Lapuan liike

Lapuan liikerioikeiston nousu Suomessa

Toiminta 1929 - 1932Toiminta alkoi v. 1929Kiellettiin v. 1932

Jatkoi tmn jlkeen toimintaansa puolueenaIsnmaallinen Kansanliike (IKL)Fasistinen esikuvat Italiasta

TaustaaSisllissota 1918Kommunismin pelkoVasemmisto oli otettu mukaan poliittiseen elmnKommunismi = Venj Venlisvastaisuus (sortokaudet 1899 1917)

Suuri lamakausi 1929 Kyhyys Kommunismi sai kannatusta tyvestst Lakot, lehdet, mielenosoitukset, kommunistinen puolueHelpot ratkaisutEuroopan poliittinen kehitys ja esimerkit (Hitler, Mussolini)

Tavoitteet

Kommunistien toiminnan lakkauttaminenMyhemmin mys muun vasemmiston kieltminenJopa oikeistodiktatuuriOlivat omasta mielestn isnmaan asiallaLapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola

ToimintatavatPoliitikkoihin vaikuttaminen

Hallituksen ja eduskunnan painostaminenTalonpoikaismarssi 1930

Kosola pitmss puhetta v. 1930

Talonpoikaismarssi kesll 1930

12 000 osallistujaaTavoite: osoittaa liikkeen voimaEduskunta hyvksyi ns, kommunistilait eli kumouksellinen toiminta Suomessa kiellettiin

ToimintatavatYleiseen mielipiteeseen vaikuttaminenPropagandaOma lehdist

ToimintatavatPahoinpitelyt ja jopa murhia

Hykkykset kommunistien kokouksiin

Kommunististen kirjapainojen tuhoaminen

KyydityksetMm. entinen presidentti K.J. Sthlberg muilutettiin

Tunnettu kommunisti pahoinpidelln julkisesti

Tuhottu kirjapaino

Vaasalaisen Tyn nenkirjapainon rikottu kirjasinregaali ja siit lattialle pudotettu kirjasinkasti v. 1930.

Mntsln kapina 1932VallankaappausyritysTodellinen vaaratilanneSisllissodan uhkaSotilasdiktatuurin uhkaPresidentti P.E. Svinhufvud piti puheen radiossa, jossa kski lapualaiset kotiinTilanteen rauettua Lapuan liike kiellettiin

Lapuan liikkeen kannattajia Mntslss vuonna 1932. Aseistuksena sotilaskivreit ja konekivreit.

Vihtori Kosolan julistus tasavallan presidentille 29.2.1932

Viitaten Lapuan liikkeen aikaisemmin julkaisemaan ohjelmaan ja siin tekemiin esityksiin valtiollisen elmmme tervehdyttmiseksi toteaa Lapuan liikkeen laajennettu johto, ettei LL:n esittmi, valtakunnan hyvinvointia koskevia useita trkeit ehdotuksia ole ryhdytty toteuttamaan, jonka vuoksi nykyhetkell olemme joutuneet sellaiseen tilanteeseen, ettemme katso voimamme rauhallisuutta maassa silytt ellei nykyinen hallitus heti eroa ja poliittinen suunta maassa muutu. Nykyisen hallituksen tilalle on saatava uusi hallitus, joka on puoluepyyteist vapaa ja nojaa toiminnassaan isnmaallisten kansanainesten kannatukseen.

Hmeenlinnassa helmikuun 29 pivn 1932.LL:n johdon puolesta

Vihtori Kosola.

Tasavallan presidentin P.E. Svinhufvudinradiojulistus 2.3.1932 klo 19.15Otettuani tn pivn sotaven ja suojeluskuntain ylipllikkn huolehtiakseni jrjestyksen palauttamisesta maahan tahdon tten henkilkohtaisesti knty kaikkien suojeluskuntalaisten ja muittenkin puoleen, jotka ovat lhteneet aseellisen vkivallan teille, ja kske heit, kuuliaisina laeille viipymtt palaamaan kotiseuduilleen. Kukaan ei ole oikeutettu lhtemn paikkakunnaltaan aseistettuna ilman lupaa eik kenenkn myskn pid kallistaa korvaansa kiihoittajille ja vrvjille, jotka yrittvt yllytt kansalaisia lhtemn ase kdess taisteluun laillista yhteiskuntajrjestyst vastaan. Min olen lpi pitkn elmni taistellut lain ja oikeuden yllpitmiseksi ja min en voi sallia sit, ett laki nyt tallataan jalkojen alle ja kansalaiset johdetaan aseelliseen taisteluun toisiansa vastaan.

Kun nyt olen omalla vastuullani, kenestkn riippumatta, ottanut vastatakseni rauhan palauttamisesta maahan, kohdistuu jokainen salahanke tst lhtien, paitsi laillista jrjestyst, myskin minua vastaan henkilkohtaisesti. Viel tahdon sanoa niille monille, jotka jo katuen hairahdustaan, ovat huolissaan heit uhkaavasta rangaistuksesta, ett, jos he hetimiten palaavat kotoisiin askareihinsa, heit ei uhkaa mikn rangaistus, mikli he eivt ole olleet kapinaan yllyttji.

Isnmaallinen KansanliikeIKL osallistui eduskuntavaaleihinMenestys ji vaisuksi

IKL EDUSKUNTAVAALEISSA

1933: 14 edustajaa

1936: 14 edustajaa(98 000 nt, 8.3 %)

1939: 8 edustajaa(65 000 nt, 6.7 %)