Embed Size (px)
DESCRIPTION
Metsäkeskus Keski-Suomen asiakaslehti Keski-Suomessa metsää omistaville
Citation preview
metsäänMETSÄKESKUS KESKI-SUOMEN ASIAKASLEHTI HUHTIKUU 2009M
- Suo
men
Pos
ti O
yj
Energia-asein lamantorjuntaan
Heinät hiiteentaimikoista
Myyrä jättääpahat jäljet
2
Julkaisija:MetsäkeskusKauppakatu 19 B, PL 39,40101 JYVÄSKYLÄPuh. 020 7727 800
Päätoimittaja: Ari Nikkola
Toimitus: Ari Nikkola, RaisaFrondelius, Petri Kilpinen, Inkeri Järvinen, Jaakko Kaipainen
Kannen kuvassa:Pekka LiukkonenKuva: Jaakko Kaipainen
Taitto ja sivunvalmistus: Tavukatti Oy
Painopaikka:Lehtisepät Oy,Jyväskylä, 23.4.2009Painos: 20 000 kpl
Osoitteet:Metsäkeskuksen asiakasrekisteri
Osoitemuutokset:Inkeri Järvinenp. 020 7727 813 tai sähköpostitse.
ISSN 1797-2310
metsään HUHTIKUU 2009
www.metsakeskus.fi
JyväskyläKauppakatu 19 BPL 39, 40101 Jyväskylä p. 020 7727 800, faksi 020 7727 801s-posti: [email protected] ja [email protected]
HankasalmiKeskustie 32, PL 24 41521 Hankasalmi 020 7727 931
JoutsaYhdystie 4, 19650 Joutsa 020 7727 866,faksi 020 7727 850
JämsäSäterintie 4, 42100 Jämsä 020 7727 824faksi 020 7727 860
karstulaRyssäntie 3, 43500 Karstula 020 7727 871faksi 020 7727 870
keuruuKeuruuntie 15, PL 105 42701 Keuruu 020 7727 883faksi 020 7727 880
kuHmoinenPukkalantie 1, 17800 Kuhmoinen 020 7727 941
PiHtiPudasAsematie 7, PL 11 44801 Pihtipudas 020 7727 894faksi 020 7727 890
saariJärviSivulantie 11, PL 53 43101 Saarijärvi 020 7727 904faksi 020 7727 900
viitasaariKeskitie 8, 44500 Viitasaari 020 7727 911faksi 020 7727 910
äänekoskiTorikatu 6 B 6, PL 95 44101 Äänekoski 020 7727 924faksi 020 7727 920
Neuvontaa 020 692 555 tai [email protected]
Metsäsuunnittelupalvelut• Tilakohtaiset metsäsuunnitelmat• Metsänarvioinnit• Metsänhoitotiedotteet metsänomistajille• Laskelmat metsävaratietokannasta
Metsälakipalvelut• Metsälainsäädännön neuvonta• Metsälakien noudattamisen valvonta• Metsänhoitotöiden laadun ja metsien tilan seuranta ja parantaminen• Valtion rahoitustukien käytön edistäminen ja tukien maksaminen metsänhoitotöihin
Metsätyöpalvelut• Luontohankkeiden toteutus• Tiekuntaneuvonta• Tie- ja ojaneuvonta sekä rakentamispalvelut
MetsätietopalvelutNeuvontapalvelut•Bioenergia • Luonto, ympäristö, maisema • Metsänhoito • Metsäsertifiointi, MetsätyötKoulutuspalvelut•Tilaisuuksia ja retkeilyjä metsänomistajille ja metsäammattilaisilleTiedotuspalvelut•Metsään-lehti •Sähköpostitiedotteet•Esite- ja julkaisutuotanto •www.metsakeskus.fiKehittämishankkeet•Metsätalous •Maaseudun kehittäminen •Ohjelmatyö
Metsäkeskus Keski-Suomen asiakaslehti
pääkirjoitus
MeTsäala On MuuTTunuT paljon viimeisen kah-den vuoden aikana. Varautuakseen tapahtuneisiin, ja tapahtuviin, muutoksiin metsäkeskukset tarkistavat parhaillaan yhteistä strategiaansa, tulevaisuuden pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmaa. Strategiaan kirjatuista metsäkeskuksen arvoista on puhuttanut muun muassa puolueettomuus. On totta, että metsä-keskus on metsätalouden ja koko metsäalan yhteinen asianajaja. Metsäkeskus toteuttaa yhteistä valtakun-nallista parlamentaarisesti sovittua metsäpolitiikkaa aluetasolla, ja sen toimia ohjaa maa- ja metsätalous-ministeriö – näin ajatellen metsäkeskus on puolueel-linen, ”herra se on herrallakin”.
Energiapuu auttaa laman yliPuOlueeTTOMuudella haluaMMe viestit-tää, että metsäkeskus on koko metsäalan yhteinen elin. Emme ole puukaupan osapuoli, vaan pyrimme edistämään ja kehittämään koko metsäalaa tärkeä-nä osana suomalaista yhteiskuntaa. Käytännössä metsäkeskusten linjaus tarkoittaa sitä, että olemme avoimia kaikilta alan toimijoilta tuleviin yhteistyötar-jouksiin ja kannatamme kaikkia pyrkimyksiä metsien hoidon ja hyödyntämisen tason parantamiseksi ja metsänomistajien tietojen ja taitojen kehittämiseksi. Tässä työssä perinteinen ja pitkäaikainen yhteistyö-kumppanimme ovat metsänhoitoyhdistykset, mutta entistä useammin metsäkeskuksen logo esiintyy myös muiden metsäalan toimijoiden kuten puun ostajien ja metsäpalveluyrittäjien rinnalla. Erilaisis-sa kampanjoissa kunnioitamme yhteisesti sovittuja henkilötietosuojalinjauksia: esimerkiksi postitus-kampanjoissa ei yhteistyökumppaneille ole toimi-tettu edes kirjeen saajien nimilistoja.
energiaPuu On TuOnuT vipinää muuten kovin flegmaattisiin raakapuumarkkinoihin. Energiakäyt-töön menevä puu tunnustetaan jo omaksi puutava-ralajikseen, jolle on pikkuhiljaa muotoutunut myös oma markkinahintansa. Mielenkiintoista on nähdä, miten keskisuomalaiset energiapuumarkkinat ke-hittyvät syksyllä Jyväskylän Keljonlahden voimalan
käynnistyttyä. Tämänkertainen Metsään-lehti esitte-lee laajasti puun energiakäyttöä.
MeTsänOMisTaJan Ja MeTsien hoidon kannal-ta puun energiakäytön laajeneminen on erinomainen asia. Se on pelastusrengas, joka auttaa metsäalan pahimman laman yli ja tarjoaa huikeat mahdollisuu-det myös tulevaisuudessa. Puun energiakäytössä piilee kuitenkin myös vaara. Puun energiakäyttö ei ole pelastusvene, joka auttaa meidät ja metsäalam-me turvasataman auvoisaan rauhaan. On vaikea kuvitella, miksi bioenergian tuotanto maailmanlaa-juisesti keskittyisi juuri pohjoiseen Suomeen, jossa puun kasvu – massan ja megawattien tuotanto – on murto-osa etelän suotuisiin olosuhteisiin verrattuna. Suomalaisen metsän valtti ei ole nopea kasvu, vaan puukuitu, jolla on painoonsa nähden ylivertaiset lu-juusominaisuudet. Metsäteollisuuden ei pidä lopet-taa tuotekehitystään energiahuumassa. Myöskään metsänomistajan ei pidä lopettaa metsänsä hoita-mista siinä uskossa, että ”puu kuin puu palaa”.
Paras KeinO varauTua tulevaisuuteen on hoi-taa metsäänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Siinä työssä puun energiakäyttökin on oiva työkalu.
Keväisin terveisin
Ari Eini, johtAjA
Seuraava Metsään-lehti ilmestyy syksyllä 2009.
metsäkeskusKeski-Suomi
3
Metsäsuunnittelupalvelut• Tilakohtaiset metsäsuunnitelmat• Metsänarvioinnit• Metsänhoitotiedotteet metsänomistajille• Laskelmat metsävaratietokannasta
Metsälakipalvelut• Metsälainsäädännön neuvonta• Metsälakien noudattamisen valvonta• Metsänhoitotöiden laadun ja metsien tilan seuranta ja parantaminen• Valtion rahoitustukien käytön edistäminen ja tukien maksaminen metsänhoitotöihin
Metsätyöpalvelut• Luontohankkeiden toteutus• Tiekuntaneuvonta• Tie- ja ojaneuvonta sekä rakentamispalvelut
MetsätietopalvelutNeuvontapalvelut•Bioenergia •Luonto,ympäristö,maisema•Metsänhoito •Metsäsertifiointi,MetsätyötKoulutuspalvelut•Tilaisuuksia ja retkeilyjä metsänomistajille ja metsäammattilaisilleTiedotuspalvelut•Metsään-lehti •Sähköpostitiedotteet•Esite-jajulkaisutuotanto •www.metsakeskus.fiKehittämishankkeet•Metsätalous •Maaseudun kehittäminen •Ohjelmatyö
Energiapuu auttaa laman yli
Muistojen toukokuu
Keväällä kerran metsän polkuja kanssasi kahden, kuljimme rannalle tummuvan siintävän lahden.Oli ilmassa tuoksuja silmujen nuor-ten,ja aurinko takana kaukaisten vuorten.Metsäisen laitumen poikki me kuljettiin,puisia veräjiä aukaistiin ja suljettiin.Siinä aistimme tuoreen ruohon tuoksua,kuunneltiin metsäpuron hiljaista juoksua.Vieno tuulenhenki vain hiljaa väreili,metsälähteen peilin pinnassa.Jossakin yksinään hyräili naapurin härkä,lieneekö silläkin kevättä ollut jo rinnassa.Keväinen kuu heitti aalloille kultaisen säteen,metsäkukkaset sinulle poimin vain käteen.
Ossi Harjula, Laukaa.
Kevään kauneutta
Katselen teeret pulputtaajokakeväistä näytelmää.
Kuuntelen sydänsykkyrälläkurkien soitantaa.
Ihailen pääskysen tekemää pesääkoivua vihreää.
Rakastan kevään kauneuttametsikön sinfoniaa.
Terttu Laaksonen, Jämsä
Pihakoivut
Kauniita ovat kotini koivutlapsuuteni pihapuutMuistoja paljon mieleeni tuovat ja nuoruusaikani onnekkaanLapsena leikin juurellas useinkertoen sulle huolenilatvasi tuulessa hiljaa keinuiymmärsit minun murheeniUnessa vieläkin oksillas kiikunmuistellen aikaa mennyttävuosien jälkeen luonanne liikunsitoen muistojen seppeltä
Kaija Herranen, Saarijärvi
RunoniekatJulkaisemme mielellämme lukijoidemme runoja. Runoja voi postittaa metsäkes-kukseen, osoite viereisellä sivulla tai sähkö[email protected]
HUHTIKUU 2009JUTTUVINKIT0400 626 492ARI NIKKOLA
Heinät hiiteen
Onnistunutkin metsänuudista-mistyö,siihenkäytetytrahatjaaikavoivatvaluahiekkaan,jostaimikon varhaishoito unohtuu. Oikea muokkaus ja hyvälaatuiset taimetvähentävätheinäämisen,vatukonraivauksen ja varhais-perkauksentarvetta,muttaeivätaina poista sitä. Taimikko on tarkastettava muutama vuosi uudistamisen jälkeen.
s. 4
Missä komein koivikko?
