva pyr-kimys kytkeä laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto johtamiseen ja toiminnanohjaukseen.

Arviointiryhmä esittää LAMK:lle seuraavat kehittämissuositukset:1. LAMK:n hyvän oppimisen strategia näkökulma tukee koko ammattikorkeakoulun perustehtä-

vää. Käytännön tasolla laadunvarmistusjärjestelmä ei vielä kata kaikkia oppimisen osa-alueitajoten johdonmukaista kehitystyötä tulee jatkaa.

2. LAMK:n tulisi kehittää välineitä, jotka auttaisivat mittaamaan ja seuraamaan t&k-toiminnanvaikutuksia hyvään oppimiseen muutenkin kuin vain määrällisesti.

3. Laatukulttuurin omaksumisen jouduttamiseksi korkeakoulu voisi organisoida laatukoulutusta erihenkilöstöryhmille sekä opiskelijoille.

4. LAMK:n laadunvarmistukseen piiriin on haluttu ottaa laajasti eri sidosryhmiä ja toimijoita.Järjestelmä ei synnytä ryhmien sisällä erityistä velvollisuutta osallistua vaan osallistuminenperustuu yksilöiden omaan aktiivisuuteen ja halukkuuteen. Jatkossa voitaisiin miettiä keinoja,joilla laadunvarmistusjärjestelmästä saataisiin enemmän velvoittava ja laajempia ryhmiä sitova.

5. LAMK:n tasolla tasapainoisen tuloksellisen johtamisen malli toimii strategisen johtamisentyökaluna, mutta laitos- ja yksikkötasolla esiintyy vielä tällä hetkellä erittäin suurta vaihtelua.Laadunvarmistusjärjestelmän näkökulmasta kehitysprosessi on hyvässä alussa. Ne laitokset, jotkaovat edelläkävijöitä, voisivat levittää hyviä käytäntöjään korkeakoulun sisällä ja siten jouduttaakattavan laadunvarmistusjärjestelmän aikaansaamista.

6. Laadunvarmistusjärjestelmä eikä sen tuottama tieto muodosta vielä systemaattista kokonaisuuttaulkoisille sidosryhmille.

7. Laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset asiat tulisi esittää myös englanniksi kansainvälistä yhteis-työtä varten.

8. Laatupyramidia voitaisiin kehittää siten, että se pitäisi sisällään kuvauksia siitä miten kerättyäpalaute- ja mittaritietoa käytetään hyväksi LAMK:ssa.

9. Nykyisen laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisarviointia ei ole vielä tehty. Jatkossa tulisi arvioidalaadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta ja kehitystarpeita kokonaisuutena.

Auditointiryhmän mukaan Lahden ammattikorkeakoulu täyttää korkeakoulujen arviointineuvostonasettamat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistuk-selle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle, että Lahden am-mattikorkeakoulu läpäisee auditoinnin hyväksyttävästi.

AvainsanatArviointi, auditointi, laadunvarmistus, laatu, korkeakoulut, ammattikorkeakoulu

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationAuditering av kvalitetssäkringssystemet vid yrkeshögskolan i Lahtis

FörfattareErkki Karppanen, Erno Tornikoski, Riikka Töytäri, Helka Urponen, Toivo Uusitalo, Karl Holm

SammandragRådet för utvärdering av högskolorna genomförde auditering av kvalitetssäkringssystemet vid yr-keshögskolan i Lahtis (Lahden ammattikorkeakoulu, LAMK) med målet att:– utvärdera hur väl högskolans kvalitetssäkringssystem fungerar som verktyg för kvalitetsledning

och utveckling– utvärdera kvalitetssäkringssystemet i förhållande till de 10 föremål för auditeringen som angetts

på förhand och göra framställan om huruvida högskolans kvalitetssäkringssystem ska bligodkänt i auditeringen eller genomgå en ny auditering

– stödja utvecklingen av högskolan genom att ge respons på kvalitetssäkringssystemets starkasidor och utvecklingsområden

– med hjälp av utvärderingen och beskrivningen av högskolans kvalitetssäkringssystem visa förhögskolans samarbetsparter hur väl systemet fungerar och hur tillförlitligt det är. Auditeringenbyggde på det auditeringsmaterial som LAMK skickat in på förhand och på ett auditeringsbe-sök i Lahtis den 1–3 november 2006.

