LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA MIKÄ ON … on perhekeskus... · Taulukko 2. Lasten hyvinvointi 2005, maitten järjestys eri indikaattoreilla Yhteispist eet Materiaalinen

220210_Riitta Viitala

LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

MIKÄ ON PERHEKESKUS ?

Riitta Viitala

Kuva: Espoo


Taulukko 2. Lasten hyvinvoint i 2005, mait ten järjestys eri indikaat toreilla

Yht eispist eet Mat er iaalinen hyvinvo in t i

Terveys ja t u rvallisuus Koulut us

Perhe- ja yst ävä- suht eet

Riski- käyt t äyt ym i-nen

Subjekt iviinen hyvinvo in t i

1. SWE SWE SWE Bel it a SWE n l 2. n l NOR n l Can n l n l aUt 3. FIN FIN FIN FIN sWi iRe iRe 4. DEN DEN DEN SWE Bel DEN sWi 5. sWi sWi it a n l iRe FIN SWE 6. NOR Can FRa iRe DEN it a NOR 7. iRe Bel NOR DEN NOR GeR GeR 8. it a aUt sWi GeR FRa sWi it a 9. Bel FRa GeR NOR GeR NOR FIN 10. GeR n l UK Usa SWE FRa DEN 11. Can GeR Can sWi aUt aUt Can 12. FRa it a Bel UK FIN Can Bel 13. aUt Usa iRe FRa Can Bel FRa 14. Usa UK aUt aUt Usa Usa UK

15. UK iRe Usa it a UK UK

Olli Kangas: Pohjoismaat - maailman paras kolkka? Yhteiskuntapolitiikka 2008:4


Hallituksen tavoitteena on koota lapsiperheiden palvelut

perhekeskuksiksi


Pääministeri Vanhasen II. hallituksen ohjelma

Lapsiperheiden palvelut kootaan perhekeskuksiksi– palvelurakenteen uudistaminen ja nykyaikais-

taminen• erityispalvelut peruspalvelujen tueksi

– yhteisöllisyyden tukeminen

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

– lapsiperheiden arki keskiöön• toimiva, tasapainoinen vanhemmuus• matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistuen

vahvistaminen

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma– Universaali preventio

• promotiivinen työote ja varhainen tuki


PERHEKESKUKSET JA VANHEMMUUTTA TUKEVAT TYÖKÄYTÄNNÖT

Hallituksen tavoitteena on perhekeskustoiminnan laajentaminen ennalta ehkäisevän lapsiperhetyön mallina (valtioneuvoston politiikkariihi 24.2.2009/Vanhasen II hallitus).Hallituksen tavoitteena oli vahvistaa perheiden välistä vertaistukea ja kehittää perheiden tarpeista lähtevää perhekeskustoimintaa (valtioneuvoston periaatepäätös 2.10.2003/Vanhasen I hallitus.)

Taustalla oletukset, ettätukemalla vanhemmuutta voidaan edistää hyvää lapsuuttavahvistamalla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä työkäytäntöjä ja varhaista tukea tavallisissa peruspalveluissa, voidaan parhaiten ehkäistä ongelmien syntymistä tai ainakin tarttua niihin riittävän varhainkokoamalla voimavarat (kunnat, seurakunnat, järjestöt) yhteen saadaan toimivia palvelukokonaisuuksia


Perhekeskus – vanhemmuuden tuen toimintamalli


1.3.2010 7

Perhekeskus on nykyaikainen tapa tukea lapsiperheiden arkea ja järjestäälapsiperheiden palveluja. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, kunnan, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perhekeskukseen kuuluvia palveluja tarjoavat äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, sosiaalityö/perhetyö, koulu, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto sekä järjestöjen ja seurakuntien perhepalvelut. Perhekeskus on osa kuntien peruspalvelujen kokonaisuutta. Sen toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Toiminta alkaa jo neuvolassa ensimmäistä lasta odotettaessa ja jatkuu lapsen kasvaessa muissa peruspalveluissa. Työ on ennalta ehkäisevää, varhaista tukea tarjoavaa ja perhelähtöistä. Perhekeskus edistää koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistamiselle. Taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Perheiden kannalta on tärkeää, että asuinalueelta löytyy myös konkreettinen tila perheiden keskinäiseen kohtaamiseen.(Stakes, Perhe- hanke)

Mikä on perhekeskus?