Lehden sivulta 5 löytyvät ohjeet koivukilpailusta. Edellisen kerran koivunkasvatuksessa kilpailtiin vajaa20vuottasitten,javoittajaPekka Hilmanin koivikot kasvavat jo vaneria. Vaikka puukauppa on juurinythiljaista,eimetsienhoitoapidä unohtaa eikä tarpeellisia harvennuksiasiirtääliiankauas,varsinkaan koivikoissa.
s. 5
Moninaisuus on rikkaus
Metso-ohjelman tavoitteena on tarjota metsänomistajille erilaisia vaihtoehtoja,joillametsänomis-taja voi suojella metsäänsä väliaikaisesti tai pysyvästi ja
saada siitä kunnon korvauksen. Uusien menetelmien tavoite on lisätäsuojeluhehtaareitaniin,ettämetsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy. Metso antaa myös mahdollisuuden hoitaatilanmetsiäniin,ettäensinkatsotaankohteet,jotkametsän-omistaja haluaa säästää ja sitten hakkuukohteet. Näin meneteltiin Vuoritsalon saaressa.
s. 6
Energiapuun kysyntä kasvaa
Energianpuun kysyntä on ollut kokotalvenhyvä,jaalalleontullutuusia toimijoita. Energiapuun tar-ve hyppää taas yhden askeleen
ylöspäin,kunJyväskylänEnergi-an uusi suurvoimala käynnistyy Keljonlahdessa. Metsäkeskuksen ja VTT:n yhteishankkeessa tutki-taanmenetelmiä,joillanuortenmetsien energiapuun korjuuta ja kantojen energiakäyttöä voidaan edelleen kehittää.
s. 7–10
Tuhka lannoitteeksi
Puun tuhka on erinomaista suo-maiden lannoitetta. FA Forest on käynnistänyt Viitasaarella tuotantolaitoksen, jossa tuhkapelletöidään niin, että levitys
voidaan tehdä myös helikop-terilla.Tuhkassaeioletyppeä,eikä se näin sovellu kivennäis-maiden lannoitukseen. FA Forest kuitenkin kehittää lannoitetta,jossa tuhkaan sekoitetaan puh-distamolietettä,jollointuotekäymyös kivennäismaille.
s. 11
Myyräntöitätaimikoissa
Takana on yksi pahimmista – tai parhaista, jos pöllöiltäkysytään – myyrätalvista. Moni metsänomistaja kokee keväällä järkytyksen,kunlumenaltapal-jastuu myyrien syömä taimikko. Osataimistakuitenkintoipuu,jatäydennysistutukseen tai mah-dolliseen uudelleen istutukseen voi hakea metsäkeskukselta kemera-tukea. Koska myyrä-vuosiaonjatkossakin,tuhoihinkannattaa myös varautua.
s. 12
n Energiapuun korjuu kiinnostaa yhä enemmän myös metsänomistajia. Martti Vertainen ja 3-vuotias Johannes ihmettelivät energiapuun korjuukalustoa Saarijärvellä järjestetyssä puunkorjuunäytöksessä.
Kuva: Laura vertainen
Myyrät pääsivät tekemään tuhojaan Kalle Ritavehmaan metsissä Joutsassa. – Ei näytä myyrillä olevan korkean paikan kammoa, pisimmät syödyt männyt kun ovat lähes neljä metriä korkeita. Lehtipuut eivät näytä kelvanneen nyt ollenkaan, Ritavehmas ihmettelee.
Kuva: timo tommoLa
Tässä lehdessä:
4
Heinittyminen ja vesoittuminen ovat taimikon pahimmat uhat. Männyn kasvupaikoilla heinä-kasvillisuus ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta vesakosta alkaa usein olla haittaa muutaman vuoden kuluttua istutuksesta.
Mätästysmuokkaus vähentää kuusen heinän- ja vesakontor-juntatarvetta, mutta rehevimmillä metsämailla ja pellonmetsitys-alueilla varhaishoitotoimet ovat tarpeen myös kuusikoissa. Myös valoa ja vapaata kasvutilaa tarvitseva istutuskoivikko on hyvä pitää heinistä ja vesoista puhtaana.
Taimikon kunto kannattaa tarkastaa ensimmäisinä vuosina vähintään kerran vuodessa. Kun taimet kasvavat vapaana heinistä ja vesakosta, niiden kasvu nopeutuu ja samalla sienitautien ja myyrätuhojen riski pienenee.
Heinäntorjuntaa viikatteella
Mekaaninen heinäntorjunta on-nistuu niittämällä tai tallaamalla heinät taimien ympäriltä. Niittä-
miseen sopii tavallinen viikate tai yhden käden raivausveitsi.
Paras työaika on keskikesä, jolloin heinien kasvu ja kilpailu on suurimmillaan. Jos työ on jäänyt kesällä tekemättä, niin syksyllä ennen lumien tuloa heinikko on syytä käydä polkemassa taimien ympäriltä maahan, sillä lumi ja heinä painavat taimia vinoon. Taimikossa on hyvä tehdä myös kevätkierros heti lumien sulet-tua, jotta varmistutaan taimien vapaasta kasvuunlähdöstä.
Voimakkaasti heinittyvillä mailla mekaaninen torjunta ei aina riitä. Torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt, mutta kemiallinen torjunta on edelleen laillinen ja käyttökelpoinen vaihtoehto mekaaniselle heinäykselle.
Torjunta-aineiden käyttöön liittyy kuitenkin suuri määrä oh-jeita ja velvoitteita, joten ainakin tottumattoman on syytä kysyä neuvoa asiantuntijalta ennen työhön ryhtymistä.
Varhaisperkaus tehdään reikäperkauksena
Lehtivesakon varhaisperkaus
Noin 1700 keskisuomalaista metsänomistajaa sai maalis-kuussa kyselyn metsänuudista-mistöistä. Kysely koski vuonna 2003–2004 uudistettavaksi ilmoitettuja hakkuualoja, joista ei ole vielä tehty perustamis-ilmoitusta.
Lain mukaan metsä on uudis-tettava viiden vuoden kuluessa uudistamishakkuun aloittami-
sesta ja uudistamisesta tulee tehdä perustamisilmoitus.
Useimmissa tapauksissa uudistaminen on tehty, mutta ilmoitus on vain unohtunut. Mikäli uudistamistöitä ei viiden vuoden kuluessa ole tehty, metsäkeskus pyrkii tekemään maanomista-jan kanssa sopimuksen, jossa määritellään tarvittavat työt ja niiden aikataulu.
Uudistamistyöt voidaan myös teettää maanomistajan kustannuksella, jolloin kulut peritään asianomaiselta ulos-ottoteitse. n
Lisätietoja: viranomaispäällikkö Jukka Taipale puh. 020 772 7803
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Koealue 1 Koealue 2 Koealue 3
MätästysÄestys
Varhaisperkaustarve, %-mättäistä
Arvioitu varhaisperkaustarve erilaisessa muokkausjäljessä kolmella koealueella.Lähde: Kustannustehokas metsänhoito, Pertti Harstela 2004 (METLA,).
n Heinäntorjunta sopii hyvin metsänomistajan itse tehtäväksi. Tämän taimen pelastamisella on jo kiire. Kuva: Johanna SaariKoSKi.
n Reikäperkauksessa taimen ympäriltä poistetaan lehtipuuta noin yhden metrin säteeltä. PiirroS: Soile Kärhö, uPM MetSä, taiMiKonPerKauKSen KenttäohJe
tehdään ennen kuin vesakko alkaa haitata taimien kasvua. Varhaisperkaukset voidaan toteuttaa reikäperkauksena, jossa poistetaan havupuita haittaava lehtipuu noin yhden metrin säteeltä ja kaikki selkeästi muita suuremmat vesasyntyiset koivut.
Työ voidaan tehdä raivaus-sahalla tai jopa unholaan hei-tetyllä vesurilla. Keveänä työnä reikäperkaus soveltuu hyvin omatoimiselle metsänomista-jalle. Ammattimetsurilta syntyy raivaussahalla päivässä 1–1,5 hehtaaria valmista jälkeä, joka maksaa noin 250 euroa.
Kuusentaimikoissa varhais-perkaus on ajankohtainen 4–6 vuoden kuluttua istutuksesta.
Kuusi on silloin noin metrin mittaista ja siemensyntyinen lehtipuu 1–1,5-metristä, jopa pitempääkin. Perkauksen ajoi-tukseen vaikuttaa silti enemmän lehtipuun määrä kuin sen pituus. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että työhön ryhdytään, kun lehtipuu on kuusta pitempää ja sitä on kuusen lähellä kasvua haittaavasti.
Maanmuokkaustapa vaikuttaa varhaisperkauksen tarpeeseen. Äestysjäljessä vesakko syntyy pääasiassa äestysvakoon ja on lähellä kasvatettavia taimia, mikä vaikeuttaa perkausta. Sen sijaan mätästyksessä itse mättääseen syntyy verraten vähän luontaista lehtipuustoa ja muuta taimiainesta, mikä
helpottaa perkausta ja vähentää varhaisperkaustarvetta.
Puolukkatyypin tai sitä ka-rummalla männikkökankaalla taimikon varhaisperkaus on yleensä tarpeen 1–2 metrin pituusvaiheessa. Viljavimmilla kasvupaikoilla liian aikaista ja voimakasta perkausta pitää välttää, koska työ joudutaan helposti uusimaan ja tällöin puiden laatu huonontuu.
Tuoreilla mailla perkausta voi lykätä 2–3 metrin pituus-vaiheeseen, jolloin varhaishoito voidaan tehdä istutustaimikoissa kuusen reikäperkauksen tavoin. Jos männyn taimikon kasvu on kuitenkin jo ehtinyt taantua vesakon vuoksi, tarvitaan täys-perkaus. n
Heinät hiiteen!teKSti: Kari vääränen, [email protected]
Saitko kyselyn uudistamistöistä?
n Hyvin hoidettu metsän uudistaminen voi epäonnistua, jos taimikon varhaishoidosta ei huolehdita. Rehevimmil-lä mailla edes nopea hakkuun jälkeinen metsänviljely ei täysin poista jälkitöiden tarvetta. Taimikon varhaishoito kuuluu metsänomistajan lakisääteiseen uudistamisvelvol-lisuuteen taimikon vakiintumiseen asti. Käytännössä tämä tietää lähes viiden vuoden aktiivista seurantaa ja työtä taimikon hyväksi.
5
n Onko Sinulla Keski-Suomen komein koivikko? Se selviää, kun ilmoitat koivikkosi kilpailuumme ja kerrot oman koivikkosi tarinan. Kilpailun raati arvioi maastossa parhaat kohteet, ja voittaja palkitaan tuhannen euron arvoisella matkalahjakortilla.
Keskisuomalainen koivukilpailu on tarkoitettu metsää Keski-Suomessa omistaville yksityismetsänomistajille. Kilpailuaika on 1.5.2009–30.6.2011.
n Vuonna 1989 koivukilpailun voitti Pekka Hillman, joka istutti rauduskoivuja Keuruun Asunnalla. Nyt 20-vuotiaat koivikot odottavat toista harvennusta, jonka jälkeen ne saavat lihoa järeiksi tukeiksi.
TeksTi ja kuva: PeTri [email protected]
Pekka Hillman teki töitä koivi-koiden parissa koko perheen avustuksella: pojat hakivat sirk-kataimet Keuruun taimitarhalta ja kasvattivat ne taimiksi, ja isä Pekka viljeli niillä niin omia kuin naapureidenkin maita.
Omilla maillaan Pekka istutti rauduskoivua viidelle hehtaarille peltoa ja viidelle hehtaarille metsä-maata. Lisäksi metsästä kerättiin omaa rauduskoivun siementä, jolla kylvettiin Moskuan suon laidasta 3,8 hehtaarin ala. Suo oli pahimpia hirvien talvilaitumia, joten vain pieni osa koivuista säästyi. Nyt alueella kasvaa täystiheä nuori kuusikko, jossa on koivua verhopuustona.
Pekka on harventanut talon vieressä kasvavat peltokoi-vikot 15 vuoden iässä. Hän on tyytyväinen, että aikanaan tuli koivun taimia kasvatettua omalla tilalla.
– Siinä oppi omat pojatkin työntekoon ja saivat rahaa omiin harrastuksiinsa, Pekka tuumaa.
Nyt kaksikymmentävuotiaat koivikot odottavat toista harven-nusta, jonka jälkeen vuorossa on parhaiden tukkirunkojen lihotus. Mallia voitte katsoa ku-vista: vuonna 1989 elettiin vielä mustavalkoaikaa, nyt digikuva-aikaa. Nopeaa on kehitys – niin myös koivun kasvu. n
Pekka Hillman istutti 10 hehtaaria koivua vuonna 1989. Viisi vuotta sitten koivikkoa harvennettiin 40–50 mottia hehtaarilta. Nyt 20-vuotiasta koivikkoa kelpaa katsella.
vanha kuva:veli vihonen
Haussa Komea KoiviKKo
voittajakoivikko odottaa lihotusta
TäyTä jA leiKKAA kilpailukuponki ja laita postilaatikkoon, niin olet mukana kilpailussa. Ilmoittautumislomakkeita saa myös metsäkeskuksen toimistoista ja internet-sivuilta www.metsakes-kus.fi/ks.
PAlKiNNOT:Matkalahjakortti kahdelle, arvo 1000 €Koivua kotiin – Lahjakortti huonekaluliikkeeseen, arvo 700 €Koivua kotiin – vanerinen lahja, arvo 500 €Vanerinen lahja omatoimiselle askartelijalle, arvo 300 €Koivuklapeja kotiin tai kesämökille, arvo 200 €Lisäksi arvotaan useita palkintoja.
KilPAiluA TuKeVAT: Sanomalehti Keskisuomalainen, Metsäliitto, UPM Metsä, Koskitukki, Visuvesi, Harvestia sekä metsänhoitoyhdistykset: Päijänne, Kanta-Häme, Järvi-Savo, Metso, Pohjois-Pirkka, Längelmäki, Sumiainen, Keski-Suomi, Karstula ja Kyyjärvi.
Keskisuomalainen koivukilpailu 2008–2010 on osa Laatupuu riittämään – koivikot kuntoon -hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa hyvälaatuista puuta sitä jalostavan teollisuuden tarpeisiin.
