Matkailun organisointi Länsi-Uudellamaalla Creamentors 2010

© CreaMentors Oy 2009. Tämä materiaali on CreaMentors Oy:n omaisuutta ja luottamuksellista. Näiden tietojen käyttö muuhun kuin tämän aineiston arvioimiseen ilman CreaMentors Oy:n lupaa on kielletty.

• lorem ipsum Georgia 18 pt.

– lorem ipsum Georgia 18 pt

– lorem ipsum Georgia 18 pt.




Länsi-Uudenmaan matkailun alueellisen myynti- ja/tai markkinointiorganisaation muodostamisen edellytysten selvittäminen

LoppuraporttiCreaMentors Oy

Syyskuu 2010

Sisältö

1. Selvitystyön toimeksianto2. Selvitystyön toteutus3. Kokonaiskuva alueen matkailun kehittämisestä ja alueellisen organisaation

muodostamisen edellytyksistä4. Perusedellytysten varmistaminen (tammi - joulukuu 2011)

Alueellinen kattavuusKuntien sitoutuminenYritysten sitoutuminenKuntien yrityspalvelujen yhteistoimintaKuntien matkailupalvelujen yhteistoiminta

5. Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen (maaliskuu 2011 – maaliskuu 2012)Taustastrategiat ja -selvityksetTulo- ja työllisyystavoitteetKilpailu- ja yhteistyökenttäTulevaisuuden trenditStrategian sisältö

6. Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen (huhti - joulukuu 2012)Omistus, hallinto ja organisaatioTehtävät matkailustrategian perusteellaTehtävät prosessikuvauksena

Länsi-Uudenmaan matkailun alueellisen myynti- ja/tai markkinointi-organisaation muodostamisen edellytysten selvittäminen

1. Selvitystyön toimeksianto

• Selvitystyön toimeksiantaja on Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja selvitystyö rahoitetaan KOKO Länsi-Uusimaa Koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta

• Selvitystyö valmistuu syyskuun 2010 alussa

• Länsi-Uudenmaan alueen matkailun kehittämisestä on tehty viime vuosina useita selvityksiä. Nyt tavoitteena on saada aikaan konkreettinen ja välittömästi toimintaan johtava sekä kuntien ja yritysten yhteistoimintaa tukeva esitys alueen yhteisestä matkailun myynnin ja markkinoinnin toimintamallista

• Toimintamallin on vahvistettava alueen

1) matkailun kasvua toimialana

2) matkailullista tunnettuutta

3) kaikkien palveluyritysten toimintaedellytyksiä


2. Selvitystyön toteutus

• Tapaamiset KOKO Länsi-Uusimaan matkailuklusterin kanssa 21.6. ja 27.8.

• CreaMentorsin asiantuntijatyö (Jari Palonen, Hannu Suontausta, Sanna Pesola) 07 – 09 / 2010

• Alueen toimijoiden haastattelut 08 -09 / 2010:

• Selvitystyön esittely KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmälle 30.9.

• Jan Westerling, yrittäjä - Ravintola Origo• Leena Venho, kokouspäällikkö - FiskarsForum • Tero Eskola, johtaja - Kylpylähotelli Päiväkumpu• Sirpa Eronen, vapaa-aika- ja kokouspalveluiden johtaja - Siuntion Hyvinvointikeskus• Berit Mariani-Cerati, yrittäjä - Visit Southpoint Finland• Päivi Keippilä, hotellinjohtaja – NEXT Hotel Aavaranta• Helena Uotila, toimitusjohtaja – Vihdin Hiihtokeskus Oy• Paavo Hyrkkö, yrittäjä – Pois Tieltä! Safarit Ay• Susanne Ekström, yrittäjä – SE-Action Oy