” Tänne tulee tosi paljon ihmisiä ja kuitenkin täällä vielä eletään siinä ajatuksessa, pienillä paikkakunnilla varsinkin, että me tunnetaan nää ihmiset, ketä täällä asuu. Näiden kyselyiden myötä on huomattu, että se on ihan väärä luulo. Tälläkin paikkakunnalla 70 % vastanneista oli muuttanu tänne 2000-luvulla eli heillä ei oo juuria täällä. Se yksinäisyys on ollut aivan valtavan iso asia, mitä me ollaan kohdattu. Eilen viimeks tavattiin äiti, joka on asunut vuoden täällä. Eikä hän oo tavannut yhtään ketään muuta kuin oman miehensä. Hän on tullut tänne ihan loppuraskauden vaiheessa eli hän on pienen vauvan äiti. Hän on kotona tai kaupassa, se oli hänen nämä kaks paikkaa. Satojen kilometrien päässä on hänen läheiset”. (Perhetyöntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)


”Yhteiskunnan rakennemuutos on johtanut lapsiperheiden yksinäisyyteen. Luontainen osa yhteiskuntaa on hävinnyt; sitä lähdetty etsimään lapsiperheiden aktivoinnin, vertaistuen ja yhteisöllisyyden ja kumppanuuden kautta. Samalla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja parempaa vaikuttavuutta.” (Sosiaalijohtaja: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12)

”Eiks se tärkein asia oo ikään kuin sen osaamisen yhdistäminen kaikkien toimijoiden kesken ja sieltä saadaan hirveen paljon uutta. Se on enemmän kuin jokaisen yksin osaaminen silloin kun sitä tehdään yhdessä.” (Päivähoidon työntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)

VISIO PERHEKESKUKSESTA

………………… Palveluohjaus/yhteistyön koordinointi …………………

Tilat/paikat

Toimijoiden kumppanuus• johtaminen, kulttuuri ja rakenteet

KouluNeuvola

LastenÄitiys

Voimavarat: Kunnan/seutukunnan perus- ja erityispalvelut, seurakunnat, järjestöt, perheet, vapaaehtoistoimijat ja muut lapsi- ja perhepalvelujen paikalliset toimijat.

………Perhevalmennus ………Kasvatuskumppanuus ……Kodin ja koulun yhteistyö……..

…………..Ennaltaehkäisevä perhetyö ja parisuhdetyö………………

……………………………….Vertaistoiminta…………………………………..

………………………………….Isätoiminta……………………………………..

Avointoiminta

KerhotAp/Ip toim.

Esiopetus Kouluterv.h.Oppilashuolto

Varhais-kasvatus

PERHE –hanke 2005-2007


Lastensuojelulaki (2007/417)Voimaantulo 1.1.2008

ehkäisevä lastensuojelu– Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua,

kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta.– Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen

piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.

• lapsipoliittiset suunnitelmat

• moniammatilliset asiantuntijaryhmät

• perhetyö

• vertaisryhmätoiminta

• kodin ja koulun yhteistyö


Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) on kuntia velvoittava.

