Embed Size (px)
Citation preview
Erkki Kirjavainen: Mielenkiintoinen ja vauhdikas valtuustokausi kannustaa asettumaan ehdolle myös tulevissa vaaleissa s. 6
METSÄP Ä I J Ä N N EPÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ASIAKASLEHTI NO* 2 / 19.8.2016
2 www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
”Ja mikäpä on palstalle suunnatessa. Met-sät pullistelevat marja- ja sienisatoa ja puun kysyntä on jatkunut hyvänä. Sahatavaran vientimarkkinat vetävät tällä hetkellä yl-lättävänkin hyvin”, kertoo Päijänteen Met-sänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Hatakka.
Hatakka kannustaakin metsänomistajia ottamaan yhteyttä oman alueen metsäneu-vojaan ja sopimaan yhteisestä tilakäynnistä.
”Toimihenkilömme ovat vain puhelinsoiton päässä. Kanssamme ei tarvitse asioida netin välityksellä, vaan meiltä saa aina henkilökoh-taista ja puolueetonta palvelua paikan päällä omassa metsässä”, vakuuttaa Hatakka.
Aina oikea aika metsänhoitoon
Markku Hatakka vertaa kokemuksesta oman metsän hoitamista vanhan talon yllä-pitoon: tekemistä riittää aina, eivätkä tehdyt panostukset mene koskaan hukkaan.
”Siksi metsänhoitotyöt kannattaa hoitaa
aina ajallaan. Viivyttely esimerkiksi taimikon varhaishoidossa nostaa työn kustannuksia nopeasti.”
Tilanne valtion metsänhoitotöihin myön-tämien kemera-varojen suhteen on ollut tänä vuonna sekava. Rahat ovat kirstusta loppu, ja metsänomistajat ovat joutuneet odottamaan jo myönnettyjäkin tukia.
”Toivottavasti tilanteeseen saadaan nope-asti järkiperäinen linja, jotta epätietoisuus kentältä väistyisi. Onneksi metsänomistajat ovat ymmärtäneet tilanteen ja hoitotöitä on tehty kaikesta huolimatta entiseen malliin”, Hatakka toteaa.
Metsävaratietojen avoimuus puhuttaa
Viime aikoina julkisuudessakin käyty kes-kustelu yksityisten metsänomistajien met-sävaratietojen julkisuudesta huolettaa Ha-takkaa. Hänen mielestään on perin erikoista, että tällä hetkellä metsänomistajan pankki-tunnusten takaa löytyvää tietoa halutaan yhtäkkiä avata kaikille toimijoille julkiseksi.
”Vetoaminen EU:n määräyksiin tuntuu tässä asiassa kaukaa haetulta. Tuntuu, että kysymys on enemmän siitä, kuinka asiaa halutaan Suomessa tulkita.”
Hatakan mielestä päätösvalta siitä, kenel-le metsänomistaja omaisuuttaan koskevia tietoja luovuttaa, täytyy jatkossakin säilyä
metsänomistajalla itsellään. ”Pyrimme yhdistyksenä vaikuttamaan
aktiivisesti asiaan, mutta kannustan myös kaikkia metsänomistajia olemaan aktiivisesti yhteydessä suoraan päättäjiin.”
Toinen metsänomistajien kannalta merkit-tävä asia on parhaillaan valmisteltava maa-kuntakaava.
”Tuomme prosessiin mukaan metsän-omistajan näkökulman, jotta metsätalous ja maanomistajan intressit tulisivat huomioitua kaavaa koskevissa päätöksissä.”
Valtuustovaalit ovella
Tänä syksynä on jälleen vuorossa Päi-jänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuus-tovaali. Ehdokkaaksi ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 14.10.2016 saakka. Ehdolle voivat asettua kaikki met-sänomistajat, jotka ovat olleet Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä 1.1.2016. Valtuusto valitaan postivaaleilla, joiden ää-nestysaika on 4. – 25.11.2016.
”Ehdokkaiksi kaivataan metsäasioista kiin-nostuneita ihmisiä ikään, sukupuoleen tai ammattiin katsomatta. Valtuusto tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan ja mahdolli-suuden vaikuttaa jatkuvasti kehittyvän met-sänhoitoyhdistyksen toimintaan”, Hatakka kannustaa.
Markku Hatakka
Puheenjohtajan palsta
REISKA -PALVELUMETSÄTILOJENSUKUPOLVEN-VAIHDOKSIIN!
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksentarjoaman Reiska -palvelun avulla
vaihdat saappaat sujuvasti reiskoihin.
Metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen lukemattomissa perheissä. Sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, sillä hallitusti ja harkinnalla tehdyillä päätöksillä voit itse
ratkaista metsäsi tulevaisuuden.
Erityistä osaamista tarvitaan kun punnitaan eri luovutus-vaihtoehtojen verovaikutuksia.
Päijänteeen Metsänhoitoyhdistyksentarjoaman Reiska -palvelun avullaaaaaa
vaihdat saappaat sujuvasti reiskoihin.
Metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen lukemattomissa perheissä. Sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, sillä hallitusti ja harkinnalla tehdyillä päätöksillä voit itse
ratkaista metsäsi tulevaisuuden.
Erityistä osaamista tarvitaan kun punnitaan eri luovutus-vaihtoehtojen verovaikutuksia.
Syksy kääntää katseet metsään ja vaaleihinVaikka vuodenaikojen mukainen kau-sivaihtelu puunkorjuussa ja metsän-hoitotöissä on muutamassa vuosikym-menessä selvästi vähentynyt, kokee moni metsänomistaja edelleen syksyn luontaiseksi ajankohdaksi kääntää katseen omaan metsään.
www.paijannemhy.fi 3nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Ruotsin malliin?
Julkisuudessa on heitelty syystäkin ajatuksia nykyisen kankean Kemera-lain tilalle yksinkertaisemmasta kannustinjär-jestelmästä. Toki on muistettava, että EU asettaa omat vaatimuksensa ja rajoituk-sensa Kemeralle ja erilaisille tukimuodoil-le, mutta esimerkiksi metsänhoitokulujen tuplavähennysoikeus, olisi varmasti yksi varteenotettava vaihtoehto ja voitaisiin toteuttaa ilman byrokratiaa ja paperisotaa.
Ruotsissa tukien maksu loppui 1990-lu-vun alussa. Alkunotkahduksen jälkeen taimikonhoitomäärät ovat pikku hiljaa nousseet entiselle tasolle.
Hoidettu metsä on omaisuutena arvokkaampi
Vaikka lisävaroja Kemeraan yritetään kaikin keinoin saada, on varojen saanti epävarmaa ja pitkissä kantimissa. Ajan-kohtaiset ja tarpeelliset varhaisperkauk-set ja taimikonhoidot kannattaa ehdot-tomasti tehdä ajallaan ilman tukeakin. Viivästynyt raivaustyö tulee aina kal-liimmaksi kuin ajallaan tehty. Jokainen hukattu ja lykätty vuosi alentaa myös taimikon kasvukykyä. Hoitamaton tai-mikko riukuuntuu ja menee pahimmassa tapauksessa pilalle.
Etenkin kaikista tärkeimmän varhais-perkauksen kustannus metsänhoitoyhdis-tyksellä teetettynä on varsin maltillinen ilman tukeakin ja koko kulu on metsäve-rotuksessa vähennyskelpoinen. Teetitpä työn vieraalla tai teet itse, palkintona on parempi metsän tuotto. Lisäksi hoidettu metsä on aina ilo silmälle ja ennen kaik-kea omaisuutena arvokkaampi.
Estä vesakoitumista
Varhaisperkauksessa nuoresta taimi-kosta poistetaan kasvatettavien taimien kehittymistä haittaavaa puustoa. Var-haisperkauksen oikea ajoitus on erittäin tärkeä.
Kasvupaikan viljavuus sekä vesakon pi-tuus ja tiheys vaikuttavat hoitotarpee-seen ja sen ajankohtaan. Jos kilpaileva puusto ei uhkaa kasvatettavia taimia, varhaisperkausta ei tarvita. Tarvetta ar-vioitaessa tulee ottaa huomioon kilpai-levien lehtipuiden havupuita nopeampi varhaiskehitys. Jos havupuut ja lehtipuut ovat tasapituisia kasvukauden alussa, leh-tipuut ovat selkeästi etukasvuisia jo sa-man kasvukauden lopussa.
Lehtipuut vesovat vähiten, kun ne kaa-detaan juhannuksen ja heinäkuun lopun
välillä. Ajankohtaa tärkeämpää on kuiten-kin, että työ tulee tehdyksi. Jos vesakko on tiheää, työ käy joutuisammin lehdet-tömänä aikana.
Taimikon alkuvaiheen raivaukset ovat tulevan metsän kehityksen kannalta kaik-kein tärkein työvaihe.
Uusien hakemusten käsittely keskeytyi 7.5.2016, hakusulku edelleen voimassa
Maa- ja metsätalousministeriö päätti kes-keyttää uusien Kemera-hakemusten käsit-telyn taimikon varhaishoidon, nuoren met-sän hoidon ja terveyslannoituksen osalta.
Kyseisiä tukia koskevat hakemukset, jotka ovat tulleet vireille viimeistään 6.5.2016, ratkaistaan tänä vuonna siltä osin kuin va-roja on käytettävissä. Sen sijaan uudet hakemukset, jotka tulevat vireille 7.5.-31.12.2016 välisenä aikana, hylätään.
Viimeistään 6. toukokuuta vireille tulleet hakemukset ratkaistaan niiden saapumis-järjestyksessä, sen mukaan, minkä verran kullekin toimenpiteelle on varoja jäljellä. Tuki maksetaan hankkeiden valmistuttua toteutusilmoituksen jättämisen jälkeen. Jos vuoden 2016 varat loppuvat kesken, siirre-tään jäljelle jääneet, viimeistään 6.5.2016 tehdyt hakemukset käsiteltäviksi vuonna 2017. Mikäli tuolloinkaan ei varoja ole käy-tettävissä, hakemukset hylätään.
PUUTTUUKO TEKIJÄ?MEILTÄ SAAT TARVITTAESSA
RIUSKAN RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI
Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä ammat-llamme, niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen tar-
vittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuuden arvon kasvamista.
tilaisi
KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut
Lykätty vuosi lisää kustannuksiaUusien, valtion tukiin oikeuttavien rai-vaushankkeitten hyväksyntä pysähtyi toukokuussa, taimikoitten ja risukoit-ten kasvu ei.Taimikot vaativat huolenpitoa, mak-setaanpa sitten tukia tai ei. Valtion varoista on tuettu metsänhoitoa vuosikymmeniä. Nykyinen Kemera-laki (kestävän metsätalouden rahoi-tuslaki) on voimassa vuoteen 2020. Viimeisimmät muutokset lakiin tuli 18.4.2016 alkaen, mikä mahdollisti muun muassa sen, että tukirahojen vähyyden vuoksi hakemusten käsittely keskeytettiin tältä vuodelta 7.5.2016. Tee tai teetä varhaisperkaus, kun kasvatettavat istutustaimet ovat noin 1 metrin pituisia.
Sopiva aika on viimeistään 4-6 vuoden kuluttua uudistamisesta.
Metsänhoitotöiden, sekä tie- ja ojahankkeiden tukitasot 18.4.2016 alkaen:Juurikäävän torjuntaan ei saa enää Kemera-tukea, mutta laki velvoittaa torjumaan juurikääpää kesähakkuissa. Torjuntavelvollisuus on hakkuoikeuden haltijalla. Nuoren metsän hoidon Kemera-tuki ohjataan riukuuntuneiden nuorten metsien hoitoon. Muutoksia tuli myös lannoitusten osalta, eli metsien terveyslannoitus rajataan boori-lannoitukseen ja suometsissä tehtävään tuhkalannoitukseen. Boorilannoitusta tuetaan myös kivennäismailla.
Tuet 18.4.2016 alkaen:Taimikon varhaishoito 160 €/haNuoren metsän hoito 230 €/haNmh+pienpuun keruu 430 €/haTerveyslannoitus 30 % kokonaiskustannuksistaSuometsän hoito, alle 5 ha 30 % (eteläinen Suomi)Tien perusparannus 35 % (eteläinen Suomi) Uusi tie 20 % (eteläinen Suomi)
Taimikon tiheyden mittaus
Taimikon alkukehitystä on seurattava kolmesta kuuteen vuotta uudistamis-töiden päättymisestä. Sopiva ajankohta tarkastusmittaukselle on:
uudistamisen maanmuokkauksesta.
