Liikenteen kytkennät seudun maankäyttöön

19.04.23JYSELI 2025, Markku Kivari

LIIKENTEEN KYTKENNÄT SEUDUN LIIKENTEEN KYTKENNÄT SEUDUN MAANKÄYTTÖÖNMAANKÄYTTÖÖN

JYSELI 2025 – Rakennemalli 20X0


Lähtökohtina liikenteen nykytila ja Jyväskylän Lähtökohtina liikenteen nykytila ja Jyväskylän liikennejärjestelmän tavoitteet ja toimintalinjatliikennejärjestelmän tavoitteet ja toimintalinjat


Liikennejärjestelmän päämäärä Liikennejärjestelmän päämäärä

Jyväskylän seudun keskeisten alueiden saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla on hyvä ja liikennejärjestelmän avulla on edis-tetty toimivan, turvallisen ja viihtyisän kaupunkirakenteen syntymistä. Jyväskylän keskusta, aluekeskukset ja kuntakes-kukset ovat seudun houkuttelevimpia kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumispaikkoja.

Jyväskylän seudun henkilöliikenteen kehittämisen painopiste on siirretty ympäristöä vähemmän kuormittaviin liikenne-muotoihin – kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Henkilöautojen osuus kaikista matkoista on alentunut ja kevyt- ja joukkoliikenteen osuus ja houkuttelevuus on lisääntynyt.

Seudun ulkoiset yhteydet on parannettu tasolle, joka turvaa Jyväskylän seudun saavutettavuuden valtakunnantasolla ja luo edellytykset elinkeinotoiminnan kehittämiselle alueella.


Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteetLiikennejärjestelmän kehittämistavoitteet

1. Yhdyskuntarakenne

2. Liikenteen ja liikkumisen hallinta

3. Joukkoliikenne

4. Kävely ja pyöräily

5. Jyväskylän keskus-tan kehittäminen

6. Liikenneverkkojen kehittäminen


Trendikehitys on katkaistava!Trendikehitys on katkaistava!


Paikallisliikenteen matkustajat Jyväskylän seudulla Paikallisliikenteen matkustajat Jyväskylän seudulla (milj. matkustajaa / vuosi)(milj. matkustajaa / vuosi)

4

5

6

7

8

9

10

1984 -86 -88 1990 -92 -94 -96 -98 2000 -2 -4 -6 2008


Palvelut ja asuminen määrittävät liikkumistarpeen ~ 80% Palvelut ja asuminen määrittävät liikkumistarpeen ~ 80% määräpäistämääräpäistä


Kevytliikenne - etäisyys ratkaisee käytönKevytliikenne - etäisyys ratkaisee käytön


Liikennesuorite eri maankäyttövyöhykkeilläLiikennesuorite eri maankäyttövyöhykkeillä


Neljä palvelutasoluokkaa (4)Neljä palvelutasoluokkaa (4) Luokka 1:

Joukkoliikennekaupunki (paras luokka) => pyritään keskittämään maankäyttöä

Luokka 2:

Seutuliikenteen laatukäytävät (seutuliikenteen parhaat yhteysvälit), parhaat maankäyttö-alueet kaupunkialueen ulkopuolella

Luokka 3:

Muut säännöllisen reittiliiken-teen vaikutusalueella olevat alueet, voi lisätä maankäyttöä harkiten

Luokka 4:

Säännöllisen joukkoliikenteen ulkopuolella olevat alueet, ei lisää maankäyttöä


NykytrendiNykytrendi


YhdistelmämalliYhdistelmämalli


LIIKENTEELLISIÄ LIIKENTEELLISIÄ VAIKUTUKSIAVAIKUTUKSIA


Maankäyttö tiivistyy nykytilanteeseenkin nähdenMaankäyttö tiivistyy nykytilanteeseenkin nähden


Joukkoliikenne parempi kuin trendivaihtoehdossaJoukkoliikenne parempi kuin trendivaihtoehdossa


Henkilöauton käyttö väheneeHenkilöauton käyttö vähenee


YHDISTELMÄMALLI - JoukkoliikennehuomioitaYHDISTELMÄMALLI - Joukkoliikennehuomioita

Yhdistelmämallissa joukkoliikenteen kehittämis- ja säilymis-edellytykset ovat oleellisesti nykytrendiä paremmat, koska asutusta keskitetään ja tiivistetään joukkoliikenteen runkoyhteyksien varsille. FLOW– ja KNOW -vyöhykkeet tukeutuvat joukkoliikenteen

kehittämiskäytäviin ja kaupunkiliikenteen runkolinjoihin. Tälle alueelle pystytään järjestämään jopa henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä joukkoliikennepalveluja. Asutuksen keskittäminen tälle alueelle edesauttaa joukkoliikenteen edelleen kehittämistä.

GROW –alueet tukeutuvat Saviota ja Kuhanniemeä lukuunottamatta pääosin oivallisesti nykyiseen pidempimatkaisen vakiovuoroliikenteen verkkoon. Joukkoliikenteen saavutettavuus riippuu kuitenkin viime kädessä asutuksen sijoittumisetäisyydestä runkolinjoilta sekä kevytliikenne- ja pysäkkijärjestelyistä.

SLOW –alueet ovat henkilöautoalueita, eikä näille alueille pystytä järjestämään säännöllistä joukkoliikennettä. Perusasiointiyhteyksiä ja lakisääteisiä kuljetuksia hoidetaan mahdollisesti kutsu- tai palveluliikenteellä.


Joukkoliikenteen palvelutaso eri alueilla Joukkoliikenteen palvelutaso eri alueilla

FLOW ja KNOW: Säännöllinen ja tiheävuoroinen joukkoliikenne kaikkina päivinä ympäri vuoden. Vuoroväli pääosin 60 minuuttia tai vähemmän. Kesällä tarjontaa hieman talvikautta vähemmän.

GROW: Pitempimatkaisen joukkoliikenteen ansiosta kohtuulliset tai hyvät joukkoliikennepalvelut . Koulupäivinä noin 5-10 vuoroa/suunta. Aikataulut eivät ole säännölliset. Kesällä ja viikonloppuisin tarjonta selvästi koulupäivätarjontaa vähäisempää.

SLOW: Minimipalvelutaso ja lakisääteiset koulu- ja sosiaalitoimen kuljetukset hoidetaan yhteiskunnan tukemina. Joukkoliikenne kutsuliikennettä, palveluliikennettä, asiointitakseja tai koululaisvuoroja. Minimipalvelutaso on kaksi edestakaista asiointiyhteyttä/viikko.

Palvelutasoon vaikuttaa oleellisesti joukkoliikenteen tulevaisuuden hoitomalli. Oletettavasti ainakin FLOW- ja SLOW vyöhykkeillä tulee käyttöön malli, jossa viranomainen päättää palvelutasosta.


Ennustetilanteen verkkovaihtoehdotEnnustetilanteen verkkovaihtoehdot Perusverkko (Vt4, Vaajakosken ohitus, Kuokkalan kehätie,

Laukaantien parantaminen, Vt4 Kirri-Vehniä) Tieverkko- ja joukkoliikennesuunnittelu käynnissä.

Trendiennusteen liikennemäärät Yhdistelmämallin liikennemäärät


Ennusteiden ”Yhdistelmämalli” ja Ennusteiden ”Yhdistelmämalli” ja ”Nykytrendi” erot perusverkolla”Nykytrendi” erot perusverkolla


Alustavat päätelmät Alustavat päätelmät

Yhdistelmämalli parantaa kestävän liikkumisen (joukko- ja kevytliikenteen) toimintaedellytyksiä ja vähentää henkilöautoliikenteen matkoja (käytön tarvetta)

Yhdistelmämalli luo edellytyksiä joukkoliikenteen nykyisten runkoyhteyksien tarjonnan kehittämiselle (KNOW ja FLOW).

Yhdistelmämallissa matkojen keskimääräinen pituus nykytilanteeseen verrattuna kasvaa jonkin verran mutta on lyhyempi kuin trendimallissa.

Liikenneverkon kuormitus lisääntyy erityisesti Laukaa-Jyväskylä-Muurame –akselilla.

Documents

Liikenteen kytkennät seudun maankäyttöön