• Anna Piiroinen, matkailupäällikkö - Hangon kaupungin matkailutoimisto• Minna Ermala, matkailusihteeri - Lohjan matkailupalvelukeskus• Viveca Blomberg, johtava matkailusihteeri -Raaseporin kaupungin matkailutoimisto• Jyrki Hakkarainen, kehitysjohtaja - Raaseporin kaupunki • Niklas Andersson - Raaseporin kaupunginvaltuusto (aiemmin Eteläkärjen Matkailu Oy)• Kalle Larsson - Varsinais-Suomen liitto (aiemmin Nummi-Pusulan kunta)• Tarja Koistinen, asiantuntija (matkailu) –Uudenmaan liitto


3. Kokonaiskuva alueen matkailun kehittämisestä ja alueellisen organisaation muodostamisen edellytyksistä

• Länsi-Uudenmaan matkailun alueellisen myynti- ja / tai markkinointiorganisaation muodostamisen edellytyksenä on alueen yhteisen matkailustrategian ja vision luominen

• Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen puolestaan vaatii alueellisen yhteistoiminnan perusedellytysten varmistamista eli laaja-alaista sitoutumista

1) matkailualan kehittämiseen elinkeinona yhdessä muiden palvelualojen kanssa

2) alueelliseen (Länsi-Uusimaa) ja alueiden väliseen (muut alueet) yhteistyöhön


3. Kokonaiskuva alueen matkailun kehittämisestä ja alueellisen organisaation muodostamisen edellytyksistä

Kuntien yritys-palvelujen

yhteistoiminta

Kuntiensitoutuminen

Alueellinenkattavuus

Yhteisen matkailu-strategianja vision

luominen

Perus-edellytysten

varmista-minen

Yritystensitoutuminen

Kuntien matkailu-palvelujen

yhteistoiminta

2011 2012 2013

Alueellisen myynnin ja

markkinoinnin organisoiminen

Tulo- ja työllisyys-tavoitteet

Taustastrategiat ja -selvitykset

Kilpailu- ja yhteistyökenttä

Tulevaisuuden trendit

Strategian sisältö


4. Perusedellytysten varmistaminen

• Matkailun alueellisen yhteistoiminnan perusedellytyksenä on laaja-alainen sitoutuminen matkailualan kehittämiseen ja alueelliseen yhteistyöhön

• Laaja-alaisen sitoutumisen varmistamiseksi tarvitaan tiedon välittämistä matkailun kehittämisestä, yhteistoimintakulttuurin vahvistamista ja luottamusta lisääviä toimia

1) kuntien sisällä

2) kuntien välillä

3) yritysten ja kuntien välillä

4) yritysten kesken

• Tämä matkailualan kehittämisen perusedellytysten varmistamistyö tehdään seudullisena projektina vuoden 2011 aikana niin, että se liittyy saumattomasti kevään 2011 aikana alkavaksi suunniteltuun matkailustrategiatyöhön

Kuntien yrityspalvelujen yhteistoiminta

Kuntiensitoutuminen


Perusedellytysten varmistaminen


Kuntien matkailupalvelujen

yhteistoiminta


• Tavoitteena on riittävän suuri ja vetovoimainen kokonaisuus

• Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio, Vihti

• Uudenmaan matkailun kehittämissuunnitelman 2007 – 2013 (Uudenmaan liitto 2007) mukainen matkailun kehittämisalue


Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta



Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta

Kirkkonummen ja Vihdin mukaan saaminen on tärkeää:

• yhdessä kehitettävän ja markkinoitavan matkailutarjonnan laajuuden kannalta (mm. Kirkkonummen kokoushotellit ja Vihdin Ski&Golf Center).

• kehittämisen ja markkinoinnin resursoinnin kannalta (asukaspohja ilman Kirkkonummea ja Vihtiä on 106 763 asukasta eli 89 565 asukasta vähemmän).

• Näiden kuntien ja niissä sijaitsevien yritysten mukaan houkuttelu on todennäköisesti erittäin haasteellista yhteistyöperinteen ohuuden vuoksi eli on pystyttävä kuvaamaan yhteistyön hyödyt erityisen hyvin.

