Maa- ja metsätalous-ministeriön strategia

9 2005ISSN 1238-2531ISBN 952-453-243-3 www.mmm.fi

Viimeisimmät julkaisut:

1/2005 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia ISBN 952-453-200-X

2/2005 EU-ohjelmat maaseudun naisten elinolosuhteiden tukena:selvitys maaseudun kehittämisohjelmien tuloksista ja hyvistä käytännöistä ISBN 952-453-210-7

3/2005 Kalastusmatkailun nykytila, kehittämishaasteet ja hanketoiminta Suomessa ISBN 952-453-216-6

4/2005 Kansallinen metsäohjelma 2010. Seurantaraportti 2004 ISBN 952-453-221-2

5/2005 Kansallisen metsäohjelman väliarviointi Loppuraportti ISBN 952-453-224-7

6/2005 Suomen vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi ISBN 952-453-228-X

7/2005 Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen laajennettu metsätyöohjelma ja sen toimeenpano Suomessa ISBN 952-453-233-6

8/2005 Eläintaudit ja eläinten hyvinvointi Suomessa 2004 ISBN 952-453-238-7

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2005

Maa- ja metsätalousministeriön strategia

JulkaisijaMaa- ja metsätalousministeriö

KuvatSini Saares ja Pekka Väisänen

ISSN 1238-2531ISBN 952-453-243-3

Graafinen suunnittelu: Z Design Oy Ab

Taitto: Vammalan Kirjapaino Oy

Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy

3

Johdanto

Monet toimintaympäristön muutokset aiheuttavat maa- ja metsätalousministeriölle vaatimuksia vastata uusiin haasteisiin. Euroopan unionin laajentuminen lisää tarvetta pitää entistä enemmän esillä Suomen tavoitteita. Globali-soituminen vaikuttaa luonnonvaroista tuotettujen hyödykkeiden markkinoihin ja painottaa kilpailukyvyn merkitys-tä. Ilmastonmuutos edellyttää ympäristöriskeihin varautumista ja ryhtymistä toimenpiteisiin, joilla ilmaston lämpe-nemistä ehkäistään.

Uusiutumattomien luonnonvarojen alkaessa ehtyä uusiutuvien luonnonvarojen merkitys kasvaa. Myös elintarvike-turvallisuus saa lisää painoarvoa. Ministeriön toimialan laajuus, alan tulevaisuuden mahdollisuudet ja hallinnonalal-la käytettävissä oleva tutkimusosaaminen antavat erinomaiset lähtökohdat edistää uusiutuvien luonnonvarojen hoitoon ja käyttöön perustuvaa hyvinvointia.

Maa- ja metsätalousministeriön strategian toteuttamisessa ministeriön tärkeitä vahvuuksia ovat henkilöstön korkea ammattitaito ja sitoutuminen. Ministeriöltä vaaditaan osaamista ja valmiuksia, joilla pystytään vaikuttamaan kan-sallisella tasolla, Euroopan unionissa ja kansainvälisellä tasolla tehtäviin päätöksiin.

Edessä olevat ministeriön rakennetta koskevat uudistukset ja voimavarojen uudelleen kohdentaminen ovat haas-teita, jotka vaativat henkilöstöltä suurta muutosvalmiutta. Strategiassa kiinnitetään huomiota henkisiin voimava-roihin sekä henkilöstön työtyytyväisyyden ja motivaation ylläpitoon. Myös arvokeskustelun avulla ministeriölle luo-daan uutta toimintakulttuuria.

Tämä strategia on laadittu Balanced Scorecard -mallista julkishallintoa varten kehitetyn ”Tasapainoisen onnistumi-sen strategiatyömallin” avulla. Työssä on käytetty HAUS kehittämiskeskus Oy:n tarjoamia asiantuntijapalveluja. Strategiaryhmään ovat kuuluneet kansliapäällikkö ja osastopäälliköt sekä erillisten yksiköiden päälliköt. Strategia-valmistelun suunnittelusta on vastannut ministeriön henkilöstö- ja hallintoyksikkö.

Helsinki, 25.11.2005

Juha Korkeaoja Jarmo VaittinenMaa- ja metsätalousministeri Kansliapäällikkö

Sisällys

Johdanto

Maa- ja metsätalousministeriön arvot 7

Toiminta-ajatus 8

Visio 9

Strategiset päämäärät 10

Kriittiset menestystekijät ja strategiset hankkeet 12

Strategian toteutus ja seuranta 16

7

Maa- ja metsätalousministeriön arvotMaa- ja metsätalousministeriön arvot rakentuvat val-tionhallinnon yhteiselle arvoperustalle. Yhteisillä arvoil-la varmistetaan valtionhallinnon toimintakulttuurin yh-tenäisyys ja eettinen virkamiestoiminta. Strategiapro-sessin arvokeskustelussa määriteltiin myös ministeriön omat erityisarvot, jotka ohjaavat toimintaa ministeriön vision ja strategisten päämäärien suuntaan.