Taimikon tasaisuus ja keskimääräinen tiheys mitataan ympyräkoealoilta. Uu-distusalalle sijoitetaan 10–15 koealaa säännöllisin välein.
Havaitut suuret aukkopaikat kannattaa merkitä mittauksen yhteydessä maas-toon. Näin täydentämistä vaativat paikat on helppo löytää myöhemminkin.
Taimitiheys mitataan helpoiten 50 m²:n ympyräkoealalta, joka rajataan pyö-räyttämällä neljän metrin keppiä. Heh-taarikohtainen tiheys lasketaan tällöin kertomalla koealan taimimäärä 200:lla. Tällöin esim. 12 tainta vastaa tiheyttä 2 400 kpl/ha.
4 www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Toiminnanjohtajan palsta
Metsänhoitoyhdistys ihmistä lähellä
keskihinta maksimi minimi
Harvennushakkuumäntykuitu 14,08 15,10 13,00kuusikuitu 13,35 15,10 12,00koivukuitu 13,07 15,10 12,00mäntytukki 48,18 51,00 43,50kuusitukki 45,65 51,00 44,00koivutukki 34,50 39,00 30,00
Uudistushakkuumäntykuitu 17,79 18,00 17,50kuusikuitu 20,48 21,00 18,00koivukuitu 17,68 18,00 17,00mäntytukki 55,95 58,00 55,50kuusitukki 57,84 58,00 56,00koivutukki 43,24 45,00 35,00
Puukaupan hintaseuranta 1.7.-15.8.2016. Taulukossa on peruspuu-tavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat eivät sisällä ensi- harvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia.
Metsänomistajakunnan rakenne muuttuu ajan saatossa. Vanha perinteinen maati-lametsänomistajuus alkaa olla harvinaista. Yksityisistä metsänomistajista kasvava osa on niin sanottuja etämetsänomistajia. Mie-lenkiintoinen kehityssuunta on ulkomaisten pääomasijoittajien kiinnostus suomalaiseen metsään. Lähinnä Metsähallitus ja UPM ovat myyneet isoja metsäaloja eurooppa-laisille sijoitusyhtiöille.
Tämä on kai luettava niin, että metsä on kiinnostava sijoituskohde. Tuotto on koko lailla riskitön, joskin esimerkiksi osakesijoi-tuksiin verrattuna alhainen. Osakesijoitta-misessa vain piilee aina se iso riski.
Ei se metsien pienomistajuuskaan ko-konaan hävinnyt ole, eikä tule häviämään. Metsätilan keskikoko maassamme lienee noin 30 hehtaaria, mikä nyt ainakaan minun mielestäni ei ole pieni ala. Puunkorjuun kustannustehokkuuden kannalta, kestävästi harjoitettuna, pinta-ala saisi olla isompikin.
Pienet metsätilat huomioon
Oma lukunsa ovat kaikkein pienimmät tilat, luokkaa alle kymmenen hehtaaria. Näillä tiloilla hakkuumahdollisuudet ovat hyvin rajalliset ja toistuvat ihmisen elinai-kaan suhteutettuna hyvin harvoin. Tällai-siakin tiloja on lukumääräisesti paljon, ja monet ovat mökkipalstoja joilla puun tuotto ei ole pääasia.
Rohkenen olettaa että nämä pienimmät tilat eivät ole metsäteollisuusyritysten asia-kasluokittelussa A1-ryhmää. Se ei ole viime kädessä oikein.
Kaikki tietävät että puun käyttö Suomessa tulee lähiaikoina kasvamaan, ja metsän-omistajat olisi hyvä saada aktivoitumaan omaisuutensa hoidon suhteen, tilakoosta riippumatta. Hoitamattomia taimikoita on Suomessa satoja tuhansia hehtaareja, ja
jos kenen niin metsänomistajan olisi syytä hoitaa metsänsä.
Aikajänne on pitkä: Tämän päivän varhais-perattavasta taimikosta eivät tiliä tee edes nykymetsänomistajan lapset vaan lapsenlap-set. Tässä mielessä talouden realiteetteihin kuuluu metsätilan koko. Kun metsää on enemmän, on mahdollista järjestää puuston ikärakenne niin, että hakattavaa ja hakkuu-tuloja kertyy korjuun kannalta kustannuste-hokkaasti ja säännöllisesti. Näillä tuloilla voi sitten muun muassa rahoittaa välttämättö-mät taimikonhoidot.
Mutta: Pienimmillä metsänomistajilla ovat käytännössä kaverit harvassa kun puunkor-juusta puhutaan.
Emme mekään metsänhoitoyhdistyksenä voi kieltää kustannustehokkuuden merki-tystä. Mutta sen me uskallamme sanoa, että meiltä löytyy ihminen jonka kanssa saa keskustella ja hakea ratkaisuvaihtoehtoja. Jos missä niin metsätaloudessa ja puun kas-vatuksessa maailma ei ole mustavalkoinen. Kaikkea ei voi eikä pidä viedä nettiin.
Ihmistä lähellä sähköistymisestä huolimatta
Yhdistyksemme on lanseerannut tänä vuonna sähköisen metsäselain-mobiili-sovelluksen. Haluamme pysyä kehityksen
mukana ja metsäselain onkin saanut hyvän vastaanoton. Mobiilisovellus vaatii met-sänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat ajantasaiset metsäsuunnitelman kuviotiedot. Metsäselaimesta on enemmän tietoa tämän lehden sivulla 20.
Kaikessa taloudellisessa toiminnassa rahalla saa ja toimintaedellytykset ovat käytännössä kaikilla toimijoilla samat. On ainoastaan ajan kysymys miten nopeasti esi-merkiksi erilaiset uudet tekniset innovaatiot ovat kaikkien käytössä.
Viimeinen silaus on aina ihmisten hen-kilösuhteiden tasolla. Uskallan sanoa että tässä Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on pärjännyt ja tulee pärjäämään.
Hyvää syksyä!Harri Kivirinta
Metsänomistajien neuvontatyö on tärkeä osa metsänhoitoyhdistyksen ihmisläheistä toimintaa. Kuvassa kesäkuussa pidetyn naisten rai-vaussahapäivän osallistujia.
kilösuhteiden tasolla. Uskallan sanoa ettätässä Päijäntet en Metsänhoitoyhdistys onpärjännyt ja tulee pärjäämään.
Hyvää syksyä!Harri Kivirinta
www.paijannemhy.fi 5nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Saat meiltä maksuttoman puunmyyntisuunnitelman eli leimauksen. Mottien lisäksi saat myös hintatietoja ja muita rahanarvoisia vinkkejä puukaupan tekoon.
SSaaaatt mmeeiillttää mmaakkssuuttttoomaann ppuuuunnmmmyyyynttiissuuuuunnnniitteellmmaann eellii lleeiimmaauukksseenn. MMoottttiieenn lliissääkkssii ssaaaatt mmyyyyyyyyyyööös hhiinnttaattiieettoojjaa jjaa mmuuitta rraahhaannaarrvvooiissiiaa vviinnkkkkeejjää ppuuuukkaauuppaann tteekkoooonnn..
KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:www.paijannemhy.fi/puukauppa
OIVA APU PUUKAUPANSUUNNITTELUUN
6 www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Kun kaartaa autolla Jyväskylän Korpi-lahdella sijaitsevan Yrjölän tilan pihaan, käy nopeasti selväksi, että tilalla vaikuttaa metsäasioista monipuolisesti kiinnostunut ihminen. Pihasta löytyy koko joukko kla-peilla täytettyjä häkkejä ja tallista pilkottaa niin metsäkärryllä varustettua mönkijää kuin traktori, jonka perässä on klapikone. Toisesta rakennuksesta löytyy vielä pienimuotoinen sahalaitos. Pellon reunasta pilkottaa miehen hiljattain harventama koivikko.
”Pitäähän sitä olla kaikenlaista puuha-maata, sillä tykkään tehdä töitä metsässä. Polttopuuta teen pienimuotoisesti myyn-tiinkin”, vanhan kotitilansa Tikkalasta vuonna 2009 ostanut Erkki Kirjavainen perustelee nauraen.
Nykyisin Kirjavainen asuu Jyväskylässä, mutta mies kurvaa Yrjölän tilalle aina kuin sähköalan töiltä ja luottamustoimiltaan ehtii. Noin 40 hehtaarin metsätilan ja kiinteistö-jen ylläpidossa riittää aina tekemistä.
”Tuulenkaatojen keruuta olen tänä ke-väänä käynyt tekemässä. Talon puolellakin on remontti käynnissä. Suomalaiseen ta-paan laitoin tietenkin ensimmäisenä saunan kuntoon.”
Metsänhoitoyhdistys palvelee kattavasti
Metsäasioissa Kirjavainen on luottanut Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen am-mattitaitoon. Saman katon alta löytyvät
miehen mielestä kaikki palvelut, mitä met-sänomistaja voi tarvita.
”Esimerkiksi taimikonhoitotyöt olen teet-tänyt Metsänhoitoyhdistyksen ammatti-laisilla. Samoin harvennushakkuut tehtiin korjuupalvelun toimesta. Eri puutavaralajit tulivat tarkasti talteen, sillä metsänhoitoyh-distys toimitti puuta usealle eri ostajalle.”
Metsäsuunnitelma on toiminut hyvänä ohjenuorana metsässä, ja metsäneuvojilta
voi aina kysyä apuja. ”Metsätili tehdään metsän ensimmäisen
kymmenen, ei viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siksi nuorista metsistä on syytä pitää hyvää huolta. Näillä rehevillä maapohjilla asian merkitys korostuu”, Kirjavainen pai-nottaa.
Vauhdikas valtuustokausi
Vuonna 2013 Kirjavainen ei liiemmin epä-röinyt, kun tuttu metsänomistaja kannusti häntä asettumaan ehdolle Päijänteen Met-sänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa. Ensi kertaa ehdolla ollut mies tuli myös valituksi 38-jäseniseen valtuustoon.
”Ensi alkuun moni asia oli opettelua ja uusia asioita tulee vastaan edelleen, mutta tämä on ollut todella mielenkiintoista aikaa”, Kirjavainen pohtii.
Kuluneeseen neljään vuoteen on mahtu-nut kenties tavallistakin suurempi kattaus muutoksia muun muassa metsänhoitoyh-distyslain muututtua. Aika onkin kulunut vauhdikkaasti.
”Mielestäni jäsenyysasia ratkaistiin järke-västi ja tasapuolisesti, kun kaikille metsän-omistajille päätettiin yhtä suuresta jäsen-maksusta. Myös MTK-jäsenyydessä saimme Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen oman äänen kuuluviin ja päätäntävalta säilyy pai-kallisella tasolla.”
Tulevasta valtuustokaudesta on lupa odot-taa vähintään yhtä mielenkiintoista, sillä Äänekosken ja muiden tehdasinvestointien ansiosta puun kysynnän odotetaan kipuavan uudelle tasolle.
”Investoinnit ovat hieno asia, mutta sa-malla on myös muistettava, että metsän-omistajan eduista puukaupoissa pidetään huolta. Tässä on valtuustollakin vaikuttami-sen paikka.”
Rohkeasti ehdolle ja äänestämään
Erkki Kirjavainen kannustaa kaikkia met-säasioista kiinnostuneita Metsänhoitoyhdis-tyksen jäseniä harkitsemaan vakavasti aset-tumista ehdolle syksyn valtuustovaaleissa.
Niin hän aikoo tehdä itsekin, mutta uusia kasvoja kaivataan mukaan ikään, sukupuo-leen tai koulutustaustaan katsomatta.
”Itse taidan olla nykyisessä valtuustossa harvoja palkansaajien edustajia, mutta se ei ole yhteiseen tekemiseen vaikuttanut millään tavalla. Porukassa on todella hyvä henki ja töitä tehdään yhteisen asian eteen.”
Kirjavainen painottaa, että Metsänhoi-toyhdistyksen valtuustossa ei tehdä poli-tiikkaa.
”Täällä ei ole poliittisia ryhmittymiä tai vallantavoittelua, vaan kaikki ovat saman asian, eli metsänomistajan edun takana. Muutkin edunvalvontakentän porukat voi-sivat hyvin ottaa Metsänhoitoyhdistyksestä mallia.”
Vaikka valtuustossa tehdään töitä yhtei-sen asian eteen, on Kirjavainen kokenut saa-vansa luottamustoimesta paljon itselleenkin.
