Lammas– eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

Sisällys

Eläinsuojelulain merkitys tuottajalle 3

Eläinsuojeluvalvonta 3

Lampaan pitopaikka 5Yleiset vaatimukset 5Pitopaikan olosuhteet 6Pitopaikan seinät ja lattia 6Pitopaikan puhtaana- ja kunnossapito 6Laitteet ja välineet 6Ulkotarha ja laidun 8Lampaiden merkitseminen ja rekisteröinti 8

Lampaan hoito 10Hyvinvoinnista huolehtiminen 10Lampaan juotto ja ruokinta 10Karitsointi 11Lypsäminen 11Lampaan kohtelu ja käsittely 13Lampaan keritseminen 13Lampaan kytkeminen 13Lampaalle suoritettavat toimenpiteet 13Sairas tai vahingoittunut lammas 13Lampaan lopetus 14Eläinjalostus 14Lampaan tuotantokykyyn vaikuttaminen 14

Tilavaatimukset 15Lampaiden ryhmäkarsina 15Tilavaatimukset uuhelle karitsoineen 15Lampaan yksittäiskarsina 15Karitsakamari 15

�Lammas – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

Eläinsuojeluvalvonta

Lampaiden hyvinvointiin liittyvissä ongelmatilanteissa,tai jos on aihetta epäillä, että lampaita pidetään tai hoidetaan eläinsuojelusäädösten vastaisesti, voi yksityinen henkilö ottaa yhteyttä paikallisiin eläinsuojeluviranomai-siin. Eläinsuojeluvalvontaa paikallistasolla hoitavat kunnan-eläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavat viranhaltijat (terveystarkastajat) sekä poliisi. Aluehallinto-virasto, ja erityisesti siellä työskentelevä läänineläinlääkäri,ohjaa ja valvoo eläinsuojelusäädösten noudattamista toimialueellaan. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena eläinsuojelu-säädösten täytäntöönpanoa ja noudattamista. Ministeriö-tasolla eläinsuojelusäädösten valmistelu ja niiden täytän-töönpanon valvonta kuuluu maa- ja metsätalousminis-teriölle.

Viranomaisten lisäksi eläinsuojelutarkastuksia tekevätaluehallintovirastojen valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat.Eläinsuojeluvalvojat voivat tehdä tarkastuksia muuallapaitsi kotirauhan piirissä. Kotirauhan piiriin kohdistuvassatarkastuksessa eläinsuojeluvalvoja voi kuitenkin tarkastus-oikeutensa rajoissa tarvittaessa avustaa viranomaista.Eläinsuojeluvalvoja voi tarkastuksen yhteydessä antaaeläimen omistajalle tai haltijalle neuvoja ja ohjeita, sensijaan kieltoja ja määräyksiä voivat antaa vain viranomai-set. Jos eläinsuojeluvalvoja havaitsee tarkastuksessa sellai-sia epäkohtia, jotka edellyttävät kieltojen tai määräystenantamista, hänen on ilmoitettava asiasta eläinsuojelu-viranomaiselle.

Lammas – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

Tähän esitteeseen on koottu yhteen lampaiden pitoa jahyvinvointia koskevien eläinsuojelusäädösten sisältöä.

Lähteinä käytetyt säädöstekstit ovat kokonaisuudessaanluettavissa maa- ja metsätalousministeriön internetsivuillaosoitteessa www.mmm.fi.

Lähteet: eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen), eläinsuojeluasetus(396/1996 muutoksineen), valtioneuvoston asetus lampaiden suojelus-ta (587/2010), ministeriön päätös nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvientuotantoeläinten lopettamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista(18/EEO/1996, muut. 5/EEO/2000), ministeriön päätös eläinten teuras-tamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (23/EEO/1997).

Eläinten suojelua lopetuksen yhteydessä koskevat säädök-set muuttuvat, kun lopetusasetuksen soveltaminen alkaa 1.1.2013 (neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä).

Eläinsuojelulain merkitys tuottajalle

Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaal-la mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta.Lain avulla pyritään myös edistämään eläinten hyvinvoin-tia ja hyvää kohtelua.

Eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tar-peetonta kärsimystä. Myös tarpeettoman kivun ja tuskantuottaminen eläimille on kielletty.

