LounaFood –Aitoa makua Varsinais-Suomesta - utu.fi · LounaFood -Aitoa makua Varsinais-Suomesta -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 ... yhteistyö

LounaFood -Aitoa makua Varsinais-Suomesta -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Varsinais-Suomen kunnat.

LounaFood–Aitoa makua Varsinais-Suomesta

Loppuraportti

LounaFood – Aitoa makua Varsinais-Suomesta

SISÄLLYSLUETTELO

1. Hankkeen toteuttajan nimi 12. Hankkeen nimi ja hanketunnus 13. Yhteenveto hankkeesta 14. Raportti 2

4.1. Hankkeen tausta ja kohderyhmä 24.2. Hankkeen tavoitteet 2

a) Ylemmän tason tavoitteet 2b) Hankkeen tavoitteet 3

4.3. Hankkeen toteutus 4c) Toimenpiteet 4

Verkoston koordinaattori 4i) Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten 4yritysrekisterin ylläpitäminen, kehittäminen ja hyödyntäminenii) Toimialan kehityksen seuraaminen mm. selvitysten ja 6raporttien avullaiii) Uusien hankkeiden synnyttäminen 7iv) Yhteistyöverkostojen rakentaminen 7

Tiedotustaho 9i) Yrityksille ja yhteistyökumppaneille suunnattu tiedottaminen 9ii) LounaFood Uutiset –odotetuin lukupaketti 9iii) Sosiaalinen media ja internetsivut tiedotuksen tukena 10iv) Yhteistyö median kanssa 11

Neuvonta 11i) Matalan kynnyksen neuvontaa ”yhden luukun” -periaatteella 11

Lähellä tuotetun ruoan puolestapuhuja ja tunnettuuden lisääjä 12i) Varsinaissuomalaisen ruuan esiintuominen 12ii) Yrittäjien ja ostajien yhteistyön rakentaminen 12iii) Ruokatapahtumien kehittäminen 16

d) Aikataulu 18e) Resurssit 18f) Toteutuksen organisaatio 18g) Kustannukset ja rahoitus 20h) Raportointi ja seuranta 20i) Toteutusoletukset ja riskit 20

4.4. Yhteistyökumppanit 214.5. Hankkeen tulokset ja vaikutukset 22

5. Esitys jatkotoimenpiteiksi 306. Allekirjoitukset 31


1

1. Hankkeen toteuttajan nimi

Hankkeen toteuttaja Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea20014 TURUN YLIOPISTO

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus

Hankkeen nimi LounaFood –Aitoa makua Varsinais-SuomestaHanketunnus 2036

3. Yhteenveto hankkeesta

LounaFood – Aitoa Makua Varsinais-Suomesta -hankkeen päätavoitteena oli toimiaVarsinais-Suomen alueella elintarvikealan ja yrittäjyyden kehittäjänä olemalla verkostonkoordinaattori, tiedotus- ja neuvontataho sekä lähellä tuotetun ruuan puolestapuhujana jatunnettuuden lisääjänä.

Tavoitteisiin vastattiin monenlaisin toimin, joista tiedottaminen, elintarvikealan verkostonyhteistyön lisääminen ja lähellä tuotetun ruuan imagon edistäminen olivat etualalla. Näitätoimia tuettiin esim. tekemällä erilaisia selvityksiä toimialan tilanteesta, lisäämällä tuottajienja käyttäjien välistä yhteistyötä, neuvomalla viranomaismääräysten käyttöönotossa,informoimalla elintarvikealan uusista trendeistä ja tutkimuksista.

Hankkeen tuloksena elintarvikealan toimijaverkosto vahvistui, yhteistyö lisääntyi kaikillatasoilla ja varsinaissuomalainen lähellä tuotettu ruoka tuli tunnetummaksi. Elintarvikkeitajalostavien yritysten lukumäärä kasvoi ollen vuonna 2013 315 kpl (Ruoka-Suomi tilasto6/2013), mikä on huomattavasti enemmän (19 kpl) kuin vuonna 2012. Erityisestimaaseutualueille syntyi uusia leipomoita. Jatkossakin tulisi huomioida uusien yritystensyntymistä edesauttavat toimet ml. yrittäjyyskasvatus, sillä myös elintarvikealalla yrittäjienikärakenne vanhenee.

Yritysten osaaminen ja yhteistyö toisten yritysten kanssa lisääntyi hankkeen aikana. Tästäovat osoituksena yrityksille annetun neuvonnan suuri määrä (yli 250 neuvontaa) sekätiedotustoimien runsaus, 20 LounaFood Uutiset –lehteä ja satoja s-posteja. Laadullisenatuloksena voidaan nostaa esille myös yrittäjien suuri kiinnostus yhteismarkkinointiin mm.yhteisosastot messuilla. Ylipäätänsä hankkeen toimintaan osallistui runsaasti yrityksiä, mikäon osoituksena toimenpiteiden tarvelähtöisyydestä.

Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana oli Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskusBrahea. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat mm. Varsinais-Suomenseutukuntien kehittämiskeskukset, Leader –toimintaryhmät, MTK Varsinais-Suomi, ProAgriaLänsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu, Funktionaalisten elintarvikkeidenkehittämiskeskus. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 781 134 euroa. Hanke sairahoituksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Manner-Suomen maaseudunkehittämisohjelmasta 90 % ja Varsinais-Suomen kunnilta 10 %.

2

4. Raportti

4.1.Hankkeen tausta ja kohderyhmä

Elintarvikkeiden jalostus on yksi Varsinais-Suomen maaseutu-alueiden keskeisimmistäelinkeinoista. Vuonna 2007 maakunnassa oli 426 elintarvikealan toimijaa, joista noin 75 %sijaitsi maaseutu-alueella (Lähde: Ruoka-Suomi 5/2007).

Pienillä ja keskisuurilla elintarvikeyrityksillä on etuina joustavuus tuotannossa jamahdollisuus palvella asiakkaita nopeasti. Lähellä tuotettu ruoka tukee myös suurelta osinkestävän kehityksen edistämistä. Toisaalta, pienten yritysten haasteena on tuottaa tuotteita,jotka ovat kilpailukykyisiä suurten yritysten tuotteille. Panostamalla laatuun raaka-aineissa,tuotantotavoissa ja lopputuotteessa sekä erikoistuminen joko oman alueen ruokakulttuurin taitulevaisuuden trendeihin/visioihin antavat perustaa oman asiakaskunnan löytämiselle. Pientenyritysten olisi verkostoiduttava keskenään pystyäkseen kilpailemaan suurten yritysten kanssa.Yritykset tarvitsevat tuekseen alueella toimivan puolueettoman neuvonta- ja tiedotustahon,joka edistäisi niiden toimintamahdollisuuksia.

LounaFood – Aitoa Makua Varsinais-Suomesta –hanke olisi elintarvikealan osaajienverkosto, joka toimisi maakunnan alueella. Alueella vallitsi yhteinen tahto kehittääelintarvikealaa ns. toimialahankkeen kautta, joka koordinoisi alueen elintarvikealankehittämistoimintaa ja olisi linkkinä seudullisen ja valtakunnallisen toiminnan välillä.

LounaFood –Aitoa makua Varsinais-Suomesta hanketta aloitettiin suunnittelemaantarvelähtöisesti yhteistyössä Varsinais-Suomen seutukuntien kehittämiskeskusten kanssa.Näin varmistettiin se, että hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet olivat yleisesti hyväksyttyjä jayhteiseen päämäärään kohdennettuja. Erityisen tärkeänä pidettiin elintarvikealan substanssiosaamisen keskittämistä toimialahankkeelle mm. alaan liittyvän neuvonnan tarjoajana sekäajankohtaisen tiedottamisen väylänä. Tärkeänä yhteistyötahona nähtiin seutukuntienkehittämiskeskusten Masva –hankkeet (Maaseudun asiakasvastaava), joilla olisi tiivis yhteysalueen elintarvikeyrityksiin.

Hankkeen kohderyhmänä olivat kaikki varsinaissuomalaiset elintarvikkeita jalostavat mikro-ja pk-yritykset (ml. Annex I -yritykset). Toiminnan osapuolina olivat myös ammattikeittiöt,vähittäiskaupat, elintarvikealan kehitysorganisaatiot, Varsinais-Suomen seutukunnat jatoimintaryhmät, eriasteiset oppilaitokset sekä kuluttajat.

Hankkeen toiminta-alue oli koko Varsinais-Suomi.

4.2.Hankkeen tavoitteet

a) Ylemmän tason tavoitteet

Hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toimenpidettä 124”Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden,menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi”. Toimenpiteen keskeisiä tavoitteita olivatelintarvikkeita jalostavien yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantuminen,jalostusketjun vuoropuhelun ja yhteistyön lisääminen sekä yritysten osaamisen lisääminen


3

mm. tiedotuksen ja neuvonnan keinoin. Hanke vastasi ohjelman tavoitteisiin toimimallaelintarvikealan verkoston koordinaattorina, yrityksille suunnatun tiedottamisen ja neuvonnantahona sekä yritysten ja ostajien välisen vuoropuhelun lisääjänä.

b) Hankkeen tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena oli edistää Varsinais-Suomen elintarvikealan mikro- ja pk-yritystentoimintaedellytyksiä. Päätavoitteen toteuttamisen tukena olivat neljä alatavoitetta jatoimenpidettä, jotka olivat jaoteltu seuraavasti: verkoston koordinointi, tiedotus- janeuvontatoiminta sekä lähellä tuotetun ruoan puolesta puhuminen ja tunnettuuden lisääminen.

Verkoston koordinaattori

- ylläpitää ja kehittää Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritystenyritysrekisteriä

- pitää esillä elintarvikealan palvelutarjontaa Varsinais-Suomessa- tehdä selvityksiä toimialan tilanteesta ja kehittymisestä- lisätä elintarvikealan verkoston yhteistyötä ja rakentaa uusia verkostoja eri tahojen

kesken ml. yrittäjäverkostot- osallistua aktiivisesti muiden elintarvikealan kehittämisorganisaatioiden toimintaan ja

yhteistyön kehittämiseen

Tiedotustaho

- tiedottaa ajankohtaisista elintarvikealan asioista (lainsäädäntö, trendit, tutkimuksetjne.) sekä keskittää yrittäjien suuntaan tapahtuvaa tiedottamista

- nostaa esiin internetsivuja aktiivisen tiedottamisen välineenä- lisätä elintarvikealasta tiedottamista erilaisille kohderyhmille ml. suuri yleisö- pitää esillä Aitoa Makua Varsinais-Suomesta teemaa ja lähellä tuotettua ruokaa

Neuvonta

- edistää elintarvikealan yritysten oman toiminnan kehittymistä- nopeuttaa viranomaismääräysten käyttöönottoa

Lähellä tuotetun ruuan puolestapuhuja ja tunnettuuden lisääjä

- vahvistaa ja tukea lähellä tuotetun ruuan tunnettuutta ja käyttöä- lisätä tuottajien ja käyttäjien välistä yhteistyötä- lisätä tietoisuutta elintarvikealan uusista trendeistä, teemoista ja tutkimuksista

pitää esillä suomalaista ja alueellista ruokakulttuuria Aitoa Makua Varsinais-Suomesta -teeman avulla.

4

4.3.Hankkeen toteutus

c) Toimenpiteet

Verkoston koordinaattori

i) Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten yritysrekisterinylläpitäminen, kehittäminen ja hyödyntäminen

Hankkeen ensimmäisiä tehtäviä oli elintarvikkeita jalostavien yritysten yritysrekisterinpäivittäminen, sillä edellisestä systemaattisesta päivittämisestä oli kulunut jo useampi vuosi.Ajankohtainen toimialatieto oli pohjana kaikelle kehittämistyölle, mitä hankkeessa tultiintekemään. Yrityskyselyn tekeminen aloitettiin keväällä 2008. Kysely koostui kahdesta osasta:maakunnallisen toimijan osiosta, jossa kyseltiin tarkkoja yrityksen taustatietoja liittyen mm.liikevaihtoon, tämän hetken tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin sekä kehittämistoiveisiinja siihen liittyvään avun tarpeeseen sekä www.aitojamakuja.fi -sivustoon liittyvästä ns.yleisestä osiosta. Yhdistämällä nämä kaksi asiaa samaan kyselyyn vältettiin se, ettäyritykseltä kysyttäisiin samansuuntaisia tietoja kahteen kertaan. Aitojamakuja.fi -sivustoonliittyvät yleiset asiat (yhteystiedot ja toimialatiedot) toimivat samalla hankkeenyritysrekisterin pohjana.

