Lausunto ElinaAhola Tutkija Kansanelakelaitos · Tutkija Elina Ahola 17.11.2016 13 (13) Liite 2: Lisämateriaalia Ahola E. Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen

Lausunto

Tutkija Elina Ahola 17.11.2016 2 (13)

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4

Jos lakimuutosta ei tehtäisi, hyväksyttävien enimmäisasumismenojen tasoa pitäisi korottaa Tilastokeskuksen vuokraindeksin mukaisesti ensi vuonna 3 prosenttia. Tämä on siis se ns. normaalitilanne, johon lakimuutoksen toimia verrataan.

SISU-mikrosimulointimallilla saatavan arvion mukaan enimmäisasumismenoihin esitetyt muutokset nostavat tulonjaon tasaisuutta mittaavan Gini-kertoimen arvoa 0,02 prosenttiyksikköä eli tulonjaon epätasaisuus kasvaa. Köyhyysaste (rajana 60 % mediaanitulosta) kasvaa 0,04 prosenttiyksikköä.

Noin 35 prosenttia alimpaan tulokymmenykseen kuuluvista kotitalouksista saa yleistä asumistukea. Suurimmalla osalla näistä kotitalouksista käytettävissä olevat tulot vähenevät korkeintaan 10 euroa vuositasolla. Toisaalta esimerkiksi kolmanneksi alimman tulokymmenyksen kotitalouksista noin 20 prosenttia saa yleistä asumistukea, mutta noin puolella näistä kotitalouksista käytettävissä olevat tulot vähenevät yli 100 euroa vuositasolla.

Kuvio 1. Enimmäisasumismenojen muutosten vaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin tulokymmenyksittäin. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat.

3

1

6

9

6

3

8

2

4

8

19

30

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

Vähenevät yli 100 e

Vähenevät 51-100 e

Vähenevät 11-50 e

Muuttuvat korkeintaan 10 e suuntaansa

Kotitalous ei saa yleistä asumistukea

Kotitalouden vuositasoiset käytettävissä olevat ekvivalentit tulot

Tulokymmenys, 1 = pienituloisin, 10 = suurituloisin

Lausunto


Neljällä prosentilla kaikista kotitalouksista toimeentulotuen laskennallinen tarve kasvaa enimmäisasumismenojen jäädytyksen ja leikkauksen myötä. Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista toimeentulotuen tarve kasvaa 14 prosentilla. Vastaavasti kolmanneksi alimman tulokymmenyksen kotitalouksista toimeentulotuen tarve lisääntyy vain neljällä prosentilla.

Tässä kohtaa puhutaan laskennallisesta toimeentulotuen tarpeesta, koska toimeentulotuen alikäyttö on melko suurta eli kaikki kotitaloudet eivät toimeentulotukea hae, vaikka he voisivat tulojensa puolesta sitä saada.

Kuvio 2. Enimmäisasumismenojen muutosten vaikutukset kotitalouden laskennalliseen toimeentulotuen tarpeeseen tulokymmenyksittäin. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat.

4

4

11

14

8

9

15

16

21

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve lisääntyy

Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve ei muutu

Kotitaloudet, jotka eivät saa yleistä asumistukea


Lausunto


Yksinasuvien ryhmässä on lukumääräisesti eniten niitä, joiden tulot vähenevät yli 100 euroa vuositasolla. Suhteessa ryhmän kokoon eniten yli 100 euron häviäjiä on ryhmässä �pariskunta, taloudessa ei lapsia�.

Kuvio 3. Enimmäisasumismenojen muutosten vaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin kotitaloustyypeittäin. Kuviossa mukana vain yleistä asumistukea saavat kotitaloudet. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat.

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000

Yksinasuva Yksinhuoltaja,

taloudessa

alle 18-

vuotiaita

lapsia

Yksinhuoltaja,

taloudessa

vain

vähintään 18-

vuotiaita

lapsia

Pariskunta,

taloudessa ei

lapsia

Pariskunta,

taloudessa

alle 18-

vuotiaita

lapsia

Pariskunta,

taloudessa

vain

vähintään 18-

vuotiaita

lapsia

Muu


Vähenevät 11-50 e




Kotitalouksien lukumäärä

Lausunto


2 Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ja opintorahan huomioiminen tulona yleisessä asumistuessa

Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ja sen myötä opintorahan huomioiminen tulona yleisessä asumistuessa tasoittaa tuloeroja. Gini-kertoimen arvo laskee 0,03 prosenttiyksikköä ja köyhyysaste laskee puolestaan 0,17 prosenttiyksikköä.