Voimaantulo1.7.2009, säännökset terveystarkastuksista 1.1.2011

LAAJA TERVEYSTARKASTUS: koko perhe– sisältää:

• perheen hyvinvoinnin selvittämisen• lapsen terveystarkastuksen• tarvittaessa päivähoidon tai opettajan arvion (kirj. suostumus)

– 1 odotusaikana, 3 ennen kouluikääLisäksi muut terveystarkastuksetMonipuolinen terveysneuvonta molemmille vanhemmille– tietoa ja tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseenPerhevalmennus, vanhempainryhmätKotikäynnitTukea perheille pulmatilanteissa


Perhekeskusten kehittäminen ja toimintatavan levittäminen jatkuu

Kaste -ohjelmassa


Lapsuus ja nuoruusiässä luodaan pohja hyvinvoinnille koko elämän ajaksi. Sen vuoksi ohjelmakauden osatavoitteena on erityisesti estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Kaste -ohjelma 2008- 2011


LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN KASTE-OHJELMASSA

Uudistetaan lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena Perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi) Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu jakasvatus- ja perheneuvolat),Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, päivähoito, koulu, vapaa-ajan toiminta) ja puretaan laitoskeskeisyyttä.


KASTE -OHJELMAN KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

Ennalta ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla varhainpainopiste: ”promotion”varhaisen puuttumisen

työtavat ja menetelmät käyttöön johtamiskäytännöt, yhteistyön

rakenteet ja voimavarat ehkäisevälle toiminnallelapsipoliittiset ohjelmat lasten,

nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen suunnittelun, järjestämisen ja vaikuttavuuden seurannan työkaluiksi (lastensuojelulain toimeenpano)

Varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminenpainopiste: verkostoiva työtapatoimintakulttuurin muutos (asiakaslähtöisyys, hyvinvoinnin

edistäminen, moniammatillinen yhteistyö)osaamisen vahvistaminen (hyvät käytännöt, koulutus,

juurruttaminen)ehkäisevän työn resurssointi

Luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallitpainopiste: lähipalvelutlapsen, nuoren ja perheen ”ääni”perhelähtöinen palvelukokonaisuustoimiva yhteistyörakenne lasten ja nuorten perus- ja

erityispalvelujen välillematalan kynnyksen, intensiivisen tuen ja oman toiminnan

aktivoinnin mallit


VALTIONAVUSTUKSET

Valtionavustuspäätös 31.10.2008• Länsi-Suomen Remontti• Itä- ja Keski-Suomen Lapset ja perheet Kaste• Pohjois-Suomen Tukeva

Valtionavustuspäätös 27.2.2008• Etelä-Suomen Lapsen ääni • Väli-Suomen Kasperi

Valtionavustushakemukset 31.12.2009• jatkohakemukset: Remontti, Lapset ja perheet Kaste, Tukeva• laajennushakemus: Lapsen ääni• neuvottelukunta: 16.2.2010• päätökset 26.3.2010 mennessä


LASTEN KASTE –HANKKEIDEN KOTISIVUT

REMONTTI www.turku.fi/remontti

LAPSET JA PERHEET www.koskeverkko.fi/lapsetjaperheet

TUKEVA www.ouka.fi/seutu/tukeva

LAPSEN ÄÄNI www.lapsenaani.fi

KASPERI http://pikassos.fi/?content=lapsetkaste

http://www.turku.fi/remontti

http://www.koskeverkko.fi/lapsetjaperheet

http://www.ouka.fi/seutu/tukeva

http://www.lapsenaani.fi/

http://pikassos.fi/?content=lapsetkaste


Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli


Perhekeskuksen toimintamallit

Toiminnot “saman katon alla”– keskeiset lapsiperhepalvelut sijaitsevat samassa toimitilassa

Verkostomalli– moniammatillinen yhteistyörakenne ja kumppanuuteen perustuva yhteistyö

Seudullinen toimintamalli– useamman kunnan yhteinen

lapsiperhepalvelujen toimintarakenne

OHJAUSRYHMÄTehtäviin kuuluvat linjakysymykset ja talousjohtaminen. Jäseninä kunta, seurakunta ja järjestösektorien edustajia. Kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

