Maahanmuuttajien koulutukseen pääsyn edistäminen, Kati Isoaho

12. huhtikuuta 2023 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

1

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

SYL/kv-tapaaminen 27.9.2011projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu

12. huhtikuuta 2023 2

MAAHANMUUTTAJA?

Pysyväisluonteisesti Suomessa asuvat henkilöt Pakolaiset, turvapaikanhakijat Expatriaatit Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ja vaihto-opiskelijat

(ns. kv-opiskelijat) Toisen polven maahanmuuttajat (syntyneet

Suomessa TAI peruskoulu ja 2. asteen koulutus suoritettu Suomessa)

Toisen polven maahanmuuttajat, joilla äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi (muutoin kuten ed. kohta)

Suomeen lapsina ulkomailta adoptoidut henkilöt

Ulkomaalaislaki vs. kotoutumislaki

Metropolia Ammattikorkeakoulu


KENEN PÄÄSY KORKEAKOULUTUKSEEN?

Maahanmuuttajat, jotka asuvat jo Suomessa pysyväisluonteisesti (ja joiden sijoittuminen työmarkkinoille edellyttää suomalaisen korkeakoulutuksen hankkimista).

Suurimmat edustettuina olevat pysyväisluonteisesti Suomessa oleskelevat maahanmuuttajaryhmät: venäläiset, virolaiset, somalit, (ruotsalaiset).

Maahanmuuttajat, jotka asuvat jo Suomessa pysyväisluonteisesti: 1. ja 2. polven maahanmuuttajat



MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTTAUTUMISEN ESTEITÄ

Jääminen syrjään toisella asteella (drop out –riski peruskoulun jälkeen, painotus ammatillisissa opinnoissa, mahdolliset kulttuuriset tekijät)

Tällä hetkellä: korkeakouluja ohjaava lainsäädäntö (opiskelijavalinnat)

Erottelemattomuuden kulttuuri (vrt. anglosaksinen käytäntö), yhdenvertaisuuslain huono tuntemus

Korkeakoulujen kolmannen tehtävän (ts. yhteiskunnallinen vuorovaikutus) vakiintumattomuus osassa korkeakouluja

”Statusero ” kv-opiskelijoiden ja maahanmuuttajien välillä korkeakouluissa (kuka nähdään kiinnostavana asiakkaana?)



JATKUU…

Maahanmuuttajat toistaiseksi hahmottumaton asiakasryhmä korkeakouluille

- ” nehän ovat niitä kv-opiskelijoita” (EI)- ” niillehän käy se englanninkielinen koulutus (KYLLÄ/EI)- ” taitavat kaikki olla lukutaidottomia pakolaisia” (EI)- ”meillä on jo ulkomaalaisia täällä” (KYLLÄ/EI)

- ” eivät ne kuulu meidän kohderyhmään” (MIKSI?)- ” me haluamme vain hyviä opiskelijoita” (JA SITTEN…)


APUA VALMENTAVISTA OPINNOISTA? VAI LAKIMUUTOKSISTA?


TUKEA HAKEMISEEN VAI OPISKELUUN?

Korkeakoulutukseen hakeutumisen tuen voi rakentaa

1 Ennen valintoja oleva tuki (mm. valmentavat opinnot, kielikoulutus, ohjaus, AHOT:n mahdollisuuksien tarkastelu)

2 Valintojen jälkeinen tuki (integroitu kielikoulutus, tehostettu ohjaus, opintojen aloitus muulla kuin kotimaisilla kielillä jne.)



VALINTATAVAN TAI – RYHMIEN MUUTTAMINEN?

• Lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista valintaa esim. äidinkielen, vanhentuneen koulutuksen tai koulutuksen puuttumisen perusteella -> pitäisikö?

• Toisaalta on mahdollista luokitella hakijoita hakijaryhmiin koulutustaustan perusteella ts. ulkomailla suoritettu 2. asteen koulutus voi olla valintaryhmän perusteena



36 §Opiskelijaksi ottaminen

Opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jompaakumpaa näistä tutkinnoista tai jatkotutkintoa.Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita on sovellettava samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.Opiskelijavalinta järjestetään päävalintojen osalta yliopistojen yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen. Opiskelijavalinnan toimittamisesta ja yhteishausta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.


VALMENTAVAT OPINNOT: CASE METROPOLIA 2011


PILOTOINTIA HANKKEISSA

HERA Competence –hanke 2010-2012 (OKM-rah.)

VOIMAA –hanke 2009-2011 (ESR-rahoitteinen)

Sosiaalialan orientoivat opinnot 9 op 2010 Kulttuurialan valmentavat opinnot 30 op 2010-

2011 Tieto- ja viestintätekniikan valmentavat

opinnot 25 op 2010-2011 Liiketalouden valmentavat opinnot 20 op

2011-2012 Tekniikan valmentavat opinnot 20 op 2011-

2012Metropolia Ammattikorkeakoulu


METROPOLIAN SUOSITUS VALMENTAVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

Valtakunnallinen säätely: maininta amk-laissa 2010->

Tarve omalle suositukselle ja tarkemmille reunaehdoille

Oma suositus 23.5.2011 ->

Opintojen laajuus 15-30 op Resursointi budjettirahoituksesta hankekauden

jälkeen



OPINTOJEN TAVOITTEET

opiskelija saavuttaa suomen kielessä kielitaidon, jota hänen tulevan opiskelualansa korkeakouluopinnot edellyttävät: - taitotaso B2.1. Osaajan taso: Sujuvaa ja spontaania viestintää (YKI 4) tai- taitotaso C1 Taitajan taso: Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu (YKI 5).

opinto-ohjauksellisuus: opiskelijan ammatinvalinnalliset tavoitteet selkeytyvät suhteessa ammattikorkeakouluissa tarjolla olevaan tutkintoon johtavaan koulutukseen

opiskelijan tieto korkeakouluopintojen vaatimuksista ja mahdollisuuksista kasvaa

Tavoitteena on, että opiskelija pystyisi valmentavat opinnot suoritettuaan osallistumaan täysipainoisesti ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalintaan ja aloittamaan opetussuunnitelman mukaiset opinnot.



OPINTOSOSIAALISET ASIAT

Työttömän omaehtoinen koulutus työttömyysturvalla (TE-toimisto päättää)

Ei oikeutta opiskelijaterveydenhuoltoon, ateriatukeen, joukkoliikenteen opiskelija-alennuksiin tai muihin opiskelija-alennuksiin

Osa opiskelijoista opiskelee työn ohella

Uudessa kesu-luonnoksessa kirjattuna valmentavien opintojen opiskelijoiden ottaminen opintotukijärjestelmän piiriin (!)


YHDENVERTAISUUSLAKI


YHDENVERTAISUUS OPISKELIJAVALINNOISSA Säädetty 2004, toistaiseksi melko huonosti

tunnettu korkeakouluissa valintaproblematiikan jäsentäjänä

Antaa mahdollisuuden aliedustettujen ryhmien positiiviseen erityiskohteluun

Tasa-arvo ja tosiasiallinen tasa-arvo



AMK-LAKI VS. YHDENVERTAISUUSLAKI

Lausunto kl 2011/Amk-lain ja yhdenvertaisuuslain suhde (prof. Tuomas Ojanen, HY)

Maahanmuuttajan määritelmä keskeinen joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua

tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti; ja

joka on suorittanut toisen asteen koulutukseen muualla kuin Suomessa.



AMK-LAKI VS. (JATKUU)

Sen paremmin yhdenvertaisuuslaki kuin ammattikorkeakoululaki eivät aseta estettä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden positiiviselle erityiskohtelulle etenkin, kun yhdenvertaisuuslakia ja ammattikorkeakoululakia on tulkittava ja sovellettava perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä tavalla.



AMK-LAKI VS. (JATKUU)

Ammattikorkeakoululain 22 §:n 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu. Vaikka säännöksen mukaan hakijoihin ”on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita”, säännöstä ei voida tulkita perustuslaki, kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja yhdenvertaisuuslaki huomioon ottaen tavalla, joka estäisi maahanmuuttajataustaisten henkilöiden sellaisen positiivisen erityiskohtelun, jolla on hyväksyttävä tavoite ja jossa tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja oikeasuhtaisia.


VERTAILUA: ENNEN, JÄLKEEN, AIKANA?


VALMENTAVAT OPINNOT

+ tavoitteena parantaa suomenkielen taitoa ja opiskelutaitoja+ ei tarvetta muuttaa itse valintasysteemiä - kuka maksaa/resursointi korkeakoulujen perusrahoituksesta- pitkä tie: opintojen laajuus 15 – 30 op, kesto 4-6 kk jne.- Painotus opintoja edeltävässä vaiheessa/uhkana ”valmentava kierre”



VALINTAKOKEIDEN MUOKKAAMINEN

+ ei vaadi muutoksia laissa tai yhteisvalinnassa+ voidaan toteuttaa pienin askelin, yksityiskohtia muokkaamalla+/- ”esteiden poistaminen”, ei varsinaisesti positiivista erityiskohtelua - vaatii paljon taustatyötä ja resursseja (kulttuurisesti määrittyneiden toimintatapojen ja menetelmien tunnistaminen ja korvaaminen muilla)- jättää paljon tulkinnanvaraa (mihin muokkaus kohdistetaan ja miten)



PISTEET VALMENTAVISTA OPINNOISTA

+ selkeys (hyväksytysti suoritetut valmentavat opinnot = x pistettä valinnassa)+ lisää valmentavien opintojen houkuttelevuutta opintomuotona+ opiskelijavalintojen kokonaisuudistus antaa mahdollisuuden viedä em. ehdotusta eteenpäin+/- edellyttää valmentavien opintojen valtakunnallista konseptointia (OKM:n asetus laajuudesta antamatta)- tekninen, pisteet voi saada hyvin erilaisilla suorituksilla



MAAHANMUUTTAJIEN OMA VALINTARYHMÄ

+ mahdollista toteuttaa myös nykyisen amk-lain puitteissa (=laki mahdollistaa hakijoiden jakamisen valintaryhmiin aikaisemman koulutuksen perusteella, aikaisemmaksi koulutukseksi voidaan määritellä ”muualla kuin Suomessa suoritettu toisen asteen koulutus”)+ selkeä tai selkeähkö kohdennus maahanmuuttajiin+ voidaan käyttää suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa+/- edellyttää tukitoimia myös opintojen aikana (ohjaus, S2-opetus jne.)



HANKALIA ASIOITA

Tasa-arvo ja tosiasiallinen tasa-arvo (”tasa-arvo ei olekaan sitä mitä luulin sen olevan”)

Ammattikorkeakouluissa: pyrkimys virtaviivaistaa opiskelijavalintojaan (suhteessa aikaisempiin taustaorganisaatioihin)

Maahanmuuttajien alhainen status korkeakoulujen asiakkaina vs. kv-opiskelijoiden korkea status

Vieraanpelko, sosiaalityön pelko (”tämä ei ole oikein meidän painopiste”)

Vippaskonsteja ei ole.


[email protected]

Documents

Maahanmuuttajien koulutukseen pääsyn edistäminen, Kati Isoaho