• Toisaalta tällä kuntakokoonpanolla on jo toimivaa yhteistyötä (mm. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä)

Kuntien väkiluku toukokuu 2010:

Hanko 9 616Inkoo 5 618Karjalohja 1 522Karkkila 9 184Kirkkonummi 36 657Lohja 39 502Nummi-Pusula 6 175Raasepori 29 089Siuntio 6 057Vihti 28 078Yhteensä 171 498



Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta

• Tavoitteena on, että kunnat suuntaavat riittävät resurssit matkailun kehittämiseen sekä yhteisen myynti- ja markkinointiorganisaation perustamiseen

• Vaatii kuntapäättäjien ja kuntaorganisaatioiden sitoutumista ja luottamusta matkailualan kehittämiseen elinkeinona sekä alueen sisäiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön matkailumarkkinoinnissa ja -myynnissä

• TOIMENPITEET:

• Vaikuttaminen kuntapäättäjiin

• Vaikuttaminen kuntaorganisaatioihin



Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta

Vaikuttaminen kuntapäättäjiin:

• Innostuksen ja kehittämishalun herättäminen ja vahvistaminen

• Tiedon levittäminen matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista yleisesti ja erityisesti Länsi-Uudellamaalla

• Esimerkkitapausten esittely muualta Suomesta (kehittämisen pitkäjänteisyys, strategioiden merkitys, strategioiden toteuttaminen, investointiprosessit)

• Kuntapäättäjien (kuntajohtajat ja keskeiset luottamushenkilöt) henkilökohtaiset tapaamiset

• Tiedonvälitys- ja hengennostatustilaisuudet kuntapäättäjille ja kuntaorganisaatioille

Kuntapäättäjille perusteluja matkailualan voimakkaalle

kehittämiselle, koska matkailu on

1) kansantaloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä toimiala

2) voimakkaasti työllistävä ala3) alueille vaurautta ja

hyvinvointia tuova ala4) potentiaalinen kasvuala

(Suomen matkailustrategia 2020, TEM 2010)



Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta

Vaikuttaminen kuntaorganisaatioihin:

• Tiedonvälitys- ja hengennostatustilaisuudet kuntapäättäjille ja kuntaorganisaatioille

• Henkilökohtaiset tapaamiset kuntaorganisaatioiden edustajien kanssa

• Koordinaatio- tai johtoryhmien ohjaaminen sektorirajat ylittävään kehittämistyöhön

• Ryhmien valmentaminen matkailustrategiatyöhön

Kuntien matkailualan kehittämisen koordinaatio- tai

johtoryhmien kokoaminen seuraavilta sektoreilta:

1) elinkeinojen kehittäminen 2) maankäytön suunnittelu 3) vapaa-ajan palvelut4) matkailupalvelut5) kuntamarkkinointi ja viestintä



Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta

• Tavoitteena on, että yritykset kehittävät tarjoamiensa matkailupalvelujen valikoimaa, laatua ja jakelukanavia

• Vaatii matkailualan kärkiyritysten ja muiden yritysten sitoutumista ja luottamusta matkailualan kehittämiseen yhdessä kuntien kanssa sekä alueen sisäiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön matkailumarkkinoinnissa ja –myynnissä

• TOIMENPITEET:

• Vaikuttaminen matkailun kärkiyrityksiin

• Vaikuttaminen muihin matkailuyrityksiin ja yrityskenttään laajemmin



Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta

Vaikuttaminen matkailun kärkiyrityksiin:

• Henkilökohtaiset tapaamiset kärkiyritysten edustajien kanssa

• Kärkiyritysten edustajien kokoaminen saman pöydän ääreen

• Yritysten valmentaminen ja kytkeminen matkailustrategiatyöhön

• HUOM! Yrityksille viestinnässä strategia = esim. myynnin ja markkinoinnin tehostaminen

Kärkiyrityksiä voivat olla esim.:

Hangon hotellihankkeet (Harkimo ja Regatta) Lohjan hotellihankeFiskars (Oyj/FiskarsForum + kauppiasyhdistys + osuuskunta)Billnäs (Raaseporin Kulttuuriverstas Oy / Management Events)Mustion linnaCalliolaKylpylähotelli PäiväkumpuSiuntion HyvinvointikeskusLångvik Congress Wellness HotelHopeaniemi



Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta

Vaikuttaminen muihin matkailuyrityksiin ja yrityskenttään laajemmin:

• Matkailualan alueellisten yritysryhmien kokoaminen

• Yrittäjäyhdistysten kannustaminen perustamaan matkailu- ja palvelualojen ryhmiä

• Yritys- ja yrittäjäyhdistysryhmien valmentaminen ja kytkeminen matkailustrategiatyöhön

• Matkailustrategiatyöhön mukaan lisäksi mm:

– Alueen vähittäiskauppa

(mm. osuuskaupat SSO ja Varuboden)

– Alueen kauppakamarit

Matkailualan alueelliset yritysryhmät esim.

Kartano- ja pienet majoitusyrityksetRisteily- ja ohjelmapalveluyritykset

Ostos- ja harrastuskohteet ja -tapahtumat (mm. ruoka, sisustus, puutarha)

Liikuntakohteet (mm. golfkeskukset 10 kpl ja hiihtokeskukset 4 kpl)

ja -tapahtumatKulttuurikohteet (mm. Tytyri, Högfors)

ja -tapahtumatOppilaitosten matkailuliiketoiminta (Kisakallio,

Kisakeskus, Vivamo, Raasepori-opisto, Lönnrot-opisto)

Matkailun myynti- ja markkinointiyritykset (mm. SaariTours, SE-Action,

VisitSouthpointFinland)



Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta

Kuntien yrityspalvelujen suuntaaminen matkailu- ja laajemmin palvelualojen yrityksille:

• Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy (Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula) ja Raaseporin Elinkeinokeskus Oy (Hanko, Raasepori) sekä alueen muiden kuntien elinkeinotoimet (tulevaisuudessa mahdollisesti Länsi-Uudenmaan Seudulliset Yrityspalvelut):

– yritysten neuvontapalvelujen aktiivinen kohdistaminen matkailu- ja palveluyrityksille

– yritysten aktivointi kehittämis- ja investointihankkeiden toteuttamiseen (mm. ELY-keskuksen yrityskohtaiset asiantuntijapalvelut sekä yrityksen kehittämisavustukset ja valmistelurahoitukset)

Lisäksi tiedottaminen:

Matkailun ja elämystuotannon klusterin osaamiskeskusohjelman (OSKE)

yrityksille tarjoamista palveluista Uudellamaalla Culminatum Innovation

Oy Ltd:n toteuttamina Tekesin rahoitusmahdollisuuksista tutkimus- ja kehitysprojekteihin sekä liiketoiminnan kehittämiseen esim.

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman kautta



Kuntiensitoutuminen





yhteistoiminta

Kuntien matkailupalvelujen yhteistoimintamuotoja:

• Säännölliset Hyvät Käytänteet -tapaamiset, joissa vaihdetaan kokemuksia onnistuneista toiminta-tavoista matkailuneuvonnassa, opastusten järjestämisessä, ryhmätuotteiden ja reittisuositusten suunnittelussa, markkinointi-toimenpiteissä, tapahtumakalentereissa, yksityismajoituksen välittämisessä matkailijoille jne.

• Alueellisten markkinointi- ja myynnin-edistämistoimenpiteiden (mm. matkanjärjestäjä- ja mediasuhteet) toteuttaminen yhdessä tarvittaessa ostopalveluina (esim. Visit Southpoint Finland)

• Alueellisen ryhmämatkamyynnin toteuttaminen yhteistyössä alueen matkanjärjestäjäyritysten kanssa (mm. SE-Action, SaariTours)

• Kuntien matkailun www-sivuille linkit alueen muiden kuntien matkailusivustoille

Kehittämisehdotus Hangon kaupungin matkailutoimiston, Lohjan

Matkailupalvelukeskuksen ja Raaseporin matkailutoimiston yhteistoiminnan ohjaamisesta

Perustetaan v. 2011 alusta jokaiselle yksikölle ohjausryhmä (Hangossa tämä on mahdollisesti

Oy Hansea DC Ab:n hallituksen uusi kokoonpano), jonka:

• puheenjohtajana on alueen ulkopuolinen matkailualan ammattilainen (sama henkilö

kaikissa ryhmissä)• jäseninä kaupungin matkailuyritysten

edustajia ja kaupungin luottamushenkilöitä


5. Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen

• Kun matkailualan kehittämiseen on sitouduttu, tulee alueelle tehdä matkailustrategia: yhteiset tavoitteet, yhteinen suunta kehittämiselle, kasvuohjelma, liiketoimintalähtöinen myynnin ja markkinoinnin tehostamista korostava toimintaohjelma

• Strategiatyöhön (=matkailumyynnin ja -markkinoinnin tehostamistyö) osallistuvat edustajat kuntien matkailun koordinaatioryhmistä, kärkiyrityksistä sekä muodostetuista yritysryhmistä

• Strategian ja vision luominen käynnistetään rinnan perusedellytysten varmistamistoimien kanssa maaliskuussa 2011. Tämä työ linkitetään koko Uudenmaan matkailustrategian päivitykseen

v. 2011 (Itä-Uudenmaan liiton yhdistyttyä Uudenmaan liittoon).

• Tavoitteet, kilpailijat ja kumppanit, kehitettävät brandit ja sisältöteemat sekä tavoiteltavat asiakasryhmät määritellään kesään 2011 mennessä

• Strategian toteuttamisen toimenpiteet (tuotekehitys, myynti ja markkinointi, investoinnit ja infrastruktuuri) suunnitellaan ja tarvittaessa hankkeistetaan syksyn 2011 aikana siten, että ne voidaan toteuttaa vuodesta 2012 alkaen

Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen








Strategiatyön edellytykset

• Pitkäjänteisyys – ei 1 vuoden vaan 10 vuoden perspektiivillä

• Jalkauttaminen – vahvan tahtotilan luominen eri sidosryhmissä

• Kunnianhimoisten ja konkreettisten tavoitteiden

asettaminen• Strategisten valintojen tekeminen

ja keskittyminen olennaiseen (kärkituotteet ja -teemat)• Tiedonkulku ja luottamus

toimijoiden välillä

Strategiatyön tulokset(Kanta-Häme)

• Matkailu aluekehittämisessä strategisesti tärkeä elinkeino• Matkailu kärkenä alueen

mielikuvan luomisessa• Matkailun työllistävä vaikutus

tunnistettu ja tunnustettu • Alueelle jäävän matkailutulon

huomattava kasvu• Matkailuinvestointien merkittävä

lisääntyminen


Matkailustrategian tärkeydestä:

Toimitusjohtaja Raija Forsman, Hämeen Matkailu Oy (Heinolan seudun matkailuseminaarissa 22.10.2009)






• Strategiatyössä on mahdollista keskittyä yhteisen tahtotilan vahvistamiseen ja kehittämisen suunnan määrittämiseen, koska matkailua koskevia strategioita ja selvityksiä on tehty alueelle runsaasti

• Pohjan työlle muodostavat:

– Hangon, Lohjan ja Raaseporin sekä alueen muiden kuntien matkailu- ja elinkeinostrategiat

– Länsi-Uudenmaan AKO- / KOKO-ohjelman teettämät selvitykset

– Uudenmaan ELY-keskuksen selvitys Länsi-Uudenmaan alueen kehittämismahdollisuuksista, 2010

– Uudenmaan matkailustrategia 2007 – 2013

– Suomen matkailustrategia 2020 (TEM 2010)

• Erittäin tärkeää on tämän strategiatyön kytkeminen koko Uudenmaan matkailustrategian päivitystyöhön (Uudenmaan liitto)

Länsi-Uudenmaan AKO- / KOKO-ohjelmassa tehdyt selvitykset:

• Länsi-Uudenmaan klusteriselvitys / matkailu, 2007• Tutkimus Länsi-Uudenmaan imagosta ja markkinoinnista, 2008• Länsi-Uudenmaan tulevaisuusskenaario, 2009• Selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa, 2009• Palvelujärjestelmän esiselvitys (sis. matkailu), 2009• Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi -esiselvitys, 2009• Länsi-Uudenmaan matkailupalveluiden kartoitus, 2010







• Yhteisen matkailustrategian tavoitteet on asetettava taloudellisina tavoitteina kuten

• Alueen matkailutulo

• Työpaikat

• Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet

• Päiväkävijöiden määrä

• Ratkaistava periaatteellinen kysymys: sisältyykö vapaa-ajan asuminen tähän strategiaan?

Alueen suora matkailutulo vuonna 2007 193.660.000 € sisältäen

- maksullisessa majoituksessa olleilta 72.770.000 € (n. 37% )- kesämökkiläisiltä vieraineen 69.032.000 € (n. 37% )- päiväkävijöiltä 44.149.000 € (n. 26% )- veneilijöiltä 3.252.000 €- karavaanareilta ja telttailijoilta 3.003.000 €- sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiltä 1.454.000 €







• Strategiatyön perustaksi on määriteltävä kilpailun ja yhteistyön aste muiden alueiden kanssa

• Määrittelyssä on tarkasteltava alueita sekä Länsi-Uudenmaan matkailun asiakaskohderyhmien lähtöalueina että asiakaskohderyhmien ostovoimasta kilpailevina kohdealueina

• Länsi-Uudenmaan sisäinen

• Helsinki ja pääkaupunkiseutu

• Muu metropolikehä: Keski- ja Itä-Uusimaa, Kanta- ja Päijät-Häme

• Suomen etelärannikko: Turun saaristo (ja Ahvenanmaa), Itä-Uusimaa (ja Kymenlaakso)

Länsi-Uusimaa

Päijät-Häme

Itä-Uusimaa

Turun saaristo

Helsinki (pääkaupunki-

seutu)

Kanta-Häme

Keski-Uusimaa







• Tämän strategiatyön taustastrategioissa ja -selvityksissä on runsaasti tietoa matkailun kehittämiseen vaikuttavista tulevaisuuden trendeistä

• Keskeistä on huomioida kaikissa strategian tavoitteissa ja niiden mukaisissa toimenpiteissä Suomen matkailustrategiassa tärkeimmiksi nostetut trendit (Suomen matkailustrategia 2020, TEM 2010)

• Lisäksi on huomioitava alueen matkailun kehittämisessä mm. majoituspalvelujen ja käyntikohteiden kehittämisen trendit

Matkailualan trendit Suomen matkailustrategiassa:

Ympäristötietoisuuden korostuminen Matkailuyritysten on otettava entistä selkeämmin huomioon ympäristöasiat laajemmin toiminnan kehittämisessä ja markkinoinnissaAsiakasryhmien pirstaloituminenMatkailualan tulee hallita entistä eriytyneemmät asiakasryhmät. Tämä edellyttää toimialalta herkkyyttä tunnistaa uudenlaisia asiakassegmenttejä ja niiden toiveita tai vaatimuksia, eli kykyä toimia käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti.Internetin merkityksen kasvu Matkailupalveluiden markkinoinnin, vertailun ja ostamisen tavat ovat muuttuneet. Internet-pohjaiset sovellukset ovat muuttaneet kuluttajien tapaa järjestää matkoja itsenäisesti,tutustua matkakohteisiinsa etukäteen sekä arvioida ja suositella kohteita toisille kuluttajille.







Majoituspalvelujen trenditPage, S.J. 2009. Tourism Management. Managing for Change. Third edition. Elsevier, Oxford.