Kyselypohjaa valmisteltiin kevään aikana valtakunnallisessa Aitoja Makuja -työryhmässä,johon projektipäällikkö kuului. Aitojamakuja.fi -sivusto oli alkujaan valtakunnallisen Ruoka-Suomi teemaryhmän ylläpitämä elintarvikealan yritysten hakupalvelu, joka muuttui vuonna2009 valtakunnallisen Aitoja makuja –hankkeen toiminnaksi. Sivuston keräämisestä jaylläpitämisestä vastasivat maakunnallisen tiedon osalta maakunnissa toimivat aluejäsenet(Varsinais-Suomen kohdalla LounaFood – Aitoa Makua Varsinais-Suomesta -hanke)samalla, kun keräsivät yritystietoa oman toiminnan tarpeisiin.

Kysely lähetettiin ensin postitse ja mikäli vastausta ei lähetetty postitse takaisin, soitettiinyritykseen ja tehtiin kysely puhelinhaastatteluna. Kevään aikana huomattiin, että kyselyihinvastaaminen oli niin vähäistä, että postituksesta luovuttiin ja päätettiin hoitaa kyselyt suoraanpuhelinhaastatteluina. Yritysrekisterissä olleet yritykset saatiin käytyä läpi kesäkuun 2009loppuun mennessä, jonka jälkeen keskityttiin uusien yritysten löytämiseen sekä rekisterintietojen päivittämiseen.

Vuonna 2011 käynnistettiin yritysrekisterin systemaattinen päivitystyö. Kysely lähetettiinensin kirjeitse ja myöhemmin sähköisesti niille yrityksille, jotka eivät vastanneetensimmäiseen kyselyyn. Kaikkien saatujen vastausten ja lisäksi internetistä löytyvienyhteystietojen pohjalta yritysrekisteri päivitettiin joulukuussa 2011. Kaikkiaan rekisterissä olinyt päivitetyt yhteystiedot 446 yritykselle, joista 301 oli elintarvikkeita jalostavia yrityksiä.

Hanke toimi valtakunnallisen Ruoka-Suomi teemaryhmän aluejäsenenä, joka mm. kokoaakoko maan osalta elintarvikkeita jalostavien yritysten tietoja. Hanke toimitti teemaryhmällevuosina 2008-2013 Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten toimialatiedot.Yritysrekisteriä hyödynnettiin aktiivisesti erilaisissa tiedotustoimissa: hankkeen oma jayhteistyökumppaneiden tiedotus ”yhden luukun” -periaatteella, kohdennetut yhteistyöhaut(esim. raaka-aineiden toimittajat, laitteisto -yhteistyö, ostajat) sekä toimialasta viestiminenrahoittajille, medialle ja toisille kehittäjille, tutkijoille.


5

Aitojamakuja.fi

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja tietolähde, jonkatoimintaa koordinoi valtakunnallinen Aitoja makuja –hanke (Aitoja makuja I 2009-2011 jaAitoja makuja II 2012-2014). Hanke osallistui aktiivisesti valtakunnallisen Aitojamakuja.fi –sivuston kehittämis- ja viestintätyöhön toimien Varsinais-Suomen aluejäsenenä. Aluejäsenenvastuulla oli oman alueen yritysten ”rekrytointi” sivuille sekä tietojen päivittäminen jasivustosta tiedottaminen. LounaFood –Aitoa makua Varsinais-Suomesta otti omallaalueellaan viestinnän kärjeksi Aitojamakuja –ydinviestin sekä hyödynsi omissa alueellisissatapahtumissa valtakunnallisen hankkeen erilaisia viestintämateriaaleja. Aitoja makujaaluetoimikunta kokoontui hankkeen aikana 2-3 kertaa vuodessa. Projektipäällikkö osallistuinäihin kokouksiin. Lisäksi aluetoimija raportoi puolivuosittain alueellisen ”aitoja makujatoiminnan” valtakunnalliselle hankkeelle, 2009-2013.

Kuva 1 Aitojamakuja.fi Varsinais-Suomen hakutulos, 185 yritystä.

Vuoden 2013 alusta sivustolle alettiin kerätä aktiivisesti myös tiloilta suoraan kuluttajalle,ravintolalle tai keittiölle myyviä toimijoita. Tätä yhteistyötä vietiin eteenpäin yhdessä MTKVarsinais-Suomen kanssa mm. lähettämällä erilaista tieodotusmateriaalia jäsenistölle sekäosallistumalla yhdistysten kuluttajavastaavien infotilaisuuteen. Vuoden 2013 lopussasivustolla oli 185 varsinaissuomalaista elintarvikealan yritystä, mikä on 10 % kaikistasivustolla olevista yrityksistä (yhteensä 1840).

6

Aitojamakuja.fi -yhteistyö

yrityksiätapahtumat, joissa sivustoa onsuoraan esitelty/Varsinais-Suomi

*2008 1002009 132 232010 143 362011 150 282012 159 182013 185 30

Taulukko 1 Aitojamakuja.fi sivustolla olevien varsinaissuomalaisten yritysten lkm:n kehitys ja sivustoesittelyjenmäärä vuosina 2008-2013. * Sivusto avattiin virallisesti 30.9.2008.

ii) Toimialan kehityksen seuraaminen mm. selvitysten ja raporttien avulla

Hanke teki aktiivisesti selvityksiä toimialan tilanteesta, jotta saatiin ajankohtaista tietoakehittämisen kohteista ja tarpeista. Käsiteltäviä asioita olivat mm. elintarvikkeita jalostavienyritysten markkinatilanne, toimintaympäristö, kehityssuunnat, tietyn toimialan tilanneesimerkiksi luomu, tuottajien ja käyttäjien kohtaaminen sekä perinteiset yrityskyselyt, joidentietoja voitiin hyödyntää yritysrekisterissä. Osa selvityksistä tehtiin yhdessä oman alueenyhteistyökumppaneiden kanssa ja osa mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisten tahojenkanssa. Vuosittain tuotettiin ja julkaistiin raportti yritysten määrän kehittymisestä (vrt.Ruoka-Suomi yritystilastot). Olennaista oli, että selvityksiä tehtiin säännöllisesti, jolloinpystyttiin seuraamaan tilanteen kehittymistä alueella ja suuntaamaan siten toimintaa jatkossasen mukaan, mihin tarvetta on.

Keväällä 2008 käytyjen keskustelujen pohjalta toteutettiin syksyllä 2008 Varsinais-Suomenluomutoimijoiden ja -tuotannon tilannekatsaus. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaaVarsinais-Suomen luomutuottajien toimintaa sekä tulevaisuuden näkymiä ja neuvonnan jakoulutuksen tarvetta. Työn teki Turun yliopiston luomupiirin hallitus ry. ja se toteutettiinajalla 11.9.-17.12.2008. Luomuselvitys on luettavissahttp://lounafood.net/luomu/VSluomutoimijaselvitys.pdf .

Varsinais-Suomen elintarvikealan toimialaraportti tehtiin yritysrekisterin päivityksenpohjalta vuonna 2009. Raportissa kuvattiin elintarvikealan varsinaissuomalaista yrityspohjaa,toimialan nykytilaa sekä yritysten kehitystavoitteita. Maakunnallisen elintarvikealantoimialaraportin pohjalta tehtiin seutukunnalliset elintarvikealan toimialaraportit, joissakuvattiin aina yhden seutukunnan elintarvikealan yritysten tilannetta. Toimialaraporteistatiedotettiin sidosryhmille, yrityksille sekä tiedotusvälineille. Raporttien pohjalta suunnattiinkehittämistoimia tiettyihin painopistealueisiin. Toimialaraportit ovat luettavissahttp://lounafood.net/Toimialaraportit.html .

Vuonna 2010 aloitettiin Varsinais-Suomen ruokakulttuuri-selvityksen tekeminen vastaamaanyhä lisääntyvään tiedontarpeeseen ja kuluttajien kiinnostukseen alueellista ruokakulttuuria jaruoan tekijöitä kohtaan. Selvityksessä kartoitettiin varsinaissuomalaisen ruokakulttuurinerikoispiirteet, ruokakulttuuri paikallisten asukkaiden / kuluttajien silmin sekä ruokakulttuuripienyritysten markkinointimahdollisuutena. Selvityksen tekivät Varsinais-Suomen Maa- ja


7

kotitalousnaiset. Selvitystä esiteltiin mm. Turun Ruokamessuilla, Osaava Nainen -messuillasekä Lammas- ja vuohituotteiden markkinoilla. Lisäksi selvitys lähetettiin kaikkiin Varsinais-Suomen yläkouluihin, kotitalousopetuksen tueksi. Selvitys sai niin suuren suosion, ettäsyksyllä 2013 päätettiin ottaa lisäpainos. Suolasilakasta rysäburgeriin –varsinaissuomalaistaruokakulttuuria –selvitys on luettavissa http://lounafood.net/index/Ruokakulttuuriselvitys.pdf

Paikallisten elintarvikeyrittäjien ja Turun keskustan ravintoloiden kanssa käynnistettiinyhteistyö v. 2010. Tämä toimi oivallisena alustana tutkia yksityisten ravintoloiden jalähiruokayrittäjien yhteistyön mahdollisuuksia ja pullonkauloja. Tämän vuoksi vuonna 2010aloitettiin Luomu- ja lähiruoan markkinointimahdollisuudet ammattikeittiösektorillaopinnäytetyö, jonka esimerkkitapauksena Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin–aloitteen -selvitys valmistui. Selvitys on luettavissahttp://www.theseus.fi/handle/10024/26939 .

Lähiruoan asema Länsi-Turunmaan ja Kemiönsaaren lounas- ja à la carte –ravintoloissaopinnäytetyö tuki entisestään ammattikeittiöiden ja lähiruokayrittäjien kanssa tehtävääyhteistyötä (2011). Selvitys on luettavissa http://www.theseus.fi/handle/10024/29055 .

Vuonna 2011 toteutetun yrityskyselyn pohjalta analysoitiin yritysten kehittymisnäkymiä jatulevaisuuden haasteita. Koostettuja tuloksia esiteltiin useissa elintarvikealan toimintaakäsittelevissä seminaareissa ja palavereissa. Lisäksi haasteet saatettiin tiedoksi tulevaa EU-ohjelmakautta Varsinais-Suomessa valmistelevalle taholle. Tulokset ovat liitteenä 1.

Hanke keräsi systemaattisesti yritystietoa vuosien 2008-2013 aikana, jonka vuoksi tästäajanjaksosta on koostettu yhteenveto, joka auttanee myös seuraavan ohjelmakaudenpainopistealueiden suunnittelussa. Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritystentoimialatietoa on analysoitu kohdassa hankkeen tulokset ja vaikutukset.

iii) Uusien hankkeiden synnyttäminen

Koordinaatiohanke avusti uusien hankkeiden ja toimien työstämisessä alueella. Aiheetnousivat selvitysten pohjalta ja yrittäjien sekä sidosryhmien keskuudesta. Hankkeet olivatmm. yhden seutukunnan ja toimintaryhmän alueella toteutettavia hankkeita sekä alueidenvälisiä, valtakunnallisia ja kv –hankkeita (esimerkiksi Seuturuoka saatavaksi, Elintarvikealanousuun Vakka-Suomessa, Mathantverk, Tiedolla ja osaamisella –aitoja makuja Lounais-Suomesta, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU), Nimisuojatuotteetalueellista identiteettiä rakentamassa, Kasviproteiiniketjunhallinta –hanke, KnowSheep,BaltFood -the BSR Food Cluster. Hankkeille haettiin erillinen rahoitus.

iv) Yhteistyöverkostojen rakentaminen

Toimijoiden ja yrittäjien välistä yhteistyötä lisättiin mm. yhteisten tapaamisten,opintomatkojen ja tiedonvälittämisen kautta. Lisäksi yrittäjien välistä verkostoitumistalisättiin yhteisillä tapaamisilla. Usein yrittäjän oma osaaminen ja halu oman toiminnankehittämiseen lisääntyivät, kun verkostoiduttiin oman toimialan tai toisen toimialan yrittäjienkanssa. Uudet verkostot antoivat synergiaetuja ja lisäsivät yleistä alan tunnettuutta.