Auditeringsgruppen konstaterar att kvalitetssäkringssystemet som helhet blivit heltäckande doku-menterat och att Kvalitetspyramiden är ett välfungerande sätt att samla dokumentationen på kvali-tetssäkringssystemet. Dessutom har kund- och samhällsinverkan intagit en central roll i LAMK:sutvecklingsstrategi. Styrkortet för strategin upptar mångsidiga, kvalitativa och kvantitativa mätaresamt målnivåer för mätning av regional inverkan. Den nuvarande utvecklingsfasen för kvalitetssäk-ringssystemet vid LAMK visar klart att högskolan har en fast föresats att koppla informationenfrån kvalitetssäkringssystemet till ledningen och verksamhetsstyrningen.

Utvärderingsgruppen lämnar följande utvecklingsrekommendationer till LAMK:1. LAMK:s infallsvinkel i strategin för god inlärning stöder det grundläggande uppdraget för hela

yrkeshögskolan. I praktiken omfattas kvalitetssäkringssystemet inte ännu alla delområden avinlärning, varför det konsekventa utvecklingsarbetet bör fortgå.

2. LAMK bör utveckla verktyg som underlättar mätning och uppföljning av FoU-verksamhetensinverkan på god inlärning även i andra avseenden än kvantitativa.

3. För att påskynda inympningen av en kvalitetskultur kunde högskolan organisera kvalitetsut-bildning för olika personalgrupper och de studerande.

4. LAMK har velat inbegripa vida kretsar av olika intressentgrupper och aktörer i kvalitetssäk-ringen. Systemet ger inte upphov till någon särskild plikt att delta i verksamheten inomgrupperna, utan medverkan bygger på individens egen aktivitet och vilja. I framtiden kundeman överväga medel som skulle göra kvalitetssäkringssystemet mer förpliktande och bindandeför större grupper.

5. På hela högskolans nivå fungerar modellen för balanserad resultatstyrning som verktyg förstrategisk ledning, men på nivån för enskilda institutioner och enheter förekommer förnärvarande ännu mycket stor variation. Ur kvalitetssäkringssystemets synpunkt har utvecklings-processen fått en fin start. De institutioner som är föregångare kunde sprida sina goda rutinerinom högskolan och därmed påskynda etableringen av ett heltäckande kvalitetssäkringssystem.

6. Kvalitetssäkringssystemet och den information som det producerar ger inte ännu en systema-tisk helhet för externa intressentgrupper.

7. Det centrala innehållet i kvalitetssäkringssystemet borde även ges en presentation på engelskaför det internationella samarbetet.

8. Kvalitetspyramiden kunde utvecklas så att den skulle innehålla en beskrivning av hur högsko-lan tillgodogör sig den information som samlas in genom mätningar och feedback.

9. En utvärdering av kvalitetssäkringssystemet som helhet har inte ännu gjorts. I framtiden bordefunktionaliteten och utvecklingsbehoven i kvalitetssäkringssystemet utvärderas som helhet.

Enligt auditeringsgruppen uppfyller LAMK de kriterier som Rådet för utvärdering av högskolor-na har uppställt när det gäller kvalitetssäkringssystemet som helhet och kvalitetssäkringen för detgrundläggande uppdraget. På grundval av detta föreslår auditeringsgruppen för Rådet för utvärde-ring av högskolorna att LAMK blir godkänt i auditeringen.

NyckelordUtvärdering, auditering, kvalitetssäkring, kvalitet, högskolor, yrkeshögskolor

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationAudit of the Lahti Polytechnic quality assurance system

AuthorsErkki Karppanen, Erno Tornikoski, Riikka Töytäri, Helka Urponen, Toivo Uusitalo, Karl Holm

AbstractCarried out by FINHEEC, the objective of the audit of the quality assurance system followed byLahti Polytechnic (LAMK) was:- to evaluate how the HEI’s quality assurance system works as a quality management and

improvement tool;- to evaluate the quality assurance system in terms of the 10 previously determined auditing

criteria and prepare a statement as to whether the HEI should pass the audit or whether itsquality assurance system required re-auditing;

- to support the development of the HEI by providing feedback on the strengths and develop-ment challenges of the quality assurance system;

- to demonstrate the functioning and credibility of the quality assurance system to the HEI’s co-operation partners, through the description and evaluation of the HEI’s quality assurancesystem The audit was based on the material prepared and delivered in advance by the Poly-technic, as well as on the audit visit that took place between 1 and 3 November 2006.

