luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava · Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu kolmeen lakisääteiseen asiakirjaan: maakuntasuunnitelmaan, maa-kuntaohjelmaan ja

varsinais-suomen liitto | egentliga finlands förbund | regional council of southwest finland

luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

Osallistumis- ja arviOintisuunnitelma18.4.2016


3

sisällysluettelo

Johdanto 4

Lähtökohdat 5

Maakunnan suunnittelujärjestelmä 5

Maakuntakaavatilanne 5

Maankäyttö- ja rakennuslaki 6

Kiertotalous 6

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7

Tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle 10

Luonnonarvot 10

Luonnonvarat 10

Virkistysmahdollisuudet 10

Tietopohja ja laadittavat selvitykset 11

Luonnonarvot 11

Luonnonvarat 11

Virkistysalueet ja -reitit 11

Muut selvitykset 11

Vaikutusalue ja selvitettävät vaikutukset 12

Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 13

Viranomaisyhteistyö 14

Osalliset 14

Osallistumismenettely ja tiedottaminen 14

Sidosryhmätyöskentely 14

Vaihemaakuntakaavan eteneminen ja aikataulu 15

Yhteystiedot 15


4

johdanto

Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 7.12.2015 käynnis-tää Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan tarkistuk-sen. Kaava tullaan laatimaan vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit yhteensovittaen ne maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden säilyttämi-seen ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseen. Vaihe-maakuntakaavassa tarkastellaan koko Varsinais-Suomen maakuntaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyt-tö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen suunnitelma maakun-takaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Osallistumis- ja arviointisuun-nitelmassa kerrotaan, mitä asioita kaavassa on tarkoitus käsitellä, millaisia vaihtoehtoja tutkitaan ja miten vaikutuk-sia arvioidaan, ketkä ovat osallisia ja miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheessa ja miten he voivat esit-tää mielipiteitään suunnitelman sisällöstä. Lisäksi OAS:ssa on tietoja maakuntakaavan lähtökohdista ja tavoitteista.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko kaavaprosessin ajan ja sen ajantasainen versio on nähtävillä Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla. Viralliset kuulutukset ilmoitetaan maakunnallisissa lehdissä (Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) käyvät ilmi:

• kaavatyön lähtökohdat ja periaatteet, • kaavaprosessin eteneminen,• arvioitavat vaikutukset ja arvioinnin menetelmät sekä milloin ja miten kaavoitukseen on mahdollista osallistua.


5

lähtökohdat

maakunnan suunnittelujärjestelmäMaakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu kolmeen lakisääteiseen asiakirjaan: maakuntasuunnitelmaan, maa-kuntaohjelmaan ja maakuntakaavaan.

Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoitel-tu kehitys (MRL § 25). Maakuntasuunnitelma on pitkän tähtäimen visio Varsinais-Suomen tavoitetilasta. Maakun-taohjelma sisältää tavoitetilan toteuttamisen edellyttämät kehityspolut ja toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä. Maakun-tasuunnitelma ja -ohjelma sisältyvät valtuustokausittain joka neljäs vuosi laadittavaan maakuntastrategiaan. Strategia laaditaan yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton, kuntien ja valtion aluehallintoviranomaisten sekä alueiden kehittämi-sen kannalta merkittävien yhteisöjen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmaa tarkennetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla.

Maakuntakaava on kartalla esitetty yleispiirteinen suun-nitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteista. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakun-nan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekoh-taisena vaihekaavana.

Maakuntakaavan vahvistaa maakuntavaltuusto. Maakunta-kaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Yleispiirteinen alueiden käytön suunnittelu on jatku-va prosessi. Voimassa olevien kaavojen tarkistustarpeita aiheuttavat sekä yhteiskunnallinen kehitys että muuttuva lainsäädäntö. Kokonaismaakuntakaavaa täydennetään, tarkistetaan ja ajantasaistetaan tarvittaessa teema- ja/tai aluekohtaisilla vaihemaakuntakaavoilla.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaa-kuntakaavassa käsitellään kolmea pääteemaa:

• ratkaistaan luonnonarvojen, ekologisten yhteyksien ja luonnonarvoiltaan merkittävien alueiden säilymiseen liittyvät merkintätarpeet ja yhteensovitetaan ne olemassa olevien suojelu- ja luonnonarvomerkintöjen kanssa,• ratkaistaan seudullisesti merkittävien luonnonvarojen käyttöön ja käsittelyyn liittyvät sijainti- ja mitoitus- kysymykset sekä• tarkistetaan maakunnan virkistysalueiden ja -reitistöjen kehittämisen kannalta tarpeellisia merkintöjä.