Lisätietoa: Petri Kilpinen, puh. 020 772 7808, Kari Vääränen, puh. 020 772 7827.
KilPAiluuN KuuluVAT TyöT:
• Koivikonharvennushakkuu
• Energiasavottakoivikossa
• Laatutyvikoivunkasvatus sekametsissä• Koivikonpystykarsinta
• Maisemanhoitokoivuakäyttäen
• Koivikonperustaminen viljellen tai luontaisesti
• Koivutaimikonhoito• Muukoivunkasvatuksen edistäminen
Kil
PAil
uK
uPO
NK
i
OSA
lliS
TujA
TieD
OT
Met
säno
mis
taja
n ni
mi
Oso
ite
Pos
tinro
ja -t
oim
ipai
kka
Puh
elin
Säh
köpo
sti
TilA
TieD
OT
Tila
n ni
mi
Pin
ta-a
la (h
a)
Kun
ta
Kyl
ä
Kuv
iot
nro
Tote
utet
tuha
Teki
jä
Koi
viko
n ha
rven
nush
akku
u
Ene
rgia
puus
avot
ta
Koi
vuta
imik
on h
arve
nnus
Koi
viko
n py
styk
arsi
nta
Mai
sem
an h
oito
Uud
en k
oivi
kon
peru
stam
inen
Laat
ukoi
viko
n va
litse
min
en
seka
met
siin
Muu
toim
enpi
de, m
ikä?
KeSKiSuOMAlAiNeN
2009–2011
TEHDYT
TOIMEN
PITE
ET
#
6
n Löytyykö metsästäsi arvokkaita elinympäristö-jä? Haluatko säilyttää ne ja saada korvausta suoje-lusta? Metsien monimuo-toisuusohjelma METSO tarjoaa vaihtoehtoja, joiden avulla voit suojel-la metsääsi ja lisätä sen luonnonarvoja.
Metsäsi voi olla arvokas, jos olet jättänyt ikivanhan metsäsi hakkaamatta ja lahopuut kor-jaamatta, et ole ojittanut kos-teikkoja ja soita tai metsässäsi on reheviä kohteita, lähteitä tai purojen varsia.
Jos haluat selvittää, onko met-sässäsi luonnoltaan arvokkaita kohteita suojeltavaksi, ota yhteyttä alueesi Metso-yhdyshenkilöihin metsäkeskuksessa tai ympäris-tökeskuksessa.
Yhdyshenkilöt tarkastavat metsästäsi löytyvät arvokkaat elinympäristöt ja kertovat nii-
den suojelumahdollisuuksista ja korvauksista. Tietoa saat myös metsänhoitoyhdistyksiltä, metsäteollisuusyrityksiltä sekä Metsähallitukselta.
Metsien monimuotoisuuden suojelu perustuu vapaaehtoi-suuteen. Sinä itse päätät, mikä suojeluvaihtoehdoista soveltuu metsääsi parhaiten.
Jos omistat metsälain suojaa-man arvokkaan elinympäristön ja haluat alueesta ympäristötukea, voit suojella metsäsi monimuotoi-suutta määräaikaisesti vähintään 10 vuoden ajan, jonka jälkeen päätät itse kohteen jatkokäytöstä. Tällöin alueesta maksaa korva-usta metsäkeskus.
Voit myös tehdä sopimuksen yksityisestä suojelualueesta, jolloin alue säilyy omassa omis-tuksessasi. Halutessasi voit myydä metsäkohteesi valtiolle pysyvään suojeluun. Jos olet kiinnostunut näistä vaihtoehdois-ta, niin silloin alueen suojelee ympäristökeskus.
n Vanhat puut ovat arvokkaita paitsi kolojen ja kääpien myös kauneutensa vuoksi. Iäkäs aihkimänty osaa kertoa tarinaa satojen vuosien päähän.
Kuva: JuKKa Ruutiainen
Juhani Aaltiolla on metsää Vuo-ritsalon saaressa, joka sijaitsee Päijänteellä aivan Jyväskylän kupeessa. Saari on luonnonar-voiltaan rikas: jyrkät karut kalliot vuorottelevat rehevien lehtojen kanssa ja lehmuksia tulee vas-taan yllättävän usein.
Aaltio tilasi metsäkeskukselta luontopainotteisen metsäsuun-nitelman. Metsäsuunnitelmaa ovat tehneet Pekka Nieminen ja Kari Turunen. Maastotyöt on tehty syyskesän 2008 aika-na. Kari Turunen on jalostanut suunnitelman luonnonhoidon tarpeisiin.
– Haluan suojella metsistäni arvokkaimpia kohteita vapaaeh-toisesti, toteaa Juhani Aaltio.
Alueella on luonnonsuojelu-lain mukaisia lehmusmetsiköitä. Tämän lisäksi metsästä löytyy Metso-ohjelman mukaisia luon-totyyppejä: lehtoja, runsasla-hopuustoisia kangasmetsiä, puustoisia perinnebiotooppeja, purojen lähimetsiä, lähteitä sekä kallioita ja jyrkänteitä.
Lahopuukin voi tuoda tulojateKsti: seiJa tiitinen-salmela, [email protected]
Kiinnostuitko metsiensuojelusta? Lisätietoa luonnonhoidosta ja Metso-ohjelmasta saat Seija Tiitinen-Salmelalta, puh. 020 772 7865, [email protected].
Saarimetsässä on paljon luontokohteita
Apua metsä- luonnon hoitoon
Metso-ohjelman avulla voidaan lisäksi tehdä aktiivista luonnon-hoitoa.
Metsähallitus vastaa valtion omistamien suojelualueiden ennallistamisesta ja luonnon-hoidosta. Tarvittaessa se tekee vastaavia toimenpiteitä myös yksityisten omistamilla suoje-lualueilla.
Talousmetsien Metso-koh-teissa aktiivinen luonnonhoito suunnitellaan ja toteutetaan luonnonhoitohankkeena. Hoito voi olla tarpeellista esimerkiksi lehdoissa tai harjujen paahderin-teillä. Kunnostuksen kohteena voi olla esimerkiksi luonnonarvoil-taan heikentynyt lähde tai suo. Jos arvokkaat luontokohteesi vaativat hoitoa, ota yhteyttä metsäkeskukseen.
Miksi vapaaehtoista suojelua?
Metso-ohjelman tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kasvaa jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää.
Suojellun metsän pinta-alaa pyritään kasvattamaan valitse-malla suojeluun luonnonarvoil-taan monipuolisia kohteita ja tekemällä hoitotoimia.
Metso-ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat elinympäristöinä arvokkaita. Tällaisia elinympä-ristöjä ovat esimerkiksi lehdot, runsaslahopuustoiset kangas-metsät, pienvesien lähimetsät, puustoiset suot, tulvametsät, kalliot ja jyrkänteet. n
n Vuoritsalossa on kallioiden välissä reheviä lehtoja. Lehdoissa voidaan tehdä luonnonhoitotöitä muun muassa poistamalla kuusta lehmusten päältä.
Kuva: KaRi tuRunen
Metsäkeskus ja Juhani Aaltio tekevät ympäristötukisopimuksen. Monet lehtoalueet kaipaavat lisäksi hoitoa ja tätä varten metsäkeskus käynnistää luonnonhoitohankkeen, jonka rahoituksella hoitotyöt tehdään.
Juhani Aaltio arvostaa Metso-
ohjelman vapaaehtoisuutta ja sitä, että maanomistaja voi osallistua päätöksentekoon. Maanomistaja ja suunnittelija pohtivat yhdessä luonnonhoidon töiden tekemistä ja laajuutta sekä ympäristötukisopimuksen piiriin tulevia kohteita. n
KESK
ISUO
MA
LAIN
EN
Ko
ivu
kilp
ailu
2009–2011
Keski-Suom
en metsäkeskus
INFO
: PÄÄ
TOTunnus 500462000003 Vastauslähetys M
etsäkeskusm
aksaapostim
aksun
OM
A TAR
INA K
OH
TEESTA:
me
tsäk
esk
us
Ke
sk
i-Su
om
i
#
7
TeksTi: Raisa FRondelius, [email protected]
n Metsäenergiahanke kehittää energia-puun korjuu- ja varastointimenetelmiä. Uusien tekniikoiden avulla pyritään saamaan nuorten metsien hoito-rästit kuntoon.
Metsäkeskus käynnisti syksyllä 2008 kaksivuotisen hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä metsäenergian käyttöä Keski-Suomessa. Metsäenergian uu-det mahdollisuudet 2008–2010 -hanke toteutetaan yhteistyössä VTT:n kanssa.
– Pyrimme aktivoimaan met-sänomistajia ja alan toimijoita, jotta energiapuu saataisiin paremmin liikkeelle, hankkeen projektipäällikkö Jyrki Raitila toteaa.
Hankkeen ensimmäinen osa keskittyy tutkimuksiin, joissa kehi-tetään uusia energiapuun korjuu- ja varastointimenetelmiä. Huhtikuun lopulla alkavissa tutkimuksissa selvitetään muun muassa, miten Fixteri-kokopuupaalain soveltuu energiapuun korjuuseen.
Paalaimella on mahdollista tehdä sekä kuitu- että energia-puupaaleja. Uuden menetelmän ansiosta puuta voidaan hakata kohteista, jotka perinteisesti tehtynä vaatisivat ennakkorai-vauksen.
– Paalaus helpottaa logis-tiikkaa, sillä se tehostaa lähi- ja kaukokuljetusta sekä mahdollistaa kuljetuksen myös rautateitse. Lisäksi energiapaalien käsit-tely tehostuu, kun haketus tai murskaus voidaan tehdä vasta käyttöpaikalla, Raitila selittää.
Paalain pienentää korjuuketjun hintaa
Uusilla korjuutekniikoilla pyritään edistämään nuorten metsien hoitoa. Jyrki Raitilan mukaan nuoret metsät ovat jääneet kun-nostamatta, sillä niiden hoito on perinteisesti tuonut metsänomis-tajalle enemmän kustannuksia kuin tuloja.
– Nuorten metsien korjuu on ollut suhteellisesti kaikkein kallein korjuumuoto. Kuitenkin juuri hoitamattomissa nuorissa metsissä on suurin potentiaali, joka pitäisi saada hyödynnettyä. Hankkeessa haluamme panos-taa uuteen teknologiaan, koska sen avulla korjuuketju pystytään toteuttamaan edullisemmin.
Fixteri-paalainta hyödynne-tään myös tutkimuksissa, joissa selvitetään energiapuupaalien kuivumista. Tarkoituksena on tutkia, miten paalien kuivumis-ta voitaisiin nopeuttaa ja siten parantaa paalien laatua.
nuoret metsät kuntoon
– Selvitämme ensisijaisesti, miten kuoren rikkominen vaikuttaa kuivumiseen. Kuorta voidaan helposti rikkoa paalaimen syöt-töpöydän syöttörullien avulla, Raitila selventää.
Tekniikat käytäntöön työnäytöksissä
Uusista korjuumenetelmistä saatiin esimakua helmikuun lopulla, kun metsäkeskus jär-jesti Saarijärven Lannevedellä energiapuun korjuunäytöksen yhdessä L&T Biowatin kanssa. Energiapuun korjuu näyttää kiinnostavan metsänomistajia, sillä näytöksessä oli yleisöä yli 200 ihmisen verran.
– Energiapuusta on puhuttu viime aikoina paljon julkisuudessa huonon kuitupuumarkkinatilan-teen vuoksi, ja se alkaa selvästi kiinnostaa myös metsänomistajia. Paikalla oli paljon metsänomista-jia, jotka etsivät mahdollisuuksia myydä energiapuuta, Raitila sanoo.
Hän painottaa, että työnäytökset ja retkeilyt ovat erinomainen tapa tuoda hankkeessa kehitetyt uudet tekniikat yleisön tietoisuuteen.
– Työnäytöksissä näkee käy-tännössä, miten korjuu tehdään tehokkaasti mutta samalla metsän-hoidollisesti oikeaoppisesti.
n Bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppinen (vas.) ja metsäenergiahankkeen projektipäällikkö Jyrki Raitila keskustelivat puuenergian näkymistä bioenergia-alan opiskelijan Laura Vertaisen kanssa Saarijärven korjuunäytöksessä.
kuva: lauRa veRTainen
n Energiapuun kuljetus helpottuu, kun puista tehdään tiukkoja paaleja Fixteri-paalaimella. kuva: kalle käRhä
Raitilan mukaan vastaavia työnäytöksiä on tarkoitus järjestää muillakin paikkakunnilla seuraavan puolen vuoden aikana yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yh-
teistyökuvioita on viritelty muun muassa metsänhoitoyhdistysten Metsät täyskäyttöön -projektin ja Etelä-Savon metsäkeskuksen Energiapuuta Etelä-Savosta
-hankkeen kanssa. Lisäksi suun-nitteilla on tiivis metsäenergian koulutuspaketti, joka suunnataan erityisesti metsätoimihenkilöille ja alan yrittäjille. n
8
Biowatin Keski-Suomen hankinta-alueen metsäpalvelupäällikkö Matti Vainionpää tähyää kaikenlaisen ener-giapuun perään. Paketti räätälöidään aina asiakkaan toiveiden mukaan.
– Ostetaan pystykaupalla, ostetaan hankintakaupalla, ostetaan hakkuu-tähteitä tai ostetaan kantopuuta, Vainionpää luettelee.
Pystykauppa perustuu puntariin. Ajokoneen kuormainvaaka mittaa puun kilogrammoina, ja muunto-kertoimilla puumäärä muutetaan kiintomoteiksi.
– Motti on metsänomistajalle ym-märrettävä mitta. Motteja ja hintoja on helpompi verrata muiden hintoihin.
Hyvästä nuoren metsän energia-puukohteesta metsänomistaja saa useita euroja kiintomotilta. Hinta edel-lyttää, että kestävän metsätalouden rahoituslain energiapuutuet menevät
Keljonlahti haukkaa lisää energiapuuta
AukeAmAn tekstit: Petri kilPinen, [email protected]
n Jyväskylän Energia Oy:n suuri Keljonlahden voimalaitos aloittaa koeajot joulukuun alussa. Siitä tulee Jyväskylän päävoimalaitos, joka pyörii Rauhalahden voimalaitoksen rinnalla. Voimalat tuottavat kaukolämpöä ja sähköä ja Rauhalahti lisäksi prosessihöyryä Sappin Kankaan paperitehtaalle.Keljonlahdelle nousee puu-pohjaisia polttoaineita ja tur-vetta käyttävä 465 megawatin voimalaitos, joka tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Keljonlahti soveltuu hyvin sähköntuotantoon voimalan lauhdetuotanto-osan ansiosta. Rauhalahti on puoles-taan vastapainelaitos, eli sähköä syntyy lähinnä kaukolämmön sivutuotteena.
Tällä hetkellä puupohjaisia
polttoaineita palaa vuodessa noin 350 000 kuutiometriä. Keljonlahden toimiessa niiden käyttö nousee 650 000–700 000 kuutiometriin.
Monenlaista puuta tarvitaan
Jyväskylän Energian suunni-telmana on, että kolmasosa on biopolttoainetta eli puuta tai
n Keljonlahden voimalan rakennustyöt ovat jo pitkällä.kuvA: Petri kilPinen
Biowatti iskee energiapuun kimppuunn Biowatti on alkanut hankkia energiapuuta suoraan metsänomistajilta. Lassila & Tikanojan omistukseen siirtyneen yrityksen metsäpalvelu hankkii energiapuuta tienvarteen, ja myyntipalvelu hoitaa raaka-aineen edelleen voimalaitoksille.
n Metsänomistajan on saatava energiapuusta riittävä korvaus, vaatii Päijänteen metsän-hoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusniemi.
Kari Kuusniemi arvelee, että energiapuusta tulee jatkossa merkittävämpi tulonlähde met-sänomistajille.
– Kauttamme liikkuu kym-meniätuhansia kiintomotteja energiapuuta, ja energiapuun korjuu on voimakkaassa kasvussa, Kuusniemi kuvaa tilannetta.
Yhdistyksen päätoimituspiste on ollut Rauhalahden voimala, mutta Keljonlahden voimalan valmistumisen jälkeen raaka-ainetta toimitetaan kahdelle suurelle laitokselle. Yhdistys on osakkaana Keljonlahden voima-laa rakennutavassa Jyväskylän Voima Oy:ssä.
– Omistusosuudella varmis-tetaan suora yhteys energia-
puun loppukäyttäjään, jolloin polttoaineketjusta voidaan hioa mahdollisimman yksinkertainen. Tämä antaa parhaan tuloksen myös metsänomistajalle, Kuus-niemi sanoo.
Yhdistys toimittaa energiapuuta myös pienemmille lämpölaitoksille ja on osakkaana Vakkalämpö-osuuskunnassa, joka ruokkii Toivakan lämpölaitosta ja myy lämpöä kunnalle.
Energiapuun korjuuta Kuus-niemi pitää vaativampana ketjuna kuin ainespuun korjuuta.
– Energiapuuta ja korjuu-menetelmiä on niin montaa eri sorttia. Lisäksi ollaan säiden armoilla – paha räntäsade voi pilata avoimen energiapuukasan ja muutoin hyvin kuivatun puun energiasisällön.
Uusien toimijoiden tulo nähdään metsänhoitoyhdistyksessä alaa piristävänä tekijänä, joka nostaa myös energiapuun hintatasoa.
Kuusniemen mielestä valtio-vallan tulisi varmistaa kemera-varojen riittävyys, etteivät rahat
lopu energiapuukohteilta ennen kesälomia. Uuden rahoituslain kohdevaatimuksia ei tulisi tiukentaa, vaan varmistaa uu-siutuvan energian kilpailukykyä ja näin laittaa nuoret metsät kuntoon. Metsänhoitoyhdistys
työllistää yrittäjiä ja hioo ketjua kuntoon.
– Energiapuu on koettu lahjoi-tuksena metsänomistajapuolelta. Jatkossa sen olisi käännyttävä tuloksi metsänomistajalle, Kuus-niemi vaatii. n
n Kari Kuusniemi uskoo, että energiapuun korjuu on voimakkaassa kasvussa. kuvA: Pirjo lumiojA
”Energiapuusta tultava myös tuloja”
peltobiomassaa ja kaksi kolmas-osaa turvetta tai kivihiiltä.
Hankintapäällikkö Ahti Weijo laskee, että puuta tarvittaisiin viisi miljoonaa hakemottia vuodessa, jos molemmat laitokset pyöri-sivät puuenergialla. Määrä on valtava. Kaikesta viime vuonna Keski-Suomesta teollisuuden käyttöön hakatusta puusta olisi saatu noin 12 miljoonaa hakemottia. Jos kaikki hake taas tehdään hakkuutähteistä, niin
Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hakkuutähteet eivät yhdessäkään riitä voimalaitoksen tarpeisiin.
Sahauksen sivutuotteina syntyy purua ja kuorta, jotka käytetään energiantuotantoon. Tällä hetkellä sahaus on mel-ko vähäistä, mikä vähentää
sivutuotteiden määrää. Myös hakkuut ovat vähenneet, joten hakkuutähdettä ja kantopuuta on vähemmän tarjolla.
– Huoltovarmuus on laitok-sen toiminnassa a ja o. Vaikka
9
n OK-Yhtiöt Oy hankkii metsäenergiaa energia-laitosten raaka-aineeksi. Yhtiö on laajentanut toimintaansa Keski-Suomeen Kainuusta, missä malli on toiminut jo neljä vuotta.
Keski-Suomen valloitus on alkanut hyvin.Yhtiöön on liitty-nyt jo yli 20 keskisuomalaista koneyrittäjää.
Keski-Suomessa yhtiön ostoa, myyntiä ja logistiikkaa hoitaa Miika Järvinen. Tavoitteena on Kainuun taso eli 100 000 megawattituntia vuodessa – puuksi muutettuna 40 000 kiintomottia.
OK-Yhtiöt ostaa palveluja muil-ta yrittäjiltä ja tekee yhteistyötä muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Hallituksen puheen-johtaja Asko Piirainen sanoo yhtiön vahvuudeksi yrittäjien osaamisen ja laadun.
– Yrittäjillä on puunkorjuu-, kuljetus- ja maanmuokkausre-
surssit hallussaan. Energiapuuta toimitetaan kaikille tarvitseville, kun hinnoista ja toimintamalleista sovitaan, Piirainen lupaa.
Kantojen keruuseen yhtiö lu-paa uusia menetelmiä. Kantojen keruu tehdään ajokoneella, jossa on mätästävä yksikkö koneen akseleiden välissä.
– Kainuussa kokemukset ovat olleet hyviä. Nyt odotamme näyttöjä myös Keski-Suomeen, Piirainen toteaa.
Yhtiö toivoo, että bioenergiasta tehtäisiin aina oma kauppa. Näin sille muotoutuu hinta ja kilpailu, mikä kehittää samalla koko metsänenergia-alaa.
Asko Piirainen korostaa, että risuista ja kannoista on maksettava markkinahintaa ja vastaavasti maanmuokkauksesta on lähe-tettävä lasku isännälle..
– Näin toimittaessa tiedetään, mitä puupolttoaine maksaa ja minkä hintaista on puolestaan metsänhoitoon kuuluva maan-muokkaus. n
Biowatille. Kun kaikki tehdään energiapuuksi,
voi kertymä olla kaksinkertainen pelk-kään kuitupuun tekoon verrattuna. Kuitupuuta niukasti antavilla kohteilla hinta on kilpailukykyinen.
– Alle 20 kuitupuumottia hehtaarille antavat kohteet on paras tehdä kaikki energiapuuksi, Vainionpää laskee.
Energiapuun kysyntä kasvaa edelleen
Energiapuun kysynnän odotetaan lisääntyvän edelleen, kun Keljon-lahden voimalaitos laittaa kattilansa tulille Jyväskylässä vuodenvaihteessa. Biowatilla on Jyväskylässä iso pal-velupiste. Keski-Suomen länsilaitaa hoitaa Henri Huusko ja itälaitaa Heikki Vesteri.
Haasteita riittää – riittääkö puuta
Keljonlahti haukkaa lisää energiapuuta
Biowatti iskee energiapuun kimppuun
n Biowatti laittaa energiapuuta liikkeelle, ja samalla koivikko kaunistuu. Kuva: Petri KilPinen
n Biowatti on alkanut hankkia energiapuuta suoraan metsänomistajilta. Lassila & Tikanojan omistukseen siirtyneen yrityksen metsäpalvelu hankkii energiapuuta tienvarteen, ja myyntipalvelu hoitaa raaka-aineen edelleen voimalaitoksille.
ajat muuttuvat paremmiksi, on erittäin haasteellinen tehtävä
kaksinkertaistaa energiapuun hankinta, toteaa Ahti Weijo.
Turvetuotannon lisääminen vaikeaa
Tänä talvena Rauhalahdessa on poltettu myös kivihiiltä. Turvetta on
ollut niukasti saatavilla aiempien sateisten kesien takia.
– Turvetuotannossa olevat suot ovat nostoiältään vanhoja, ja uusien turvesoiden luvittaminen on hankalaa. Käyttöpotentiaalia soissa olisi, mutta turvesoiden käyttöönoton nykytahti ei riitä korvaamaan edes tuotannosta poistuvia soita, kertoo logistiikka-päällikkö Tapo Lehtoranta.
– Lupamenettelyssä ja myös tuotantomenetelmissä on ke-hittämistarvetta. Parantaisiko vesiongelmaa kaivurilla tehty paksumman turvekerroksen nos-to, niin sanottu massatuotanto, joka tehdään pieneltä alueelta kerraltaan, Lehtoranta pohtii.
Lisää tekijöitä ja kalustoa
Energiapuun logistiikka on vielä nuorta. Ahti Weijo nä-kee mahdollisuuksia laajentaa puun saantia nuorten metsien kunnostuksista ja osin ensihar-vennuskohteista.
– Logistiikkaa on tehostettava koko puupolttoaineketjussa met-sästä laitokselle. Kehitystyössä laitospää on otettava entistä paremmin mukaan, koska se
maksaa eurot puuta toimittaville. Nyt lähes kaikki raha menee urakointiketjuun, mutta myös metsänomistajalle olisi jäätävä rahaa, Weijo toteaa.
Jyväskylän Energia tekee pitkäaikaisia sopimuksia toi-mittajien kanssa. Yksittäisiä pieniä tienvarsikasoja ei osteta suoraan metsänomistajilta. Pitkäjänteinen yhteistyö takaa polttoainetoimittajalle varmuu-den polttoaineen menekistä ja toisaalta turvaa laitoksille polttoaineen saatavuuden.
Hinta toimittajalle määräytyy laitokselle saapuvasta kuormasta tehdyn näytteenoton ja analyy-sin perusteella. Laitos maksaa energiasta, ei moteista tai kilois-ta. Keljonlahden voimalaan on toimitettava valmista tavaraa, koska sinne ei näillä näkymin sijoiteta murskausasemaa. Puu kulkee pääosin rekoilla, mutta myös junakuljetukset ovat ke-hitystyön alla.
Ahti Weijon mukaan energia-puuhuolto vaatii lisää yrittäjiä.
– Yrittäjien leipä on kiinni alan kehittymisestä, joten ajatustyötä ja hyviä ideoita varmaan syn-tyy, kun energiapuumarkkinat laajenevat. n
n Energiapuuta tarvitaan rutkasti lisää, jos voimalaitosta halutaan pyörittää puuenergialla, toteavat Jyväskylän Energian Ahti Weijo (vas.) ja automiehet Jussi Kinnunen ja Olli Pasanen.