Seuraavissa kuvioissa tarkastellaan muutosta nykyisten opintotuen asumislisän saajien kannalta. Tarkasteluissa eivät siis ole mukana ne jo nyt yleisen asumistuen piirissä olevat kotitaloudet, jotka saavat opintorahaa (esim. opiskelijat, joilla on lapsia).

Suurin osa opintotuen asumislisää saaneista kuuluu alimpaan tulokymmenykseen. Heistä 50 prosentilla käytettävissä olevat tulot kasvavat yleiseen asumistukeen siirron myötä yli 100 euroa vuositasolla. Ylemmissä tulokymmenyksissä (5-10) lähes kaikki opintotuen asumislisää aiemmin saaneet menettävät käytettävissä olevista tuloistaan yli 100 euroa vuositasolla.

Opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen vaikuttaa myös opiskelijoiden laskennalliseen toimeentulotuen tarpeeseen. 13 prosentilla asumislisää saaneista opiskelijoista toimeentulotuen tarve vähenee ja 7 prosentilla lisääntyy. Suurimmalla enemmistöllä, 81 prosentilla, toimeentulotuen tarve ei muutu.

Kotitaloustyypeittäin (yksinasuva / pariskunta) tarkasteltuna lakimuutoksen voittajia ovat yksinasuvat, kun taas kolmella neljästä pariskunnasta käytettävissä olevat tulot pienenevät yli 100 euroa vuositasolla.

Lausunto


Kuviot 4a ja b. Opiskelijoiden siirron vaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin tulokymmenyksittäin. Tarkastelu kattaa nykyiset opintotuen asumislisän saajat. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat.

Lausunto


Kuvio 5. Opiskelijoiden siirron vaikutukset kotitalouden laskennalliseen toimeentulotuen tarpeeseen tulokymmenyksittäin. Tarkastelu kattaa nykyiset opintotuen asumislisän saajat. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat.

Kuvio 6. Opiskelijoiden siirron vaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin kotitaloustyypeittäin. Tarkastelu kattaa nykyiset opintotuen asumislisän saajat. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat.

7

2

4

14

81

99

99

99

98

98

97

95

93

88

63

13

5

8

23

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaikki

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1



Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve vähenee


0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

Yksinasuva Pariskunta,

taloudessa ei

lapsia

Kasvavat yli 100 e

Kasvavat 11-100 e




Kotitalouden vuositasoiset

käytettävissä olevat ekvivalentit tulot


Lausunto


3 Yhteisvaikutukset

Kokonaisuudessaan lakimuutos ei muuta tulonjaon tasaisuutta mittaavan gini-kertoimen arvoa lainkaan. Tämä johtuu siitä, että lakiehdotuksessa suunnitelluilla toimilla on osin vastakkaiset vaikutukset tulonjakoon: enimmäisasumismenojen muutokset kasvattavat tuloeroja, mutta opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ja opintorahan huomiointi tulona yleisessä asumistuessa vähentävät tuloeroja. Lakiehdotusta kokonaisuutena tarkasteltaessa köyhyysaste (rajana 60 % mediaanitulosta) pienenee 0,1 prosenttiyksikköä.

Kaikista kotitalouksista 6 prosentilla käytettävissä olevat tulot vähenisivät yli 100 euroa vuositasolla lakimuutoksen myötä. Parilla prosentilla kotitalouksista tulot puolestaan kasvaisivat yli 100 euroa. Lisäksi pienempiä tulomuutoksia, tavallisimmin alle 10 euroa suuntaansa, kohtaisi 8 prosenttia kotitalouksista. Yhteensä lakimuutos koskettaisi siis vajaata 20 prosenttia suomalaisista kotitalouksista.

Kuvio 7. Lakimuutoksen yhteisvaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin tulokymmenyksittäin. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat.