ARCADA

BARNAVÅRDSFÖRENINGEN

FOLKHÄLSAN

RUOTSINKIEL. SRK

HELSINGIN KAUPUNKI

•sosiaalitoimi

•terveystoimi

•opetustoimi

•kulttuuritoimi


Perhekeskukset Kainuuseen – hanke.Loppuraportti 2008

SEUDULLISET PERHEKESKUSTEN TIIMIJOHTAJATseudullisen palveluverkoston ja

kumppanuustoiminnanyhteistyön suunnitteleminen, kehittäminen ja ohjaaminen


Varhaista tukea lapsiperheille. Vauvaperheiden perhekeskusopas. MLL/Varsinais-Suomen piiri (2009).


Tuusulan perhekeskusmalli

Lasten ja perheiden palvelujen moniammatillinen

esimiesryhmä’ESIMIESLINKKI’

KellokoskenPERHELINKKI

JokelanPERHELINKKI

Jokelanperhekeskus

tulevaisuudessa?

Kellokosken perhekeskus

IKIOMA

Lapsiperheidenerityispalvelut

Lapsiperheidenperuspalvelut

Etelä-TuusulanPERHELINKKI

Etelä-Tuusulanperhekeskus

tulevaisuudessa?

Lapset, nuoret japerheet

Dialoginen yhteistyömalli

Asiakkaiden osallisuus

Työntekijöiden keskinäinen moniammatillinenyhteistyö

Yhteistyö asiakkaiden kanssa moniammatil-lisesti

Tuulas –Tuusulan perhekeskushanke 2007-2009 – malleista käytännöksi. Loppuraportti 11.12.2009

johtaminen

alueelliset verkostot

fyysiset toimitilat


ELÄMÄNKAARITALO

Elämänkaaritalo on yhteisöllinen monitoimikeskus, jossa toimivat mm. päivähoidon yksikkö, nettikahvila, MLL – puoti, Kyläyhdistys sekä ravintolayrittäjä. Talossa järjestetään erilaisia tilaisuuksia

ja koulutuksia sekä harrastustoimintaa kaiken ikäisille.

Kahvila- ja oleskelutilojen lisäksi käytettävissä ovat mm. kerhotila ja monitoimisali, joita vuokrataan myös yksityiskäyttöön.

Suvannonraitti 2, 18100 Heinola03 849 3845


Toiminta: Perhevalmennus

ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAT TAVOITTAVAT KAIKKI LAPSIPERHEET VARHAISESSA VAIHEESSAuudistettu perhevalmennusohjelmasynnytysvalmennuksen lisäksi teemoja äitiydestä, isyydestä, kasvatuksesta, parisuhteesta, palveluista jne. valmennus vanhempainryhmissäryhmät tapaavat sekä ennen että lapsen syntymän jälkeen isien omat ryhmät isätyöntekijän vetäminämoniammatillinen toteuttamistapaYHTEYDENPITO LAPSEN SIIRTYMÄ-VAIHEESSAVANHEMPAINKOULUT


Fysioterapia-ryhmät

E2 E3 E4 E5 J1 J2 J3 J4 J5

tutustuminensynnytys-sairalaan

Parisuhde ohjelmaIsät

E+J yhdessä

Vertais- ja teemaryhmät

E1

Perhekeskuksen perhevalmennus Espoossa:

Tampere Hyvinvointia neuvolasta


Perhekeskukset Kainuuseen


Verkostoiva toimintatapa moniammatillisuus - monitoimijaisuus

toimijoilla yhteinen toiminnan kohde ja sen mukaiset toimintakonseptityhteistyössä syntyy uudenlaisia toimintamalleja ja uutta osaamista sekäperinteisen asiantuntijuuden ylittävää uutta asiantuntijuuttaedellyttää erilaisen asiantuntemuksen tarpeiden tunnistamista ja monitoimijaisen palvelujärjestelmän verkostojen hahmottamistajoustavaa, nopeaa, aloitteellista verkostojen hyödyntämisen valmiuttaei rajauduta palvelujärjestelmään, vaan hyödynnetään laajasti myös sen ulkoisia ja ns. epävirallisten järjestelmien tuomia mahdollisuuksia