Kuva: Petri KilPinen
joka tuuttiin? Matti Vainionpää lupaa, että satojatuhansia motteja energiapuuta vuodessa liikkuu jatkossa Biowatin kautta Keski-
Suomen hankinta-alueella, joka pitää sisällään myös Pohjan-maan. n
Koneyrittäjät mukaan energiamarkkinoille
10
www.metsaanpalstat.fi | Työkohteiden ja palveluntarjoajien kohtaamispaikka
Metsänomistaja! Löydä energiapuuleimikollesi ostaja tai hoitoa tarvitsevalle metsäkohteellesi tekijä – vaivattomasti.• Ilmoita työkohteesi metsäkeskuksen ylläpitämään, maksuttomaan palveluun• Työkohteet näkyvät internetissä palveluun rekisteröityneille palveluntarjoajille• Metsäalan ammattilaiset ottavat yhteyttä ja sinä valit-set sopivimman tarjouksen työn toteutuksesta.
Ota askel helppoon metsänhoitoon!www.metsaanpalstat.fi
Lisätietoja: Veli-Pekka Kauppinen, puh. 020 772 7903tai www.metsakeskus.fi
Nykyisten ohjeiden mukaan kantoja kerätään energiakäyttöön kuusen uudistushakkuualoilta. Kuusen kannot irtoavat maasta mäntyjä helpommin.
Kuusen uudistamisaloilta kerätään usein myös latvus- ja oksamassa energiakäyttöön, mikä helpottaa kantojen nos-toa. Kuusen kantoja käytetään energiaksi 300 000 kuutiometriä, kun tekninen korjuupotentiaali on 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaan tämä määrä ei kui-tenkaan ole nykysuositusten mukaan korjattavissa.
Puun energiakäytön lisäysta-voitteet ovat niin kovat, että myös männynkantojen energiakäyttöä tutkitaan. Mänty on maassa kuusta tiukemmin ja nosto vaatii enemmän voimaa. Nuoret metsät ovat Keski-Suomessakin valtaosin kylvettyjä tai istutettuja männiköitä, joten tulevaisuudessa kannot ovat pääosin mäntyä.
Kannossa vain vähän ravinteita
Kantojen mukana maasta lähtee eloperäistä lahoavaa puuainesta ja ravinteita. Ravinteita kannossa ei ole kovin runsaasti, koska puun ravinteet ovat lähinnä neulasissa ja puunkuoressa. Kantojen mukana ravinteita lähtee vain noin neljän-nes runkopuun määrästä. Maassa oleva eloperäinen aines parantaa maaperän vedenpidä-tyskykyä. Tällä on merkitystä eri-tyisesti huonosti vettä pidättävillä karkeilla maalajeilla. Näillä mailla kasvaa karujen kasvupaikkojen männiköitä, joilta ei kantoja nyky-suositusten mukaan nosteta.
Kantojen nosto nitistää juurikäävän
Jos kuusikko on pahasti juu-rikäävän lahottama, kantojen täydellinen poistaminen on ainoa tapa hävittää sienitauti. Pelkkien lahojen kantojen poistaminen ei riitä. Sieni leviää tuoreisiin kantoi-hin, säilyy niissä vuosikymmeniä ja leviää juurien kautta uuteen puusukupolveen. Sieni tarttuu myös mäntyihin aiheuttaen männyn tyvitervastaudin. Senkin hävittäminen onnistuu vain, kun kaikki kannot nostetaan.
Juurikääpä voi elää myös kan-tokasan alimmissa, kosteina säi-lyvissä kannoissa. Tämä kuitenkin edellyttää, että kantokasat ovat metsässä vähintään kaksi vuotta. Oli kantokasoja tai ei, ilmassa on
juurikäävän itiöitä, joten sulan ajan hakkuissa kuusen kannot tulee käsitellä torjuntaliuoksella. Nykyään torjunnassa käytetään lähinnä urealiuosta.
Paljas maanpinta vesakoituu
Kantojen nostoalueella on paljasta kivennäismaata enemmän kuin normaalisti muokatulla uudis-tusalalla. Tämän vuoksi vesaa syntyy usein puolitoistakertaisesti verrattuna alueeseen, johon kannot on jätetty. Vesakoituminen tietää lisää työtä ja kustannuksia.
Paljas maanpinta edellyttää myös tarkkuutta vesiensuojelussa. Paljaasta maanpinnasta irtoaa sateen mukana kiintoainesta, joka voi kulkeutua läheisiin vesistöihin, mikäli riittäviä suojavyöhykkeistä ei jätetä vesistöjen reunoille.
Uutta tekniikkaa kokeillaan
Kantojen nostoon käytetään järeitä kaivinkoneita, jotka pilk-kovat kannon kahteen tai neljään osaan. Pilkotut kannot kuivuvat paremmin ja vievät vähemmän tilaa, mikä parantaa niiden kul-jettamisen tehokkuutta.
Muualla kantojen nostoon käytetään muun muassa kan-toporaa. Kantopora on ontto terässylinteri, jolla kanto porataan irti maasta. Menetelmää käyte-tään Italian poppeliplantaaseilla, mutta Suomen kivisiin metsiin se soveltuu huonommin. Kanto irtoaa poralla maasta hyvin, mutta iso osa sivujuurista jää maahan ja kantoon jää maata. Maahan jää myös selvä kuoppa.
Suomessa on kehitetty kannon nosto- ja pilkontalaitetta, joka pilkkoo kannon neljään osaan samalla, kun se nostetaan irti. Pilkonta karistaa kannosta maa-ainesta. Kantojen suurin miinus energiakäytössä on epäpuhtaus eli kannoissa oleva maa ja kivet.
Kannot eivät myöskään ole aivan halpaa energiaa. Kannoista tehtävä hake maksaa käyttöpai-kalla puolitoistakertaisesti sen, mitä päätehakkuualojen hakkuu-tähteistä tehty hake. Kannoissa on kuitenkin paljon potentiaalia. Kannot ovat valmiiksi melko kui-vaa puuta, niiden energiasisältö on hyvä ja kannot säilyvät hyvin tienvarsivarastoissa. Kantoja jää metsiin niin paljon, että niiden energiakäyttö voidaan nykyises-tään kymmenkertaistaa. n
n Kannoissa on ravinteita vähän, vain noin neljännes runkopuun ravinnemäärästä. Kantojen nosto paljastaa runsaasti kivennäismaata, mikä tulee huomioida vesiensuojelussa erityisesti silloin, kun työmaa on rinteessä. Riittävän leveät ehjät vyöhykkeet aukon reunassa estävät maan valumisen vesistöihin. Kuva: Petri KilPinen
n Hakkuutähdettä kertyy kuusikosta tuplasti männikköön verrattuna. Kantopuuta on molemmissa kutakuinkin saman verran. Männyn juuret menevät kuitenkin syvemmälle, minkä ansiosta mänty on maassa tiukemmassa. Kannonnoston kannalta tästä on haittaa, myrskyissä siitä on hyötyä.
Piirros:vtt
Kannot ovat
puhdasta energiaateKsti: ari niKKola
n Puiden juurakoita ja kantoja on käytetty jo kauan energiaksi sekä tervan ja puuhiilen valmistukseen. Laajamittainen kantojen energiakäyttö alkoi 2000- luvun alussa. Kannot ovat hyvä energialähde, mutta täysin ongelmatonta niiden hyödyntäminen ei ole.
11
TeksTi ja kuva: Raisa FRondelius, [email protected]
n Tuhkalannoitus on metsänomistajalle paitsi hyvä sijoitus myös ympäristöteko, ainakin jos FA Forestin toimitusjohtajalta Hannu Tukiaiselta kysytään. Tuhka palaut-taa puunkorjuussa poistuvat ravinteet takaisin metsään ja turvaa laatupuun kasvun. Tuhkan hyöty-käyttö vähentää samal-la kaatopaikkojen jätekuormaa.
Tammikuussa Viitasaarella aloit-tanut FA Forest Oy kierrättää voi-malaitosten tuhkat hyötykäyttöön raelannoitteeksi. Yritys laajensi Viitasaarelle Liperistä, jossa ra-keistettua tuhkaa on tuotettu vuodesta 2003. Viitasaaren tuo-tantoyksikön on tarkoitus vastata Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen kasvavaan lannoitustarpeeseen. Toistaiseksi tehdas pyörii 30 prosentin teholla ja työllistää kolme henkilöä.
– Tuotamme tänä vuonna Viitasaarella noin 30 000 tonnia raetuhkaa, mutta kapasiteettia olisi 80–90 000 tonniin, toimitusjohtaja Hannu Tukiainen sanoo.
Raaka-aineensa yritys saa bio-energialaitoksilta ympäri Suomea. Enimmäkseen rakeistetaan puun tuhkaa, mutta joukkoon voidaan lisätä myös puun ja turpeen poltossa syntynyttä sekatuhkaa. Lama ei Tukiaisen mukaan ole tuhkan saantia vaikeuttanut, pikemminkin päinvastoin.
– Voimalaitokset ovat näinä aikoina entistä tarkempia siitä, mihin tuhkansa laittavat, ja me olemme edullisempi vaihtoehto kuin kaatopaikka, Tukiainen selittää.
Viitasaari valittiin lannoiteteh-taan sijoittumispaikaksi etenkin hyvän logistisen sijainnin vuoksi. Tukiainen kaipasi myös uusia haasteita, sillä Pohjois-Karjalassa yritys on jo saavuttanut vahvan markkina-aseman.
– Noin 80 prosenttia Pohjois-Karjalan tuhkasta kiertää meidän kauttamme hyötykäyttöön. Nyt tavoittelemme samaa tasoa Keski-Suomessa.
Enemmän puuta, vähemmän jätettä
Tuhkalannoituksen kysyntä on viime vuosina kasvanut etenkin yksityismetsänomistajien kes-kuudessa, joita on FA Forestin asiakaskunnasta jo 40 prosenttia. Hannu Tukiainen arvioi, että tänä vuonna tuhkalla lannoitetaan koko maassa noin 7 000–8 000 hehtaaria turvemaita. Keski-Suo-messa lannoitusala on 300–400 hehtaarin luokkaa.
– Tuhka kiinnostaa, koska se on pirun hyvä sijoitus. Tuhkaan satsattu raha maksaa itsensä takaisin vähintään neljän vuo-den kuluttua puun lisäkasvuna, Tukiainen vakuuttaa.
Hän arvelee tuhkan kysynnän lisääntyneen myös siksi, että ihmiset ovat tietoisempia met-sän roolista ilmastonmuutoksen ehkäisijänä. Lannoitettu metsä tuottaa enemmän puuta, ja sen myötä metsän hiilinielu on entistä tehokkaampi.
– Tonni puuta sitoo tonnin hiilidioksidia, Tukiainen laskee ja
painottaa, että jo tuhkan kierrätys lannoitteeksi on ympäristöteko.
– En halua, että tuhkat kasa-taan kaatopaikoille seuraavien sukupolvien taakaksi.
Typellä maustettua tuhkaa kangasmetsiin
Tuhkan metsän kasvua parantava vaikutus on tunnettu jo satojen vuosien ajan. Tuhka sopii lan-noitteeksi etenkin turvemaille, sillä puuntuhkassa on runsaasti turvemaiden kaipaamaa fosforia ja kaliumia. FA Forestin rakeis-tamossa tuhkaan voidaan lisätä myös booria, sillä sitä haihtuu tuhkasta polton aikana.
– Tuhka pitää turvemaan ravinnetalouden kunnossa. Etenkin energiapuun korjuun jälkeen metsän ravinnetasapai-no olisi hyvä turvata, Tukiainen muistuttaa.
Tulevaisuudessa yrityksen tuhkarakeita saatetaan käyttää myös kangasmaiden lannoitteena, sillä kehityspäällikkö Mikko Räi-sänen on kehittelemässä uutta kangasmetsiin sopivaa tuotetta, jota saadaan lisäämällä tuhkaan typpeä. Typensaannissa yritys pyrkii hyödyntämään kompos-toitua lietettä.
– Lannoite on nyt Eviralla hy-väksyttävänä, jotta saataisiin se tuoterekisteriin. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, saattaa kivennäismaiden typpilannoite tulevaisuudessa kattaa jopa puolet yrityksen toiminnasta.
Harvenna, lannoita, ojita
Turvemailla lannoitus on hyvä tehdä harvennushakkuun jälkeen mutta ennen ojitusta. Tuhkan
Tuhka sopii paksu-turpeisille soilleSopivia tuhkalannoituskohteita ovat paksuturpeiset rämemän-niköt, joiden vesitalous on kunnossa tai kunnostusojitus teh-dään heti lannoituksen jälkeen. Karuille soille ja kangasmaille pelkkä tuhka ei riitä, sillä ne tarvitsevat kasvuunsa typpeä. Karuja soita ovat isovarpuinen räme, lyhytkortiset rämeet ja nevat sekä rahkaiset suotyypit.
Puuntuhkan hyviä ominaisuuksia: • sisältääfosforia,kalsiumiajakaliumia • sisältäämoniahivenravinteita,kutenbooria,magnesiumia ja sinkkiä • nostaamaanpH-arvoajaedistääkasvientypensaantia • kasvualisäävävaikutuskestääkauan,20–50vuotta • eilisääfosfori-taityppivalumiaeikärehevöitävesistöjä
Tuhkaa voidaan käyttää terveyslannoitteena kohteilla, joissa ha-vaitaan kivennäisravinteiden puutosoireita. Puutosoireet todetaan neulasanalyysilla tai silmävaraisesti.
Tyypillisiä puutosoireita: • puustossaonkasvuhäiriöitä,esim.monilatvaisuuttatai päärangan kuolemista (boorin puute) • neulasetovatmännylläkeltakärkisiäjakuusellaruskeita (kalin puute) • neulasetvarisevatennenaikaisestitailatvakasvainkuivuu (fosforin puute) • puustokasvaahuonosti,vaikkaojitusonkunnossaeikä suotyyppi ole liian karu terveyslannoitukseen
Lähde: Metla
tuhka palaa
FA Forest palauttaa tuhkan kotiinrakeistus mahdollistaa lentole-vityksen, jonka voi tehdä mihin vuodenaikaan tahansa.
– Rakeistuksen suurin etu on juuri sen helppo levitettävyys. Maalevitys metsätraktorilla vaatii, että maa on jäässä, eikä rakeista-matonta tuhkaa pysty levittämään lentokoneella tai helikopterilla,
Tukiainen selventää.Rakeistus hidastaa ravinteiden
liukenemista ja pidentää lannoit-teen vaikutusaikaa.
– Rakeistettu tuhka on turvallista ympäristölle, eivätkä ravinteet lähde leviämään valumavesien mukana. Tämä ei lähde kuin lapiolla, Tukiainen lohkaisee. n
n FA Forest Oy:n toimitusjohtaja Hannu Tukiainen (vas.) ja Länsi-Suomen aluevastaava Heikki Suvanto ovat sitä mieltä, että tuhkalannoitus on ekoteko.
info
15
MetsäpalveluaTraktorityö Juha Levälahti • Puunkuljetukset: tukki- ja kuitupuut, rankojen ajo. Jyväskylä, lähikunnat. Köntysmäentie 28, Kuikka. Sp: [email protected], p. 040 519 9864.
Metsäkeskus tarjoaa vuosittain harjoittelupaikkoja alan opis-kelijoille. Tämän kesän met-säsuunnitteluharjoittelijat ovat Ville Hämäläinen Jämsässä, Jarmo Moilanen Hankasalmella ja Sameli Salokannel Jyväsky-lässä. Harjoittelujaksot kestävät noin neljä kuukautta.Lisäksi harjoittelija Aino Ässä-
mäki tekee viranomaisyksikössä Jyväskylässä hankekäsittelyä ja taimikoiden tarkastusta maalis-kuusta kesäkuun loppuun.Mari Pänkäläinen aloittaa Keu-ruun toimipisteessä toukokuun alussa. Hän toteuttaa luonnon-hoitohankkeita ja tekee jonkin verran myös metsäsuunnittelua vuoden -09 loppuun saakka.
Tietoa tarjollaTilaukset ja lisätiedot: [email protected], p. 020 772 7813 tai oheisella palvelukortilla. Julkaisujen toimitus postiennakolla, postikulut lisätään.
METSÄKOULUYli 200-sivuinen käsikirja oman metsän hoitoon. Selkeä, hyvä kuvitus. Metsäkustannus, 2007. 38 euroa.
Hinnat sisältävät alv:in.
METSÄNHOITOSUOSITUKSETSuositeltavat menetelmät metsän kas-vatuksen eri vaiheisiin. 100 sivua. Tapio, 2006. 28 euroa.Maastotaulukot sis. suosituksista keskeiset asiat ja taulukot. Kätevä pieni koko, mukanapidettävä. 11 euroa.
Hyvän metsänhoidon oppaitaA5-kokoiset oppaat eri aihealueista.• Energiapuun korjuu 16 euroa• Metsätalouden vesiensuojelu 16 euroa• Tuhkalannoitus 8 euroa • Metsänlannoitus 13,50 euroa• Metsänhoito ja hirvi, suositukset talvi-laidunalueille 13,50 euroa
Metsänhoitosuositusten Keski-Suomen täydennysosiot A4, 4-8 sivua, 1 euro / kpl. • Sekametsän kasvatus • Pienvesikohtei-den metsänkäsittely • Säästöpuuryhmät ja lahopuut • Erikoispuiden kasvatussuositukset:pystykarsittu mänty, haapa, tervaleppä, lehtikuusi, visakoivu, tyvikoivu
RAIVAAMAANHavainnollinen opas! Käytännön niksit aloitte-lijalle ja kokeneemmal-lekin raivaajalle. Mikko Riikilä, Risto Mykkänen. Metsäkustannus, 2008. 28 euroa.
METSÄVERO 2009Metsäverotuksen käy-tännönläheinen opas, jossa useita havainnolli-sia esimerkkejä. Metsäkustannus, 2009. 22 euroa.
METSÄTAITO-OPASMetsänomistajalle ja metsäammatti-laiselle hyödyllinen käsikirja. Metsätai-tokilpailujen lisäksi auttaa myös oman metsän mittauksessa. Metsäkustannus, 2005. 27 euroa.
ONNISTUNUT METSÄN UUDISTAMINEN Koeteltua tutkimustietoa. Varmista investointisi on-nistuminen. Metsäkustannus, 2001. 32 euroa.
PERINTÖMETSÄ – sukupol-venvaihdos ja yhteisomistusOpas sekä metsää luovuttavalle että vastaanottavalle sukupolvelle. Matti Kiviniemi ja Pirjo Kärki, 2005. Metsä-kustannus. 29 euroa.
TUOTTAVA METSÄN-KASVATUS Kaikille soveltuva käsikirja sisältää myös MOTTI-met-sänkasvatusohjelma cd:n. 220 sivua, Metsäkustan-nus, 2005. 38 euroa.
KUSTANNUSTEHOKAS METSÄNHOITO ”Kirja antaa maukkaat eväät kustannus-tehokkaaseen metsänhoitoon”, arvioi Jyrki Kangas UPM Metsästä. Helposti luettava opas jokaiselle metsänomista-jalle. Pertti Harstela, 2006 uusintapai-nos. Gravita Ky. 23 euroa.
PELIKORTIT Luontoystävälle mieleiset pelikortit. Osta vaikka lahjaksi! Kolme erilaista: Metsäkasvit, Metsäsienet, Puut ja pensaat. Metsäkustannus. 8 euroa / pakka
ARVOKKAIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN TURVAAMINENKäytännönläheinen opas elinympäris-töjen tunnistamiseen ja turvaamiseen. Metsätalouden keh.keskus Tapio, 2004. 28,50 euroa.
KARHUNRUOHOSTA SUDENMARJAANmetsäkasviopasOpi tunnistamaan lajit, joilla määritetään metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tapio, 2003. 26 euroa.
METSÄNHOITOSUOSITUKSET TURVEMAILLETiivis tietopaketti niin metsänomistajalle kuin ammattilaiselle siitä, miten lisätä turvemaiden puuntuotantoa välttäen vesistöjen kuormitusta. 50 sivua. Tapio, 2007. 23 euroa.
TIEKUNTA JA TIEOSAKAS Yksityisteiden hallinnon ja kunnossapidon perusteet. Liitteenä yksityistielaki.Suomen Tieyhdistys, 2007. 23 euroa.
KUUSEN PAAKKU-TAIMIEN VILJELY-OPAS Omatoimiselle metsän-omistajalle kattava opas kuusen viljelyyn. Metla, 2006. 23 euroa.
METSÄMAISEMAMME – anna vaikka lahjaksi Voiko tehokkaan puuntuotannon ja maisemanhoidon sovittaa? Metsämai-seman sielu? Suomalaisen sielunmai-sema? Kaikille luonnosta ja metsästä kiinnostuneille. Kovakantinen. Gravita Ky 2007. 34 euroa.
Viime lehden jutuista palautetta antaneiden kesken arvotut taskulaskimet voittivat Martti Koljonen Pihtiputaalta, Maarit Saarinen Kannuksesta ja Pirkko Puttonen Tikkakoskelta. Muistivihkot voittivat Onni Laasala Möttösestä ja Keijo Valve Jyväskylästä.
Luonnonhoitokortin osaamiskoe 27.8.2009 klo 8.30 alkaen, Jämsänkoski, metsäoppilaitosLisätietoja luonnonhoitokortista ja osaamiskokeesta: Seija Tiitinen-Salmela puh. 020 772 7865 tai [email protected] tai www.metsakeskus.fiIlmoittautuminen 18.8. mennessä: puh. 020 772 7813 / Inkeri Järvinen tai www.metsakeskus.fi/ks
KIITOS palautteestanne
Uusia toimihenkilöitä
HA
LU
AN
LIS
ÄT
IET
OA
OS
OIT
TE
EN
I O
N M
UU
TT
UN
UT
Oso
item
uuto
ksis
sa o
n ilm
oite
ttava
myö
s se
van
ha
osoi
te, j
onka
muk
aise
sti l
ehti
on te
ille tu
llut.
Vanh
a os
oite
(liim
aa le
hdes
tä o
soite
koht
a):
Uus
i oso
ite:
osal
listu
t arv
onta
an!
AN
NA
PA
LA
UT
ET
TA
H
yödy
llisi
n ju
ttu o
li m
iele
stän
i:
Mie
lenk
iinto
isin
juttu
oli
mie
lest
äni:
Met
sään
Met
säsu
unni
telm
aTi
la-a
rvio
t (M
etsä
än A
rvo)
Met
sään
AB
C -e
nsin
euvo
nta
Met
sätie
tO
jitus
alue
iden
kun
nost
us
Rah
oitu
stue
t met
sänh
oito
on
Kou
lutu
s ja
tapa
htum
at
Tila
an m
aksu
ttom
an M
etsä
än A
BC
-vih
kose
n (s
is. m
m. m
etsä
nom
ista
jan
oike
udet
ja v
elvo
llisu
udet
ja m
uuta
per
ustie
toa)
Maa
tiloj
en lä
mm
itysr
atka
isut
Met
sälu
onto
Tila
an m
aksu
ttom
an u
utis
kirje
en tä
hän
sähk
öpos
tioso
ittee
seen
:
Inte
rnet
palv
elut
Tila
an ju
lkai
sut:
Muu
ta:
#
Täyt
ä, le
ikka
a irt
i ja
jätä
pos
tilaa
tikko
on. P
ostim
aksu
mak
settu
.
12
n Poikkeuksellisen suuri myyräkanta on tänä talvena tehnyt tuhojaan nuorissa taimikoissa. Metsänomistajan kannattaa tarkastaa taimikot myyrätuhojen varalta heti lumien lähdettyä.
Jos metsämyyrät ovat syöneet pelkästään taimien kärkisil-muja, taimet selviävät tuhosta eikä täydennystaimia tarvita. Tällöin vahinkoa syntyy vain vuosikasvun menetyksestä ja taimien haaroittumisesta, jota voidaan vähentää leikkaamalla ylimääräiset latvakasvaimet jatkossa pois.
Kemerasta tukea metsittämiseen
Jos myyrät ovat tuhonneet taimikon niin täydellisesti, että kasvatuskelpoisia taimia on jäljellä alle 600 kappaletta hehtaarilla ja kyseessä on yhtenäinen, vähintään puolen hehtaarin alue, metsänomistaja voi hakea alueen uudelleenmetsittämiseen kemera-tukea. Tuki korvaa tai-met kokonaan ja istutustyöstä 20 tai 35 prosenttia riippuen tukivyöhykkeestä.
Jos kohde on perustettu kemera-varoilla, valtion tukea
voi toistaiseksi saada taimikon täydentämiseen, mutta uudessa kemera-laissa taimikon täydentä-mista ei enää tueta. Kemera-tukea voidaan käyttää vain kertaalleen taimikon uudistamiseen tai täy-dentämiseen.
Onko metsävakuutuksesi kunnossa?
Jos metsänomistajalla on metsä-vakuutuksessa myös myyrätuhot korvaava pykälä, hänen kannattaa kääntyä myös vakuutusyhtiön puoleen. Myyrätuhojen toistuminen määrävälein on tosiasia, jonka pitäisi innostaa metsänomistajia vakuuttamaan metsiään nykyistä enemmän. Vain kolmannes yksityismet-sänomistajista on vakuuttanut metsänsä. Vakuutus on iso apu silloin kun kemera-varoja ei voida tuhoalueella myöntää. Vakuutus korvaa myös niitä työkustannuskuluja, jotka jäävät kemera-tuen ulkopuolelle.