Lisäksi kaavatyössä osoitetaan tarpeelliset korjaukset ja lisäykset energiansiirtoon liittyviin merkintöihin.

Muita maakuntakaavoitukseen liittyviä, kokonaismaakun-takaavassa käsiteltyjä teemoja, kuten kulttuuriperinnön, maisemansuojelun ja asumisen kysymyksiä, ei tässä vai-hemaakuntakaavassa pääsääntöisesti käsitellä, mutta ne otetaan huomioon tämän vaihemaakuntakaavan ratkaisuis-sa ja vaikutusten arvioinnissa. Tässä kaavatyössä ei käsitellä turve- ja tuulivoimatuotantoon liittyviä kysymyksiä.

maakuntakaavatilanneVarsinais-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on val-misteltu ja vahvistunut kuudessa osassa:

• E18-moottoritien vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 25.9.2002• Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004• Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008, (kumonnut E18-moottoritien vaihemaakuntakaavan)• Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 4.12.2012• Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013• Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 9.9.2014

Käynnissä oleva Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan laatiminen on aloitettu maakuntavaltuuston päätöksellä kesäkuussa 10.6.2013 ja se on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa kesällä 2017.

Ympäristöministeriö on maakuntakaavojen vahvistamispää-tösten yhteydessä antanut Varsinais-Suomen liitolle jatko-suunnitteluohjeita koskien mm.

• valtakunnallisten rakennetun kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden merkitsemistä ja liikenneverkon merkintöjä (Turun kaupunkiseudun maakuntakaava), • ekologisia yhteyksiä ja maakunnallisia luonnonarvoja (Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat), • maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriperintöä (Turunmaan maakuntakaava) sekä • Puolustusvoimilta vapautuvien alueiden maankäyttöä (Vakka-Suomen maakuntakaava).

Nämä ohjeet tullaan ottamaan huomioon tämän vaihe-maakuntakaavan lähtökohtina siltä osin kuin niitä voidaan vaihekaavan valittujen teemojen yhteydessä käsitellä. Mm. kulttuuriperintöä koskevat ohjeet tullaan ottamaan huomi-oon vasta seuraavissa vaihemaakuntakaavoissa.


6

maankäyttö- ja rakennuslakiMaankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) asettaa selkeät kehykset maakuntakaavan laadinnalle. Sekä lain yleinen tavoite (1 §), alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (5 §) että maakun-takaavan sisältövaatimukset (28 §, 71 b §) yhdessä niitä täydentävien valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallis-ten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) kanssa ohjaavat maa-kuntakaavan sisältöä ja kaavaprosessia. Maakuntakaavassa MRL:n ja VAT:n tavoitteet konkretisoidaan ja sovitetaan yh-teen kuntien kehittämistarpeiden kanssa aluevarauksiksi ja muiksi maakuntakaavamerkinnöiksi, joilla luodaan linjauk-set koko maakuntaa koskevalle tulevaisuuden maankäytölle.

Maakuntakaavaa laadittaessa tekee maakunnan liitto yh-teistyötä alueen kuntien, valtion viranomaisten ja muiden maakuntakaavoituksen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskunta-rakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koske-vien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kan-nalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 §).

kiertotalousKiertotalouden keskeinen tavoite on sovittaa yhteen luon-nonvarojen riittävyys ja niiden kestävä käyttö. Kiertotalou-dessa tuotteita ja materiaaleja käytetään ja valmistetaan kes-tävällä tavalla muuttamalla käyttäytymis- ja toimintamalleja niin kulutuksessa, kierrättämisessä kuin uusiokäyttönkin osalta. Varsinais-Suomen alueella kiertotalouden edistä-miseen on maakunnan liiton toimesta sitouduttu luonnon-varafoorumin toiminnalla, jonka pääasiallisena tehtävänä on aiheen kokonaiskuvan hahmottaminen, eri yhteistyö- ja sidosryhmätoimijoiden yhteen saattaminen sekä alueellisen aktivoinnin ja yhteistyön aikaan saaminen.

Kiertotalous perustuu olemassa olevien resurssien ja materi-aalien hyödyntämiseen ja jatkojalostukseen. Maakuntakaa-van yleispiirteisyyden ja kiertotalouden laaja-alaisuudesta johtuen, ei kaavamerkintää edellyttäviä toimintoja voida sel-keästi määritellä. Jotta teemaan liittyvät merkinnät voidaan ratkaista, tulee selvitysten pohjalta pystyä luomaan kattava tilannekuva aiheesta. Keskiössä ovat siis luonnonvarojen käyttöönottoon ja niiden prosessointiin liittyvät merkin-nät kuin myös ihmisen aiheuttamien toimien vaikutukset ekologiselle kestävyydelle ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen huomiointi.


7

valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alu-eidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleista-voitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityista-voitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Erityistavoitteilla varaudutaan myös eräisiin valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin niiden alueidenkäytöllisten edellytysten perusteella. Valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin:

• Toimiva aluerakenne• Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu• Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat• Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto• Helsingin seudun erityiskysymykset• Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Aluerakenteen toimivuudella on niin valtakunnallista kuin kansainvälistäkin merkitystä. Aluerakenteen kehittämisessä korostuu tarve hyödyntää alueiden omia vahvuuksia, edistää alueiden keskinäistä verkostoitumista ja työnjakoa sekä luo-da erilaisia kehittämisvyöhykkeitä. Olemassa olevien raken-teiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen vaikuttaa keskeisesti myös aluerakenteen taloudellisuuteen.Yhdyskuntien ympäristön laatu on ekologisen kestävyy-den tai merkittävien ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal-ta keskeinen kysymys koko valtakunnan mittakaavassa. Liikennemäärät, kulkumuotojakaumat, energian kulutus tai yhdyskuntakustannukset määräytyvät pitkälle yhdyskun-tarakenteen perusteella. Elinympäristöjen terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle ja tätä kautta koko maan tulevalle kehitykselle ja kilpailukyvylle.

Kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä luonnonvaroja koske-villa ratkaisuilla turvataan osaltaan kansallisen luonto- ja kulttuuriperinteen säilyminen ja vaikutetaan ekologiseen kestävyyteen erittäin pitkälle tulevaisuuteen. Luonnon virkistys- ja matkailukäytön kehittäminen edellyttää entistä enemmän verkostoitumista ja alueiden välistä työnjakoa. Teemaa koskevat ratkaisut ovat tärkeitä niin ekologisen kes-tävyyden kuin elinkeinotoiminnankin edellytysten kannalta.

Yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen siten, että edis-tetään toimivaa aluerakennetta ja kansainvälistä kilpailu-kykyä. Näillä ratkaisuilla on ylimaakunnallista vaikutusta. Liikenneverkon osalta tavoitteet liittyvät erityisesti päätie-verkkoon, kaukoliikenteen rataverkkoon ja valtakunnallisiin satamiin ja lentoasemiin. Keskeisenä haasteena on näiden

kehittäminen yhtenäisenä liikennejärjestelmänä. Energia-huollon osalta valtakunnalliset tarpeet liittyvät tuotantolai-tosten ja energian kuljetusten verkostojen sekä uusiutuvien energialähteiden alueidenkäytöllisten edellytysten turvaa-miseen.

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa keskei-simmät huomioitavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit-teet ovat:

4.2 tOimiva aluerakenneYleistavoitteet:Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehit-tämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainväli-sen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinym-päristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vah-vuuksiin ja sijaintitekijöihin.

Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnite-tään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien raken-teiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.

Erityistavoitteet:Edistetään maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolista-mista sekä ympäristöarvojen säilymistä.

4.3 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatuYleistavoitteet:Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedel-lytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittu-mismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntaraken-netta hyödyntäen. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.

Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotetta-vissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäy-tössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumi-selle.


8

Erityistavoitteet:Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista.

Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infra-struktuuria.

Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edel-lytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylai-toksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa ylimaakunnallisena yhteistyönä.

Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedel-lytyksiä.

4.4 kulttuuri- ja luOnnOnperintö, virkistyskäyttö ja luOnnOnvaratYleistavoitteet:Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuu-den säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelu-alueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkai-den luonnonalueiden välillä edistetään.

Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialu-eiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaaranta-matta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saata-vuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet.

Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamis-ta ja ylläpitämistä.

Erityistavoitteet:Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon eko-logisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäi-set luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt.

Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakunta-kaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueiden-käytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla.

Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhyk-keiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelu-kokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnitte-lussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet.

Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökel-poiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien aluei-den on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon.

Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintave-sien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat veden-hankintaan.

Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.


9

4.5 tOimivat yhteysverkOstOt ja energiahuOltOYleistavoitteet:Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonai-suuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöys-tävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantami-seen.

Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyn-tämismahdollisuuksia.

Erityistavoitteet:Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakun-nallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnalli-sesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylitys-paikkojen kehittämismahdollisuudet.

Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten.

Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueiden-käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnal-lisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säi-lyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijai-sesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.

Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuol-toa.

Maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettami-seen tarvittaviin maakaasu- ja öljyputkien linjauksiin siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan.

Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otet-tava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympä-röivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäris-tö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.


10

tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle

luonnonarvotVaihemaakuntakaavatyössä selvitetään Varsinais-Suomen alueen luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten verkosto-jen kannalta tärkeät alueet. Laajat arvokkaat luontoalueet ja niiden välinen kytkeytyneisyys ovat usein yhdyskuntaraken-teen ja sen verkostojen pirstaloimia tai häiritsemiä. Luon-nonvarojen käytön tulee pohjautua kestävään kulutukseen ja hyödyntämiseen, jolloin tulee määrittää ja osoittaa luonnon-arvoiltaan merkitykselliset alueet.

Nykyisissä vahvistetuissa maakuntakaavoissa on luonnon-olosuhteiltaan arvokkaita alueita osoitettu suojelumerkin-nöin ja geologisesti arvokkaat alueet ge-merkinnöin. Tässä kaavatyössä näiden merkintöjen ajantasaisuuden ja nykyti-lanteen määrittämisen lisäksi selvitetään luonnon ydinalueet ja merkittävät ekologisten yhteydet.

luonnonvaratTarve luonnonvarojen käytön lisäämiselle ja eri jakeiden prosessoinnille on noussut erityisesti uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteiden ja kiertotalouden tavoitteiden vuoksi. Uusiutuvan energian käytön lisääminen edellyttää alueellisesti metsä- ja maatalouden biomassojen sekä sivu-virtojen hyödyntämistä. Hyödyntämisen lisäksi tulee näiden varastointiin ja käsittelyyn liittyvät alueet selvittää. Yleisesti metsä- ja maatalouden materiaalien hyödyntämiseen liittyvä toiminta on mahdollista maakuntakaavojen nykyisillä aluemerkinnöillä (M/MRV). Näiden virtojen määrien ja sijaintien selvittäminen sekä käyttöpaikkojen tunnistaminen voivat kuitenkin aiheuttaa merkittävää liikenteellistä muu-tospainetta alueellisesti tai seudullisesti.

Kallio- ja maaperän kiviaineksen hyödyntäminen aiheuttaa lähes aina välittömiä vaikutuksia toiminta-alueen lähiympä-ristöön. Maa-ainesten otto keskittyy edelleen merkittäviltä osin pohjavesialueille aiheuttaen merkittävää yhteensovit-tamistarvetta pohjaveden hyödyntämisen, eli raakaveden tuottamisen, kanssa. Kiviaineksen otto aiheuttaa usein myös häiriötä lähialueille, jolloin toimintojen keskittämisellä voidaan vähentää häiriötä lähialueen asutukselle ja virkis-tystoiminnalle sekä vähentää liikenteen aiheuttamia häiri-öitä. Kaivosteollisuutta palvelevaa ainesten hyödyntämistä ohjataan kaivoslailla. Kaivostoiminta maakunnan alueella on pääosin keskittynyt kalkkikiviaineksen hyödyntämiseen, mutta varauksia ja suunnitelmia on myös muiden mineraa-lien hyödyntämiselle.

virkistysmahdollisuudetViihtyisän elinympäristön yksi keskeinen edellytys on toi-mivien ja kattavien virkistysreittien ja -alueiden sekä niihin liittyvien kohteiden olemassa olo. Kyseiset alueet tukevat myös vahvasti alueellista matkailuelinkeinoa, erityisesti luonnonarvokkaiden aluekokonaisuuksien, kuten Saaristo-meren, Kuhankuonon ja Teijon alueilla. Erityisesti virkistys-reittien kytkeytyneisyys muuhun yhdyskuntarakenteeseen parantaa niiden käyttöä ja lisää reittien tuottamia välillisiä hyötyjä hyvinvoinnin edistämisessä ja viihtyisän elinympä-ristön luomisessa.


11

tietopohja ja laadittavat selvitykset

luonnonarvotekOlOgisten ja luOnnOnarvOjen aluekOkOnaisuudet ja niiden väliset yhteydetgeOlOgisesti arvOkkaat harju-, ranta-, tuuli-, mOreeni- ja kalliOalueetilmastO- ja energiastrategian vaikutusten tarkastelusuOalueet

luonnonvaratmateriaaliterminaalien ja materiaalin sekä jätteenkäsittelyn alueetmateriaali- ja resurssivirrat varsinais-suOmen alueellamaa-ainesOttOOn sOveltuvat alueetkaivOstOiminnan alueetkiertOtalOuden tavOitteetvesiviljelyyn sOveltuvat alueet ja kOhteetluOnnOnvarOjen kuljetusten liikenneverkkOOn kOhdistuvien vaikutusten tarkastelu

virkistysalueet ja –reititmaakunnallisesti merkittävät virkistysalueet ja -reitit sekä niihin liittyvät retkeily- ja matkailukOhteet ja -alueet

muut selvityksetsähkönsiirtOlinjOjen ja niihin liittyvien muuntOasemien sijainti ja linjaukset (110 kv- ja 400kv-jOhtOverkOt)maakaasuputken linjauksen tarpeellisuus


12

vaikutusalue ja selvitettävät vaikutukset

Vaihemaakuntakaava-alue on koko Varsinais-Suomen maakunta.

Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadintapro-sessia ja vuorovaikutteista suunnittelua. Arvioinnin tehtä-vänä on tuottaa suunnittelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista, vaikutusten merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämis-mahdollisuuksista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukainen vaikutusten arviointi tehdään sillä tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutuksia selvitettäes-sä otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset siinä laajuudessa, että voidaan arvioida riittävässä määrin maakuntakaavan toteut-tamisen vaikutuksia (MRA 1 §):

• ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön• maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon• kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin• alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen• kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Mahdolliset vaikutukset Natura 2000-verkostoon ja luon-nonsuojelualueisiin arvioidaan tarvittaessa ja kaavatyössä varaudutaan vaikutusten selvittämiseen luonnonsuojelulain 65 §:n edellyttämällä tarkkuudella.

Arviointitulokset saatetaan osallisten, viranomaisten ja yhteisöjen tietoon ja edelleen arvioitaviksi. Tuloksiin voi tutustua osana kaavamateriaalia, jota toimitetaan kirjalli-sessa ja sähköisessä muodossa. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa kaavaprosessille ja siihen osallistuville monipuolista, ajantasaista ja objektiivista tietoa.

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa laaditaan koko Varsinais-Suomen maakunnan alueelle.


13

maakuntakaavan oikeusvaikutukset

Maakuntakaavalla on maankäyttö- ja rakennuslaissa määrä-tyt oikeusvaikutukset ja ne kohdistuvat:

• yleis- ja asemakaavan laatimiseen ja muuttamiseen sekä muihin maankäyttö ja rakennuslakiin perustuviin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi • viranomaisten toimintaan suunniteltaessa alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta • rakentamiseen niillä alueilla, joilla on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus sekä • suojelumääräysten kautta muihin rakentamista ja alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin.

Maakuntakaavan huomioon ottaminen ja edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueidenkäyttöön liittyviä suun-nittelu- tai toteuttamistehtäviä. Velvoite koskee myös kuntaa alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa mm. siten, että kunnan tulee laatia kaavoitustaan niin, että maakuntakaavan toteutumista edistetään. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Maakuntakaava voi kuitenkin vaikuttaa yleis- ja asemakaavan muuttamistarpeeseen.


14

viranomaisyhteistyö

Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa järjestetään kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66 §, MRA 11 §), joihin kutsutaan edustajat Varsinais-Suomen elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Varsinais-Suomen liitosta ja niistä ministeriöistä, joita asia koskee. Neuvotte-luihin kutsutaan lisäksi ne viranomaiset ja toimijat, joiden viranomaistehtäviä tai toimialaa asia saattaa koskea. Viran-omaisten välistä yhteistyötä tehdään kaavan valmistelun eri vaiheissa myös muissa kokouksissa ja neuvotteluissa.

osalliset

Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavoituksella saattaa olla huomattavaa vaikutusta. Periaatteena on, että kaikilla osallisilla on halu-tessaan mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi maakuntakaavaa laadittaessa. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksis-ta ja muista keskeisistä kysymyksistä keskustellaan riittävän aikaisessa vaiheessa kaikkien niiden (osallisten) kanssa, joita asiat koskevat.

osallistumismenettely ja tiedottaminen• Kaikilla osallisilla on kaavan valmisteluprosessin eri vaiheissa mahdollisuus vaikuttaa osallistumis- ja arvi ointisuunnitelman sisältöön, kaavan tavoitteisiin, sisäl töön ja vaikutusarviointien riittävyyteen. • Kaavoitustyöstä ja sen vaiheista saa tietoa Varsinais- Suomen liitosta ja liiton kotisivuilta www.varsinais-suomi.fi sekä erikseen järjestettävissä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa. • Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukainen kaavoituksen käynnistämistä ja kaavan virallisia nähtävilläolovaiheita koskeva tiedottaminen tapahtuu kuuluttamalla maakunnallisissa lehdissä (Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser). • Kaavan valmisteluun liittyvää palautetta kerätään valmistelun kaikissa vaiheissa. Palautetta voi antaa kirjallisesti tai suullisesti. • Kirjallista palautetta otetaan vastaan postitse: Varsinais-Suomen liitto, PL 273, 20101 Turku, sähköpostilla: [email protected]. • Suullista palautetta kerätään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse (02) 2100 900 ja virastossa vierailevilta.

Kaavan virallisten nähtävillä olojen aikana jätettyyn kirjalli-seen palautteeseen laaditaan vastineet, jotka maakuntahalli-tus hyväksyy. Vastineet julkaistaan kotisivuilla ja toimitetaan postitse niille mielipiteensä tai muistutuksensa jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

sidosryhmätyöskentelyKaavatyön sidosryhmätyöskentelyä koordinoidaan Varsinais-Suomen liiton luonnonvarafoorumin toiminnan kautta. Keskeisiä sidosryhmiä ovat alueen kuntien lisäksi, alueelliset maa- ja metsätalouden järjestöt ja organisaatiot sekä luonnonsuojelun ja virkistystoiminnan yhdistykset ja organisaatiot. Kiertotalouden kehittämisen ja nykytilanteen selvittämisen osalta keskeisiä tahoja ovat myös alueen kor-keakoulut ja yritykset.


15

vaihemaakuntakaavan eteneminen ja aikataulu

TYÖVAIHE / SELVITYS 3/2015 4/2015 1/2016 2/2016 3/2016 4/2016 1/2017 2/2017 3/2017 4/2017 1/2018 2/2018 3/2018 4/2018 1/2019

Aloitusvaihe

OAS, tavoiteet

kuulutus

ohjelmointi

Luonnosvaihe / selvitykset

Sidosryhmätyöskentely / LVF

Ekologiset yhteydet ja alueet

ge-alueet

Ilmasto- ja energiatyön kehittäminen

Kaivostoiminnan alueet

Kiertotalouden potentiaalit ja toimintatarpeet

Luonnonarvot / ekologiset yhteydet

Maa-ainesottoon soveltuvat alueet

Materiaalikäsittelyalueet ja terminaalit

Materiaali- ja resurssivirrat

Suoalueet

Suojelualuetarkistus (S)

Sähköverkon kehitystarpeet, maakaasu

Vesiviljelyn arvot

Virkistysalueet ja -reitit, perusselvitys

Kaavaluonnoksen valmistelu

Valmisteluaineisto / kaavaluonnos nähtävillä (MRA 60 §)

Ehdotusvaihe

Vaikutusten arviointi

Ehdotuksen valmistelu

Ehdotus / lausunnot (uusi MRA 13 §)

Ehdotuksen tarkistaminen

Ehdotus nähtävillä (MRA 12 §)

Hyväksymisvaihe

Aineiston viimeistely

Maakuntavaltuuston hyväksyminen

Kuulutus ja jakelu

Sidosryhmätyöskentely / alueellinen yhteistyö Työvaihe / selvitystyö

PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku | PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo+358 2 2100 900 | [email protected] | www.varsinais-suomi.fi | Y – 0922305-9


yhteystiedot• Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, 040 720 3056• Timo Juvonen, ympäristösuunnittelija, 040 829 5543• Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija 040 721 3137• Lasse Nurmi, kaavasuunnittelija (1.1.2017 lähtien) 040 543 5473• Mari Sinn, liikennesuunnittelija 045 807 8969• Satu Kottonen, suunnitteluavustaja 040 350 9096• Elina Holmberg ts. kaavasuunnittelija (31.12.2016 saakka) 040 415 1195

Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36 (PL 273) 20100 Turku www.varsinais-suomi.fi [email protected], [email protected]

Documents

luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava · Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu kolmeen lakisääteiseen asiakirjaan: maakuntasuunnitelmaan, maa-kuntaohjelmaan ja