ASIAKASLEHTI LIIKEKUMPPANEILLE 2010LIIKELEHTI

SISÄLLYS1 Entistä lähemmäs yritysten arkea

2-3 Kamarikuoro kajautti uuteen aikaan

4-5 Myynnin ammattilaisille löytyy kysyntää

6-7 Käytännönläheiset maisterit

8 Sosiaalinen media oikeisiin töihin

9 Innomaraton haastaa ideat

10-11 Heikin yrittäjyys alkoi karkkikaupalla

12-13 Takaisin kartalle

14-15 Pastaa, poroa ja revontulia

16-17 Työharjoittelua kameran takana

18-19 Videoita, ääntä ja palavereita

20-21 Paikallisia tuotteita paikallisille ihmisille

22-23 Tietotekniikka vei kauppatieteilijän mukanaan

24-25 Uutta potkua puurakenteeseen

Liikelehti

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin alan sidosryhmälehti

www.tokem.fi/liikeEmail: liike@tokem.fi

Vastaava päätoimittajaAntti Haase

PäätoimittajaKati Koivunen

ToimittajaTerhi Mäntynen

KuvatAnni Portaankorva

UlkoasuHanna Ahvensalmi

TaittoIlma-Sofia Tuononen Taiton ohjaajaJari Penttinen LiikegrafiikkaPetri Tiainen

JulkaisijaKemi-Tornion ammattikorkeakouluKaupan ja kulttuurin toimiala

PainopaikkaTornion KirjapainoTornio

Painosmäärä1500

Yhteystiedot

Verkossa:www.tokem.fi/liikeLiikepuhelin:0400 126 287E-mail:

liike@tokem.fi

Tulisiko oppimisen ammattikorkeakoulussa tapahtua siinä samassa ympäristössä, jossa opittavaan asiaan liitty-viä töitä oikeastikin tehdään? Ja tulisiko sen oppimisen kohdistua juuri niihin oikeisiin oman alan työtehtäviin, eikä niinkään opettajan keksimiin muistileikkeihin?

Vastasimme näihin kysymyksiin omalta osaltamme KYLLÄ ja läh-dimme jälleen kerran liikkeelle. Tavoitteenamme on tulla osaami-semme kanssa pois kampusalueemme norsunluutornista, entistä lähemmäs yhteistyökumppaniemme toimintaprosesseja, ratko-maan arjen haasteita paikan päällä.

Avasimme 9.9.2009 Rajalla - På Gränsen kauppakeskukseen Liikeikkunan. Liikeikkunan tehtävänä on tarjota elämyksellisiä kokemuksia kauppakeskuksen asiakkaille sekä yrityksille lisäresurs-sia liiketoiminnan arkeen ja kehitystoimintaan. Vain puoli vuotta Liikeikkunan aukeamisen jälkeen helmikuussa 2010 saimme ilovies-tin Helsingistä Suomen Kauppakeskusyhdistykseltä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Liikkeen ja Rajalla – På Gränssen kauppa-keskuksen tiivis yhteistyö palkittiin kunniamaininnalla Vuoden Kaup-pakeskus 2010 -kilpailussa. Liikeikkunassa on toteutumassa hyvää vauhtia kauppakeskuspäällikkö Esko Junnon visio: kauppakeskus korkeakoulussa, korkeakoulu kauppakeskuksessa.

Liike palvelee Kemi-Tornion koko talous-/kulttuurialuetta. Tarvitta-essa teemme jo nyt kehitystyötä seutukuntamme ulkopuolellakin Lapin korkeakoulukonsernin puitteissa. Keskustelemme mielelläm-me organisaatiosi kanssa mahdollisuudesta perustaa pysyvä tai vä-liaikainen ”liikepesäke” toimintaympäristöösi, sinne missä tapahtuu.

Päivitimme keväällä 2010 Liikkeen verkkosivut. Ne löytyvät van-hasta tutusta osoitteesta www.tokem.fi/liike. Verkkosivujen kautta opiskelijat voivat omilla verkkotunnuksillaan kirjautua sisään Lii-kepankkiin, josta kaikki tarjolla olevat yritysten ja organisaatioiden liiketehtävät ovat selattavissa ja valittavissa. Opiskelijoiden sivuilta löytyy myös mm. muiden opiskelijoiden kokemuksia liiketehtävien suorittamisesta. Viesti heiltä on selkeä: pulpetille ei kannata jäädä makaamaan!

Antti HaaseKehityspäällikköKauppa ja kulttuuri, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

LIIKELEHTI 1

ENTISTÄ LÄHEMMÄSYRITYSTEN ARKEA

LIIKELEHTI2

Kuorolainen voi paitsi kuunnella verkossa stemmoja, myös siirtää ne sieltä omalle koneelleen ja vaikkapa mp3-soittimeen.Näin ollen hän ei jää harjoittelussa jälkeen, vaikka harjoitukset jäisivät väliin.- Kuorolaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Niin minäkin, mutta käytön myötä olen löytänyt asioita, joita pitäisi vielä hioa. Sivuille tarvitsisi esimerkiksi keskustelualueen, jossa voisin tiedottaa kaikille kuorolaisille asioita yhdellä kertaa, Perkkiö tuumaa.

Sivustolla on kolme eri puolta, julkinen, kuorolaisen sekä kuoron-johtajan puoli. Kuoronjohtajan puoli on laajin, sillä hänen täytyy pystyä lisäämään sivulle uusimmat stemmat, valokuvia kuorosta

KAMARIKUOROKAJAUTTIUUTEEN AIKAAN

Internetsovellus säästää valtavasti aikaa. Mp3-muotoiset stemmat siirretään vain verkkoon kaikkien kuorolaisten ulottuville. Kamarikuoro Canoruksen kuoronjohtaja

Timo Perkkiö

Aika ennen internetsovellusta. Kamarikuoro Cano-ruksen kuoronjohtaja Timo Perkkiö äänittää kuorolle stemmoja eli moniäänistä sovitusta minidiskille. Äänialoja on neljä; naisilla altto ja sopraano, miehillä tenori ja basso. Kun kaikkien äänialojen lauluosuudet ovat purkissa Perkkiö toimittaa minidiskin kuorolai-selle, jolla on koneellaan mahdollisuus polttaa osuudet cd-levylle. Cd-levyt jaetaan seuraavissa harjoituksissa kuorolaisille, jotka ovat paikalla. Loput saavat levynsä myöhemmin.

Kuten arvata saattaa, stemmojen toimittaminen kävi kuoronjohtaja Perkkiölle työstä. Niiden jakeluun täytyisi olla olemassa helpompi-kin tapa. Niinpä Perkkiö kääntyi vinkin toivossa entisen kuorolaisen, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn lehtorin, Juha Meriläisen puoleen. Meriläinen ehdotti, että tietojenkäsitte-lyopiskelijat voisivat tehdä kuorolle uudentyyppisen sovelluksen.Alkusyksystä koossa oli opiskelijaryhmä, joka aloitti ohjelmiston suunnittelun. Perkkiö sai nähtäväkseen uuden sovellusohjelman marrakuussa.

Stemmat myös kuorolaisten ulottuville

Kahden ja puolen kuukauden aikana opiskelijat Michael Odour, Yao Tong, Deepak Bhattarai sekä K. C. Deepak ahkeroivat it-työpaja Digipoliksessa kamarikuorolle verkkosivut sekä ohjelmis-ton, joka kantaa nimeä stemmojen jakosovellus internetissä.Nimi saattaa kalskahtaa vaikealta, mutta on tilauksen mukaisesti hyvin yksinkertainen käyttää.- Ohjelma säästää valtavasti aikaa. Äänitän stemmat Zoom-ääni-tyslaitteella, joka muuttaa ne automaattisesti mp3 –muotoon ja siirrän ne verkkoon. Siellä ne ovat kaikkien kuorolaisten ulottuvilla, Perkkiö selvittää.

LIIKELEHTI 3

sekä päivittää kuoron uusimmat tapahtumat. Kuoronjohtajan ja kuorolaisen puolelle pääsee vain käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Julkinen puoli on tarkoitettu ulkopuolisille ja se toimii kuoron viestintäkanavana ulospäin.

Sivustot valmistuivat käsityönä

Yksi sovelluksen takana olevista opiskelijoista Michael Odour myöntää, että vaikka lopputulos on yksinkertainen, sen valmistumi-nen ei tapahtunut vain muutamalla hiiren napautuksella. Sovellusta yksinkertaistettiin useampaan otteeseen, kuoronjohtaja Perkkiön sekä kuoron toivomuksesta.

Myös yhteisen kielen puuttuminen aiheutti omat haasteensa.- Kaikkiin muutoksiin meni enemmän aikaa kuin olimme suunnitelleet. Tämä oli minulle ensimmäinen tämän kaltainen työ, joten haasteita riitti, Odour nauraa.

Opiskelijoita työn aikana ohjannut lehtori Juha Meriläinen kertoi, että muutokset veivät aikaa, sillä ohjelman tietokanta täytyi suunni-tella kahteen kertaan. Sivustot valmistettiin myös täysin käsin php –ohjelmointikieltä käyttäen.- Stemmasovelluksen tekeminen oli ennen kaikkea oppimistehtävä. Siksi emme tehneet sitä ajansäästöä miettien, vaan sen perusteella, mikä palvelisi parhaiten oppimista, Meriläinen kertoo.

Kuoronjohtaja Timo Perkkiön Canorus-kuoro

otti tietotekniikan opiskelijoiden avulla aimo

harppauksen nykyaikaan. Opiskelija Michael Odour

oppi internetsovellusta tehdessään muun muassa

ohjelmoimaan sivustoja käsin.

Tradenomeja pitäisi

kannustaa koulutustaan

vastaaviin tehtäviin.

Kaupan kassalla koulutus

menee hukkaan.Matkailupäällikkö ja alumni

Anu Kumpuniemi

LIIKELEHTI

MYYNNIN AMMATTILAISILLELÖYTYY KYSYNTÄÄ

4

Tradenomeja pitäisi

kannustaa koulutustaan

vastaaviin tehtäviin.

Kaupan kassalla koulutus

menee hukkaan.

Anu Kumpuniemi, Samuli Tahkola ja Tomi

Sipola kannustavat tradenomeja koulutustaan

vastaaviin asiantuntijatehtäviin. Tutkinnon

arvostus kohoaa, kun nuoret pääsevät näyttä-

mään työelämässä osaamistaan.

LIIKELEHTI

Myyntityö on tärkeä osa nykypäivän markkinointia. Se on laaja ala, johon sisältyvät myyjän taito myydä itsensä persoonana, taito rakentaa pysyviä asiakassuhteita, vankka tuotetuntemus sekä rehellisyys. Tämän hetkinen ammattikorkeakoulun liiketa-louden koulutus sivuaa myyntiä ohimennen osana markkinoinnin kurssia. Pieni pala ei kuitenkaan avaa opiskelijalle syvemmin myynnin pelisääntöjä saati anna käsitystä työelämän todellisista tarpeista.

Myynnin syventävä koulutus on keskittynyt lähinnä etelään.Koulutustarpeeseen etsitään nyt pohjoisessa vastauksia STEPIT –hankeen avulla.

Koulutus rakentuu työpajoissa

Työpajoissa on läsnä paikallisia yrittäjiä, myynnin ammattilaisia sekä alumneja eli jo työelämässä toimivia tradenomeja sekä ammattikorkeakoulun edustajia. Kemi-Tornion amk:n hankkeen vastaava projektipäällikkö Tomi Sipola, alumnit Kemin Matkailun matkailupäällikkö Anu Kum-puniemi sekä Termo Vision osaomistaja Samuli Tahkola ovat 20 muun kanssa mukana työpajoissa kertomassa myyntityön vaatimuksista työkokemuksensa perusteella. Pajoissa myyntityön asiantuntijat pohtivat, mitkä asiat olisi hyvä saada osaksi myynnin koulutusta. -Paikallisten yritysten näkökulma tällaista koulutusta suunni-tellessa on erittäin tärkeää. Heidän avullaan voimme räätälöidä koulutuksen niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin työelä-

5

män tarpeita ja antaa opiskelijoille riittävästi eväitä, Tahkola painottaa.

Esiin ovat nousseet niin henkilökohtaisen brandin rakentaminen, motivaatio, oman osaamisen arvostaminen sekä tietysti perin-pohjainen tuotetuntemus. Tuleville myyjille tulisi myös opettaa esiintymistaitoa.

Kaupan kassoilta asiantuntijatehtäviin

Hankkeen yksi tärkeä tavoite on räätälöidä koulutus mahdolli-simman työelämälähtöiseksi, jossa teorian ja käytännön pitäisi kävellä entistä enemmän käsi kädessä.- Teoriaa ja työharjoittelua olisi hyvä olla rinnakaisesti koko myynnin koulutuksen ajan. Teorialle saataisiin käytännön pohjaa eivätkä kirjoista opitut asiat jäisi pelkiksi irrallisiksi kokonaisuuk-siksi, Sipola pohtii.Se, tuleeko valmiista myynnin koulutuksesta osa liiketalouden perusopintoja, kokonainen suuntautumisvaihtoehto vai miten se sisällytetään kokonaisuuteen, on vielä auki.

Myyntitaitojen kohottamisen lisäksi hankkeen kautta on tarkoi-tus nostaa tradenomi-koulutuksen arvostusta. Vaikka tradenomitutkinto on korkeakoulututkinto ja vastaa sisällöltään kauppatieteiden kandin koulutusta, liian monelle tradenomille tarjotaan vieläkin suoritustason töitä.

Osasyynä on, ettei koulutusalaa tunneta kunnolla. Tradenomi mielletään helposti merkonomiksi. - Tradenomit on koulutettu liiketalouden asiantuntijatehtäviin. Opiskelijoita pitäisi ehdottomasti kannustaa valmistuttuaan etsimään koulutustaan vastaavia tehtäviä ja näyttämään osaa-mistaan. Kaupan kassalla koulutus menee hukkaan, Kumpuniemi muistuttaa.

STEPIT-hanke

Hankkeen tarkoitus on luoda työelämälähtöinen, myyntiin keskittyvä koulutus.

Hanketta koordinoi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut vastaavat koulutuskokonaisuuden rakentamisesta.

Kehittäminen tapahtuu työpajoissa alumnien eli jo työelämässä toimivien tradenomiyrittäjien sekä ammattikorkeakoulun edustajien kanssa.

Valmis koulutus vastaa työelämän ja paikallisten yrittäjien tarpeisiin sekä antaa opiskelijalle hyvät valmiudet myynnin tehtäviin.

LIIKELEHTI6

KÄYTÄNNÖNLÄHEISET MAISTERIT

LIIKELEHTI 7

Jos olet valmistunut ammattikorkeakoulusta, toiminut omalla alallasi kolme vuotta ja haluat syventää osaamistasi ja asian-tuntemusta, missä olisi hyvä jatko-opiskella? Esimerkiksi Kemi-Tor-nion ammattikorkeakoulun ylempään amk –tutkintoon tähtäävässä koulutusohjelmassa.

Opiskelu sujuu työn ohella pääasiallisesti verkossa, seminaareja eli opiskelijoiden kokoontumisia on kaksi vuodessa. Koulutusohjel-masta valmistuminen kestää noin kaksi ja puoli vuotta. - Koska opiskelu tapahtuu oikeiden työelämälähtöisten kehitysteh-tävien kautta, opiskelustani on hyötyä myös työpaikalleni, Brysse-lissä Outokumpu Oy:ssä manager commercial process execution –nimikkeellä työskentelevä, tradenomi Niina Volotinen sanoo.

Kehitystehtävät kumpuavat omalta työpaikalta

Volotinen haki liiketalouden englanninkieliseen ylempään AMK –tutkintoon tähtäävään Degree Programme in International Busi-ness Management -koulutusohjelmaan, koska halusi ammattitaidol-leen uutta teoriapohjaa ja syvempää näkökulmaa työhönsä. Volotisen opiskeluun liittyvät kehitystehtävät ja tuleva opinnäyte-työ voisivat liittyä vaikkapa kansainvälisen kaupan rahoittamiseen tai yrityskulttuurin tutkimiseen. Koska Volotinen aloitti syksyllä 2009 käynnistyneessä ryhmässä, koulutus on vielä sen verran alussa, ettei kehitystehtäviä ole täysin lyöty lukkoon.

It-insinööriksi opiskellut Janne Mikkola on hankkinut kelpoisuu-tensa liiketalouden alan koulutusohjelmaan toimimalla johtavassa asemassa kemiläisessä insinööritoimisto Telepolar Ky:ssä. Mikkola aloitti opintonsa myös syksyllä 2009. Koska Mikkolan koulutusala on eri kuin Volotisen, hän myös hakee koulutukselta erityyppisiä asioita.- Tarkoituksena on kasvattaa omaa ammattitaitoa ja osaamista

Niina Volotinen hakee liiketalouden ylemmästä korkeakou-

lututkinnosta syvempää teoriapohjaa ammattiinsa,

Janne Mikkola asiantuntemusta liiketalouden alalla.

Liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija

Niina Volotinen

Koska opiskelu tapahtuu oikeiden

työelämälähtöisten kehitystehtävien kautta,

opiskelustani on hyötyä myös työpaikalleni.

nimenomaan liiketalouden alalla, Mikkola tiivistää.Mikkolaa kiinnostavat kehitystehtävät liittyvät yrityksen strategian selkeyttämiseen, kilpailukeinojen sekä markkinatilanteen tutkimi-seen. Sekä Volotinen että Mikkola ovat tyytyväisiä opintoihin. Vo-lotinen kehuu verkko-opiskelun toimivuutta, sillä se mahdollistaa opiskelun Brysselistä käsin.Tapaamiset kaksi kertaa vuodessa ovat sopivin väliajoin matkustamista ajatellen.Mikkola puolestaan on tyytyväinen opintojen käytännönlähei-syyteen. Koska kehitystehtävät ovat lähtöisin oman työpaikan tarpeista, ne antavat teoriapohjalle käytännöllisen toteuttamismah-dollisuuden.

Valmistuneilla maisterin pätevyys

Koulutusohjelmavastaava Esa Jauhola kertoo, että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus on saatu Kemi-Tornioon vasta pari vuotta sitten. Kautta aikojen ensimmäiset koulutusohjelmassa opiskelevat ovat vasta valmistumassa. Koska koulutus on alueella vielä varsin tuoretta, sen haasteena on työn-antajien tietämättömyys.- Ylempi amk-tutkinto vastaa yliopiston maisterin tutkintoa. Sen käyneet ovat täysin päteviä hakemaan ylempää korkeakoulututkin-toa vaativia työpaikkoja, Jauhola sanoo.

Sekaannusta aiheuttaa tutkinnon nimi. Suomeksi ylemmän amk-tutkinnon käyneen tradenomin ammatti merkitään Tradenomi (ylempi AMK). Nimi ei välttämättä kerro, että kyse on todella ylemmästä korkeakoulututkinnosta, joka on vain opiskeltu käytän-nönläheisesti ammattikorkeakoulussa.

Ylempää amk -tutkintoa on tarjolla Kemi-Tornion ammattikorkea-koulussa liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalalla.

LIIKELEHTI8

KTAMK on valinnut sosiaalisen median yhdeksi keihään-kärjekseen. Tavoitteena on erottautua koulutusmarkkinoilla ja kehittää uusia eväitä alueen elinkeinoelämän tarpeisiin.

Siksi sosiaalinen media on integroitu liiketalouden, tietojenkäsit-telyn ja kulttuurin koulutusalueilla erilaisiin ammatillisiin käyttöyh-teyksiin. Esimerkiksi medianomit opettelevat käyttämään sosiaali-sen median palveluja ja työkaluja aihehankinnassa ja -seurannassa. Monikanavajulkaisijoina he ovat läsnä versioiduilla sisällöillään siellä missä käyttäjätkin. Niinpä TV-juttu on valmis vasta kun sen netti-versio on editoitu ja koukut levitetty sosiaalisen median areenoille blogeina ja Facebookin tilapäivityksinä.

Asiaan vihkiytymättömän on vaikea hahmottaa sosiaalista mediaa ilmiönä. Useimmille se tarkoittaa vapaa-ajan seurustelua Faceboo-kissa. Vielä haastavampaa on oivaltaa sosiaaliselle medialle rele-vantteja käyttökohteita, aitoa hyötyä oikeassa työelämässä.

Asiantuntijat lähestyvät ilmiötä samanaikaisesti kolmelta suunnalta. Sosiaalinen media nähdään digitaalisen tieto- ja verkkoteknologian tarjoamina Web 2.0–työkaluina, joita käytetään verkottuneissa ja yhteisöllisissä prosesseissa vuorovaikutteisten, käyttäjätuotantois-ten sisältöjen tuottamiseen ja jakelemiseen.

Sisällöillä ei tarkoiteta todellakaan vain Facebook-päivityksiä, vaan kollektiivisesti verkossa tuotettua ja jaettua tietoa tai ongelmien ratkaisemista. Näin laveasti ymmärrettynä sosiaalisella medialla on

SOSIAALINEN MEDIAOIKEISIIN TÖIHIN

moninaisia hyödyntämismahdollisuuksia työelämässä. Esimerkiksi, koulullamme on kunniakkaat perinteet verkko-opetuksen yhteisöl-listen toimintamallien ja työkalujen kehittämisessä. Yritysmaailmassa taas käyttäjien itse päivittämät verkkosivustot, wikit ovat löytäneet paikkansa johtamisen ja kehittämisen työvälineinä.

Kuuminta hottia on tuotekehityksen ja markkinoinnin terävöittä-minen menemällä mukaan sosiaaliseen mediaan ja sitouttamalla asiakkaat vuoropuheluun yrityksen kanssa. Sosiaalisen median verkkopöhinän hyödyllisyys on siinä, että internetissä verkostoi-tuneet asiakkaat tuottavat uutta sisältöä, kyselevät, keskustelevat, antavat palautetta, ideoivat ja vaihtavat kokemuksia.

Tähän markkinarakoon oIemme rakentaneet lukuvuoden 2010-2011 avoimiin aikuisopintoihin Digitaalisen markkinointiviestin-nän erikoistumisopinnot (30 op). Tässä ammatillista kehittymistä edistävässä täydennyskoulutuksessa harjoitellaan omakohtaisesti sosiaalisen median kytkemistä osaksi digitaalisen markkinoinnin ko-konaisuutta. Kurssi on avoin kaikille korkeakoulu-/opistotutkinnon suorittaneille tai henkilöille, joilla on muutoin työelämässä hankitut riittävät tiedot ja taidot osallistua koulutukseen. Lisätietoja löydät osoitteesta http://www.tokem.fi.

Ari AlmViestinnän yliopettaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

LIIKELEHTI 9

Jaana Akola (RAMK ), Julius Öförsagd

(Lapin yliopisto), Mikko Harjunoja

(KTAMK) ja Joonas Pukema (KTAMK)

työstävät ideoitaTornion kaupungille.

