M e t s ä h a l l i t u k s e n l e h t i h e l m i k u u 1 • 2 0 1 2

sivu 16

Kestävä metsästys tukee luonnon monimuotoisuutta sivu 3

Ajokoneiden tiedonsiirtojärjestelmät tehostavat korjuuketjua sivu 7

Eläinten äly yllättää sivut 8–9

Metsähallitus palkittiin Urheilugaalassa

2 1 • 2012

Metsä.fi on Metsähallituksen henkilöstölehti, joka jaetaan myös sidosryhmille.

Osoite: Metsähallitus, Pl 94, 01301 Vantaa Internet: www.metsa.fi Puhelin: 0205 64 100 Vastaava toimittaja: Juha Mäkinen, Toimittaja: Hanna Kaurala Toimitussihteeri: Leena Hulsi/Viestintätoimisto Jokiranta OyToimituskunta: Juha Mäkinen (pj), Markku Eklund, Leena Hulsi, Timo Karhapää, Hanna Kaurala, Mikko Koivula, Ritva Vaarala, Pauli Määttä, Anne PaakkarinenTaitto: Tuuli Holopainen/Jokiranta OyOsoitteenmuutokset: Leena Pöllä p. 0205 64 4214, metsafilehti@metsa.fiAineisto toimitukseen: 2 /2012 2.4. mennessä. Toimitus pidättää oikeudenlyhentää ja toimittaa Metsä.fi-lehteen lähetettyjä tekstejä.Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä: 13 000 kpl, ISSN 1458-4700 (painettu) ISSN 1458-4719 (verkkoversio) Tämä lehti on painettu ympäristömerkitylle paperille.

Pääkirjoitus 2Metsähallitukselle uusi omistajapolitiikka

Kestävä metsästys on osa 3 luonnon monimuotoisuuden suojelua

METSÄMAKASIINI 4–5

Tutkimusmetsät koelaboratorioina 6

Laatumaa laski hiilijalanjälkensä 7Koko ketju ajan tasalla

Jussi Viitala: 8–9 ”Eläinten äly yllättää”

Metsänhoitoa hyvässä yhteisymmärryksessä 10 Paikkatiedon hyödyntäminen laajenee

Matkailu- ja kiinteistöliiketoiminnat 11 omiksi kokonaisuuksiksi

Polttopuita ylälappilaisille 12

VAAKA-hanke helpottaa 13 matkailualueiden maankäytön suunnittelua

Virtuaalikalastusta tuikki.fissä 14 Eräkokkina Hannu Jokinen

Pystymetsästä 15TapahtumiaNimityksiä

Metsähallituksen luontopalveluille 16Suomen Urheilugaalan erikoispalkinto Tuhansia kilometrejä arjen designia

SISÄLLYS 1 • 2012 Palstan reunalta

Kannen kuva: Tea Karvinen

Valtioneuvoston alainen talouspoliittinen minis-teriövaliokunta on lin-

jannut 31.1. Metsähallitukselle uuden omistajapolitiikan maa- ja metsätalousministeriön ja ympä-ristöministeriön valmisteleman esityksen mukaisesti. Pääjohtaja Jyrki Kangas pitää uutta omis-tajapolitiikkaa Metsähallituksen kannalta myönteisenä.

– Uusi omistajapolitiikka ot-taa huomioon talouden realiteetit ja antaa vankan tuen nykyisen-laisen toimintamme jatkamiselle, mutta samalla jättää hyvin tilaa myös Metsähallituksen kehittä-miselle. Siellä on monia meille erityisen tärkeitä kohtia, kuten maininta valtion maa- ja vesio-maisuuden hallinnasta yhtenä kokonaisuutena.

– Omistajapolitiikan vahvis-taminen antaa meille hyvät toi-mintaedellytykset ja perspektii-viä, joka on pitkään jatkuneessa organisaatiohankkeessa saattanut osin hämärtyä. Tältä pohjalta lähdemme nyt myös päivittä-mään strategiaamme.

Uusien omistajapoliittisten linjausten mukaan Metsähallitus hoitaa edelleen hallinnassaan ole-vaa valtion maa- ja vesiomaisuut-ta yhtenä kokonaisuutena valtion kiinteistöstrategian mukaisesti niin liiketoimintojen kuin julkis-ten hallintotehtävien muodossa.