Arvokeskustelu jatkuu ministeriön osastoilla ja yksi-köissä, millä pyritään yhteiseen ymmärrykseen arvojen käytännön merkityksestä työssä. Arvot ohjaavat kunkin henkilön toimintaa työyhteisössä ministeriön sisällä. Ne näkyvät myös ulospäin ministeriön toiminnassa. Niiden toteutumista ministeriössä arvioidaan jokaisen kanssa mm. tulos- ja kehityskeskusteluissa.

Valtionhallinnon yhteisen arvoperustan arvot ovat: *)

• Toiminnantuloksellisuus• Avoimuus• Laatujavahvaasiantuntemus• Luottamus• Palveluperiaate• Puolueettomuusjariippumattomuus• Tasa-arvo• Vastuullisuus

Ministeriön arvokeskustelussa on painotettu tulokselli-suutta, avoimuutta ja palveluperiaatetta. Tulokselli-suutta edistämme johtamisjärjestelmää ja työhyvin-vointia kehittämällä. Huolehdimme sujuvasta tiedonku-lusta ja viestinnästä. Palveluperiaatetta toteutamme ja-kamalla tietoa auliisti ja oma-aloitteisesti sitä tarvitse-ville ministeriön sisällä sekä muille viranomaisille, si-dosryhmille ja kansalaisille.

*) Arvot arjessa - Virkamiehen etiikka. VM:n julkaisu. 2. painos. Edita Prima Oy. Helsinki 2005.

Valtionhallinnon yhteisten arvojen lisäksi ministeriön arvoja ovat:

• RohkeusRohkeus arvona sisältää sen, että tuomme toimi-alaamme painokkaasti esiin tärkeänä osana yhteis-kuntaa. Edistämme toimialamme tulevaisuutta kehit-tämällä toiminnan sisältöä sekä toimintatapojamme. Arvostamme työyhteisössä erilaisten näkökulmien esilletuontia. Ristiriitatilanteissa tuomme yhteistyö-hakuisesti ja perustellen esiin omat näkemyksemme. Rohkeuteen kuuluu ennakkoluulottomuutta ja aloit-teellisuutta mutta myös vastuullisuutta.

• Luonnon arvostaminenLuonnon arvostamiseen kuuluu, että näemme ihmi-sen toiminnan tärkeänä osana luonnon kokonai-suutta. Ymmärrämme, että luontoon kohdistuu eri-laisia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia tarpeita. Sovitamme yhteen uusiutuvien luonnonvarojen käytön luonnon arvojen kanssa. Otamme huomioon pelto-, metsä- ja vesiekosysteemien terveyden ja toimintakyvyn sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Pidämme tärkeinä myös luontoon pe-rustuvia kulttuuriarvoja ja maisemien kauneutta.

8

Toiminta-ajatus

Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus on seu-raava:

Maa-jametsätalousministeriöjohtaauusiutuvienluonnonvarojenkestävänkäytönpolitiikkaaosanavaltioneuvostoajaEuroopanunioninpäätöksentekoa.

Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiik-kaa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön po-litiikkaan sisältyy myös luonnonvaroista tuotettujen elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu sekä eläinten ja kasvien terveys.

Kestävän käytön periaatteen mukaan uusiutuvia luon-nonvaroja tulee käyttää siten, että niiden taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot säilyvät vä-hentymättöminä myös tuleville sukupolville.

Uusiutuvia luonnonvaroja ovat:• peltoekosysteemit, maa- ja puutarhatalouden

tuotantokasvit;• metsät, niiden puuvarat ja keräilytuotteet;• maatalouden tuotantoeläimet ja muut koti-

eläimet;• riistaeläimet;• porot;• kalat;• vesivarat; sekä• maaseutumaisema.

Valtioneuvoston tehtäväjaon mukaan maa- ja metsä-talousministeriön toimialaan kuuluvat maatalous, maa-seudun kehittäminen, metsätalous, kala-, riista- ja poro-talous, elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvik-keiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvin-vointi, kasvinterveys, maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö sekä vesitalous.

Ministeriön keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä luonnonvarojen uusiutumiskykyyn perustuvalle tuotan-nolliselle toiminnalle ja edistää luonnonvaroista tuotet-tujen elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun paran-tamista. Samoin tärkeätä on turvata maaseudun elin-voimaisuus, jota edistävät elinkeinojen monipuolistami-nen, kalastuksen ja metsästyksen sekä muiden maaseu-tuun liittyvien vapaa-ajan toimintojen ylläpito ja kehit-täminen sekä huolenpito maaseutuympäristöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön tärkeimmät toiminta-tasot ovat valtioneuvosto ja Euroopan unionin päätök-sentekoelimet. Ministeriö käsittelee myös toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuo-lisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat.

9

Visio

Maa- ja metsätalousministeriön visio on:

Suomionuusiutuvialuonnonvarojakestävästi,monipuolisestijatehokkaastihyödyntäväyhteiskunta,jossaihminenjaluontovoivathyvin.

Visio kuvaa sitä, mitä ministeriö tavoittelee toiminnas-saan. Pyrkimyksenä on edistää uusiutuvien luonnonva-rojen käyttöä tavalla, joka turvaa ihmisten terveyden, luo hyvät taloudellisen toiminnan edellytykset ja edis-tää luonnon hyvinvointia.

Ministeriön toiminnassa kestävyyden periaate on kes-keisellä sijalla. Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään ja hoidetaan siten, että ne säilyvät vähentymättöminä myös tuleville sukupolville. Taloudelliset, ekologiset, so-siaaliset ja kulttuuriset näkökohdat tulevat tasapuoli-sesti huomioon otetuiksi. Elintarvikkeiden osalta kestä-vyydestä huolehtiminen merkitsee sitä, että tuotteet ovat turvallisia ja edistävät ihmisten terveyttä ja hyvin-vointia.

Uusiutuvia luonnonvaroja pyritään hyödyntämään en-tistä monipuolisemmin. Tutkimus, kehittämistoiminta ja osaaminen ovat keskeisessä asemassa. Niiden avulla kehitetään elinkeinotoimintaa sekä löydetään uusia tuotteita ja palveluja, jotka perustuvat luonnonvarojen innovatiiviseen käyttöön. Hallinnonalan tutkimuslaitok-set tuottavat tietoa uusiutuvien luonnonvarojen nyky-tilasta ja kehityksestä sekä monipuolisista hyödyntä-mismahdollisuuksista.

Tuottavuusvaatimusten lisääntyessä elinkeinotoiminnan ja hallinnon tehokkuuteen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Pyrkimyksenä on, että käytettävis-sä olevilla resursseilla saataisiin enemmän ja entistä pa-rempia tuloksia. Tehokkuutta edistetään parantamalla osaamista ja hyödyntämällä teknologisen kehityksen myötä syntyviä uusia tuotteita ja toimintatapoja.

10

Strategiset päämäärät

Maa- ja metsätalousministeriön visiossa ilmaistua tahto-tilaa tarkentavat seuraavat päämäärät:

1.Uusiutuvienluonnonvarojenkäyttöonkestävääjatuottaalisäarvoa.Luonnonvarojakäytetääntavalla,jokahyväksytäänlaajaltiyhteiskunnassa

Uusiutuvien luonnonvarojen käytön tulee olla kestävää. Lisäarvoa saadaan, kun uusiutuvia luonnonvaroja hyö-dynnetään ja jalostetaan. Luonnonvaroista saatava lisä-arvo voi olla paitsi taloudellista myös elämyksellistä, henkistä tai esteettistä. Ministeriön tulee onnistua so-vittamaan yhteen erilaisia luonnonvarojen käyttöön liit-tyviä tarpeita. Haasteena on toimia siten, että uusiutu-via luonnonvaroja käytetään tavalla, joka saa laajalti hyväksynnän yhteiskunnassa.

Maatalouspolitiikan avulla luonnonvarojen käyttöä edistetään siten, että maatalouden harjoittamisen edel-lytykset Suomessa säilyvät ja alueellinen tasa-arvo to-teutuu. Maatalouden rakennemuutos ja tuotanto-yksiköiden kasvu parantavat elinkeinon kannattavuut-ta. Maatalouden perustehtävänä on turvata ravinnon tuotanto ja kotimaisen elintarviketeollisuuden raaka-ai-neen saanti. Maatalouden monivaikutteisuutta vahvis-tetaan monipuolistamalla tilojen toimintoja. Maa-taloudella ja sen monipuolistamisella on myönteinen vaikutus mm. aluetaloudelle, maaseutualueiden elin-voimaisuudelle ja maisemien avoimena ja hoidettuina säilymiselle.

Metsätaloudessa metsien hyvän puuntuotannollisen ti-lan ylläpito mahdollistaa korkean käyttöasteen ja moni-puolisen käytön. Hyväksyttävyyttä edistetään, kun met-siin kohdistuvat puuntuotanto-, virkistys-, vapaa-ajan-käyttö- ja muut tarpeet pystytään sovittamaan yhteen tasapainoisesti.

Ministeriö edistää elinympäristön puhtauden ja luon-non monimuotoisuuden säilymistä. Taloudellista tukea ohjataan niin, että maanomistajat sitoutuvat pitämään huolta ympäristöstä ja luontoarvoista. Ympäristökuor-mitusta vähentäviä menetelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön.

2.Uusiutuviinluonnonvaroihinperustuvattuotteetvastaavatkuluttajientarpeitajatuotantoonkansainvälisestikilpailukykyistä

Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen on tarpeen toimit-taessa Euroopan unionin sisämarkkinoilla ja globaalis-sa taloudessa. Euroopan unionin yhteiseen maatalous-politiikkaan liittyy olennaisesti tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen ja tuotteiden vapaan liikkuvuuden edis-täminen yhteismarkkina-alueella. Myös globaaleilla markkinoilla kaupan esteet vähenevät. Suomalaisen maatalouden tuotteiden kilpailukykyä ja markkinaläh-töisyyttä tulee parantaa, jotta tuotteet kelpaavat käyt-täjille ja kuluttajille. Elintarvikkeidemme päämarkkina-alue on kotimaa, joten tuotteiden on oltava kilpailuky-kyisiä erityisesti suhteessa tuontiin.

Kannattava metsätalous motivoi metsänomistajia puuntuotantoon. Kannattavuutta parannetaan vaikut-tamalla metsänhoidon laatuun ja kustannuksiin. Puun markkinoille tulo kilpailukykyiseen hintaan lisää metsä-teollisuuden halukkuutta investointeihin. Paperiteolli-suuden tuotannosta 90 % ja sahatavaratuotannosta 70 % menee vientiin. Vientituotteiden tulee olla talou-dellisesti kilpailukykyisiä ja niiden tekninen ja eettinen laatu korkeatasoista, jotta tuotteet saavuttaisivat kulut-tajien hyväksynnän.

3.Elintarvikkeetovatturvallisia;kasvit,eläimetjaihmisetovatterveitä

Elintarvikeketjun tulee tuottaa turvallisia elintarvikkei-ta. Ensisijainen vastuu tuotteiden turvallisuudesta ja laadusta on elinkeinotoiminnan harjoittajilla. Elintarvi-keketjun tuotteiden tulee olla myös helposti jäljitettä-vissä. Kotimaisten elintarvikkeiden kysynnän kannalta tärkeitä ovat tuotteiden hinta, laatu, turvallisuus sekä alkuperä. Tulevaisuudessa kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttaa entistä enemmän tieto tuotteiden terveelli-syydestä, eläinten hyvinvoinnista sekä tuotannon mah-dollisimman vähäisestä ympäristökuormituksesta.

Elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten laa-dusta ja turvallisuudesta, kasvinterveydestä sekä eläin-ten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan riskejä vähentävillä aukottomilla järjestelmillä. Ne luodaan vi-ranomaisten ja alan muiden toimijoiden yhteistyönä.

11

Eläinten hyvinvointia edistetään ja sairastavuutta vä-hennetään ottamalla käyttöön terveydenhuoltojärjes-telmiä sekä parantamalla eläinten elinoloja.

Muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselo on mahdollista Suomessa. Edellytyksenä on, että muun-togeenisten tuotteiden käyttö on hallittua, turvallista ja eettisesti kestävää.

4.Maaseutuontoimivajaelinvoimainen

Maaseutupolitiikassa pyritään maaseudun elinvoimai-suuden edistämiseen siten, että myönteiset kehitys-suunnat voimistuvat. Tavoitteena on, että pienyritysten määrä edelleen lisääntyisi, väestö- ja ammattiraken-teen monipuolistuminen jatkuisi ja maaseudulla asumi-nen lisääntyisi.

Maaseudun peruspalveluja ja vapaa-ajan toiminnan palvelutarjontaa on tarpeen ylläpitää ja kehittää. Maa-seudun viihtyisyyttä asuinympäristönä ja vapaa-ajan käytössä edistetään parantamalla maaseutumaiseman ja rakennetun ympäristön hoitoa. Erityisesti huomiota kiinnitetään korjaus- ja uudisrakentamisen suunnitte-luun ja laatuun sekä uusiutuvien luonnonvarojen hyö-dyntämiseen rakentamisessa ja lämmityksessä.

Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö entistä laajemmin energian tuotantoon avaa uusia mahdollisuuksia maa-seudun yritystoiminnalle. Energiapuuta käyttävistä läm-pölaitoksista on jo saatu runsaasti kokemusta. Myös ruokohelven ja muiden peltoenergiakasvien käyttö polttolaitoksissa todennäköisesti lisääntyy lähivuosina. Tehokkaiden teknologisten ratkaisujen kehittäminen on keskeisessä asemassa, kun pyritään lisäämään uusiutu-viin luonnonvaroihin perustuvien polttoaineiden käyt-töä. Erityisesti tieliikenteen nestemäisten biopolttoai-neiden kotimaista tuotantoa on kehitettävä. Tällöin ky-symykseen tulevat esimerkiksi öljykasveista tai viljasta tuotettavat polttoaineet. Myös biokaasua voidaan käyt-tää lämmön ja sähkön tuotantoon sekä tieliikenteen polttoaineena.

5.Hallintoonasiakkaitapalveleva,selkeäjatehokas

Hallinnonalamme tulee olla asiakkaita palveleva, läpi-näkyvä ja kustannustehokas. Tehtäväjakoa hallinnon-alalla selkeytetään siirtämällä toimeenpanotehtäviä mi-nisteriön alaiseen hallintoon. Hallinnonalan prosesseja, mm. talous- ja henkilöstöhallinnossa, kehitetään ja uut-ta tieto- ja tiedonsiirtotekniikkaa otetaan aktiivisesti käyttöön.

6.Ministeriöonaktiivinen,ennakkoluulotonjatulevaisuuteensuuntautunut

Ministeriö johtaa toimialan kehitystä tulevaisuuteen. Vahvistamme myös ministeriön sisäistä yhteistyötä ja kehitämme aktiivisesti yhteistyötä ministeriöiden välillä. Hallinnonalan tutkimuslaitoksista sekä muista tutki-muslaitoksista saatavaa tietoa käytetään entistä tehok-kaammin kehittämisen ja tulevaisuuden ennakoinnin välineinä. Visiota ja strategisia päämääriä tarkastellaan ja täsmennetään määräajoin.

12

Kriittiset menestystekijät ja strategiset hankkeetKriittiset menestystekijät osoittavat, missä pitäisi onnis-tua, jotta vision mukainen tavoitetila ja sitä kuvaavat strategiset päämäärät saavutetaan. Seuraavassa esite-tään kokonaiskuva kriittisistä menestystekijöistä.

YHTEISKUNNALLINENVAIKUTTAVUUS1. Suomi edistää EU:ssa sellaista kestävää

maatalous- ja kalastuspolitiikkaa, joka ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet

2. Maaseutu pidetään asuttuna ja sen elinkeinotoimintaa edistetään

3. Suomi edistää metsäsektorinsa kilpailukykyä ja metsien monimuotoisuutta

4. Kala- ja riistakannoista saatava tuotto hyödynnetään monipuolisesti luonnon tuottavuutta heikentämättä

5. Elintarvikeketjun turvallisuusriskit ovat hallinnassa ja eläinten hyvinvointi paranee

6. Ministeriön toimialan julkishyödykkeitä kehitetään vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita

PROSESSIT,TOIMINNOTJARAKENTEET1. Organisaatiorakennetta, johtamisjärjestelmää ja

strategiaa kehitetään 2. Säädösvalmistelua ja toiminnan suunnittelua

kehitetään3. Viestintää ja vuorovaikutusta parannetaan4. Asetetaan selkeät tavoitteet kansainväliseen

vaikuttamiseen5. Hallinnonalan tutkimustiedon suunnittelu ja

käyttö on strategialähtöistä

VISIOStrategiset päämäärät

TALOUSJARESURSSIT1. Hallinnonalan resursseja kohdennetaan

strategisiin tehtäviin2. Tuottavuutta parannetaan3. Päätöksenteon perustumisesta oleelliseen ja

luotettavaan tietoon huolehditaan4. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä

lisätään

HENKISETVOIMAVARAT1. Muutosjohtaminen2. Henkilöstön tasavertainen kohtelu3. Hallittu rekrytointi4. Osaamisen strateginen kehittäminen

13

Kriittiset menestystekijät on jaettu neljään tarkastelu-näkökulmaan (ns. tuloskortteihin), joissa kaikissa Balan-ced Scodecard -ajattelun mukaan tulisi samanaikaisesti menestyä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus -näkökulma kertoo, mitä tuloksia ministeriöltä odotetaan yhteiskun-nan taholta. Prosessit, toiminnot ja rakenteet -näkökul-ma kuvaa, millaisilla toimintaprosesseilla ja rakenteilla vaikuttavuustavoitteet saavutetaan. Talous ja resurssit -kohta kertoo, mitä taloudellisia ja muita keinoja käyte-tään. Henkiset voimavarat -kohta osoittaa, miten henki-löstön hyvinvointia ja osaamista kehitetään.

Seuraavassa on kuvattu tarkemmin neljään tarkastelu-näkökulmaan sijoitetut kriittiset menestystekijät. Lisäk-si on nimetty tärkeimmät strategiset hankkeet.

YHTEISKUNNALLINENVAIKUTTAVUUS-NÄKÖKULMA:

1.SuomiedistääEU:ssasellaistakestäväämaatalous-jakalastuspolitiikkaa,jokaottaahuomioonSuomenerityisolosuhteet

● Tavoitteena on alan elinkeinojen harjoittamisen edellytysten turvaaminen ja kilpailukyvyn säilymi-nen, maataloustuotannon jatkuminen kaikilla EU:n alueilla sekä tasapainoisen alueellisen kehityksen edistäminen.

2.Maaseutupidetäänasuttunajasenelinkeinotoimintaaedistetään

● Harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla väestön vähe-neminen hidastuu, yrittäjyys maaseudulla perustuu innovatiivisuuteen ja osaamiseen ja maaseutu muodostuu houkuttelevaksi asuin- ja vapaa-ajan ympäristöksi.

3.Suomiedistäämetsäsektorinsakilpailukykyäjametsienmonimuotoisuutta

● Tavoitteena on metsiin perustuvien elinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen ja Suomen ase-man vahvistaminen kestävän metsätalouden osaa-jana.

4.Kala-jariistakannoistasaatavatuottohyödynnetäänmonipuolisestiluonnontuottavuuttaheikentämättä

● Kala- ja riistakannoista saatava tuotto hyödynne-tään sekä ammattimaisesti toimittaessa että va-paa-ajan harrastuksena.

5.Elintarvikeketjunturvallisuusriskitovathallinnassajaeläintenhyvinvointiparanee

● Tavoitteena on, että elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvin-terveys ovat kansainvälisesti korkeatasoisia.

6.Ministeriöntoimialanjulkishyödykkeitäkehitetäänvastaamaanmuuttuvanyhteiskunnantarpeita

● Julkishyödykkeisiin kuuluvat mm. maaseutumaise-ma, vesihuollon edistäminen, tulvantorjunta ja pa-tojen turvallisuus sekä kiinteistöjärjestelmä.

PROSESSIT,TOIMINNOTJARAKENTEET-NÄKÖKULMA:

1.Organisaatiorakennetta,johtamisjärjestelmääjastrategiaakehitetään

● Toimeenpanotehtäviä siirretään ministeriötä alem-mille organisaatiotasoille ja ministeriötä kehitetään strategiseksi esikunnaksi.

Hanke: Toteutetaan muutosprojekti, jonka ta-voitteena on ministeriön henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutosjohtamisen tukeminen maa-seutuvirasto- ja palvelukeskushankkeiden syn-nyttämässä muutostilanteessa. Ministeriön hoi-tamia maatalous- ja maaseutuhallinnon toi-meenpanotehtäviä varten on tarkoitus perustaa uusi virasto, jonka tehtävänä olisi maaseutu- ja maataloustukien toimeenpano ja valvonta sekä toimiminen EU:n edellyttämänä maksajaviran-omaisena. Hallinnonalan talous- ja henkilöstö-hallinnon palvelukeskus on tarkoitus muodostaa siirtämällä nykyisiä palvelukeskustoimintoja Val-tiokonttoriin vuoden 2007 alusta.

● Ministeriön ja koko hallinnonalan resursseja suun-nataan strategisesti tärkeisiin tehtäviin.

Hanke:Toteutetaan johtoryhmän työskentelyn uudistamishanke ja järjestetään strategian toteu-tus ja seuranta. Osastojen ja erillisten yksiköiden strategiahankkeet toteutetaan. Varmistetaan mi-nisteriön strategioiden yhdensuuntaisuus määrä-ajoin järjestettävillä yhteisillä keskusteluilla.

● Ministeriön keskeisille politiikkasektoreille laadi-taan strategiat ja niitä päivitetään. (Esimerkkejä strategioista ovat mm. maatalouspoliittinen selon-teko, kansallinen metsäohjelma, maaseutupoliitti-nen ohjelma, elintarviketalouden laatustrategia, Suomen zoonoosistrategia, kansallinen kasvinsuo-

14

jelustrategia, maatalouden bio- ja geenitekniikka-strategia, vapaa-ajan kalastuksen kehittämisstrate-gia, rakentaminen maaseudulla -strategia ja ilmas-tonmuutoksen sopeutumisstrategia.)

Huolehditaan siitä, että ministeriön politiikkasekto-reiden strategia-asiakirjojen vähimmäisvaatimuk-set määritellään ja rakennetta yhdenmukaistetaan. Strategioissa ennakoidaan toimintaympäristön muutoksia sekä linjataan tulevaa toimintaa. Huo-lehditaan strategioiden hyväksyntämenettelystä ja strategioiden toteutus, seuranta, arviointi ja päivi-tys järjestetään.

2.Säädösvalmisteluajatoiminnansuunnitteluakehitetään

Hanke: Toteutetaan maa- ja metsätalousminis-teriön säädösvalmistelun kehittämishanke (SÄKE). Hankkeen tavoitteena on parantaa sää-dösvalmistelun tasoa.

3.Viestintääjavuorovaikutustaparannetaan

● Lisätään toimialojen välistä yhteistyötä ministeriön sisällä ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

4.Asetetaanselkeättavoitteetkansainväliseenvaikuttamiseen

Hanke: Laaditaan ministeriön yhteisenä proses-sina strategia kansainvälisen vaikuttamisen hyö-dyntämisestä Suomen etujen ajamisessa. Hanke sisältää myös EU-vaikuttamisen, mm. osallistu-misen tutkimusalan EU-yhteistyöhön.

5.Hallinnonalantutkimustiedonsuunnittelujakäyttöonstrategialähtöistä

● Ministeriön politiikkahallinnon ja tutkimushallin-non vuoropuhelua parannetaan.

● Hallinnonalan tutkimustiedon tarvesuunnittelu ja käyttö sisällytetään ministeriön johtamisjärjestel-mään ja strategiaan, mm. laaditaan hallinnonalan sektoritutkimuksen aikataulutettu kehittämis- ja hyödyntämisohjelma, jonka avulla määritellään sektoritutkimuksen yhteiskunnalliset vaikuttavuus-tavoitteet, täsmennetään tutkimuslaitosten rahoi-tuksen ja muun hankerahoituksen suhdetta ja te-hostetaan tutkimustiedon hyödyntämistä sekä hal-linnossa että elinkeinotoiminnassa.

TALOUSJARESURSSIT-NÄKÖKULMA:

1.Hallinnonalanresurssejakohdennetaanstrategisiintehtäviin

● Kohdennetaan resursseja strategisesti tärkeisiin tehtäviin ministeriön tulosohjauksen ja virastojen ja laitosten oman strategiatyön avulla.

2.Tuottavuuttaparannetaan

Hanke: Maa- ja metsätalousministeriön hallin-nonalan tuottavuusohjelma ja virastokohtaiset tuottavuusohjelmat vuoteen 2015 valmistellaan. Tuottavuusohjelmiin sisältyvät myös pitkän aika-välin henkilöstösuunnitelmat 2007–2011, joiden avulla hallinnonalan resurssit kohdennetaan strategisesti tärkeimpiin tehtäviin.Hanke: Toteutetaan tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kehittämishanke, joka sisältää mm. ministeriön tulosohjaamien virastojen ja lai-tosten toiminnan tuloksellisuutta kuvaavien tun-nuslukujen kehittämisen sekä ehdotuksen laati-misen johtamisen ja tilivelvollisuuden edellyttä-mästä laskentatoimesta ministeriössä.

3.Päätöksenteonperustumisestaoleelliseenjaluotettavaantietoonhuolehditaan

● Ministeriön alaisten tutkimuslaitosten tulosohjauk-sella ja sitomatonta tutkimusrahoitusta kohdenta-malla tutkimusta suunnataan strategisesti tärkeim-piin kohteisiin.

4.Julkisenjayksityisensektorinyhteistyötälisätään

● Kiinnitetään lisää huomiota markkinoiden toimi-vuuden ja valtion tukitoimien suhteeseen.

● Verkottumalla yksityisen sektorin kanssa hankitaan lisäresursseja kehittämistyöhön, esim. elintarviketa-louden laatujärjestelmien kehittäminen yhteistyös-sä yksityissektorin kanssa.