Yleisenä periaatteena eläintenpidossa on edistettäväeläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomiooneläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet. Tuo-tantoeläinten kohdalla tämä merkitsee usein sairas-tuvuuden vähenemistä ja tuottavuuden kasvua.

� Lammas – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

Ajankohtaista tietoa eläinsuojeluvalvonnan muutoksista päivitetään Eviran internetsivulle www.evira.fi.

Maassamme on lisäksi lukuisia eri eläinsuojelujärjestöjenomia eläinsuojeluvalvojia, joiden toiminta perustuu vapaa-ehtoisuuteen. Näillä eläinsuojeluvalvojilla ei kuitenkaanole eläinsuojelulakiin perustuvaa oikeutta tarkastustensuorittamiseen.

Lampaan pitopaikka

Yleiset vaatimuksetLampaan pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava,valoisa, puhdas ja turvallinen, sekä mahdollisimman hyvineläimen luontaiset tarpeet huomioon ottava. Eläinsuojelul-lisiin näkökohtiin tulee kiinnittää huomiota jo rakennustenja aitausten suunnitteluvaiheessa. Pitopaikka ei saa vahin-goittaa lammasta tai vaarantaa sen terveyttä ja sen tuleeolla mahdollisimman paloturvallinen. Pitopaikan tuleetarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallistakylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan.

Lampaiden on voitava pitopaikassaan seistä ja levätäluonnollisessa asennossa, nousta makuulta luonnollisellatavalla sekä liikkua. Makuupaikkoja tai makuualuetta onoltava riittävästi, jotta kaikki lampaat voivat halutessaanasettua yhtäaikaa makuulle.

Eläintilat on suunniteltava ja rakennettava siten, että lam-paat voidaan pitopaikassaan hoitaa ja tarkastaa vaikeuksit-ta. Hätätilanteessa lampaat on voitava poistaa nopeastieläintiloista.

Sairasta tai vahingoittunutta lammasta varten on oltavaerillinen asianmukainen karsina tai muu tila, jossa eläintävoidaan hoitaa ja josta on näköyhteys muihin lampaisiin,mikäli mahdollista.

� Lammas – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

Pitopaikan puhtaana- ja kunnossapitoPitopaikka ja sen rakenteet, aitaukset, varusteet ja laitteeton pidettävä puhtaina ja hyvässä kunnossa ja tarvittaessadesinfioitava. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivataiheuttaa lampaalle myrkytyksen.

Pitopaikka ja sellaiset laitteet, jotka vaikuttavat lampaidenterveyteen ja hyvinvointiin, on tarkastettava vähintäänkerran päivässä. Lampaiden terveyttä ja hyvinvointiavaarantavat viat on korjattava välittömästi tai jollei seole mahdollista, on eläinten terveyden ja hyvinvoinninturvaamisesta huolehdittava muilla keinoin.

Laitteet ja välineetJos lampaan hoitoon, käsittelyyn, kiinniottamiseen, kuljet-tamiseen, tainnuttamiseen tai lopettamiseen tarkoitettu-jen välineiden, laitteiden ja aineiden käyttö ilmeisesti aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei niitä saa valmistaa, maahantuoda, myydä, luovuttaa eikä käyttää.

Lampaiden pitoon tarkoitetut laitteet ja välineet, heinä- ja muut ruokintatelineet ja ruokintahäkit sekä vesiastiat,kaukalot ja juomanipat on rakennettava ja asennettavapitopaikkaan siten, että ne ovat lampaille turvallisia sekäniin, että ne ovat kaikkien lampaiden ulottuvilla.

Lampaiden pitopaikassa on oltava riittävä määrä juoma-paikkoja. Jokaista alkavaa 30 lampaan ryhmää kohden onoltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Jos käyte-tään automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, lampaat on totutettava niiden käyttämiseen.

Pitopaikan olosuhteetLampaan pitopaikassa on oltava riittävä ilmanvaihto, jonkaavulla huolehditaan siitä, etteivät haitalliset kaasut, pöly,veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä taihyvinvointia. Pitopaikan lämpötilan on oltava lampaallesopiva.

Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritseväätai sille haittaa aiheuttavaa melua. Lampaat eivät saa ollajatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)).Pitopaikan valaistuksen tulee olla lampaalle sopiva ja riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoita-miseen.