Toisaalta globaalit ja monikansalliset sekä kansalliset toimijat ja ketjutToisaalta pienet ja itsenäiset yksikötKestävä kehitys ja ympäristövastuu keskeisiä laatutekijöitä majoituspalveluissa

Hotellitarjonnan erilaistuminen: boutiquehotellit (myös maaseutuversioita), budjettihotellit, vankila-, majakka-, kirkko- ja luostarihotellit, luola-, vene-, puu- ja lumihotellit

Majoituspalvelujen kysyntää tulevaisuudessa kuvaavat: elämyksiä – ei pelkkiä puitteita, dynaaminen paketointi, täsmäryhmät ja –tuotteet (niche), asiakkaiden yksilölliset ja yhä korkeammat laatuvaatimukset (value for money), Internetistä ensisijainen varauskanava

Koko majoitustarjonnan monimuotoistuminen: vapaa-ajan asuntojen ja osaomisteisten loma-asuntojen määrän kasvu, vuokrattavien lomamökkien ja –asuntojen kysyntä erilaistuu (joustavat ajat), merkittävää kasvua myös asuntoautojen ja –vaunujen määrissä, muussa käytössä olevien tilojen käyttö majoitukseen (kotimajoitus, oppi- ja muut laitokset)







Käyntikohteiden trenditPage, S.J. 2009. Tourism Management. Managing for Change. Third edition. Elsevier, Oxford.

Tuotekehitys ja innovaatiot: asiakkaiden vaatimustason kasvaessa tarvitaan mm. uusia teknologioita hyödyntäviä ratkaisuja kuten perinteistä multimediaa, vuorovaikutteista mediaa, virtuaalimediaa; vetovoimatekijöitä hauskuus, viihtyminen, turvallisuus, kiinnostavuus; sesonkien jatkaminen (päivä / yö -aktiviteetit, eri vuodenaikojen aktiviteetit)

Markkinointi ja myynninedistäminen: sähköisten palvelujen kehittäminen (media-aineistot, e-kauppa, virtuaalikierrokset); kumppanuudet ja yhteenliittymät (yhteisliput, kohdekierrokset, yhtenäinen design markkinointiviestinnässä)

Tulolähteiden laajentaminen: ostosmahdollisuuksien kehittäminen, ravintolapalvelujen kehittäminen, tapahtumien kehittäminen (kohteiden omat tapahtumat / paikka muiden järjestämille tapahtumille, jäsenyysohjelmat)

Kulttuuritoimialan ja matkailutoimialan ”yhteenliukuma”: kulttuurikohteiden kehittäminen matkailukohteiksi; luovat alat, harrastukset sekä opetus ja koulutus osana matkailukohteiden sisältöjen kehittämistä








Matkailubrandit ja sisältöteematValitaan alueen tunnettuuden parantamisen ja

vetovoimatekijöiden vahvistamisen perusteella.

AsiakaskohderyhmätValitaan alueen saavutettavuuden

perusteella. Määritetään tärkeimmät segmentit matkailun kotimaan b2b ja b2c markkinoista sekä ulkomaan markkinoista

(esim. pääkaupunkiseudulla vierailevat matkailijat, venäläiset matkailijat).

Päätetään vapaa-ajan asukkaiden asemasta kohderyhmänä.

TuotekehitysPalvelutarjonnan kehittäminen

yleisinä painopisteinä esim. ympärivuotisuus, ruoka,

tapahtumat, käyntikohteet, majoituspalvelut,

kestävä kehitys

Myynti ja markkinointiJakeluteiden ja näkyvyyden

kehittäminen yleisinä painopisteinä esim. aktiivinen

myyntityö, sähköinen kaupankäynti, perinteinen ja

sosiaalinen media

Investoinnit jaInfrastruktuuri

• Alueen matkailun ja vapaa-ajan infrastruktuurin

kehittäminen (vrt. Lännentiet - Kehityskäytävä selvitys

2009)• ”Invest in Region”

-tyyppinen matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen

investointien aktiivinen vauhdittaminen alueella

• Nykyistä palvelurakennetta täydentävien yritysten ja

muiden toimijoiden hakeminen alueelle

KEHITTÄMISEN KÄRKIEN VALINTATOIMENPITEETKuntien yhteistyönä

TOIMENPITEETYrityskohtaisesti ja

alueellisesti


6. Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen

• Alueen yhteisen matkailustrategian luomisen tuloksena syntyy näkemys ja käsitys matkailualan kehittämisen alueellisesta organisoimisesta