Olli Rannanlahti kilpailevasta ryhmästä

rentouttaa Joonaksen hartioita. Kuvan on

ottanut Seija Salo-oja.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa kehitetty opiskelijoiden innovaatioikilpailu Innomaraton 2010 järjestettiin viidennen kerran viime helmikuussa. Ideoita toteutettiin ensimmäistä kertaa sekaryhmissä eli ryhmät koostuivat Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun sekä Lapin yliopiston opiskelijoista. Yhdelle toimeksiantajalle töitä tehtiin kahden ryhmän voimin.-Tämän vuoden Innomaraton toteutus onnistui erittäin hienosti, vaikka ryhmät olivat sekaryhmiä. Työskentelyyn päästiin heti sisälle. Opiskelijat pitivät hyvänä uutta toimintatapaa, Innomaratonissa mukana ollut lehtori Satu Valli kertoo.

Innomaratonin tarkoituksena on auttaa alueen pk-yrityksiä kehittämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kasvuprosessia ja kansainvälistymistä. Innomaratonissa ammattikorkeakoulujen ja yliopiston opiskelijoiden ryhmät tuottavat tuote- ja palveluide-oita toimeksiantajina toimiville yrityksille. Kahden ryhmän ideoista yrittäjä valitsee mielestään paremman finaaliin. Finaalissa palkitaan Innomaratonin kolme parasta ideaa. Vuoden 2010 Innomaratonis-sa oli mukana 150 opiskelijaa ja 15 yritystä.

Ympäristöystävällinen idea toi voiton

Innomaratonin voittajaksi selvityi Silent Track niminen tiimi, johon kuuluivat Risto-Matti Lausto, Iitta Rahkonen, Heikki Taani-la, ja Jukka-Pekka Peltoniemi. Tiimin tehtävänä oli ideoida Kemin sataman toimeksiannosta rautateitse tehtävät malmikulje-tukset ympäristöystävällisesti. Toimeksiantaja kuvaili ryhmän ideaa kekseliääksi ja kustannustehokkaaksi. Voittajatiimi palkittiin 1000 euron stipendillä. Toisekseksi tulleelle tiimille myönnettiin 700 euron ja kolmanneksi tulleelle ryhmälle 500 euron stipendi. Lisäksi jaettiin 250 euron arvoinen kannustusstipendi.

Innomaraton 2011 järjestetään samassa hengessä. Osallistuvat opiskelijat voivat olla toisen vuosikurssin opiskelijoita ja tulla mu-kaan miltä toimialalta tahansa.

INNOMARATON HAASTAA IDEAT

LIIKELEHTI10 Setä myi minulle ensi alkuun luotolla karkkia, joten riskit olivat tässä vaiheessa lähes nolla.

Liiketaloudenopiskelija ja yrittäjä

Heikki Taanila

LIIKELEHTI

Heikki Taanila ja Anu Kantomaa tarttuvat innolla

työelämälähtöisiin tehtäviin. Liikeakatemiassa

tuetaan myös nuorten omaa halua yrittäjyyteen.

LIIKELEHTI 11

Oletko koskaan nähnyt elokuvaa, jossa pieni poika aloittaa liiketoimintansa myymällä mehua tienvarsikojussa parilla sentillä? Muutama vuosikymmen myöhemmin hän on liikemies, joka on laajentanut mehubisnestään ja omistaa useita suuria virvoitusjuomatehtaita.Tarina on ehkä elokuvasta, mutta sen sanoma ei ole aivan tuulesta temmattu. Menestyä voi haluamallaan alalla kunhan malttaa aloittaa tarpeeksi pienestä, on yritteliäs ja tekee töitä menestyksensä eteen. Tähän uskoo ainakin ensiaskeliaan yrittäjänä astunut Heikki Taanila.

Toista vuotta Kemi-Tornion amk:n kaupan ja kulttuurin alalla toimivassa Liikeakatemiassa opiskeleva nuori mies perusti oman toiminimen reilu vuosi sitten ja aloitti uransa myymällä karkkia. Nyt hänen Hextegroup-nimeä kantava yrityksensä toimii itsenäisenä kauppaedustajana Trust-perinnälle. Taanila aloitti liiketalouden opinnot ”takki auki”, mutta kiinnostui yrittäjyydestä jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. - Olin harjoittelussa setäni karkkitukussa Oulussa ja sain idean kokeilla yrittäjyyttä itsekin. Setä myi minulle ensi alkuun luotolla karkkia, joten riskit olivat tässä vaiheessa lähes nolla, Taanila kertoo.Setä sai kyllä karkeista rahansa, kun bisnes alkoi sujua. Tällä hetkellä Hextegroup tekee liikevaihtoa perintäfirman edustajana. Taanila kuitenkin painottaa, että tärkeintä on nyt opiskellla. Yrittäjä tarvitsee vankan tieto-taito –pohjan.

Liikeakatemiaan satelee toimeksiantoja

Heikki Taanilan yrittäjyyttä tukevat ennen kaikkea opinnot käytännönläheisessä, yritystoimintapainoitteisessa liiketalouden suuntautumisvaihtoehdossa Liikeakatemiassa. Torniossa sijaitseva akatemia toimii pitkälti yritysten antamien oikeiden toimeksiantojen ympärillä. Taanilalle oma toiminimi mahdollistaa opintojen soveltamisen käytäntöön. Hän voi myös toteuttaa kehitystehtäviä omaan yritykseensä osana opintoja. Liikeakatemian lehtori Anni Miettunen näkee, että omaan yritykseen liittyvät kehitystehtävät ovat hedelmällisiä, sillä siinä tuetaan pohjaa

valmistumisen jälkeiselle liiketoiminnalle. Toisaalta toimeksiantojen tekeminen muihin yrityksiin antaa uutta näkökulmaa omaan toimintaan. Taanila onkin mielellään mukana kaikissa mahdollisissa projekteissa. Aktiivisessa opiskeluympäristössä projekteja otetaaan innolla vastaan. Hyvää esimerkkiä opiskelijoiden innokkuudesta osoittaa edellinen toimeksianto, Lapin kunnille tehty hankeselvitys. Taanilan opiskelukaveri Anu Kantomaa soitti hänelle eräänä sunnuntai-iltana ja kertoi hankeselvityksestä, jonka oli määrä olla valmis seuraavana perjantaina. Kantomaa keräsi projektipäällikön ominaisuudessa ryhmän, joka olisi innokas osallistumaan hankkeeseen. - Sain kasattua ryhmän, jossa oli Heikin ja minun lisäksi kaksi muuta opiskelukaveria. Käärimme hihat ja aloimme hommiin. Hankeselvitys valmistui ajallaan, Kantomaa hymyilee.

Oma aktiivisuus vie eteenpäin

Opiskelijana ja nuorena yrittäjänä Heikki Taanila on varsin tyytyväinen opintoihin. Opettajat ovat aktiivisia, kannustavia ja halukkaita viemään eteenpäin opiskelijan omia ideoita. Hän kritisoikin niitä opiskelijoita, jotka eivät hyödynnä kouluttautumismahdollisuutta, vaan tulevat kouluun vain kuluttamaan penkkiä.- Toivoisin opiskelijoiden löytävän itsestään aktiivisuutta ja asennetta. Tässä vaiheessa koulutukseen ei saa enää suhtautua pakkopullana vaan mahdollisuutena, Taanila miettii.Lehtori Miettunen muistuttaa, että vaikka koulutus olisi kuinka hyvä tahansa, se miten opiskelija sen hyödyntää, ei enää ole opettajien vastuulla. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin ymmärtää tämän ja opiskelee omaa tulevaisuuttaan ajatellen. Suhtautuminen yrittäjyyteen on positiivista ja nuoret näkevät sen yhtenä työllistymisen mahdollisuuteena.- Opiskelijoilla on erilaisia valmiuksia ja kiinnostuksia yrittäjyyteen. Meidän opettajien tehtävä on huomata kunkin opiskelijan potentiaali ja antaa eväitä tulevaan, Miettunen painottaa.

HEIKIN YRITTÄJYYS ALKOI KARKKIKAUPALLA

Liikeakatemiassa vaalitaan nuorten aktiivisuutta ja omia ideoita

LIIKELEHTI12

Kuvittele tilanne, että olet lomamatkalla keskellä Lappia ja autostasi on polttoaine vähissä. On ilta eikä seutu ole sinulle ennestään tuttua. Sinulla on mukana varakanisteri, muttei aavistustakaan kuinka pitkä matka seuraavalle huoltoasemalle on. Tähän haja-asutusalueella matkailevan pulmaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun insinööri- ja tietojenkäsittelyn opiskelijat etsivät vastauksia Retail in Rural Region –projektiin liittyen. Lehtori Juha Meriläisen johdolla Matti Lammi, Henri Häkkinen, Walter Amegah ja Thang Nguyen kehittelevät matkapuhelinsovellusta, joka näyttää matkailijalle hakusanan perusteella lähimmät palvelupaikat. Esimerkiksi hakusanalla bensa, sovellus etsii lähimmät polttoaineen myyntipisteet ja neuvoo reitit niiden luokse.

Tavoitteena on kehittää alustariippumaton sovellus, joka toimii erimallisissa matkapuhelimissa. Sovellus kykenee paikantamaan käyttäjän kännykän gps-paikanninta ja tietoverkossa olevaa tietokantaa hyväksi käyttäen palvelujen tarjoajat. Tällä hetkellä sovellusta kehittelevän ryhmän tärkein tehtävä on selvittää, mikä käyttöjärjestelmä toimii paikannustehtävässä parhaiten ja minkätyyppisen alustan se vaatii toimiakseen.- Aivan aluksi testasimme Android-käyttöjärjestelmää Openmoko -alustalla, mutta yhdistelmä ei toiminut. Se oli epävakaa, ryhmässä python-ohjelmoinnista vastaava Matti Lammi kertoo.Kuluneen talven aikana ryhmä on testannut Maemo 5 –käyttöjärjestelmää Nokia N900 – älypuhelimella. Yhdistelmä vaikuttaa lupaavalta, sillä N900 on alustana Openmokon ominaisuuksien kaltainen, jopa parempi.

Ensin valmistuu tekstisovellus

Opiskelijoiden pääasiallinen tavoite on tuottaa aluksi toimiva tekstipohjainen sovellus. Grafiikan, kuten karttojen ja symbolien lisääminen sovellukseen vaatii enemmän resursseja.

- Tavoitteenamme on luoda tekstisovelluksen lisäksi suunnitelmat graafisesta käyttöliittymästä. Toteuttamiseen tarvitsemme kuitenkin yhteistyökumppaneita, kuten kiinnostuneita alan yrityksiä, projektia vetävä Meriläinen arvioi.Yhteistyökumppaneita tarvitaan myös haja-asutusalueiden palveluiden kartoittamiseen. Jonkun pitää huolehtia eri palveluntarjoajien osoite- ja palvelutietojen keräämisestä ja päivittämisestä. Haja-asutusalueiden kauppiaat myyvät kaikkea mahdollista vaatteista postipalveluun, ne eivät siis ole pelkkiä ruokakauppoja tai erikoisliikkeitä. Valmiiseen kännykkäsovellukseen pitäisi siis myös saada mukaan kaikki kauppojen tarjonta.

Tekniikka kehittyy vauhdilla

Yksi projektin haasteita alusta lähtien on ollut teknologian jatkuva kehittyminen. Opiskelijat joutuvat pysymään tekniikan kehityksessä mukana niin, ettei esimerkiksi testattu käyttöjärjestelmä ole tutkimuksen valmistuessa jo vanhanaikainen. Yksi tutkimustyön haara on etsiä eri lähteistä tietoa laitteista, uusimmista sovelluksista sekä alan tuoreimmista virtauksista. Hyvä esimerkki kehityksen vauhdista on, että ryhmän alkuun testaama Openmoko -alusta on jo nyt poistunut valmistusmarkkinoilta. - Pyrimme luomaan mahdollisimman yksinkertaisen ja toimivan käyttöliittymän, jota on hyvä lähteä kehittämään. Puoli vuotta alalla on pitkä aika, siinä ehtii tapahtua paljon uutta, Meriläinen muistuttaa.

TAKAISIN KARTALLEMobiilisovellus ohjaa Lapissa matkailevaa hakusanojen avulla

Matti Lammi (vas.), Walter Amegah sekä Juha Meriläinen

kehittelevät sovellusta, joka ohjaa Lapin matkailijaa

hakusanojen avulla lähimpien palvelupisteiden luokse.

LIIKELEHTI 13Tavoitteenamme on luoda tekstisovelluksen lisäksi suunnitelmat graafisesta käyttöliittymästä.

Mobiilisovellustiimin vetäjä, lehtori

Juha Meriläinen

LIIKELEHTI

Facebook toimii melkein paremmin kuin verkkosivut. Tavoitamme asiakaskuntamme sieltä varsin näppärästi.

LIIKELEHTI14

Tammikuun viiltävä tuuli viskoo lunta Torniojoella. Ohi-kulkevat ihmiset vetävät huivia tiukasti kasvojen eteen ja kiirehtivät askeleitaan. Näkyä on mukava katsella kahvilan ikkunasta, lämpimän kahvimukin takaa, porojen ja revontulien keskeltä.Hevi’s deli & cafe on ollut paikallaan joen kupeessa alle vuoden. Muista Tornion uusista yrityksistä poiketen viihtyisä kahvila löysi paikkansa kauppakeskukseen nähden toiselta puolen keskustaa. Yrittäjät Virpi ja Henry Saloniemi haluavatkin erottua joukosta ja tarjota kahvila-ravintolassaan sitä, mitä muualta ei saa. Koska Saloniemien kahvila on alueella vielä varsin tuore yritys, siellä työskennellään ahkerasti näkyvyyden ja asiakaskunnan kerää-miseksi. Nykyaikaisina yrittäjinä Saloniemet halusivat ehdottomasti omat kotisivut internetiin.Virpi Saloniemi oli kuullut tuttavaltaan, että tämä oli teettänyt verkkosivut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoilla. Siispä Saloniemet ottivat yhteyttä kouluun.

Verkkosivut esittelevät paikan ja tuotteet

Koulun sisäisen sähköpostikyselyn tuloksena verkkosivut otti-vat tehtäväkseen kuvataideopiskelijat Tuuli Sihvonen ja Meimi Turunen. Sivut Sihvonen ja Turunen tekivät Liike-tilaustyönä, koska meneillään ei ollut sopivaa kurssia, johon sivujen teon olisi voinut upottaa. Sivujen suunnittelu alkoi opiskelijoiden ja Saloniemien yhteisellä tapaamisella, jossa yrittäjät kertoivat toiveistaan.- Halusimme verkkosivujemme olevan mahdollisimman paljon kahvilan näköisiä. Sivut ovat meille tiedotuskanava, jossa esittelem-me sekä paikkaa, että tuotteitamme, Saloniemet pohtivat.Verkkosivujen tekijätkin kiinnittivät huomiota kahvilan viihtyisään, Lappi-tyyliseen sisustukseen ja olivat heti yhtä mieltä yrittäjien kanssa sivujen tulevasta ulkoasusta.

Kahdeksan viikkoa ensimmäisestä tapaamisesta kahvilan verk-kosivut olivat valmiit. Suunnitteluvaiheessa suurimpia muutoksia aiheuttivat tuotekuvat sekä esittelytekstit. Tilaustyön luonteen mukaisesti opiskelijat ottivat Saloniemien toiveet huomioon ja muokkasivat sivuja tarpeen vaatiessa.- Teimme sivuista yksinkertaiset, koska yrittäjät halusivat niistä sellaiset, että he voivat tulevaisuudessa itse päivittää niitä. Päivi-tykset täytyy kuitenkin tehdä koodaamalla, joten näytimme heille miten se tapahtuu ja teimme kirjalliset ohjeet, Sihvonen ja Turunen kertovat.

Facebook tavoittaa asiakkaat myös kauempaa

Omien verkkosivujen lisäksi Hevi’s deli & cafe toimii aktiivisesti myös internetissä toimivassa verkkoyhteisö Facebookissa. Face-bookin kautta monet ulkopaikkakuntalaiset, kuten oululaiset ovat löytäneet sekä itse kahvilan että sen tuoreet verkkosivut. Salo-niemet päivittävät Facebook-sivustolleen päivittäin päivän pastat -hyvällä menestyksellä.- Voisi sanoa, että Facebook toimii tällä hetkellä melkein paremmin kuin verkkosivut. Tavoitamme oman asiakaskuntamme sieltä varsin näppärästi, Saloniemet arvioivat.Toki hyvännäköisillä verkkosivuilla on osuutensa siinä, houkuttelee-ko paikka vakituisen asiakaskunnan lisäksi uusia asiakkaita. Kahvilan verkkosivuilla asiakas näkee kuvat kaikista tuotteista ja niiden hin-nat. Yksinkertaisesti ja selkeästi. Virpi Saloniemi onkin vahvasti sitä mieltä, hyvät kuvat myyvät huomattavasti paremmin kuin hienot mainoslauseet.

PASTAA,POROJAJA REVONTULIA

Yrittäjät

Henry ja Virpi Saloniemi

LIIKELEHTI 15

Kuvataiteilijaopiskelijat Tuuli

Sihvonen (vas.) ja Meimi Turu-

nen tekivät kahvilalle sivut

tilaustyönä.

Henry ja Virpi Saloniemi halusivat

kahvilansa Lappi-henkisen

sisustuksen huokuvan ulospäin

myös verkkosivuilta.

LIIKELEHTI

LIIKELEHTI16

Mainosvideoita, yritysvideoita, hyvinvointivideoita. Neljättä eli viimeistä vuotta viestintää opiskeleva Joonas Mak-konen päätti suorittaa osan työharjoittelusta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Liikeikkunassa Tornion kauppakeskukses-sa. Liikeikkuna on paikka, jonne yritykset voivat tuoda erilaisia työelämälähtöisiä tehtäviään, joita Liikkellä työskentelevät ja siellä työharjoittelussa olevat sitten hoitavat. Etusijalla ovat kuitenkin tällä hetkellä kauppakeskuksen omat yritykset.- Ennen työharjoitteluani olin palkallisena työntekijänä Liikeik-kunassa. Nyt olen puolipäiväisenä työharjoittelijana sekä puoli-päiväisenä palkallisena työntekijänä hyvinvointihanke Mopaalissa, Makkonen selvittää.

Osan työharjoittelustaan Makkonen suorittaa Liikeikkunassa, koska muuta sopivaa työharjoittelupaikkaa ei ole tällä hetkellä tiedossa ja valmistuminen koulusta lähenee. Mediatuotantoon suuntautunut Makkonen on kuitenkin tyytyväinen, että työharjoittelun puitteis-sa pääsee pitämään kuvaustaitoja yllä erilaisten videoprojektien kuvaajana.

Dokumentin kuvauksiin Islantiin

Tällä hetkellä Makkosen työn alla on koulun hyvinvointihankkee-seen liittyvät videot. Videot ovat vielä synopsis- eli käsikirjoituksen tiivistelmävaiheessa, mutta tarkoitus olisi pian päästä kuvaamaan. Ideana on tuottaa muutamasta hyvinvointialan yrityksestä videot netissä toimivaan videopalvelu Youtubeen, josta löytyy koulun pi-lottihankkeena toimiva Lapin hyvinvointi-tv. Liikeikkunassa työsken-tely on tuonut Makkoselle lisäksi kuvauskeikan Islantiin. - Toimeksiantomme oli kuvata konferenssia Islannissa ja tehdä kuvauksista muutaman minuutin kooste. Työstä sai palkkaa ja

Työharjoittelun puitteissa pääsen

pitämään kuvaustaitoja yllä

videoprojektien kuvaajana.

matkustaa, joten se oli siinä mielessä varsin mukava keikka, Makko-nen kertoo.

Islannin –keikan lisäksi Makkosta ovat työllistäneet satunnaiset kou-lun sisäiset projektit, joihin tarvitaan kuvaajaa ja leikkaajaa. Liikeik-kunan välineet ovat koulun parhaimpia, joten jo niillä työskentely tuo hommaan plussaa. Makkosen lisäksi kauppakeskuksen Liikeik-kunassa työskentelee toinenkin työharjoittelija sekä liiketalouden ja tietotekniikan alan ihmisiä.

Mainosvideoita isolle screenille

Yksi Liikeikkunan tavoitteista on myydä mainosvideotilaa kauppa-keskuksen isolle screenille. Liikeikkunan mediapuolen henkilökunta sekä työharjoittelijat hoitavat käytännön toteutuksen eli videon suunnittelun, kuvaamisen ja leikkaamisen. Liikeikkunan tavoitteista ja ideoiden toteuttamisista vastaavat projektipäällikkö Mikko Man-ninen sekä kehittämispäällikkö Antti Haase. Mainosvideotuotanto tuo yritykselle näkyvyyttä ja opiskelijoille kokemusta. Makkonen pitää videoiden tekemistä varsin hyvänä oppina, sillä erilaiset kau-palliset tuotokset ovat mediatuotantoammattilaisen arkipäivää.

Viestinnän opiskelija

Joonas Makkonen

Joonas Makkonen suunnittelee ja kuvaa videoita yrityksille sekä koulun tarpeisiin

TYÖHARJOITTELUA KAMERAN TAKANA

LIIKELEHTI 17

TYÖHARJOITTELUA KAMERAN TAKANA

Työharjoittelijana ja puolipäiväisenä työntekijänä Joonas Makkonen toimii muun muassa kuvaajana erilaisissa toimeksiannoissa sekä koulun projekteissa.

LIIKELEHTI

VIDEOITA, ÄÄNTÄJA PALAVEREITA

Kauppakeskuksen Liikeikkunassa järjestetty Mediapäivä –tapahtuma esitteli ihmisille viestinnän ja kuvataiteen opiskelijoiden osaamista.

LIIKELEHTI18

Monipuolista työtä viestinnän tiiminvetäjänä

Olen töissä Liikeikkunassa työnimikkeellä viestinnän tiiminvetäjä. Työnkuvaani kuuluu tehdä projekteja viestinnän opiskelijoiden ja työharjoittelijoiden kanssa. Nämä projektit ovat pääosin erilaisia videoita, mainoksista tapahtumien taltiointeihin. Silloin tällöin mu-kana on myös radiomainoksia ja musiikin tekoa videoihin. Olemme kevään aikana tehneet kauppakeskus Rajalla På Gränsenille useita mainoksia, joissa esitellään kauppakeskuksen liikkeitä, työntekijöitä ja itse Liikeikkunaa. Näiden parissa työni etenee. Perinteinen päi-väni alkaa yhdeksältä. Saavun Liikeikkunaan, tarkastan sähköpostiin tulleet uudet viestit. Työharjoittelijat Joonas Makkonen ja Janne Anttila saapuvat paikalle myös samoihin aikoihin. Käyn läpi mitä tulevia projekteja meillä on ja miten parhaillaan käynnissä olevat projektit etenevät. Työharjoittelijoita on viestinnän koulutusohjel-masta kaksi kappaletta eli muodostamme yhdessä kolmihenkisen mediatiimin.

Suorien lähetysten mestari Jyrki Salenius Ylläs-TV:stä kävi luennoimassaLiikeikkunassa.

Kuvataiteilijat pystyttävät taideteosta Liikeikkunassa.

Viikkopalavereissa suunnitellaan tulevaisuutta

Pidämme viikkopalaverin tiistaisin, jolloin Liikeikkunaan saapuu myös palaverin päävetäjä, projektipäällikkö Antti Pietilä, sekä Liikeikkunan vastaava, projektipäällikkö. Mikko Manninen. Kaikki-en tiiminvetäjien projektit ja Liikeikkunaa koskevat uudet säännöt käydään kokouksessa läpi.Kokouksen päätyttyä jatkamme askareita eli videoiden editoimista Liikeikkunan kannettavilla tietokoneilla sekä käsikirjoitamme tulevia videoita. Videoiden tekoon joudumme kysymään myös ulkopuoli-sia kuvaajia koulultamme, silloin kun omat kädet eivät riitä. Näiden kanssa palaveeraamme monesti iltapäivisin Liikeikkunassa, jolloin käymme läpi muun muassa käsikirjoituksia ja kuvasuunnitelmia.Näin sujuu siis perinteinen päiväni Liikeikkunassa. Silloin, kun olemme kuvaamassa videoita, ovat päivät täysin erilaisia. Olemme jossain päin Meri-Lappia pyörimässä kameroidemme kanssa, tai sitten kauppakeskuksen liikkeissä.

LIIKELEHTI 19

Kauppias

Pia Palokangas

LIIKELEHTI

Mitä lappilainen, haja-asutusalueen ihminen tarvit-see? Vastaus kysymykseen on elintärkeä alueen kaupoille ja kaup-piaille, jotka haluavat palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Lapissa ja varsinkin haja-asutusalueella matkat ovat pitkiä, kaupat harvassa. Meri-Lapissa lähin Retail in Rural Regions –hankkeessa oleva kauppa sijaitsee Tervolan maaseutukunnassa, kaupunkien Kemin, Tornion ja Rovaniemen kupeessa. Tervolassa kauppaansa K-marketia pitävät kauppiaat Pia ja Jukka Palokangas. He ovat mukana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa, jonka tarkoitus on kehittää kauppaa ja palveluita Lapin haja-asutusalueilla. - Uudet ideat ovat aina tervetulleita. Minua kiinnostaisi kaup-pamme sähköisen asioinnin ja palveluiden kehittäminen. Se avaisi valtavasti mahdollisuuksia, Pia Palokangas miettii.

Yhteistyötä yrittäjien välillä

Palokankaiden kaupan asiakaskunta koostuu pääasiallisesti pe-rinteitä kunnioittavista ja paljon itse kokkailevista Tervolalaisista. Koska oman asiakaskunnan tunteminen on kaiken a ja o, kaupan on tarjottava heille sopivia tuotteita, kuten erilaisia leivonta- ja ruuanlaittotarvikkeita. Alueen toisia yrittäjiä he pyrkivät tukemaan yhteisellä markkinoinnilla, lisäksi kaupan valikoimissa on paljon paikallisia tuotteita. Palokankaiden kaupalla on myös Rautakeskon tilausoikeudet, mikä tarkoittaa, että heidän kauttaan voi tilata K-Raudan tuotteita.

Rural Retail –hankkeessa työskentelevä Nina Mäki kertoo, että monien palveluiden tarjoaminen saman katon alla on haja-asu-tusalueiden kauppiaiden elinehto. Ruuan lisäksi kauppiaat myyvät

vauvanvaatteita ja toimistotarvikkeita tai toimivat jonkun tuotteen toimitusmyyjänä. Hankkeen yksi tarkoitus on auttaa kauppiaita kehittämään palvelui-taan ja tekemään yhteistyötä eri tilausten kanssa. - Tervolan kauppiaiden yhteistyö on ihanteellista. He suosivat paikallisia tuotteita, eivätkä tarjoa päällekkäisiä palveluita. Tämä rikastuttaa jo itsessään alueen palvelutarjontaa, Mäki sanoo.

Lähdevettä Saudi-Arabiaan

Haja-asutusalueiden suurin haaste on ikääntyvä väestö. Kuinka palvella mahdollisimman hyvin vanhoja ihmisiä, jotka eivät pääse kulkemaan asioilleen pitkiä matkoja? Ikärakenne näkyy monissa kaupoissa haluna kehittää kotiinkuljetusta. Myös kunkin kunnan apteekkarin myöntämä lääkekaappi on haluttua tavaraa. Pia Pa-lokangas uskoo, että kauppojen sähköinen asiointi paitsi helpot-taisi asiointia syrjäseuduilla, laajentaisi myös kaupantekoa alueen ulkopuolelle.- Minulla on sellainen huikea visio, että tulevaisuudessa netin kaut-ta voisimme myydä vaikka suomalaista lähdevettä Saudi-Arabiaan. Teoriassa se olisi mahdollista, kunhan sähköiset kanavat saadaan toden teolla käyttöön Pia Palokangas nauraa. Palokankaat olisivat myös valmiita ottamaan kauppaansa Tervolan kunnan asiointipisteen, jos ja kun verotoimisto ja Kela kunnasta loppuvat.

PAIKALLISIA TUOTTEITA PAIKALLISILLE IHMISILLE

20

Minua kiinnostaisi

kauppamme sähköisen

asioinnin kehittäminen.

Se avaisi valtavasti

mahdollisuuksia.

Kauppiaat Pia ja Jukka Palokangas tietävät mitä

tuotteita paikalliset tarvitsevat.

LIIKELEHTI

Retail in rural regions

Kolmivuotinen kansainvälinen hanke, päättyy 2011.

Tavoitteena on säilyttää kaupat elinvoimaisina harvaan asutuilla alueilla, jossa asukkaat ikääntyvät ja vähenevät.

Hankkeessa kehitetään tuotteiden lisäksi kaupan palveluita, kuten kuljetusta ja liiketoimintaa.

Hanke tarjoaa myös koulutusta kauppiaille sekä auttaa etsimään yhteistyökumppaneita.

Lisätietoja www.rrr-project.net

21LIIKELEHTI

TIETOTEKNIIKKA VEI KAUPPATIETEILIJÄN

MUKANAAN

Yrjö Koskenniemi kiinnostui tietotekniikasta jo opiskeluaikoina.

Valmistumisen jälkeen kauppatieteiden maisterin tie vei alan

lehtoriksi.

LIIKELEHTI22

Vuosi 1984. Opiskelija Yrjö Koskenniemi aloittaa opintonsa Vaasan kauppakorkeakoulussa. Pohjalla on yo-merkonomin koulu-tus, tavoitteena kauppatieteiden maisterin paperit.Pari vuosikymmentä myöhemmin lehtori Koskenniemi istuu työ-huoneessaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Jo opiske-luaikana syttynyt kiinnostus tietotekniikkaan sai kauppatieteilijän vaihtamaan talouden kiemurat tietokoneisiin. Opettajan ura alkoi Kemi-Tornion ammattiopistossa kaupallisten aineiden sekä tieto-tekniikan opettajana. Pikkuhiljaa työtehtävät siirtyivät yhä enem-män tietotekniikan puolelle. - Kiinnostuin alasta jo opiskeluaikana sen verran, että luin tietotek-niikkaa sivuaineena. Menin harjoitteluunkin Vaasan kauppakorkea-koulun tietojenkäsittelypuolelle, Koskenniemi muistelee.Koskenniemi on erikoistunut ohjelmointiin, sillä ala kehittyy kaiken aikaa, vaatii luovuutta ja on haastava. Pysyäkseen kärryillä, ammatti-lainen ei voi jämähtää.