”Olen oppinut tuntemaan ison joukon uu-sia ihmisiä ja saanut paljon uutta näkemystä metsäalaan.”
Yhteisellä asialla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa ei politikoida, vaan vaa-litaan metsänomistajajäsenten etuja, sanoo ensimmäistä kauttaan valtuus-tossa vaikuttava jyväskyläläinen Erkki Kirjavainen.
Erkki Kirjavainen kannustaa kaikkia metsästä kiinnostuneita Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä harkitsemaan ehdokkuutta val-tuustovaaleissa. Äänestysoikeus vaaleissa on vain jäsenillä, joten nyt on hyvä sauma liittyä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.
Erkki Kirjavainen on teettänyt taimikonhoitotyöt Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisilla. Pari vuotta sitten harvennettu taimikko ampaisi keväällä ripeästi kasvuun.
Erkki Kirjavainen tekee vapaa-ajallaan polt-topuita. Niillä lämpiää Yrjölän kotitila ja puuta riittää myös myyntiin.
www.paijannemhy.fi 7nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Vaalien tavoitteena on, että metsänomis-tajakunta on monipuolisesti edustettuna hallinnossa. Tarvitsemme hallintoon ihan tavallisia metsänomistajia, niin naisia kuin miehiä eri ammatti- ja ikäryhmistä. Etenkin etäällä metsistään asuvia metsänomistajia toivotaan ehdokkaiksi. Alareunan ehdo-kaslomakkeita on saatavissa myös kaikilta toimistoiltamme.
Miten ehdokkuus ja vaalit hoidetaan?
Ehdokas- ja vaalikelpoisia ovat ne metsän-omistajat, jotka ovat olleet metsänomistajina 1.1.2016. Lisäksi heidän tulee olla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. Mhy:n jä-senyydestä eronneilla ei ole äänioikeutta vaaleissa, mikäli eroaminen on tapahtunut ennen äänioikeusrekisterin vahvistamista. Äänioikeusrekisteri on nähtävillä yhdistyk-sen Jyväskylän toimistolla 12.8. – 2.9.2016 ja se vahvistetaan viimeistään 7.10.2016.
Vähintään kaksi jäsentä voi asettaa ehdok-kaita. Mikäli ehdokas on yhtymän jäsen, on hyvä merkata myös edustettavan yhtymän nimi, jolloin vaalikelpoisuuden tarkistaminen helpottuu ja nopeutuu. Ehdokashakemusten tulee olla perillä metsänhoitoyhdistyksen Jyväskylän toimistolla 14.10.2016 mennessä.
Kun ehdokaslista on valmis, lähetetään vaalimateriaali kaikille äänioikeutetuille, eli uusi valtuusto valitaan postivaaleilla. Ää-nestysaika on 4.11. – 25.11.2016 ja tulokset julkaistaan 2.12.2016.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen val-tuustoon valitaan sääntöjen mukaiset 30 valtuutettua, sekä 4 varavaltuutettua. Ne-livuotinen toimikausi alkaa 1.1.2017. Sään-
tömääräisiä kokouksia valtuustolla on vuo-sittain kaksi ja tarvittaessa pidetään myös ylimääräisiä kokouksia.
Vaalitoimikunta toteuttaa vaalit
Päijänteen Metsänhoitoyhdistys valitsi maaliskuun kevätkokouksessaan vaalitoi-mikunnan, joka toteuttaa vaalit ja hoitaa äänten laskennan. Jos ehdokkuudesta tai vaaliasioista on kysyttävää, ota yhteyttä vaalitoimikunnan jäseniin.
Vaalitoimikunnan yhteystiedot:Heikki Savolainen, puheenjohtajap. 040 [email protected]
Jouko Palmroth, varapuheenjohtajap. 0400 [email protected]
Antero Halinenp. 0400 879 [email protected]
Sirkku Mennalap. 040 748 [email protected]
Toimihenkilöjäseniksivaalitoimikuntaan valittiintoiminnanjohtaja Harri Kivirintap. 0400 340063ja talouspäällikkö Pirjo Lumiojap. 040 7098477.
Varajäsen:Hannu Uusitalop. 0400 245 [email protected]
EHDOKASHAKEMUS
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaalit 2016EHDOKKAAN NIMI, AMMATTI, KOTIPAIKKA
EHDOKKAAN ALLEKIRJOITUS (EHDOKKAAN SUOSTUMUS VALTUUTETUKSI)
EHDOTTAJIEN ALLEKIRJOITUSAllekirjoitus
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Nimenselvennys
Nimenselvennys
Nimenselvennys
Nimenselvennys
Ehdokashakemuksen postimaksu on maksettu.Hakemuksen tulee olla perillä 14.10.2016 mennessä, joten toimita postin kuljetettavaksi viimeistään 12.10.2016!
VALTUUSTOVAALIT 4.11. – 25.11.2016
Asetu ehdolle Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen
valtuustovaaleihin! www.paijannemhy.fi
f
Valtuustovaalit ovat aivan pian, asetu ehdolle!Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit järjestetään 4.11. – 25.11.2016. Aset-tumalla ehdolle, pääset vaikuttamaan oman yhdistyksesi asioihin. Aikaa ehdokashakemuksen jättämiseen on 14.10. saakka. Valtuustossa äänesi ja mielipiteesi ovat tärkeitä.
www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE 8
Päijänteen MetsänhoitoyhdistysTUNNUS 5008409 INFO JYVÄS
00003 VASTAUSLÄHETYS
Vastaanottaja maksaa
postimaksun
PALVELU- JA LUKIJAPALAUTEKORTTI
Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman/tilakäynnin
Toivon yhteydenottoa metsäasioissa
Haluan sähköisen uutiskirjeen, sähköpostiosoitteeni on:
Muutos yhteystiedoissaNimi
Osoite
PuhelinTerveisiä toimitukselle/juttuaiheita
Aurinkoisena toukokuun aamuna noin tusinan verran metsäneuvojia on kokoon-tunut kulotuspaikalle Jyväskylän Leppä-lahteen. Kulotuspäällikkönä toimiva met-säneuvoja Henri Huusko jakaa ohjeita nokipannukahvia hörppivälle kuulijajou-kolle. Hoohetkeen on aikaa parisen tuntia ja monella mielessä soi jo Rammsteinin Feuer Frei! (Tuli irti!).
Paljon ennakko- valmistelua
Aikoinaan metsän kulottaminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus, nykyisin se on päinvastoin. Syytkin ovat selvät, tunteja kuluu paljon suunnitteluun, val-misteluihin, toteutukseen ja jälkivartioin-tiin. Niinpä kulotuksia tehdäänkin enää
harvoin, ja nekin vähät talkoovoimin.Ryhdyttäessä miettimään kulotuksen
toteuttamista, kohteen on oltava sovelias. Hyvä kohde on kivennäismaalla ja hakkuu-tähteet ovat levällään tasaisesti ympäri aluetta. Alueen koon on oltava vähintään pari hehtaaria, mieluummin lähemmäksi 4-5 ha ja muodoiltaan pyöreähkö, jossa ei saa olla metsäniemekkäitä tai kapeita
pohjukoita. Lisäksi vettä pitää olla hyvin saatavilla, tarvittaessa on kaivettava ojia. ”Tämä alue on hyvä kulotusta ajatellen, koska kuvio on kantikas ja sijaitsee nie-menpäässä eli järvi ympäröi hyvin. Kuvion alarinteet ovat rehevät, mutta keskellä oleva harjumainen kumpare on osin kal-lioista ja karua”, Huusko kertaa. Huonoja puolia tälle kohteelle Huusko ei pahem-
Oranssien liekkien loisteessaPerinteistä maanparannustyötä kulottamalla
Tuomo Kauppinen sytyttää tulta alueen länsireunalla, taustalla hosamiehet Esko Hautanen ja Aarne Jalkanen valmiina sammutustöihin.
Tuli lähti leviämään reunoilta hyvin kohti alueen keskustaa.
Hyvin palavasta alueesta nousee sankka savu. Kauko Salosen kovassa käytössä olevasta hosasta ovat neulaset vähentyneet.
www.paijannemhy.fi 9nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
min listaa. Ainoastaan havukasat olisivat voineet olla enemmän levällään, mutta eipä hakkuuvaiheessa vielä tiedetty tu-levasta kulotuksesta. Heinää on paikoin ehtinyt nousta runsaasti, kun kulotusta on jouduttu lykkäämään sateiden vuoksi. Tuuhean heinikon alla kunttakerros palaa huonommin, Huusko muistuttaa.
Kohteen todettua sopivaksi kulotuskoh-teeksi, on alueelle tehtävä kirjallinen kulo-tussuunnitelma, josta käy ilmi tarvittavat ennakkovalmistelut, toteuttamisvaiheet sekä työnjako. Lisäksi pelastuslaitoksel-le on tehtävä kirjallinen kulotusilmoitus. Ennen kulotuksen aloittamista on vielä il-moitettava pelastuslaitoksen päivystävälle henkilölle ja hätäkeskukseen.
Kuviolla tehtävistä ennakkovalmisteluis-ta tärkeimmät ovat palon leviämisen vää-rään suuntaan ehkäisevät toimenpiteet. Niemen kannakselle ja kesämökkitontin reunalle on tehty neljän metrin levyiset palokujat kaivinkoneella kaivaen palava kunttakerros sivuun. Näin tuli ei pääse leviämään maata pitkin normaalituulella väärään suuntaan.
Aamun nokipannukahvin aikana ku-lotuspäällikkö kertoo mitä valmisteluja alueella on tehty kulotusta varten sekä työnjaosta. Kulotukseen oli saatu vapaa-palokunnalta lainaksi yksi moottoripump-pu ja paloletkuja. Laukaan metsäneuvojat Joonas Huovila ja Kauko Salonen saivat vastuulleen pumpun ja letkujen virittä-
misen. Muu porukka ryhtyi tekemään valmiiksi hosia, kolme-neljämetrisiä nuo-rehkoja kuusia, joilla sammutetaan palo-pesäkkeitä tukahduttamalla. Hosat jaettiin tasaisesti kulotusalueen reunoille, jotta ovat helposti käsillä kulotuksen edetessä.
Tuli irti!
Kun kaikki valmistelut on tehty, Henri Huusko soittaa hätäkeskukseen ja ilmoit-taa tarkan sytyttämisajankohdan. Tällöin hätäkeskuksessa osataan varautua huoles-tuneiden kansalaisten soittoihin, kun sa-vupatsas nousee korkealle. Jos tuli karkaa vikapaikkaan, saadaan apua oikeaan paikkaan nopeammin, kun pelastusviranomaisilla on tarkka tieto kohteesta.
Kulotuksessa tuli sytytetään hevosenken-kämallilla eli tuulensuunnan vastakkaiselta puolelta sytyttäjät lähtevät kiertämään reu-naa pitkin kumpaankin suuntaan sytyttäen oksakasoja. Kun alue on sytytetty reunoilta, leviää tuli itsekseen kuvion keskustaa koh-den. Tulen levitessä hosamiehet aloittavat sammuttamaan kytemään tai palamaan jää-neet palopesäkkeet.
Kellon lähestyessä aamukymmentä, met-säneuvojat Tuomo Kauppinen ja Petri Saari kaivelevat taskusta tulitikkuja ja sytyttävät tohot toimintavalmiuteen. Pieni, parin kilon kaasupullo ja pitkänokkainen toho on kätevä yhdistelmä sytyttämiseen. Alueella on siellä täällä keppejä pystyssä, joihin on laitettu kuitunauhaa roikkumaan, millä nähdään hy-vin tuulen suunta ja voimakkuus. Punaiset kuitunauhat lepattavat heikossa tuulessa luoteeseen päin. Kellon ollessa tasan Huus-ko antaa luvan sytyttäjille ja pian aukon reunus kylpee oranssien liekkien loistees-
sa. Hosamiehillekin tulee kiire pesäkkeiden sammuttamiseen, koska tuli etenee nope-asti. Taustalla pärisevä pumppu lohduttaa miehiä, jostakin on ainakin tulossa vettä.
Neljän hehtaarin alueen palaminen ta-pahtui nopeasti, reilussa tunnissa. Välillä sankka savu peittää koko alueen. Savun hälvetessä pääsemme tutkailemaan aluetta tuhkan pöllähdessä kenkien alta. Valtaosin tuli on polttanut tasaisesti koko alueen, kunttaa on palanut parin-kolmen sentin syvyydeltä, niin kuin pitikin. Siellä täällä vielä savuaa mättäitä ja joissain paikoin näkyy vielä liekkejä tuulen henkäyksen myötä. Sa-vunhajuiset hosamiehet tarkkailevat aluetta ja sammuttavat vielä kyteviä mättäitä. Isoin työ on tehty, mutta vielä on järjestettävä alueelle vartiointi. Osa porukkaa jää iltapäi-väksi tarkkailemaan tilannetta ja osa yöksi. Kahtena seuraavana päivänä alueelle tehtiin muutamia tarkistuskäyntejä ja sitten tulikin kunnon sade, joka viimeisteli paloturvallisuu-den. Mustunut maa ei enää savua, ja pian jo alkaakin vihertää.
Uuden metsän syntyminen alkaa pian, ehkä jo tulevana kesänä. Alueen keskikoh-dan karu ja kalliomainen kumpare uudis-tuu luontaisesti männylle alueelle jätetyistä vanhoista siemenpuumännyistä. Kuvion re-hevät reunamat muokataan kaivinkoneella laikkumätästäen ja istutetaan ensi keväänä kuusella, Huusko kertoo. Tuhkainen maa antaa hyvän kasvuvauhdin pitkäksi aikaa, eh-käpä reilun parinkymmenen vuoden päästä motolla tehdään komeasta metsästä hyvä ensiharvennus.
Teksti ja kuvat: Petri Leinonen
Henri Huusko, Petri Saari ja Teemu Kivi onnistuneen kulotuksen jälkeen katselevat sankan savun täyttämää maisemaa.
Oikeassa laidassa on nelimetrinen palokuja, josta palava kunttakerros on poistettu kaivin-koneella.
Kulotuspäällikkönä toiminut Henri Huusko tarkkailee kulotusaluetta etsiäkseen kyteviä palopesäkkeitä.
Joonas Huovila kastelee kesämökkitontin reuna-aluetta.
Tuhka antaa hyvää potkua maaperälle.
www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE 10
KAUKOLÄMPÖ Jyväskylän Energian kaukolämpö tuotetaan ekologisesti yhteistuotannolla, pai-kallista puuenergiaa hyödyntäen. Kaukolämpö on toimintavarmin lämmitysmuoto ja laitteiden huoltotarve on vähäinen. Ja jos jotain sattuu, päivystämme 24/7 valmiina auttamaan.
Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
Laajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.
www.taimitapio.fi
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.
Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
ElinvoimaTerveys
Hyvä kasvu
METSÄTILOJAJyväskylä, Kuohu n. 18 ha
Metsätila, jossa löytyy melkeinpä kaikkia kehitys-luokkia aukosta uudistuskypsään metsään. Tilalla myös taimikonhoitotöitä. Puukaupoillekin pääset vaikka heti, sillä harvennettavaa sekä päätehakatta-vaa puustoa tilalta löytyy. Myyjät pidättävät itselleen tilasta määräalan, jossa on tilan vanhat rakennukset. Puustoa n. 1800 m3. Hyvä sijoituskohde!Hp. 63 000 €/tarjous, Ossi
Toivakka, Toivakka n. 42 haTilakokonaisuus määräalasta ja kahdesta rekisteriti-lasta. Huippuhyvät kasvupohjat. Hakkuukypsää met-sää n. 7,8 ha. Nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää n. puolet pinta-alasta. Puuston määrä n. 5500 m3.Hp. 220 000 €/tarjous, Ismo
Hankasalmi, Nälkämäki 18 haTaimikko- ja nuorenmetsän valtainen metsäpalsta.Vanha hirsirakenteinen asuinkiinteistö talousraken-nuksineen. Sopii erinomaisesti vapaa-ajan käyttöön.
Kaksi vapaa-ajan rantarakennuspaikkaa. Puuston määrä n. 1350 m3.Hp. 125 000 €/tarjous, Ismo
Hankasalmi, Kirkonkylä, 24 haKirkonkylän keskustassa, hieno vanhaa kunnioittaen korjattu asuinkiinteistö Rakennuspaikkoja kirkonky-län alueella. Hankamäessä metsäpalsta 22 ha.Puustoa 3 150 m3
Hp. 495 000 €/tarjous, Ismo
VAPAA-AJAN PAIKATJyväskylä, Humalamäki, Kesämökki+noin 1,0 ha:n pihapiiri
Jyväskylässä Humalamäessä siistikuntoinen kuivan maan vapaa-ajan 23 m2 mökki, jossa tupa, keit-tiönurkkaus, lasikuisti, pukuhuone ja sauna. Lisäksi
pihapiirissä Timapuun 17 m2 grillikota, varasto ja puucee. Kaikki rakennukset siistit ja hyvällä pidolla olleet. Sähköt on ja tie perille. Kohde myydään määräalana metsätilasta.Hp. 45 000 €/tarjous, Ossi
RANTATILAJyväskylä, Puolakka, Päijänne
Paikallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävä, noin 100 vuotta sitten Puolakan tilasta lohkottu perintö-tila. Kohteeseen kuuluu vanhan ajan henkeä huokuva maalaistalo, joka viime vuodet toiminut vapaa-ajan paikkana. Talon ympärillä on viljelyssä olevaa tuki-kelpoista peltoa n. 5 ha, metsää n, 12 ha ja raken-tamaton noin 1 ha:n kokoinen lohkomaton tontti, jossa yleiskaavan mukainen rantarakennuspaikka. Rannasta aukenee näkymät kaakkoon kohti Päi-jänteen Vanhaselkää. Kohde myydään ensisijaisesti kokonaisuutena, mutta rantarakennuspaikka, metsät, pellot ja talon pihapiiri ovat myös erikseen neuvo-teltavissa. Tällaisia kokonaisuuksia harvoin tarjolla!!!Ei hintapyyntöä/tarjouksien perusteella, Ossi
RANTATONTITJyväskylä, Saukkola, Kuusjärvi1970 m2 vapaa-ajan loma-asunnon saaritontti vain noin 25 km päässä Jyväskylästä Kuusjärven Vasikka-saaressa. Ranta-asemakaava.Hp. 25 000 €/tarjous, Ossi
Jyväskylä, Päiväkunta, Päijänne, 2 vapaa-ajan rakennuspaikkaa Päijänteen rannalla 2 erillistä oyk mukaista vapaa-ajan rantarakennuspaikkaa. Toiseen rakennuspaik-kaan rakennettu vaatimaton saunarakennus. Toinen rakentamaton. Molemmissa rakennuspaikoissa hyvä kovapohjainen ranta. Tällaisia harvoin tarjolla!!! Hp. 80 000 €/tarjous ja 98 000 €/tarjous, Ossi
Kuusvesi, Kuussaari, 2kpl vapaa-ajan rakennuspaikkaa Hp. 25 000 €/tarjous, Ismo
OKT-TONTITTällä hetkellä meillä myynnissä useita OKT-tontteja ja rakennuspaikkoja mm. Vesangassa, Taka-Keljossa, Saukkolassa, Muuratsalossa, Keljonkankaalla, Leppä-vedellä ja Lievestuoreenjärven rannalla.
Lisätiedot internetistä: www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys tai Ossi Hannula p. 0400 244905, Ismo Paukku p. 0400 832864
www.paijannemhy.fi 11nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Pirjo LumiojaTalouspäällikkö
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä040 709 8477
Harri KivirintaToiminnanjohtaja
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä0400 340063
Tarja Särkkä-ManninenToimistosihteeri
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä040 709 8479
[email protected]äivät maanantai ja tiistai
Mervi EkbladToimistosihteeri
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä040 709 8478
Raija Koskenranta040 585 1127
Metsäsuunnittelu, perunkirjoitukset, [email protected]
TIE- JA OJA-ASIANTUNTIJAT, METSÄSUUNNITTELU
Erkki Jalkanen040 520 4224
Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Leivonmäki ja [email protected]
Jarmo Ukkonen0400 743 841
Jämsä, Korpilahti, Luhanka ja Muurame
HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖSTÖ
Ismo Paukku LKV0400 832 864
Hankasalmi, osa Jyväskylää, Laukaa ja Leivonmä[email protected]
Ari Saarivaara LKV040 531 5478
Jämsä, osa Korpilahtea ja Luhanka
Ossi Hannula LKV0400 244 905
Muurame, osa Korpilahtea, Jyväskylä ja [email protected]
KIINTEISTÖNVÄLITYS, ARVIOT, SUKUPOLVENVAIHDOKSET
www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Korpilahti, Leivonmäki, Luhanka, Muurame
Sakari Ala-Korpimetsäneuvoja
puh. 0400 340 [email protected]
Muurame, Korpilahden Sarvenperä, Saukkola ja Ylä-Muuratjärvi
Esko Hautanenmetsäneuvoja/toteutuspuh. 0400 648 848
Petri Takalokuljetusvastaava
puh. 044 585 1518 [email protected]
1Teemu Hytönen
metsäneuvojapuh. 0400 340 061
[email protected], Putkilahti ja Oittila
2Antti Paananen
metsäneuvojapuh. 0400 243 416
[email protected], Moksi, Hyrkkölä ja Painaa
Puunkorjuu- henkilöstö
Seppo Lohtander hankintavastaava
puh. 0400 340 [email protected]
Niina Laivanenkorjuuvastaava
puh. 0400 187 [email protected]
Juhani Leinonenhankintavastaava
puh. 040 820 4784 [email protected]
Petri Saarikorjuuvastaava
p. 040 595 [email protected]
Tommi Rauhalinnametsäneuvoja
puh. 0400 243 415 [email protected]
Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu, Huhtia ja Porkkakylät
6Henri Mommometsäneuvoja/toteutuspuh. 040 522 3311
Juha Pitkometsäneuvoja
puh. 0400 187 452 [email protected]
Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja Partala
7Tiina Riihiaho
metsäneuvojapuh. 0400 187 457
[email protected] Juokslahti, Jämsänniemi, Haavisto ja Rekola
8
Jukka Laitinenmetsäneuvoja, puunkorjuupuh. 0400 340 062
Keijo Korhonenmetsäneuvoja/puunkorjuupuh. 0400 832 867
12
Seppo Liusmetsäneuvoja
puh. 0400 358 100 [email protected]äki, Ylä-Sydänmaa
ja Päiväkunta
4
Jyri Heleniusmetsäneuvoja
puh. 0400 340 [email protected]
Saalahti, Saakoski, Vekkula ja Mäkikylä
5
11
1
36
7 8
5
Jämsä, Jämsänkoski
3
www.paijannemhy.fi 13nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Jyväskylä, Laukaa
Hankasalmi, Toivakka
LAUKAAN TOIMISTOLaukaantie 22-24, 41340 Laukaafax 014-831 045
HANKASALMENTOIMISTOKeskustie 32, 41520 Hankasalmifax 014-841 652
JYVÄSKYLÄNTOIMISTOVasarakatu 9 A, 40320 Jyväskyläfax 014-819 0444
LEIVONMÄEN TOIMISTOLeivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki
KORPILAHDEN TOIMISTOMartinpolku 23, 41800 Korpilahtifax 014-821 089
JÄMSÄN TOIMISTOKoskentie 11, 42100 Jämsä fax 014-718 773
Teemu Kivimetsäneuvoja
puh. 040 485 5367 [email protected]
Hiekkapohja, Kuikka, Puuppola, Lievestuore ja Savio
12
Kauko Salonenmetsäneuvoja
puh. 0400 832 866 [email protected]
Leppävesi, Vehniä, Valkolaja Kuhaniemi
9
Joonas Huovilametsäneuvoja
puh. 0400 832865 [email protected]Äijälä, Lankamaa ja Tarvaala,
Kuusa ja Saarilampi
10
Arto Vuorinenmetsäneuvoja
puh. 0400 244 [email protected], Vesanka, Saarenmaa,
Nyrölä ja Mökkiperä
11
Henri Huuskometsäneuvoja
puh. 0400 644 415 [email protected]
Leppälahti, Oravasaari jaToivakan eteläinen puoli
13
Tuomo Kauppinenmetsäneuvoja/toteutuspuh. 0400 644 421
Petri Leinonenmetsäneuvoja
puh. 0400 642 740 [email protected]
Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi, Kärkkäälä, Venekoski, Kallioaho
ja Niemisjärvi pohjoinen
14
Aarne Jalkanenmetsäneuvoja
puh. 0400 642741 [email protected]
Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä, Säkinmäki, Hankasalmen asema ja
Sauvamäki
15Juha Turunen
metsäneuvojapuh. 0400 180 118
[email protected], Niemisjärvi etelä, Metsolahti,
Ruuhimäki ja Huikko
16
MHY:N METSÄNEUVOJAT – mielenrauha metsästä
1415
16
109
12
13
4
2
Mikko Karppinenmetsäneuvoja,
metsäsuunnittelupuh. 0400 644 421
14 www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Soinissa Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajamailla toimiva Kohiwood Oy on eri-koistunut pieniläpimittaisten tukkien jalos-tamiseen. Yhtiön sahan läpi jatkojalostuk-
seen kulkee vuosittain noin viisi miljoonaa pikkutukkia.