6

2

2

3

3

4

5

10

13

8

8

8

2

4

8

18

31

2

1

4

10

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1



Vähenevät 11-50 e


Kasvavat 11-50 e

Kasvavat 51-100 e

Kasvavat yli 100 e

Kotitalous ei saa yleistä asumistukea tai opintotuen asumislisää



Lausunto


Suurella osalla yleistä asumistukea tai opintotuen asumislisää saavista toimeentulotuen laskennallinen tarve ei muutu lakimuutoksen myötä. Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä 16 prosentilla kotitalouksista toimeentulotuen laskennallinen tarve lisääntyy, mutta toisaalta 5 prosentilla kotitalouksista toimeentulotuen tarve myös vähenee.

On hyvä muistaa, että kyse on laskennallisesta toimeentulotuen tarpeen lisääntymisestä. Kaikki kotitaloudet, joissa laskennallinen oikeus toimeentulotukeen alkaa, eivät tukea välttämättä halua hakea.

Kuvio 8. Lakimuutoksen yhteisvaikutukset kotitalouden laskennalliseen toimeentulotuen tarpeeseen tulokymmenyksittäin. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat.

4

4

11

16

12

3

3

3

4

4

6

13

20

20

31 5

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1



Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve vähenee

Kotitaloudet, jotka eivät saa yleistä asumistukea tai opintotuen asumislisää


Lausunto


Kotitaloustyypeittäin tarkasteltaessa lakiuudistuksen voittajia löytyy yksinelävistä, pariskunnista, joilla ei ole lapsia, sekä muista kotitalouksista, esim. ystävät asuvat keskenään. Tämä on luonnollista, sillä voittajat ovat opintotuen asumislisän piiristä siirtyneitä ja opintotuen asumislisää on voitu maksaa pääasiassa vain edellä lueteltujen tyyppisiin kotitalouksiin. Suhteessa eniten heitä, joiden tulot vähenevät yli 100 euroa vuositasolla, on ryhmissä �pariskunta, taloudessa ei lapsia� ja �pariskunta, taloudessa vain vähintään 18-vuotiaita lapsia�.

Kuvio 9. Lakimuutoksen yhteisvaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin kotitaloustyypeittäin. Kuviossa mukana vain yleistä asumistukea tai opintotuen asumislisää saavat kotitaloudet. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat.

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

Yksinasuva Yksinhuoltaja,

taloudessa

alle 18-

vuotiaita

lapsia

Yksinhuoltaja,

taloudessa

vain

vähintään 18-

vuotiaita

lapsia

Pariskunta,

taloudessa ei

lapsia

Pariskunta,

taloudessa

alle 18-

vuotiaita

lapsia

Pariskunta,

taloudessa

vain

vähintään 18-

vuotiaita

lapsia

Muu

Kasvavat yli 100

Kasvavat 51-100

Kasvavat yli 11-50 e


Vähenevät 11-50 e





Lausunto


Liite 1: Vaikutusarvioiden menetelmäkuvaus

Tässä lausunnossa esitetyt vaikutusarviot on laskettu SISU-mikrosimulointimallilla. Pohjana on ollut malliversio 16.8. Pohja-aineistona on ollut noin 800 000 hengen rekisteriaineisto vuodelta 2014 (aineistoversio 2014.40). Näitä pohjaversioita on muokattu simulointikehysten mukaisesti.

Lähtötilanteen simulointikehyksenä on ollut voimassa oleva vuoden 2016 lainsäädäntö, jota on osittain täydennetty vuodelle 2017 suunnitelluilla muutoksilla. Vuodelle 2017 suunnitelluista muutoksista ovat mukana seuraavat:

� Palkankorotusten jäädytys ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus sekä työntekijän työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun korotus. (Kilpailukykysopimus, neuvottelutulos 29.2.2016)

� Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun muutokset. (HE 199/2016 vp ja tarkentavat tiedot Kelan aktuaari- ja talouspalveluryhmästä)

� Tuloverotukseen esitetyt muutokset. (HE 135/2016 vp)

� Korkea-asteen opintorahan tasojen yhtenäistäminen toisen asteen opintorahan tasojen kanssa ja opintolainan valtiontakauksen määrän korotus sekä vanhempien tulojen vähentävän vaikutuksen poistaminen itsenäisesti asuvien 18�19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahan osalta. (HE 229/2016 vp) Lakiesityksen mukaan nämä muutokset tulevat voimaan pääosin elokuussa 2017, mutta jotta vaikutusarvioiden tulokset ovat vuositasoisia, simulointikehyksessä muutokset on asetettu tulemaan voimaan jo vuoden 2017 alusta.

� Maahanmuuttajien kotoutumistuen käyttöönotto. Tuki olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä. (HE 169/2016 vp)

� Eläkkeensaajan asumistuessa enimmäisasumismenojen sekä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusnormien jäädytys vuoden 2016 tasolle. (HE 152/2016 vp)

� Kansaneläkeindeksin 0,85 prosentin leikkaus. Ei koske toimeentulotuen perusosaa, jota korotetaan normaalin indeksikehityksen mukaisesti. eikä myöskään rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää ja veteraanilisää, joiden määrä on vuonna 2017 sama kuin vuonna 2016. (HE 149/2016 vp & StVM 26/2016 vp)

� Lapsilisien leikkaus. (HE 151/2016 vp)

Lakimuutoksen simulointikehyksenä on lähtötilanteen simulointikehys täydennettynä seuraavilla muutoksilla:

� Yleisessä asumistuessa kuntaryhmien 1 ja 2 enimmäisasumismenojen jäädyttäminen ja kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenojen alentaminen 5 %:lla.

� Opiskelijoiden siirtäminen opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin ja opintorahan huomiointi tulona yleisessä asumistuessa. Lakiesityksen mukaan tämä muutos tulee voimaan elokuussa 2017, mutta jotta vaikutusarvioiden tulokset ovat vuositasoisia, simulointikehyksessä muutos on asetettu tulemaan voimaan jo vuoden 2017 alusta.

Lausunto


Vaikutusarvioiden tulokset esitetään vuoden 2017 ennustetussa hintatasossa.

Tulojen muutosta mitataan ekvivalenttien käytettävissä olevien tulojen muutoksella. Ekvivalentit käytettävissä olevat tulot saadaan, kun kotitalouden käytettävissä olevat tulot suhteutetaan kotitalouden henkilömäärään. Suhteutus on tehty käyttämällä ns. modifioituja OECD-kulutusyksikköjä, joissa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa suhdeluvun 1, jokainen seuraava aikuinen suhdeluvun 0,5 ja kaikki lapset suhdeluvun 0,3.

On hyvä huomata, että mikrosimuloimalla saadut tulokset riippuvat lähtötilanteen simulointikehyksestä. Kun vuoden 2017 lainsäädäntö tarkentuu, myös vuoden 2017 tilannetta kuvaavat simulointilaskelmat täsmentyvät.

On myös hyvä tietää, että toimeentulotuen simulointi on mallissa melko karkeaa, sillä käytettävissä ei ole tietoa omaisuudesta ja toimeentulotuen alikäyttö on melko suurta. Lisäksi perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta alkaen, joka aiheuttaa väistämättä muutoksia toimeentulotuen haku- ja myöntämiskäytäntöihin ja sen myötä alikäyttäjien määrä voi muuttua.

Lausunto


Liite 2: Lisämateriaalia

Ahola E. Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella. Helsinki: Kela, Työpapereita 84, 2015.

® Tietoa siitä, minkä etuuden saajat joutuvat tavallisimmin turvautumaan toimeentulotukeen. Esim. yleistä asumistukea saaneista kotitalouksista yli 40 % joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Ahola E. Asumistuen kohoavat kustannukset � miten yleisen asumistuen vuoden 2015 lakiuudistus vaikutti? Kelan tutkimusblogi 29.8.2016. Saatavissa: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3282.

® Tarkastelu vuoden 2015 alussa voimaan tulleen yleisen asumistuen uudistuksen vaikutuksista asumistukikustannuksiin. Ilman uudistusta yleisen asumistuen kustannukset olisivat noin 20 prosenttia nykyistä pienemmät.

Ahola E. Asumistuen kohoavat kustannukset � miten työtulojen suojaosan käyttöönotto vaikutti? Kelan tutkimusblogi 24.10.2016. Saatavissa: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3447.

® Tarkastelu syyskuussa 2015 yleisessä asumistuessa käyttöön otetun työtulojen 300 euron suojaosan vaikutuksesta asumistukikustannuksiin. Ilman suojaosan käyttöönottoa yleisen asumistuen kustannukset olisivat noin 6 prosenttia nykyistä pienemmät.

Documents

Lausunto ElinaAhola Tutkija Kansanelakelaitos · Tutkija Elina Ahola 17.11.2016 13 (13) Liite 2: Lisämateriaalia Ahola E. Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen