Lohen ammattikalastus – miltä tulevaisuus näyttää RKTL:n silmin

Atso Romakkaniemitutkija

RKTL, Oulun toimipaikka

Loheen liittyvää tutkimusta ja tutkijoita

Tilastointi- saaliit- markkinat

Lohikantojen tilaMerivaihe Lisääntyminen

Lohi-istutukset

Lohta saalistavat

pedot

Ympäristö,myrkyt

Lohi elinkeinona,

virkistyskohteena

minä

Pirkko Tapani Erkki Matti riistantutkijoita, P. Vuorinen, P. & J. Salmi,Söder- Pakarinen, Jokikokko Salminen Turun kalantutk., A. Lappalainen P. EskelinenKultalahti Erkki Esa Lehtonen

Ikonen

Esitelmästä

• Tulevaisuuden epävarmoja aavistuksia ennen kaikkea omin silmin, ja esityksen seuraajan…

• RKTL:n tehtävä (…tietoa kestäviin valintoihin

luonnonvarojen hyödyntämisessä ja hoidossa…) tästä näkökulmasta

Nykytila ja miten siihen on tultu tulevaisuus

Vaelluspoikasten (smolttien) määrät

Perämeri90-luku: 2 milj. istukasta, 0,2 milj. luonnonsmolttia2010: 2 milj. istukasta, 2 milj. luonnonsmolttia

Nousu- ja kutulohimäärätTornionjoki

Simojoki

Kalix-joki

Oulujokisuu 2010-2011: 1500-3000 lohta(vuosittain 250 000 smoltti-istukasta)

Lohen eloonjäänti kokonaisuutena laskenut merellä

Esim. Perämeren istutuslohet: smoltti->palaava kutulohi1990-luvun puoliväli: 5-8 % 2000-luvun alku: 3-6 %Viime vuodet: 1-2 %

Esim. Tornionjoki (luonnonlohet) : smoltti->palaava kutulohiViime vuodet: 1 milj. smolttia 20 000 – 35 000 palaavaa kutulohta eli 2-3,5 %

vrt. 2000-luvun alku: sama kutulohimäärä puolta pienemmällä smolttimäärällä

1990 1995 2000 2005 2010

010

2030

4050

60

Vaelluspoikasten eloonjäänti

Vuosi

Elo

onjä

änti

(%)

VillitViljellyt

Lohen post-smolttieloonjäänti

00,10,20,30,40,50,60,70,80,9

1

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Viljelty

Villi

Villien ja viljeltyjen lohien suhde Pohjanlahden lohisaaliissa

Lohikantojen tilaKansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), 2011

• Monet Pohjanlahden lohikannat, mm. Tornionjoki, lähellä pitkäaikaisen elpymisen ja suojelun mahdollistavaa vähimmäistasoa…

• vuosien 2010-11 kutukannat eivät todennäköisesti riitä tuottamaan vähimmäistason mukaista poikasmäärää

Kalastuskuolevuutta ei saa kasvattaa• Lisäksi Pohjanlahdella useita alle vähimmäistason olevia lohikantoja

• Useimmat Suomenlahden ja eteläisemmän Itämeren alueen lohikannat selvästi alle vähimmäistason

Kalastuskuolevuutta pienennettävä selvästi• Koskee erityisesti pääaltaan avomerikalastusta• Suomenlahden luonnonkantajokien lohia ei tulisi kalastaa lainkaan

Kalastettavaksi riittää yhä vähemmän lohta

Voiko tulevaisuudelta odottaa parempaa?

syyt kehitykseen?

Kalastus

*) sisältää hieman myös jokikalastusta

19701972

19741976

19781980

19821984

19861988

19901992

19941996

19982000

20022004

20062008

20100

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

vuosi

kg1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008

0

50

100

150

200

250

300

350

Vuosi

Tonnia

32313029

Vapaa-ajankalastuksen saaliit

Suomalaiset vapaa-ajankalastajat, meri

Tornionjoen lohisaaliit

SuomiRuotsiMuut

Vuosi

• Pääosin hallien ravinto koostuu silakasta, kilohailista, siiasta ja Perämerellä myös muikusta• Varsinkin vanhemmat (koiras)hallit syövät myös lohta: sekä smoltteja että aikuisia yksilöitä silloin kun niitä on saatavilla• hylkeiden vaurioittama osuus lohisaaliista on ollut laskussa (pyydysten kehitys, muutokset vahinkojen ilmoittamisaktiivisuudessa?)• Hylkeiden kalastovaikutusten luotettava arviointi nykytiedoilla vaikeaa

Lohta syövät pedotHarmaahylkeiden (hallien) laskennat: 23 000 yksilöä vuonna 2010

Linnut (koskelot, räyskät, merimetsot jne.)• yleisesti ottaen vähemmän tutkimustietoa, mutta havaintoja lohen käytöstä ravinnoksi• lähinnä nuorimmat, pienimmät lohet (smoltit jokien läheisyydessä)

Lohta syövät pedot

Lohen ravinto merivaelluksen alussa• nuoren silakan (kesänvanhat, 1-vuotiaat) runsas määrä Selkämerellä parantaa lohenpoikasten eloonjääntiä

Muut eloonjääntiin vaikuttavat tekijät?

Lohivarojen hoito ja hyödyntämisen säätely

• EU:n ’kautta’ yhteiset tavoitteet ja kansainväliset säätelypäätökset– suurimman tuottavuuden periaate (vähimmäistavoite)

luonnonkannoille– istutusten kohtalo?– valtioiden väliset neuvottelut saaliin jaossa (kiintiöt)?

• kansallisella tasollakin on sitouduttava kansainvälisiin päätöksiin– Suomessa kalastetaan ruotsalaisia lohikantoja

Siis, miltä tuleva näyttää?”Vähän” lohta kalastettavaksi, helpotusta

tilanteeseen on vaikea nähdä

Mikä on paras tapa saada vähästä mahdollisimman paljon irti?

Linjauksia: mitä halutaan, mikä on tärkeintä?Ratkaisujen haku erityisongelmiin (mm. hylje)?

Yllätyksiä luvassa??

KIITOKSIA!