Toiminta: Ennaltaehkäisevä perhetyö

Esim. perheet joilla ei ole omia verkostoja, nuoret esikoista odottavat perheet, perheet joilla ei ole mielikuvaa tulevasta vauvasta, vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus on häiriintynyt, lapsen käyttäytymishäiriöt, univaikeudet, uupuneet perheet, perheenjäsenen sairastuessa …

perhetyöntekijän kotikäyntilyhyt aikainen, tilapäinen tukiverkostotyöperheryhmätperustyöntekijöiden konsultointi kotipalvelupalveluohjaus erityispalveluihin...

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDE N TILAPÄINEN KOTIPALVELU/ palveluseteli

EHKÄISEVÄ PERHETYÖ/

LASTENSUOJEL UN TEHOSTETTU PERHETYÖ/

TUOMARILAN LASTENKOTI JA PERHETUKIKESK US

•monikkoperheet

•vammaisten lasten perheet

•pitkäaikaissairaat (lapsi, vanhempi)

•synnytyksen jälkeinen äidin masennus

•varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat (äiti- vauva)

•ongelmat imetyksessä, lapsen

lastensuojelun asiakasperheet:

•puutteet vanhemmuudessa

•vuorovaikutusongel mat

•päihde- ja mielenterveysongelm at

lastensuojelulain 14 §:n perusteella sijoitetut ja kokonaiset perheet

te 041006


Perhetyön kehittämisryhmä kartoitti perhetyön muotoja Heinolassa. Aineisto koottiin kuvaksi, joka löytyy osoitteesta: http://www.heinola.fi/lapsiperh_palv/lapsiperh_palv.html Klikkaamalla kuvan lehdyköitä, avautuu lisätietoja palvelusta.

PROOMU – alueellinen perhe- ja

kehittämiskeskushanke 2006 – 2008


Toiminta: Ennaltaehkäisevä parisuhdetyö

Perhevalmennus Parisuhdekurssit Perhetyö– ei terapiaa, vaan vuorovaikutteista keskustelua “tavallisista

ongelmista jokaisessa perheessä”Peruspalvelujen henkilöstön koulutusohjelmat – osaamisvalmiudet– kouluttajakoulutusohjelmat

“Erosuhdetaidot”

PARISUHTEEN PALIKAT Kirkkohallitus, Kataja ry

Väestöliitto


Toiminta: Vertaisryhmät ja perheiden kohtaamispaikat

perhekeskuksen sydänperheiden, ammattilaisten, vapaaehtoisten kohtaamispaikka paikka monenlaisiin ryhmätoimintoihin ja käyttäjien omiin aktiviteetteihintoimii vanhempien kasvatuskumppaneinamatalan kynnyksen tuki, apu ja tiedonvälitys

ILPU


Lapsen kasvu-yhteisönä

Perhepalveluverkostona- toimijoiden kohtaamispaikkana

Vanhemmuudentukena

Perheiden kohtaamispaikkana

Päiväkoti, perhephoito

Erityispäivähoito

Kolmas sektori, srk

Kulttuuripalvelut

Perhetyö

Neuvola, perhenla

Sosiaalipalvelut

Vertaistoiminta

Vanhempien kasvatuskumppanuus

Vapaaehtoistoiminta

Leikki

Toiminta

Kasvattaja-lapsi-suhdeKasvatuskumppanuus

Pedagoginen tieto

Emotionaalinen tuki

Tietoa palveluista

Kyläyhdistykset, perhetuvat

Järjestöt, MLL:n perhekahvilat

Seurakunnan kerhot

Leikki-/perhepuistot/Asukaspuistot/Avoimet päiväkodit

PERHEKESKUS/AVOIN VARHAISKASVATUS

PERHE –hanke/Kekkonen, Viitala


Isien kohtaaminen palveluissa

Isä-lapsi ryhmät– vertaistukea miehille – vahvistaa isän ja lapsen suhdetta– yhdessäoloa oman lapsen kanssa (ilman äitiä!)– yhteisiä hetkiä isän kanssa myös lapselle– äidille omaa aikaa

“Mies-miehelle” keskusteluille tarvetta– miehen rooli perheessä– mitä on olla isä, aviomies...