The audit group finds that as a whole, the quality assurance system is comprehensively document-ed and that the Quality Pyramid is a well-functioning way to bring together. all documentationregarding the quality assurance system. Moreover, the LAMK development strategy focuses to agreat extent on client and societal impacts. The balanced scorecard associated with the strategyincludes versatile qualitative and quantitative measures and objective levels for the assessment ofregional impacts. The current developmental stage of the LAMK quality assurance system clearlyshows that the HEI strongly intends to link the information produced by the quality assurancesystem to other fields of management and resource planning.

The audit group presents the following development recommendations to LAMK:1. The approach of LAMK’s positive learning strategy supports the basic function of the entire

HEI. At the practical level, the quality assurance system does not, however, comprise all areas oflearning, and thus the consistent development work must be pursued further.

2. LAMK should develop tools to measure and follow the impacts of R&D on positive learningnot only quantitatively, but also in other ways.

3. In order to speed up the adoption of quality culture, the HEI could organise quality trainingfor various staff groups and students.

4. With a deliberate intent, the LAMK quality assurance system covers comprehensive stakehold-er groups and actors. However, the system does not entail any particular liability to participateamong the groups, but the participation depends on the activeness and willingness of theindividuals involved. In future, the HEI might wish to consider means to make its qualityassurance system more involving and binding to larger groups.

5. At the entire polytechnic level, the model of balanced result-oriented management works as astrategic management tool but at department and unit level there is still extensive variation.From the quality assurance system perspective, the development process is off to a good start.The pioneering departments could disseminate their good practices within the HEI, thusspeeding up the establishing of a comprehensive quality assurance system.

6. The quality assurance system or the information produced through it do not yet constitute asystematic whole from the external stakeholders’ perspective.

7. The focal elements of the quality assurance system should also be available in English forinternational co-operation purposes.

8. The Quality Pyramid could be developed so that it includes descriptions of the utilisation ofthe feedback and measurement data in LAMK.

9. An overall evaluation of the current quality assurance system still needs to be done. In future,the functioning and development needs of the quality assurance system should be evaluated asa whole.

The auditing group finds that the Lahti Polytechnic (LAMK) meets the criteria set by FINHEECon quality assurance systems and the quality assurance of its basic tasks. Therefore, the auditinggroup proposes to FINHEEC that the Lahti Polytechnic pass the audit.

KeywordsEvaluation, auditing, quality assurance, quality, higher education institutions, polytechnic

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJAPL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An Evaluation

of the University of Turku4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic, Finland5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central Ostrobothnia

Polytechnic6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–20037:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–20038:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher Education

in Finnish Universities10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–200312:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–200313:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 200014:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation Report15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small regional

university17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Tampere

Polytechnic18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in

Slavonic and Baltic Studies19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Pohjois-

Savon ammattikorkeakoulu21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South Carelia Polytechnic1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-

issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-ammatti-

korkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 20019:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen ohjauksen

arviointi korkeakouluissa14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and Polytechnics15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic Polytechnic1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojen maisteriohjelmien

arviointi4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen opettajan-

koulutuksen arviointi5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymenlaakson,

Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto. Avoimen

yliopisto-opetuksen arviointiraportti7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.& Woodman, J.: Evaluation of

Media and Communication Studies in Higher Education in Finland8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinen

korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitys-

tehtävän toteutukseen12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–200313:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and Rovaniemi

Polytechnics15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.

& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen opiskelija-

valintojen arviointi

18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the DegreeProgrammes in the University of Helsinki

1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–20063:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–20066:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. & Mustonen, K.:

Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third Role of

Eastern Finland universities12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä.

Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–200413:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of Economics. An

EQUIS re-accreditation14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of the third

role of the University of Turku17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkeakoulujen

jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA – Sammanhållning,

decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola 20033:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen laatuun.

Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T., Tulva, T. ,

Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialanarviointi yhteistyössä työelämän kanssa

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävä dialogi.Helian laatutyön auditointi

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–20038:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammatti-

korkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003

toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät vuosina

1996–200311:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the Postgraduate

Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen

laatuyksiköt 2005–20064:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–20075:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–2007.1:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.: PhD

Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2006 Kekäle, T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–20075:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–20098:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–20099:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston, Lappeen-

rannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuuden benchmarking-arviointi10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa11:2006 Levänen, K., Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi12:2006 Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen, T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti13:2006 Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius, V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.: Uudenlaista

sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–200714:2006 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans

kvalitetssäkringssystem15:2006 Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen, V. & Isoaho, K.: Audit of the quality assurance

system of Seinäjoki Polytechnic16:2006 Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.17:2006 Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta