����������Asiakaslehti Liikekumppaneille 2008

Fysio Center uusi ilmeensä s. 16

Venäjän yritykset hakevat mallia lännestä s. 20

Uutta virtaa Innomaratonista s. 4

Arvoisa lukijamme. Silmäilet nyt vuosittain ilmestyvää ensimmäistä Liikelehteä. Ker-romme liikelehdessä liikekumppaneillemme konkreettista esimerkkejä siitä lisäarvosta, jota Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu voi tarjota alueen elinkeino- ja kulttuurielämälle.

LIIKE valjastaa Kemi-Tornion ammattikorkea-koulun liiketoiminnan, median ja tietojenkä-sittelyn osaamisen nopeasti hyödynnettävällä tavalla alueen taloudellisen ja inhimillisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Kaipaatko uutta otetta markkinointiisi monimediaisten pal-veluratkaisujen avulla? Haluatko testata lii-keideaasi? Ovatko yrityksesi tietojärjestelmät ajan tasalla? Kaupan ja kulttuurin toimialan 1000 innokasta opiskelijaa ja 60 kokenutta opettajaa ottavat vastaan toimeksiantojasi.

LIIKE yhdistää yrityksen, opettajan ja opis-kelijan osaamisen uutta luovaksi kehityspro-jektiksi kohti toimeksiannon edellyttämää

ratkaisua. Kaikkien osapuolien osaaminen kehittyy henkiset voimavarat yhdistämällä. Opiskelijat ovat yritysten nykyistä ja tule-vaa asiakaskuntaa, joiden tuoreilla ja ennak-koluulottomilla näkemyksillä on lisäarvoa.

Erityisesti Kemi-Tornion alueella on käynnis-sä merkittäviä muutoksia, jotka synnyttävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nämä liiketoimintamahdollisuudet vaativat tyypil-lisesti monialaista osaamista juuri Liikkeen tarjoamien liikepalvelujen osaamisalueilla: liiketalous, media ja tietojenkäsittely. ”Tei-dän” ja ”meidän” osaamisen yhdistämisellä

organisaatio selviää kovasta kilpailusta voit-tajana. Parhaat ideat syntyvät yhteistyössä. Liikkeessä nuoret osaajamme pääsevät näyttämään todelliset kykynsä ammattitai-toisten opettajien ja asiakkaidemme ohja-uksessa - yritysten ja organisaatioiden to-dellisten palvelutarpeiden parissa. Vuonna 2007 opiskelijamme suorittivat Liikkeen tutkimus- ja kehityshankkeissa 4 500 opin-topistettä, joka vastaa yli 60:tä henkilö-työvuotta suoraan alueen kehittämiseen.

Miten Sinun organisaatiosi voisi hyödyntää Liikevoimaamme?

Liikevoimaa PALVELUKSESSANNE

Antti Haasekehityspäällikkö

Hannele Keränenkoulutuspäällikkö

Leena Alalääkkölätoimialajohtaja

2

Sisällysluettelo:

2 - 3 Pääkirjoitus4 - 5 Innomaraton tuo uutta virtaa yrityksille6 - 7 Opiskelijat innovoivat Torniolle uuden keskustan8 - 9 Mopaalista uusi universumi10 Opiskelijat kohtaavat työelämän IT - työpajassa11 Kukkolankoskella puhalletaan yhteen hiileen12 - 13 Kansainvälistymisessä nuorten yrittäjien mahdollisuus14 - 15 Kumppanuussopimus avaa ovet yhteistyölle16 - 17 Fysio Center sai uuden ilmeen18 - 19 Lapin Lisällä puhtia tarinoihin20 - 21 Venäjän yritystoiminta ottaa oppia lännestä 22 - 23 Liike yhdistää yrittäjää ja ammattikorkeakoulua24 - 25 Liikehuoneesta on kehittynyt luova kohtaamistila26 - 27 Liikepalveluja elinkeino- ja kulttuurielämälle 28 - 29 Liikepäivä laittaa vipinää yhteistyöhön30 - 31 Yhteystiedot

Aukeaman taitto: Teemu ValtanenKuvat: Petri Tiainen

Menestyäkseen yrittäjän täytyy jatkuvasti kehittää toimintaansa. Alueen oppilaitok-sissa on tulevaisuuden osaaminen ja uusia ideoita yritysmaailman kehittämiseksi. On-gelma on siinä, kuinka saada opiskelijoi-den innovatiiviset ideat yritysten saataville.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhtei-nen InnoMaraton-palvelu vastaa yrittäjien tar-peeseen saada uusia ja tuoreita ideoita liiketoi-mintaansa. Opiskelijoille se on mahdollisuus luoda ja kehittää työelämän taitoja oikeissa toimeksiannoissa. Samalla opiskelija voi löytää opinnäytetyöaiheen tai työharjoittelupaikan. – Ihannetilanteessa opiskelija lähtee vie-mään kehitysideaa yrityksessä eteen-päin ja lopulta työllistyy, InnoMarato-nin projektipäällikkö Satu Valli kertoo.Vallin mukaan InnoMaraton ei ole vielä varsinaisesti auttanut opiskelijoita työllis-tymään, mutta opinnäytetöitä ja harjoitte-lupaikkoja sen sijaan on järjestynyt useita.

tystä. Vuoden 2008 toimeksianto suun-nattiin enemmän kesäaktiviteettien kehittämiseen, Kallin hiihtokeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Paavo Holster kertaa.

Mukaan ilmoittautuneet opiskelijat kokoontu-vat ensimmäisen kerran tammikuun alussa. Silloin heidät sekoitetaan aloittain moniosaa-jatiimeihin. Kemi- Tornion ammattikorkea-koulussa tiimeissä voi siis olla opiskelijoita kulttuurin, liiketalouden, tietojenkäsittelyn, tekniikan sekä sosiaali- ja terveyden aloilta. Tammikuun aikana moniosaajatiimit vieraile-vat yrityksessä. He tutustuvat yrityksen läh-tökohtiin ja innovointitoimeksianto selvenee. Kallin hiihtokeskuksessa opiskelijoita kan-nustettiin tutustumaan paikan luonteeseen ja testaamaan esimerkiksi rinteitä. – Kävimme myös yleistä keskustelua paikan luonteesta ja asiakasryhmistä, Holster selven-tää.

Valmistelut alkavat syksyllä

Helmikuisen InnoMaratonin suunnittelu aloi-tetaan jo syksyllä. Opiskelijoista koostuva Yrtti, eli yritystoimintaa opiskeleva ryhmä, ottaa yhteyttä alueen yrityksiin. Vallin mu-kaan sana InnoMaratonista on viimeisten vuosien aikana levinnyt yrittäjien keskuu-dessa. He tietävät jo odottaa yhteydenottoa ja ovat itsekin yhteydessä kouluun päin. – InnoMaratonille osallistuvat yritykset ovat vaihdelleet pienyrityksistä kuntiin ja matkai-luyrityksiin. Useammat yritykset tulevat vuosi vuoden jälkeen uudestaan mukaan, Valli toteaa.

Keminmaassa sijaitseva Kallin hiihtokes-kus lähti ensimmäisen kerran mukaan vuonna 2007. Ensimmäisen vuoden hyvät kokemukset innostivat hiihtokeskuksen johtoa osallistumaan seuravanakin vuonna.– Ensimmäisen vuoden toimeksian-to oli laaja-alainen ja koski yleistä kehi-

Innomaraton tuo uutta virtaa YRITYKSILLEVuoden 2008 Innomaratonin voittajatiimi Team Halla, Jaakko Saarela (vas.), Petri Kittilä ja Maarit Föhr työn touhussa.

Loka-joulukuu – opiskeli-joiden ilmoittautumisaika

Lokakuu- 12. joulukuuta – yrittäjien toimeksiantojen ilmoittautumisaika

Tammikuu vko 3 – opiskelijoiden en-simmäinen tapaaminen, toimeksian-tajien ensimmäinen tapaaminen

Tammikuu vko 4 – opiskelijoi-den valmennusviikko, opiskeli-jat tapaavat toimeksiantajat

InnoMaraton huomioitiin

eduskunnassa

Myös kansanedustajat ovat havainneet käy-tännönläheisen oppimistapahtuman. Keskus-tan kansanedustaja Kyösti Karjula innostui InnoMaratonista, kun tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006. Hänen mie-lestään InnoMaraton palvelee tilanneoppimis-ta. Karjulan mukaan Suomen ammattikorkea-kouluja ja yliopistoja vaivaa liika formaalius. – InnoMaraton on mielestäni hyvin onnis-tunut vastakohta perinteiselle oppimistilan-teelle. Sen ideassa on olennaista nähdä aito,

kokemuksellinen oppiminen ja sovelletta-van tiedon syventäminen, Karjula kiteyttää.

Hän jätti valtakunnallisen selvitystyön pää-ministeri Matti Vanhaselle alueellises-ta yritys- ja innovaatiotoiminnasta vuoden 2006 keväällä. Vanhasen mielestä InnoMa-raton on hyvä esimerkki oppilaitoksen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Vanhasen mukaan InnoMaraton-käytännön laajenta-mista muihin ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin voitaisiin tutkia tarkemmin.

Karjula uskoo InnoMaratonin tyyppis-ten oppimistapahtumien lisääntyvän lä-hivuosina myös muualla Suomessa.– Ammattikorkeakoulujen tulisi haas-taa toisiaan mukaan InnoMaratonin kal-taisiin tapahtumiin, Karjula kannustaa.

Satu Vallin mukaan InnoMaraton on jo levinnyt muihinkin kouluihin. Rovanie-men ammattikorkeakoulu järjesti ensim-mäisen InnoMaratoninsa keväällä 2008. Kajaanin ammattikorkeakoulu kaavailee tapahtuman järjestämistä Oulun yliopis-ton Kajaanin yksikön kanssa. Kemi-Torni-on ammattikorkeakoulussa InnoMaraton –tapahtuma järjestetään jälleen vuonna 2009.

Taitto: Teemu ValtanenKuvat: Helena Soukka

Satu Valli iloitsee vuosi vuodelta kasvavasta InnoMaratonista.

Tammikuu vko 4 – opiskelijoi-den valmennusviikko, opiskeli-jat tapaavat toimeksiantajat

Tammikuu vko:t 4-5 – opiskelijat tutustuvat toimek-siantoon ja vierailevat toimeksiantajan yrityksessä

Helmikuuvko 6 – Innomaraton viikko

Innomaraton viikon jälkeen - Innomaratonilla tuo-tettuja ideoita lähdetään työstämään eteenpäin

Helmikuussa on ideoinnin aika

Helmikuun alussa tiimit kokoontuvat vii-kon mittaiseen InnoMaraton -tapahtumaan. Viikon aikana tiimit ideoivat, suunnittelevat ja kehitelevät yrityksen toimeksiantoa esit-telykuntoon. Opiskelijat esittelevät ideansa raadille, joka valitsee voittajaidean. Raadis-sa on mukana alueen vaikuttajia, yrittäjiä ja opettajia. Voittajatiimi saa palkinnoksi tuhan-nen euron stipendin. Tämän jälkeen yrittäjän kanssa keskustellaan yhteistyön jatkamises-ta LIIKE-konseptin palveluiden puitteissa.

InnoMaratonin satoa ovat muun muassa Kemin Merirosvokaupunki, Kemissä opiskelijoiden pyörittämä Seniori -kerho ja Tornion kaupun-gin keskustan kolmen kolmion kehitysmalli.

Vuoden 2007 InnoMaratonilta lähti käyn-tiin yhteistyö, jonka tuloksena Tornion kaupunki sai uuden kaavoitusidean. In-noMaratonilta annettu toimeksianto poiki opiskelijoiden käsittelyssä uuden keskustan Tornioon. Opiskelijat jatkoivat työn parissa vuoden verran tehden aiheesta opinnäytetyön.– Mietimme, miten voisimme hyödyntää Tor-niossa opiskelevia tulevaisuuden ammattilaisia ja tuoda koulutusta ja kaupunkia lähemmäs toi-siaan, Tornion kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio muistelee projektin alkuvaiheita.

Tornio-Haaparannan kaksoiskaupunki kasvaa kovaa vauhtia yhteen. Koko maailmassa ainut-

kertainen kahden valtion välinen kaksoiskau-punki pitää huolta myös ulkoisesta ilmeestään ja toimivuudestaan. Torniossa katseet luotiin tulevaisuuden tekijöihin, alueen opiskelijoihin.

Kaupungin ja opiskelijan yhdistäväksi tekijäksi löytyi InnoMaraton. Toimeksi-antona maratonilaisilla oli kehittää Tor-nion kaupungin ydinkeskusta-aluetta. – Toimeksianto soi meille vapaat kä-det ideoida toimivaa kaupungin kes-kustaa, tradenomiopiskelija Jenni Mäkimaa muistelee toimeksiantoa. Mäkimaa päätyi opiskelukaverinsa Sofia Järnströmin kanssa InnoMaratonille pakol-

lisen kurssin myötä. Tytöt lähtivät kuitenkin

avoimin mielin erilaiselle kurssille mukaan.

Tytöt ovat myös iloisia siitä, että pääsivät

työstämään mieleistään toimeksiantoa.

Mäkimaan ja Järnströmin lisäksi mukana

tiimissä oli Eija-Sinikka Juho. Traden-

omiopiskelijoista koostuva työryhmä soti

hieman InnoMaratonin moniosaajatiimien

periaatetta vastaan, jossa eri alojen osaa-

minen sekoittuisi. Tradenomiopiskelijoilla

työskentely sujui kuitenkin mallikkaasti.

Opiskelijat INNOVOIVAT Torniolle uuden keskustan

Yhteistyö sujui hienosti

Lokion mukaan kaikki tuntui loksah-tavan kohdalleen, kun toimeksiantoa saatiin selvennettyä. Tytöt kehitteli-vät keskustaan teema-alueet. Alueiksi hahmottui asiointi-, putiikki- ja viihdekolmiot. – Ajatuksemme piili järkevämmässä pal-velujen sijoittelussa. Laaditussa kuvios-

sa haetaan toimivuutta ja selkeyttä, kun ostokset, asiointi ja viihde sijoittuvat omille alueilleen, Järnström selventää.

Järnströmille ja Mäkimaalle projek-ti poiki opinnäytetyön aiheen, kun toi-meksiantaja ehdotti asiaa. Järnström ja Mäkimaa työstivät opinnäytetyönään

Tornion kaupunkikeskustan kehittämissuun-

nitelman. Tytöt tuumivat opinnäytetyön ol-

leen mielekästä ja erilaista, kun koko idea oli

heidän omien ajatustensa tulos. Haastavim-

maksi osioksi tytöt kertovat teorian sisällyt-

tämisen tekstiin. Valmis työ on kuitenkin tyy-

dyttänyt sekä tekijöiden että tilaajan mieltä.

Tornion kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio tarkastaa Jenni Mäkimaan (oik.) ja Sofia Järnströ-min päättötyötä.

6

Jenni Mäkimaa (vas.) ja Sofia Järnström saivat helmi-maaliskuussa 2008 valmiiksi Tornion kaupungin kehittämissuunnitelman.

Kuvat: Kaisa KauppinenTaitto: Teemu Valtanen

7

Sosiaalisen median ja monimedian mahdolli-suudet ovat lähes rajattomat. Pikkuhiljaa myös Lapin alueen yrittäjät ovat heränneet hyö-dyntämään median mahdollisuuksia. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun hallinnoima Mopaali-hanke kokoaa yhteen niin monime-diapalvelut kuin sosiaaliset mediapalvelutkin.

Sosiaaliset mediapalvelut tarkoittavat esi-merkiksi netti-tv:tä, keskustelufoorumeja ja sivustoja kuten youtube ja facebook, joissa käyttäjät itse luovat sisältöjä sivuille. Monime-diasta puolestaan puhutaan, kun tarkoitetaan saman sisälllön julkaisemista eri medioissa, kuten tv:ssä, radiossa, mobiilissa ja verkossa.

Yrittäjille apua nettimaa-

ilman koukeroihin

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalou-den yliopettaja Anthony Okuogume vertaa Mopaalia uuteen universumiin. – Jos facebook ja youtube ovat tämän päivän hienoja todellisuuksia, niitä voisi verrata aurin-kokuntiin universumin rinnalla. Okuogume toimii hankkeessa asiantuntijana liiketalouden alalla. Okuogumen mukaan Mo-paali yhdistää Kemi-Tornion ammattikorkea-koulun entistä lähemmäs käytännön työelämää media-alan uusien palvelukonseptien tuotekehi-tyksessä.

Projektipäällikkö Mikko Manninen kuvaa Mopaalia luovia ideoita mahdollistavaksi ja nii-tä tukevaksi hankkeeksi, jossa omalle idealleen saa ammattilaisten neuvoja ja vinkkejä käytän-nön systemaattisessa tuotekehitysprosessissa.– Tarkoitus on auttaa ja vauhdittaa median hyödyntämisen kehitystä alueen yrityksissä. Myös opiskelija voi tulla ideansa kanssa ja saa-da asiantuntijoiden apua, Manninen selventää.

MOPAALISTA uusi universumiSosiaalinen media ja monimedia avautuvat yrittäjille uuden hankkeen myötä

8

Okuogume muis-tuttaa, että uuden universumin syn-tyessä ei voi tar-kalleen tietää, mitä kaikkea siitä voi ke-hittyä. Osaamisalueina tulevat mukaan esimerkik-si palvelujen tuotteistaminen, koulutus ja yritysmaailman kehittä-minen. Mopaali hankkeena suo opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa koulun kursseja soveltaen työelämän tilaustöihin. – Tämä yhdistää onnistuessaan opiskelijoita, kuntia, matkailua ja alueen yritysmaailmaa.Mopaalilla kehitetään monimediapalveluja. Lisäksi se auttaa kaupallistumiseen ja palvelu-konseptien syntyyn, Okuogume iloitsee.

www.experiencelapland.tv

Lopputuotteena hän näkee uusia konsepte-ja sekä sosiaalisen ja monimedian palveluja. – Esimerkiksi parturi-kampaamo voisi luoda internet-sivuilleen pelin, jonka avulla asiakas voi kokeilla itselleen erilaisia hiustyylejä.

Uusi media yhdistää yrittäjiä

Mannisen mielestä uudet mediat edesauttavat myös yritysten välistä yhteistyötä.– Yritys voi hyödyntää esimerkiksi netti-tv ex-periencelaplandia ja luoda tätä kautta kump-paniverkostoa, hän täsmentää.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun organi-soima experiencelapland.tv on internetissä toimiva televisiokanava, joka avattiin vuoden 2007 syksyllä. Se kokoaa yhteen matkailusta sekä audiovisuaalisen alan osaamisesta ker-tovia videoita, joiden avulla Lappia markkinoi-daan matkailijoille elämyksellisenä matkailu-kohteena.

Taitto: Heini Hokkanen

9

IT -Työpaja Mercuria on tietoteknisten töi-den toteutuspaikka. Se toimii näyteikkunana ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä.– Työpaja palvelee opiskelijoita työ-harjoittelupaikkana ennen opinnäy-tetyön tekemistä ja samalla se toimii näyteikkunana yrittäjille koulumme osaa-misesta tietojenkäsittelyn alalla. IT-Työpaja Mercurian työskentelytilassa opiskelijat vastaavat itse töiden tekemisestä. He ovat jo suorittaneet teoreettiset opinnot, työpajan ohjaava opettaja Juha Meriläinen selventää.

Työtehtävät voivat vaihdella ohjelmistotutki-muksista yksityisten ja yritysten it-neuvontaan. Toimeksiantoja it-työpajaan tulee viikoittain. Meriläisen mukaan useat työt edellyttävät kuukausien työtä, mutta joukkoon mahtuu myös päivässä tai parissa tehtäviä askareita.

Opiskelukaverukset tart-

tuivat haasteeseen

Tietojenkäsittelyn opiskelijat Petri Ylisauk-ko-oja, Tuukka Lämsä ja Jouni Pajamäki innostuivat IT -Työpajasta, kun opettaja tuli esittelemään erilaista työharjoittelumahdol-lisuutta. Pojat kävivät edellisten työpajalais-ten järjestämissä testeissä ja haastatteluissa. – Ensimmäinen päivä oli aika hiljainen, mut-ta sen jälkeen on töitä riittänyt, Ylisaukko-oja kertoo. Pojat ovat iloisia siitä, että ovat päässeet tekemään sitä, mitä ovat opiskelleetkin. Tähän saakka toimeksiannot ovat olleet lähinnä nettisivujen tekoa ja päivityksiä.

Opiskelijat kohtaavat työelämän

IT-TYÖPAJASSAVaikka työt ovat olleet pojille mielei-siä, löytyy heiltä myös omia toiveita.– Laitteistojen ja komponenttien kanssa olisi mukava päästä työskentelemään, Pajamäki haaveilee.

Vaikka työpajalla vallitsee rento työilmapiiri ja työn tekoa säestää yhteinen huumori, teh-dään siellä töitä hyvällä tahdilla. Ennen dead-linea pojat kertovat työskentelevänsä tiiviisti, jolloin ei tahdo edes syömään ehtiä. He pitävät koululla tehtävän harjoittelun hyvänä puolena sitä, että he saavat olla oman työnsä pomoja.– Oikeissa firmoissa meille vaan tuo-taisi työt, emmekä tapaisi itse asiak-kaita ollenkaan. Alussa olisi voinut mennä parikin viikkoa talon tavoille ope-tellessa, nyt päästiin heti töihin käsiksi, Ylisaukko-oja listaa työpajan hyviä puolia.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta löytyy yhteistyömahdollisuuksia aina pidempiaikaisista projekteista muuta-man päivän työtehtäviin. Yrittäjän ei tarvitse käyttää esimerkiksi internet -sivujen päivittämiseen tai luomiseen omaa työaikaansa, vaan työn voi koor-dinoida ammattikorkeakoulun opiske-lijoille.

Jouni Pajamäki (vas.) ja Petri Yli-saukko-oja ovat iloisia siitä, että saavat tehdä sitä mihin ovat saaneet

Taitto: Hilkka KeränenKuva: Kaisa Kauppinen

10

Yhteiseen hiileen puhaltamisen ilmenty-mä ovat myös internet-sivut, joita vielä kehitellään sitä mukaa, kun toiminta saa-daan tavoitteellisemmaksi, Palo listaa.

Palo on innoissaan ammattikorkeakoulun hankkeen aikana ensimmäistä kertaa Poh-jois-Suomessa testaamasta ProCluster – me-todista. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun hankevalmistelupäällikkö Riitta Alajärvi-Kauppi, kehityspäällikkö Antti Haase ja pro-jektipäällikkö Hannu Alatalo ovat koulu-tettuja ProCluster -asiantuntijoita. He voivat maailmalla testatun systemaattisen metodin avulla auttaa toisiinsa sidoksissa olevien toi-mialojen yrityksiä ja yhteisöjä tiivistämään yh-teistyötään verkostomaisesti. Kukkolankos-ken elämysklusterin seuraava kehitysaskel on koota kaikki kylän ajankohtaiset asiat ja yrittäjien palvelut samaan internet-sivustoon.

Kukkolankoskelle

kattavat internet -sivut

Matkailun ja näkyvyden ke-

hittäminen vaatii

kyläläisiltä yhteispeliä

Taitto ja kuvat: Hilkka Keränen

Palo ei löydä poikkinaista sanaa ammattikor-keakoulun kanssa tekemästään yhteistyöstä. – Onnistuimme siinä, mihin pyrimmekin. Ammattikorkeakoululla on täysin uusia näkemyksiä toiminnasta, josta yrittäjäl-lä ei ole välttämättä mitään aavistusta. – Kukkolankosken matkailun kehittymises-sä on keskeistä vaalia ja herätellä katoavai-sia kulttuuriperinteitä ja elämysmatkailua, jota edustavat esimerkiksi kalastus, ho-peaseppä Jorma Smedsin tekemä työ ja Myllyn kahvilan toiminta, Palo muistuttaa.

Kukkolankoskella yrittäjänä toimival-la Jan Palolla on pitkä kokemus yh-teistyöstä Kemi-Tornion ammattikor-keakoulun kanssa. Viimeisin onnistunut yhteistyö päättyi vuoden 2007 marraskuussa. – Kyseessä oli kahdeksan ja puoli kuukaut-ta kestänyt Kukkolankosken Elämysklus-teri -hanke, jossa tavoitteena oli määrittää yhteinen tavoite perinteisen kalastajakylän kehittämiseksi. Tarkoitus oli saada kyläyh-distykset ja Kukkolankosken yrittäjät pu-haltamaan yhteen hiileen, jotta matkailun asemaa saataisiin tavoitteellisemmaksi, Palot Länsi-Pohja Oy:n toimitusjohtaja selventää.

Mukana oli Kukkolankosken yrittäjien ja kyläyhdistyksien lisäksi maanomis-tajat, Tornion kaupunki, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. – Toiminnaltaan yhteistyön tavoitteiksi aset-tuivat pääasiassa opaspalvelujen kehittämi-nen ja lehden tekeminen. Kukkolankosken Aviisi – lehdellä markkinoidaan ja tiedotetaan alueen asioista matkailijoille.

KUKKOLANKOSKELLA

puhalletaan yhteen hiileen

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa pi-detään tärkeänä nuorten yrittäjien tukemis-ta. Koska pohjoisessa yrittäminen on usein haastavaa, ja markkinat ovat pienet, on yrittäjien tukemiseksi käynnistetty Young

Entrepreneurs in Barents (YE)- hanke.Ensimmäinen YE- ryhmä koostui yli kahdestakymmenestä nuoresta yrittä-jästä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Vuoden 2008 helmikuussa he päättivät reilun vuoden kestäneen hankkeen Ruotsin Pajalassa, Barents Business festivaalien merkeissä.

Yrittäjät edustavat

matkailua ja kulttuuria

Haukiputaalainen hotelliyrittäjä Johan-na Erkkilä muistelee erityisesti luen-toja kannustavina ja mielenkiintoisina.– Erityisesti Norjan tapaamista muistelen

lämmöllä, jossa vertaistukea sai runsaas-ti kannustavien luentojen lisäksi. Pajalan helmikuinen festivaali oli minulle kolmas kokoontuminen YE:n merkeissä. Verkostoi-tuminen on onnistunut hankkeessa hyvin. Jokaisella alalla yrittäjän ongelmat ovat suun-nilleen samat, jolloin vertaisyrittäjyydestä on apua, Erkkilä kertoo kokemuksistaan.

Erkkilä on pahoillaan siitä, ettei matkailualan yrittäjiä ole ollut enempää mukana. Valta-osa yrittäjistä on ollut median ja design-alan nuoria yrittäjiä. Erkkilä lähti mukaan YE hankkeeseen keväällä 2007, kun projekti-päällikkö Marika Mathlein otti asian pu-heeksi Yrityssenssit -tapahtumassa Oulussa.

Erkkilä omistaa Haukiputaalla hotelli- ja ravin-tola Hotel Samanttan. Hotellissa on liki kol-mekymmentä huonetta, ravintola ja yökerho.– Varmaan media-alan yrittäjien kans-sa tulen olemaan yhteydessä jatkos-sa, Erkkilä tuumii jatkosuunnitelmista.

Kansainvälinen yhteistyö

avainasemassa

Projektipäällikkö Mathleinin mukaan vuoden aikana on syntynyt monenlaisia yhteistyöku-vioita, aina kahden yrittäjän välisestä kump-panuudesta seitsemän muotisuunnittelijan yhteisnäytökseen. – Lähimarkkinat pohjoisessa ovat loppu-jen lopuksi aika suuret, kun nuori yrittäjä huomaa hyödyntää kansainvälisiä suhteita. Liian usein yrittäjät suuntaavat katseitaan etelään, mutta itä-länsi suunnassa on pal-jon mahdollisuuksia, Mathlein täsmentää.

KANSAINVÄLISTYMISESSÄ

NUORTEN YRITTÄJIEN MAHDOLLISUUS

Barents Business festival kokosi yhteen värikkään joukon yrittäjiä ja yrittämisestä kiinnostuneita nuoria.

12

Johanna Erkkilä on kokenut hankkeen tarpeelli-seksi ja kannustavaksi nuorille yrittäjille.

Mathlein odottaa jo seuraavaa syksyä, jolloin aloitetaan uusi Young Entrepre-neurs in Barents II -hanke. Mathlein uskoo nuorten yrittäjien pitävän yhteyttä toisiinsa hankkeen jäl-keenkin. Hän haluaisi tutustuttaa tulevat yrittäjät hankkeessa ai-emmin mukana olleisiin yrittäjiin.

Taitto: Esa KiveläKuvat: Sanna Veijanen

Verkossa:http://www.yebarents.eu

Young Entrepreneurs in Barents (YE)

- Edesauttaa nuorten yrittäjien kansainvälistymistä

- Hankkeessa on mukana yrittäjiä Suomes-ta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä

- Valtaosa yrittäjistä edustaa luovia aloja, jatkossa mukaan voivat hakeutua nuoret yrittäjät alasta riippumatta

- Mukana on ollut mm. kulttuurin, mat-kailun ja designin alan yrittäjiä

- Iältään osallistuvat yrittäjät ovat noin 20–35 -vuotiaita, reilut parikymmentä jokaisesta maasta

- Tukiohjelman kautta Barentsin alueen nuoret yrittäjät ovat kokoontuneet neljä kertaa, kerran jokaisessa maassa.

KANSAINVÄLISTYMISESSÄ

NUORTEN YRITTÄJIEN MAHDOLLISUUS

13

Projektikoordinaattori Jukka Auranevan (vas.) ja yrittäjä Veli-Matti Kilpimaan yhteispeli sujuu.

Kumppanuussopimus avaa ovet YHTEISTYÖLLE

Taitto: Anniina NissinenKuva: Petri Tiainen

Veli-Matti Kilpimaa on kiireinen LVI -alan perheyrittäjä Keminmaasta. Kiireistään huolimatta hänellä on ollut aikaa kartuttaa osaltaan Kemi-Tornion ammattikorkeakou-lun opiskelijoiden osaamista ja hyödyntää sitä myös omassa liiketoiminnassaan.. Yhteis-työ on toteutettu kumppanuussopimuksella. Kilpimaa on ollut tyytyväinen ammattikor-keakoulun kanssa tekemäänsä ratkaisuun. – Pidempiaikaisessa yhteistyössä näkee opiskelijan kehityksen. Tästä on ollut etua esimerkiksi uusia työntekijöitä etsittäessä. Löysin ja palkkasin tätä kautta markkinoin-nin ja myynnin osaajan, Kilpimaa iloitsee. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opis-kelijat luovat suhteita työelämään opintojensa kuluessa. Projektikoordinaattori Jukka Au-raneva pitää tärkeänä, että opiskelija tutus-tuu jo opintojen aikana työelämän haasteisiin. – Kumppanuussopimuksella varmistetaan use-amman vuoden yhteistyö yrittäjän kanssa. Kil-pimaa Yhtiöt Oy on ensimmäinen yritys, jonka kanssa Kaupan ja kulttuurin toimiala on teh-nyt kyseinen sopimuksen, Auraneva toteaa.

Opiskelijat kantavat vastuunsa

Auraneva muistuttaa, että opiskelijoille anne-taan suuri vastuu ja heihin luotetaan työelä-mälähtöisissä kehittämistehtävissä. Auraneva ja Kilpimaa ovat yhtä mieltä siitä, että tällaisel-la yhteistyöllä opiskelijat vahvistavat ammat-tiosaamistaan ja samalla suhteita yrittäjiin. – Ammattikorkeakoulu tähtää käytän-nön asiantuntijatehtäviin. Ei jalostu-minen tapahdu pelkillä luennoilla. Li-säksi tarvitaan profiloitumista omaan erikoisosaamiseen, Auraneva selventää. – On ollut ilo huomata, kuinka positiivinen henki on vallinnut opiskelijoiden kanssa työskennellessä. He ovat olleet sitoutu-neita ja innostuneita työhön. Samalla olen itsekin päässyt seuraamaan ammattikor-keakoulun toimintaa, Kilpimaa jatkaa.

Kumppanuussopimus avaa ovet KILPIMAAYHTIÖT OY

• Vuonna 1980 perustettu perheyritys • asiakkaina kunnat, teollisuus, asunto- ja kiinteistöyhtiöt sekä pienkiinteistöt • LVI-alan asennus-, huolto-, saneeraus ja kunnossapitopalveluiden moniosaaja • Liiketoiminta-alueita ovat talotekniikka ja teollisuuspalvelut • vuonna 2007 Kilpimaa –Yhtiöt uudisti organisaationsa jakaen liiketoimintansa kolmeen yksikköön: - LVI –Kilpimaa (perinteiset LVI palvelut ja suunnittelu) - Sewtec (kunnossapidon erikoisosaami-nen ja -ratkaisut) - Seweliner (kaivamattoman tekniikan edelläkävijä).

Kumppanuudesta hyötyä

molemmin puolin

Kumppanuussopimus tarkoittaa useamman vuoden kestävää yhteistyösopimusta, jossa yrittäjä ja opiskelijat tutkivat ja kehittävät yrityk-sen toimialaa molempia osapuolia hyödyttäväl-lä tavalla. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa työ-harjoittelupaikkoja, opinnäytetöitä, luentoja ja yhteistyöhankkeita yrityksen kehittämiseksi.

Yksi tavallisimmista yhteistyön muodoista ovat toimeksiannot. Opiskelijat suorittavat joi-tain kursseja työstäen yrittäjän toimeksiantoa. – Ensimmäisen parin vuoden aikana olem-me tehneet Kilpimaa Yhtiöt Oy:n kanssa liiketoimintasuunnitelmia yrityksen eri liiketoimintayksiköille, strategisen suun-nitelman sekä mainos- ja markkinointima-teriaaleja, Auraneva listaa. Yrittäjä tarjoaa vas-tikkeeksi muun muassa työharjoittelupaikkoja. Auraneva muistuttaa, että yhteistyössä pyri-tään toimialariippumattomiin toimeksiantoi-hin yrittäjän puolelta, jolloin myös kulttuurin ala saataisiin paremmin yhteistyöhön mukaan.

– Tässä ollaan vielä kaikin puolin hyvin al-kuvaiheessa. Tulevaisuudessa Kaupan ja kulttuurin toimiala pyrkii tekemään vastaa-vanlaista pitkäjänteisempää yhteistyötä neljän tai viiden yrityksen kanssa, Auraneva kertoo.

15

Asiakaslehdessä ja internet-

sivuilla näkyy opiskelijoiden

kädenjälki

Torniossa toimivan Fysio Center Oy:n toimitusjohtaja Ainikki Puolakka ja sihteeri Mia Faarinen ihastelevat uu-nituoretta asiakaslehteään. Uudet inter-netsivut ovat viittä vaille valmiit. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa tehty yhteistyö täytti tilaajan kaikki odotukset.– Juttujen pituudet toimivat, asiatieto on kohdallaan ja ulkoasusta on saatu rai-kas ja ilmava, Puolakka kiittelee opiske-lijoita lehtiprojektin päätöstilaisuudessa. – Olemme iloisesti yllättyneitä opis-kelijoiden aktiivisuudesta ja positii-visesta asenteesta, Faarinen lisää.

Fysio Center sai uudenYhteydenotosta lehdeksi

Ajatus asiakaslehden tarpeellisuudes-ta syntyi, kun koko fysioterapia-ala koki mittavia muutoksia vuonna 2006.– Mahdollinen yhteistyö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa nousi esille lukiessamme InnoMaraton-tapahtumasta kollegojen kanssa. Mietimme, että miks-emme mekin tekisi yhteistyötä ammatti-korkeakoulun kanssa, Puolakka muistelee.

Hän oli yhteydessä Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulun viestinnän yliopettajaan Ari Al-miin. Almin kautta löytyi yhteistyön toteutta-miseen soveltuva kurssi ja ohjaavat opettajat. Alm kertoo saavansa Fysio Cente-rin tapauksen kaltaisia kyselyjä viikoit-tain. Aina ei kuitenkaan löydy kurs-sia, jolla toimeksiannon voisi toteuttaa. – Projektista tehtiin kirjallinen liikeso-pimus, jossa konkretisoitiin yrittäjän kanssa muun muassa toimeksiannon ta-voitteet ja aikataulut, lehden tekoa ohjan-nut opettaja Kati Koivunen selventää.

Fysio-Centerin toimeksiannolle löy-tyi sopivat toteuttajat kolmannen vuo-den yhteisöviestinnän kurssilta. Viestin-nän opiskelijat Pirita Kantola, Eliisa Mattila, Selina Savolainen ja Kanerva Jalarvo valitsivat haluamansa toimeksi-annon useampien vaihtoehtojen joukosta.

Erilainen oppimiskokemus motivoi

Opiskelijat ovat olleet mielissään käy-täntöön suuntautuvasta kurssista. Asia-kaslehden tekeminen on totuttanut me-dianomiopiskelijat työelämän haasteisiin. – Käytännön hommilla on oppinut pa-remmin kuin luennoilla istuen, Kanto-la tuumii asiakaslehden tekemisestä.– Sain tehdä yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa ja lehden teon kokonaisuus selveni, Nii-na Aitto-oja jatkaa. Neljännen vuoden kuva-taideopiskelija taittoi asiakaslehden työharjoit-teluna. Aitto-oja iloitsee, että sai käyttää omaa luovuuttaan sivuja sommitellessaan. Taustatu-kena hänellä oli taiton opettaja Jari Penttinen.

Opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että työ-elämälähtöisessä opiskelussa pääsee teke-mään oikeaa toimittajan työtä aina taustatie-tojen keräämisestä juttujen kirjoittamiseen. – Tällaiseen konkreettiseen tilaukseen suhtautui heti vakavasti, jos vertaa ta-vallisiin harjoituksiin, Savolainen pohtii.

Opiskelijat saavat asiakaslehdestä konk-reettisen työnäytteen osaamisestaan. – Kyllä tätä kelpaa mahdollisille työ-antajille esitellä, Kantola iloitsee. Myös muut toimittajaopiskelijat ja taittaja ovat sitä mieltä, että Fysio Centerin asiakaslehti ei jää laatikon pohjalle, vaan sitä kestää esitellä. – Hyvin ammattimaisesti lehden teitte. Voimme suositella yhteistyötä muillekin yrittäjille, Puolakka ja Faarinen kiittelevät.

Kuvat: Petri TiainenTaitto: Anna Saharinen

ILMEEN

16

Ainikki Puolakka, Selina Savolainen, Mia Faarinen, Kati Koivunen, Jari Penttinen, Niina Aitto-oja, Pirita Kantola ja Eliisa Mattila ovat tyytyväisiä yhteistyössä syntyneeseen asiakaslehteen.

Käsikirjoitusideat kaipaavat usein ulkopuo-lista kommentointia. Yhteyksien luominen voi olla kuitenkin hankalaa käsikirjoittajalle. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin hallinnoiman Lapin Lisä – hank-keen tavoitteena on auttaa lappilaisia tarinoita pääsemään valtakunnalliseen levitykseen. – Tämä on mahdollisuus tuoda oma tarina esille ja saada tuotannolle rahoittajia. Tyylil-tään tarinat voivat olla dokumentteja, fiktioita ja tv-sarjojen käsikirjoitusaiheita. Lapin Lisä on kaikille tarinanikkareille avoin tukiohjel-ma, Lapin Lisän projektipäällikkö Saila-Inke-ri Vaara selventää.

Tarinat etenevät kolmessa

vaiheessa

Lapin Lisä – hanke alkaa tarinariihellä, jonne jokainen osallistuja voi tuoda oman käsikirjoi-tusideansa. – Idealle on mahdollista saada apuja alan am-mattilaisilta. Tapaamisia on ainakin kolmilla pohjoisen elokuvafestivaaleilla, Vaara kertoo. Myös erillisiä tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Tarinariihessä käsikirjoittaja saa työlleen tuutorin sekä koulutusta käsikirjoit-tamiseen.

Tarinaputkessa asiantuntijaraati valikoi var-teenotettavia käsikirjoitusideoita tavoitteelli-sempaan kehittelyyn. – Käsikirjoitusta työstetään erilaisten työpajo-jen ja tapaamisten kautta, Vaara selventää.Tarinaputken aikana käsikirjoitus kehittyy esittelyvalmiiksi tarinamarkkinoille.

Tarinamarkkinat ovat elokuvahankkeiden myyntitapahtuma. Samalla se on Lapin Lisän huipentuma. Hanke huolehtii, että paikalle saapuvat edustajat Yleisradiosta, Suomen elo-kuvasäätiöstä (SES) ja Audiovisuaalisen kult-tuurin edistämiskeskuksesta (AVEK).

Vaara muistuttaa, että alueen elokuva-alan toimijoiden ja yrittäjien lisäksi valmistuvien nuorten elokuvantekijöiden kannattaisi huo-mioida Lapin Lisä. Ammattiavusta voi olla korvaamaton apu aloittelevan dokumentaris-tin tai käsikirjoittajan uralle.

Lapin Lisä -hanke sai jatkoaikaa

Lapin Lisä jatkaa vuoteen 2010 saakka. Kevääl-lä 2008 saadun jatkon myötä, hanke laajentaa reviiriään hieman etelämmäs.– Uutena mukaan tulee Pohjois-Pohjanmaa. Tarinaideat sekä Oulun että Lapin läänistä ovat tervetulleita mukaan, Vaara iloitsee.

Laajenemisen myötä myös Pohjoinen elo-kuva- ja mediasäätiö POEM on yhteistyössä mukana. Vaaran mukaan Lapin Lisästä kaa-vaillaan tulevaisuudessa pysyvämpää tukijär-jestelmää.Lapin Lisä on mukana Yleisradion kansallises-sa Lönnroth 365 tuotantoprojektissa. Tavoit-teena on kerätä tuhat tarinaa Suomesta. Do-kumentit esitetään vuoden 2010 aikana Ylen kanavilla päivittäin.– Meidän tavoitteemme on saada Lapista sata tarinaa noiden tuhannen tarinan joukkoon, Vaara selventää.

LAPIN LISÄLLÄ puhtia tarinoihin

18

Lapin Lisä

hanketta rahoittavat:

Lapin Lääninhallitus

Team Botnia

Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Rovaniemen kaupunki

Lapin elämysteollisuuden

osaamiskeskus (LEO)

Sodankylän elokuvajuhlat

Saamelaisalueen koulutuskeskus

Audiovisuaalisen kulttuurin

edistämiskeskus (AVEK)

Yleisradio

Tuutoroinnista oli suuri apu

Tuutorointiavusta oli hyötyä rovaniemeläisel-le käsikirjoittajalle Timo Haanpäälle. Hän sai tuutoriltaan Jouni Hiltuselta rutkasti tukea ja asiantuntijaneuvoja. Haanpää oli mukana jo edeltäneessä Toinen Suomi – hankkeessa.– Palautejärjestelmä toimi hienosti, Haanpää kiittelee hankkeen mahdollistamaa yhteistyö-tä.

Haanpään käsikirjoitus miellytti rahoittajia Ta-rinamarkkinoilla. Niinpä hän saikin AVEK:lta sekä ennakkovalmistelu- että käsikirjoitustu-kea elokuvalleen. Tuottaja dokumentille löy-tyi Toinen Suomi projektista tutuiksi tulleista piireistä, kun oululainen Vaski Filmi Oy lähti tuottamaan Haanpään dokumenttia. – Haemme projektille kehittämistukea myös SESiltä. Tuotantoneuvojan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella sitä myös ollaan myöntämässä. Yleisradion puolesta elokuva on saanut epävirallisen hyväksynnän yhteis-tuotannoilta, joten kun projekti on valmis tuo-tantoon, sopimukset syntynevät, tuottaja Jan-ne Niskala Vaski Filmi Oy:stä selventää.Tahattomasta lapsettomuudesta kertova do-kumenttielokuva valmistunee vuoden 2009 aikana.

Lisätietoja Lapin Lisä hankkeestawww.tokem.fi/lapinlisa

Saila-Inkeri Vaara odottaa innolla Lapin Lisä-hankkeen jatkumista.

Kuva: Petri TiainenTaitto: Hilkka Keränen

Filosofian tohtoriksi joulukuussa 2007 väitel-lyt, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kan-sainvälisten koulutusohjelmien vastaava Esa Jauhola tietää, että Venäjän kanssa tehtävässä yhteistyössä on paljon huomioitavia seikkoja.

Väitöskirjassaan Jauhola tutki pohjoisen ve-näläisten pk-yritysten johtamisen käytäntöjä. Jauhola käsitteli Murmanskin ja Arkangelin alueiden liike-elämän ympäristön kehittymistä ja muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. Esille nousi muun muassa yrittäjien epävar-muus muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. – Toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa yritys joutuu ottamaan huomioon monen-laisia ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, joiden ominaisuudet poikkeavat huomattavasti Pohjoismaiden vastaavista, Jauhola tietää.

Venäläiset ottavat oppia Pohjoismaista

Jauholan mukaan venäläisten yrittäjien väli-nen kilpailu on ollut kovaa, eikä kehitystyös-sä ole puhuttu strategisesta suunnittelusta tai ohjauksesta, vaan taktikoinnista ja navigoin-nista. Kova kilpailu on kuitenkin muuttumas-sa lännen tapaan asiakaspalveluun, markki-nointiin ja brändin kehittelyyn painottuvaksi kehitystyöksi. Yritykset toimivat läheisessä yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa ja lähettävät nuoria johtajia oppiin ulkomaille. – Takaisin tullessaan heillä on uutta näkemys-tä johtamisesta ja markkinoinnista. Oppeja so-velletaan paikallisiin oloihin, Jauhola kertoo.Jauholan mukaan tilanne venäläisessä yritys-maailmassa on epävarmaa myös lain ja sen tulkinnan osalta. Säännökset ja niiden tulkinta vaihtelevat tulkitsijan mukaan ja yrittäjän on jos-kus vaikea tietää, mistä rokotetaan. Jauholan mukaan tilanne on kuitenkin paranemaan päin. – Yrityselämän yhteistyö alue- ja paikallis-hallinnon kanssa on kehittynyt huomatta-vasti. Yritystoiminnan tärkeys työllistäjä-nä ja veronmaksajana ymmärretään tätä nykyä paremmin kuin esimerkiksi kym-menen vuotta sitten, Jauhola selventää.

Murmansk ja Arkangel nousukiidossa

Väitöskirjan tavoitteena Jauhola pitää ve-näläisen yritysmaailman ja kulttuuriero-jen selventämistä. Useat suomalaisten ja venäläisten yrittäjien yhteistyömahdolli-suudet menevät mönkään, koska kulttuu-riin ja kieleen ei ole perehdytty tarpeeksi. – Yhteistyössä pitäisi huomioida vallitsevan kulttuurin erityispiirteet. Esimerkiksi venäläi-set työntekijät eivät ole kovinkaan oma-aloit-teisia ja näin ollen johtajat eivät ole tottuneet delegoimaan työtehtäviä, Jauhola valaisee.

Hän toivoo, että väistökirjansa avulla Ve-näjälle yhteistyötä suuntaavat yrittäjät ja oppilaitokset saisivat näkemyksiä ja ennak-kotietoa Murmanskin ja Arkangelin alueen kulttuurista ja yritysmaailman tilanteesta. – Barentsin Venäjän alueilla on valtavat mark-kinat. Sinne ollaan perustamassa maailman suurinta kaasukenttää. Siellä rakennetaan satamia ja korjataan vanhoja taloja ja teitä, Jauhola listaa.

Kuva: Petri TiainenTaitto: Anniina Nissinen

VENÄJÄN yritystoiminta ottaa

oppia lännestäEsa Jauhola perehtyy väitöskirjassaan

venäläisen yritysjohtamisen käytäntöihin

20

VENÄJÄN yritystoiminta ottaa

Esa Jauhola pitää Venäjän yritys-toiminnan tuntemusta tärkeänä.

Esa Jauhola perehtyy väitöskirjassaan

venäläisen yritysjohtamisen käytäntöihin

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opis-kelu keskittyy entistä enemmän työelämän kehittämistehtävien haasteisiin. Yrittäjien toi-meksiantoja suoritetaan sekä kursseilla osana opintoja että omina projekteinaan.– Liikkeen idea on viedä opetus pois luokka-huoneesta ja kanavoida samalla ammattikor-keakoulun osaaminen alueen elinkeino- ja kulttuurielämän käyttöön, Kaupan ja kulttuu-rin toimialan kehityspäällikkö Antti Haase selventää.

Liikkeen konseptia alettiin kehittää todenteol-la syksystä 2006 lähtien. Kemi-Tornion ammat-tikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin yksikön henkilökunta alkoi miettiä tapaa, millä yhdistet-täisiin koulun tutkimus ja kehitystoiminta sekä samalla onnistuttaisiin toteuttamaan korkea-kouluopetusta työelämäläheisessä muodossa.

– Yrittäjä saa mittavaa ulkopuolista tukea esi-merkiksi liiketoimintansa kehittämistyöhön, kun ammattikorkeakoulun sadat opiskelijat ja opettajat ovat mukana ratkomassa haasteita yhdessä yrittäjän kanssa, Haase kertoo.

Yrittäjä saa uutta näkemystä

Yrittäjät ovat olleet alusta alkaen innoissaan uudesta mahdollisuudesta. Useat yritykset ovat jatkaneet yhteistyötä toimeksiannosta toiseen. – Yrittäjiltä saatu palaute on ollut erittäin posi-tiivista. Sana on kiertänyt ja yrittäjät ovat itse yhteydessä ja tarjoavat toimeksiantoja ammat-tikorkeakoululle, Haase täsmentää.

Liike konseptin kautta yhteistyössä on ollut mukana useita kymmeniä alueen yrittäjiä. Pääasiassa yritykset edustavat pieniä ja kes-kisuuria yrityksiä sekä julkisorganisaatioita. Lopputuloksena on saatu muun muassa mark-kinointisuunnitelmia ja –videoita, tietoturva-ratkaisuja, asiakaslehtiä, uusia palvelukonsep-teja ja asiakastyytyväisyyskyselyitä. Kestollisesti yrittäjälle tehtävä toimeksianto kestää parista viikosta useaan kuukauteen tai se voi johtaa myös usean vuoden mittaiseen

EU-hankkeeseen tai kumppanuussopimuk-seen.

Opiskelija kerää näyttö-

jä osaamisestaan

Haasen mukaan yrittäjän toimeksianto voi edustaa mitä tahansa, mihin median, tietojen-käsittelyn tai liiketalouden opintoja voi sovel-taa. Toimeksiannoista opiskelijalle jää konk-reettisia näytteitä osaamisestaan.– Onhan se opiskelijallekin parempi, kun hä-nellä on ammattikorkeakoulututkinnon lisäk-si mahdollista esittää potentiaaliselle työnan-tajalle portfolio opintojen aikana tekemistään töistä, Haase tarkentaa.

Ammattikorkeakouluopetus tähtää ammatilli-siin asiantuntijatehtäviin. Sen tavoitteena on lisäksi toteuttaa aluetta tukevaa ja elinkeino-rakennetta huomioivaa kehitystoimintaa. Haa-sen mielestä opiskelijan kannalta on parempi, että teoria tulee opiskeltua konkreettisen työ-tehtävän kautta. – Opiskelijan täytyy opiskella teoria, kun hän tekee ensimmäistä kertaa esimerkiksi mark-kinointisuunnitelmaa. Liikkeen toimeksian-noissa hän lukee sen todellisen työtehtävän takia, ei tentin takia. Kun oikean markkinoin-tisuunnitelman on tehnyt kerran hyvin, sen tekemisen myös todennäköisesti osaa loppu-elämänsä, eikä teoriakaan katoa päästä heti tentin jälkeen, Haase havainnollistaa.Haasen visiona on synnyttää Kemi-Tornioon uusrenessanssi, jossa taiteilijat, kauppiaat ja insinöörit yhdistävät voimansa ja kehittävät uusia ja luovia ratkaisuja alueen elinkeino- ja kulttuurielämän rikastamiseksi. – Leonardo da Vinci ja kumppanit kykenivät siihen 1400 luvulla Italiassa. Miksi emme me-kin kykenisi siihen 600 vuotta myöhemmin huippumodernin Suomen ja Ruotsin rajapin-nalla, Haase kysyy.

LIIKE yhdistää yrittäjää ja ammattikorkeakoulua

Taitto: Heini Hokkanen Kuva: Petri Tiainen

Antti Haase

- syntynyt 1972, asui lapsuutensa ja nuoruutensa Rovaniemellä- asui Australiassa vuodet 1996-2001- asuu nykyisin Torniossa Alavojak- kalan kylässä- perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta- harrastaa vaeltamista, maratoneja ja kaunokirjallisuutta- opettajaksi Kemi-Tornion ammatti- korkeakouluun 2003- vuodesta 2005 lähtien Kaupan ja kulttuurin kehityspäällikkönä, vas- tuualueenaan toimialan tutkimus- ja kehitystoiminta- virkatyön ohella käsikirjoittaa ja ohjaa dokumenttielokuvia, viimei- sin teos Raattaman kylästä kertova ”Isien merkit” dokumenttielokuva

Motto: ”The world is but a canvas to the imagination” - Henry David Thoreau

Opinnot - Diplomi-insinööri (tuotantotalous), Tampereen teknillinen yliopisto, vuodet 1993-1995 - Diplomityö 2004-2005 (Yleisradi- on ja Suomen elokuvasäätiön tilaa- mana tutkimus ”Suomalaisen doku- menttielokuvatuotannon rahoitus ja tuotantoprosessi”)

- Bachelor of Media, Macquarie University, Sydney (Australia), vuodet 1996-1998 - Master of Arts (Film & TV), Aust ralian Film TV & Radio School, vuodet 1999- 2000.

Antti Haase elää uusille ideoille ja pitää mielikuvitusta tärkeänä katalysaattorina.

23

Liikehuoneesta on kehittynyt luova KOHTAAMISTILA

Huone luotiin opiskelijoiden, opettajien ja yrittäjien yhteistyönä Liikkeen työelä-mälähtöisen oppimisen fyysiseksi toimin-taympäristöksi. Mathleinin mielestä Liike-huone vastaa tietotyön tarpeisiin ja tukee puitteiltaan innovaatiotyöskentelyä ja ihmis-ten yhteistoiminnallisuutta. Tila on avoin kaikille sitä tarvitseville. Periaatteena on, että Liikehuoneessa voi käydä koska tahansa kat-somassa sähköpostit, tapaamassa ihmisiä ja pitämässä vapaamuotoisia ideointipalavereja. – Tänne on hankittu myös biljardipöytä ja Nintendo Wii -pelilaitteisto. Työn te-koa voi keventää esimerkiksi biljardieräl-lä, jolloin työhön voi tulla uusia ajatuk-sia rennossa hengessä, Mathlein pohtii.

Liikehuone tarjoaa luovan

shokin – asiat voi tehdä toisinkin!

Tilan käyttäjäkunta koostuu lähinnä opiske-lijoista, opettajista sekä koulun tutkimus – ja kehitystoiminnan työntekijöistä. Koulun ul-kopuolisilla tahoilla on myös mahdollisuus vuokrata tilaa käyttöönsä erilaisia tilaisuuk-sia varten. Liikehuone on pääsääntöisesti auki Tornion oppimiskeskuksen aukiolo-aikojen mukaan ja se toimii myös oppimis-keskuksen asiakkaiden ryhmätyötilana.

av-tekniikka:• korkeatasoinen äänen- ja kuvantoistolaitteisto • 2 kpl videotykkejä• 10 kpl kaiuttimia• taulutelevisio, joka luo tilaan jatkuvasti muuntuvan kuva- ja äänimaiseman Brian Enon ”77 milloin paintings” –teoksen avulla• langattomasta kosketuspaneelista säädetään tilan kahta videotykkiä, taulutelevisiota, valaistusta ja äänentoistoa• AV-kalustuksesta on vastannut jyväskyläläinen Visusek Oy.

Liikehuoneen varustus• 8 kpl tietokonepisteitä, joissa langattomat näppäimistöt ja hiiret• biljardipöytä, jonka voi muuntaa suureksi neuvottelu- / tarjoilupöydäksi• Nintendo Wii -pelilaitteisto• 2 sohvanurkkausta, joissa voi säätää pöydän korkeutta• rullilla siirreltäviä nojatuoleja• baarijakkaroita• siirreltäviä tilanjakajia• viherkasveja• ideointia tukevia työkaluja, mm. OPERA –tauluja, siirreltäviä seinäkalvoja• espresso kahvikone, joka jauhaa kahvin tuoreista pavuista• luovuutta ruokkivaa luettavaa

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Tor-nion toimipisteen Minerva -rakennuksessa sijaitsee Liikehuone. Se palvelee luovuutta ja innovointia tukevana oppimis- ja työskentely-ympäristönä. Kaikille avoin kohtaamispaikka muuntautuu muun muassa ryhmätyötilaksi, seminaarien, työpajojen ja kokouksien pito-paikaksi sekä teemailtojen tilaksi. – Liikehuone on pyritty luomaan viihtyisäk-si ja olohuonemaiseksi, yrittäjien ja opis-kelijoiden kohtaamispaikaksi, huoneen toimintojen suunniteluun osallistunut pro-jektipäällikkö Marika Mathlein tiivistää.

Kuvat: Petri Tiainen Taitto: Tapani Valkonen

Huoneessa vietetään myös vapaa-aikaa

Liikehuone muotoutuu myös erilaisten ta-pahtumien pitopaikaksi. Erityisesti kansain-väliset opiskelijat ja opiskelijayhdistys ovat löytäneet huoneen iltakäytön. Opiskelijayh-distys hyödyntää huoneesta löytyvää biljardi-pöytää muun muassa turnauksien merkeissä. – Olemme pyrkineet tekemään huonees-ta muunneltavan. Uudet ideat ovat ter-vetulleita ja niiden perusteella tilaa py-ritään kehittämään. Paikan tulee olla käyttäjiensä näköinen, Mathlein muistuttaa. Liikehuoneen kaltaisia kohtaamistiloja kaavaillaan perustettavaksi myös Kemiin ammattikorkeakoulun eri toimipisteisiin sekä Lappian ammatti-instituutin tiloihin.

Marika Mathlein kannustaa opettajia, opiskelijoita ja yhteistyötahoja Liikehuoneen kehittämiseen.