• Liiketoimintalähtöisen matkailustrategian keskeisenä toimenpidekokonaisuutena on yritysten oman myynnin ja markkinoinnin lisäksi toteutettavan matkailun alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen

• Päätökset matkailun alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoimisesta tehdään strategiaprosessin jälkeen vuonna 2012 niin että alueellisen organisoinnin malli otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa

Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen



Organisoitumisen onnistumisen edellytykset:

Yritysten ja kuntien pitkäjänteinen sitoutuminen Toimintatapa tuottaa

lisäarvoa yrityksille ja kunnille Selkeät pelisäännöt mukana

olevien panoksista ja niistä saatavista hyödyistä

Uskottava toimintojen rahoitusmalli

Onnistuneen organisoitumisen mahdollisuudet:

Yhdessä tekemisen henki Vaikutusmahdollisuudet

Myyntikanavien lisääntyminen

Tuotteiden kehittyminen Alueen muiden yritysten

parempi tuntemus Keskinäisestä kilpailusta

kilpailuun alueelliseen kilpailuun


Toimitusjohtaja Jussi Töyrylä, Levin Matkailu OyKOKO:n matkailuverkoston seminaari 1.9.2010

Näkemyksiä alueelliseen organisoitumiseen


”Alueellista matkailuyhteistyötä rakennettaessa tulee ensimmäisenä selkeyttää eri toimijoiden roolit (kunnat,

matkailutoimet, yritykset, julkiset rahoittajat), koska alueilla on usein monia päällekkäisiä toimijoita, jotka eivät

tiedä kuinka he asemoituvat. Toiseksi on keskeistä selvittää bisneksen nykytila ja määrittää tavoitteet.

Kolmanneksi on tehtävä päätös siitä, minkä toimijan ympärille tavoitteet rakennetaan, sekä resursoitava toiminta. Tämän jälkeen pulinat pois ja 10 vuotta

töitä yhdessä!”


Toimitusjohtaja Pekka Vihma, Vanajanlinna Hotel & Restaurant

Näkemyksiä alueelliseen organisoitumiseen


Yhteisesti luotu matkailustrategia määrittää, mitä tehtäviä ja miten seuraavista organisoidaan alueellisesti

YhteismarkkinointiSähköinen ja muu

markkinointi-materiaali

MediasuhteetNäkyvyys

jakelukanavissa

MyyntiyksikköHenkilökohtaisella

myyntityöllä lisäkauppaa yrityksille

Sähköisen kaupankäynnin palvelut yrityksille

Keskus-varaamo Tapahtuma-

yksikköTapahtumien

hankinta alueelleTukipalvelut tapahtuma-järjestäjille

Alueen matkailutoimistot

ja -infot

Matkailun kehittämisen

koordinointi ja edunvalvonta

Yhteistyössä maakunta- ja

kuntatasojen kanssa


Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminenStrategiaprosessin aikana pohdittavaksi seuraava

organisaatiomalli, joka noudattelee alueen yritysten näkemyksiä

Länsi-Uudenmaan Matkailu Oy

OmistusAlueen kaikki kunnat yhteensä 80%, alueen matkailuyritykset 20%

HallitusPuheenjohtaja alueen

ulkopuolinen matkailualan ammattilainen, jäsenten

enemmistö alueen yritysten edustajia

OrganisaatioToimitusjohtaja matkailun

liiketoiminnan ammattilainen, päätoimipaikka Helsinki

Toiminnan myyntipainotteisuus

näkyy päätoimipaikan sijoittamisena alueen asiakaskohderyhmien

tärkeimmälle lähtöalueelle

Toimintaa johdetaan ja ohjataan alueen

matkailuyritysten tarpeiden ja tavoitteiden

mukaisesti

Toiminnan alkuvaiheessa

kehittyvillä matkailualueilla kuntien

panostus alueelliseen toimintaan on oltava yritysten panostusta

suurempi


Documents

Matkailun organisointi Länsi-Uudellamaalla Creamentors 2010