Hanke osallistui aktiivisesti seutukunnissa järjestettäviin yrittäjätilaisuuksiin yhteistyössäseudullisten kehittämiskeskusten Masva -hankkeiden kanssa. Näiden tilaisuuksien aiheinaolivat alueen yritysten yhteistyön kehittäminen ja verkostona toimimiseen kannustaminen.

8

Lisäksi vuosina 2009 ja 2010 hankkeessa järjestettiin ns. kehittäjien road show, jonkatavoitteena oli lisätä yritysten tietoa alueen kehittämispalveluista ja -mahdollisuuksista sekäkuunnella tarkalla korvalla kentän toiveita kehittämistyölle. Näihin road show tapahtumiinosallistuivat LounaFood –hankkeen ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksenelintarvikealan asiantuntijat sekä seudun Maaseudun asiakasvastaava ”Masva”.

Ravintoloiden keittiömestareiden sekä alueen elintarvikeyritysten yhteistyötä rakennettiinLähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin –aloitteessa monipuolisella työpaja –työskentelyllävuosina 2010-2011. Tämän aloitteen puitteissa edistettiin myös elintarvike- ja tukkuyrittäjienverkostoitumista. Lisäksi matkailu- ja elintarvikeyrittäjien yhteistyötä pohjustettiin yhteisillätapaamisilla sekä opintomatkan muodossa (Onko Mikkeliin mänijöitä? 5-6.2.2012) Matkailuntoimialahankkeen kanssa.

Paikallisten tuotteiden saaminen julkisen ruokahuollon piiriin puhututti laajasti kokohankkeen ajan. Tämän vuoksi toimenpiteitä suunnattiin kuntien hankinnoista vastaavien,ruokahuoltopäälliköiden, elintarvikeyritysten sekä kehittäjien vuoropuhelun lisäämiselle.Asiaa vietiin eteenpäin mm. Lähiruokapäivä 5.4.2011, yrityskäynnit 16.6.2011, Lähiruokaakäyttäjille 15.2.2012, Hyvää ruokaa läheltä 28.3.2012, Varsinaisen Suuri Ruokakeskustelu11.9 yhdessä VARRU-hankkeen kanssa.

Erilaiset kotimaan ja ulkomaan opintomatkat keräsivät alueen yrittäjiä yhteen. Opintomatkojatehtiin seuraavasti: Anuga, Köln 9.-12.10.2009, Sial Pariisi 17.-20.10.2010, HelsinginTukkutori ja Sitra 6.10.2011, Onko Mikkeliin mänijöitä 5.-6.2.2012.

Päivittäistavarakaupan kanssa tehtiin keskeistä yhteistyötä alueen elintarvikeyritystentuotteiden saamiseksi kaupan valikoimiin. Toimintojen tukena hyödynnettiin valtakunnallisenPTY:n hallinnoiman Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupanyhteistyökumppaneina -hankkeen materiaaleja sekä tuotekorttityökalua (esimerkiksi30.3.2011 PTY –seminaari, 13.1.2011 Tuorlan Lähiruokatreffit.).

Yrittäjien yhteiset messu- ja tapahtumaesiintymiset olivat toimiva tapa lisätä yrittäjienkeskinäistä verkostoitumista. Näistä esimerkkeinä toimivat Herkkujen Suomi- tapahtumaHelsingin rautatietorilla 26 - 27.8.2011 ja 23.-25.8.2012 sekä Turun Ruokamessut 30.9-2.10.2011, 5.-7.10.2012 ja 4.-6.10.2013.

Varsinaissuomalaisten elintarvikealan korkeakoulujen ja alueella toimivien muidenkehittämisorganisaatioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä poistettiin päällekkäistä toimintaa jahyödynnettiin kunkin omia vahvoja puolia. Tiedon kulkua yrittäjiltä kehittäjille parannettiinerilaisten alueyhdistys- ja yrityskontaktien avulla. Kentältä saatuun asiakaspalautteeseenreagoitiin nopeasti ja toimitettiin myös tarpeen mukaan tiedoksi muille toimijoille, jottapystyttiin edistämään erilaisten palveluiden ja koulutusten laatua.

Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina toimivat seutujen Masvat sekä Leader –toimintaryhmät. Yhteisiä tapaamisia pidettiin kaksi kertaa vuodessa, jolloin keskusteltiin alankehittämisen painopisteistä, onnistumisista, haasteista ym., joiden avulla toimintaa jaroolitusta voitaisiin entisestään parantaa. Näiden tapaamisten lisäksi tavattiin em.kohderyhmiä pienemmällä porukalla usean kerran vuodessa, aina tarpeen vaatiessa.

Alan verkostoitumista ja yhteistyötä lisättiin kuulumalla hankkeiden ohjausryhmiin jaerilaisiin alan työryhmiin. Näistä keskeisimpiä olivat Varsin Hyvä ry:n Läheltä enemmän


9

hanketyöryhmä, LoiMaaseutu, Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa, Seuturuokasaatavaksi, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, Tiedolla ja osaamisella –aitojamakuja Lounais-Suomesta hankkeiden ohjausryhmät, Aitoja makuja aluetoimijoiden sekäRuoka-Suomi teemaryhmän kokoukset. Lisäksi projektipäällikkö kuului TurunRuokamessujen toimikuntaan.

Yhteistyöneuvotteluja ja -tapaamisia järjestettiin hankkeen aikana lukuisia.

Tiedotustaho

i) Yrityksille ja yhteistyökumppaneille suunnattu tiedottaminen

Elintarvikealan yrityksille tiedotettiin säännöllisesti uusista säädöksistä,rahoitusmahdollisuuksista, alan trendeistä ja tuotteiden kysynnän suuntauksista, koulutuksistaja ajankohtaisista tapahtumista. Hankkeen toteuttajalle tuli tiedotuspostia ajankohtaisistasäädöksistä ja alan muutoksista sekä sähköpostitse että julkaisujen kautta. Säännöllisestitulevia julkaisuja olivat mm. Elintarvike ja terveys, Luomulehti sekä Elintarvikelainsäädäntökansion päivitykset, mm. näistä tietolähteistä saatua tietoa levitettiin sekä muille kehittäjilleettä yrittäjille.

Yrityksille suuntautuvaa tiedottamista yhtenäistettiin siten, että mahdollisimman useattiedonannot tulivat yhdestä paikasta, LounaFood -hankkeen kautta. Siten saavutettiinenemmän vastaanottajia ja säästettiin sekä tiedonlähettäjien että vastaanottajien aikaa javaivaa.

Valtakunnalliset verkostot olivat vahvasti alueellisen toiminnan tukena. Valtakunnallisestitietoa jakoivat Elintarvikeklusteri -ohjelma, Evira (Elintarviketurvallisuus-virasto),Ruokatieto ry, Laatuketju, Ruoka-Suomi -teemaryhmä sekä Aitoja makuja verkosto.Mainituista kahteen viimeiseen hankkeen projektipäällikkö osallistui oman maakuntansaedustajana. Valtakunnallisilta toimijoilta saatiin tärkeää tietoa elintarvikealan uusimmistasäädöksistä ja määräyksistä, jotka vaikuttivat alueen toimijoihin sekä näkökulmia itsekehittämistyöhön.

Tiedottamisen kohderyhmää laajennettiin tarpeen mukaan alueen yrittäjistä,kehittäjäorganisaatioista ja seutukunnista toimintaryhmiin, valtakunnallisiin tahoihin sekäkuluttajien suuntaan. Erityisesti kuluttajille menevässä tiedottamisessa tärkeällä sijalla olilähellä tuotetun ruuan, alueen ruokakulttuurin tunnetuksi tekeminen otsikon ”Aitoa MakuaVarsinais-Suomesta” alla. Laajempaa tiedottamista tehtiin erilaisten tiedotus- jainfotilaisuuksien muodossa yhteistyössä hankkeen sidosryhmien kanssa.

ii) LounaFood Uutiset -odotetuin lukupaketti

LounaFood Uutiset –lehti toimi yhteisenä linkkinä elintarvikeyrittäjien, sidosryhmien jakehittäjien välillä. LounaFood Uutisten levikki oli yritysten lisäksi kehittäjätahoille (ml.oppilaitokset, seutukuntien ja kuntien yritysneuvojat, terveystarkastajat, hanketoimijat) sekämaakunnallisesti että valtakunnallisesti. Painosmäärä vaihteli teeman mukaan 600-800kappaleen välillä. Lisäksi lehden jakeluun kuuluivat paikallislehdet ja muu paikallismedia,ammattikeittiöt (HoReCa-sektori) ja ruokahuollosta vastaavat palvelupäälliköt. Uutisetjulkaistiin myös internetsivuilla, jolloin osa tiedottamisesta voitiin hoitaa sähköisesti.Uutisten tarkoituksena oli tuoda esille alueen elintarvikealan kehittämistoimintaa,

10

elintarvikeyrittäjyyttä sekä edistää lähellä tuotetun ruuan ajatusta myös julkisessakeskustelussa ja tuotteiden loppukäyttäjien keskuudessa. Lehti tehtiin noin neljä kertaavuodessa ja osa lehdistä oli ns. teemanumeroita, joissa keskityttiin tiettyyn aihepiiriin, mm.luomu, seutukunnat. Teema -aiheiden lisäksi lehdissä kerrottiin ajankohtaisia asioitaLounaFoodin sekä sidosryhmien toiminnasta, uusista Eviran säädöksistä, koulutuksista jaajankohtaisista tapahtumista, yritysrahoitusmahdollisuuksista, tutkimustuloksista. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen (VARRU) kuulumisista oli oma osionsa vuosina2011-2012. LounaFood Uutiset on luettavissa http://lounafood.net/LounaFood_Uutiset.html .

iii) Sosiaalinen media ja internetsivut tiedotuksen tukena

www.lounafood.net internetsivuja hyödynnettiin ajankohtaisen ja toimijoiden yhteisentietopankin paikkana. Internetsivuille linkitettiin yhteistyökumppaneiden omat sivut japäinvastoin. Erityisesti sivujen Ajankohtaista –osioon päivitettiin omien jayhteistyökumppaneiden tilaisuuksia ja tapahtumia. Lisäksi vuonna 2009 aloitettiin sivuillekeräämään ajankohtaista tietoa elintarvikealan lainsäädännöstä ns.”Elintarvikelainsäädäntöpankki” http://www.lounafood.net/palvelut/lainsaadanto/ sekäasiantuntijarekisteriä vuonna 2011 http://lounafood.net/osaajaverkosto/ . Nettisivuillepäivitettiin tilaisuuksien esitykset, työpajojen tulokset sekä selvitykset, jotta tieto olisikaikkien kehittäjien ja yrittäjien käytettävissä. Liitteenä 2 on kuva www.lounafood.netsivujen ajankohtaista -osiosta.

Vuonna 2012 hankkeelle perustettiin myös omat facebook -sivuthttps://www.facebook.com/pages/LounaFood/309890295719118 . Facebook –sivujenteemoina olivat niin ikään ajankohtaiset tapahtumat, kannanotot, kokemusten jakaminen sekäylipäätänsä hankkeen kokonaisviestinnän tukeminen. Liitteenä 3 on kuva hankkeen facebook–sivuista.


11

iv) Yhteistyö median kanssa

Lähiruoka-asioita pidettiin esillä säännöllisillä tiedotteilla paikallislehtiin ja muihinmedioihin. Edellä mainittujen toimenpiteiden aikaansaamiseksi järjestettiinyhteistyötapaamisia paikallismedian kanssa uusien suhteiden luomiseksi ja vanhojenylläpitämiseksi. Keskeisiä mediayhteistyön aiheita olivat olleet: Varsinais-Suomenelintarvikealan toimialatieto, Hirvensalon Lähiruokakokeilu 14.3.2010, Lähiruokaa Turunkeskustan ravintoloihin –aloite vuosina 2010 ja 2011, Herkkujen Suomi vuosina 2011 ja 2012sekä Turun Ruokamessut vuosina 2008-2013.

Yhteenveto julkaistuista lehtijutuista, artikkeleista ja esiintymisistä eri medioissa on liitteenä4.