”Käyttämiemme tukkien järeys on pie-ni, keskimäärin alle 50 litraa. Sahaamme pääasiassa puita, joiden latvaläpimitta on 8,5 – 18 senttiä ja pituudet 255 tai 310 senttiä”, kertoo Kohiwoodin toimitusjohtaja Hannu Suni.
Vuonna 1987 perustettu Kohiwoodin saha on kasvanut ja kehittynyt moderniksi tuo-tantolaitokseksi, jonka päätuote on nykyään männystä valmistettu liimapuulevy.
”1990-luvun alussa aloitimme liimale-vytuotannon ja vuonna 2000 uudistim-me sahan kokonaisuudessaan. Nykyinen päätuotantolaitoksemme valmistui vuonna 2006”, itse vuonna 1997 yrityksessä met-säpäällikkönä aloittanut Suni taustoittaa.
”Arvostamme tasaisia toimituksia”
Viisi vuotta sitten Kohiwood luopui omasta puunhankinnasta ja siirtyi käyt-tämään muiden toimittamaa puuta. Sunin mukaan ratkaisu on osoittautunut oikeaksi.
”Omasta puunhankinnastamme kertyi parhaimmillaankin tarvitsemaamme pik-kutukkia vain noin 40 prosenttia kokonais-puumäärästä. Nyt pystymme keskittymään täysillä jalostukseen.”
Kohiwood käyttää pikkutukkia 240 000 kuutiometriä vuodessa. Puuta laitokselle toimittaa parikymmentä eri toimittajaa, joihin myös Päijänteen Metsänhoitoyh-distys lukeutuu.
”Arvostamme laadukasta puutavaraa ja sitä, että saamme puuta tasaisesti toi-mitussopimusten mukaisesti. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa yhteistyö on toiminut hyvin ja heillä on jo pitkä ko-kemus korjuupalvelusta”, Suni sanoo.
Sunilla on vahva tuntemus yhdistysken-tästä, sillä hän toimi ennen Kohiwoodille siirtymistään Keski-Suomen Mhy-liiton metsäpäällikkönä. Lisäksi mies tuntee puunkorjuun urakoitsijan näkökulmasta, sillä hän on ollut omistajana Viitasaarella toimivassa Keski-Suomen Metsäkymppi Oy:ssä.
”Metsänhoitoyhdistyksissä puunkorjuun ja toimitusten ammattitaito on koko ajan lisääntynyt. Tämä näkyy positiivisella tavalla myös puutavaran laadussa.”
Kohiwood investoi ja uskoo tulevaisuuteen
Mäntypikkutukit jalostuvat liimapuu-levyiksi Kohiwoodin tuotantolaitoksilla Soinissa.
Suurin osa Kohiwoodin valmistamasta liimapuulevystä on paksuudeltaan 18 millistä. ”Noin 90 prosenttia tuotannosta menee vientiin”, kertoo toimitusjohtaja Hannu Suni.
Kohiwoodin tuotteita myydään kotimaassa Bauhaus –ketjun kaupoissa.
Kohiwood lopetti oman puunhankintaorganisaationsa vuonna 2011 ja siirtyi käyttämään toimituspuuta. Tasainen ja laadukas puuvirta on yrityksen kannattavan toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää.
www.paijannemhy.fi 15nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Liimapuulevy viedään maailmalle
Kohiwoodin liimalevytehtaalla eri dimen-sioihin sahatut puut halkaistaan säleiksi. Säleet liimataan jälleen yhteen levyiksi. Idea ei ole monimutkainen, mutta tehokas tuo-tanto vaatii paljon laitteistoa.
”Emme pyri levytuotannossa oksattomiin huipputuotteisiin, vaan teemme kustannus-tehokkaasti hyvää ja tasalaatuista tavaraa, jota pitkäaikaiset asiakkaamme arvostavat”, Suni kuvailee.
Liimapuulevyä valmistuu vuosittain noin 20 000 kuutiometriä. Lisäksi yritys tekee erilaisia palkkeja sekä höylättyjä erikois-tuotteita. Asiakkaat edustavat tyypillisesti huonekalu- tai rakennusteollisuutta.
”Noin 90 prosenttia tuotannostamme
menee vientiin. Levyjen osalta tärkeim-mät kohdemaat löytyvät Englannista, Kau-koidästä ja Pohjois-Euroopasta. Sahatavara menee etupäässä Lähi-itään.”
Viime vuonna 22,5 miljoonan euron liike-vaihdon tehnyt Kohiwood työllistää suoraan 65 henkilöä.
”Tavoitteenamme on nostaa liikevaihto vuoteen 2020 mennessä 30 miljoonaan euroon.”
Lopputuotemarkkinat määrittävät puun hinnan
Puunjalostuksesta puhuttaessa ei voi-da sivuuttaa raaka-aineen saatavuutta ja hintaa. Kohiwood tarjoaa metsänomista-jille mahdollisuuden saada kuitukokoisesta puusta hieman parempaa kantohintaa. Suni
muistuttaa, että puun hinnan määrittävät lopputuotemarkkinat.
”Euron lisäys kantohintaan tarkoittaa meille suoraan 240 000 euron lisäkus-tannuksia. Lopputuotemarkkinoilla hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoiden mu-kaan, emmekä voi vyöryttää kustannuksia tuotteiden hintoihin.”
Pieniläpimittaisen tukkipuun kohdalla asi-an merkitys korostuu, sillä sahauksen hyö-tysuhde on alhainen verrattuna järeämpään puuhun.
”Sahatavaraa 240 000 puukuutiosta syntyy noin 85 000 kuutiota ja haketta lähes satatuhatta kuutiota”, Suni kuvailee.
”Uskomme investointeihin”
Metsäteollisuuden investointien myötä
puunkäyttö tulee lisääntymään merkittä-västi Kohiwoodin toiminta-alueella. Myös hakkeen kysyntään Äänekosken biotuote-tehtaalla on positiivinen vaikutus.
”Lisääntyvä puunkäyttö luo uusia mah-dollisuuksia. Kasvavat puuvirrat tuovat turvaa ja jatkuvuutta toimintaan. Panos-tamme aktiivisesti myös sivutuotteiden entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen”, Suni sanoo.
Yrityksen uskoa tulevaisuuteen kuvasta-vat muutaman viime vuoden investoinnit, jotka kohoavat yhteisarvoltaan kolmeen miljoonaan euroon.
”Etenkin liimapuulevyjen tuotantopro-sessista löytyy vielä uusia mahdollisuuksia kustannustehokkuuden parantamiseen. Uskomme, että alaan kannattaa investoi-da”, Suni vakuuttaa.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimittamat pikkutukit lajitellaan ja mitataan lajittelu-pöydällä. Lajittelemassa Petri Hautamäki.
Kohiwood on satsannut voimakkaasti liimalevytuotannon automatisointiin. Robotti on väsymätön levyjen nostelija.
KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:www.paijannemhy.fi/palvelut
Kun metsätiesi ovat hyvässä kunnossa, puiden kuljettami-nen tien varsilta onnistuu kelillä kuin kelillä. Saat puista paremman hinnan ja metsänhoitotyöt sujuvat helpommin. Ojituksella taas saat suometsätkin tuottamaan.
Metsätien rakentaminen tai kunnostaminen ja turvemai-den ojitus ovat pitkäaikaisia investointeja, siksi valtio tukee niitä. Valtion tuki metsätien rakentamiseen on 30-50 %, ja kunnostusojitukseen pinta-alasta riippuen 40-70 % kokonaiskustannuksista.
Pyydä meiltä arvio töiden kustannuksista. Tilaamasi työt teemme ”avaimet käteen” -periaatteella.
HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA JA OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN
KKKKKAAATTTTTSSSSSOOOOO LLLIISSSSÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ OOOOOOOOOOSSSOOOOIIIIAAAA TTTTTTTTTTEEEEESSSSSTTTTTAAAAA::TTTTTTTwwwwwwwwwwwwww....pppppaaiijjjaannnnneeeemmmmmhhhhhyyyyy..fififi///pppaaaaallllvvveeellllluuuttt
KKKKKKunn mmmeeeeettttsssssääääätttttiieeeeesssssiiiii oooovvvvattt hhhhhhyyyyyyyvvvväääääässsssssssää kkuuunnnoossssaaaaaa,,,, pppppppuuuuiiiiiddddddeeeeeennn kkullllljjjjjeeeeetttttttaammmi-nnneeeennn ttiieeeeenn vvvvvaaarrrsssssiiiilltttttaa ooooonnnnnnniisstttuuuu kkeeeeellllllliiiiillllää kkkkkkuuuiiiinnnnnnnnnnnnn kkkkkkeeeellliiilllllllää.. SSSSSSSaaaaaaaaaaatt ppuuiiisstttaa ppaarrreemmmmmmaaaaannn hhiinnnnaaan jjjjjaaaa mmmeeeeetttssssääääännnnhhhhhhhoooiiiiiiittttoooootttyyyööööötttt ssssuuuuuujjjjjjjuuuuvvaaaatttttt hhhhheeeeeelllppoommmmmmmmmiiinnn. OOOOOOjjiitukkkssellllaaa taaaaaasssss ssaaaaaaaaattttt ssssuuuuuooooommmeeeeetttttssssääääättttkkkkkiiiiiiinnnnn ttuuooottttttttttaaaaaammmaaaaaaaann..
MMMMMeeeeettssäääätttttiieeennnnn rrraakkkkkeeeeennntttttaaaaammmmmiiiinnnnneeeeeennnn ttttaaaaaiiii kkkkkuuuuunnnnnnnnnnooosssstttaaammiiiiinnnnnnneeeeennnnnn jjjaaaaa ttttuuuurrvveeeeeeemmmmmmmaai-ddddeeenn oooojjjjiittuuusss oooooovvvvvaaaaatt ppppppiiitttkkkkkäääaaaiikkaaaaaiiiiiissssiaaa iiiiinnvvveeeessssstttttoooiiiiinnnttteeeeejjaaaaa,,, sssssiiiiikksssii vvvaaalllllltttttiiooooo ttttuuuuuukkkkkeeeee nnniiiiittää. VVVVVaaalllttttiiiooooonnnnn tttttuuuuukkkkiii mmmeeeeettssääätttieeeeenn rraaakkeennnnntttttttttttaaammmmmmiissseeeeeeeeeennnn ooooonnnnn 3333330000000---555550000 %%%%%, jjjja kkuuuunnnnnnoosstttttuuussoojjjjjiiiiitttttuuukkksssssseeeeeeeeeenn ppiinnttaaa--aaaaaaalllaaaaassssstttttaaaaa rriiiiiiippppppppuuuueeeeeen 44444440000000---77777700000 %%% kkkoookkkkoooonaaiiiskkkkkuusttaaannnnnnnnnnnnuukkkkkkkksssssiiiiissttaaaa.....
PPPPPyyyyyyyyyyddddääää mmmmeeeeeeiiiiiillllltttää aaaarrvviiiooooo tttttöööiidddeennnnn kkkuuusstaaannnnnnnnuuuuukkkkksssiiisssssttaaaaaa.. TTTTTiillllllaaaaaaaammmmmaaaaasssii tttyyyyyyööööttttt ttttteeeeeeeeeemmmmmmmmmmeeeee ”””””””aaavvaaiiiiimmmmmmmmmeeeettttt kkkkkkääääätttteeeeeeeeeennn”” ---ppppeeeeerrrriiiiiaaaaaaatttteeeeeeellllllllaaa..
16 www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Näin levitettiin metsän lannat ja tuhkat kesäkuu
Lannoittamalla nopeammin puutaKantorahatulojen sijoitusvaihtoehtoja arvioitaessa metsänlannoitus kannattaa nostaa yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Parhaista lannoituskohteista saadaan yleisesti 15-20 %:n korkotuotto, mikä tarkoittaa useiden satojen eurojen lisätuloa hehtaarilta.Kannattavimpia kasvatuslannoituskohteita ovat keski-ikäiset metsiköt (nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät). Näissä kohteissa lisäravinteilla saadaan suurin kasvunlisäys. Parantu-nut kasvu kiihdyttää arvokasvua entisestään eli nopeuttaa runkojen järeytymistä tukeiksi. Varttuneemmissa tukkipuustoissa kasvunlisäys on lähes kokonaan tukkipuuta ja nopeasti realisoitavissa päätehakkuuna. Päätehakkuuta edeltävä lannoitus tehdään kangasmailla noin 8-10 vuotta ennen metsän uudistamista.Yhden lannoituskerran vaikutusaika on kivennäismailla 6-10 vuotta, suometsissä ainakin 10-15 vuotta. Yhden typpilannoituksen kasvunlisäys voi olla noin 15 - 25 m3 / ha.Hyvänä lisänä lannoitusta seuraavana kesänä pääset nauttimaan entistä isokokoisemmista mustikoista ja puolukoista ja yleensäkin runsaammasta marjasadosta! Lannoitteet ovat vaarattomia vesistöille ja niistä ei aiheudu haittoja marjastukselle, sienestykselle tai kalojen ja riistan käytölle.
Kesäkuussa alueellamme levitettiin Yara Oy:n valmistamia kivennäislannoitteita ja Ecolan Oy:n tuhkalannoitteita yhteensä noin 1000 ha:n alueelle. Levitys-urakoinnin helikopterilla hoiti yhteistyökumppanimme Ecolan Oy.Seuraava helikopterilevitys toteutetaan kesällä 2018, jonne muutamat metsänomistajat ovat jo varauksia tehneetkin. Ole lannoitusasioissa yhteydessä omaan metsäneuvojaasi. Sijoitus kasvuun kannattaa!
Pääosan alueemme levityksen lentäjänä toi-mi Pekka Jokiluoma.
Pekka asustelee nykyisin Parkanossa ja on tehnyt metsätalouslentoja yli kymmenen vuoden ajan.
Pekalla on aikaisempaa metsällistä koke-musta maanpinnalta metsurina, ajokone- ja motokuskina ja nyt latvojen yläpuolelta. Omien sanojensa mukaan on uransa huipulla (tai latvassa).
Levityskopterina oli Airbus Eurocopter H125, kopteri on ruotsalaisomistuksessa ja rekisterissä.
Maassa operoivat lastausautossa Vadim Eskelinen ja Roman Zhikharev.
Lastausautossa on sekoitinsäiliö, johon lannoite tai rakeistettu tuhka puretaan. Säiliöistä se siirtyy paineilmalla levittimiin. Levittimiä on kaksi; toinen kopterissa tyhjentämässä, toinen täytetään levityksen aikana.
Kopteri lentää lastausauton yläpuolella. Tyhjä levitin jää autoon täytettäväksi ja täysi kiin-nitetään kopteriin levitystä varten. Tuhkaa tai kivennäislannoitteita kopteri ottaa levittimeen noin 700 - 900 kg, riippuen sääoloista ja kopterin polttoainemäärästä.
Tältä näyttää kun noin 800 kg tuhkaa leviää suolle yhdellä levityskaistalla.
www.paijannemhy.fi 17nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Nopeammin puutaMetsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin.
Enemmän puutaVoit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta.
Kuitupuusta tukkipuutaTahdotko isomman tilin seuraavassa puu-kaupassa? Metsänlannoitus lisää erityi sesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua.
Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä metsänhoito yhdistykseesi ja kerro tavoitteistasi!
Sinultakin saattaa puuttua puuta
Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Voit saada nykyisen metsäsi pian hakkuukypsästä puustosta jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta.
ussa Päijänteen Mhy:n alueella
Tässä kuvassa on tuhkan levitykseen käytettävä levitin. Tuhka leviää ilmavirran ja levittimen pohjassa olevan kartion avulla.
Kivennäislannoitteet levitetään levittimellä, jossa on polttomoottorilla toimiva keskipakoislevitin. (Näkyvät kuvissa pakettiauton perässä olevassa peräkärryssä).
Kopterissa lentäjällä on näkyvissä tietokoneen näytöllä levityskuviot määrineen. Lentäessä GPS näyttää kopterin sijainnin. Levittimen luukun ollessa auki, näkyy levityksen edistyminen viivoituksena näytöllä. Tässä kuvassa met-säkuviolla olevat ojat näkyvät näytöllä.
Tuhka levitetään ojien väliin. Kuvassa näkyy minne tuhkaa on kyseiselle kuviolle jo levitetty.
Teksti ja kuvat Ismo Paukku
18 www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Suomalaista biotaloutta eli uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa tuotantoa ovat esimerkiksi pakkausmateriaalit ja pehmo-
paperit. Aaltopahvi suojaa nettiostoksia, kierrättämättömään ensikuitukartonkiin voi pakata turvallisesti elintarvikkeita ja nenäliinalla pyyhitään nuhat ja kyyneleet.
Puusta valmistetuista biotalouden tuot-teista kertoo Uusi puu -hanke. Siten hanke on mukana tukemassa Suomen biotalousstrategiaa, jonka tavoitteena on nostaa maan biotalouden vuosituotanto 100 miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
”Erityisesti kartonki on kaikkea muuta kuin vain se kulmikas laatikko. Sillä on val-tavan paljon käyttötarkoituksia ja se kehit-tyy jatkuvasti”, sanoo Uusi puu -hankkeen projektipäällikkö Eveliina Pokela.
Kaksi vuotta sitten alkaneen hankkeen jäseninä on kattava joukko Suomen metsä-alan organisaatioita ja yrityksiä. Hankkeen päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö.
Ostospusseja paperikoneella
Puukuitua ja nanoselluloosaa voidaan periaatteessa käyttää esimerkiksi jo lähes kaikkeen, mitä tähän asti on valmistet-tu muovista. Yksi uusimmista Uusi puun esittelemistä tuotteista on Paptic Oy:n puukuitupohjainen ostoskassi, joka korvaa kaupan muovipussin. Kassi perustuu Tek-nologian kehittämiskeskus VTT:n kuitu-tuotteiden tutkimustyöhön, ja sitä voidaan
tuottaa paperikoneilla. Lopuksi kassin voi heittää kartonkikeräykseen.
”Kiertotalous on oleellinen teema ma-teriaaleja suunniteltaessa. Tuotteiden elin-kaari on mietittävä loppuun asti”, Pokela sanoo.
Pokela on metsänhoitaja, joka on työs-sään ja opinnoissaan pohtinut paljon puun-käytön kestävyyttä. Puuta on hänen mie-lestään järkevää käyttää juuri Suomessa, jossa se on luonnostaan biotalouden mer-kittävin raaka-aine.
”Metsiämme uudistetaan ja käytetään kestävästi. Lisäksi pohjoisten havumetsi-en puukuitu on maailman laadukkaimpia”, Pokela toteaa. ”Sekä metsänhoito että puun jalostus on viilattu Suomessa huip-puunsa. Meillä on tarvittavat tuotannon perusrakenteet ja osaaminen sekä pelle pelottomia, mistä syntyy teknologisia in-novaatioita ja uusia tuotteita.”
Rajana vain realistisuus
Syksyllä 2016 Uusi puu kutsuu metsäalan yrittäjät toistamiseen kilpailuun. Haussa on puupohjaisia ratkaisuja, joissa näkyy metsä-biotalouden laajat mahdollisuudet.
”Rajana on vain realistisuus – etsimme tuotteita, mitä puusta jo pystytään teke-mään”, Pokela sanoo.
Vuoden 2014 kilpailun voittajia arvioitiin ratkaisuina maailmanlaajuisiin haasteisiin eli megatrendeihin. Resurssiniukkuuden näkö-kulmasta voittajaksi valittiin täysin uusiutu-vista materiaaleista valmistettu, biohajoava viljelykate. Väestörakenteen muutokseen vastasi parhaiten puusta ja biohajoavasta muovista valmistettava lastoitus, joka korvaa kipsin. Menestyneiden ratkaisujen joukossa olivat myös
läpinäkyvä ja muovia muistuttava elin-tarvikkeiden pakkausmateriaali, koivusel-luloosasta valmistettava tekstiilikuitu sekä korkeapainelaminaatti, joka soveltuu esi-merkiksi kiipeilytelineisiin.
Lue lisää puupohjaisista biotuotteista: www.uusipuu.fi
Teksti: Anna Kauppi
Koivukuidusta valmiiksi vaatteeksi. (Kuva: Aalto yliopisto)
Puu on vahvasti mukana Eveliina Pokelan arjessa. Uusi puun projektipäällikkö kan-taa mukanaan kovakantista muistivihkoa ja käyttää muutossa aaltopahvilaatikoita. (Kuva: Anna Kauppi)
Pahvilaatikko on biotaloutta – ja tehty puustaMaamme biotalouden merkittävin raaka-aine kasvaa tavallisessa suo-malaisessa metsässä. Uusi puu -hanke kertoo puupohjaisista biotuotteista, joista suuri osa on jo kauan ollut osa arkeamme. Syksyllä kilpaillaan uusis-ta ratkaisuista.
www.paijannemhy.fi 19nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Lakinurkka
Asianajotoimisto UrttiAA Elina Saari & AA,VT Erkki Urtti
Kauppakatu 27 A 7, PL 479, 40101 Jyväskylä puhelin (014) 213 920, sähköposti: [email protected]
kotisivut: www.urtti.fi
Palveluitamme:
Perhe- ja perintöoikeus, mm. testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot, avioero-ositukset;
Ympäristöoikeus, mm. kaavoitusasiat, tie- ja lunastusriidat, maa-ainesten käyttö, yhteisalueiden asiat;
Asuminen ja rakentaminen, mm. kauppakirjat ja sopimukset, asunto- ja kiinteistöriidat, rakennusriidat;
Maksukyvyttömyys, mm. yrityksen konkurssi- ja saneerausmenettely;
Yhdistysten ja vesiosuuskuntien asiat,
Reseptinurkka
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne munavaahtoon. Le-vitä taikina leivinpaperilla vuora-tulle uunipellille. Kypsennä 225 asteessa noin 8 minuuttia. Kumoa levy sokeroidulle leivinpaperille. Pane liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen. Vaahdota kerma tomusokerin kanssa. Lisää rouhe ja mascarpone. Sekoita tasaiseksi. Puserra liivatteista vesi pois. Liu-ota liivatteet kuumaan maitoon. Lisää liuos täytteeseen sekoittaen. Anna täytteen jähmettyä jonkin aikaa. Puolita torttupohja. Levitä täyte toiselle pohjalle, nosta päälle toinen pohja. Peitä kakku kelmulla ja pane päälle leikkuulauta. Anna jähmettyä viileässä. Ota levystä joko korkealla sydänmuotilla lei-voksia tai leikkaa levy neliöiksi. Koristele Marianne-rouheella ja halutessasi vadelmilla.
MARIANNELEIVOS4 munaa1 dl sokeria0,5 dl vehnäjauhoja0,5 dl perunajauhoja0,5 dl kaakaojauhetta1 tl leivinjauetta1 tl vaniljasokeria
Täyte3 dl vispikermaa1 dl tomusokeria250 g mascarponejuustoa120 g mariannerouhetta5 liivatelehteä1 dl kuumaa maitoaPinnalle mariannerouhetta ja pakastevadelmia (halutessasi)
Ulosottokaaren 4:77 §:n mukaan kuolinpesän osakkaan velasta saadaan ulosmitata hänen osuu-tensa kuolinpesästä. Pesälle annetaan tällöin kirjalli-nen maksukielto, jossa osakkaita tai pesän hallintoa kielletään luovuttamasta perinnönjaossa tulevaa omaisuutta muulle kuin ulosottomiehelle.
Ulosottokaaren 3:21 §:n mukaan ulosottomiehen on toimitettava täytäntöönpanotoimet joutuisas-ti ilman aiheetonta viivästystä. Velkojan oikeus toteutuu täydellisesti vasta, kun tämä on saanut saatavalleen suorituksen täytäntöönpanon kaut-ta. Velkojan edun turvaaminen joutuisasti kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin luonteeseen.
Miten siis sovittaa yhteen ristiriitaisilta näyttävät tavoitteet ulosoton joutuisuusvaatimus ja lesken suoja tilanteessa, kun pesässä on vain lesken asu-missuojan piiriin kuuluvaa omaisuutta? Väistyykö jommankumman oikeus?