Pitopaikan seinät ja lattiaEläinsuojan seinien ja lattian on oltava rakenteiltaan jamateriaaleiltaan lampaille sopivia. Lattia ei saa olla liukasja se on voitava pitää helposti kuivana joko käyttämälläriittävästi kuivikkeita tai huolehtimalla muutoin siitä, ettänestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti.

Lampailla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettualue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Rakolattiassa, ritilälattiassa tai rei’itetyssä lattiassa olevienaukkojen on oltava lampaille turvallisia. Lampaiden sorkat eivät saa tarttua kiinni lattian rakenteisiin tai muutenvahingoittua. Rakolattian palkkien leveyden on oltavavähintään 80 mm ja raon leveyden enintään 25 mm.Karitsointikarsinassa ja karitsojen pitopaikassa ei saa ollarakolattiaa. Karitsointikarsinan ja kiinteäpohjaisen karitso-jen pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu. Karitsallatarkoitetaan alle kuuden kuukauden ikäistä lammasta.

Ulkotarha ja laidunEläinsuojasta lampaiden ulkotarhaan ja laitumelle johta-vien kulkuteiden on oltava lampaille turvallisia ja sellaisia,että lampaat eivät tarpeettomasti likaannu.

Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava lampaille turvalli-sia ja sopivasta materiaalista. Aidat on pidettävä hyvässäkunnossa siten, että estetään lampaiden karkaaminen taivahingoittuminen. Jos aita on verkkoaitaa, sitä on tarvit-taessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisimahdollisimman vähäinen. Sähköistetyt aidat on raken-nettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudulampaille tarpeetonta kärsimystä.

Lampaiden merkitseminen ja rekisteröintiKaikkien lampaiden pitäjien on rekisteröidyttävä. Myös pitopaikat, joissa eläimiä pidetään, on rekisteröitävä. Lisäksi lampaat on merkittävä asianmukaisesti. Lisää tietoa merkitsemisestä ja rekisteröinnistä löytyy internet-osoitteesta www.evira.fi > Eläimet > Eläinsuojelu ja eläinten pito > Merkitseminen ja rekisteröinti > Lampaat ja vuohet.

10 Lammas – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

Lampaan hoito

Hyvinvoinnista huolehtiminenHoidossa olevaa lammasta ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Hoidossa olevan eläimen terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitse-masta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. Lampaan on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa.

Lampaan hyvinvointi ja olosuhteet on tarkastettava riittä-vän usein, kuitenkin vähintään kerran päivässä ja tarvit-taessa useammin. Tarkastuksessa on kiinnitettävä erityistähuomiota tiineyden loppuvaiheessa oleviin, synnyttäviin,vastasyntyneisiin, juuri kerittyihin, sairaisiin, heikko-kuntoisiin ja vahingoittuneisiin lampaisiin. Myös hoito-olosuhteiden muutokset edellyttävät erityistä valppautta. Jos tarkastuksessa havaitaan jotain poikkeavaa, on ryhdyt-tävä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi jakorjaamiseksi.

Lampaiden sorkat on tarkastettava riittävän usein ja hoi-dettava tarvittaessa.

Lammasryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiäryhmään on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalistensuhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin.

Lampaan juotto ja ruokintaLampaalle on annettava riittävästi sille sopivaa hyvä-laatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettavahuomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava,että jokainen eläin saa riittävästi ravintoa. Lampaalle eisaa antaa sellaista ruokaa, juomaa tai muuta ravintoa,joka on sen terveydelle vaarallista. Sellaisten ravinto-aineiden antamatta jättäminen on kiellettyä, joiden puut-tumisen tiedetään aiheuttavan eläimen sairastumisen.

Lampaalle annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasa-painotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.

Jos rehua ei ole lampaille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaik-kien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanai-kaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden lammastakohden on oltava vähintään 35 cm suoraa ruokintahäkkiäkäytettäessä ja vähintään 20 cm ympyränmuotoista ruo-kintahäkkiä käytettäessä. Suoraa ruokintahäkkiä käytet-täessä ruokintahäkin reunan pituuden on tiinettä uuhtakohden oltava kuitenkin vähintään 45 cm. Jos rehuaon jatkuvasti tarjolla, ruokintahäkin reunan pituudenlammasta kohden on oltava vähintään 17 cm.

Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmis-tetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäi-sestä alkaen karitsan saatavilla on oltava ruohoa, heinäätai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä.

Lampaiden juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettäväpuhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juoma-vettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.

KaritsointiUuhi ja vastasyntynyt karitsa on pidettävä yhdessä vähin-tään 24 tunnin ajan synnytyksestä, ellei eläinten erotta-miseen toisistaan ole erityistä syytä. Vastasyntyneitäkaritsoja on valvottava uuhen ja karitsan välisen sidoksenmuodostumisen varmistamiseksi. Tarvittaessa on karitso-jen tarvitseman lisälämmön saannin turvaamiseksi oltavakäytettävissä sopiva lämmitin.

LypsäminenSellaiset uuhet, joita lypsetään, on maidontuotannonmukaan lypsettävä riittävän usein.

1�Lammas – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

Lampaan kohtelu ja käsittelyLampaita on kohdeltava rauhallisesti ja niiden käsittelys-sä on pyrittävä käyttämään hyväksi eläimen lajinomaistakäyttäytymistä, kuten laumavaistoa. Lammasta ei saavahingoittaa tai käsitellä väkivaltaisesti, eikä sitä saatarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää.

Lammasta ei saa raahata sarvista, jaloista, hännästä,turkista tai suoraan päästä vetäen taikka käsitellä muutoinsillä tavalla, että sille aiheutetaan tarpeetonta kärsimystä.

Jos lammasta on pidettävä paikoillaan, se on painettavaistuma-asentoon tai kyljelleen makuulle. Lammasta ei saatehdä liikkumattomaksi sähkön avulla. Lammasta ei saalaittaa selälleen makuulle.

Lampaiden paimentamiseen käytettävän koiran on oltavapaimentamiseen asianmukaisesti koulutettu.

Lampaan keritseminenLammas on kerittävä vähintään kerran vuodessa. Keritse-misen suorittavalla henkilöllä on oltava riittävät tiedotkeritsemistekniikasta ja riittävä taito keritsemisen suoritta-miseksi. Keritseminen on suoritettava varovasti ja huolella.Keritsemisen yhteydessä mahdollisesti syntyneet haavat on hoidettava välittömästi. Vastakerittyä lammasta ei saa pitää ulkona, jos se voi joutua siellä alttiiksi epäsuotuisillesääoloille. Keritsemiseen käytettävät välineet on pidettävä puhtaina ja toimintakuntoisina ja niiden on oltava sopivia huomioon ottaen lampaiden koko ja ikä.

Lampaan kytkeminenLammasta ei saa pitää kytkettynä muutoin kuin lyhytaikai-sesti eläimen ruokkimisen, lypsyn tai muun hoitamisenajan.

Lampaalle suoritettavat toimenpiteetLeikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide saadaan lampaalle suorittaa vain, jos seon eläimen sairauden tai muun siihen verrattavan syynvuoksi tarpeellista.

Toimenpiteen saa pääsääntöisesti suorittaa vain eläin-lääkäri. Jos toimenpiteestä aiheutuva kipu on lievää jahetkellistä tai toimenpide ei siedä viivytystä, saa toimen-piteen kuitenkin tehdä myös muu henkilö kuin eläin-lääkäri.

Toimenpiteisiin käytettävien välineiden ja laitteiden tuleeolla tarkoitukseen sopivia, puhtaita ja toimintakuntoisia.

Pätevä henkilö saa rei’ittää ja loveta lampaiden korvia,suorittaa tatuointeja ja asettaa lampaille korvamerkkejäja mikrosiruja sekä merkitä lampaita muulla lyhytaikaistaja vähäistä kipua aiheuttavalla tavalla. Pätevällä henkilöllätarkoitetaan henkilöä, jolla on riittävä tieto ja taito toimen-piteen suorittamiseksi.

Pätevä henkilö saa kastroida Burdizzon-pihdeillä allekuuden viikon ikäisen lampaan. Yli kuuden viikon ikäisenlampaan kastrointi on sallittu eläinlääkärin suorittamanaasianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä käyttäen.Lampaan sarvien poistaminen on sallittua ainoastaaneläinlääkärin suorittamana kirurgisena toimenpiteenä.

Sairas tai vahingoittunut lammasLampaan sairastuessa tai vahingoittuessa sen on viipy-mättä saatava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoit-tunut lammas on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseentilaan erilleen muista lampaista. Sairauden tai vammanlaadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teuras-tettava.

1� Lammas – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaatuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta jakuolleiden eläinten lukumääristä. Kirjanpitoa lampaiden lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja kirjanpitoa kuolleiden eläinten lukumääris-tä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymi-sestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä.

Lisätietoa eläinten lääkitsemistä koskevasta lainsäädän-nöstä saa hoitavalta eläinlääkäriltä sekä internetosoittees-ta www.evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Lääkitseminen.

Tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisyssä sekä niiden le-viämisen estämisessä eläinten omistajat ovat keskeisessä asemassa. Ajankohtaista tietoa eläintaudeista sekä niiden vastustamisesta ja valvonnasta löytyy internetosoitteesta www.evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit.

Lampaan lopetus tilallaEläimen lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain lopet-tamisen osaava henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Kaikkien eläi-men lopettamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia ja toimintakuntoisia. Välineiden ja laitteiden asianmukaisen toimintakunnon varmistamiseksi ne on tarkastettava ja huollettava sään-nöllisesti.

Eläimen lopetus on suoritettava siten, että eläimelle ei aiheudu tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä ja että muille eläimille aiheutuva häiriö on mahdollisimman vähäinen.

Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toi-menpiteisiin ryhdytään.

Tarvittaessa lisää neuvoja ja ohjeita eläinten lopettami-sesta saa kunnaneläinlääkäriltä.

Ajankohtaista tietoa eläinten lopettamista koskevista vaatimuksista ja lopettamisessa sallituista menetelmis-tä löytyy internetosoitteesta www.evira.fi > Eläimet > Eläinsuojelu ja eläinten pito > Eläinsuojelu teurastuksessa ja lopetuksessa.

EläinjalostusEläinjalostuksessa on huomioitava eläinsuojelulliset näkö- kohdat sekä eläinten terveys. Sellainen eläinjalostustai jalostusmenetelmien käyttäminen, josta voi aiheutuaeläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen tervey-delle tai hyvinvoinnille, on kielletty. Myös geenitekniikankäyttö eläinten tuotannon määrälliseksi tai laadulliseksimuuttamiseksi on kielletty, jos se voi vaikuttaa haitallisestieläinten terveyteen tai hyvinvointiin.

Lampaan tuotantokykyyn vaikuttaminenLampaan tuotantokyvyn keinotekoinen kohottaminenlääkkeillä tai muilla vastaavilla aineilla tai valmisteilla onkielletty, ellei voida osoittaa, ettei niistä aiheudu haittaalampaan terveydelle tai hyvinvoinnille.

15Lammas – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

Tilavaatimukset

Lampaiden ryhmäkarsinaLampaita ryhmässä pidettäessä pitopaikan lattia-pinta-alan, ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta, on lammasta kohden oltava vähintään:

Tilavaatimukset uuhelle karitsoineenSellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, uuhelle karitsoineen on oltava pinta-alaa vähintään 2 m².

Lampaan yksittäiskarsinaJos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan olta-va kooltaan vähintään 1,4 m² ja muodoltaan sellainen, että lammas pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.

KaritsakamariYksinomaan karitsoille tarkoitetun ruokintapaikan (karitsa-kamari) pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 m².

Karitsa*

Karitsa

Karitsa

Lammas

Lammas

Tiine uuhi

Tiine uuhi

Ritilä-

lattia

(m²/eläin)

0,25

0,50

0,75

0,8

1,0

1,1

1,3

Täytepohja-

lattia

(m²/eläin)

0,25

0,50

0,75

1,0

1,4

1,3

1,7

Rako-

lattia

(m²/eläin)

–

–

–

0,8

1,0

1,1

1,3

Lampaiden

keskimääräinen

paino/eläin (kg)

alle 15

30

yli 30

55

75

55

75

* Karitsalla tarkoitetaan alle kuuden kuukauden ikäistä lammasta.

Elintarviketurvallisuusvirasto EviraMustialankatu 3, 00790 HelsinkiPuhelin 029 530 0400 • Faksi 029 530 4350www.evira.fi

2/20

12 •

Mul

tiprin

t •

Layo

ut: S

atu

Salm

ival

li •

Kuva

t: A

nniin

a Ki

vila

hti