Maanomistaja

MaanoMistajaMaanomistajain liiton jäsenlehti • www.maanomistajainliitto.fi

2 | 12

Kevätretkellä Savon Pariisissa

Uudistu

nut

arviointikeskus maanomistajan tukena

perinnetalon maalit | rakennushistoriallinen seminaari

pääkirjoitus ............................................3

ajankohtaista .........................................4

arviointikeskus maanomistajan tukena .......................6

korjausrakentaminen:perinnetalon maalit ..............................9

rakennushistoriallinen seminaari rantasalmen sydämessä.....................10

kevätretkellä savon pariisissa ...........12

Country sidevesi on eu:lle elintärkeä luonnonvara ............................................16

maanomistaja ennen ...........................17

toiminnanjohtajalta ..............................18

4 kysymystä ...........................................19

euroopan historialliset kiinteistötovet auki historiallisiin rakennuksiin ..........................................20

oikeustapauksia ...................................22

palveluhakemisto .................................23

JulkaisiJa: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fiPäätoimittaJa: Tuija Nummela

ulkoasu: peak press & productions oy www.peakpress.net aD: Milla Ketolainenkannen kuva: Pyry Krappe

PainoPaikka: Lönnberg Painot Oy Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478

Tässä numerossa

MaanoMistaja

2 | 12

Maanomistajain liiton jäsenlehti

Lehden tekijät

kuva: eeva kangas

2 | 12 MaanoMistaja 3

KeväTTä ILMaSSa

Kevät etenee pikkuhiljaa täällä Savossakin. Tosin tätä kirjoittaessani tu-

lee lunta. Onneksi vanha sanonta ”uusi lumi keväällä on vanhan surma”

pitää vielä paikkansa.

Toinen varma kevään merkki on kelirikko. Päällystettyihin teihin syntyy

suurenevia reikiä, jotka pitävät kyllä kuskin hereillä. Mutta soratiet aina-

kin meidän alueella ovat sellaisessa kunnossa, että autoilijat kiertävät

ne, jos vain mahdollista. On kuoppa kuopan vieressä ja sulamisvedet

virtaavat tiellä ja tien yli. Pahimmat kohdat ovat vuosi vuodelta samat.

vain rikkaalla maalla on vara hoitaa tärkeää kansallisomaisuuttaan näin

huonosti.

Yleisesti ottaen yksityistiet ovat paremmassa kunnossa kuin valtion

tiet. Pientieverkosto muodostaa oleellisen osan maamme infraa. Huo-

mattava osa kotimaisen ruuan alkulähteistä on maaseudulla pienten

valtion ja yksityisteiden takana. Ilman kunnollista tieverkostoa ei metsä-

teollisuutemmekaan pystyisi toimimaan nykyisessä laajuudessa.

Jokakeväinen kelirikko aiheuttaa monenlaista harmia ja lisäkustannuk-

sia kaikille käyttäjille. ehkä kuitenkin eniten meille, jotka joudumme näitä

teitä käyttämään jokapäiväisessä elämässämme. Onneksi monessa kun-

nassa ymmärretään tiestön merkitys. ainakin meillä Rautalammilla kunta

avustaa vielä varsin merkittävästi yksityisteitä.

Toinen paljon keskustelua antanut aihe on sähkön saatavuus haja-

asutusalueilla. Joulun pyhinä 2011 riehunut Tapani-myrsky ja erityises-

ti vuoden 2010 asta ovat hyvin muistissa. Tapanista selvittiin yhden

vuorokauden sähkökatkoksella, mutta astan jälkeen olimme kahdeksan

päivää ilman sähköä. aggrekaatti oli arvossaan!

Nyt on esitetty sähköyhtiöille vapaata oikeutta kaataa puita linjojen

varsilta, tosin täyttä korvausta vastaan. ei tällainen oikeus voi olla yk-

sipuolinen. asiat on hoidettava yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Onhan meidänkin etumme, että sähköä on myös linjan päässä.

On myös mietittävä muita mahdollisia vaihtoehtoja. Maakaapelointi ja

linjojen siirto teiden varsille ovat hyviä vaihtoehtoja. Maanomistajan kan-

nalta on tärkeää, että yhdessä pyrimme minimoimaan tässäkin asiassa

metsä- ja maatalousmaan siirtymisen muuhun käyttöön.

Pekka Hintikka hallituksen jäsen

Pääkirjoitus

Yleisesti ottaen yksityistiet ovat paremmassa kunnossa kuin valtion tiet.

våR I LufTeN

våren framskrider även här i Savolax, trots att det i skrivande stund faller

snö. Men man brukar ju säga att den nya snön tar kål på den gamla.

Tjälskadorna är ett säkert vårtecken. De asfalterade vägarna har stora

hål och gropar som garanterat håller föraren vaken och grusvägarna är

i sådant skick att man undviker dem om det är möjligt. Grop efter grop

och smältvatten överallt! De värsta ställena är desamma år efter år.

Bara riktigt rika länder har råd att missköta sin nationalegendom på det

här sättet.

De privata vägarna är i regel i bättre skick än statens. Småvägsnätet

utgör en väsentlig del av landets infrastruktur eftersom en stor del av

livsmedlen produceras på landsbygden. utan ett välfungerande vägnät

skulle inte heller skogsindustrin kunna verka i sin nuvarande omfattning.

Tjälskadorna, som är ett gissel för trafikanterna varje vår, ger upphov

till extra kostnader. vi som använder vägarna i vårt dagliga värv drabbas

speciellt hårt. Till all lycka förstår många kommuner vägarnas betydelse.

Rautalampi hör till de kommuner som ger ett betydande bidrag till under-

hållet av de privata vägarna.

en annan livligt diskuterad fråga är tillgången till elektricitet i glesbyg-

den. vi minns väl alla stormen Tapani som härjade förra julen och fram-

förallt stormen asta, som visade klorna år 2010. Strömavbrottet efter

Tapani räckte ett dygn, men efter astas framfart var vi utan elektricitet i

hela åtta dagar. Då var elaggregatet värt sin vikt i guld!

Man vill ge elbolagen fria händer att fälla träd längs linjerna, visser-

ligen mot full ersättning till ägarna. en sådan rättighet får ändå inte vara

ensidig. Trädfällningen bör alltid diskuteras på förhand med markägarna.

Det låter sig säkert göras eftersom även vi i ändan av linjen behöver

elektricitet.

Det finns bra alternativ till trädfällningen, bland annat jordkablar och

linjer längs vägarna. för oss markägare är det viktigt att minimera an-

vändningen av jord- och skogsbruksmarker för andra ändamål än de

avsedda.

Pekka Hintikka Styrelsemedlem

4 MaanoMistaja 2 | 12

Lyhyesti

suomi on euroopan metsäisin maa

metsät peittävät yli 70 prosenttia suo-

men maapinta-alasta. metsäpinta-alan

suhteellisella osuudella mitattuna suomi

on euroopan metsäisin maa.

puuvaranto − noin 2 100 miljoonaa

kuutiometriä − on kasvanut jatkuvasti,

sillä metsien hakkuut ovat viime vuosi-

kymmeninä olleet pienemmät kuin niiden

kasvu. suomen puuvarat ovat venäjän,

ranskan, ruotsin ja saksan jälkeen eu-

roopan viidenneksi suurimmat.

...metsänomistajat iäkkäämpiä

kuin maanviljelijät

metsänomistajien keski-ikä on noussut

viimeisen kymmenen vuoden aikana

57 vuodesta 60 vuoteen. päätoimisten

maanviljelijöiden keski-ikä on pysynyt

hieman yli 50 vuodessa.

eläkeläiset omistavat jo 45 prosenttia

metsätiloista. 56 prosenttia metsänomis-

tajista on täyttänyt 60 vuotta. ...tavoitteena puurakentamisen

lisääminen

valtakunnallisen puurakentamisohjel-

man tavoitteena on nostaa puukerros-

talojen osuus tällä hallituskaudella 10

prosenttiin kerrostaloasuntojen uudistuo-

tannossa. ruotsissa vastaava prosentti

on jo melkein 20.

tutkimusten mukaan kerrostaloasu-

minen lisää suosiotaan, joten myös puu-

rakentamisen on vastattava tähän haas-

teeseen. samalla puun käyttö rakentami-

sessa auttaa ilmastonmuutoksen hillin-

nässä. tällä hetkellä puusta rakennettuja

kerrostaloja on suomessa noin 7000....

Opas omatoimiseen metsätyöhönOmatoimiselle metsänomistajalle on julkaistu

Metsätöitä turvallisesti -opas, josta saa neuvoja

yleisimpien metsätöiden tekemiseen turvallises-

ti ja tehokkaasti.

Oppaassa on selkeitä havaintokuvia sekä

konkreettisia esimerkkejä tapaturmatilanteista

ja toimista, joilla tapaturmilta olisi vältytty.

Sähköinen opas sisältää työohjeiden lisäksi

myös linkkejä tietolähteisiin, kuten havaintovi-

deoihin, metsätyöoppaisiin sekä koulutuksen

tarjoajien kotisivuille.

Ruotsinkielinen opas ilmestyy kevään aikana.

http://www.tapio.fi/verkkojulkaisut

euroopan komissio ehdottaa tilatuen tukioikeuksien

mitätöimistä vuoden 2013 lopussa. uudet tukioikeu-

det myönnettäisiin niille viljelijöille, jotka ilmoittavat

tukikelpoista pinta-alaa vuoden 2014 tukihaussa.

uusia tukioikeuksia voitaisiin myöntää vuonna

2014 viljelijälle, joka on aktivoinut vuonna 2011

vähintään yhden tukioikeuden eli vähintään yh-

destä tukioikeudesta on maksettu tukea.

Maa- ja metsätalousministeriö muistuttaa,

että viljelijöiden on syytä ottaa nämä asiat huo-

mioon, kun he suunnittelevat tukioikeuksien ja/

tai peltojen ostoa, myyntiä tai vuokrausta. On

kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kyseessä

on vasta asetusluonnos ja sen sisältö voi vielä

muuttua, ministeriö toteaa.

Luonnos käsittelyssäeuroopan komissio julkaisi 12.10.2011 asetus-

ehdotukset, joiden mukaan määräytyisivät eu:n

yhteisen maatalouspolitiikan päälinjat vuosina

2014–2020. ehdotukset ovat parhaillaan euroo-

pan neuvoston ja euroopan parlamentin käsitte-

lyssä ja poliittinen päätös saataneen aikaisin-

taan vuoden 2012 lopulla.

Jos asetusehdotukset tulisivat sellaisenaan

voimaan, voisi tukioikeuksien lakkauttaminen ja

uusien muodostaminen aiheuttaa ongelmia pel-

lonvuokraus- ja kauppatilanteissa. Jos esimerkik-

si pellon ja tukioikeuksien vuokrasopimus on voi-

massa vuosina 2013–2014, vuokrattuina olevat

tukioikeudet lakkautettaisiin ja uudet tukioikeudet

muodostettaisiin vuokralaiselle.

Suomi toivoo tukioikeuksien säilyttämistäehdotuksen mukaan uusiin tukioikeuksiin oikeu-

tetut viljelijät voisivat tilan myynti- tai vuokraus-

tilanteessa siirtää oikeuden saada tukioikeuksia

yhdelle viljelijälle. Tätä koskeva sopimus olisi

allekirjoitettava ennen 15.5.2014.

vuonna 2014 muodostettavien tukioikeuksien

arvo olisi alhaisempi kuin nykyisten tukioikeuksi-

en, koska komission ehdotuksen mukaan nykyis-

tä pienempi osuus tuesta käytettäisiin tukioike-

uksiin. Osa tuesta käytettäisiin muun muassa

tukeen viljelijöille, jotka noudattavat ympäristöl-

le ja ilmastolle suotuisia maatalouden muotoja

(ns. viherryttäminen) sekä nuorten viljelijöiden ja

pienten tilojen tukeen.

Suomi on ehdottanut, että nykyiset tukioikeu-

det säilytettäisiin ja niiden arvoa mukautettaisiin

uudistuksen mukaisiksi. Tällöin tukioikeuksien

lakkauttamisen ja uudelleenmuodostamisen ai-

heuttamilta uusilta ongelmilta esimerkiksi vuok-

raustilanteissa vältyttäisiin.

www.mmm.fi > MMM tiedottaa

TaRKKaNa TILaTuKIOIKeuKSISTa

Maa- ja metsätalousministeriö kehottaa viljelijöitä tarkkaavaisuuteen, sillä komissio ehdottaa tilatuentukioikeuksien lakkauttamista ja uusien muodostamista.

Visiirillä varustettu kypärä pelastaa• vakavimmat tapaturmat

sattuvat sirkkelöinnissä sekä puiden pilkkomisessa ja haketuksessa

• Päähän kohdistuneiden tapaturmien määrä on myös yllättävän suuri

• visiirillä varustettu kypärä on tärkeä turvavaruste, jolla monen tapaturman voi ehkäistä


Suomalaisten kiinteistöjen noin 13 miljoonan

rajapyykin sijainti on nyt tiedossa kartan rekis-

terimerkintänä jopa puolen metrin tarkkuudella.

vanhemmalla kiinteistörekisterikartalla sijainti-

tarkkuus oli 10–20 metriä.

Tarkkoja sijaintitietoja digitaaliselta kiinteistö-

rekisterikartalta voidaan hyödyntää esimerkiksi

maankäytön suunnittelussa, metsien hakkuissa,

kaavoituksessa, perinnönjaoissa ja kiinteistöjen

kaupoissa.

Hieno työnäyte maanomistajiltaKiinteistörekisterikartan perusparannus vuodes-

ta 1979 alkaen oli massiivinen yhteistyöhanke

Maanmittauslaitoksen, viranomaisten, järjestö-

jen ja kansalaisten välillä. Sadattuhannet maan-

omistajat käyttivät kiinteistöjensä rajapyykkien

merkitsemiseen arviolta 300 000 työpäivää.

– Maanomistajat rakensivat rajapyykkiensä

päälle isot valkoiset muoviset ristit signaaleiksi,

jotta ne voitiin havaita ilmakuvilta, Maanmittaus-

laitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia kertoi perusta-

mistilaisuudessa.

Kartoittajat kohdistivat ilmakuvilta näkyvien

signaalien koordinaatit maanmittaustoimituk-

sissa tehtyjen karttojen ja muiden mitattujen

aineistojen avulla.

Pääjohtaja Ratian mukaan kehittämistyö jatkuu.

– Maanmittauslaitos tekee tänä vuonna sel-

vityksen kiinteistörekisterikartan sijaintitarkkuu-

den valtakunnallisesta kokonaistilanteesta. Sen

pohjalta asetetaan uusia kehittämistavoitteita.

www.maanmittauslaitos.fi

Ympäristöministeriö etsii jälleen Suomen paras-

ta maisemahanketta. Parhaasta kotimaisesta

hankkeesta tulee ehdokas euroopan neuvoston

maisemapalkinnon saajaksi.

Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt

sekä paikalliset tai alueelliset viran omaiset, jot-

ka ovat onnistuneesti suojelleet, hoitaneet tai

suunnitelleet toimialueensa maisemia. Palkinto

liittyy eurooppalaiseen maisemayleissopimuk-

seen, johon Suomi liittyi vuonna 2006. Maise-

mapalkinto on tunnustus toimista tai toimintape-

riaatteista, jotka tähtäävät maisemien kestävään

suojeluun, hoi toon tai suunnitteluun. Palkittavat

hankkeet edistävät maisemayleissopimuksen

tavoitteita, ja ne voivat toimia esimerkkinä koko

euroopassa.

Yhtenä tavoitteena on tietoisuuden lisäämi-

nen maisemien arvosta, merkityksestä ja muu-

toksista. Sopimus koskee arvokkaiden maisemi-

en ohella myös arkiympäristöjä ja huonolaatui-

seksi muuntuneita maisemia niin maaseudulla

kuin taajamissa.

Kilpailuaika päättyy 14.9.2012. Kansallisen

kilpailun tulokset julkistetaan loka-marraskuun

vaihteessa Helsingissä järjestettävän maisema-

symposiumin yhteydessä.

niitty haapamäellä, joka sisältyi vuoden 2010 voittajahankkeeseen. niityllä kasvaa harvinainen kirkiruoho. kuva: esa aalto

Lyhyesti

metsänomistajia 737 000

suomalaiset omistavat metsää yksin

tai puolison kanssa (yhteensä 423 300

henkilöä), verotusyhtymissä (143 700) ja

kuolinpesien (170 100) kautta. yhteensä

omistajia on runsaat 737 000, kun omis-

tuksen minimivaatimuksena on kaksi

hehtaaria metsämaata. sekä suurten

että pienten tilojen lukumäärä on lisään-

tynyt vuoteen 2006 verrattuna.

...kuntien pinta-aloissa vain

pieniä muutoksia

aiemmista vuosista poiketen kuntien

pinta-aloihin ei viime vuonna tullut mer-

kittäviä muutoksia, ilmenee maanmitta-

uslaitoksen vuositilastosta.

suomen pinta-ala merialueineen

on 390 903 neliökilometriä. maata on

303 893 neliökilometriä....maanmittauslaitoksen puhelin-

numerot muuttuivat

maaliskuun lopulla maanmittauslaitos

siirtyi valtion yhteiseen puhelinnume-

rointiin. vaihteen uusi numero on 029

530 1100.

yksittäisten työntekijöiden puhelinnu-

merot löytyvät julkishallinnon yhteisestä

hakemistosta osoitteessa www.julha.fi...yksityismetsätalouden

tulos parani

vuonna 2011 yksityismetsätalous jatkoi

toipumistaan parin vuoden takaisesta

syvästä taantumasta, mutta kymmenen

vuoden keskiarvoista jäätiin edelleen jäl-

keen. metlan ennakkotietojen mukaan

bruttokantorahatulot nousivat 1,9 mil-

jardiin euroon ja yksityismetsätalouden

liiketulos 96 euroon hehtaarilta. ...

KIINTeISTöJeN RaJaPYYKIT TaRKeNTuIvaT

Maanmittauslaitos sai maaliskuussa valmiiksi yli 30-vuotisen urakan, jossa kiinteistörekisterikartta perusparannettiin aikaisempaa luotettavammaksi.

Paras maisemahanke taas haussa

ko

on

nu

t: s

eppo

iis

alo


Arviointikeskus maanomistajan tukena

teksti: tuija nummela kuvat: pyry krappe

Toimitusjohtaja Aulikki Kiviranta kertoo, että toiminta jakaantuu kolmeen pääsektoriin: laki-, arviointi- ja edunvalvontapalveluun.

– Neljäntenä alueena ovat korvausarvioinnit ja vapaaehtoiset rakentamissopimukset esimerkiksi vesihuoltolinjoihin, energia- ja tietoliikenneverkkoihin sekä maastoreitteihin.

Lakipalveluissa tyypillisiä asioita ovat kiinteistötoimituksiin liittyvät valitusasiat sekä muut kiinteistöihin liittyvät oikeuden-

käynnit. Muut tapaukset koskevat usein rakentamista, ympäris-tölupia, maankäyttöä, kaavoittamista, luonnonsuojelua tai maa-ainesten ottoa.

– Arviointikeskuksen lakimiehillä on laaja kokemus kiinteistö-kauppariitojen käsittelystä eri tuomioistuimissa. Maatilojen so-pimus- ja muut lakiasiat ovat lisääntyvä tehtäväkenttä, Kiviranta toteaa.

arviointikeskus on kiinteistöarvioinnin sekä ympäristö- ja

maatalousoikeuden johtava asiantuntijaorganisaatio.


Myös asiantuntevasti tehdyllä lupahakemuksella esimerkiksi soranotosta on paremmat mahdollisuudet tulla hyväksytyksi.

vahvuuksina hyvä ammattitaito ja laaja kokemus

Arviointipäällikkö Antti Orama korostaa arvioijien hyvää am-mattitaitoa ja laajaa kokemusta. He ovat auktorisointitutkinnon (AKA) suorittaneita ja Keskuskauppakamarin hyväksymiä kiin-teistönarvioitsijoita (KHK).

Kiinteistöarvioita tilataan osto-, myynti- ja vuokraustilanteis-sa sekä perinnönjaon ja osituksen yhteydessä. Myös vakuus- ja yritysjärjestelyissä sekä verotusta varten tarvitaan usein kiin-teistön arvon määritystä. Maatilojen ja muiden maa- ja metsä-talouskiinteistöjen lisäksi arvioita tehdään myös asuin- ja lo-makiinteistöistä sekä liike- ja teollisuuskiinteistöistä. Erilaiset tontit ja raakamaa-alueet sekä maa-aines ja suojelualueet ovat usein taloudellisesti merkityksellisiä kohteita ja niiden oikean arvon määrittäminen tärkeää.

– Edunvalvontapalvelua käyttämällä maanomistaja parantaa

mahdollisuuksiaan täyden korvauksen saamiseen lunastustilan-teissa.

viisi toimipaikkaa

Toimitusjohtaja Aulikki Kiviranta kertoo, että esimerkiksi suo-jelualueiden vapaaehtoisissa kaupoissa valtion kanssa on maan-omistaja saanut merkittävää hyötyä asiantuntijan käytöstä ja am-mattitaitoisesta arviosta.

Lunastus voi koskea esimerkiksi maantietä, voimalinjaa, suoje-lualuetta tai kaava-aluetta. Viime vuosina myös kaivostoimintaan lunastettujen alueiden määrä on lisääntynyt. Edellä mainituissa tapauksissa asiantuntija arvioi tilalle aiheutuneet menetykset ja laatii niistä tilakohtaisen korvausvaatimuksen.

Arviointikeskuksella on tällä hetkellä viisi toimipaikkaa. Pää-konttori on Helsingissä. Muut toimistot ovat Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Palvelua on saatavissa myös ruotsiksi.

Arviointikeskuksen lakimiehillä on laaja kokemus kiinteistökauppariitojen käsittelystä eri tuomioistuimissa.

Verkställande direktör Aulikki Kiviranta berättar att verksam-heten är indelad i tre huvudsek-torer, nämligen juridiska tjänster, värderingstjänster och intres-sebevakningstjänster. Det fjärde området utgörs av tjänster för er-sättningsvärdering och frivilliga byggnadsavtal gällande bland an-nat vattenförsörjningsnät, energi- och datanät samt terrängrutter.

Inom sektorn juridiska tjänster gäller de vanligaste uppdragen

besvärsärenden i anslutning till fastighetsförrättningar och fastig-hetsrelaterade rättegångar. Bland uppdragen finns även ärenden i anslutning till byggande, miljötill-stånd, markanvändning, planlägg-ning, naturskydd och marktäkt.

Värderingscentralen, som har fem verksamhetsställen, betjänar även på svenska.

svensk text: staffan möller Bilder: pyry krappe

värderingscentralen är en ledande expertorganisation inom

segmenten fastighetsvärdering, miljörätt och jordbruksrätt.

Värderingscentralen stöder jordägarna

www.arviointikeskus.fi

www.arviointikeskus.fi


1960-luku

Pohjolan Arvioimistoimisto Oy perustettiin 31.10.1961 Rovaniemellä. Sen perustaja-osakkaita olivat lähinnä Pohjois-Suomessa syntyneet isojen jokien ranta-alueiden maanomistajien muodostamat yhdistyk-set, Pohjolan Osuuskassa ja eräät yksityiset maanomistajatahot. Vuoden 1968 loppuun mennessä yhtiön omistajiksi olivat tulleet lähes kaikki MTK:n tuottajaliitot. Toimin-nan painopisteen siirtyessä yhä etelämmäk-si, muutettiin yhtiön nimeksi Suomen Arvi-oimistoimisto ja kotipaikaksi tuli Helsinki.

Yhtiön toiminnan alussa pääosa toimek-siannoista tuli Pohjois-Suomesta. Toimek-siannot olivat lähes yksinomaan vesiasioita

1970-luku

Toimeksiannoista suuri osa oli vielä 1970 – luvun alussa vesiasioihin liittyviä korva-uskysymyksiä. Myös voimajohtoverkosto lisääntyi maassa voimakkaasti teollistumi-sen ja sähkön tarpeen kasvun myötä. Näiden korvauskysymykset olivat luonteva työsar-ka yhtiölle, joka oli perustettu juuri turvaa-maan maanomistajien oikeudenmukainen kohtelu infrastruktuuria rakennettaessa

Yhtiön toiminta alkoi vähitellen laajentua myös kaupunkeihin, kun ensimmäiset kau-punkien tekemät pakkolunastukset alkoivat 1970 –luvun jälkipuoliskolla. Myös isoja tie-hankkeita oli runsaasti eri puolella maata.

1980-luku

Maanomistajain Liitolla oli jo 1960 –luvun alusta lähtien ollut omaa toimintaa, jolla tarjottiin maanomistajille edunvalvontaa tie- ja lunastustoimituksissa sekä näiden valitusasteissa. Sen jälkeen kun Suomen Arvioimistoimisto laajentui etelään 1970 –luvun alussa, oli näiden kahden toimijan kesken ajoittain kovaakin kilpailua. Kilpai-lua ei pidetty toivottavana kummassakaan leirissä ja niinpä toiminnot yhdistettiin 1982 alusta. Yhdistyminen tapahtui niin, että Maanomistajain Liitosta tuli yhtiön suuri

osakas, jolla oli yhtä paljon osakkeita kuin MTK:llakin. Yhtiön nimi muuttui tuolloin nykyiseen muotoonsa eli Maanomistajien Arviointikeskus Oy:ksi. Samalla kertaa yh-tiön osakkaaksi tuli myös ruotsinkielinen tuottajajärjestö Svenska Landbrukprodu-centernas Centralförbund SLC.

Maanomistajain Liiton toimiston henki-lökunta suurelta osin siirtyi Maanomistaji-en Arviointikeskuksen palvelukseen. Niinpä toimihenkilömäärä kaksinkertaistui ollen vuonna 1983 kaikkiaan 14. Samaan aikaan yhtiöön tulivat ensimmäiset lakimiehet, joita Maanomistajain Liiton palveluksessa oli ollut kaksi. Pohjolan Arvioimistoimiston ja Suomen Arvioimistoimiston asiantuntijat olivat olleet pääosin agrologeja, agronomeja ja maanmittausinsinöörejä. Toimisto siirtyi tässä vaiheessa Espoon Tapiolasta Helsin-kiin Hietalahdenkadulle Maanomistajain Liiton entisiin toimitiloihin.

Yhtiön lakimiehet erikoistuivat kiinteistö-, maa- ja vesioikeuteen. Lakiasiain toimeksi-antojen määrä oli suuri heti ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuosikymmenen loppu-puolella alkoi maassamme vilkas mootto-riteiden rakentamisen kausi, mikä jatkuu osittain edelleen. Arviointikeskuksen asian-tuntijat ovatkin olleet mukana lähes kaikis-sa Suomeen rakennetuissa moottoriteissä maanomistajien oikeuksien edunvalvojina.

1980 –luvulla alettiin maahan rakentaa isoja 400 kV:n voimalinjoja ydinvoima-loiden käyttöönoton myötä. Kiinteistö-jen merkityksen kasvu sijoituskohteena sekä toimitilarakentamisen kasvu lisäsi kiinteistöarviointilausuntojen kysyntää. Arviointikeskus onkin yksi maamme en-simmäisiä yksityisiä yrityksiä, joka tarjosi kiinteistöjen arviointipalveluita.

1990-luku

1990-luvulla jatkui yhtiön alueellinen laa-jentuminen maakuntiin. Vuonna 1995 Maanomistajain Liitto myi koko osakekan-tansa MTK:lle, minkä jälkeen MTK:sta ja

sen säätiöstä tuli yhtiön suurin osakkeen-omistaja yli 80%:n osuudella. Toimitusjohta-jaksi valittiin vuonna 1997 OTK, auktorisoi-tu kiinteistöarvioija Aulikki Kiviranta.

Keskeistä koko vuosikymmenelle oli ar-viointi- ja lakiasiain toimeksiantojen mää-rän kasvu, kun taas toimitustyyppisten edunvalvontapalveluiden määrä väheni. Arviointikeskuksessa oli 1990 –luvun lo-pulla 10 vakituisessa työsuhteessa olevaa toimihenkilöä. Määrä on sen jälkeen pysy-nyt suunnilleen samalla tasolla.

2000-luku

2000 –luku on yhtiössä ollut tasaisen ke-hityksen aikaa. Toimeksiantojen määrä on lisääntynyt lähes vuosittain. Uutena palvelumuotona tulivat erilaiset linja-arvi-oinnit, joita on tehty kuntien, vesihuolto-laitosten, ympäristökeskusten ja energia-yhtiöiden toimeksiannoista. Tämä palvelu tarjoaa toimeksiantajille maanomistajille maksettavien korvausten arvioinnin lisäk-si linjan sijainnista sopimisen maanomis-tajien kanssa sekä sopimuksen teon

tulevaisuudesta

Arviointikeskus tahtoo olla tulevaisuudes-sakin kaikkien maanomistajien edunvalvoja ja avustaja maaomaisuuteen, maatalouteen ja kiinteistöihin liittyvissä oikeudellisissa ja arviointiopillisissa kysymyksissä. Jotta se voi tässä tehtävässä toimia parhaalla mah-dollisella tavalla, on yrityksen tarkoitukse-na laajentaa toimistoverkkoaan tulevaisuu-dessa. Ajatuksena on perustaa seuraavaksi toimisto Tampereen seudulle. Ajankohdas-ta ei päätöksiä vielä ole tehty.

Vaikka Arviointikeskus haluaa edelleen olla eturivin asiantuntija kiinteistö- ja ym-päristöoikeudellisissa asioissa, on tarkoi-tuksena edelleen laajentaa osaamista myös maa- ja metsätalousyritysten lakiasioissa. Tämä on tärkeää varsinkin maakuntatoi-mistoissa, joissa nämä yritykset ovat tär-keä asiakaskunta.

Arviointikeskuksen viisi vuosikymmentä

tek

sti

: aul

ikki

kiv

iran

ta, t

oim

itus

joht

aja


Perinnetalon maalit

teksti ja kuvat: konservaattori(amk) Wilma patomäki

vanhat rakenteet poikkeavat oleellisesti nykyaikaisista rakennustavoista.

Tässä piilee ansa, johon moni vanhan talon omistaja on langennut.

• laatu voi olla 100 % pellavaöljyä, ”sisältää

pellavaöljyä” tai ”lisätty pellavaöljyä”.

• vältä lisättyjä aineita.

• lisäaineiden määrään on voitava itse vaikuttaa,

useat allergikot eivät halua niitä lainkaan.

• aidot pigmentit antavat värille aivan toisenlaisen

hohdon ja kauneuden kuin synteettiset.

mikäli pigmenttiä ei mainita, se on usein merkki

synteettisestä väristä.

• litra maalia voi riittää 15–20 neliömetrin

maalaukseen, tai sitten vain 3–4 neliömetrin.

tästä selviää siis todellinen neliöhinta.

• sulje vajaa maalipurkki huolellisesti

maalauksen päätyttyä ja säilytä viileässä.

pellavaöljymaali säilyy purkissa vuosia.

Näin vältät ”sadetakki-ilmiön”

ennen sotia talot rakennettiin tyypillisesti hirrestä.

Hirsirakennus on usein talvella vetoisa, minkä ta-

kia seinät vuorattiin tuulen pitäviksi ulkoa ja sisäl-

tä, kuitenkin käyttämällä hengittäviä materiaaleja.

Muovia ei saa käyttää missään tapauksessa.

Nykyaikaisten muovimaalien hengittävyys on

suunniteltu nykyaikaisille rakenteille. vanhojen

talojen rakenteet taas edellyttävät hengittävää

maalia, muutoin käy kuin käärisi talonsa muoviin

ja joutuisi sitten elämään kuin sadetakissa. Tu-

hannet ja taas tuhannet vanhojen talojen omista-

jat ovat astuneet tähän miinaan.

väärin maalatun talon tunnistaavalitessasi vanhaan taloon modernin maalin,

jonka valmistaja lupaa mainoksissa kymmenen

huoltovapaata vuotta, voit varautua ”helvetilli-

seen” yhdenteentoista vuoteen. Muovimaalilla

maalatun vanhan talon voi helposti tunnistaa,

siellä nimittäin vaihdetaan koko talon pintalau-

doitusta tai paikataan hirsiä suurilta alueilta.

Talo, joka on rakennettu kunnon puutavarasta

ja jonka katto ei vuoda, kestää sateet, lumen ja

auringon paisteen ilman maalia vuodesta toiseen,

jopa vuosisatoja. Sinistymispilkkuja ja harmautta

esiintyy laikkuina, kunnes väri tasaantuu tumman

harmaaksi. Kun halutaan talosta kauniimman nä-

köinen, se maalataan. eli maali on ennen kaikkea

ulkonäkökysymys, ei puunsuojaus.

Hyvänä yleisohjeena voidaan pitää sitä, että

maalin on oltava heikompaa kuin maalattava ma-

teriaali. Talon ja maalin tulee myös toimia yhdes-

sä. Puutaloille käyvät aito pellavaöljymaali aidoil-

la pigmenteillä höylätyille pinnoille ja perinteinen

aito keittomaali sahatuille pinnoille.

valitse laadukas pellavaöljyPerinnemaalien pitää olla valmistettu vanhojen

maalien tapaan, niin ne saavat talosi voimaan hy-

vin pysymään kauniina vanhetessaan. aidot pig-

mentit toimivat myös sinistäjäsienien ja lahottaja-

sienien estona ilman erillisiä lahonsuoja aineita.

Pellavaöljyä on myös laadullisesti monenlai-

sia. Raa’asta kylmäpuristetusta pellavaöljystä

voidaan valmistaa ensiluokkaista ikkunakittiä ja

öljyä muun muassa puuveneiden kyllästämiseen.

Maalia siitä ei kuitenkaan pidä tehdä. Sitä täytyy

keittää kauan ja tasaisessa lämpötilassa, jolloin

se muuttuu keitetyksi pellavaöljyksi. Prosessi vie

aikaa ja on kallis, mutta sen ansiosta kuolevat

useat bakteerit sekä jäämäaineet.

Pellavaöljymaali kuuluu perinteisesti höylätyil-

le pinnoille (ovet, ikkunat, karmilaudat, listat, hel-

miponttipaneelit). Sama maali käy sekä sisällä

että ulkona.

Pellavaöljymaali, joka maalataan ohuesti useil-

la vedoilla, imeytyy puunpintaan muodostaen

kestävän pinnan. Jopa vanha ja pehmeä puu saa

kovan pintansa takaisin. Tämän havaitsee usein

ikkunapokien maalauksen yhteydessä. Maali

vanhenee kevyesti liituuntumalla, krakeloitumalla

pienen pieniksi halkeamiksi. Ohentuminen vuo-

sien mittaan on suuri etu uudelleen maalausta

ajatellen. Kun maali ohenee vähitellen itsestään,

eikä vanhaa pohjaa tarvitse poistaa kemikaaleilla,

raaputtamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Lisätietoja: www.antiikkiverstas.com

lue huolella maalipurkin tekstit

Korjaus-raken-

taminen


Museoviraston neuvonta-mahdollisuudet heikkenemässä

Maanomistajain Liiton ja Rakennushistoriallisen jaoksen ke-vätkokouksien jälkeen pidettiin monipuolinen seminaari, jonka aluksi intendentti Risto Holopainen Museovirastosta esitti laa-jan katsauksen Museoviraston tehtäväkentästä ja sitä koskevasta lainsäädännöstä.

Tällä hetkellä säästötoimet koskevat muun valtionhallinnon tavoin myös Museovirastoa. Vanhojen rakennusten omistajien näkökulmasta ikävä uutinen on se, että neuvontaan käytettävissä oleva henkilöstö ja aika vähenevät. Omistajat joutuvat turvautu-maan yhä enemmän omatoimiseen tiedonhankintaan ja muihin asiantuntijoihin. Museovirasto on ollut mukana monessa tiedon-keruuhankkeessa, joiden tuloksia toki voi edelleen hyödyntää. Myös entistämisavustuksia on syksyisin haettavana.

Hyviä vinkkejä korjaamiseen

Korjausrakentamisen ajankohtaiskatsauksessa Risto Holopainen totesi, että rakentaminen on muuttunut korjauspainotteiseksi.

Tosin suurimmat korjauspaineet ovat 1960- ja 1970-luvun asuin-kerrostaloissa. Ydinkysymykset niiden kohdalla ovat energiate-hokkuus ja sisäilmasto sekä homeongelmat.

Holopainen painotti, että rakennuksen vanhuus ei mitenkään välttämättä tarkoita ongelmia. Hyvin hoidettu vanha rakennus kestää vuosikymmenestä toiseen.

Seminaarin osallistujilla oli mainio tilaisuus keskustella omista hankkeistaan alan johtavan asiantuntijan kanssa ja saada hyviä vinkkejä rakennusten korjaamistapoihin ja materiaaleihin. Lisäk-si kokemusten vaihto osallistujien kesken oli vilkasta.

Mielenkiintoista ja hyödyllistä lisätietoa vanhan korjaajalle löytyy:http://www.rakennusperinto.fihttp://korjaustieto.fihttp://tapetti.nba.fi/http://www.rakennusteollisuus.fi/framehttp://www.co2olbricks.eu/

JäRvISYDäMeN HeRKKuJa MaISTeLeMaSSa

Seminaarin pitopaikkana oli Lomakeskus Järvisydän

Rantasalmella Linnansaaren kansallispuiston kupeessa.

vuosisataiset kievariperinteet oli päivitetty persoonallisesti

nykyajan vaatimuksiin. Komeat hirret ja luonnonkivet raken-

nusmateriaalina loivat tunnelmaa kokoustiloihin.

Lomakeskuksen omistaja, ”Savon nöyrin renki” Markus Heiskanen kertoi historian lisäksi myös huimista tule-

vaisuuden suunnitelmista. Tulossa on niin hotellia kuin

kylpylääkin savolaiseen tunnelmaan ja kansallispuiston

maisemaan sopeutuen.

Heiskasen kaltaiset nuoret ja rohkeat yrittäjät pitävät

maaseudun elävänä ja pyörät pyörimässä.

RaKeNNuSHISTORIaLLINeN SeMINaaRI

RaNTaSaLMeN SYDäMeSSä

teksti: tuija nummela


20 000 000

40 000 000

Rakennuskannan ikä Suomessa vuonna 2010

60 000 000

80 000 000

100 000 000

120 000 000

140 000 000

160 000 000

180 000 000

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000Lukumäärä Kerrosala

Rak

ennu

sten

lkm

-19190 0

1920 1921-39 1940-59 1960-79 1980-99 2000

valmistumisvuosi

k-m

2

Ryhälän pappila Juvalta on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Talo sai uuden omistajan pari vuotta sitten, jolloin kunnostustyöt aloitettiin. Koko toinen pohjoispäädyn nurkka jouduttiin kengittämään. Työn tekivät Jarmo Malm ja v. Sairanen Hirsitaito ry:stä.

Rantasalmella pohdittiin muutama vuosi sitten, kuinka voisi konkreettisesti ylläpitää savolaista rakennusperintöä. Ideoita muokkaamaan ja toteuttamaan perustettiin yhdistys, joka on saanut aikaiseksi mm. korjausrakentamiskeskuksen.

Keskuksen toiminnanjohtaja Maria Luostarinen kertoi Ran-tasalmella toimivasta varaosapankista, josta voi hankkia käyttö-kelpoisia vanhoja rakennusosia. Saatavana on myös korjausneu-vontaa ja tarvittaessa kohdekäyntejä. Myös erilaista koulutusta tarjotaan, esimerkiksi ikkunankorjauskursseja.

Kartanosta kievariin -tapahtuma järjestetään 30.6.–1.7.2012. Teemana on naisten asema säätyläistaloissa ja energiavaatimuk-set. Alustajina ovat mm. kirjailija Kaari Utrio (”Emäntä, armo ja papinmuori”) ja yli-insinööri Jyrki Kauppinen Ympäristömi-nisteriöstä (”Energiamääräykset korjausrakentamisessa – mikä muuttuu”). Lisäksi on useita korjausrakentamiskohteita, joissa voi vierailla. Asiasta kiinnostuneet kauempaakin ovat tervetulleita.

Lisätietoja: http://www.rakennusperintoyhdistys.net/

Etelä-Savon rakennusperintö-yhdistyksellä vilkasta toimintaa

Lähde: ©VTI/VRK 4/2011


Pitkän kartanoperinteen myötä etelä-Savo ja etenkin

Joroinen on saanut lempinimen Savon Pariisi.


teksti: juhani krappe kuvat: pyry krappe


K aiken takana on Kuopiosta vuonna 1781 Rantasalmelle siirtynyt Haapaniemen sotakoulu, myöhemmin kadetti-koulu ja sen mukanaan tuoma vilkas seuraelämä. Kadet-

tikoulun ansiosta paikkakunnalle muuttaneet korkeat upseerit toivat muassaan vilkkaan seuraelämän ja ranskan kielen käytön.

Maanomistajain Liiton kevätretki kartanoiden maailmaan lähti liikkeelle Rantasalmelta, sotakoulun syntysijoilta ja kulki Joroisil-le ja Juvalle.

Järvikylän, Frugårdin ja Wehmaan kartanot ovat osa laajempaa

Savon kartanokokonaisuutta. Kartanoiden ryhmä on omaperäi-nen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt kulttuuri-ilmiö, joka leimaa rakennettua maisemaa.

Vuosien saatossa jokainen kartano on kulkenut omaan suun-taansa. Järvikylän kasvihuoneista lähtee vuosittain 22 miljoonaa yrtti- ja salaattirukkua maailmalle, Frugård on perinteitä vaaliva yksityiskoti sekä lammas- ja kyyttötila. Wehmaa taas on luomu-tuotantoon erikoistunut karja- ja metsätila, jolla on tukenaan val-takunnallisestikin uusia liitännäiselinkeinoja.

Kartanon pihaan osuu huhtikuisena lauantaina tuuli, joka Jär-vikylän nykyisen isännän Albert Grotenfeltin mukaan on har-vinaista.

– Pohjoissuunnassa kartanosta sijaitsee soraharju, joka korkei-ne mäntyineen suojaa kylmiltä pohjoistuulilta. Talon paikka on aikanaan valittu hyvin, Albert Grotenfelt kertoi.

Päärakennuksen edessä avautuvaan peltoaukeaan liittyy tari-na. Isäntä kysyy, mihin käyttötarkoitukseen hieman etäämpänä oleva rakennus on tehty - se on verkkovaja. Selityskin löytyy.

– Valvatus - järven vesi murtautui vuonna 1861 järven etelä-osaan kaivettuun ojaan, minkä seurauksena järven pinta laski kolmessa päivässä noin kuusi metriä. Järven pinta-ala pieneni kolmannekseen ja rantaviiva siirtyi enimmillään pari kilometriä.

Kartanon suuressa salissa vierasjoukko hämmästeli sen läm-pimyyttä. Isäntä kertoi, että kartanon ja kasvihuoneiden lämpö tuotetaan omassa kolmen megawatin biopolttolaitoksessa, jossa hyödynnetään oman suon turvetta ja haketta.

Vuonna 1882 rakennetun kartanon sali on nähnyt paljon, se on toiminut muun muassa sotasairaalana. Heinäkuun loppupuolella kartanon kahdentoista sukupolven lelut siirretään toviksi pois sa-lista, joka on Joroisten Musiikkipäivien yksi konserttipaikka.

Järvikylä

Kevätretkeilyn kielinä olivat suomi, ruotsi ja englanti. Ruotsi on säilynyt kotikielenä monissa Savon kartanoissa. englanti tuli mukaan esittelyihin, sillä kierroksella oli mukana Wildlife estates -hanketta esitellyt francesco Kinsky dal Borgo eLOsta. Kuvassa keskellä Järvikylän kartanon isäntä albert Grotenfelt, toinen vasemmalta francesco Kinsky dal Borgo, vieressään Jakob frankenhaeuserin.


Moniin kartanoihin johtaa pitkä puukujanne, niin myös Frugår-diin, Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien pel-tojen reunassa. Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maas-samme ja kustavilaisen ajan asumiskulttuurin huippuesimerkki.

Perillä vieraita odottivat Elisabeth Åström ja hänen poikansa Johan.

Ikänsä edellyttämällä arvovallalla 87-vuotias Elisabeth jakoi vieraat kahteen ryhmään, toisen kanssa lähti esittelemään karta-noa ja toinen ryhmä jäi Johanin kanssa tutustumaan Frigårdista koottuun kirjalliseen materiaaliin.

–Kartanossa on alkuperäiset seiniin pellavakankaalle maalatut tapetit. Ne heijastavat aikansa Tukholman hovin tyylimakua, joka taas selittyy sillä, että talon emännän Hedvig Juliana Munckìn poika kreivi Adolf Fredrik Munck oli Kustaa III:n hovin suosik-ki. Myös Frugårdin huonekaluista osa on alkuperäisiä.

Frugårdin mansardikattoinen keltamaalattu päärakennus val-mistui vuonna 1784. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennukses-ta, tallista, vilja-aitasta ja vaunuliiteristä. Päärakennuksen keski-

akselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.

Kartano siirtyi seuraavan vuosisadan taiteessa Bernd Adolf Grotenfeltille, jonka jälkeläisiä ovat nykyiset kartanon omistajat.

– Kartanossa vietettiin vilkasta seuraelämää ja se veti puo-leensa myös Haapaniemen kadettikoulun nuoria miehiä. Siitä on edelleen muistona erään kadettioppilaan maalama taulu talon makuuhuoneessa.

Elisabeth Åströmille on muodostunut myös käsitys siitä, kuinka kartanon alkuperäiset esineet ja koko rakennus on säilynyt niin hyvin alkuperäisenä.

Bernd Adolf Grotenfeltin kuoleman jälkeen 1836, tilanomistus jakaantui hänen kahden avioliittonsa lasten kesken. Naimattomat sisarukset asuivat kartanoa ja siellä ei tapahtunut mitään muu-toksia yli 70 vuoteen.

Frugård on yksityinen koti ja sen ovet avautuvat vieraille har-voin. Maanomistajain Liiton kevätretkeilijät pääsivät tutustu-maan myös ullakolle koottuun kotimuseoon.

– Kaikki esineet ovat löytyneet kartanosta, kertoo Johan Åström.

Johan ja elisabeth åström toivottivat vieraat tervetulleiksi frugårdiin.

Frugård


Vuonna 2001 perustettu Butiken på Landet -myymälä sai Weh-maan Kartanossa 2010 seurakseen Suomen ensimmäisen englan-tilaistyylisen teehuoneen. Kartanon vanhan tallin yritykset ovat avoinna ympäri vuoden, kesäisin kaikkina seitsemänä päivänä.

– Sijainti aivan 5-tien tuntumassa on otollinen, totesi Nils Gro-tenfelt.

TeaHouse of Wehmais ja Butiken på Landet ovat kartanossa nais-ten valtakuntaa, josta vastaavat puoliso Kerstin ja tytär Anna.

Kartanon kaikki rakennukset ovat käytössä, osa palvelee luo-

mutilan tarpeita, osa yritystoiminnan.Isäntä kuvailee värikkäästi kartanon päärakennuksen vuonna

1849 rakentanutta Georg Grotenfeltiä: hyvä kortinpelaaja ja kova käräjöimään. Georg Grotenfelt uudisti pihapiirin rakennuskan-nan. Urakointi ulottui omien rajojen ulkopuolellekin, sillä hän urakoi Juvan komean harmaakivikirkon.

– Kyläläiset sanovat, että Wehmaan isäntä harjoitteli kirkon rakentamisella oman komean kivinavetan tekemistä, kertoi Nils Grotenfelt.

Matkan varrella poikettiin uPM:n Joroisten taimitarhalle,

joka on Suomen ainoa metsäteollisuuden taimitarha.

Joroisilta lähtee yhtiön ja metsäpalveluasiakkaiden metsiin tänä

vuonna 16 miljoonaa puunalkua. alueella on 20 kasvihuonetta, ja

tarha on keskittynyt viljelemään ainoastaan kuusta. Muut puulajit

tulevat sopimuskasvattajilta. Taimitarhapäällikkö Anne Immonen

muistutti vieraitaan, että juurien kunto metsätaimessa on tärkeäm-

pi kuin komea verso.

– Jos taimi juroo, se johtuu siitä, että se joutuu kasvattamaan

uusia juuria!

Nils Grotenfeltin mukaan maa- ja metsätalous perustuu Wehmaan Kartanossa tiiviiseen yhteistyöhön muiden tuottajien ja jalostusyritysten kanssa.

Wehmaa


CountRy SIde on eLO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista eu:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.

Lehden tiivistelmän voi lukea eLO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake.Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.

Country Side

eLo – european Landowners’ organization

Päätoimittaja Ronan Girard, Rue de Trèves 67, B - 1040 Bruxelles, Belgia.SähköPoSti [email protected],Puh. 0032 (0)2 234 30 00

Tanskan ympäristöministeri Ida Au-ken esitteli Euroopan parlamentin vesiryhmän kokouksessa vesipolitii-

kan haasteita tanskalaisesta näkökulmas-ta. Ministeri painotti, että talouskriisi voi ratketa vain talouskasvun ja uusien työ-paikkojen kautta, mikä puolestaan vaatii kilpailukyvyn parantamista ja tehokkaam-paa resurssien käyttöä. Tämä pätee kaikkiin luonnonvaroihin laajasti nähtynä: energi-aan, raaka-aineisiin, maaperään, ilmaan, luonnon monimuotoisuuteen ja veteen.

Tanskan ympäristöministeriön prioriteetit

Ympäristöministeri Aukenin mielestä puh-das vesi on avainasemassa toteutettaessa Euroopan talouden vihertämistä ympäris-töpolitiikan keinoin.

– Jos jatkamme nykyiseen malliin, ih-miskunnan puhtaan veden tarve saattaa ylittää käytettävissä olevat vesivarat jopa 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tä-mä on hyvin huolestuttava tulevaisuuden-kuva, ministeri Auken toteaa.

Tanskan ympäristöministeriö onkin aset-tanut seuraavat prioriteetit vettä koskien:• Vesitehokkuuden parantaminen. EU:n suunnitelmien mukaan vesitehokkuutta voitaisiin parantaa 40 prosentilla ottamal-la käyttöön uutta teknologiaa. Tällä het-kellä EU-alueella käytetystä vedestä 20-40 prosenttia menee hukkaan.• Vesivarojen kestävän käytön menetelmien parantaminen. Tämä vaatii yhteistyötä maa-

talous-, kuljetus-, aluekehitys- ja energiapo-litiikan aloilla sekä toimivaa ja reilua veden hinnoittelua. Ekosysteemeissä, maankäytös-sä, tuotannossa sekä veden kulutuksessa ja uudelleenkäytössä tapahtuvat muutokset voisivat tehokkaasti lievittää vesipulaa.• Seitsemännen ympäristöä koskevan toi-mintaohjelman kehyksen laajentaminen, jotta luonnon ja ympäristön tarjoamat pe-ruspalvelut korostuisivat Euroopan kulki-essa kohti vihreämpää taloutta.• Keskustelun laajentaminen vedenkäytön tehokkuuteen, vesi-infrastruktuuri-inves-tointeihin ja kestävään kehitykseen liitty-en. Konkreettisista toimenpiteistä voidaan sopia maaliskuun World Water Forum -ko-kouksessa Marseillessa ja kesäkuun Rio+20 -kokouksessa.• Keskustelun laajentaminen vuoden 2012 lopussa esiteltävää Euroopan vesivarojen suojelun toimintasuunnitelmaa koskien.• Euroopan komission tulee hyväksyä eh-dotus laatunormeiksi, joita sovelletaan prioriteettiaineiden päästöpitoisuuksiin vesiympäristössä.• Tasapainon löytäminen vesiympäristön ja maatalouden välillä: vesiympäristöjä on pyrittävä suojelemaan mahdollisimman hyvin unohtamatta kestävän maatalouden vaatimuksia.• Yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen. Käytet-tävät rahoitusvälineet on räätälöitävä tar-peisiin sopiviksi, kun esimerkiksi vesipui-

tedirektiiviä, Natura-ohjelmaa koskevia di-rektiivejä tai meristrategiapuitedirektiiviä lähdetään toteuttamaan.

vedestä on pidettävä hyvää huolta

Ministeri Auken päätti esityksensä seuraa-vaan lausuntoon:

– Vesi on elintärkeä luonnonvara ja mei-dän on pidettävä siitä hyvää huolta. Talous-kriisin lisäksi Eurooppaa – kuten muuta-kin maailmaa – uhkaa pula luonnonvarois-ta. Vesi on yksi tärkeimmistä luonnonva-roista. Luonnonvarojen saatavuus määrää meidän tulevan elämänlaatumme.

Vesi on EU:lle elintärkeä luonnonvaraTammikuussa alkaneen Tanskan puolivuotisen eu-puheenjohtajakauden tärkeitä toimenpiteitä ovat

yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, yhteisen kalastuspolitiikan uudistus sekä elintarvikkeiden

turvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Yksi näihin kaikkiin tavoitteisiin liittyvistä tärkeistä

luonnonvaroista on puhdas vesi.

kä

än

nö

s: j

ari l

eino


Maan-omistaja

ennen


Toiminnanjohtajalta

Puolusta etujasi maanomistajana - pysy ajan tasalla!www.maanomistajainliitto.fi

”Kukaan ei ole maanomistajan puolella!” -lause on ote arkitodellisuudesta. maankäytön suunnittelijoiden pöytiin ei kutsuta maanomistajien edustajia ja valmiisiin ratkaisuihin vaikut-tamisessa on lähes ainoa tie tehdä valitus. maanomistajain liitto on hereillä puolestasi. se kulkee askeleen edellä antamalla lausuntoja maanomistusta koskevien lakien val-misteluun ja auttaa maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä. toivomme, että mahdollisimman moni löytää maanomistajain liiton, jäsenmäärän kasvu lisää painoarvoa. sinulla on liiton jäsenä tärkeä tehtävä; anna sivun 23 kuponki naapurillesi, tuttavallesi - niin hän voi liittyä liiton jäseneksi tai hankkia lisätietoa liiton toiminnasta.

AIDOSTI HISTORIAA PERINNERAKENTAMISEEN JA SISUSTAMISEEN

www.antiikkiverstas.com

Wilman-päivänä 26.5.2012

PERINNEMAALAUKSEN TEEMAPÄIVÄ ” Aidot historialliset värit”

Tai varaa ilmainen suunitteluvartti

Mietimme yhdessä kuinka voit vaalia kohteesi historiaa ja kun-nostaa oikein . Asiantuntijaltam-me ideoita ja ohjeita, Ota muka-an kuvia, piirustuksia. Lyhyes-säkin ajassa saat valtavan mää-

rän tietoa jos olet itse hyvin val-mistautunut!

Lisätietoja verkkokaupastamme

Keväään

kurssiohjelma netissä

Aiheimmeitamme mm. Pinkopahvitus, ulkomaalaus, huonekaluentisöinti ja maa-

lien valmistus. Kurssit tapahtuvat pienryh-minä omassa verstaassamme arki-iltaisin ja muutamana

lauantaina.

Löydät meidät joko verkosta tai Salosta., osoitteesta , Järvenkyläntie 353, 25230 Angelniemi Kotisivut/verkkokauppa www.antiikkiverstas.com - asiakaspalvelu 010 2311530

Näyttelyssämme

Luento ulkomaalaamisesta perinne-maaleilla.

Sisäinteriöörien materiaalien käyttö 1790-1940 –luvuilla esim matta

pellavaöljymaalia luppupaperilla , kalkkikivilattioin., Perinteisen

kuurauslattian kuuraaminen pella-vasaippualla

Pihakahvilassamme kesäkauden avajaiset, jossa saa

suolaista ja makeaa isoäidin tyyliin

Myymälässä asiantuntijat neuvovat perinteisten materiaalien ja tarvikkeiden käytös-

tä. .

Konservaattorimme tutkii maalinäytteitä. Ota mukaan pieni

näyte talostasi mikroskoopin alle tarkasteltavak-

si ,alkuperäisten värien löytämisek-si.

Seuraa tapahtuman tietoja nettisu-vuiltamme.









Keväään




lauantaina.


Näyttelyssämme








tä. .













Keväään




lauantaina.


Näyttelyssämme








tä. .













Keväään




lauantaina.


Näyttelyssämme








tä. .





piha maalla - unelmoi ja suunnittele -kirja

johdattaa lukijansa suomalaiselle maaseu-

dulle. Neuvonnallinen, hurmaaviin kuviin pe-

rustuva kirja antaa vinkkejä, neuvoja ja uusia

ideoita omaa pihaansa suunnittelevalle.

Kirjassa on keskitytty maaseudun pihoihin,

joiden tarpeita käsitellään aihe kerrallaan.

• Miten aloitetaan pihan suunnittelu

• Millaisia oleskelualueita voi tehdä ja mihin

ne sijoitetaan

• Miten järjestetään pihalle tulo ja paikoitus

• Miten suuresta pihasta voi tehdä helppo-

hoitoisen

• Millaiselle alueelle sopii kukkaniitty

• Ja paljon, paljon muuta

Kirjoittaja Jutta ahro, Hinta 36 €. 120 sivua.

tilaukset anne-Mari Jouppila,

[email protected],

puh. 0400 367 675, faksi (06) 422 9018

postitse Katajatie 64,

61330 KOSKeNKORva

verkkokaupasta www.maajakotitalousnaisetkauppa.fi

Tilauksiin lisätään toimituskuluina 5,95 €

ja postimaksu painon mukaan.

Tuotteita voi tiedustella myös Maa-

ja kotitalousnaisten piirikeskuksista.

Maaseudun pihojen suunnitteluun oma puutarhakirja

kevätseminaarissa hyödyllistä asiaa ja uusia ideoita

maanomistajain liiton vuosikokous hyväk-

syi vuoden 2011 toimintakertomuksen ja

tilinpäätöksen pidemmittä puheitta. samoin

rakennushistoriallinen jaos hyväksyi toiminta-

ja talouskatsauksen. kuluvalle vuodelle vah-

vistetussa suunnitelmassa päätettiin jatkaa

rakennushistoriallisten seminaarien järjestä-

mistä sekä lisätä kansainvälistä yhteistyötä

esimerkiksi retkien muodossa. jaoksen hal-

litus valittiin kokonaisuudessaan jatkamaan

tehtävässään. yhtenä painopisteenä on van-

hojen rakennusten korjausrakentamiseen liit-

tyvät energiakysymykset.

Wildlife estates – tunnus uuteen vauhtiin

european landowners’ organization (elo)

koordinoi Wildlife estates -hanketta, jonka

tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden li-

sääminen. aiheesta oli kertomassa elo:n han-

kevastaava francesco kinsky dal Borgo. hän

toi erittäin innostavasti esiin mahdollisuuksia,

joilla tiloilla jo nyt tehtävää luonnonhoitotyötä

voitaisiin hyödyntää ja tuoda myönteisellä ta-

valla julkisuuteen. tavoitteena on kehittää ja

jakaa hyviä käytäntöjä. yleistä hyväksyttävyyt-

tä parantamalla voidaan vähentää viranomais-

sääntelyn ja määräysten tarvetta.

maanomistajien on syytä olla aktiivisia ja

aloitteellisia esimerkiksi natura2000-alueiden

käyttöön liittyvissä kysymyksissä. hoitosuunni-

telmat pitää laatia rakentavassa yhteistyössä

maanomistajien ja viranomaisten kesken. täs-

säkin voidaan hyödyntää eurooppalaista yhteis-

työtä ja tuoda esimerkkejä toimivista ratkai-

suista muualla. suomessa on tähän asti edetty

pääosin totaalisuojelun ajatuksella, kun taas

monissa muissa maissa natura-aluiden hoito ja

käyttö on paljon monipuolisempaa. esimerkiksi

metsästys voi olla osa alueen hoitosuunnitel-

maa ja suojeluarvojen vahvistamista.

tällä hetkellä maanomistajain liitto valmis-

telee We-hankkeen suomen työryhmän kanssa

meidän oloihimme soveltuvia kriteereitä. Wildli-

fe estates – tunnus perustuu vapaaehtoisuuteen

ja oma-aloitteisuuteen ja sen tarkoitus on tehdä

tunnetuksi sitä työtä, jota jo tehdään. kriteerit

vahvistetaan käytännönläheisiksi ja monimuo-

toisuuden lisäämiseen kannustaviksi.

tuija nummela, toiminnanjohtaja


kysymystä

4

1. Miten ja milloin yksityisteille voi hakea valtionavustusta?tiekunnat voivat hakea valtionavustusta yksityistei-

den parantamiseen ympäri vuoden. avustus on tar-

koitettu teiden ja siltojen vaurioiden sekä rakenteiden

korjaamiseen.

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely-

keskukset) myöntävät avustuksia vuosittaisten mää-

rärahojen puitteissa. eduskunnan myöntämä määrä-

raha vuodelle 2012 yksityisteiden valtionavustuksiin

on 13 miljoonaa euroa.

www.ely-keskus.fi

...2. Mikä on Maastotiedot auki -blogi?Blogi kertoo, miten maanmittauslaitos valmistautuu

maastotietojensa avaamiseen kaikkien käyttöön tou-

kokuun alussa 2012.

Blogin kirjoittajat ovat mukana maastotiedon

avaamiseen liittyvässä projektissa, jossa ratkotaan

käytännön asioita. kuka tahansa voi esittää kirjoitta-

jille kysymyksiä ja kommentteja.

http://maastotiedotauki.blogspot.com/

...3. Kiinnostavatko Metsään ABC -retket?uusille metsänomistajille tarkoitettuja metsäkes-

kuksen aBC-tapahtumia on järjestetty maaliskuusta

alkaen. myöhemmin keväällä järjestetään metsään

aBC -retkiä, joilla asioita kerrataan maastossa. ret-

killä oppii tuntemaan omankin metsänsä niin, ettei

joudu tekemään valintoja umpimähkään.

www.metsakeskus.fi/tapahtumat

...4. Mihin euroopan maanomistajajärjestö eLo toiminnallaan tähtää?elo:n tehtävänä on varmistaa, että maaseutu eu:ssa

säilyy elinvoimaisena ja miellyttävänä, luonto- ja kult-

tuuriarvoja vaalien. elo puolustaa yksityisomistusta

ja ajaa yksityisten maanomistajien oikeuksia. tavoit-

teena on luoda ratkaisuja haasteisiin, joita euroopan

päättäjät kohtaavat tulevina vuosina sekä toimia tär-

keänä lausunnonantajana euroopan lainsäädännön

muuttuessa.

suomen maanomistajain liiton jäsenet ovat samal-

la jäseniä myös euroopan maanomistajajärjestössä.

www.europeanlandowners.org/

...

Avoin seminaari

CO2OL BricksKestävä korjausrakentaminen ja

säilytettävät rakennukset Ke 9.5.2012 klo 10–15, unioninkadun juhlahuoneistot,

Ainola-kabinetti, unioninkatu 33, Helsinki

9.00–9.15 Kahvi ja ilmoittautuminen 9.15–9.30 Avaus, rakennussuojelu ja energiansäästö Suomessa, Keijo Kaivanto, Kiinteistöalan Koulutussäätiö 9.30–10.00 Co2oL Bricks -hankkeen esittely, Markku Rantama 10.00–10.45 osaamisen ja koulutukseen liittyvät haasteet: Rakennussuojeluun ja vanhojen rakennusten energiaosaami-seen liittyvä koulutus Suomessa alustus ja keskustelua, Seija Linnanmäki, Museovirasto 10.45–11.15 Co2oL Bricks -hankkeessa luotava koulutusmateriaali ja opetussuunnitelmat, Marja-Leena Sallinen, Kiinteistöalan Koulutussäätiö

11.15–12.00 Lounastauko 12.00–13.00 Rakennusfysiikka ja säilytettävät rakennukset, Jukka Lahdensivu, TTY 13.00–13.45 technical condition, indoor climate and renovation demand of brick apartment buildings in estonia,Simo Ilomets, Tallinna Tehnika Ülikool 13.45–14.15 Kahvi 14.15–15.00 Ilmanvaihto ja vanhat rakennukset, Jukka Sainio, Insinööritoimisto Maaskola Oy

Ilmoittautuminen www.kiinko.fi, 2.5.2012 mennessä, tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja Kiinteistöalan Koulutussäätiö KIINKO Marja-Leena Sallinen, puh. 040 550 7914, [email protected] Markku Rantama, puh. 050 505 2990, [email protected]

CO2OL Bricks -hanke etsii ratkaisuja rakennusperintökohteiden energiatehokkaaseen korjaamiseen. uusiin rakennuksiin soveltuvat tekniset menetelmät saattavat aiheuttaa vanhoissa rakennuksissa käytettyinä pahoja vaurioita ja tuhota kohteen ominaispiirteet. Seminaarissa käydään läpi aihepiiriin liittyvän koulutuksen haasteita Suomessa sekä energiatehokkaaseen korjaamiseen liittyviä näkökulmia.

ohjelma

koonnut: seppo iisalo


GoodWood revival © marcus-dodridge

Euroopan historialliset

kiinteistöteuropean

Historic Houses

euRoPeAn HIStoRIC HouSeS ASSoCIAtIonS

Disclaimer - 67 rue de Trèves B-1040 BrusselsTel +32 2 235 20 01 - fax +32 2 234 30 09

www.europeanhistorichouses.eu [email protected]

RaKeNNuKSeN SuOJeLeMISeeN PITää INveSTOIDavanhassa rakennuksessa lämpötilan on

oltava riittävän korkea, jotta vieraat viih-

tyvät, mutta ei niin korkea, että ilman

kosteus vahingoittaisi sisustusta.

Sisään tulevan valon määrää voidaan

hallita uv-suodattimilla ja säleverhoilla,

jotta aurinko ei pääse vahingoittamaan

maalauksia ja ryijyjä. Palohälyttimet on

tietenkin oltava kaikissa huoneissa.

vanhan rakennuksen suojelemiseksi

kaupalliset toiminnot voi keskittää var-

sinaisen talon ulkopuolelle esimerkiksi

muuntamalla vanhoja ulkorakennuksia

matkailukäyttöön tai rakentamalla koko-

naan uusia juhlatiloja.

Kartanon maille voidaan kehittää

monenlaisia oheistoimintoja, jotka tuo-

vat paikalle matkailijoita. esimerkkeinä

voidaan mainita lasten seikkailupuistot,

maasturisafarit, maastopyöräily ja leirin-

täalueet.

Britanniassa historiallisten rakennus-

ten mailla järjestetään monia suuria ylei-

sötapahtumia, joissa kartano toimii ikään

kuin ”taustakoristeena”. Nämä mootto-

riurheilutapahtumat, karavaanari-kokoon-

tumiset, metsästysmessut tai rockfesti-

vaalit saattavat kerätä yli satatuhatta kä-

vijää ja tuoda satojen tuhansien eurojen

tulot kartanolle ja paikallisille yrityksille.

Historiallisten rakennusten ylläpito ja korjaaminen vaativat rahaa. Raken-

nusten kaupallinen käyttö on yksi keino kerätä varoja niiden ylläpitoon.

– O vien avaaminen päiväkävi-jöille voi tuoda huomatta-via lisätuloja, toteaa brit-

tiläinen konsultti Simon Foster, joka on viimeiset parikymmentä vuotta työsken-nellyt Herefordshiressa sijaitsevassa East-norin linnassa. Sen ympärille on kehitetty erilaisia turismiin ja kaupallisiin tapahtu-miin liittyviä palveluja.

Fosterin mukaan tyypillisiä käyttötapo-ja ovat muun muassa häät ja merkkipäivät, yritystapahtumat, yksityiset juhlat ja ma-joituskäyttö päivävieraita unohtamatta.

– Meillä Eastnorin linnassa pidetään joka vuosi 35 hääjuhlaa, Simon Foster kertoo.

Linnan tilavuokra on 9000 euroa ja 11 vierashuoneesta kertyy 2500 euroa ma-joitustuloja. Aamiainen sisältyy hintaan, mutta muusta ruoka- ja juomatarjoilusta laskutetaan erikseen.

– Ylimääräiset huonetilat ja sivuraken-nukset kannattaa kunnostaa majoitus-käyttöön. Historialliset rakennukset puis-toineen tarjoavat myös oivallisia taustoja

erilaisille kuvaussessioille, jotka voivat osaltaan tuoda pientä lisätuloa.

Tasapaino on löydettävä

Kartanot on aikoinaan suunniteltu siten, että niissä voidaan järjestää suuria juhlia ja vastaanottoja. Ainoa ero on, että nykyään vierailijat maksavat siitä, että saavat pitää omat juhlansa kartanossa. On kuitenkin tärkeää löytää tasapaino kaupallistamisen ja rakennusperinnön säilyttämisen välillä.

Esimerkiksi Eastnorin linnassa suurin osa yleisötilaisuuksista järjestetään puis-tossa, ei linnarakennuksessa. Hääjuhlien määrä on rajattu 40:een vuodessa.

– Otamme Eastnoriin mieluummin ho-peahääpäivät kuin parikymppisten synty-mäpäiväjuhlat. Mitä kosteammat juhlat, sitä suuremmassa vaarassa arvoesineet ovat, Foster sanoo.

Henkilökunnan tärkein tehtävä on saada asiakkaat viihtymään. Henkilökunta tulee kuitenkin kouluttaa myös tarkkailemaan si-sustusmateriaaleja ja ilmoittamaan mahdol-lisista vaurioista tai riskeistä välittömästi.

vINKKeJä JuHLIeN TuRvaLLISuuTeeN• viiniä kannattaa tarjoilla vain ruokailun yhteydessä. • lasilevyt pöytien päällä suojaavat pöydän pintaa juomalasien jättämiltä renkailta.

• matot on pidettävä ehjinä ja suorina, jotta vieraat eivät kompastu.• osa puistosta voidaan sulkea köysillä.• äänenvoimakkuus on pidettävä riittävän alhaisella tasolla.

Ovet auki historiallisiin rakennuksiin

kä

än

nö

s: j

ari l

eino


• KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖOIKEUS (MM. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET)• RIITA-ASIAT (MM. ASUNTOKAUPPA-ASIAT JA RAKENTAMISOIKEUS)• SOPIMUSOIKEUS (SOPIMUSTEN LAADINTA JA TARKASTUS)• YHTIÖOIKEUS JA LIIKEJURIDIIKKA• KONKURSSI- JA VELKAJÄRJESTELYASIAT• VAHINGONKORVAUSASIAT JA KULUTTAJASUOJA• PERHE- JA PERINTÖOIKEUS• RIKOSOIKEUS

Snellmaninkatu 25 A 3, 00170 Helsinki • [email protected] www.advoline.fi • puh. (09) 4289 0130 • fax 045 689 0881 Asianajaja, varatuomari Tatu Henriksson, puh. 045 130 0567

Varatuomari Alf Henriksson, puh. 050 303 1825

Asianajaja

Johan BardyTel +358 9 278 4300,

+358 400 486060 Fax +358 9 278 4301

[email protected]

Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA

Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi

Järvenkyläntie 35325230 Angelniemi (Salo)Puh: 010 2311 530

erikoishöyläämö • verstaatmyymälä • näyttelyarkisin 9–17, la 10–14

www.antiikkiverstas.comwww.antiikkiverstas.com

www.antiikkiverstas.comwww.antiikkiverstas.com

Metsätila-arviointi O. Nieminen OyJoupinpuisto 12 A, 02760 Espoo

Puhelin 050 527 0545, [email protected]

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelutkiinteistökauppaan

TILA-

ARVIOKAUPPA-

KIRJAKAUPAN-VAHVISTUS

Olavi Nieminenmetsänhoitaja, LKV

julkinen kaupanvahvistaja 402713/73


Puhelin 050 527 0545, [email protected]

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelutkiinteistökauppaan

TILA-

ARVIOKAUPPA-

KIRJAKAUPAN-VAHVISTUS






puhelin 050 527 0545, [email protected]

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelut kiinteistökauppaan

KARTANOPUOTI - PANIMO Kartanopuoti avoinna (talvella):

ke–pe klo 12–16 | la–su klo 10–14 | ma–ti suljettu www.malmgard.fi

Puh. 040 707 4753www.porvoonwanharautakauppa.fi

Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

TERVETULOA KESKIAIKAIS- HENKISEEN LOMAKESKUS JÄRVISYDÄMEEN!

Lomakeskus Järvisydän/SaimaaHoliday RantasalmiPorosalmentie 313, 58900 RantasalmiTel + 358 (0) 20 72 91 760, [email protected], www.saimaaholiday.netPuhelumaksu/puhelu 0,08 €. Puhelut kiinteästä verkosta/min 0,07 €. Puhelut matkapuhelinverkosta/min 0,17 €.

TERVETULOA KESKIAIKAIS-TERVETULOA KESKIAIKAIS-TERVETULOA KESKIAIKAIS-TERVETULOA KESKIAIKAIS-TERVETULOA KESKIAIKAIS-TERVETULOA KESKIAIKAIS-TERVETULOA KESKIAIKAIS-TERVETULOA KESKIAIKAIS-TERVETULOA KESKIAIKAIS-HENKISEEN LOMAKESKUS HENKISEEN LOMAKESKUS HENKISEEN LOMAKESKUS

Lomakeskus Järvisydän/SaimaaHoliday Rantasalmi

Tel + 358 (0) 20 72 91 760, [email protected]

Puhelumaksu/puhelu 0,08 €. Puhelut kiinteästä verkosta/min 0,07 €. Puhelut matkapuhelinverkosta/min 0,17 €.

Löydät meidät Saimaan vesistön varrelta Rantasalmelta, Linnansaaren kansallispuiston kuppeelta. Me talon piikatyttöset ja renkipojat tarjoamme vieraillemme kaiken kattavia elämyspaketteja majoituksineen, syöminkeineen, saunoineen ja luonto- ohjelmineen. Juuret meillä on vuodessa 1658, joten tarinaa riittää kerrottavaksi vieraillemme yllin kyllin!Lisätiedot ja varaukset:


JäseneDut

28.2.2012/391 KHo:2012:14maankäyttö ja rakentaminen - toimenpidelupa -

toimenpideluvan tarve - ilmalämpöpumppu -

julkisivu - julkisivutoimenpide

ulkomitoiltaan 950 x 390 x 730 ja 950 x 390

x 900 millimetrin suuruisten ja 77 ja 88 kilo-

gramman painoisten ilmalämpöpumppujen ul-

koyksiköiden asentaminen rakennuksen kadun

puoleiseen julkisivuun jalkakäytävältä ja kadulta

selvästi näkyville paikoille merkitsi maankäyt-

tö- ja rakennusasetuksen 62 §:n 1 momentin 7

kohdassa tarkoitettua julkisivun muuttamista.

Toimenpiteelle oli näin ollen ennen sen suoritta-

mista saatava maankäyttö- ja rakennuslaissa ja

-asetuksessa tarkoitettu toimenpidelupa.

26.3.2012/676 KHo:2012:22maankäyttö ja rakentaminen - ranta-asemakaava

- rakennusoikeuden siirtäminen - selvitysvelvolli-

suus - selvitysten riittävyys - maankäytön sopeu-

tuminen muuhun ympäristöön - yhdenvertaisuus

Maanomistaja oli laatinut ranta-asemakaavan

yhden tilan alueelle. Tilaan kuului kaksi osa-

aluetta, joihin kuului muunnettua rantaviivaa

yhteensä noin 1 100 metriä kahden järven

ranta-alueella. Toinen järvistä oli pinta-alaltaan

noin 39 hehtaaria ja toinen noin 61 hehtaaria.

Ranta-asemakaavassa kaava-alueen rantara-

kentaminen oli keskitetty pienemmän järven

ranta-alueelle. vaikka kaava-alue jakaantuikin

kahteen osa-alueeseen, se muodosti maankäyt-

tö- ja rakennuslain 74 §:n 2 momentissa tarkoi-

tetun tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden,

kun otettiin huomioon, että osa-alueet sijaitsi-

vat toistensa yhteydessä ja niitä erotti toisistaan

vain kapea salmi.

Keskitettäessä rakennusoikeus pienemmän

järven ranta-alueelle ei kuitenkaan ollut sel-

vitetty, voitiinko tuon järven ranta-alueen mui-

den maanomistajien alueille lisätä vastaavalla

tavalla rantarakentamista, ottaen erityisesti

huomioon järven ranta-alueiden virkistysarvon

ja viihtyisyyden säilyminen. Kaupungin ranta-

alueiden maankäytön järjestämistä ei ollut selvi-

tetty myöskään yleiskaavalla, mutta yleiskaavan

laatiminen oli parhaillaan vireillä. Koska ranta-

asemakaavaa laadittaessa ei ollut tehty maan-

käyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämiä selvi-

tyksiä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voitiin

arvioida olevan olennaisia vaikutuksia, kaupun-

ginvaltuuston päätös, jolla ranta-asemakaava oli

hyväksytty, oli lainvastainen.

korkein oikeus Ja korkein hallinto-oikeus

tarkemmin päätöksiin voi tutustua valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

Oikeustapauksia

Jäsenetu Arviointikeskus myöntää Maanomistajien Liiton jäsenille 10 %:n jäsenalennuksen

perimistään palkkioista useimmissa toimeksiannoissa. Alennuksen saaminen

edellyttää, että jäsenyys ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä. Jäsenalennusta ei anneta silloin, kun vakuutusyhtiö korvaa

maanomistajan oikeudenkäyntikulut (oikeusjutut maaoikeudessa,

käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) eikä silloin kun maanomistajalle maksetaan

ns. edunvalvontakuluja asiamiehen käyttämisen johdosta (maantie-

ja lunastustoimitukset).

Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, silloin kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan

(esim. ympäristölupa-asiat, kaava-asiat, maataloustukiasiat,

metsäasiat, sopimusasiat, yksityistiet, arviointilausunnot).

Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan

itse maksamista arvonlisäveroista, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen.

Lisää tietoa Arviointi-keskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta www.arviointikeskus.fiwww.arviointikeskus.fi

10.2.2012/198 KHo:2012:10maankäyttö ja rakentaminen - rakennuslupa -

valitusoikeus - vastapäinen rakennuspaikka

Rakennuspaikkaa pidettiin vastapäisenä, kun ra-

kennuspaikka ja valittajan omistama kiinteistö

sijaitsivat katujen risteyksessä vinottain vasta-

päätä ja kiinteistöjen väliin jäi ainoastaan katu-

aluetta. etäisyys valittajan omistamasta kiinteis-

töstä rakennuspaikkana olevaan kiinteistöön oli

noin 30 metriä. valittaja oli vastapäisen alueen

omistaja ja oikeutettu valittamaan rakennuslu-

papäätöksestä.

KKo:2012:29vahingonkorvaus- ankara vastuu

ympäristövahinko

Seurakunta oli teettänyt itsenäisellä urakoit-

sijalla hautausmaan laajentamiseen liittyvän

maanrakennustyön, jonka yhteydessä naapuri-

kiinteistölle kulkeutunut pöly oli vahingoittanut

kiinteistöllä olevaa rakennusta. Seurakunta ei ol-

lut ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun

lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuna toiminnan

harjoittajana tai siihen rinnastettavana tuotta-

muksesta riippumattomassa korvausvastuussa

rakennukselle aiheutuneesta ympäristövahin-

gosta. (ään.)

28.12.2011/3750 KHo:2011:115vesitalousasia - vesilaki - vesioikeuslaki - voima-

laitos - jäätie - kemijoki - lupaehdon muuttaminen

- velvoitteen muuttaminen toiseksi - olosuhteiden

muutos - toiminnan säilyminen ennallaan

vesistötoimikunta oli ennen vesilain (264/1961)

voimaantuloa vuonna 1961 myöntänyt luvan

voimalaitoksen rakentamiseen Kemijokeen.

Lupaan sisältyneen lupaehdon mukaan luvan

haltijan tuli huolehtia siitä, että veden juoksuun

tehtävät muutokset eivät estäneet tai vaaranta-

neet sellaista talvitieliikennettä, jota lupaehdos-

sa mainituilla Kemijoen yli kulkevilla jääteillä oli

aikaisemminkin yleisesti harjoitettu. Lupaehdon

mukaan sen jälkeen, kun talvitieliikenteestä tai

talviteiden ylläpitämisestä oli saavutettu koke-

musta, voitiin hakemuksesta antaa uusia mää-

räyksiä asiassa.

Luvan haltija haki ympäristölupavirastoon

vuonna 2008 tekemällään hakemuksella mainit-

tuun lupaehtoon sisältyneen velvoitteen muut-

tamista toiseksi velvoitteeksi muun ohella sillä

perusteella, että velvoitteesta huolehtiminen oli

talvien lauhtuessa osoittautunut ongelmallisek-

si ja että olosuhteet alueella olivat muutoinkin

muuttuneet. Hakemusta ei perusteltu toiminnan

muuttumisella.

vesilain 22 luvun 2 §:n 1 momentti huomioon

ottaen mainittua voimalaitosta koskevat oikeudet

ja velvollisuudet määräytyivät lähtökohtaisesti

ennen vesilakia voimassa olleen vesioikeuslain

säännösten perusteella. vesilain 22 luvun 2 §:n 2

momentti huomioon ottaen kysymyksessä oleva

hakemus tuli kuitenkin käsitellä vesilain mukai-

sena luvan haltijan hakemuksena luvan muutta-

miseksi. Lupaehdon muuttamiseen olisi siten pi-

tänyt soveltaa vesilain 2 luvun rakentamista kos-

kevia säännöksiä, erityisesti luvan myöntämisen

edellytyksiä koskevaa 6 §:ää ja kulkuyhteyksien

turvaamisen osalta myös luvun 17 §:ää.

Jääteiden ylläpitämistä koskevaa määräystä

ei voitu katsoa annetuksi pelkästään määrätty-

jen kiinteistöjen käyttöön liittyvän liikkumisen

turvaamiseksi. Harkittaessa määräyksen muut-

tamisen edellytyksiä olisi tullut ottaa huomioon

muun ohella jääteiden merkitys yleisen edun

kannalta. Luvan haltijan ja eräiden alueen kiin-

teistön omistajien väliselle sopimukselle ei si-

ten voitu antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Määräystä ei voitu myöskään muuttaa pelkäs-

tään yksityisistä teistä annetun lain mukaisen

yksityistien talviaurausvelvoitteeksi tai tien yl-

läpitovelvoitteeksi. Tällaisen määräyksen nou-

dattamisen varmistaminen ei ollut mahdollista

vesilain nojalla.

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maan-

omistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 eLO:n (european Landowners´ Organization) jäsen.

Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIIton teHtävätMaanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jä-

senten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen talou-

dellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää

jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIIton tAvoItteet• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsää-

dännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein

kohdistettuja ja selkeitä.

• edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsäta-

louden kanssa.

• edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä

• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä

maanomistaJain liitto – JorDägarnas FörbunD r.y.

Liity verkkoon – Anslut dig till nätverketLiiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighets- och jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi. Jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Maanomistajain Liitto r.y.

tunnus 5005145

00003 vastauslähetys

vastaanottaja

maksaa

postimaksun

Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / adress

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel.

e-mail

Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuuri-

historiallisesti arvokkaiden kohteiden omis-

tajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäse-

neksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat

kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita

tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen

perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen

kansainvälistä toimintaa Maanomistajain

Liitto on jäsenenä european Historic Hou-

ses associations (eHH) -järjestössä.

PuheenJohtaJaisabella saleniusvaraPuheenJohtaJahannele helkama-rågårdJäsenetthomas frankenhaeuserpeter storsjöhenrik Creutzjoachim Borgström

toimisto PL 169, 01301 vantaakäyntiosoite urheilutie 6C09 1356 511 toimisto@maanomistajainliitto.fiwww.maanomistajainliitto.fitoiminnanJohtaJa tuija nummela

maanomistaJain liiton hallitus 2012

rakennushistoriallinen Jaos

PuheenJohtaJaeine rosenberg-riihimäki, Hartola040 541 [email protected] frankenhaeuser, Porvoo040 5464 [email protected]äsenethenrik Creutz, Loviisapuh 040 5147 [email protected] hintikka, Rautalampipuh 0400 860 [email protected] sankelo, vaasapuh 050 5120 [email protected] storsjö, Raaseporipuh 0500 504 [email protected] vilkuna, Nivalapuh 050 5565 [email protected]ägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation

för jordägare. förbundet har varit medlem i eLO (european Landowners´ Organization) sedan år 1996.

FöRBundetS uPPgIFteRTill Jordägarnas förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner

samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. förbundet arbetar för att stärka jordäganderät-

ten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas

bestämmanderätt. förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader

och utvecklandet av kulturlandskapet.

FöRBundetS MåLSättnIngförbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen

gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. författningarna bör vara tydliga

och rätt riktade. förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med

jord- och skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthål-

landet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

MAAnoMIStAJAIn LIIton JäSeneKSI voi liittyä jokainen merkittävän

maa- tai metsätilan, omakotitontin,

liiketontin tai kesämökkipalstan

omistaja! Liitto auttaa jäseniään

maanomistukseen liittyvissä liittyvissä

kysymyksissä. Jäsenemme saavat

10 % alennuksen arviointikeskuksen

lakiasia- ja kiinteistöarviointi

asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun

sisältyy Maanomistajalehti, joka

ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Suomen Maanomistajain Liiton

jäsenet ovat samalla myös jäseniä

euroopan maanomistajajärjestössä

eLO:ssa (european Landowners´

Organization), joka edustaa miljoonia

maanomistajia eu:n jäsenmaissa.

Jäseneksi


Seuraava Maanomistaja-lehti ilmestyy syyskuussa.

Hyvää kesää lukijoille! - Maanomistajain liitto -

MAANOMISTAJAMaanomistajain liiton jäsenlehti • www.maanomistajainliitto.fi

1 | 12

Pariisinvoita &

punaista Salanovaa

HAASTATTELUSSA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERI | RAKENNUSHISTORIALLINEN SEMINAARI | KEVÄTKOKOUKSET

Uudistu

nut

Maanomistaja_1_2012.indd 1

14.2.2012 13.19

MAANOMISTAJAMaanomistajain liiton jäsenlehti • www.maanomistajainliitto.fi

2 | 12


Uudistunu

t

ARVIOINTIKESKUS MAANOMISTAJAN TUKENA PERINNETALON MAALIT | RAKENNUSHISTORIALLINEN SEMINAARI

ku

va: e

eva

kan

gas

Documents

Maanomistaja