Täytäntöönpanon välitön loppuunsaattaminen ei olekaan mahdollista. Pesäosuus voidaan ulosmita-ta ja siten turvata velkojan oikeudellinen asema. Ulosottomiehellä on myös oikeus tehdä hake-mus pesänselvittäjän määräämiseksi kuolinpesään,
jos velallisen osuus kuolinpesästä on ulosmitattu. Ulosottomies ei voi kuitenkaan realisoida lesken asumissuojan piiriin kuuluvaa omaisuutta ennen kuin lesken hallintaoikeus asuntoon on päättynyt. Ulosmittaus voi olla siten voimassa pitkiäkin aiko-ja. Pesäosuuden ulosmittaus rajoittaa käytännössä myös muiden pesän osakkaiden asemaa, koska nä-mä eivät voi määräämiskiellosta johtuen luovuttaa
omaisuutta muulle kuin ulosottomiehelle eikä siitä muutenkaan määrätä ilman ulosoton lupaa. Lesken hallintaoikeuteen ulosmittauksella ei sen sijaan ole vaikutusta. Leski nauttii käyttöoikeuden suomasta edusta perintökaaren 12 luvun laajuudessa. Ulos-ottovelkojan ja osakkaiden on vain siedettävä ne rajoitukset, joita hallintaoikeus aiheuttaa.
Usein ongelma ratkeaa käytännössä siten, että osakas tai useammat osakkaat yhdessä lunastavat ulosoton suostumuksin ulosottotoimien kohteena olevan osakkaan pesäosuuden käypään hintaan. Ulosotto vaatii ennen kauppaa ulkopuolisen ar-vion omaisuuden käyvästä arvosta. Osakkailla ei luonnollisestikaan ole minkäänlaista velvollisuutta lunastaa osuutta.
Erkki Urttiasianajaja, varatuomari
Lesken asumissuoja ja pesäosuuden ulosmittausPerintökaaren 3:1a.2 §:n mukaan leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan kuolinpe-sään kuuluvan puolisoiden yhteisenä asuntona ja kotina käytetyn asunnon, ellei lesken omaan varallisuuteen sisälly tämän kodiksi sopivaa asuntoa. Asumisen turvaamista nimitetään les-ken vähimmäissuojaksi. Yhteisen kodin tavan-mukainen asuntoirtain on aina jätettävä lesken hallintaan. Perillisestä tai testamentinsaajasta tulee omistaja, mutta käytännössä näiden oike-us supistuu odotusoikeudeksi lesken hallintaoi-keuden lakkaamiseen saakka.
Yhteisen kodin tavanmukainen asuntoirtain on aina jätettävä lesken hallintaan.
Petri Leinonen
20 www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat käyttöö-si Metsäselain mobiilisovelluksen, jolla voit selailla omaa metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa.
Hyvänä lisänä saat käyttöösi koko Suomen maastokartat ja kiinteistörajat!
Mobiilisuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjes-telmässä olevat ajantasaiset metsäsuunnitelman kuviotie-dot. Ellei tietoja ole, saat palvelun käyttöösi kätevimmin tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai päivityksen van-haan metsäsuunnitelmaan.
Metsäselain on metsänhoitoyhdistysten oma sovellus, joka on ladattavissa Android-, iPhone/iPad- sekä Windows Phone –laitteille. Palvelu on käytettävissä myös verkossa osoitteessa https://paijanne.metsaselain.fi
Palvelun käyttöönotto tulee tapahtumaan ottamalla yh-teyttä omaan metsäneuvojaan. Jonkin ajan kuluttua saat häneltä aktivointikoodin. Lataa sovellus laitteellesi, syötä aktivointikoodisi ja tiedot ovat käytettävissäsi. Käyttö edel-lyttää siis ajantasaista metsäsuunnitelmaa tai mhy:llä pitää olla pääsy tilasi metsävaratietoihin Metsään.fi –palvelussa.
METSÄSELAIN-MOBIILISUUNNITELMA JÄSENILLE
p. 040 709 8478
MITÄ HYÖTYÄ METSÄSELAIMESTA ON?
LATAUS KÄNNYKKÄÄN TAI TABLETTIIN:Löydät metsäselainsovelluksen käyttämäsi laitteen sovelluskaupasta
koodin yhteensopivalla sovelluksella. Latauksen yhteydessä sovellus-kauppa veloittaa 2,90 €.
ABLETTIIN
https://paijanne.metsaselain.fi
TILAA SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KOTISIVUILTAMME:
paijannemhy.fi
SEURAA MEITÄ FACEBOOKISSA
facebook.com/paijannemhy
KATSO MIELENRAUHA METSÄSTÄ -VIDEO
SEURAA PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYSTÄ NETISSÄ!
Sähköisistä kanavistamme löydät metsäuutisia, tietoa toiminnastammeja pääset kurkistamaan arkiseen aherrukseemme metsien hyväksi.
bit.do/PMHY
TIT LAA SÄHKÖIÖ NENEEN NNUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU TISKIRJEE KOTISIVUUUUUUILTAMME:
paijannemhy.fifififi
SEURAA MEITÄ FACEBOOKISSA
facebook.com/paijannemhy
KATSO MIM ELENRAUHA METSÄSTÄ -VIDEO
SEURAA PÄIJÄÄNTEENN METTSÄNNHHOOITTOOYHDISSTTYYSSTTÄÄ NETISSÄ!
Sähköisistä kanavistamme löydätmetsäuutisia, tietoa toiminnastammeja pääset kurkistamaan arkiseen aherrukseemme metsien hyväksi.
bit.do/PMHY
www.paijannemhy.fi 21nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Maanomistajan yksi tulonlähde on metsä. Perinteisen puuntuoton lisäksi maanomistajaa kiinnostaa luonnollises-ti myös muut metsistä saatavat tulot, sikäli kun hyödyntämismallit ovat jär-keviä. Puun hintakehitys suhteessa met-säomaisuuden ylläpidon kustannuksiin ei ole ollut monenkaan metsänomistajan mielestä kohtuullista. Maaseudulla on katsottava avoimin silmin kaikkia metsään liittyviä ansaintamahdollisuuksia. Arvioin-nin niiden hyödyntämisestä tekee sitten jokainen maanomistaja oman metsänsä käytön osalta itsenäisesti.
Aiheesta on herännyt runsaasti keskus-telua eri toimijoiden piirissä. Erityisesti maaseudun yritykset etsivät kuumei-sesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia perinteisten elinkeinojen kannattavuus-ongelmien kasvaessa sekä lisätuottoa metsäpääomalle metsien moninaiskäy-tön kautta. Metsästysseurat haluavat panostaa entistä enemmän riistan hy-vinvointiin sekä toimivan metsästysinfran rakentamiseen. Lisäksi paineita kohdistuu metsästysalueiden vuokriin, koska maan-omistajien rasitteet pääomaansa kohtaan ovat myös vuosien saatossa kasvaneet.
Riistatalouden hyödyntämätön potentiaali käyttöön
Riistatalouden kokonaispotentiaali on
valtakunnan tasolla lähes täysin hyö-dyntämättä. Yksi keskeinen syy miksei liiketoimintapotentiaalia ole hyödynnet-ty on se, että riistatalouden kehittämi-sessä joudutaan tarkastelemaan vanhoja totuttuja toimintatapoja uudella tavalla riistan perinteisten käyttömuotojen osal-ta. Riistan kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvää toimintaa toki on, mutta pal-veluliiketoiminnan näkökulmasta koko-naisuus näyttäytyy jäsentymättömältä. Riistaan liittyvä taloudellinen tarkastelu edellyttää riistan arvon määrittämisen lisäksi riistatalouteen liittyvän palvelulii-ketoiminnan aktivointia ja konseptointia.
Riistan arvoa on tarkasteltu tähän mennessä pääsääntöisesti lihan arvon näkökulmasta, itse myytävä metsäs-tyselämys on pääsääntöisesti jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Jyväskylän am-mattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä kerätyn aineiston perusteella yhden kau-pallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvoksi muodostui noin 4500 eur. Laskentaan huomioitiin itse metsästystapahtuma, kaatomaksu, majoitus ja ruoka. Lihan arvoa ei tässä tarkastelussa ollut mukana. Aineistossa olleet jahdit olivat laaduk-kaasti ja ammattitaitoisesti johdettuja ja järjestettyjä asianmukaisin majoitus- ja ruokavaihtoehdoin. Metsästystapahtu-man järjestävän yrityksen osaaminen sekä saumaton yhteistyö metsästysseu-ran, maanomistajien sekä oheispalvelujen tuottajien kanssa muodostui ratkaisevak-si tekijäksi jahtitapahtuman onnistuneen toteuttamisen osalta.
Riistataloudesta ammattimaista liike-toimintaa (2014) selvityksen perusteella todettiin, että ilmapiiri riistan ympärille rakennettavan liiketoiminnan kehittä-miselle on pääsääntöisesti myönteinen. Erityisesti maanomistajat sekä metsäs-tyksen ydin- ja oheispalvelujen tuottajat
ovat osoittaneet runsasta mielenkiintoa asian eteenpäinviemiseksi. Myös useat metsästysseurat etsivät aktiivisesti uu-sia muotoja rahoittaa omalla alueellaan tapahtuvaa riistanhoitotyötä sekä met-sästysinfraa.
Riistan lisäarvon todentaminen ja selkeytys kaikille osapuolille
Jyväskylän ammattikorkeakoulun liike-toimintayksikössä on luotu kaksi erilaista liiketoimintamallia palvelukokonaisuuden jäsentämiseksi sekä toimijoiden roolien selkeyttämiseksi, sekä aloitettu työ riis-tan taloudellisen arvon määrittelemisek-si. Tässä arvonmuodostuksessa pääpaino on nimenomaan myytävän metsästyselä-myksen tuottamisessa.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on käynnistet-ty kevään 2016 aikana projekti, jonka tavoitteena on käytännössä synnyttää uutta liiketoimintaa riistan ympärille.Tässä projektissa ovat mukana Suomen riistakeskus, Luonnon ja riistanhoitosää-tiö sekä asiantuntijakumppaneina Ylä-Tihtarin tila sekä Finnhunting Oy. Toi-minta painottuu Keski-Suomen alueelle, mutta tuloksia tullaan hyödyntämään myös valtakunnallisesti. Seuraavan kah-den vuoden aikana aktivoidaan toimi-joita toteuttamaan käytännössä riistan taloudelliseen hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä. Riistatalouden palveluko-konaisuus jäsennetään toiminnan tasolle mallilla, josta on ymmärrettävällä tavalla todennettavissa mm. metsästystapah-tuman kaupallisen arvon jakautumisen periaatteet sekä eri sidosryhmien hyödyt toiminnassa. Hanketta rahoittaa Euroo-pan maaseudun kehittämisen maatalo-usrahasto Manner–Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
Liiketoimintamahdollisuuden hyödyn-täminen edellyttää toiminnassa mukana olevien sidosryhmien kiinteää yhteistyö-tä ja läpinäkyvää sekä selkeää sopimus-käytäntöä. Tätä yhteistyötä ei synny, jos kaupallinen toiminta ei ole läpinäkyvää eikä kaupallisen toiminnan lisäarvo ole todennettavissa kaikille osapuolille. Nä-mä ovat liiketoiminnan toteuttamisen ehdottomia edellytyksiä.
Uusia mahdollisuuksia perinteitä kunnioittaen
On erittäin tärkeää tiedostaa, että riis-tan kaupallista hyödyntämistä voidaan kehittää perinteisen suomalaisen met-sästyskulttuurin rinnalla, kun lisäarvo pystytään todentamaan konkreettisesti eri osapuolille, eikä toiminnalla suljeta pois harrastusmetsästyksen toteutta-mismahdollisuuksia. Riistan arvon avaa-minen puolestaan helpottaa toimijoita ymmärtämään riistan moninaista arvo-potentiaalia ja edesauttaa konkreettisten toimenpiteiden syntymistä eri osapuo-lien välillä.
Kaupallisen arvon havainnollistaminen toimijaosapuolille asettaa myös riistan mahdollisesti aiheuttamien metsävahin-kojen tarkastelun uudenlaiseen valoon. Riistalla on hyvä mahdollisuus olla osa metsän tuottoa, haitasta saattaisikin ol-la hyötyä. Yhtälailla metsäomaisuuden arvon tulisi kasvaa sen myötä mitä laa-dukkaampaa ja runsaampaa riistakantaa se kantaa.