15

HENKISETVOIMAVARAT-NÄKÖKULMA:

1.Muutosjohtaminen

● Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia kartoi-tetaan ja niihin varaudutaan ennakoivasti. Muutos-tilanteissa viestintään kiinnitetään erityistä huo-miota ja muutokset perustellaan henkilöstölle. Ydintoimintojen jatkuvuus turvataan. Muutostilan-teissa huolehditaan erityisesti henkilöstön työhy-vinvoinnista ja työilmapiiristä.

2.Henkilöstöntasavertainenkohtelu

● Henkilöstön tasavertainen kohtelu varmistetaan uudistamalla henkilöstöstrategia ja henkilöstöpo-liittiset periaatteet.

● Tasa-arvoa edistetään. Tasa-arvo sisältää yhdenver-taisen kohtelun. Tasa-arvo otetaan uuden tasa-arvo-lain mukaisesti huomioon kaikessa toiminnassa.

Hanke:Uudistetaan maa- ja metsätalousminis-teriön henkilöstöstrategia. Strategiaan otetaan mukaan henkilöstöpoliittiset periaatteet, tasa- arvolain ja yhdenvertaisuuslain edellyttämät suunnitelmat sekä linjaukset osaamisen kehittä-miseen.

3.Hallitturekrytointi● Työnantajan kilpailukykyä työmarkkinoilla paran-

netaan. Osaavan henkilöstön saanti varmistetaan hallitulla rekrytoinnilla. Ministeriön palkkapolitii-kan avulla pyritään oikeudenmukaiseen ja kannus-tavaan palkkaukseen ja tuetaan yksiköiden tulok-sellista johtamista. Huolehditaan tehtävien haas-teellisuudesta ja henkilöstön uralla etenemismah-dollisuuksista.

4.Osaamisenstrateginenkehittäminen

● Osaamisen strateginen kehittäminen edistää tulok-sellisuutta ja työmotivaatiota. Osaamista kehite-tään kohdentaen resursseja strategian mukaisille painopistealueille. Ammatillista johtamisosaamista terävöitetään. Innovatiivisiin ja luoviin toimintata-poihin ja ratkaisuihin kannustetaan. Lisäksi varau-dutaan ikärakenteen muutokseen suunnitelmalli-sella osaamisen siirrolla.

16

Strategian toteutus ja seuranta

Vastuu ministeriötason strategian ja kriittisiin menes-tystekijöihin kuuluvien toimenpiteiden toteuttamisesta on ministeriön johdolla, osastoilla ja yksiköillä. Strate-gian toteutumista tarkastellaan määräajoin järjestettä-vissä strategiaryhmän keskusteluissa.

Osastot ja yksiköt selvittävät omassa strategiatyös-sään, miten ne kukin toiminnallaan tukevat ministeriö-tason strategian toteutumista.

Strategiaa toteutetaan strategisten hankkeiden avulla, ottamalla se huomioon osastojen ja yksiköiden omien strategioiden perustana ja käyttämällä sitä toiminta- ja taloussuunnittelun, talousarviovalmistelun, tulos-ohjauksen sekä ministeriön muun suunnittelun poh-jana.

Osastojen ja yksiköiden päälliköt esittelevät strategiaa henkilöstölleen. Osastojen ja yksiköiden tulee kokouk-sissaan keskustella strategian toteuttamisesta. Myös tulos- ja kehityskeskusteluissa tulisi lähtökohtana olla ministeriön sekä osaston tai yksikön strategia.

Strategiaa ajantasaistetaan ja täydennetään määrä-ajoin, seuraavan kerran syksyllä 2006.

Maa- ja metsätalous-ministeriön strategia

9 2005ISSN 1238-2531ISBN 952-453-243-3 www.mmm.fi

Viimeisimmät julkaisut:

1/2005 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia ISBN 952-453-200-X

2/2005 EU-ohjelmat maaseudun naisten elinolosuhteiden tukena:selvitys maaseudun kehittämisohjelmien tuloksista ja hyvistä käytännöistä ISBN 952-453-210-7

3/2005 Kalastusmatkailun nykytila, kehittämishaasteet ja hanketoiminta Suomessa ISBN 952-453-216-6

4/2005 Kansallinen metsäohjelma 2010. Seurantaraportti 2004 ISBN 952-453-221-2

5/2005 Kansallisen metsäohjelman väliarviointi Loppuraportti ISBN 952-453-224-7

6/2005 Suomen vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi ISBN 952-453-228-X

7/2005 Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen laajennettu metsätyöohjelma ja sen toimeenpano Suomessa ISBN 952-453-233-6

8/2005 Eläintaudit ja eläinten hyvinvointi Suomessa 2004 ISBN 952-453-238-7

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2005