Uusi toimintakulttuuri, asenne ja taidot tarpeen – isien kohtaaminen palveluissa– tasavertainen vanhemmuus äitien kanssa


Vertaisryhmien ja perheiden kohtaamispaikkojen merkitys

Osallisuus– perheiden keskinäinen vertaistuki– ammattilaisten tuki; dialogi– perheiden oma ääni kuulluksi (lapset, äidit,

isät) - suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi– omatoimisuus, aktiivisuus

Yhteisöllisyys– ystävyyssuhteet– arjen tukiverkostot– sosiaalinen pääoma– sukupolvien välinen kanssakäyminen

Kokemuksellisuus– vahvistaa vanhemmuutta ja tukee

perheiden arkea monin tavoin– hyväksytyksi sellaisena kuin on– mielen hyvinvointi


Lopuksi



Övergripande målAlla föräldrar ska erbjudas föräldrastöd under barnets uppväxt 0-17 år.

Delmål 1Ökad samverkan kring föräldrastöd

mellan aktörer vars verksamhet riktarsig till föräldrar.

Delmål 2Ökat antal hälsofrämjande arenor

och mötesplatser för föräldrar.

Delmål 3Ökat antal föräldrastödsaktörer medutbildning i hälsofrämjande metoder

och universella evidensbaseradeföräldrastödsprogram.

Lähtökohtana positiivinen vanhemmuusToimintaohjelma

•Vanhemmuuden tukeminen•Lapsinäkökulma •Valtakunnallisesti kattava

Föräldrarstöd – en vinst för alla

Nationell strategi

SOU2008:131

Rakenteet•Olemassa olevan yhteensovittaminen •Kansallinen ohjaus ja tuki•Paikalliset strategiat

Kansallinen neuvosto ohjaamaan kehittämistyötäKuntien kehittämistyöhön 140 milj SEK/09-10www.regeringen.se


POHJOISMAISSA YM. KEHITETTYJÄ, TUTKIMUKSESSA VAIKUTTAVAKSI TODETTUJA VANHEMPIEN KURSSEJA JA OHJELMIA (Taustalla: oppimis- ja kehitysteoriat; riski- ja suojaavat tekijät):

1. International Child Development Program (ICDP)• Vägledande samspel2. De otroliga åren (The Incredible Years) 3. KOMET -kurssit 4. COPE - The Community Parent Educational Program 5. MARTE MEO.

Vanhemmat saavat ryhmissä välineitä arkitilanteissa toimimiseen, lasten kasvatukseen ja omaan vanhemmuuteensa. Ryhmämuotoisten kurssien on todettu vähentävän lasten käyttäytymisongelmia ja tunne-elämän häiriöitä.

Lisätietoja ohjelmien sisällöstä, menetelmistä, kohderyhmistä ja vaikutuksista:http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/PERHE-hanke/Aineistotkohdasta Muu materiaali/Preventiivinen perhetyö -vanhempainkurssit

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/PERHE-hanke/Aineistot


Youth and Family Centre in Amsterdam


hyvinvointi neuvola

perhekeskus oppilashuoll onkeskus


KIITOS !

www.congrex.fi/fc2010

Documents

LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA MIKÄ ON … on perhekeskus... · Taulukko 2. Lasten hyvinvointi 2005, maitten järjestys eri indikaattoreilla Yhteispist eet Materiaalinen