MMMMaaaauuuunnnnuuuullllaaaakkkkoooohhhheeeennnneeeeeeeekkkkoooohhhhtttt iiii kkkkeeeevvvväääätttt ttttääää!!!!

KKKKuuuuvvvvaaaa KKKKaaaaaaaarrrr iiiinnnnaaaa VVVVaaaaiiiinnnniiiioooo

Kaupunki korottaa tonttien vuokria

Seitsemän maunulalaista ta-loyhtiötä on saanut joulu-kuussa 2007 kiinteistöviras-tolta kirjeen, jossa esitetäänhuomattavia tontinvuokrankorotuksia. Yhtiöiden tont-tien vuokrasopimuksetpäättyvät vuonna 2010.

Tonttien uusi vuokra onlaskettu maan arvosta 340euroa/kerros-m2. Käytettykorko on neljä prosenttia.Vuokrataso on kiinteistövi-

raston mukaan 20 % alhai-sempi kuin uusilta yhtiöiltäperittävä maavuokra.

Tontin vuokran nousu ko-rottaa yhtiöiden vastikkeitanoin 1,5 euroa/h-m2/kk.Asunto-osa-keyhtiössä, jos-sa vastike on ollut noin 4 eu-roa/h-m2/kk, vastikkeen nou-su on noin 40 %.

Jatkuu sivulla 2

Pääsiäismunan salaisuus

Pääsiäismunanäyttelyn ava-jaiset ovat palmusunnuntai-na 16.3. klo 18 Maunulan kir-kolla.Tällöin vietetään musii-killista Toivon messua yhdes-sä Popjazz-konservatorionoppilaiden kanssa. "Pääsiäis-munan salaisuus" -näyttelyon avoinna kirkon aukioloai-koina ja tilaisuuksien yhtey-dessä pääsiäisajan päättyenpääsiäismessuun sunnuntai-

na 23.3. klo 12.Kaikki halukkaat voivat

tuoda näyttelyyn eri mate-riaaleista valmistettuja pää-siäismunia. Maunulan ala-as-teen oppilaat tekevät luokis-sa myös omaperäisiä pää-siäismunia, samoin Sauna-baarin väki.

Jatkuu sivulla 4

Lauri Törni Maunulan

yhteiskoulun poikii!

sivu 3

2 MAUNULAN SANOMAT 1/2008

Vuokran nousu onajoitettu viidelle vuo-delle 2011 – 2016. En-simmäisenä vuonnatontin vuokra on puoletlopullisesta vuokrasta.

Helsingissä päättyyvuonna 2010 lähes 100tontin maanvuokraso-pimus. Tontit sijaitse-vat pääosin Käpylässä,Maunulassa ja Hertto-

niemessä. Tonttien vuokrien

korotusasia meneekiinteistölautakuntaanjoulukuussa 2008 ja uu-den valtuuston käsitte-

lyyn keväällä 2009.Kiinteistövirastolle voiantaa asiasta palautet-ta 30.5.2008 asti.

Lisätietoja:www.hel.fi/kv/tontti

Kaupunki korottaa tonttien...

Valo lisääntyy päivä päi-vältä, mutta täällä eteläs-sä se kunnon talvi taisi li-vahtaa ohi aika huomaa-matta. Tuulta ja sadettaon riittänyt, ja ikäloppujapuita on uupunut ja rojah-tanut nurin myrskyissä.Joskus on aamulla maankattanut lumi, jossa koiraon kieriskellyt innoissaan,mutta tavallisesti sekin oniltapäiväkävelyllä vetistäsohjoa.

Se hyvä puoli mennees-sä kaamoksessa oli, etteiturhaan joutunut liukas-telemaan, vaan sai tarpoavakaasti saappaat ja tas-sut kurassa. Tavallisestikoko talviaika on yhtä va-romista ja kompurointia,varsinkin koiran perässäkulkijalle. Minun koiraniei kylläkään vedä, paitsimilloin huomaa toisen koi-ran, ihmistuttavan, maas-sa pomppivan linnun, ora-van tai jäniksen, ja se py-sähtyy kuin seinään vas-tustamattoman hajupai-kan yllättäessä. Muulloinyhteistyömme on moittee-tonta.

Hämärän ja märän rai-tin yksitoikkoisuutta ovatrikkoneet ainoastaanmaastoon heitetyt roskat,jotka eivät mieltä ylennä.Eniten niitä on kaupan jakoulun välillä. Vaikka ohi-kulkija noudattaisikinneuvoa "Poimi roska päi-vässä". (Ja oman koiranjätökset tietysti!) ei se näil-lä nurkilla paljoa auta.Olen sattunut vieraile-maan tosi isossa kaupun-

gissa, kun siellä oli me-neillään puhtaanapitolai-toksen lakko. Voi sitä kur-juutta ja saastaa, mitä ly-hyessä ajassa oli kertynyt!Meillä on toimiva kunnos-sapitojärjestelmä; ainoamitä pyydetään, on että

ihmiset kantaisivat omatroskansa lähimpään jä-teastiaan! Useimmat senkyllä tekevätkin muttavarsinkin nuoret kulkevatkuin unessa, omassa kup-lassaan, ja sen huomaa!Siisteys pitäisi olla auto-

maattista, varhain opit-tua. Harvalla se on gee-neissä!

Talkoohenkistä kevät-siivousta ja vesakkojenkarsintaa!

Toivoo Helen Elde

Kansalaiset, jotka pimeydessä vaelsivat

Vanhusten turva ry myiSatolle Paanukodin (Suur-suontie 14). Päätös tehtiintammikuun lopulla 2008.Sato omistaa MaunulassaPakilantie 17:n vuokrata-lon, johon on haettu kaava-muutosta.

Paanumäen vanhainko-

ti eli Paanukoti Suursuon-tiellä suljettiin tammikuunlopulla, koska Helsinginkaupunki ei enää sijoitta-nut vanhuksia Paanuko-tiin. Talo on vanha ja se so-veltui huonosti nykyaikai-seen vanhustenhoitoon.

Rakennuksen koko on

1555 k-m2 ja sen tontin ko-ko on 2906 m2. Rakennuk-sessa on 47 huonetta, keit-tiö, kokoustila, TV- ja kir-jastohuone, varastoja, sau-na ja uima-allas sekä vint-ti.

Paanumäen vanhainko-ti valmistui vuonna 1961 ja

se kuuluu ns. Ilveskorvenrakennusryhmään. Raken-nus sijaitsee kaupunginvuokratontilla ja vuokraso-pimus päättyy vuonna2025. Vanhusten Turvary:n on perustettu 1947 ta-voitteena auttaa koditto-mia vanhoja ihmisiä.

Sato osti Paanukodin

Työväenopisto ja kirjastoovat valmistelleet uudenkeskustan tilojen tarvesel-vityksiä, joiden pohjalta lau-takunta hyväksyy hank-keen edistämisen. Seuraa-vana vaiheena on kirjastonja työväenopiston hanke-

suunnitelman teko. Kirjas-ton kooksi on kaavailtu 850k-m2. Asemakaavan mu-kaan tontilla on julkisilletoiminnoille tilaa 2500 k-m2.

Helsingin vuoden 2008talousarviossa on varaudut-tu Maunulan uuden kirjas-

ton rakentamiseen vuonna2011. Kirjastoa on suunni-teltu uuden liikekeskuksenviereen Jokeripysäkin ää-reen. Kirjastoa on ideoituJokerikirjastoksi palvele-maan paitsi Maunulan alu-een asukkaita myös Jokeri-

linjan käyttäjiä. Hankkeel-le on budjetoitu suunnitte-lurahaa 100.000 euroa vuo-delle 2009 ja vuodelle 2010suunnitteluun 400.000 eu-roa sekä vuodelle 2011 ra-kentamiseen 1,39 miljoo-naa euroa.

Uuden keskustan työväenopistontarveselvitys valmistuu

Muutaman viime vuodenaikana on Maunulan ym-päristössä kaatunut run-saasti puita, erityisesti iso-ja kuusia. Myrskytuuletovat kuusille vaarallisia,koska niillä on pitkä jatuuhea oksisto. Männikkö-tien myrskytuhot vuonna2001 aiheutti ensi sijassamaaperän soistumisen ai-heuttama pinnalliseksi su-pistunut juuristo, jotenpuut kaatuivat juurineen.Muuten myrsky kaataa taikatkaisee eniten avoimienpaikkojen reunoilla oleviavarsinkin sairaita tai vioit-tuneita puita. Kuusienyleiset lahoviat ovat kui-tenkin suurin syy vanho-jen kuusikoiden tuhoihin.Maunulan luontopolunkohteissa on esimerkkejämetsätuhojen syistä.

Viime vuonna on maun-ulalaisten lemmikkikuusi,pähkinäpensasrinteessäison kiven päällä kasvanutkuusi katkennut tyveämyöten. Kuvista näkyy, et-tä vielä vajaa kymmenenvuotta sitten se oli hyvinvahvan näköinen, muttaviime syksynä puu kaatuija sen tyvi repesi säleiksi.Kaatumiseen ei vaikutta-

nut erikoinen kasvupaik-ka, vaan sitäkin vaivasi ty-vilaho (maannousema) ku-ten montaa muutakin lä-hialueen kaatunutta kuus-ta. Lisävaivana näyttävätolleen myös tyveen pesiy-tyneet muurahaiset. Puunjuuristo oli kyllä tarpeeksivankka pitämän puun pys-tyssä, mutta tyvilahohanalkaa juurista, joista osaoli jo kuollut.

Rinteessä on paljon ty-vilahon johdosta kaatunei-ta kuusia ja lahonneitalehtipuita. Uusia kuusentaimia on sammalikossa jopaljon, mutta niillä on jovalmiina lahosienen itiötjuurissaan, joten tervettäkuusikkoa lienee turhaodottaa. Nyt olisi luonnonystävillä ja luonnonsuojeli-joilla kerrankin hyvä tilai-suus palauttaa pähkinä-pensaita kasvanut lehto-rinne entiselleen. Se edel-lyttää kuitenkin työtä jahoitoa, passiivinen "luon-nontilainen"-asenne tuot-taisi vain sairaan kuusi-kon ja maaperän happa-moitumisen ja laihtumi-sen.

Osmo Airo

Miksi kuuset kaatuvat?

Erikoista kuusta on kuvattu monesti jo ennen kaatu-mista sekä tietysti myös sen jälkeen.

3MAUNULAN SANOMAT 1/2008

Viime sotiemme legen-daarisella taistelijallaLauri Törnillä on kytkösMaunulaan! Viipurinmaalaiskunnassa vuon-na 1919 syntynyt LauriAllan Törni kävi kaksiluokkaa silloista Viipu-rin reaalikoulua, jokamyöhemmin siirtyi Hel-sinkiin ja vaihtoi nimen-sä Maunulan Yhteiskou-luksi.

Lauri Törni oli luonteel-taan toimissaan nopea jaäkkipikainen seikkailija,varsinainen eläväinen kar-jalainen. Hän ei viihtynytkeskikoulussa kuin kaksivuotta ja sen jälkeen vuodenkauppa-apulaiskoulussavaan ilmoittautui vapaaeh-toiseksi armeijaan, ja hänes-tä tuli talousalikersanttijuuri ennen talvisodan syt-tymistä. Jo ensimmäisessä,tietysti vapaaehtoisessa,taistelutehtävässään hänosoitti rohkeutta ja oma-aloitteisuutta, joka vei hä-net Reserviupseerikouluun.Jo tätä ennen Törni oli joh-tanut taistelussa komppa-nian rippeitä.

Välirauhan aikana Törnimeni vapaaehtoispataljoo-naan Saksaan, mutta pala-si pian, koska siellä ei tarvit-tu upseereja. PalattuaanSuomeen Törni hyökkäyk-sessä kohti Petroskoita ko-mensi itse koostamaansapanssariosastoa aivan sak-salaisen salamasodan tyy-liin.

Asemasotavaiheen rau-hallisuus ei sopinut lain-kaan Törnille vaan hän liik-

kui kaukopartioissa viholli-sen selustassa. Hän jopakeskeytti lomansa ehtiäk-seen tiedusteluretkelle!Myöhemmin hän sai joh-toonsa vihollispartisaanientorjumiseen erikoistuneenosaston, johon jonkin aikaakuului myös tuleva presi-dentti Mauno Koivisto. Ke-sän 1944 aikana Törninosasto vetäytyi nykyisellerajalle vihollista ansiok-kaasti viivyttäen. Näinäaikoina hän myös sai an-sioistaan Mannerheim-

ristin, joka jaettiin vain alle200 sotilaalle.

Kätkettyään hetkenoma-aloitteisesti aseita (mmKoiviston pikakiväärin)Törni värväytyi talvella1945 Saksan armeijaan pys-tyäkseen toimimaan Suo-messa Neuvostoliiton mah-dollisen miehityksen aika-na.

Törnin vaiheet Saksassaovat tuntemattomat, muttasodan loputtua hän jäi van-giksi, mutta karkasi Suo-meen, jossa sai kuuden vuo-den tuomion maanpetok-sesta. Törni karkasi vanki-lasta, mutta jäi kiinni ja is-

tui tuomiotaan, kunnes pre-sidentti armahti hänet1948.

Jo parin vuoden kuluttuaTörni siirtyi Ruotsin ja Ve-nezuelan kautta Yhdysval-toihin, jossa hän heti oleske-luluvan saatuaan värväytyiarmeijaan. Suomalaistenmaine oli Yhdysvalloissasuuri, sillä monia muitakinupseereita oli siirtynyt sinnesotien jälkeen. Uuden ni-men. Larry A Thorne otta-nut Törni yleni nopeasti up-seeriksi ja oli palveluksessamm. Saksassa 1958–62.

Thorne palveli erikois-tehtävissä ja Vietnamissauseaan otteeseen. Siirtolen-nolla tiedustelualueelle hän-tä kuljettanut kone törmäsihuonossa säässä vuoreensyksyllä 1965, mutta Thor-nen kuolema varmistui lo-pullisesti vasta 2003. Thor-nen toiminta innosti ame-rikkalaisia kirjoittamaanromaanin, jonka päähenkilöon helposti tunnistettavissa.Samoin John Waynen esi-kuva elokuvassa Vihreätbaretit on ilmiselvästi Törni.

Kaikissa toiminnassaanäärimmäistä taistelutahtoa

ja esimerkillään johtamistahuokunut Törni sijoittui pe-räti 52:ksi "Suurin suoma-lainen" äänestyksessä. Hä-net valittiin äskettäin Suo-men Sotilas -lehden äänes-tyksessä kaikkien rohkeim-maksi Mannerheim-ristinritariksi.

Suomettumisen aikanavuoteen 1991 asti Törnistäpuhuttiin paljon, mutta vas-ta sen jälkeen kirjoitettiinvaltavasti. Hänestä on tä-hän mennessä ilmestynytainakin kymmenen erita-soista teosta/kirjaa/tutk-imusta, mm. sarjakuvakir-ja. Jos Renny Harlin saaMannerheim-elokuvan ai-kaiseksi, Törnin elämästähän voisi tehdä vähintäänyhtä vauhdikkaan ja kan-sainvälisen elokuvan. Ja täl-lä kertaa siis aivan oikeallanimellä!

Toisaalta kaikki Törnistäkerrottu on toisen käden tie-toa, omista tekemisistäänhän ei koskaan liiemminpuhunut.

MuistotauluMaunulan yhteiskoulussapaljastettiin neljän Man-

nerheim-ristin ritarin muis-totaulu 24.10.2003 Viipurinreaalikoulun viettäessä 90-vuotisjuhliaan.

Kunniamerkit he olivatsaavuttaneet sotiessaanNeuvostoliittoa vastaan tal-vi- sekä jatkosodassa.Myöntämisen ehtoihin kuu-luu mm. sodassa tehtävätmerkittävät uhraukset se-kä erityisansiot.

Tilaisuudessa puhuimyös USA:n suurlähetys-töstä Lauri Törniä edusta-maan saapunut vieras.

Hän piti englanninkieli-sen puheen jossa hän pää-asiassa kertoi edustamas-taan Törnistä, sekä siitämitä hän USA:lle merkitsi.Törni oli Suomen maineik-kaiden sotasuoritusten jäl-keen lähtenyt USA:n ar-meijan palvelukseen ja ollutsotimassa USA:n puolellajopa Vietnamissa. Siellähän oli, kuten Suomen so-dissakin, tehnyt suuria saa-vutuksia ja toiminut kuineliittisotilas. Vietnamissahän oli kuitenkin kohdan-nut kohtalonsa helikopteril-la sattuneessa onnettomuu-dessa.

Lauri Törni Maunulan yhteiskoulun poikii!

Lauri Törni 20-vuotiaa-na vänrikkinä.

Jokerilinjalla kulkee arki-sin jo noin 25000 matkusta-jaa päivässä. Koska linjastaon tullut erittäin suosittu,on sen vuorovälejä lisätty.Linjaa liikennöidään ruuh-ka-aikoina viiden minuutinvälein. Reitin yhteyteen onperustettu lisäksi kaksiuutta bussilinjaa 52A ja 52

V helpottamaan reitin kes-kikohdan matkustajaruuh-kaa.

Vuorovälin tihentämi-nen nykyisestä viidestä mi-nuutista ei ole toimiva rat-kaisu Jokerin kaltaisellapitkällä linjalla.

YTV kokeilee helmi-kuussa kaksoisnivelbussin

soveltuvuutta Jokeri-linjanliikenteeseen. Kaksoisnivel-bussi on 24 metriä pitkä jasiihen mahtuu enimmil-lään jopa 200 matkustajaa.YTV lainaa koeajoon tule-vaa bussia Göteborgista.

Maunula on osoittautu-nut linjalla suosituksi vaih-topysäkiksi.

Jokerilinjan käyttäjämäärät kasvussa

Maunulan keskustan25.4.2007 valtuuston hy-väksymästä kaavasta teh-tiin neljä valitusta Helsin-gin hallinto-oikeuteen.Kaupunginhallitus antoisyksyllä 2007 lausuntonsavalituksista ja piti niitä ai-heettomina. Valitusten kä-sittely on Helsingin hallin-

to-oikeudessa vielä kes-ken.

Maunulan keskustansuunnittelu alkoi tammi-kuussa 2001 ja kaupunki-suunnittelulautakunta hy-väksyi kaavaehdotuksen12.5.2005. Kaavan käsitte-lyä ovat hidastaneet Suur-suon ostoskeskuksen suo-

jeluesitykset ja päätöksis-tä tehdyt valitukset.

Valtuusto hyväksyi26.10.2007 Maunulan koil-lisosan eli Suursuon pien-taloalueen asemaakaavan.Kaavasta tehtiin yksi vali-tus Helsingin hallinto-oi-keuteen ja sen käsittely onvielä kesken.

Kaavavalitusten käsittely kesken

Pakilantien Tuusulantienja Pirjon krouvin välisenosan liikennesuunnitelmatmenevät kaupunkisuun-nittelulautakuntaan hy-väksyttäväksi kevään 2008aikana.

Pakilantien alkupääTuusulantieltä tulevanTammiontien risteykseenasti säilyy 2+2-kaistaisena.Toinen kaistoista varataanbussikaistaksi. Pakilantienja Metsäpurontien (eli ny-kyisen Rajametsäntien) ris-teyksessä säilyvät liikenne-

valot. Pakilantien ja Pirjontien

risteys muuttuu kiertoliit-tymäksi. Väli kiertoliitty-mästä Tammiontielle to-teutetaan 1+1-kaistaisena.Pakilantien liikennesuun-nitelmassa on otettu huo-mioon tulevan Raidejoke-rin tilavaraukset.

Perusteena muutoksilleon jalankulkijoiden liiken-neturvallisuuden paranta-minen. Asiaa on tutkittu 25kiertoliittymässä. Onnetto-muudet ovat vähentyvät

puoleen. Pakilantien jat-keelle eli Käskynhaltijan-tielle on rakennettu jo kak-si kiertoliittymää.

Kaupunkisuunnitteluvi-rasto on teettänyt Pakilan-tiestä liikennesimulointeja,joissa on tarkasteltu liiken-teen välityskykyä ja jonojensyntymistä. Uusi ratkaisuei ainakaan huononna ti-lannetta nykyiseen tilan-teeseen verrattuna.

Lisätietoja: Liikenne-suunnittelija Jari Laakso-nen puh. 09-31037132.

Pakilantien liikennesuunnitelmalautakuntaan kevään aikana

Olen saanut kilpailevassajulkaisussa moitteita, kunkehuin liikenteen suju-vuuden parantuvanMaunulassa. Kirjoittaja onpelännyt autoliikenteenhankaloituvan uusien ka-turatkaisujen myötä.

Tähän haluan erityises-ti korostaa, että sujuvaaliikennettä ei voi rakentaavain autoja varten. Liiken-nettä on myös pyöräily jajalankulku, jotka molem-mat vaarantuvat autojenmäärän kasvaessa.

Henkilöauton kuljetta-jaa saattaa närkästyttää,jos hän ei pääse ajamaanläpi Maunulan 40 km/h elirajoituksen suomaa huip-punopeutta. Mutta hänentulisi miettiä kaikkia niitähuonojalkaisia vanhuksiaja ajattelemattomia lapsia,jotka joutuvat ylittämäänautoja täynnä olevia katu-ja. Valitettavasti autoilijal-le ei edes riitä rajoituksensuoma nopeus vaan leveäl-lä kadulla kaasujalka pai-nuu ja painuu... Olen hen-kilökohtaisesti tutkinutpari kuukautta lähes päi-vittäin liikennettä Paki-lantiellä sen päästä pää-hän. Laskelmieni mukaan85 prosenttia autoista ajaaylinopeutta jossakin koh-taa katua, yleensä alustaloppuu, mitä nyt valot vä-lillä pysäyttävät. Nykyisetrajoitukset on suunniteltu

juuri niin, että ihminen jäähenkiin, jos auto törmäähäneen. Mutta näin ei käyenää nopeudessa 50 km/hvaan kuolemanriski onerittäin suuri. Ja juuri tätänopeutta useimmat ajavatkoko leveän Pakilantienmatkan. Paradoksaalisin-ta on ollut havaita, ettämonet pakilalaiset kaa-haavat läpi Maunulan javielä osan Pakilaa, ja jat-kavat tätä vielä omalla ko-tikadullaankin, jossa rajoi-tus on vielä alhaisempi -heidän omasta toivomuk-sestaan! Valitettavaa on,että erityisesti ammatti-mainen liikenne ei välitärajoituksista tuon taivaal-lista.

Olen myös havainnut,että suuri osa liikenteestäPakilantiellä välillä Tuusu-lan moottoritie Kehä 1 onns. läpiajoliikennettä eli py-ritään ajamaan mahdolli-simman lyhyttä reittiämahdollisimman suurtanopeutta käyttäen. Mitä ih-mettä maunulalainen tekeetällaisella liikenteellä? Mik-si hän sitten puolusteleesuuren läpiajoväylän säilyt-tämistä aivan kotinurkilla?Hänelle liikenne on vain su-juvaa autoilua paikasta toi-seen. Valitettavasti se ei on-nistu kahdesta syystä: au-toja on paljon ja vapaa liik-kuminen synnyttää suuriavaaroja muulle liikenteelle,

kun autoilijat eivät kunnioi-ta liikennesääntöjä. Henki-lökohtaisesti olen läpiajo-kieltojen kannalla. Enää eivoi käyttää tavallisia katu-ja työmatkaliikenteessä.

Sujuva liikenne on suu-rimmalle osalle ihmisiä si-tä, että bussilla pääsee ko-din läheltä työpaikan jakaupan lähelle. Tämä on to-teutunut Maunulassa suh-teellisen hyvin ja tilanneparanee koko ajan mm. Jo-kerilinjan parantuessa.

Olen myös liikenne-suunnittelijoiden kanssasamaa mieltä, että liikenne-ympyrä on liikennevalojaturvallisempi ratkaisu. Au-tolla voi surutta ajaa läpipunaisten valojen jalankul-kijoita pelotellen, muttaympyrässä on nopeuttapakko alentaa aina. Tosinkaikki ympyrät eivät oletarpeeksi (esim. Haagassa)hyvin suunniteltuja vaanmahdollistavat väärät ajo-linjat ja suuret nopeudet.Autoilijatkin ovat varmaanhuomanneet, että ympyräs-sä ei tarvitse seistä turhaanvaloissa hiljaisina aikoina.

Pääsääntö on siis: lii-kennettä olemme me kaik-ki kävellessämme, istues-samme bussissa tai ajaes-samme autoa. Joka hetkion muistettava vastuunsaitsestä ja toisista.

Heikki Lehti

Kuka on osaliikennettä?

4 MAUNULAN SANOMAT 1/2008

Maunulan alueelli-nen putkikorjaus-malli (eli MAP-ryh-mäkorjausmalli) val-mistuu maaliskuunloppuun mennessä.Tehdyn esiselvityk-sen aikana on käy-nyt selväksi, ettäryhmäkorjausmallil-la on selkeä tilaus.Esiselvitystä on ol-lut tekemässä Koti-alue Oy. Ryhmäkor-jausmalli esitelläänMaunulan taloyh-tiöille Maunulanaluefoorumilla 15.4.klo 18–20.

Yhdeksän maunula-laisen asunto-osakeyh-tiön hallituksenjäsenetovat antaneet omaa ai-kaansa ja osaamistaanmallin kehittämiseen.Mukana ovat olleet AsOySuonotkontie 6, AsOyRM -talo 62, AsOy Sääs-tötuki, AsOy Pakilantie8, AsOy Vesakko, AsOyHaavikkotie 15-17, AsOyMetsäpurontie 19-21,AsOy Koivikkotie 20-22ja AsOy Koivikkotie 24.

Useamman taloyhtiönmuodostama rakennut-tajaryhmä on voimak-kaampi ja sillä on mah-dollisuus yhdessä palka-ta osaavaa ja ammatti-taitoista henkilöstöä pe-ruskorjausprojektin läpi-

viemiseen.Jotta asukkaiden ja

taloyhtiön tarpeet saa-daan korjauksessa väli-tettyä toteuttajille (suun-nittelijat, urakoitsijat) onkommunikaation onnis-tuminen avainasemassa.Tähän mallissa esitetäänratkaisuksi yhdyshenki-lön tai viestintävastaa-van palkkaamista jo en-nen projektin hanke-suunnitteluvaiheen alka-mista.

Keskiviikkona 27.2.järjestettävässä mallinarviointitilaisuudessaovat kehittäjätaloyhtiöi-

den lisäksi mukana Ym-päristöministeriön, Hel-singin kaupungin, Luja-talo Oy:n, NCC Raken-nus Oy:n, UudenmaanMestarirakentajien jaNordean edustajat. Illanaikana taloyhtiöt saavatmuun muassa myös tie-

toa korjausten rahoitus-mahdollisuuksista.

Lisätietojamikko.virkamaki@kotialue.fipaavo.kykkanen@elisanet.fi

MAP-ryhmäkorjausmalli käyttöön

Maunula-Seuran PaavoKaipainen avasi 13.2. ta-loyhtiöiden putkiremont-titilaisuuden.

50-luku

60-luku

70-luku

90-luku

tehty/

käynnissä

ei tehty

ei vastannut tai

ei halua tietoa

haluaa tietoa

tehty

tekemättä

KOy

Maunulan

Asunnot

osittain tehty

kehittämisessä

mukana

Pitkäperjantaina 21.3. klo 18 Maunulan kirkossa viete-tään musiikillista iltaa, jossa kuunnellaan musiikkia,lauletaan yhdessä pääsiäisvirsiä ja hiljennytään kuule-maan pitkäperjantain tekstejä.

Tilaisuudessa kuullaan mm. aarian Bachin Magnifi-catista ja osia Pergolesin Stabat Materista. Mukana oop-peralaulaja Heli Närhi ja soitinyhtye, kanttori Maija Pe-sonen-Kareinen sekä pastori Perttu Tapio ja Kaisa Hei-ninen.

Ristintie pitkäperjantainaMaunulan kirkolla

Pääsiäinen MaunulassaAskarteluilta

Kaikki kiinnostuneet voivat tulla askartelemaanpääsiäismunia Maunulan kirkolle torstaina 6.3. klo17–19.30. Työpajoissa tehdään erilaisia munia ja kuun-nellaan musiikkia. Tilaisuudessa on myös tarjoilua as-kartelijoille. Musiikillinen kirkkohetki on klo 19, jolloinkuunnellaan pääsiäiskertomus. Mukana lasten laulu-ryhmä, kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja nuorisonoh-jaajat Mirja Kietäväinen ja Marja Vainikka.

Kaupunki antaa Mesta Ko-dit Oy:lle Maunulastaasuinrakennusten tontin28317/2 Suursuon uudeltapientaloalueelta. Mesta Ko-dit Oy luovuttaa kaupun-gille Lauttasaaressa omis-tamansa Asunto Oy Lah-nalahdentie 3-5:n tontin.

Kaupungin kannaltakiinteistöjärjestely helpot-taa Lauttasaaren alueensuunnittelua kuten länsi-

metron toteuttamista jamahdollista länsiväylänkattamista.

Kaupunki luovuttaaMesta Kodit Oy:lle Maun-ulan Suursuon laidallesuunnitellun asuinraken-nusten (A) korttelialueentontin 28317/2. Tontin pin-ta-ala on noin 4269 m2 jarakennusoikeus noin 1708k-m2 ja tonttitehokkuuslu-ku e = 0,4. Kaupunginval-

tuusto on 24.10.2007 hy-väksynyt alueelle Maun-ulan koillisosan asemakaa-van.

Tonttien hinnoittelussaon molempien tonttien luo-vutusarvoiksi sovittu 1,87milj. euroa (Lauttasaari1100 k-m2 x 1700 euroa/k-m2, Maunula 1708 k- m2 x1100 euroa/k-m2).

Omistus- ja hallintaoi-keudet kiinteistöihin siir-

tyisivät niiden vas-taanottajille luovu-tussopimuksen al-lekirjoituksen yh-teydessä. Luovu-tussopimus olisi al-lekirjoitettava kol-men kuukaudenkuluessa siitä, kunMaunulan kaava-muutos on saanutlainvoiman.

Aiemmin huh-tikuussa 2007kiinteistövirastooli esittänyt, ettärivitalotontti34174/1 ja asunto-rakennusten ton-tit 28317/2 ja28327/1 olisi varat-tava hitas-omis-tustuotantoon yh-delle rakennutta-jalle. Kiinteistövi-raston mukaankorkean laadunvarmistamiseksikohteessa voitai-siin järjestää ton-tinluovutuskilpai-lu, jossa asuinnoil-le määritelläänhintapuite ja tontitvuokrataan par-haiten suunnitel-mien esittäjille.

5MAUNULAN SANOMAT 1/2008

Suursuonlaidan uuteenkaavoitettuun alueeseenkuuluvan kerrostalotont-tia 28324/2 on hakenutKJ-Case Oy. Yhtiön hake-muskirjeen mukaan ton-tille olisi tarkoitus raken-nuttaa ikääntyville tar-

koitettujen vapaarahoit-teisia vuokra-asuntojaOP-Eläkekassan omis-tukseen. Tontin raken-nusoikeus on kaavassa2600 k-m2.

Tontti sijaitsee hyvienterveys- ja sosiaalipalve-

lujen lähettyvillä. Kiin-teistöviraston mukaanHelsingin uuden asunto-ohjelman perusteella ker-rostalotontille voitaisiinrakentaa 28 keskikool-taan 75 m2:n suuruistaasuntoa.

KJ-Case hakee tonttia Suursuolta

Maunulan yhteiskoulunabiturientit juhlivat vii-meistä varsinaista koulu-päiväänsä penkkariajelul-la torstaina 14.2. Myöspienemmille koululaisilleabiturienttien lähtö tuovaihtelua koulun arkeen,kun he keräävät abienheittämät kymmenet

karkkikilot koulun lattial-ta parempiin suihin.

Puolenpäivän aikaankoko koulu kerääntyi pi-halle hyvästelemään läh-tijöitä. Kolme kuorma-au-toa sai eläväisen lastin,kun koulun 130 iloistaabiturienttia liittyivätmuiden helsinkiläisabitu-

rienttien joukkoon kiertä-mään Etelä- ja Pohjois-esplanadeja perinteisessäpikkupakkasessa. Penk-karit aloittivat abiturient-tien valmistautumisenylioppilaskirjoitusten kir-jallisiin kokeisiin maalis-kuussa.

ABIT LÄHTIVÄT…

Lukion toisella vuosikurs-silla opiskelevista tuli kou-lun vanhimpia kun abitu-rientit lähtivät. Uutta ase-maansa he juhlivat esittä-mällä perinteisiä Wanho-jen tansseja. Pitkin syksyäolivat "wanhat" harjoitel-leet poloneesia, kehruu-valssia, pas d'Espangea,jenkkaa, pompadour´ta,lambeth walkia, cicapoota,tangoa ja muita näyttäviävanhoja tansseja. Tytöilläoli yllään toinen toistaanupeampia pitkiä iltapuku-ja, pojilla frakki tai muujuhlapuku. Torstai-iltana14.2. "wanhat" esiintyivätvanhemmilleen ja perjan-taina he esittivät ohjel-mansa Maunulan ala-as-

teella, Sauna-baarissa jaomalla koululla. Iltapäi-vällä he kävivät vielä tans-simassa Suursuon sairaa-

lan potilaille. Opiskelijoi-den unelmapäivä päättyiupeaan illalliseen kaupun-gilla.

…JA WANHAT TULIVAT

Kaupunki vaihtaa tontinMaunulassa

6 MAUNULAN SANOMAT 1/2008

Helsingin Ladun järjestä-mät ystävänpäivän aatto-tanssit, "sukkatanssit", jär-jestettiin Maunulan majal-la keskiviikkoiltana 13.2.2008. Paikalle oli saapunutLadun vakiojäseniä sekämuita tanssinhaluisia pyö-rähtelemään LatuorkesteriBlå Bandin tarjoaman elä-vän musiikin tahdissa.

Kahdesti vuodessaMaunulan majalla järjes-tettävät tanssit ovat suosit-tu tapahtuma, johon tul-laan kauempaakin. Suk-kasillaan tanssittaessa onhelppo keskustella vaikkahiihtokeleistä tai lumitilan-teesta. Puheenaiheet eivätloppuneet lumenpuuttee-seen, ja välillä puffetin puo-lella käytyä tanssiparitunti-nen kului yllättävän no-peasti.

Riitta Heikkinen,uusin Maunulassainnokas tanssija /

valokuvaaja

Ystävänpäivän aattotanssitMaunulan majalla

Helsingin hiippakunnantuomiokapitulin asetta-mat selvitysmiehet ovatehdottaneet, että Oulun-kylän seurakunta ja Kä-pylän seurakunta lakkaa-vat 31.12.2010 ja tilalleperustetaan 1.1.2011 al-kaen uusi Oulunkylänseurakunta, jonka alue si-

sältäisi nykyisten Oulun-kylän ja Käpylän seura-kuntien alueet. Seura-kunnan nimeä ei ole pää-tetty.

Tuomiokapituli pyysiehdotuksesta yhdistyviltäseurakunnilta ja seura-kuntayhtymältä lausun-not syksyllä 2007. Tammi-

helmikuussa tuomiokapi-tuli laatii ehdotuksestaoman lausuntonsa. Kirk-kohallitus tekee asiassalopullisen päätöksen.

Oulunkylän seurakun-nassa on jäseniä 14.836 eli% 71,0 asukkaista ja Kä-pylässä 7.165 eli 65,3 %asukkaista.

Oulunkylän ja Käpylänseurakunnat yhdistynevät 2011

Meillä on nyt satayhdek-sänkymmentä (190) nimeäja kasvoa kollaasissa.

Postitusosoitteita onkertynyt 112, ja etsintä-partio lähti toiselle mat-kalleen 22.1.2008 Kansal-lisarkistoon löytääkseennimille syntymäajan, jottavoisimme etsiä erilaisistaosoitepalveluista henkilöi-den yhteystietoja. Löysim-me tiedot viidellekymme-nellekolmelle (53).

Muistattehan että syö-jiä oli nelisensataa, jotenvielä tarvitaan yhteystieto-ja, nimiä, valokuvia ja var-sinkin luokkakuvia.

Seuraava tapaaminenon 6.6.2008 MaunulanLeikkipuistossa.

Terveisin/Mvh/Best regards

Stig (Stigu/a) Sundholm

Etsintäpartio KansallisarkistossaMaunulan Leikkikentän Leikkijät 1950/1970

Etsintäpartio: Liisa Forsman/Töllinen ja Anja Virpi-aro/Niiranen sekä allekirjoittanut.

Helsingin kaupungin asu-kas- ja leikkipuistoissa järjes-tetään avointa iltapäivätoi-mintaa kaikenikäisille kou-lulaisille. Toiminta on mak-sutonta, eikä siihen tarvitseilmoittautua, mikäli ei haluamaksullista välipalaa. Lap-silla voi olla omat eväät mu-kana.

Puistot tarjoavat moni-puolisen ja virikkeellisen va-paa-ajan viettopaikan. Kou-

lulaisten iltapäivä sisältäävapaata ja ohjattua sisä- jaulkotoimintaa, kuten leikke-

jä, liikuntaa, pelejä, käden-taitoja, musiikkia, retkiä, ta-pahtumia ja juhlia.

Leikkipuistoissa avointa toimintaa kaiken ikäisille

Asun kaupungin vuokra-asunnossa Savelassa, Pukinmäen kyljessä 12 minuutinjunamatkan päässä Helsingistä. Puistomainen ja rauhallinen ympäristö. 51 ne-liön kaksio, toinen kerros, lasitettu parveke etelään. Kylpyhuone- sekä ikkuna-,parveke- ja piharemontit tehty juuri. Ei hissiä. Vantaanjoen ulkoilu- ja hiihtomah-dollisuudet parinsadan metrin päässä. Haluaisin muuttaa MAUNULAAN. Timo Brunila, Savelantie 6 H 86, 00720 Helsinki. P. 0400-437 684. timo.br-unila@dnainternet.net. Otapa yhteyttä!

ASUNNONVAIHTOA ETSIVÄ

Mätäpuroon on määrättyUudenmaan TE-keskuk-sen lokakuussa tekemälläpäätöksellä kalastuskieltoVihdintien pohjoispuolisel-le osuudelle. Kalastuskieltokoskee myös jokamiehenoi-keuksiin kuuluvaa onki-mista, pilkkimistä ja viehe-kalastusta, ts. se on totaali-nen. Kalastuskiellon taus-talla on taimenen joitakinvuosia sitten alkanut nousuja lisääntyminen Mätäpu-rossa.

Kalastuskielto määrät-tiin Helsingin kalastuspii-rin esityksestä, mutta taus-talla on mitä ilmeisimminlisääntynyt kiinnostus Mä-täpuron kunnostamiseen jasen taimenkannan suoje-luun. Asialla ovat olleet va-paaehtoiset aktiivit, jotkaovat omin voimin Helsinginkaupungin tuella käytän-nössä kunnostaneet puroakudulle paremmin soveli-aaksi. Mätäpuron suojelu-toimiin tullaan jatkossa pa-nostamaan entistä enem-män myös viranomaistentaholta, sillä kaupungin

uudessa pienvesiohjelmas-sa Mätäpuro on luokiteltukalastoltaan erityisen ar-vokkaaksi kohteeksi. Niin-pä esimerkiksi kalojen liik-kumista haittaavaa Kaup-palanpuiston pato pure-taan ja sen tilalle rakenne-taan koskipaikka kutuso-raikkoineen.

Kielto koskee myösMaunulanpuroa.

Jälleen nimisekaannus

Kalastuskieltoa hakenutHelsingin kalastuspiiri ha-ki sitä Mätäjokeen, vaikkatarkoitti mitä ilmeisimminMätäpuroa. Mätäjoki las-kee Isoon Huopalahteen jasen uoma kulkee Pitäjän-mäen, Lassilan Kannelmä-en läpi Vantaalle.

Nimien pyörittely ta-pahtui siis viranomaistentoimesta, eikä nimisekaan-nus suinkaan ollut ensim-mäinen. Sama epäselvyysvallitsee erityisesti nimienMätäpuro/Mätäoja osalta,sillä usein kuulee keskuste-

luissa näitä käytettävänsynonyymeinä.

Mätäpuron nimi on hy-väksytty Helsingin kau-pungin nimistölautakun-nan toimesta vuonna 1967.Tietoa nimen perusteistatai esittäjästä ei ole pystyt-ty selvittämään, kuten eisitäkään, miksi tätä kaik-kea muuta kuin mätää vir-taavaa puroa on aikaisem-minkin nimitetty. Vaikut-taa kuitenkin siltä, ettäHaagan kauppalan aikoinanimitys Haaganpuro oliyleisessä käytössä. Olisikosiis 1960-luvulla tapahtu-nut jokin sekaannus puronnimeä vahvistettaessa?

Nimien sekava käyttö eivoi olla järkevää ja jonkin-moinen selvyys olisi saata-va aikaiseksi. Mätäpurolleolisi saatava parempi jasille sopivampi nimi. Muu-toksen kustannuksista eivoi olla kyse, sillä puroja eiesimerkiksi missään olekatujen tavoin viitoin osoi-tettu.

KK

Mätäpuroon kalastuskielto

Arki voi olla kuin juhlaa, jos kotityöt sujuvat, pyykit eivät kasaudu vuoriksi ja ruoaton suunniteltu viikoksi etukäteen. Varsinkin kiireisissä lapsiperheissä leppoisa arkivoi kuitenkin jäädä haaveeksi, ellei sen järjestämiseen saa vähän apua. Martoissa tar-jolla on käytännönläheisiä vinkkejä, joilla helpotat omaa arkipäivääsi. Tervetuloa mu-kaan viettämään hauskoja ja hyödyllisiä Martta-iltoja hyvässä seurassa. Kevään tee-mat ovat:

ma 25.2. Kirjavinkkausta, vuosikokousasiatma 31.3. Leivotaan pullaa (alkeiskurssi)ma 28.4. Kotirumba rullaamaan (vinkkejä hyvään arkeen)ma 26.5. Käsityöilta

Kaikki Martta-illat ovat Maunulan leikkipuistossa klo 18. Lapset voi ottaa mukaan tapaamisiin. Illoissa peritään pieni materiaalimaksu.

Maunulan Martoissahuvi ja hyöty yhdistyvät

Maunulan kirjastossajärjestettiin 2.2.–16.2.08näyttely Elina Vaara –Unen ja sadun runoilija,jossa oli koottu yhteennäyttelypöydälle ElinaVaaran tuotantoa, ru-nojen sävellysten äänit-teitä ja nuotteja sekä ru-noilijasta ilmestynyttäelämäkerrallista kirjal-lisuutta. Näyttely olimyös ns. elävä näyttely,josta materiaalia saattoilainata mukaan.

Taiteilijanimellä ElinaVaara tunnetuksi tullutrunoilija oli keskeinen hah-mo ns. tulenkantajien kir-jailijaryhmässä. Tälle pii-rille yhteistä oli Vaarankintuotannossa näkyvät in-tensiivinen kuvallisuus,elämänvoiman ihannointija kauneuden palvonta.Katri Valallakin esiintyvälapsiaihe, josta Elina Vaa-ra erityisesti muistetaan,kuului myös ryhmittymänkäsittelemiin aiheisiin.Vaara oli aikansa kirjaili-joiden ihanteen mukaisestiennen kaikkea vapaa tai-teilija, vaikka hän suorittimyös akateemisia kirjalli-suuden opintoja Turun yli-opistossa Koskenniemenohjauksessa. Tuotannossaon nähty vaikutteita myösaikalaisista Kaarlo Sar-kialta ja tulenkantajistaLauri Viljaselta. Vaaranteoksissa on kirjailijaryh-mästä poikkeaviakin piir-teitä, kuten aivan omalaa-tuinen uskonnollisuus, jos-sa oli avarakatseisia, mys-tisiä ja panteistisia nyans-seja. Nuoruuden runouttatulenkantajien piirissä (20-vuotiaana) seurasi myö-hemmin yhä yksilöllisempirunous, jota kuvattiin en-nen aavistamattomaksi,ihmeelliseksi ja ajattomak-si.

Vaaran runouden kes-keisiä teemoja olivat sisäi-sen tunne-elämän ja tun-netilojen kuvaus. Näitä oli-vat esim. ilo, onni, rakkaus,

kaipuu ja pelko. Tärkeitäaiheita olivat myös luonto,uni ja kuolema. Tuotannos-ta löytyy isänmaallisia jaeri kirjailijoille omistettujarunoja, italialaisen ja antii-kin kulttuuripiirin ainestasisältävää runoutta sekäitämaista ja keskiaikaistaaiheistoa. Olennaista ru-noissa on lisäksi kukkienkuvat, tuoksut sekä musii-killisuus, laulelmallisuus.Tyypillistä on runon syn-nyttävä rytmillisyys, hio-tun klassisen tai vapaanmitan käyttö ja usein esiin-tyvä em. auditiivinen ele-mentti. Runoissa rinnas-tuu paikoittain viulu ja ru-nous tai yleensä soittami-nen ja kirjoittaminen tailuominen. Vaara on puhu-nut runoistaan "käveltyinärunoina" eli valmiiksi esim.luontokokemuksen synnyt-täminä mietityiksi ja sittenylös kirjatuiksi.

Runoilijan tuotanto onvarsin laaja ja suhteiltaanansiokas: esim. jo kypsänkauden teoksena pidettyKohtalon viulu (1933) on300-sivuinen. Muita mer-kityksellisiä runoteoksiaovat mm. Hopeaviulu(1928), Loitsu (1942), Huo-ne holvikaaren päällä(1943) ja Elämän armo(1946). Runoilua Vaara jat-koi 50- ja 60-luvuilla, jolloinilmestyivät myös hänentärkeät käännöstyönsä.Vaiettuaan runoilijanatoistakymmentä vuotta jul-kaisi hän vielä kokoelmanSuru v. 1980. Kirjailija saiteoksistaan useita valtion-palkintoja ja hänelle myön-nettiin Suomen Kirjailija-liiton sekä Helsingin kau-pungin ja ulkomaisia apu-rahoja. Pro Finlandia-mi-talin Vaara sai 1959 jaAleksis Kiven palkinnon1968, (osin työstä suomen-tajana). Runoilija palkit-tiin myös ulkomailla an-sioituneisuudestaan ita-lialaisen runouden parissatekemästään käännös- jakulttuurityöstä. Hän sai

ensimmäisenä suomalaise-na Jerusalemin PyhänHaudan ritarikunnan pal-mukunnia-merkin v. 1962;ritarikunnan arvokkaim-man kunniamerkin, jonkaei-katolinen henkilö voisaada. Tunnustus tuli mo-nivuotisesta työstä Torqua-to Tasson "Vapautetun Je-rusalemin" suomentajana.Suurtyö Danten DivinaCommedian kääntäjänäpuolestaan toi Vaaralle v.1964 Italiassa harvinaisen,kultaisen Dante-mitalinvuoden ansiokkaimmastaulkomaisesta toiminnastaDanten hyväksi.

Elina Vaaran runous onollut viime vuosikymmeni-nä melko unohdettua, joh-tuen kenties sen rauhalli-sista sävyistä, jotka myö-hempi runous on jättänytvarjoonsa. Runot vaativatnykylukijalta melkoisestikeskittymistä ja hiljenty-mistä tullakseen ymmärre-tyiksi.

Kiehtovaa on sekin, ettämuistitiedon mukaan Vaa-ralla oli työhuone Pakilan-tiellä Maunulassa 60-lu-vulla. On siis todennäköis-tä, että ainakin osa teks-teistä näyttelyssä nyt "pa-lasi synnyinseuduilleen".

V.R.

7MAUNULAN SANOMAT 1/2008

Asukastapaaminen

tonttivuokrien korotuksista

Helsingin kiinteistövirasto aikoo korottaa tontti-

vuokria 10-15-kertaisiksi. Se nostaa myös vuokria.

Tule ottamaan kantaa vuokrien alentamiseksi.

Järj. Maunulan toimintaryhmä vuokrankorotuksia vastaan

Tiistaina 11.3. klo 18

Maunulan Saunabaari, Metsäpurontie 25

Tonttivuokraajat-kansalaisliikkeen puheenjohtaja

Heikki Tervahattu

Maunulan Mediapaja tar-vitsee lisää vapaaehtoisiapäivystäjiä. Tällä hetkel-lä Maunula-Seuran yllä-pitämää Mediapajaa pi-detään auki arkisin klo10–16 harjoittelija- ja va-paaehtoisvoimin.

Mediapajalla on mah-dollista käyttää ilmaisek-si tietokonetta ja interne-tiä sekä tulostaa ja ko-pioida omakustannushin-taan. Mediapajalla onnoin 600 – 1000 käyntiäkuukaudessa. Tilaa käy-tetään mm. työväenopis-ton ATK-koulutukseensekä yhdistysten ja talo-yhtiöiden kokouksiin il-taisin.

Mediapajan ylläpitomaksaa noin 1000 euroakuukaudessa, josta vuok-ran osuus noin 60 %. Lop-pu menee puhelin-, säh-kömaksuihin ja kopioko-neen vuokraan.

Mediapajan vapaaeh-toisryhmä kokoontuu ide-oimaan toimintaa kuu-kauden ensimmäisenämaanantaina klo 17. Lii-ty mukaan positiiviseen,yhteisölliseen toimin-taan!

RyhtyisitköMediapajallevapaa-ehtoiseksipäivystäjäksi?

Runoilija Elina Vaara Maunulassa

Elina Vaara oli Kerttu ElinSirénin (29.5.1903 –26.12.1980) taiteilijanimi.Hän julkaisi yhteensä 18runoteosta (vuosina1924–80) ja oli mukana yh-dessä kokoelmateoksessa.

Hiusateljeessa uusi yrittäjä

Pertti Turusen Maunulassa Rajametsäntiellä 34vuotta toiminut Hiusateljeen liike vaihtoi omistajaa.Toimintaa jatkaa Hiussalonki Meeri Rihu. Meeri onollut Hiusateljeessa jo useamman vuoden ajan. Turu-set jatkavat Liikekeskus Ogelissa Oulunkylässä 20parturi-kampaajan ja yhden kosmetologin voimin.

Ratkai-sut kaik-kiin tie-totekni-siin on-gelmiinammattitaidolla jaedullisesti!Tietotekniikka-ratkaisut Tmi Kai HuuhkoTietokonehuolto ja–tuki.Puh: 045-1131 916kai.huuhko@gmail.comHinnoitelu:15€/15 min.

8 MAUNULAN SANOMAT 1/2008

Julkaisija: Maunulan Sanomien tuki ry

Päätoimittaja:Heikki Lehti040-525 1504

Jakelulevikki: n. 6500 kpl

Latomo:TR-Latomo OyHelsinkiP. 6150 0690

Painopaikka:Riihimäen Kirjapaino 2008

Toimituksen osoite:MAUNULAN SANOMATMetsäpurontie 19-2100630 HELSINKIpuh. 8683 7760maunulan_sanomat@helsinkilainen.com

www.maunula.net

Lehti on Maunulan kehittämi-sen riippumaton äänenkannatta-ja. Se tehdään ja jaetaan vapaa-ehtoisvoimin. Tervetuloa mu-kaan tekemään lehteä.Toimitus:Pike Vainio, Helen Elde, VirpiRäty, Hanna Horppila, HannuKurki, Timo Brunila, Osmo Airo,Marjo Manninen

Jakelu: vapaaehtoisia vastaan-otetaan

Seuraava Maunulan Sanomat ilmestyy toukokuussa.

Ilmoitushinnat: esim. 50 mm 35 €, 2x50 mm 65 €, 3x100 mm160 €. Etusivun ilmoituksia jayli 30 % sivun kokoisia ilmoi-tuksia lehti ei julkaise.ISSN 1239–9426

nordea.fi

Lainaa asuntoasi vastaanHae meiltä laina, jonka vakuutena on talosi tai

asunto-osakkeesi. AsuntoJoustolla voit vapauttaa

varallisuuttasi, kun haluat sijoittaa eläkepäiviesi

A

varalle tai hankkia vaikkapa kesämökin.

Soita ja varaa aika keskusteluun 0200 3000

(pvm/mpm) ma-pe 8-20.

nordea.fi

Teemme sen mahdolliseksiN

orde

a P

ankk

i Suo

mi O

yj

Polkupyörän saa Maunulassa jälleen huoltoon vaikka ta-luttamalla. DeeSport, joka muutti pari vuotta sitten Pa-kilantieltä Lidlin uudisrakennuksen alta Haagaan, ava-si lokakuussa liikkeensä Maunulassa Metsäpurontie29:ssä. Sorsapuiston lähellä sijaitsevasta Deesportistasaa pyörä- ja suksihuollon lisäksi polkupyörien tarvikkei-ta ja varaosia.

DeeSportin paluu

Tänä talvena pyöräilykelejä on riittänyt, sanoi LauriSnell.

Maunulan 68. Aluefoorumilla keskustellaan tiistaina18.3. klo 18–20 Maunulan palveluiden kehittämisestäeli Helkan ja YTK:n Alpakka-hankkeesta, jossa Maun-ula yhdessä Herttoniemen ohella toimii ubiikkien pal-velujen kehittämisen testialueena. Alpakka-hankkees-sa kehitettävät palvelut valmistuvat kevään aikana janiitä ryhdytään testaamaan loppukeväästä.Paikka: Palvelukeskus Saunabaari, Metsäpurontie25, 3. krs. Tervetuloa!

Maunulan 69. Aluefoorumilla esitellään tiistaina 15.4.klo 18–20 Maunulan alueellisen putkiremonttimallinkehittämishankkeen eli MAP:n tuloksia. Hanketta esit-televät sen vastuutahon eli Kotialue Oy:n Mikko Virka-mäki ja Paavo Kykkänen.Paikka: Palvelukeskus Saunabaari, Metsäpurontie25, 3. krs. Tervetuloa!

Aluefoorumitpalveluista ja

putkiremonteista

Maunulan Leijonat jär-jestävätsunnuntaina 2. maalis-kuuta klo 13–15jääjuhlan Maunulanala-asteen kentällä(Maunulanmäki 5).Ensimmäisen kerran jää-juhla järjestettiin vuonna1961. Ohjelmassa on poni-ratsastusta, koiravaljak-koajelua, ongintaa, saap-paan heittoa, kirpputori jaarpajaiset. Tarjolla on her-nekeittoa, grillimakkaraa,mehua, kahvia sekä perin-teisiä myyjäistuotteita elisimaa ja leivonnaisia.

Mukana tapahtumassaon SPR:n Helsingin pohjoi-

nen osasto, Maunula-Seu-ra, Maunulan Martat,Maunulan Naisvoimisteli-jat ja Maunulan lähiölii-kuttaja. Helsingin sydän-piiri mittaa tilaisuudessaverenpainetta ja kolestero-liarvoja.

Jääjuhlan tuotoillaavustetaan mm. Naisvoi-mistelijoita, partiolaisia jaMediapajaa. Lisäksi vuo-sittain jaetaan stipendejäMaunulan yhteiskoulun jaala-asteen oppilaille. Jokatoinen vuosi rahoitetaanMaunulan yhteiskoulunLions clubin kautta tapah-tuvaa kansainvälistä oppi-lasvaihtoa.

Perinteinen jääjuhlaala-asteen kentällä

MAUNULA/PAKILA -ALUEEN OMA PAIKALLINEN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ

PAKILANTIE 61• lähes 30 vuotta asuntokauppaa

Maunulassa, Pakilassa, Paloheinässä

• tunnemme alueen ja sen hintatekijät kortteli korttelilta

• yksityisyrittäjän ripeys ja valtakunnallisen Kiinteistömaailma-yhteismyyntiketjun voimavarat yhdistyvät

SOITA, TULE KÄYMÄÄN, OTA YHTEYTTÄ ASUNTOASIOISSA

KIINTEISTÖMAAILMA / LKV AUTERO OYMAUNULAN/PAKILAN myymälä,

Pakilantie 61, 00660 Helsinki, puhelin 010 239 7770, autero@kiinteistomaailma.fi

Mirjam Autero

LKV, DV,

0400 505 743

Harri Saunio

LKV, isännöitsijä,

0400 407 743

Nico Autero

KTM, myynti -neu vottelija,

050 521 4810

Kim Autero

dipl.ekon., LKV,

0400 400 743

Weli Maksimainen

myynti-neuvottelija,

0400 854 878