Yhteistyötä eri alojen välillä

Lehtorin ominaisuudessa Koskenniemi vastaa isosta osasta tieto-tekniikan alalle tulevista Liike-tehtävistä. Lähes poikkeuksetta toi-meksiannot liittyvät jollain tavalla verkkosivuihin, niiden luomiseen tai kehittämiseen. Verkkosivuille halutaan toiminnallisuutta, pelkät staattiset kotisivut eivät nykyaikana riitä.Tyypillisesti sivujen sisältö tulee yrityksiltä, ja tietojenkäsittelyopiskelijat hoitavat teknisen toteutuksen. Opiskelijat tekevät paljon yhteistyötä myös muiden koulutusalojen, kuten kaupan ja kulttuurin kanssa.- Harvemmin tietojenkäsittelypuoli toteuttaa yksin koko projektin, ohjelmoi pelkästään ohjelmoinnin vuoksi. Meidän työmme ei ole sitä kaikkein näkyvintä, nielipä se miten monta työtuntia tahansa, Koskenniemi miettii.Usein se, ettei asiakas huomaan sivustoilla tietotekniikan ammatti-laisten käden jälkeä, kertoo ammattitaidosta.

Mitä näkymättömämpi lopputulos, sitä taitavampi ohjelmoija. Tietojenkäsittelyn ammattilaisia tarvitaankin jatkuvasti. Opin-ahjossa tämä näkyy työelämälähtöisten tilausten runsaudessa. Koulu pyrkii toteuttamaan tilatut työt sovittamalla niitä kurssei-hin tai etsimällä opiskelijaa, joka voisi tehdä työn vaikka korva-takseen puuttuvia opintosuorituksia. Haasteita aiheuttaa lähinnä sopivan kurssin tai oppimistehtävän löytäminen, johon tilaustyö uppoaisi.- It-työpaja on siitä hyvä, että sinne on helppo tuoda tilaustöi-tä. Siellä pystytään toteuttamaan tilaukset ilman, että tarvitsee odottaa sopivaa kurssia, Koskenniemi sanoo.

Toimeksiannoista opinnäytetöitä

Liike-konsepti on opettajankin näkökulmasta toimiva systeemi, sillä vaativista töistä voidaan jalostaa esimerkiksi lopputöitä, joilla on tilaaja ja tarvetta. Suurin osa Koskenniemen ohjaamista opinnäytetöistä on juuri yrityksille tehtyjä tilaustöitä. - Jos työelämän tarpeisiin vastaavat tehtävät ovat vaativia, ne kannattaa melkein toteuttaa opinnäytetyön muodossa, Kosken-niemi arvioi.

Vaikka Liike toimii, siitä löytyy kehittämisen paikkoja. Yrjö Kos-kenniemi ehdottaa, että Liikkeen seuraava kehitysaskel voisi olla laajentuminen kaikille ammattikorkeakoulun koulutusaloille. Nyt Liike-tehtävät ovat pääasiallisesti kaupan, kulttuurin ja tietojen-käsittelyn alalla. Työelämälähtöisiä tehtäviä löytyisi varmasti myös sosiaali- ja terveysalan tuleville asiantuntijoille.

Harvemmin tietojenkäsittelypuoli to-teuttaa yksin koko projektin, ohjelmoi pelkästään ohjelmoinnin vuoksi.

Tietojenkäsittelyn lehtori

Yrjö Koskenniemi

LIIKELEHTI 23

Kattoristikoita valmistavan Keminmaan Puura-kenne Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Holappa istuu eturivin pulpetissa kuin tunnollinen opiskelija ikään, väliin kuuntelee ja nyökkäilee. Luokkahuoneen heijastuskankaalla vilisee talous- ja prosessimittareita sekä ehdotuksia sisäisen viestinnän paranta-miseksi. Kolmannen vuoden liiketalouden opiskelijat esittelevät parhaillaan strategisen johtamisen ja taloushallinnon sekä organi-saatioviestinnän kursseilla Puurakenteelle tehtyjä kehitysehdotuk-sia. Ammatikorkeakoululle tuttu yhteistyökumppani Keminmaan Puurakenne Oy on edellisenä vuonna saanut käyttöönsä opiske-lijoiden laatiman markkinointisuunnitelman. Nyt puheenjohtaja Holappa saa eteensä viisi Balanced Scorecardia eli tavoitteellisen johtamisen suorituskykymittaristoa sekä viisi viestintäsuunnitelmaa.

Holappa kertoo, että yritys tarjoaa opiskelijoille mielellään oikeita työtehtäviä.- Yrityksessä on aina tarvetta kehitykselle ja nuorten ihmisten tuoreille ideoille. Vieläkö saisimme irrotettua resursseja näiden suunnitelmien toteuttamiseen, Holappa juttelee.

Ratkaisuja sisäiseen tiedottamiseen

Yhdessä viestintäsuunnitelmaryhmässä mukana olleet opiskelijat Mikko Juusola ja Laura Pruikkonen kertovat tehtävän aluksi teh-dyn yritysvierailun paljastaneen, että yrityksen sisäisen viestinnän kulussa on aukkoja. Niinpä ryhmä keskittyi kehittämään erityisesti sisäistä tiedonkulkua ja työntekijöiden perehdyttämistä.- Organisaatiossa tiedon kulku on epämääräistä. Kaikki menee palavereiden kautta ja varsinkin tiedon välittäminen ylöspäin, työn-tekijältä johtoportaaseen tökkii, Juusola ja Pruikkonen erittelevät.

Ratkaisuksi opiskelijat ehdottivat muun muassa sisäistä sähköpos-titiedottamista, jonka avulla tieto olisi mahdollista siirtää tasapuo-lisesti kaikille työntekijöille. Työtä tehdessään opiskelijat pyrkivät antamaan yritykselle mahdollisimman käytännönläheisiä esimerk-kejä. Kirjoista kerätty teoriaosuus palveli lähinnä opiskelijoiden omaa oppimista. Juusola ja Pruikkonen myöntävät, että olisi hyvä,

UUTTA POTKUAPUURAKENTEESEEN

Liiketalouden opiskelijoilta löytyy ideoita ja toimivia käytännön esimerkkejä

LIIKELEHTI24

jos yritys toteuttaisi oikeasti opiskelijoiden laatimia kehitysideoita.-Tietysti tämä oli ennen kaikkea oppimistehtävä meille. Olemme tehneet työn niin hyvin kuin mahdollista, sen toteuttaminen on sitten yrityksen asia, Juusola muistuttaa.

Yrittäjän palaute on tärkeää

Opiskelijoita valmentanut lehtori Seija Salo-oja kertoo, että yrittäjän palaute on opiskelijoille ensisijaisen tärkeää. Pelkkä ”ihan hyvä” ei luonnollisestikaan kerro, löytyikö työstä vielä jotain pa-

rannettavaa, mitkä ideat olivat kehityskelpoisia ja miksi. Tärkeintä on opiskelijoiden oppiminen. Työelämälähtöiset tehtävät antavat oikean työn makua myös tiukan deadlinen muodossa.- Toivon kyllä, että yrittäjä lukisi kaikki työt läpi ja antaisi niistä kun-non palautteen. Ihanteellisinta tietysti olisi, jos hän lisäksi hyödyn-täisi ideoita oikeasti yrityksessään, Salo-oja miettii.

Liiketalouden taloushallinnon ryhmä luovutti Ari Holapalle aimo

annoksen tuoreita ideoita.

LIIKELEHTI 25

VOITA iPod! Äänestä lehden paras juttu

Liikkeen nettisivuilla osoitteessa

www.tokem.fi/liike

Kilpailun löydät opiskelija-osiosta!

Palkinto arvotaan kaikkien äänestäneiden kesken Liikepäivässä 6.10.2010.

Verkossa:www.tokem.fi/liike

Liikepuhelin:0400 126 287

E-mail:

liike@tokem.fi