Teksti: Tommi Häyrynen,
Jyväskylän ammattikorkeakoulun
liiketoimintayksikkö
Pohjanpystykorva Caru kaadolla onnistuneen jahdin jälkeen. (Kuva: Samuel Uusitalo)
Riistan taloudellinen hyödyntäminen
Riista on monipuolisesti hyödynnet-tävä luonnonvara. Metsästysharras-tuksen lisäksi riistan ympärille ra-kennettava palveluliiketoiminta on kiinnostava mahdollisuus, joka suunni-telmallisesti toteutettuna voi tuottaa merkittävää taloudellista arvoa niin elinkeinotoimijoille, maanomistajille kuin metsästysseuroillekin.
22 www.paijannemhy.fi nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Kesä kasvattaa tienvarsien pusikoita vauhdilla, joiden poistamiseen on saatavilla myös koneellista apua.
Kuvapari on otettu Luhangasta kahteen suuntaan tilojen rajalta suunnilleen samalta paikalta. Kyseisen metsätien varret murskattiin kesällä 2014. Noin 300 metrin matkalta metsätietä ei kuitenkaan murskattu. Puskaisella osuudella kuvissa on siis kahden vuoden lisäkasvu. Murskauksen hinta on varsin edullinen ja vaivaton siihen nähden, että lähtee itseään ja raivaussahaa särkemään ojanpohjia sahatessa.
Puunkorjuun kannalta aihe on myös tärkeä, sillä tuon puskaisen osuuden takaa puun ostaja saattaa tuskailla ja miettiä kaukokuljetuksen onnistumista.
Otapa yhteyttä metsäneuvojaasi, jos haluat tienvarsipu-sikot kuntoon! Hyviä murskareita on tiedossamme Kor-pilahden seutuvilla, jotka tekevät murskauksia Korpilahti, Luhanka, Leivonmäki akselilla.
UUTISNURKKA
1. Kuka olet, mistä olet kotoisin, missä asut ja millainen perhe sinulla on?Henri Mommo, nuori ja tuore metsätalous-
insinööri Rovaniemeltä. Valmistuin Lapin AMK:sta 2015 keväällä. Äitini on kuiten-kin kotoisin Koskenpäältä, joten Jämsän seutu ei ole minulle aivan vieras. Asun tällä hetkellä Jämsänkoskella vaimoni ja kahden koiran kanssa.
2.Mitä harrastat?Harrastukseni ovat yllättäen metsällisiä:
ulkoilua elukoiden kanssa luonnossa, umpi-
hankihiihtoa metsäsuksilla sekä linnunpyyn-tiä pohjanpystykorvani kanssa.
3. Millainen työhistoria sinulla on – ko-konaisuudessaan – metsänhoitoyhdis-tyksessä?Metsänhoitoyhdistyksestä minulla ei ole
aikaisempaa kokemusta. Aiemmin olen työskennellyt mm. Metsähallituksen ja Metsä Groupin palveluksessa opiskeluai-kana sekä Vapon energiapuunhankinnassa noin vuoden ajan valmistumisestani lähtien.
Määräaikainen työsuhde patisteli kuiten-kin etsimään uusia mahdollisuuksia, jonka takia hain Päijänteen Metsänhoitoyhdis-tykseen. Nykyisessä tehtävässäni aloitin toukokuun puolivälissä eikä ole tarvinnut maisemanvaihdosta katua!
4. Mikä on toimenkuvasi, alueesi yhdis-tyksessä?
Toimin työmaiden toteuttajana Jämsän ja osin Korpilahden alueella. Työpöytäni löytyy Jämsän konttorilta.
5. Mitä luonto merkitsee sinulle?Luonto on minulle yhtä aikaa elinkei-
no sekä virkistyksen lähde, kuten varmasti suurimmalle osalle tällä alalla työskentele-vistä. On etuoikeus saada kulkea metsissä työkseen.
6. Mikä on mielestäsi Suomen kaunein puu?
Kilpikaarnainen mänty herättää minussa kunnioitusta, kun puun juurella pysähtyy ajattelemaan, kuinka kauan sitten petäjä on siemenestä lähtenyt. Näin on etenkin hitaan kasvun pohjoisessa, missä taivaskin on Keski-Suomea matalammalla.
1. Kuka olet, mistä olet kotoisin, missä asut ja millainen perhe sinulla on?Olen Karppisen Mikko, 26 – vuotias
alun perin Iisalmesta kotoisin, mutta Kes-ki–Suomeen kotiutunut nuorimies. Per-heeseeni kuuluu vanhemmat ja pikkusisko.
2. Mitä harrastat?Harrastan monipuolisesti erilaisia ur-
heilulajeja, kuten jääkiekko, jalkapallo, sa-libandy ja talvella jonkin verran tulee hiih-deltyä. Metsäisiä harrastuksia on sitten pilkkiminen, marjastaminen ja retkeily.
3. Millainen työhistoria sinulla on – ko-konaisuudessaan – metsänhoitoyhdis-tyksessä?Ei ole työhistoriaa metsänhoitoyhdis-
tyksessä, mutta nyt innolla mukana Päi-jänteen yhdistyksen touhuissa.
4. Mikä on toimenkuvasi, alueesi yhdis-tyksessä?
Tällä hetkellä teen metsäsuunnittelua yhdistyksen pohjoisella alueella. Myö-hemmin vuoden lopussa siirryn toteut-tajan hommiin.
5. Mitä luonto merkitsee sinulle?Luonto on tärkeä asia minulle. Pikku-
pojasta lähtien isä on vienyt luontoon ja sitä kautta olen oppinut arvostamaan Suomen puhdasta luontoa, sekä sen met-siä ja järviä.
6. Mikä on mielestäsi Suomen kaunein puu?Kyllähän se ehdottomasti on kuusi.
Oikein iso ja tuuhea kuusi näyttää kyllä erittäin jylhälle ja komealle.
Murskaus jätettiin tälle pätkälle tekemättä v. 2014.Murskaus tehty v. 2014.
Kuukauden vinkki:tienvarret kuntoon murskarilla!
Säynätmäen pariskunta pokkasi ykköspalkinnot
Laukaan Valkolassa kesäkuun puolivälissä pidetyt metsätaitokisat kokosi vesisateesta huo-limatta innokkaan joukon taitoilijoita. Kisan yhteydessä ratkottiin myös Päijänteen Mhy:n metsätaitoilun mestaruudet. Kisojen päätteeksi saunottiin perinteisesti savusaunan löylyissä.
Päijänteen mestareiksi taitoilivat pariskunta Pirkko ja Juhani Säynätmäki Korpilahdelta. Eli naisten sarjan voitti Pirkko ja yleisen sarjan Päijänteen mestariksi tuli Juhani. Tulokset pisteineen löytyvät nettisivuiltamme: www.paijannemhy.fi/ajankohtaista
Kisailua Valkolan metsissä
Esittelyssä Henri ja Mikko, jotka molemmat aloittivat Päijänteen Mhy:n metsäneuvojina toukokuussa
Kuvaaja: Teemu Hytönen
www.paijannemhy.fi 23nro 2 / 19.8.2016
METSÄ-
PÄIJÄNNE
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehtiJulkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ryPuh. 040 709 8477 fax 014 819 0444Kannen kuva: Sami Karppinen
Päätoimittaja Harri KivirintaToimitussihteeri Pirjo Lumioja email: [email protected]
Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2016
Päijänteen MHY Osasto: 213
Tapaamisiin 1.–3.9. osastolla numero 213!Näyttely on avoinna päivittäin klo 9–17.
www.tarmet.fi
I ä tä lli
NAHKATURVA-SAAPPAAT alk.
KUMITURVA-SAAPPAAT
45149,-79,-MOOTTORISAHA-, PIENKONE-
MYYNTI JA HUOLTO
KIRRI
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksellä on syksyn Metkossa maasto-osasto paraatipaikalla Casseli-ravintolan vieressä. Taimikonhoidon ja varhaisperkauksen työnäytökset päivittäin klo 13–17. Lisäksi menossa mukana:
kertomassa tuhkalannoituksesta
ja Stihlin sahat esittelyssä perjantaina.
maasto-osastollamme Kimmo Kinnunen.
perjantaina uuden maakuntajohtaja Tapani Mattilan puheenvuoro klo 10.00.
Lisätietoja: www.paijannemhy.fi
Jämsä 1.9.-3.9. 6
FinnMETKO on Suomen suurin ja tärkein
raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely.
Koneiden työnäytökset ja koeajot ovat näyttelyn keskeinen piirre. Metsäkoneiden työnäytökset ja
puuenergialaitteiden haketus- ja murskausnäytökset ovat näyttelyn
keskeistä antia. Kuljetusala on perinteisesti voimakkaasti mukana
messuilla. Hyötyajoneuvojen asema näyttelyssä on vahva. Näyttävästi ovat esillä myös raskaskonealaan
liittyvien lisälaitteiden, varusteiden, komponenttien ja palvelujen
tuottajat, myyjät ja markkinoijat sekä alan sidosryhmien edustajat.
Bioenergia-ala on voimakkaasti mukana näyttelyssä.
Järjestyksessä 16. FinnMETKO - näyttely
toteutetaan 1.9. – 3.9.2016 Jämsässä.
Vuoden 2014 näyttely kokosi Jämsän
Myllymäkeen yli 36 000 ammattivierasta ja 430
näytteilleasettajaa.
Varaa [email protected] [email protected]
RYHMÄLIPPUTILAUKSET [email protected]
NÄYTTELY AVOINNA
klo 9.00 -17.00
Näyttelyn pääjulkaisu on
Koneyrittäjä-lehti nr.6
www.finnmetko.fi
JÄSENETUSI
Sinun ja metsäsi puolella,vuosikymmenten kokemuksella
Lisäksi vaihtuvia jäsenetuja eri yhteistyökumppaneittemme kanssa.
LUE LISÄÄ JÄSENEDUISTASI OSOITTEESSA
WWW.PAIJANNEMHY.FI
Tiedät mitämetsäalalla tapahtuu
MetsäPäijänne-lehti kotiinkannettuna kolmesti vuodessa.
Vastaukset metsäkysymyksiin
Maksuton metsäkäyntija oma metsäneuvoja aina
puhelinsoiton päässä.
Helppoapuukauppaa
Laadimme sinulle maksuttomanpuunmyynti-suunnitelman.
Opit tuntemaanmetsäsi paremmin
Yhdistyksen tapahtumissa ja koulutuksissa opit lisää
metsänhoidosta.
Puusi kelpaa kansainvälisille
markkinoille
Metsäsi on PEFC-sertifioitu. Se on tae hyvästä ja ekologisesti kestävästä
metsänhoidosta.
Metsäselain - mobiilisuunnitelma
Voit selailla omaa metsäsuunnitelmaasi kätevästi
kännykällä tai tabletilla.
Sinun ja mmmmmmmmmmmetsääääsi puolella,vvvvvvvvvvvuuuosikymmennten kokemuksella
Lisäksi vaihtuvia jäsenetuja eri yhteistyökumppaneitttttemme kanssa.
LUE LISÄÄ JÄSENEDUISTASI OSOOOOOITTEEESSSSA
WWW.PAIJANNEMHY.FI
Tiedät mmitämetsäalallaa tapahtuu
MetsäPäijänne-lehti kotiinkannettuna kolmesti vuodessa.
Vaastaukset metsäkysymyksiin
Maksuton metsäkäyntija oma metsäneuvoja aina
puhelinsoiton päässä.
Helppoapuukauppppppaaa
Laadimme sinulle maaksuutttomannpuunmmmmyynti-suunnitelmmaan.
Opit tuntemaanmetsäsi paremmmin
Yhdistyksen tapahtumissa ja koulutuksissa oppit lisää
metsänhoidosta.
Puusi kelpaa kansainvälissssille
markkinoillee
Metsässssssssssi on PEFC-sertifioitu. Se on tae hyvääästä ja ekologisesti kestävästä
metsänhoidosta.
Metsäselain - mobiilisuunnitelma
Voit selailla omaa metsääääsuunnitelmaasi kätevästi
kännykällä tai tabletilla.
Lisäksi vaihtuvia jäsenetuja eri yhteistyökumppaneittemme kanssa, sekä valtakunnalliset jäsenedut
joista merkittävin on LähiTapiolan alennus metsä- ja kotivakuutuksista.
LUE LISÄÄ JÄSENEDUISTASI OSOITTEESSA
WWW.PAIJANNEMHY.FI