Neuvonta

i) Matalan kynnyksen neuvontaa ”yhden luukun” –periaatteella

Neuvonta oli hankkeen keskeisiä toimenpiteitä, jolla pystyttiin suoraan vaikuttamaanyritysten osaamisen tasoon ja toimintaedellytyksiin. Neuvontapalvelusta tiedotettiinLounaFood Uutiset lehdessä, internetsivuilla, tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hanke olitunnettu toimija elintarvikealalla, jonka vuoksi yritykset ottivat herkästi yhteyttä jokopuhelimella, s-postilla tai ”nykimällä hihasta” erilaisissa tapahtumissa. Hanke tuotti ns.matalan kynnyksen neuvontaa yhden luukun periaatteella eli jos hanke ei pystynyt asiassaauttamaan, yrittäjiä ohjattiin eteenpäin sopiviin tahoihin, kuten seutukuntien yritysneuvojilletai oppilaitoksiin. Erityisesti, kun oli kyse yrittäjien investoinneista, yrityksenkehittämistoimista, muista yritystukiasioista tai yritysten kehittämishankkeista.

12

Yrittäjiä neuvottiin, miten viranomaismääräyksiä sovelletaan käytännön toimintaan.Aktiivisella neuvonnalla nopeutettiin viranomaismääräysten käyttöönottoa. Opastustatarvittiin mm. tuoteturvallisuusasioissa, omavalvonnoissa, tilojen ja tuotannonkehittämisratkaisuissa, laboratorioanalyyseissä, tuotemerkkien rekisteröinnissä,yritysideoiden sparraamisessa, sähköisissä tilaus- ja laskutusjärjestelmissä, kuntienelintarvikkeiden kilpailutuskäytännöissä, päivittäistavarakaupan ja ammattikeittiöidentoimintaperiaatteista. Mikäli yrittäjä tarvitsi tarkempaa neuvontaa, hänet ohjattiin ottamaanyhteyttä sopivaan tahoon.

Vuonna 2013 kokeiltiin uudentyyppistä neuvontapalvelua eli järjestettiin yhteistyössäLoimaan ja Vakka-Suomen seutukuntien kanssa neuvonta road show liittyen elintarvikealanasiantuntijapalveluiden jalkauttamiseen yritysten käyttöön. Tilaisuudet järjestettiin Kyrössä27.2., Uudessakaupungissa tuotekehitys- ja elintarviketurvallisuus –teemalla 13.3. ja 6.5.Road shown päätarkoituksena oli tehdä elintarvikealan yrityksille tunnetuksi maakunnanneuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä opastaa yrityksiä eteenpäin heidän kysymystenkanssa.

Lähellä tuotetun ruoan puolestapuhuja ja tunnettuuden lisääjä

i) Varsinaissuomalaisen ruoan esiintuominen

Alueen elintarvikeyritysten näkyvyyttä lähellä tuotetun ruuan edistäjänä pidettiin esilläomassa maakunnassa ja valtakunnallisesti erilaisissa yhteyksissä. Valtakunnallista verkostoahyödynnettiin yleisessä lähiruuan imagon edistämistoimissa. Muualta saatuja hyviäkokemuksia pyrittiin mallintamaan Varsinais-Suomen alueelle. Keskeisiä tapahtumia jatoimenpiteitä varsinaissuomalaisen ruoan esiintuomiseksi olivat mm. valtakunnallisetLähiruokaviikot 2008-, Lähiruokaviesti 2009, Sre:n (Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelma) aluetilaisuus Makuja arkeen 6.3.2010, Salon kesätoritapahtumat 2010,Neitsytperunafestivaalit 2011, Turun kulttuuripääkaupunkivuoden teemapäivät kouluissa2011-2012 yhteistyössä Kaffeli ry:n ja MTK:n kanssa, Herkkujen Suomi –tapahtuma 2011-2012, Turun Messut 2011 ja 2013 yhteistyössä Turun Osuuskaupan kanssa, Paimenenmäenmaalaismarkkinat 2011, Syksyn Sato –tapahtuma 2011, Turun Ruokamessut 2008-2013,Lammas- ja vuohituotteiden markkinat 2008-2013, Helsingin Lähiruoka&luomu –tapahtuma2013. Tapahtumissa kantavana teemana oli varsinaissuomalainen elintarvikeyrittäjyys jaalueen monipuolinen ruokakulttuuri.

ii) Yrittäjien ja ostajien yhteistyön rakentaminen

Päivittäistavarakaupan, ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikeyrittäjien tuotteidenpotentiaalisten käyttäjien kanssa keskityttiin yhteisen toiminnan kehittämiseen. Tärkeälläsijalla oli toimia tiedonvälittäjänä yrittäjien ja käyttäjien suuntaan tarpeista, joitakummallakin taholla oli. Keskeisinä aiheina olivat yhteistyön toimivuus ja yhteisettoimintatavat. Tämän lisäksi yritysten keskinäisen yhteistyön tekemistä lisättiin alueella.Taustatiedoksi hyödynnettiin muiden maakuntien kokemuksia ja mahdollisiaselvityksistä/kyselyistä nousevia asioita.

Paikallisten elintarvikkeiden saaminen kuntien elintarvikehankintoihin oli keskeinen asiakoko hankkeen toteutusajan. Asian edistämiseksi järjestettiin lukuisia tilaisuuksia janeuvotteluita, joista seuraavassa on joitakin mainintoja.


13

Vuonna 2009 järjestettiin yhteistyössä Lähikeittiöhankkeen, Kelaa! Kestävä kulutus jaelämänlaatu –hankkeen sekä MTK Varsinais-Suomen kanssa Kestävät elintarvikehankinnat –iltapäivä, johon kutsuttiin sekä elintarvikealan yrittäjiä että ammattikeittiöiden henkilöstöäerityisesti julkiselta puolelta. Päivän aikana käytiin läpi, miten tarjouspyyntöjä toteutetaan jamiten niihin vastataan sekä kuultiin keittiön puheenvuoro siitä, miten lähialueen tuottajientuotteita käytetään. Lopuksi pohdittiin vielä ratkaisuja lähihankintojen tuottamiseksi. Jottaasiaa pystyttiin käsittelemään vieläkin käytännönläheisemmin, järjestettiin Salossa samanakeväänä Miten vastaan tarjouspyyntöön? -iltapäivä. Tilaisuudessa esiteltiin Salonelintarvikehankintojen toimintatapoja sekä käytiin läpi, miten yrittäjien tulisi tarjouspyyntöönvastata.

Asia oli keskeisesti vireillä joka puolella Varsinais-Suomea. Pöytyällä järjestettiinyhteistyössä Loimaan seudun kehittämiskeskuksen ja Seuturuokaa saatavaksi –hankkeenkanssa Lähiruokatilaisuus 24.3.2010. Tilaisuudessa keskusteltiin paikallisten yrittäjientuotteiden mahdollisuuksista kunnan elintarvikehankinnoissa. Tilaisuuksien lisäksi vuonna2010 jalkauduttiin vahvasti kentälle käymään keskusteluja kuntien ruokahuolto- jahankintahenkilöstön edustajien kanssa lähiruoan käytöstä, mahdollisista keinoista sen käytönlisäämiseksi tulevaisuudessa ja hankintalainsäädännön aiheuttamista ongelmista.Neuvotteluja käytiin Uudessakaupungissa 19.1., Loimaalla 22.1., Turussa 27.1., Marttilassa,Tarvasjoella ja Koskella 4.2., Salossa 10.2., Somero ja Kemiönsaaressa 15.4. Lisäksijärjestettiin Marttilan, Tarvasjoen, Koski tl:n ja Uudenkaupungin ruokahuoltopäälliköillekatsaus paikalliseen elintarviketarjontaan mm. tuoretuotteiden osalta 10.6.

Hirvensalon Lähiruokakokeilu

Turun kaupungin Ruokapalvelu Katerinki toteutti yhteistyössä LounaFood –hankkeen kanssalähiruokakokeilun Hirvensalossa, Turussa. Kokeilussa olivat mukana Haarlan koulu japäiväkoti sekä Anniitun päiväkoti, yhteensä 570 lasta. Kokeilu oli ensimmäinen laatuaan jatoteutettiin kuukauden ajan, 15.316.4.2010.

Kokeilun tavoitteena oli

· lisätä paikallisten raaka-aineiden käyttöä. Kasvikset ja juurekset tulivat lähialueentuottajilta, leipä paikalliselta leipomolta, kala ja liha olivat vähintään kotimaista sekälisättiin kotimaisten marjojen käyttöä.

· laskea käytön taloudelliset vaikutukset. Kokeilun talousseurannassa lähiruoka-annoksetolivat keskimäärin 17 % kalliimmat kuin vastaava ”perinteinen” annos. Tähän ovatosasyynä esimerkiksi pakastekasvisten korvaaminen paikallisilla tuorekasviksilla.

· kerätä asiakaspalautetta (keittiön henkilökunta, lapset, opetushenkilökunta). Lapsiltasaadun palautteen mukaan hyvää kokeilussa oli uusiin ruokalajeihin tutustuminen (mm.madekeitto, haukimureke) sekä ruoan alkuperästä ja tuotannosta kertominen: tieto siitä,mitä syön ja mistä se on peräisin? Keittiön henkilökunnalta saadun palautteen mukaankokeilu toi piristävää haastetta keittiön arkirutiineihin, joustavuutta ruokalistaan sekäperehtymistä paikalliseen elintarviketarjontaan. Opetushenkilökunnan puolesta lisäätämän tyyppisiä, lasten arvojen kehittymiseen liittyviä, tempauksia kaivattiin. Esimerkiksikokeilun jälkeen kuoriperunat tulivat jäädäkseen, ainakin yhteen päiväkotiin.

· seurata ruoan menekkiä. Silmämääräisesti seurattuna ruoka maistui lapsille paremmin eliruokahävikkiä syntyi vähemmän.

14

Vuonna 2011 käynnistettiin yhteistyö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa, jotajatkettiin myöhemmin VARRU –hankkeen puitteissa. Lisäksi Naantalissa heräsi kiinnostustapaikallisten tuotteiden käytölle kunnan elintarvikehankinnoissa. Ammattikeittiöillejärjestettiin Lähiruokapäivä Liedon Ilmarisissa 5.4., jossa esiteltiin ajankohtaisia asioita sekäyksityisen että julkisen sektorin ravintolatoimijoille.

Seuraavanakin vuonna aihe herätti laajasti mielenkiintoa, joten aiheen ympärille järjestettiinparikin tilaisuutta 2012 Uudessakaupungissa 15.2 sekä Naantalissa 28.3. Lisäksi Turussajärjestettiin yhteistyössä VARRU –hankkeen kanssa 11.9. Varsinaisen suuri ruokakeskustelu,joka sai laajasti julkisuutta myös mediassa. Vuoden lopun kruunasi suunnatonta kiinnostustaherättänyt Terve Valinta- ammattikeittiöseminaari yhteistyössä Arktiset Aromit ry.n kanssa,jossa elintarvikeyrityksillä oli mahdollista esitellä tuotteitaan ammattikeittiöiden hankinnoistavastaaville henkilöille.Vuonna 2013 osallistuttiin EkoCentrian KeHa-hankkeen pilottikaupungin, Naantalinhanketilaisuuksiin 20.2. ja 21.5., joissa edistettiin Naantalin kaupungin hankintaosaamista javerkottumista erityisesti kalatuotteiden osalta.

Ravintolayhteistyön rakentaminen

Turussa järjestettiin vuoden 2011 alkupuolella Kestävän kehityksen konferenssi, jonkaruokatarjonnan suunnittelu käynnisti pitkäjaksoisen Turun keskustan ravintoloiden jamaakunnan elintarvikeyrittäjien yhteistyön. Yhteistyössä olivat mukana Valonia, UBC –Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio, LounaFood, elintarvikeyritykset sekä Turunkeskustan ravintoloita. Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin –aloitteen tavoitteena oli§ lisätä lähi- ja luomuruoan käyttöä Turun keskusta-alueen ravintoloissa§ lanseerata Turku (kestävän kehityksen konferenssin aikana) kestävän kehityksen

”edelläkävijäksi”§ kehittää lähi- ja luomuruokatuotteita ja niiden toimituksia vastaamaan ravintoloiden

tarpeita§ luoda lähi- ja luomuruokatuotteista kilpailuetu ravintoloille§ poistaa lähi- ja luomuruokaan liittyviä ”esteitä”, kuten logistiikkaongelmat.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi rakennettiin työpajojen sarja, joissa ravintolat,elintarvikeyrittäjät, tukut sekä logistiikkapalveluyritykset ja kehittäjät veivät asiaa eteenpäin.

Projekti käynnistettiin vuonna 2010 aloitustilaisuuden muodossa, jonne oli kutsuttu kaikkiTurun keskusta alueen ravintolat keittiömestareineen. Seuraavaksi vuorossa olivat erilaisetyhteiset työpajat:

· kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen 15.3.· Logistiikka –työpaja 11.5.· Lähiruokayrittäjien ja elintarviketukkujen yhteistyötreffit 14.9.· Yhteistyö- ja markkinointitreffit 10.11.

Ravintolayhteistyö huipentui 1.2.2011 Ratkaisuja lähellä, yhdessä –konferenssiniltatapahtumaan, jolloin lähiruokamerkki ilmestyi yhdeksän turkulaisen ravintolan oveen jaruokalistoille. Nämä yhdeksän ravintolaa olivat sitoutuneet tarjoamaan joka päivä, vähintäänvuoden ajan, lähiruoka-annoksen tai –menun.


15

Kuva 2 Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin -aloitteen lähiruokamerkki

Päivittäistavarakauppa -yhteistyön rakentaminen

Kiinnostus lähiruokaa kohtaan kasvoi myös päivittäistavarakauppasektorilla. Loimaanseudulla käynnistyi vuonna 2010 EAKR –rahoitteinen Seuturuoka saatavaksi –hanke, jonkayhteistyökumppanina LounaFood toimi. Erityisesti LounaFood -hankkeen vastuulla oli Turunosuuskaupan sitouttaminen yhteistyöhön sekä alueen elintarvikeyritysten toiminnankehittäminen vastaamaan kaupan vaatimuksia. Seuturuoka saatavaksi –hanke rakensi ns.paikallisen lähiruokahylly –verkoston Loimaan seudun kauppoihin.

Valtakunnallisestikin yhteistyön kehittäminen sai huomiota ja vuonna 2011Päivittäistavarakauppayhdistys ry (PTY) käynnisti Elintarvikealan mikroyritystenvalmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina –hankkeen, jonkaaluetoteuttajana LounaFood toimi. Tämän hankkeen puitteissa järjestettiin isomaakunnallinen seminaari 30.3.2011, johon osallistui vajaa sata yritystä ja kaupan edustajaa.Yhteistyön rakentamista jatkettiin tuotekortti -työpajoissa mm. Salo 12.4.2011. Tuotekortintarkoituksena oli helpottaa yrityksen valmistautumista kaupan kanssa käytäviinvalikoimaneuvotteluihin ja tuoda paremmin esille, minkälaisia asioita kauppa painottaayhteistyökumppaneiltaan.

Lisäksi suunniteltiin käynnistettävän alueellinen yhteistyö mm. Turun Osuuskaupan kanssamikroyritysten tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Yhteistyön merkeissä tavattiin8.6.2011. Tämän jälkeen järjestettiin elintarvikealan yrittäjien, päivittäistavarakaupan sekäravintoloiden verkostoitumistilaisuus ”lähiruokatreffit” Tuorlassa 13.10. Tilaisuudessayrittäjillä oli mahdollisuus esitellä tuotteitaan kaupan ja ravintoloiden edustajille ja toisaaltaostajatahot esittelivät toimintamallejaan ja yhteistyön pelisääntöjä tuottajille.

Yhteistyötä päivittäistavarakaupan kanssa jatkettiin vuonna 2012. Tavattiin Suurseudunosuuskaupan edustajat 5.3. varsinaissuomalaisten tuotteiden saamiseksi SSO:n valikoimiin.Lisäksi käytiin neuvotteluja Keskon kanssa paikallisten yritysten ja kauppiaidenverkottamiseksi keskenään ja lähetettiin Keskolle esitys LounaFoodin mahdollisuuksistatoimia linkittävänä tekijänä yrittäjien ja kauppaketjun välillä. Uuden vivahteen yhteistyönrakentamiselle sai vuonna 2013 käynnistetty Makuja Läheltä –kauppakampanja.Toimintamalli tähän kauppakampanjaan saatiin Etelä-Pohjanmaan Makujen Satumaa –yhteistyöstä. Kauppakampanjan suunnittelu käynnistettiin Turun ammattikorkeakoulun,Varrun ja Turun Osuuskaupan kanssa. Kampanjan tarkoituksena oli nostaa esiin alueenelintarvikealaa sekä tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Suunnittelun merkeissätavattiin 2.4. ja 4.6. Kauppakampanja toteutettiin lokakuun lopussa 6 TOK:n myymälässä.Tuotteita maistatti 25 ammattikorkeakoulun toisen vuosikurssin yrittäjyyden jamarkkinoinnin opiskelijaa. Neljässä tiimissä työskentelevät opiskelijat olivat valmistautuneettehtäväänsä tutustumalla oman yrityksensä tuotteisiin ja esimerkiksi vierailemallayrityksessä.

16

Yhteistyön rakentaminen muiden toimijoiden kanssa

Vahvistettiin elintarvikealan ja muiden alojen esim. pitopalveluiden jamaatilamatkailuyritysten välistä yhteistyötä. Suunniteltiin yhteistyössä Matkailunteemaryhmän, Ruoka Suomi teemaryhmän ja V-S matkailun toimialahankkeen kanssavaltakunnallista Ruoan ja matkailun seminaaria. Oma maa mansikka, muu maa mustikka –seminaari järjestettiin Linnasmäessa Turussa 8.-9.12. Tapahtumassa esiteltiin mm.Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin –aloitetta. Lisäksi järjestettiin 12.10.maaseutumatkailuyritysten ja elintarvikeyritysten verkostoitumistreffit Uudessakaupungissayhteistyössä Maaseudun matkailuelinkeinon kehittäminen Varsinais-Suomessa -hankkeenkanssa.

Erilaisten pienten elintarvikealan yhdistysten kanssa lisättiin yhteistyötä sekä omanmaakunnan että valtakunnan tasolla. Keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat Varsinais-Suomen lammaskerho ry, Kaffeli ry ja Slowfood ry.

Etsittiin mahdollisuuksia, miten voitaisiin ratkaista logistiikkaongelmia esim. miten saadatuoretuotteet joustavammin perille pienien logistiikkaratkaisujen avulla. AloitettiinSeuturuoka saatavaksi –hankkeen kanssa lähiruokatuotteiden logistiikkaselvitys, mitenpienten yritysten tuotteita saataisiin kustannustehokkaasti sekä kaupan että ammattikeittiönvalikoimaan. Selvityksen tuloksena Loimaan alueelle syntyi yrittäjävetoinenlogistiikkarengas johon kuului noin 7 elintarvikeyritystä.

Selvitettiin, minkälaisia mahdollisuuksia jo olemassa olevilla elintarviketukuilla ja –kuljetuspalveluilla olisi lähiruokatuotteiden toimituksiin Varsinais-Suomen alueella.Tukkutapaamisia tehtiin vuonna 2010 ja näiden perusteella järjestettiin tukkutreffit 14.9.2010yhteistyön parantamiseksi.

Uusia alan trendejä, teemoja ja tutkimuksia esiteltiin yleisillä infopäivillä. Esimerkiksi hankejärjesti yhteistyössä Varsinais-Suomen Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksen kanssaLaatutyöpajan 10.11.2008. Päivän aikana asiantuntijat kertoivat laadunohjaamiseen jalaatuvaatimuksiin liittyvistä asioista eri näkökulmista sekä kuultiin puheenvuoroja käytännönkokemuksista. Lisäksi LounaFood järjesti elintarvikelainsäädäntöön liittyviä tilaisuuksiaMaaseudulta markkinoille 10.-11.11.2009, laivaseminaari 2012, Uusikaupunki 6.5.2013.Järjestettiin yhteistyössä Saaristomeren biosfäärialueen ja Turunmaan Masva –hankkeenkanssa Närproducerat och ekologiskt –trumf för skärgårdsföretag? tilaisuus Kasnäsissa11.3.2011.

iii) Ruokatapahtumien kehittäminen

Edistettiin erilaisten markkinoiden ja tapahtumien kehittymistä siten, että tuottajien jakäyttäjien mahdollisuus kohdata toisensa parani. Hanke oli mukana suunnittelemassa jatoteuttamassa valtakunnallista Herkkujen Suomi –tapahtumaa Helsingin Rautatietorilla 26.-27.8.2011 ja 23.-25.8.2012. Tapahtumat keräsivät paikalle kymmeniä tuhansia kävijöitä.Yrittäjillä oli mahdollisuus verkostoitua paitsi oman maakunnan yrittäjien myös muidenmaakuntien yrittäjien kanssa. Osastolla yrittäjillä oli mahdollisuus paitsi esitellä tuotteitaansuoraan pääkaupunkiseudun kuluttajille niin myös tavata useiden vähittäistavarakauppojen,kauppaketjujen sekä ravintoloiden sisäänostajia.


17

Hanke osallistui Turun Messuille yhteistyössä Turun Osuuskaupan kanssa 2011 ja 21.-25.8.2013. Messuilla esiteltiin varsinaissuomalaista elintarvikealaa ja –yrittäjiä sekäaitojamakuja.fi –palvelua.

Turun kulttuuripääkaupunkivuonna tapahtui paljon ruokakulttuurin ja ruokatapahtumienmuodossa. Syksyn Sato –tapahtuma järjestettiin 10.8.2011 Turun Kauppatorilla yhteistyössäMaa- ja kotitalousnaisten sekä SlowFood yhdistyksen kanssa. Lisäksi osallistuttiin kesällä2011 järjestettävien Neitsyperunafestivaalien suunnitteluun ja toteuttamiseen.Kulttuurivuoden koulujen teemapäivät toteutettiin yhteistyössä MTK Varsinais-Suomenkanssa.

Turun Ruokamessut olivat tärkeä paikallinen tapahtuma, johon hanke osallistui vuosittain,2008-2013. Jokaisena vuotena messuosaston kantavana teemana oli varsinaissuomalaisenpienelintarvikeyrittäjyyden esiintuominen eri yhteistyökumppaneiden kanssa mm. MTKVarsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, Varsinais-Suomen seutukunnatja elintarvikeyritykset.

Kuvat 3 ja 4 Turun Ruokamessut 2013

Osallistuttiin Helsingin Lähiruoka&luomu –tapahtumaan 26.-28.4.2013 järjestämällämessuille Varsinais-Suomen lähiruokakortteli yhteistyössä Loimaan ja Vakka-Suomenseutukuntien kanssa.

Kuva 5 ja 6 Varsinais-Suomen kortteli Helsingin Lähiruoka&luomu tapahtumassa 26.-28.4.

18

Maaseudulta markkinoille -maaseutuyrittäjien kontaktimessut järjestettiin Turunmessukeskuksessa 10.-11.11.2009. LounaFood suunnitteli tapahtumaan elintarvikeyrityksillesuunnattua ohjelmaa ja tietoiskuja:

- Vähittäiskaupan toimintaperiaatteet tutuiksi –seminaari 10.11.- Match Point tapaaminen TOK:n / Ruokakeskon valikoimapäällikön kanssa 10.11.- Paikallisella ruoalla on mahdollisuus julkisissa elintarvikehankinnoissa 10.11.- Tehdään hyvää syötävää yhdessä 10.11.- Ammattikeittiön toimintaperiaatteet tutuiksi 11.11.- pk-yritys ammattikeittiön tavarantoimittajana 11.11.- Match Point tapaaminen ammattikeittiön kanssa 11.11.

Osallistuttiin Lammas- ja vuohituotteiden markkinoiden suunnitteluun ja toteutukseenvuosina 2010, 2011 ja 2013.

Hanke oli mukana seuraavissa kansainvälisissä tapahtumissa. LounaFood -hanketta javarsinaissuomalaista ruokaa esiteltiin Berliinissä kansainvälisessä Grune Wochetapahtumassa EU:n maaseutuverkostoyksikön osastolla vuonna 2012. Seuraavana vuotenaprojektipäällikkö osallistui Maaseutuverkoston järjestämälle opintomatkalle Berliiniin GruneWoche tapahtumaan 20.-23.1.2013.

d) Aikataulu

Hanketta toteutettiin 1.1.2008-31.12.2013.

e) Resurssit

Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö, elintarvikealan asiantuntija, projektisihteeri,vastuullinen johtaja, graafikko ja julkaisuavustaja sekä tarvittaessa käytössä oli atk-tukiTurun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheassa. Koko hankkeen aikainentyöpanosmäärä henkilötyövuosina laskettuna oli 13,5 htv.

f) Toteutuksen organisaatio

Hankkeen toteuttamisesta vastasi Turun yliopiston erillisyksikkö Koulutus- jakehittämiskeskus Brahea (vuoden 2009 loppuun saakka Täydennyskoulutuskeskus).Hankkeessa toimi projektipäällikkönä Päivi Töyli 1.1.2008-30.6.2009, Johanna Mattila (ent.Reinikainen) 8.3.2009-31.12.2013 ja Sanna Vähämiko 9.5.2011-31.12.2012 (Mattilanäitiysvapaan sijaisuus). Elintarvikealan asiantuntijana toimi Johanna Mattila (ent.Reinikainen), Teemu Halttunen 1.6.2008 - 30.10.2010, Sanna Heljakka 10.11.2010 -31.7.2011 ja Mervi Louhivaara 10.10.2011-31.12.2013. Hankkeen projektipäällikön jaelintarvikealan asiantuntijan määräaikaiset tehtävät laitettiin julkiseen hakuun.

Projektisihteerinä toimi Ritva Rantala ja hankkeen vastuullisena johtajana Heimo Välimäki.Molemmat ovat pysyvässä työsuhteessa Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskusBraheassa. LounaFood Uutiset lehden taitosta sekä muun materiaalin taitosta vastasigraafikko Keijo Viljakainen ja julkaisuavustaja Arja Meriluoto, jotka ovat niin ikäänpysyvässä työsuhteessa Braheassa. ATK-tukea tarvittiin projektihenkilöstölle kuuluvienlaitteiden ja yhteyksien turvaamiseksi. ATK-tuesta vastasivat Sami Nurmela ja Peter Dahl.


19

Ohjausryhmä

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 23 kertaa. Lisäksi ohjausryhmä onkäsitellyt sähköisesti hankkeen muutoshakemuksen 2013 ja hankehenkilöstönulkomaanmatkoihin liittyviä asioita.

Ohjausryhmän rooli oli toimia tärkeänä asiantuntija- ja sidosryhmänä, joka seuraa ja ohjaahankkeen toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä käsittelee hankkeentoimintasuunnitelmat vuosittain. Ohjausryhmä välitti tietoa omista taustaryhmistäänhankkeelle ja toisinpäin.

Ohjausryhmän kokoonpano muuttui hankkeen aikana mm. henkilöiden vastuualuemuutostentakia. Ohjausryhmän kokoonpano muutoksineen oli seuraava:

Pertti Pulli puheenjohtaja syksy 2013, toimitusjohtaja, Yrityskolmio, Loimaa.Pauli Salminen toimi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana vuoden2011 alusta.

Leena Erälinna jäsen yritysasiamies, Yrityssalo Oy, Salo (6/2012-).Riikka Nurmi toimi Yrityssalon edustajana 6/2011-6/2012.Pekka Kallio oli puheenjohtajana vuosina 2008-2010, jäsenenä 6/2011saakka.

Markku Määttänen jäsen, yritysasiamies, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Turku

Mats Nurmio jäsen, maaseutuyritysneuvoja, Turunmaan seutu, Kemiö (6/2009-).Curt-Johan Paetau toimi edustajana 1/2008-5/2009.

Ulla Kallio jäsen, yritysneuvoja, Ukipolis Oy, Uusikaupunki (7/ 2011-).Markku Riihimäki ja Raimo Rantanen toimivat Ukipoliksen edustajina1.1.2008-30.6.2011.

Riikka Peippo jäsen, projektipäällikkö, Yrityskolmio, Loimaa.Petja Eklund toimi Yrityskolmion edustajana 11/2011-12/2012.

Satu Anttila jäsen, yrittäjä, Nisupaakarit, Nousiainen

Arto Koivu jäsen, yrittäjä, Koivun yrtit, Somero

Lasse Pilpola jäsen, yrittäjä (markkinointivastaava), Vitario Oy, Kyrö

Marko Jori jäsen, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti, Kauttua

Anna Setälä jäsen, MTK-Varsinais-Suomi, Laitila 9/2013-.Hanna Vuola toimi edustajana 9/2011-8/2013. Aino Launto-Tiuttutoimi edustajana 1/2008-5/2011.

Taina Sainio jäsen, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry.,Marttila.

20

Mari Norrdal jäsen, koordinaattori, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämis-keskus, TY, Turku 4/2009-. Anna Hillgrén toimi jäsenenä 1/2008-3/2009.

Seppo Jaakonmäki kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku

Heidi Valtari jäsensuunnittelija, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea,Turku

Heimo Välimäki jäsenjohtava suunnittelija, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskusBrahea, Turku

g) Kustannukset ja rahoitus

Hanke toimi ajalla 1.1.2008-31.12.2013. Kokonaiskustannukset olivat 781 134 euroa.Hankkeen rahoituksesta 90 % tuli Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja 10 % Varsinais-Suomen kunnilta.

h) Raportointi ja seuranta

Hanke raportoitiin rahoittajalle puolen vuoden välein: kevätkausi 1.1.-30.6. ja syyskausi 1.7.-31.12. Väliraportit kerättiin samaan pohjaan, joten niistä muodostui samalla vuosiraportti.Ohjausryhmä käsitteli väli- ja vuosiraportit sekä maksatushakemukset kokouksissaan.

Jokaiselle vuodelle tehtiin oma toimintasuunnitelma, jonka ohjausryhmä käsittelikokouksissaan. Puolivuosittain pidetyissä Masva- ja Leader –toimintaryhmä tapaamisissakäytiin lävitse hankkeen toimia sekä kehitettiin yhteistyötä vieläkin paremmaksi. Joka vuosikoostettiin Varsinais-Suomen kunnille tiivistelmä menneestä vuodesta ja toteutuneistaasioista kunkin seutukunnan osalta. Tämä toimi osaltaan kuntarahalaskutusten saatteena.Hankkeen raportointiin liittyvät indikaattorilomakkeet toimitettiin rahoittajalle aina vuodenalussa 31.1. mennessä.

i) Toteutusoletukset ja riskit

Hankesuunnitelmaa aloitettiin työstämään yhteistyössä seutukuntien kehittämiskeskustenkanssa vuonna 2007. Tuolloin keskeisenä asiana oli varmistaa, miten maakunnallinenkattohanke ja seutukunnissa tapahtuva kehittämistyö saisivat parhaimman hyödyn ja tuentoinen toisistaan. Myös hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä ideoitiin yhdessä.Hankesuunnittelun ytimessä oli alueen pienelintarvikeyrittäjyyden toimintaedellytystenparantaminen aktiivisella tiedotus- ja neuvontatyöllä, verkoston koordinoinnilla sekä alan eritoimijoiden yhteistyön lisäämisen avulla. Lähtökohta hankkeen toteuttamiseen olierinomainen, sillä työlle oli selkeä hyväksyntä, tarve ja toimintasuunnitelma.


21

4.4.Yhteistyökumppanit

Hankkeen toiminta perustui aktiiviseen sidosryhmäyhteistyöhön. Keskeisimpiäyhteistyökumppaneita olivat:

· Varsinais-Suomen seutukunnat:o Loimaao Saloo Turkuo Turunmaa/Åbolando Vakka-Suomi

· Varsinais-Suomessa toimivat toimintaryhmäto I samma båt – samassa veneessä rf ryo Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ryo Varsin Hyvä ryo Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ryo Ykkösakseli ry

· maakunnalliset yhteistyötahoto Varsinais-Suomen Ely-keskuso Turun yliopiston yksiköt: Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus,

biokemian ja elintarvikekemian laitos, kauppakorkeakouluo Turun ammattikorkeakouluo Åbo Akademio Turun ammatti-instituuttio Ammattiopisto Liviao MTK – Varsinais-Suomio ProAgria Länsi-Suomi, Maa- ja kotitalousnaiseto Turun Keittiömestarit ryo Kaffeli ryo Slow Food Turkuo Varsinais-Suomen Lammaskerho ry

· valtakunnalliset yhteistyötahoto Pyhäjärvi-instituuttio Ruoka-Suomi –teemaryhmän aluetahot –jäseneto Aitoja makuja verkostoo Elintarvikekehityksen OSKE

22

4.5.Hankkeen tulokset ja vaikutukset

Määrälliset tulokset

Yhteenveto määrällisistä tuloksista koko hankeajaltaToiminta Mittari Tavoite Miten mitataan/

seurataan?1.1.2008-

31.12.2013Yrityskartoitukset saatujen kontaktien

määräuusien nettisivustojen/rekistereiden määrä

500

3

vastaukset säilytetäänsivustot kirjataanraportteihin

950

3

Selvitykset, raportit tehtävien selvitystenmäärä

10 selvityksistä, raporteistatehdään joko netti- taipaperijulkaisu

10

Uusien hankkeidenkehittämisessäavustaminen

uusien hankeaihioidenmäärä

15 kirjataan uusienhankkeidensuunnittelussa mukanaoleminen

25

Verkostonvahvistaminen

sidosryhmätapaamistenmäärä

20 sidosryhmätapaamisistapidetäänmuistiota vähintäänkinomaan tarkoitukseen

35 masva-leader jaseutukuntatapaamiset

Tiedottaminenyrittäjille,sidosryhmille

uutiset-lehden levikkiuutiset-lehdenilmestyminen

600

19

säilytetään postituslistat;osa sähköisenä, osapaperiversiona

600-800

20

Tiedotus- jainfotilaisuuksienjärjestäminen

tiedotus- jainfotilaisuuksien määrä

40 tiedotus- jainfotilaisuuksissaosallistujalistat (omat jayhdessä jonkun kanssajärjestetyt)

52

Yleistiedotus lehtijutut,lehdistötiedotteet,hanke-esittelyt ym.

60 tiedotteet, jutut jaesittäytymiset kirjataan

192

Yritysneuvonta neuvontojen määrä 50 henkilökohtainenneuvonta, kirjataanmillaista neuvontaaannettu

265

Yritysten välisenyhteistyönlisääntyminen

yhteistyön määrä 15 hanke kirjaa yrittäjiltäsaatavat tiedotyhteistyökuvioista

17

Käyttäjien jatuottajienlähettäminen

uudet asiakkaat 8 hanke kirjaa uusienasiakkuusyhteis-työsuhteiden syntymisen

51


23

Hankkeen laadulliset tulokset

Toimijaverkoston yhteistyö lisääntyi

Maakunnallinen toimialan kehittäminen kaipaa tuekseen monenlaisia verkostoja. Tälläohjelmakaudella seutukuntien kehittämiskeskuksilla oli keskeinen rooli yritystenneuvontapalveluiden ”ensimmäisenä portaana” ns. Masva –hankkeiden eli Maaseudunasiakasvastaava toiminnan kautta. Näiden Masva –hankkeiden toimiminen lähelläyrityspintaa oli keskeistä toimialan kehittämiselle ja tiedonsiirron onnistumiselle niinyrityksille kuin yrityksiltä takaisin. Yhteistyö oli helppoa ja rakentavaa, koska verkostontoimijat tiedostivat jokaisen roolin ja osaamisalueen. Yleensä yritykset ottivat ensin yhteyttäseudulliseen yhteyshenkilöön, joka puolestaan linkitti asiakkaan tarpeen mukaan LounaFood–hankkeen neuvontaprosessiin. Tällöin myös kynnys yrittäjälle pyytää ja saadaelintarvikealan substanssi –asiantuntemusta pysyi matalana ja joustavana.

Maakunnallinen koordinaatiohanke toimi alueellisena elintarvikealan asiantuntijana, jokaviestitti aktiivisesti sekä valtakunnallisille verkostoille, Ruoka-Suomi teemaryhmä ja AitojaMakuja, yritysten haasteista ja mahdollisuuksista sekä toi omaan maakuntaan ajankohtaisiakuulumisia mm. lainsäädännön muutoksista. Vuoropuhelu muiden alueiden kehittäjätahojenkanssa puolestaan antoi paljon uusia ideoita alueelliseen kehittämistyöhön. Tämän kaltaistavaltakunnallista ja alueellista verkostotyötä tulisi jatkaa tulevaisuudessakin.

Esimerkkinä valtakunnallisen verkostotyöskentelyn vaikuttavuudesta oli vuoden 2012 alustavoimaantullut elintarvikelain muutos, jossa pienimuotoiselle elintarvikejalostukselle jamyynnille säädettiin tiettyjä helpotuksia. Tätä lobbaustyötä tehtiin aktiivisesti vuodesta 2008lähtien, jolloin huomattiin uuden elintarvikelain asettamat korkeat vaatimukset, joidennoudattaminen olisi aiheuttanut mittavia investointikustannuksia pienille elintarvikealanyrityksille http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111258 .

Aitoja makuja –verkoston kautta alueella oli yhtenäinen ilme, jonka alla Varsinais-Suomenelintarvikealaa viestittiin kuluttajille. Lisäksi www.aitojamakuja.fi oli monipuolinenhakupalvelu, jota hyödynnettiin niin kuluttaja- kuin ammattilaisviestinnässä. Tämä säästialueellisen hankkeen resursseja, kun omaa hakupalvelua ei ollut tarvetta rakentaa. Lisäksivaltakunnallinen näkyvyys tuki ja helpotti alueen viestintätyötä.

Toimijaverkoston yhteistyö oli pohja sille hienolle alan kehittymiselle, jota tapahtuiVarsinais-Suomessa. Todellisia mittareita tästä yhteistyöstä ovat yhteistyössä järjestetyttilaisuudet 51 kpl sekä niin tiedotuksen kuin neuvonnankin korkeat määrät (neuvonta yli 250kpl) ja ennen kaikkea elintarvikkeita jalostavien yritysten lukumäärän kasvu 14 % vuodesta2009.

Elintarvikkeita jalostavien yritysten toimintaympäristön muutokset 2008-2013

Varsinais-Suomessa toimi vuonna 2013 315 elintarvikkeita jalostavaa yritystä (lähde: Ruoka-Suomi tilasto 6/2013). Kasvua vuoteen 2012 oli 19 kpl ja vuodesta 2009 + 14 %. Merkillepantavaa oli, että erityisesti harppaus viime vuodesta sekä vuosien 2009-2010 välillä olivattodella selkeitä. Syitä lukumäärän kasvuun on varmasti monia:

- asiakkaiden kiinnostus paikalliseen ruokaan alkaa realisoitua myösostokäyttäytymisessä, joka monipuolisti ja lisäsi kysyntää à yritysten lukumääränkasvu

24

- elintarvikelain helpotukset (vähäriskisen toiminnan huomioiminen) astuivat voimaanvuoden 2012 alusta à yritysten toimintaedellytykset parantuivat. Byrokratiankeveneminen helpotti myös aloittavien yritysten toimintaa.

Varsinais-Suomen elintarvikeyritysten lukumäärän kasvu on ollut nousujohteisempaaverrattuna valtakunnalliseen kehitykseen ks. taulukko 2.

vuosi yhteensä Varsinais-Suomi yhteensä koko Suomi

2009 276 2932

2010 297 2888

2011 301 2889

2012 296 2854

2013 315 2931

Taulukko 2 Elintarvikeyritysten lukumäärän kehitys Varsinais-Suomessa ja valtakunnallisesti

Myös Toimiala Online tilastoinnin mukaan kasvua tapahtui elintarvikkeita valmistavienyritysten sektorilla. Ero Ruoka-Suomi ja Online tilaston välillä johtuu siitä, että Ruoka-Suomitilastossa ovat mukana myös pienet mm. maatilasidonnaiset elintarvikeyritykset.

Toimiala Online Ruoka-Suomi tilasto

2008 220

2009 212 276

2010 215 297

2011 224 301

2012 231 296

2013 315

Taulukko 3 Elintarvikeyritysten lukumäärän kehitys Varsinais-Suomessa, Ruoka-Suomi ja Toimiala Online.

Ruoka-Suomi tilaston vuodelta 2008 puuttuu luku, koska tuolloin käynnistettiin mittavayritysrekisterin päivitys eikä rekisteri ollut paikkansapitävä.

Varsinais-Suomen elintarvikealan suurimmat toimialat yritysten lukumäärissä mitattuinaolivat leipomotoiminta, teurastus- ja lihanjalostustoiminta sekä marjojen, hedelmien javihannesten jalostus (MaHeVi). Uutta yritystoimintaa syntyi nimenomaan leipomosektorille,mitä tukee valtakunnallisestikin nähtävissä ollut trendi kuluttajien halussa ostaapienleipomoiden erikoistuotteita, jotka pohjautuvat juuri paikalliseen ruokakulttuuriin jamakumaailmaan(http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1371/Leipomoteollisuus2011_web.pdf ).

Kalanjalostussektorilla on ollut viimeiset vuodet laskeva trendi johtuen mm. Saaristomerensaalismäärien laskusta, kalastajien korkeasta iästä ja vaikeudesta löytää nuoria jatkajia


25

yrityksiin. MaHeVi –sektorin laskeva trendi pitäisi pystyä pysäyttämään, sillä Varsinais-Suomessa on monipuolinen alkutuotanto, jonka raaka-aineiden jalostuksesta voisi tullaalueemme valttikortteja. Maidon jatkojalostussektorilla on huomattavissa maitotilojenyhteyteen perustettujen pienmeijereiden suosio mm. jäätelön ja juustojen valmistus. Muutelintarvikkeet –kategoriaan kuuluvat hunaja, makeiset, valmisruoat, kastikkeet, sinapit jne.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2009

2010

2011

2012

2013

Kuva 7 Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavat yritykset toimialoittain 2009-2013 (Lähde: Ruoka-Suomi2009-2013).

Kun tarkastellaan elintarvikeyritysten kokoa henkilötyövuosilla mitattuna, voidaan todeta,että kasvua on syntynyt nimenomaan maaseudun mikroyrityssektorilla, vuodesta 2012 17 kpl,josta juuri pienleipomoiden määrä korostuu. Noin 70 % kaikista Varsinais-Suomenelintarvikkeita jalostavista yrityksistä työllistää < 5 henkilöä eli toimiala on hyvinmikroyrityspainotteista. Lisäksi 75 % yrityksistä sijaitsee maaseudulla ja loput 25 %kaupunkien asemakaava-alueella.

0

50

100

150

200

250

< 5 5-9 10-19 20-49 > 50

2009

2010

2011

2012

2013

Kuva 8 Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten koko, 2009-2013 (Lähde: Ruoka-Suomi 2009-2013).

Elintarvikealan toimintaympäristön tutkimiseksi toteutettiin hankkeen aikana kaksiyrityskyselyä. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2009 ja toinen vuonna 2011. Yrityskyselyjenperusteella hankkeen toimintaa suunnattiin vastaamaan parhaiten yrityskentän tarpeita.Molemmissa kyselytuloksissa korostuivat avun tarve seuraaviin kokonaisuuksiin

- yhteistyön kehittäminen kaupan ja HoReCa-sektorin kanssa

26

- viranomaismääräysten, kuten omavalvonnan ja pakkausmerkintöjen suhteen,- logistiikkaratkaisuihin,- yritysyhteistyön mahdollistamisessa toisten elintarvikeyritysten kanssa,- markkinointi ja myynti- tietoa uusista trendeistä.

Lisäksi vuoden 2011 kyselyssä korostui yritysten huoli löytää yritystoiminnalle jatkajaa sekähuoli omasta työhyvinvoinnista sekä jaksamisesta.

Elintarvikeyrittäjien välinen yhteistyö sekä elintarvikeyrittäjien ja ostajien välinenyhteistyö lisääntyi

Hanke on tehnyt yhdessä eri yhteisyökumppaneiden kanssa vuodesta 2008 pitkäjänteistäyhteistyötä eri myyntikanavien kanssa paikallisten elintarvikeyrittäjien tuotteiden saamiseksivalikoimiin.

• Kaupan kanssa tehty pitkäjänteinen yhteistyö on kantanuthedelmää– Pääsy valikoimiin on helpottunut– Paikalliset yritykset näkyvät myymälän valikoimissa paremmin

• Verkostoituminen alan kehittäjien kanssa ostajien jaelintarvikealan yrittäjien yhteen saattamiseksi on lisääntynyt– Suurempi näkyvyys ja vaikutusmahdollisuudet

• Verkkokauppojen, erikoismyymälöiden, tilapuotien,ruokapiirien ym. tulo markkinoille lisääntynyt– Yritysten välisenä yhteistyönä

• Ravintolat hyödyntävät enemmän paikallisia,sesonginmukaisia raaka-aineita

Kuva 9 Yhteenveto ostajien ja yritysten välisen yhteistyön kehittymisestä

Ravintola –aloite

Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin -aloite rakennettiin yli vuoden pituisessatyöpajojen sarjassa, jonka keskeisenä ideana oli saattaa tasaisin väliajoin elintarvikeyrittäjät,logistiikkayritykset ja ravintoloiden keittiömestarit saman pöydän ääreen rakentamaanpysyvää yhteistyötä. Avoin yhteistyö perustui toisten toimintatapojen tuntemiseen sekäyhdessä tekemisen -hengen kautta saavutettuun luottamukseen.

Aloitteessa mukana olevat toimijat halusivat lähteä kehittämään erillistä lähiruokamerkkiä,joka olisi esillä ravintoloiden markkinointiviestinnässä. Tällainen merkki kehitettiin ja otettiinkäyttöön 1.2.2011 Kestävän kehityksen konferenssin yhteydessä. Merkin ongelmaksipaljastui jo varhaisessa vaiheessa useita eri seikkoja. Haasteena oli löytää ravintoloidenmarkkinointibudjetista tilaa lähiruokamerkin markkinointiviestinnälle, jotta kuluttajat olisivattulleet paremmin tietoisiksi merkin kriteereistä ja arvoista. Yksi markkinointiviestinnän keinooli perustaa merkille yhteinen verkkoalusta http://lahiruokaravintolat.fi/ , jonka olemassaoloei vakiinnuttanut asemaansa. Lähiruokamerkki ei löytänyt paikkaansa, vaikka aloitteentoimijat sen puolesta olivatkin. Tämän kokeilun perusteella ei voi lähteä suosittelemaan


27

erillisten merkkien perustamista lähiruoalle vaan tärkeämpää olisi, että jokainen ravintolaottaisi lähiruoan esille omalle ravintolalleen sopivimmalla tavalla ruokalistassa, nettisivuissa,sosiaalisessa mediassa jne. Ravintola -yhteistyö kantaa hedelmää tänä päivänäkin, silläyritysten tuotteet näkyvät edelleenkin ravintoloiden ruokalistoilla.

Joukko turkulaisia ravintoloita sitoutui lisäämään lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä.Ravintolat tarjosivat 1.2.2011 alkaen à la carte -listallaan lähiruokavaihtoehdon, jonka

raaka-aineista vähintään 80% oli lähellä tuotettuja. Lisäksi ateriakokonaisuudessahuomioitiin sesongin raaka-aineet sekä hyödynnettiin luomu- ja Reilun kaupan tuotteita.

Päivittäistavarakauppa yhteistyö

Päivittäistavarakauppasektorilla tehtiin hankekaudella erilaisia myymälämarkkinoinninkokeiluja, Varsinais-Suomen liiton EAKR-rahoitteisissa hankkeissa. Loimaan ja Salonseudulla tehtiin ”lähiruokahyllyt”, joiden ideana oli lisätä alueen elintarvikeyritystennäkyvyyttä paikallisissa marketeissa sekä lisätä yritysten välistä markkinointi- ja logistiikka -yhteistyötä. Näiden lisäksi esimerkiksi Myllyn Prismassa kokeiltiin laajennettua versiotahyllystä, lähiruokatoria. Loimaalla toteuttajana toimi Yrityskolmion Seuturuoka saatavaksi –hanke ja Salossa Yrityssalo Oy:n Salofood -hanke.

Kuva 10 Salofoodin lähiruokahylly. Kuvaaja Leena Erälinna. Kuva 11 Lähiruokatorin avajaiset Myllyssä

Lähiruokahylly -konsepti toimi hyvänä alustana yritysten välisen aidon yhteistyön luomiselle.Tämän avulla yritysten välinen yhteistyö lisääntyi myös tämän ulkopuolelle. Edelleenkinlähiruoan haasteena ovat saatavuuden ja toimitusvarmuuden vaihtelut sekä ylipäätänsäliiketoiminnan saaminen kustannustehokkaalle pohjalle. Yhteismarkkinointi toimiimahdollisuutena yrityksen näkyvyyden ja myynnin lisäämiselle.

LounaFood piti aktiivisesti yhteyttä alueen päivittäistavarakauppojen ja ammattikeittiöidenvalikoimavastaaviin paikallisten tuotteiden saamiseksi osaksi tarjontaa. Hedelmällistäyhteistyötä olivat erilaiset tapahtumat, joissa ostajat ja yrittäjät esittelivät toisilleen tuotteita,toimintatapoja sekä tavoitteita mahdolliselle yhteistyölle. Koko hankekautena järjestettiin 51

28

tapahtumaa ostajien ja yrittäjien yhteistyön lisäämiseksi. Jokainen kohtaaminen synnytti uuttayhteistyötä, tietoisuuden kasvua sekä yrittäjien liiketoiminnan kehittymistä.

Makuja läheltä -kauppakampanja toteutettiin syksyllä 2013 yhteistyössä Turun Osuuskaupan,Turun ammattikorkeakoulun ja Varru -hankkeen kanssa. Opiskelijat esittelivät neljän alueenelintarvikeyrityksen tuotteita kuudessa eri myymälässä. Tavoitteena oli lisätä paikallisenruoan näkyvyyttä myymälöissä sekä tutustuttaa opiskelijoita elintarvikealan yritystenmaailmaan. Yhteistyön pullonkaulaksi osoittautuivat opiskelijoiden eri motivaatiotasotyhteistyölle sekä yritysten lisääntynyt työ myymälöissä tapahtuvien esittelyjen järjestelyissä.Tästä ensimmäisestä kerrasta opittiin paljon ja muutamalla korjauksella yhteistyötä tullaanjatkamaan.

Julkiset elintarvikehankinnat

Yksi hankkeen keskeisistä teemoista oli julkiset elintarvikehankinnat sekä paikallisen ruoansaaminen näiden hankintojen piiriin. Asian ympärille järjestettiin monenlaisia tilaisuuksia,joissa yrittäjät ja hankinnoista vastaavat henkilöt ja ruokahuoltopäälliköt kertoivat omistatoimintatavoistaan, tuotteistaan, tuotevaatimuksista ja mahdollisuuksista yhteistyölle.Hankintarenkaiden vain jatkuvasti kasvaessa on paikallisten pienyritysten yhä vaikeampipäästä kuntien elintarvikehankintojen pariin. Lisäksi on nähtävissä suuntaus, jonka myötäelintarvikealan mikroyritykset ovat yhä vähemmän kiinnostuneita tarjoamaan tuotteitaanjulkiselle sektorille. Yhtenä syynä tähän on lähiruoan kysynnän kasvu muissamyyntikanavissa, joissa tuotteet saavat paremman katteen.

Suurimpia haasteita julkisten elintarvikehankintojen kohdalla on edelleen: sopimustenmääräaikaisuus (epävarmuus jatkosta), riski sitoutumisessa yhden ostajan tarpeisiin, eiuskalleta investoida ja laajentaa/tehostaa toimintaa, hinta korostuu valintaperusteissa,tarjouspyyntöihin vastaaminen haastavaa, isot toimitusmäärät ja paljon pudotuspaikkoja -->kustannusten kasvupaine, paikalliseen tarjontaan ei tutustuta etukäteen ja keskustellatuoteryhmien sisällöstä tai tuotteiden soveltuvuudesta keittiön tarpeisiin. Toisaalta yleinenkeskustelu paikallisen ruoan puolesta on lisännyt kysyntää ja veronmaksajat ovat alkaneetvaatia äänekkäämmin laatua lautaselle. Kunnan koetaan olevan varma ja luotettava asiakas.Jotta julkisten elintarvikehankintojen volyymeihin pystyttäisiin vastaamaan, pitäisi yrittäjienverkostoitua keskenään, esim. järjestämällä yhteistä jakelua tai tavaroiden keräämistä.

Lähiruoan kysynnän kasvu on näkynyt myös erilaisten vaihtoehtoisten myyntikanavienlisääntymisellä. Erityisesti erilaiset lähiruokamyymälät tekivät tuloaan 2010 ja 2011Varsinais-Suomeen. Kivijalkamyymälä -periaatteella toimiminen on osoittautunuthaastavaksi mm. kiinteiden kustannusten kohotessa korkealle verrattuna saatuun myyntiin.Osa kaupoista onkin joutunut lopettamaan ja osa puolestaan on muuttanut toimintatapaansaverkkokaupan suuntaan. Lähiruokamyymälöiden lisäksi viime vuosina on alkanutkukoistamaan tilojen yhteyteen perustetut puodit sekä ylipäätänsä erilaiset myyntikanavat,joissa välikäsien määrää on systemaattisesti pudotettu mm. ruokapiirit, verkkokauppa.

Yrittäjien osaaminen lisääntyi

Keskeinen toiminta-ajatus oli pienten elintarvikeyritysten toimintaedellytysten kehittäminen.Tärkein keino osaamisen lisäämiseen on ollut henkilökohtainen neuvonta ja opastus sekätiedotustoiminta, ennen kaikkea LounaFood Uutiset lehden avulla.


29

Hyvin toimiva verkosto erityisesti seutukuntien kanssa on ollut pohjana runsaalleyritysneuvonnalle. Lisäksi Turun yliopiston Brahea on jo pitkään toiminut alueellisenaelintarvikealan koordinaattorina, jonka vuoksi LounaFood on jo tunnettu nimielintarvikeyrittäjien keskuudessa. Toimiva verkosto ja pitkä perinne ovat edesauttaneet”matalan kynnyksen neuvontaa, yhden luukun periaatteella”. Hyvin onnistuneen neuvonnanpuolesta puhuvat myös annettujen neuvontojen määrä yli 250 kpl. Tärkeimmät neuvonnanaiheet olivat elintarviketurvallisuus, -lainsäädäntö, viranomaismääräysten soveltaminen,myyntikanavien löytäminen, yhteistyökumppaneiden löytäminen (esim. alihankinta, koneet jalaitteet) sekä alkavien yritysten liikeideoiden sparraaminen. Jos aihealueeseen liittyen eiLounaFoodista löytynyt asiantuntemusta, hyödynnettiin alueen muita asiantuntijoita esim.muut hankkeet, yhdistykset, tutkimuslaitokset.

Neuvonnan ohella tiedotus oli tärkeä väline yritysten osaamisen lisäämisessä. Neljä kertaavuodessa ilmestyvä LounaFood Uutiset on vakiinnuttanut asemansa niin yrittäjien, kehittäjienkuin ostajienkin keskuudessa. Lehti on saanut positiivista palautetta sisällönmonipuolisuudella sekä ajankohtaisuudesta. Lisäksi lehti on esimerkki toimijaverkostonkäytännön yhteistyöstä eli lehti toimii yhteisenä tiedotuskanavana sidosryhmien suuntaan.Hankkeen aikana julkaistiin 20 lehteä. Lehden lisäksi yrityksiä ja sidosryhmiä tiedotettiinsuora sähköpostituksilla, nettisivujen ja facebookin kautta.

Yrittäjien osaamisen lisäämistä tukevia mittareita ovat myös LounaFoodin järjestämätinfopäivät yrityksille, joita oli kaikkiaan 52 kappaletta. Lisäksi hanke on ollut aktiivisestisynnyttämässä uusia elintarvikealan hankkeita, kaiken kaikkiaan 25 kappaletta.

Ohjausryhmän lausunto LounaFood –Aitoa makua Varsinais-Suomesta –hankkeenloppuraportista

LounaFood –Aitoa makua Varsinais-Suomesta –hanke toteutti tehtäväänsä Varsinais-Suomenelintarvikealan toimialahankkeena yli odotusten. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiinkirkkaasti sekä määrällisesti että laadullisesti. Elintarvikkeita jalostavien yritystenlukumäärän kasvu vuodesta 2009 14 % ja vuodesta 2012 19 kpl ovat kiistattomia osoituksiahankkeen aikaansaamasta toimialan kehittymisestä yhä yritysmyönteisempään suuntaan sekäoikeiden asioiden tekemisestä ja seuraamisesta. LounaFood -hanke edesauttoi yritystenvälisen yhteistyön lisääntymistä sekä tuotteiden pääsyä eri myyntikanavien valikoimiinrakentamalla systemaattisesti eri toimijoiden välistä vuoropuhelua.

Hanke seurasi elintarvikealan kehittymistä aktiivisesti ja toi uusia toimintatapoja omaanmaakuntaan niin toisten kehittäjien kuin yrityksienkin käyttöön. Elintarvikealanverkostotyöskentely oli tehokasta ja toimivaa. Toimialahankkeiden, seudullisen kehittämisensekä Leader -toimintaryhmien yhteistyö yhdisti maakunnallisen ja seudullisen kehittämisen jaselkeytti toimijoiden roolia alan kehittämisessä. Erityisesti elintarvikealan ”matalankynnyksen neuvonta, yhden luukun -periaatteella” löysi paikkansa juuri tämän verkostonsekä jo vakiintuneen LounaFood -brändin kautta.

Ohjausryhmä korosti LounaFood -brändin olevan merkittävä ja arvostettu alan yritysten jakehittäjien keskuudessa, jonka vuoksi brändin jatkuvuuden nähtiin olevan keskeisellä sijallamyös jatkossa. Ylipäätänsä maakunnallinen elintarvikealan koordinointi ja seudullinenyhteistyö nähtiin erittäin tärkeänä myös seuraavalla ohjelmakaudella. Näiden lisäksi,yritysten neuvonnan ja tiedotuksen roolia korostettiin yrittäjien osaamisen ja kokoelintarvikealan kehittämisessä. Yhä enemmän panostusta uusien yrittäjien aktivointiin (ml.

30

omistajanvaihdokset) sekä maatilojen toiminnan monipuolistamiseen kaivattiintulevaisuudessa, kun elintarvikealan yritysten ikärakenne vanhenee ja toisaalta tuotteidenkysynnän ennustetaan kasvavan. Näihin toimenpiteisiin toivottiin vastattavan heti seuraavanohjelmakauden alussa käynnistyvällä maakunnallisella elintarvikealan toimialahankkeella.

5. Esitys jatkotoimenpiteiksi

LounaFood –Aitoa makua Varsinais-Suomesta on toiminut aktiivisena maakunnallisenahankkeena toimien linkkinä valtakunnallisen ja seutukunnallisen elintarvikealan kehittämisenvälillä. On ehdottoman tärkeää, että tämänkaltainen verkoston koordinointitoimintamahdollistetaan myös jatkossa. Erityisen tärkeää elintarvikealan yrittäjyyden kehittämisessäon varmistaa suora kosketus yrityskenttään, jolloin myös kehittämistoimenpiteitä voidaankohdentaa tarpeita vastaaviksi. Tähän tullaan tarvitsemaan luontevaa yhteistyötä seutukuntienkanssa eli ”kopin ottaja” tulee olla tiedossa.

Keinot, joilla parhaiten pystytään palvelemaan elintarvikealan yrityksiä, ovat osoittautuneetneuvonnaksi sekä eri medioiden kautta tapahtuvaksi tiedottamiseksi. Maakunnallinenelintarvikealan substanssineuvonta ja –tiedotus tulee varmistaa myös jatkossa, sillä näidenkautta pystytään tekemään sellaisia toimenpiteitä, joilla pystytään suoraan edistämäänelintarvikealan yritysten toimintaedellytyksiä sekä pysymään kuulolla kentän tarpeista.

Jatkossa tulisi vieläkin enemmän keskittyä uuden yrittäjyyden aktivointiin, uusien omistajienlöytämiseen esimerkiksi erityyppisten yrityskasvatukseen, neuvontaan javerkostotyöskentelyyn liittyvin palveluiden avulla. Myös maatilat tulevat olemaan tässätyössä keskeisessä asemassa. Yritysten ikärakenne on myös Varsinais-Suomessa vinoutunutja elintarvikeala tulee tarvitsemaan uusia innokkaita yrittäjiä ja yrityksiä tulevaisuudessa yhäkipeämmin.


31

6. Allekirjoittajat ja päiväys

Päiväys 16.1.2014

Allekirjoitukset __________________________Johanna Mattilaprojektipäällikkö

__________________________________________________________Heimo Välimäki Kari Seppälähankkeen vastuullinen johtaja johtaja

Liitteet:Liite 1 Raportti elintarvikealan yrityksille tehdystä kyselystä, vuonna 2011Liite 2 www.lounafood.netLiite 3 LounaFoodin facebook -sivutLiite 4 Yhteenveto julkaistuista lehtijutuista, artikkeleista ja esiintymisistä eri medioissa

Yhteystiedot:Johanna Mattila, projektipäällikköKoulutus- ja kehittämiskeskus Brahea20014 TURUN YLIOPISTOpuh. 040 565 8121, [email protected]

Documents

LounaFood –Aitoa makua Varsinais-Suomesta - utu.fi · LounaFood -Aitoa makua Varsinais-Suomesta -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 ... yhteistyö