Oikea istutusaika ehkäisee tuhoja
Myyrätuhoja voi ehkäistä ennakolta istutusajankohdan valinnalla. Tänä keväänä on hyvä aika istuttaa taimia, koska myyräkanta romah-taa kevään aikana ja uusi kanta alkaa voimistua vuoden 2010
syksyllä ollen taas huipussaan talvella 2011–2012.
Pöllöille kannattaa asentaa pesäpönttöjä entistä enemmän, vaikkakin pöllöjen määrä on riippuvainen ravinnon määrästä ja kulkee myyrätuhoihin nähden myöhäjunassa.
Taimikot kannattaa pitää alusta alkaen hyvässä kasvukunnos-sa huolehtimalla kunnollisesta maanmuokkauksesta sekä heinän- ja vatukontorjunnasta. Vankat, hyvässä kasvussa olevat taimet kestävät myyrätuhoja heikkoja taimia paremmin.
Kevään taimet jo myyty
Aluemyyntipäällikkö Veijo Hir-vonen Fin Forelia Oy:n Saari-järven taimitarhalta kertoo, että kuusentaimia myyrätuhojen paikkaamiseen saa vasta heinä–elokuussa. Kevään istutuksiin taimet on jo myyty loppuun.
Taimitarhapäällikkö Anne Immonen UPM Metsän Jo-roisten taimitarhalta kertoo, että kevään istutuksiin taimet on jo myyty, mutta elokuussa taimia on taas tarjolla. Kevään istutuksia ei hänen mielestään kannata nyt hätäillä, sillä syksy on hyvää istutusaikaa ja silloin näkee paremmin, minkä verran myyrätuhoalueet kaipaavat täydennystä. n
n Kierros Toivakan metsissä metsätalous-tarkastaja Pekka Liukkosen kanssa vahvistaa sen, että nälkäisiä myyriä on ollut paljon.
Aloitamme kierroksen maalis-kuun lopulla Aarni Majanevan 2–3-metrisestä sekataimikosta. Taimikossa näkyy puhtaaksi kaluttuja männyn viimeisiä vuo-sikasvaimia. Asialla ovat olleet metsämyyrät, jotka taitavina kiipeilijöinä nousevat korkeisiin taimiin syömään havupuiden latvasilmuja ja kuorta.
Läheisellä Jukka Mynttisen kuusenviljelyalalla metsämyyrät ovat syöneet kuusentaimien kärkisilmuja. Myrskytuhon jälkeen viljellyssä muutaman vuoden ikäisessä kuusentaimikossa
näkyy silmunsyöntien lisäksi vaaleaksi kaluttuja männyn-latvakasvaimia. Kuusi toipuu hyvin kärkisilmujen syönnistä, mutta vuoden pituuskasvu-menetyksen lisäksi haittana on kuusien haaroittumisen lisääntyminen.
Nälkäisiä myyriä runsaasti liikkeellä
Kolmantena kohteenamme on Pekka Liukkosen oma, viime keväänä istutettu kuusenviljely-alue, jossa kaivamme hangen alta esiin muutamia kuusentaimia. Ikävä kyllä tälläkin mätästetyllä turvemaalla peltomyyrät ovat tehneet tuhojaan syömällä monet taimet tyvestä paljaaksi. Lopullinen tuho paljastuu lumien sulettua.
Myyrien runsaus ja nälkä
paljastuu seuraavalla kohteella, jossa suurien haapojen juurelle on korjattu syksyllä hakkuu-tähteitä. Hakkuutähdekasojen suojassa myyrät ovat kalunneet tukkikokoisten haapojen rungot valkeiksi puolentoista–kahden metrin pituudelta tyvestä al-kaen. n
Myyrä jättää taimikkoon
pahat jäljetTeksTi ja kuvaT: jaakko kaipainen, [email protected]
n Kanankakkarakeistakaan ei ollut apua. – Kylvin joulun alla kanankakkarakeita viime keväänä istutettujen taimien ympärille. Huhtikuun alkupäivinä paljastui, että lähes puolet näistäkin taimista oli syöty, Jaakko Kaipainen sanoo.
n Pekka Liukkonen toteaa, että myyrillä on ollut kova nälkä. Tukkikokoisten haapojen rungot on kaluttu jopa kahden metrin korkeudelta valkeiksi.
Kevät paljastaa pahanteon merkit
13
n Odotettu ja kaivattu taimikon raivaajalle suunnattu raivaussahan käyttöopas ilmestyi vuoden 2008 kesällä. Raivaamaan-kirjan on kustantanut Metsäkustannus Oy, ja kirjan ovat kirjoittaneet Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä ja metsäopetuksen lehtori, metsätyönopettaja Risto Mykkänen.
Kirjassa esitellään tunnettu-jen ja yleisemmin käytettyjen raivaussahamerkkien avulla saha lisälaitteineen, opastetaan sahan- ja teränhuoltoa sekä käyttöä, työtekniikkaa ja työmaan suunnittelua niin seikkaperäisesti, että sahauksen aloittelijakin saa heti juonesta kiinni.
Kirjassa ei ole tyydytty pel-kästään esittelemään sahaa ja sahausta, vaan kirjassa annetaan
raivaajalle myös selkeät ohjeet eri puulajien taimikonhoidosta, selvitystä työkustannuksista sekä ohjeita työturvallisuudesta ja jopa sahaajan työkuntoa edistävistä asioista –muun muassa ravinnos-ta, työvaatteista ja palauttavasta liikunnasta.
Raivaussahan käyttöopas on kirjoitettu monipuolisesti, selkeästi ja käytännönläheisesti. Kirjan luettavuutta täydentävät hyvät ja havainnoivat värikuvat ja piir-rokset. Lisäksi kirjassa annetaan kokemattomalle kuin vähän kokeneemmallekin raivaajalle hyviä käytännön vinkkejä, joita ei eri sahamerkkien valmiista oppaista löydy.
Kirjaa voi hyvillä mielin suositella oppikirjaksi niin omin päin aloittele-valle kuin ryhmässä opiskelevalle raivaajalle. Kirja on jo tähän asti ollut myyntimenestys, sillä sen
ensimmäinen 5 000 kappaleen painos on loppuunmyyty. Kirjan toinen painos ilmestyi myyntiin huhtikuun alussa.Raivaamaan-kirjaa voi tilata Met-sälehden verkkokaupasta: www.metsalehti.fi/kauppa, [email protected], puh. 020 772 9136. Kirjaa voi ostaa myös Keski-Suomen metsäkeskuksesta (ks s. 15). n
Kari Vääränen, [email protected]
www.paikallisosuuspankit.fi
Puusta pitkään!Tule Paikallisosuuspankkiin keskustelemaan metsärahojesi tuottoisista sijoitusvaihtoehdoista.
Meillä pääset puusta pitkälle.
KESKI-SUOMENPAIKALLISOSUUSPANKIT
Metsäliitto ostaa tukkileimikoita ja energiapuutaKulunut talvi oli pitkästä aikaa Keski-Suomessakin puun-korjuun kannalta suotuisa. Metsäliitto on saanut pääosin hakattua aiem-milta talvilta korjaamatta jääneet talvileimikot ja alkuvuodesta takkuil-leeseen puukauppaan odotetaan uutta puhtia.
Metsät täyskäyttöön -projekti tuo metsä-talouteen virtaaVuoden alussa Keski-Suomessa starttasi kaksivuotinen EU-rahoitteinen projekti Metsät täyskäyttöön. Projektin tavoit-teena on aktivoida metsätalo-uden parissa toimivia tahoja ja parantaa metsistä elantonsa saavien ihmisten asemaa.
Hankkeen toimenpiteet kohdistetaan työn ja työvoiman lisäämiseen, metsäenergian tuomiin uusiin mahdollisuuksiin ja suomalaisen metsätalouden kulmakiveen, metsänomista-jakuntaan.
– Kohderyhminä ovat alueen yksityismetsänomistajat, met-sänhoitoyhdistykset, metsä-, maatalous- ja metsäenergia-alan yrittäjät tai yrittäjiksi aikovat, metsätalouden työntekijät sekä työnhakijat, toteaa pro-jektipäällikkö Mikko Pulkkinen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta.
Kohderyhmille järjestetään runsaasti infotilaisuuksia sekä pienimuotoista koulutusta ja valmennusta ajankohtaisista asioista ja tuoreista näkökul-mista. Myös laajempia koulu-tuksia suunnitellaan yhdessä työnantajien ja TE-keskuksen kanssa.
Projektin toteuttavat yhteis-työssä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Metsänhoitoyh-distys Metso ja Päijänteen metsänhoitoyhdistys. Projekti työllistää kolme henkilöä.
– Hanke toimii poikkeukselli-sen lähellä kohderyhmiään, kun toteuttavana organisaationa on kolme suurta keskisuomalaista metsänhoitoyhdistystä, joilla on hyvät yhteydet alueen metsän-omistajiin, yrittäjiin ja muihin viiteryhmiin, Mikko Pulkkinen painottaa. n
Lisätietoja: Mikko Pulkkinen, puh. 040 830 4383www.mhy.fi/keskisuomi
Keitele Forest sahaa viime vuoden tasollaLama ei ole juurikaan puraissut Keiteleellä toimivaa Keitele Forest -yhtiötä. Tuotanto pyörii normaalisti kahdessa vuorossa ja sahausmäärän on suunniteltu pysyvän viime vuoden tasolla. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että Keitele Forest ostaa puuta viime vuoden tahtiin.
– Ensisijaisesti ostamme tukkivaltaisia leimikoita, jotka voidaan korjata myös kelirikko- ja kesäaikaan, kertoo hankintapääl-likkö Kauko Mustonen.
Hän muistuttaa, että puun hintaa arvioidessaan myyjän kannattaa huomioida verohuojennuksen tuoma etu, joka on noin viisi euroa tukkikuutiota kohden. Puun hinta on Kauko Mustosen mielestä tällä hetkellä kohtuullisen hyvä, kun otetaan huomioon tuotteiden markkinatilanne.
Keitele Forest on myös vah-vistanut puunhankintaa Keski-Suomen alueella. Viitasaarelle on perustettu toimisto, jossa uusina henkilöinä ovat aloitta-neet hankintaesimiehet Mikko Niskanen ja Erkki Reini.
Toimiston avajaiset pide-tään kevään aikana. Keiteleen hankinta-alue kattaa lähes koko Keski-Suomen ja vain aivan ete-läisimmät kunnat jäävät hankinta-alueen ulkopuolelle. n
uutisia
SahaaMaaN – kirjauutuus ilmestynyt huhtikuussa
Raivaamaan-kirjan kirjoittajilta Mikko Riikilältä ja Risto Mykkäseltä on ilmestynyt nyt vastaavanlainen käyttöopas moottorisahan käyttöön. Sahaamaan-kirja opastaa mootto-risahan turvalliseen ja tehokkaa-seen käyttöön. Kirja kertoo muun muassa, kuinka teräketjun saa leikkaamaan ja sahan toimimaan häiriöittä – sahuria unohtamatta. Kirjan tarkempi esittely ilmestyy Metsään-lehden seuraavassa numerossa. n
– Metsänomistajilla on ollut mielikuva, että kukaan ei osta puuta. Ainakaan Metsäliiton osalta tämä ei pidä paikkaansa. Se, että parin vuoden takaisista huippuhinnoista on palattu nor-maaliin hintatasoon, ei tarkoita etteikö puuta tarvittaisi. Nyt olisi tärkeää turvata sahojen puuhuolto, jotta sahauska-pasiteetti pysyisi Suomessa myös vaikeampien aikojen yli, kertoo Metsäliiton Viitasaaren hankintapiirin piiripäällikkö arto Back.
Metsäliiton ostoslistalla ovat kevään ja alkukesän aikana leimikot, jotka voidaan korjata sulan maan aikana.
– Tarvitsemme erityisesti tukkileimikoita. Myös koivu-kuitu käy kaupaksi, mutta havukuidun vastaanottoa on jouduttu rajoittamaan tehtaiden tilapäisesti vähentyneen puun-käytön vuoksi, Back kuvailee tilannetta.
Energiapuu haluttua
Metsäliitto on käynnistänyt valtakunnallisen energiapuu-savotan, jonka tavoitteena on lisätä energiapuun hankintaa etenkin nuoren metsän kun-nostuskohteilta.
– Energiapuusavotassa kohtaavat metsien metsän-hoidolliset hakkuutarpeet, kotimaisen energian kysyntä ja osaavien yrittäjien työntarve. Kasvaneen kysynnän ansiosta metsänomistajilla on mahdol-lisuus saada mukavasti tuloja energiapuusta. 50 prosentin verohuojennus koskee myös energiapuuta, joten kaupalle on senkin puolesta hyvät edel-lytykset, Back sanoo. n
RaivaaMaaN – opas taimikonhoitoon
Sahaamaan-kirjaa voi tilata Met-sälehden verkkokaupasta: www.metsalehti.fi/kauppa, [email protected], puh. 020 772 9136.
14
KESKI-SUOMIMetsään Peruskurssi – Metsänhoito käytännössä -maastoretkiTi 12.5. klo 17–21, Mattilan tila, JyväskyläTo 14.5. klo 17.15–21, Kiviharjun tila, Lanne-vesiTule maastoretkelle täydentämään perustietojasi metsästä! Retkellä tutustutaan aidossa ympäristös-sä metsän eri kehitysvaiheisiin: uudistamisalaan, taimikkoon sekä kuitupuu- ja tukkipuumetsään. Ilmoittautumiset. 020 772 7813 / 020 772 7811. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808 ja Kari Vääräseltä puh. 020 772 7827.
Raivaus kannattaa!La 16.5. klo 9–14 koulutuspäivä naisilleTi 19.5. klo 17.30–21 koulutusilta miehilleMuurame, Härkömäki. Maastoretkellä opit taimikonhoidon perusteet, raivaussahan perus-käytön ja työturvallisuutta. Osallistumismaksu 30 euroa (sis. maastoeväät). Voit ottaa mukaan oman sahasi. Ilmoittautumiset: 020 772 7813 / 020 772 7811. Lisätietoja Kari Vääräseltä puh. 020 772 7827.
Metsään ABC -retkiLa 5.9. klo 9–15 Jyväskylän seudullaMaastoretki on tarkoitettu uusille tai metsäänsä vasta tutustuville metsänomistajille. Retkikoh-teilla tutustut erilaisiin metsässä tehtäviin töihin taimikonhoidosta aina päätehakkuuseen. Osal-listumismaksu 20 euroa (sis. maastoeväät). Ilmoittautumiset: 020 772 7813 / 020 772 7811. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
Metsään Peruskurssi viikonloppuna19.–20.9. klo 9–16, Maatalon kokoustila, Kauppakatu 19 C, Jyväskylä. Opi metsätalouden perusasiat kahdessa päivässä! Aloitamme luennoilla sisätiloissa, jonka jälkeen retkeilemme Härkömäen tilalla Muuramessa ja Mattilan tilalla Jyväskylässä. Osallistumismak-su 100 euroa. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
Metsään PeruskurssiTi 29.9. klo 18–21.30 alkaen Jyväskylässä To 1.10. klo 18–21.30 alkaen KannonkoskellaTule ja opi metsätalouden perusteet Metsään Peruskurssilla. Kurssi koostuu kahdeksasta luentoillasta ja kahdesta maastoretkestä. Osallis-tumismaksu 100 euroa. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808-
Maakunnan metsätaitokilpailut metsänomistajilleTi 16.6. klo 14.30 alkaen Sampola, LannevesiTule mukaan kisaamaan Keski-Suomen metsätai-tomestaruudesta ja ylläpitämään metsätaitojasi. Osallistumismaksu 20 euroa (sis. ruokailun ja kahvit). Ilmoittautumiset: 020 772 7813 / 020 772 7811. Lisätietoja Petri Kilpiseltä puh. 020 772 7808.
MUU SUOMIMetsään ABC -retket25.4. Kouvola. Lisätietoja: Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, Markku Ruokonen puh. 020 772 7710.9.5. Vihti. Lisätietoja: Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Jouni Rantala puh. 020 772 6604.23.5. Sipoo. Lisätietoja: Metsäkeskus Rannikko, Lars Ekman puh. 020 772 6152.23.5. Seinäjoki. Lisätietoja: Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa, Pertti Mäki-Hakola puh. 06 416 3251.6.6. Paltamo. Lisätietoja: Metsäkeskus Kainuu, Seppo Härkönen puh. 020 772 8427.15.8. Korsnäs, 22.8. Vöyri-Maksamaa. Lisätietoja: Metsäkeskus Rannikko, Björn Stenmark puh. 020 772 6247.5.9. Rovaniemi. Lisätietoja: Metsäkeskus Lappi, Ari Meriläinen puh. 020 772 8614.
Taimikonhoito- ja raivaussahakurssit28.4. Taipalsaari. Lisätietoja: Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, Markku Ruokonen puh. 020 772 7710.28.4. Urjala, 29.4. Lempäälä, 5.5. Orivesi, 6.5. Ylöjärvi, 12.5. Parkano, 13.5. Virrat. Lisätietoja: Metsäkeskus Pirkanmaa, Matti Äijö puh. 020 772 7276.16.5. Puolanka, kurssi naisille. Lisätietoja: Metsäkeskus Kainuu, Seppo Härkönen puh. 020 772 8427.
Sahan huolto ja sahaustekniikka29.4. ja 9.5. Rovaniemi. Lisätietoja: Metsäkeskus Lappi, Ari Meriläinen puh. 020 772 8614.
Raivaussahan ajokortti25–26.4. Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 019 459 5605.4.–7.5. Oulun seudun ammattiopisto, Oulu. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Elsi Lehikoinen puh. 010 272 2670.
Taimikonhoito – viikonloppukurssi9.–10.5. Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 019 459 5605.
Metsänistutus käytännössä29.4. Luumäki. Lisätietoja: Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, Markku Ruokonen puh. 020 772 7710.
Energiapuun korjuukalustonäyttely8.5. Oulainen. Lisätietoja: Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Timo Vanhala puh. 020 772 7041.
Yhteismetsä metsänomistamisen vaihtoeh-tona11.5. Kemi. Lisätietoja: Metsäkeskus Lappi, Velu Sipola puh. 020 772 8688.
Metsän uudistaminen13.5. Virolahti. Lisätietoja: Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, Markku Ruokonen puh. 020 772 7710.
Luontainen uudistaminen ja metsänviljely16.–17.5. Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Seija Suhonen puh. 019 459 5605.
Rullaati rullaa – metsätietoa ja viihdettä28.4. Ylivieska. Lisätietoja: Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Väinö Haapakoski puh. 020 772 7165.29.4. Suomussalmi. Lisätietoja: Metsäkeskus Kainuu, Seppo Härkönen puh. 020 772 8427.30.4. Ranua. Lisätietoja: Metsäkeskus Lappi, Veijo Nurmela puh. 020 772 8755.
tapahtumiawww.metsakeskus.fi
Lisätietoa tapahtumista www.metsakeskus.fi/ks
ML_energia_99 x 150.FH11 Tue Mar 31 12:57:09 2009 Page 1
������������������������������������������������������������������������������������������������
��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������
�����������������
Tiedätkö tilasi mahdollisuudet?• Hakkuut • Hoitotyöt • Luontoarvot • Tulot ja menotMetsäsuunnitelma auttaa!Lisätietoja metsäkeskuksesta: Helena Reiman puh. 020 772 7804
16
n Purtsin Puupajassa Säynätsalossa paiski-taan töitä vaneri-tehtaan kainalossa. Purhosen perheen käsissä koivuviilu taipuu laadukkaiksi käyttöesineiksi.
Kun Markku Purhonen 1980-lu-vun alussa ajeli trukkia Lutakon vaneritehtaalla, hän ei aavistanut, että jonakin päivänä vielä pyörit-täisi omaa liikelahjayritystä.
– Visakoivusalkusta se lähti. Schaumanin tehtaalla järjestet-tiin ideakilpailu, johon kehittelin salkun, Purhonen muistelee.
Purhonen voitti kilpailun, ja tehtaan johtoportaassa innos-tuttiin salkusta niin, että niitä alettiin valmistaa liikelahjoiksi yhteistyökumppaneille.
Trukkikuski Purhonen pes-tattiin puusepän oppipojaksi, ja sille tielle Purhonen jäi. Nyt hän pyörittää omaa perheyri-tystä, jonka koivuviilutuotteita käytetään liikelahjoina ympäri Suomea.
Liikelahjaosastosta omaksi yritykseksi
Markku Purhonen sanoo olevansa vaneritehtaan kasvatti. Hän ehti työskennellä kymmenisen vuotta Schaumanin liikelahjaosastolla, ennen kuin irrotti osaston omaksi yrityksekseen 1990-luvun puo-livälissä. Tuolloin tehdas oli jo muuttanut Säynätsaloon.
Saman tehtaan kyljessä Pur-honen työskentelee edelleenkin, vaikka kirjaimet rakennuksen katolla ovat muuttuneet Schauma-nista UPM:ksi. Tehtaan kainalossa on hyvä olla, sillä Purhonen saa käyttämänsä materiaalin suoraan naapurista.
UPM on edelleen tärkeä asiakas, mutta ei ainoa – oman yrityksen perustaminen on mah-dollistanut myös asiakaskunnan laajentamisen. Nyt Purtsin Puupajan tuotteita myydään puuteollisuusyrityksille, metsän-hoitoyhdistyksille ja kuljetusfir-moille ympäri Suomea. Tuoreim-pia asiakkaita ovat Jyväskylän kaupunki ja yliopisto.
Ei krääsää eikänkkääTeksTi ja kuvaT: Raisa FRondelius, [email protected]
Puupajassa tehdään edelleen myös visakoivusalkkuja, mutta ne ovat vain pieni osa repertuaaria. Salkkujen rinnalle on tullut yli 50 erilaista käyttöesinettä.
– Kulhoja, kelloja, tarjottimia ja tuikkuja, Purhonen luettelee ja esittelee yli 20 vuotta sitten suun-nittelemaansa pallomaljakkoa, joka on edelleen yksi yrityksen suosituimmista tuotteista.
– Kun tuote on hyvä, se kestää myös aikaa, Purhonen sanoo.
Ristiinliimattu viilu ei vääntyile
Purtsin Puupajan tuotteet tehdään pääasiassa oksattomasta, ristiin-liimatusta koivuviilusta. Markku Purhonen kehuu viilua oivaksi materiaaliksi juuri käyttöesineil-le, sillä se sopii hyvin Suomen haastavaan ilmastoon.
– Tämä ei väänny eikä hal-keile kuten massiivipuu. Jos koivupuuta vie mökille, siitä tulee talven jälkeen ihan känkkää. Ristiinliimattu viilu on elämätön materiaali eikä mene käytössä miksikään, Purhonen selittää.
Puupajassa luotetaan ko-timaiseen käsityöhön, vaikka nykypäivän liikelahjamarkkinoilla yhä useammat tuotteet teetetään halvalla Aasiassa.– En ymmärrä miten ihmiset viitsivät sitä krääsää ostaa. Antai-sivat lahjoja vaikka harvemmin, mutta laadukkaita ja kestäviä esineitä, joilla on oikeasti käyttöä. Lippiksiä ja muovikyniä on joka paikka täynnä.
Yrittäjä ei osaa lomailla
Purtsin Puupaja on vahvasti perheyritys. Markku suunnittelee tuotteet ja hoitaa työstämisen alkuvaiheet; vaimo Arja puo-lestaan viimeistelee: lakkaa, petsaa ja hioo sekä verhoilee muun muassa salkkujen sisä-kankaat.
Myös poika ja tytär auttavat pajalla silloin tällöin viikonlop-puisin ja kesäisin.
Oman yrityksen pyörittäminen saa Purhoselta plussaa etenkin vapaista aikatauluista.
– Kiireiseen aikaan tehdään pitkää päivää, ja sitten kun on hiljaisempaa, voi rauhassa huila-ta. Sitä kai se on se yrittämisen ihanuus, Purhonen maalailee.
Toisaalta yrittäjä on työssään kiinni 24 tuntia vuorokaudessa. Vaikka kuinka pitäisi lomaa, kiinteät kulut pysyvät joka ta-pauksessa samoina.
– Jos laittaa pajan kiinni ja lähtee lomille, on kotiin pala-tessa taatusti pinkka laskuja odottamassa.
Lomailu on Purhosen mielestä muutenkin hankalaa, sillä uudet ideat pyörivät joskus päässä niin, ettei hän malttaisi ollenkaan pysyä poissa pajalta.
– Jos haluaa kunnon loman pitää, täytyy lähteä vähintään 500 kilometrin päähän, ettei vahingossakaan pääse käväi-semään työmaalla, Purhonen nauraa. n
Purtsin Puupaja OyPerheyritys, perustettu 1996Tuotteet: puiset liikelahjatLiikevaihto: 150 000 €Henkilöstö: 2
yritysinfo
n Markku Purhonen kertoo, että pallomaljakko on säilyttänyt suosionsa yli 20 vuotta.
n Mikko tulee pajalle apuun ainakin viikonloppuisin ja loma-aikoina.
Keski-Suom
en metsäkeskus
INFO
: PÄÄ
TOTunnus 500462000003 Vastauslähetys
Metsäkeskusm
aksaapostim
aksun
Osoite:
Puhelin:
Sähköposti:
Tilatiedot: kunta / kylä / tilan nimi / R
nro:
Nim
i:
YH
TE
YS
TIE
TO
NI
Haluan, että lähetätte täm
än maksuttom
an Metsään-lehden
myös seuraavalle henkilölle (nim
i ja osoite):
metsä
keskus
Keski-S
uomi
#