25

LIIKE tarjoaa tutkimus-, koulutus- ja kehi-tyspalveluja alueen elinkeino- ja kulttuuri-elämälle median, liiketalouden ja tietojen-käsittelyn osaamisalueilta. Tuotamme uutta osaamista, tietoa ja taitoa, joka palvelee alu-een, yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittymistä. Jatkuva vuorovaikutus asiak-kaan ja Liikkeen välillä varmistaa toivotun ja laadukkaan lopputuloksen. Tarjoamamme palvelut perustuvat monialaiseen asiantunti-juuteen sekä hyvään paikallisen elinkeino- ja kulttuurielämän tuntemukseen. Osa palve-luista tuotetaan ohjattuina opiskelijatöinä.

Mediapalvelut

Toteutamme mediasisältöjä uusiin ja perinteisiin jakelukanaviin, jotka auttavat organisaatioita erottautumaan kilpailijois-taan markkinoinnissa ja tehostavat niiden sisäistä viestintää. Palveluitamme ovat mm.

• mediatyöpaja• mediasisältöjen ja –julkaisujen tilaustyöt• AV-esitysten taltiointi.

Koulutuspalvelujamme lukuvuonna 2008-2009 ovat mm.

• Digitaalinen videoeditointi• Open Office• PDF-pohjainen julkaisu.

Tietojenkäsittely

-palvelut

Tietokoneen kotikäyttäjille ja pienille yrityk-sille tarjoamme IT-tukipalveluja, jotka koske-vat ohjelmistojen, laitteistojen ja tietoliiken-neyhteyksien asennuksia, käytön opastusta, ja huoltoa. Tarjoamme osaamistamme myös uusien ja olemassa olevien ohjelmistojen sekä tietojärjestelmien tuotekehitykseen ja testaukseen. Palvelujamme ovat mm.

• IT-tuki• internetsivujen suunnittelu ja toteutus• Open Source tukipalvelu• tietoturva-analyysit ja –ratkaisut.

elinkeino- ja kulttuurielämälleLIIKEPALVELUJA

Liiketoiminta -palvelut

Kehitämme yritysten liiketoimintaa ja- osaamista sekä tuemme yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tarjoamme pal-veluita seuraavilta vahvuusalueiltamme:

• myynti ja markkinointi (esim. markkinoin-tisuunnitelmat ja asiakastyytyväisyyskyselyt)• talous ja rahoitus (esim. kannatta-vuuden arviointi ja hinnoittelu)• liiketoiminnan logistiikka (esim. logistiset selvitykset)• kansainvälistyminen (esim. Barentsin alue).

Koulutuspalvelujamme lukuvuonna 2008-2009 ovat mm. • Asiakaspalvelu- ja myyntityö - lupauksista tekoihin• Esiinny vakuuttavasti!• Kehity myyntineuvottelijana• Kundsvenska.

Innovaatio -palvelut

Autamme yrityksiä ja julkisyhteisöjä kehittä-mään innovaatiotoimintaansa osana normaalia liiketoiminnan ja toimintatapojen kehittämistä.

• ennakointitutkimus• Innomaraton• Pro Cluster• radikaalit innovaatiot• luovat ryhmätyöpajat ja - kokousratkaisut.

Koulutuspalvelujamme lukuvuonna 2008-2009 ovat mm.

• Tehokas kokous• Telenegotiating.

Tila- ja laitevuokraus

Vuokraamme innovaatiotoimintaa tukevia tiloja ja av-laitteita kohtuullisin kustannuksin. Tarvittaessa ammattiosaajamme perehdyttä-vät ja/tai tukevat vuokraajaa tilojen ja laittei-den käytössä.

• Liikehuone• AV-kaluston vuokraus.

Lisätietoja Liikepalveluista www.tokem.fi/liike

Kuvat: Liikehuone-projektiTaitto: Tapani Valkonen

27

Koulujen alkaessa syksyisin, on aika tehdä myös uusia yhteistyösuunnitelmia tulevalle

lukuvuodelle. Syksyisin järjestettävillä Liikepäivillä esitellään ja ideoidaan

Liikkeen yhteistyötä alueen elin-keino- ja kulttuurielämän kanssa. Päivän tarkoituksena on saada mahdollisimman moni opiskeli-ja ja opettaja innostumaan tutki-mus- ja kehitystoiminnasta, sekä

tarttumaan toimialan työelämä-lähtöisiin kehityshankkeisiin osana

opiskelua ja uudenlaista oppimista.

Kemin ja Tornion kaupun-

kikuvan kehittämisideat

esille ryhmätyöpajassa

Vuoden 2007 Liikepäivään osallistui noin 400 opiskelijaa, kutsuvierasta sekä koulun hen-kilökunnan jäsentä. Opiskelijat osallistuivat OPERA -ryhmätyöpajaan, jossa haettiin ide-oita Tornion ja Kemin kaupunkikuvien kehit-tämiseksi. Kehittämishaasteen opiskelijoille antoivat Kemin matkailun Tani Järvinen ja Tornion kaupungin kaavoitusarkkitehti Jar-mo Lokio.Ideoita saatiin luotua yhteensä 250 kappaletta. Näistä ideoista jatkojalostettiin vielä 50 huip-puideaa, jotka katsottiin kehityskelpoisimmik-si. Kaikki ideat luovutettiin Tornion ja Kemin kaupunkien edustajille, jotka puolestaan va-litsivat ideoista parhaimmat. Parhaita ideoita kehitetään kohti toteutusta ammattikorkea-koulun ja kaupunkien tiiviissä yhteistyössä.

OPERA -ryhmätyöpajan lisäksi opiskelijat tutustuivat toimialan tutkimus- ja kehitys-hankkeisiin Mercurian liikuntasalissa han-kemessuilla ja tekivät hankkeisiin liittyviä oppimistehtäviä. Hankemessujen avajaisissa esiintyi Lappian musiikkiopiskelijoista muo-dostuva Helena-bändi.

Kutsuvieraat Antti Palo (vas.), Tomi Saapunki, Esko Heinonen, Ossi Repo, Leena Alalääkkölä, Jan Palo ja Veli-Matti Kilpimaa tu-tustuivat Liikepäivän antiin

Liikepäivä laittaa vipinää YHTEISTYÖHÖN

Kuvat: Petri TiainenTaitto: Henrikki Jokela

28

Kutsuvieraat aitiopaikalla

Liikepäivän aikana järjestettyyn kutsuvierasti-laisuuteen osallistui yli 20 alueen elinkeino- ja kulttuurielämän edustajaa. Tilaisuudessa lan-seerattiin Liike-konsepti, avattiin Liikehuone sekä esiteltiin uunituore ExperienceLap-landTV – kanava. Lisäksi tapaamisessa ideoi-tiin KTAMK:n ja alueen välistä yhteistyötä.

Kutsuvieraat vierailivat myös Liikepäivän hankemessuilla, Kemin ja Tornion kaupunki-kuvan kehittämisen ideointityöpajoissa sekä Teris-hankkeen tulosten esittelytilaisuudessa. Kutsuvieraat löysivät useista hankkeista orga-nisaatioilleen mielenkiintoisia yhteistyömah-dollisuuksia.

Ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelijat Piitu Venhola (vas.) ja Satu Lopina antoivat palautetta Liikepäivästä.

Tervetuloa vuosittaisille Liikepäiville 24.9.2008 Tornion Mercuriaan! Päivän ohjel-masta ja ilmoittautumisesta löydät tietoa Liikkeen verkkosivuilta. www.tokem.fi/liike

Taitt

o: A

nna

Saha

rinen

Liikelehti2008

Vastaava päätoimittajaAntti Haase

PäätoimittajaKati Koivunen

ToimittajaKaisa Kauppinen, viestinnän opiskelija

ToimitusneuvostoAri AlmJukka AuranevaJari PenttinenAntti PietiläPetri Tiainen

JulkaisijaKemi-Tornion ammattikorkeakouluKaupan ja kulttuurin toimiala

Ulkoasu ja taittoJari PenttinenPetri TiainenKTAMK kuvataideopiskelijat

Painos 3000 kpl

PainopaikkaMikä lienee?

30

Koulutusohjelmat:

Viestintä, kuvataide, liiketalous

ja tietojenkäsittely

YHTEYSTIEDOT

Liikepuhelin:

p. 0400 126 287

Verkossa:

www.tokem.fi/liike

E-mail:

liike@tokem.fi

Kehityspäällikkö Antti Haase

p. 010 383 5144

antti.haase@tokem.fi

Toimialajohtaja Leena Alalääkkölä

p. 010 383 5408

leena.alalaakkola@tokem.fi

Koulutuspäällikkö Hannele Keränen

p. 010 383 5426

hannele.keranen@tokem.fi

31