Liiketoimintojen on oltava kannattavia ja tuotettava niihin sijoitetulle pääomalle kohtuulli-nen vuotuinen tuotto. Kannat-tamattomiksi osoittautuneista liiketoiminnoista tai niiden osista luovutaan.

Omistajan tavoitteena on nostaa sijoitetun pääoman tuot-

toa 5,0 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä eli runsaan kym-menyksen kahden vuoden takai-sesta tasosta, yhteiskunnalliset velvoitteet huomioon ottaen.

Metsähallitus hankkii ta-lousmetsiä vain tutkimuksen, puolustusvoimien tai muiden toimijoiden erityistarpeisiin tai yhtenäisen kiinteistörakenteen parantamiseksi.

Metsähallituksen julkiset hal-lintotehtävät parantavat edelleen kokonaistuottavuuttaan. Kansal-lispuistojen ja retkeilyalueiden sekä muiden suojelu- ja erityis-alueiden matkailu- ja virkistys-käytön edellytyksiä parannetaan ja näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä seu-rataan.

Linjaukset ovat voimassa halli-tusohjelmakauden tai siihen asti, kunnes Metsähallitusta koskeva laki uudistetaan.

Juha Mäkinen

Metsähallitukselle uusi omistajapolitiikka

Metsähallituksessa yhdis-tettiin vuoden alussa henkilöstö- ja kehitys-

johtajan tehtävät. Kehitysjohtaja-na halusin edistää metsähallitus-laisten luovuutta ja aktiivisuutta sekä Metsähallituksen uudistu-mista enemmän kuin sitten lo-pulta oli mahdollista. Yhdistetyn pestin avaamat mahdollisuudet herättävät kuitenkin uusia toi-veita. Näen useita yhtymäkohtia muun muassa henkilöstöasioilla ja strategiatyöllä sekä henkilös-töasioilla ja kehittämisellä. Uut-ta tilannetta pohtiessani uskoni rajapintojen sisältämiin mahdol-lisuuksiin on vain vahvistunut.

Henkilöstö- ja kehitysjohta-jana haluan jatkossakin varmis-tua siitä, että koko henkilöstön kehittämisen työkalut ovat kun-nossa ja ote sopivan aktiivinen ja pitkäjänteinen. Olen puhunut muutosvalmiuden, tehtäväkier-ron ja uudistumisen puolesta, sillä uskon niiden suureen mer-kitykseen. Järjestimme vuoden vaihteen molemmin puolin 57+ -tilaisuuksia, joissa kerrottiin työssä jaksamisesta ja erilaisis-ta eläkevaihtoehdoista. Suurten ikäluokkien eläköityessä yksi-köissämme tarkastellaan toimin-tatapoja ja töiden järjestämistä

uudesta näkökulmasta. Nykyisen henkilöstön työurien suunnittelu on tässä tilanteessa erittäin tärke-ää, vaikka uusiin tehtäviin tarvi-taankin myös uutta osaamista.

Metsähallituksessa on aina kiinnitetty erityistä huomiota henkilöstöön, sen osaamiseen ja työvälineisiin. Yksiköt ovat tehneet valtavasti kehitystyötä, jonka tuloksia ovat muun mu-assa metsureiden uudet työpu-helimet, suunnittelijoille tulevat uudet maastotietokoneet ja mei-dän jokaisen työtä helpottava OC-pikaneuvottelu.

Kaiken kehittämisen ja paran-tamisen keskellä emme saa unoh-taa työhyvinvointia. Olemme tehneet sen parissa hyvää työtä, jota jatketaan edelleen. Meillä on kiusaamisessa nollatoleranssi ja samaan pyrimme myös työta-paturmien osalta.

Metsähallituksen uusi toimin-tamalli tuo meille samanaikaisesti haasteita toiminnan yleiseen or-ganisointiin, yksiköiden rooli-tukseen sekä henkilöstöasioiden järjestämiseen. Onnistumiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja jokaisen aktiivisuutta. Tarkoi-tan tällä yhteistyötä henkilös-tön, henkilöstön edustajien ja järjestöjen kanssa, yhteistyötä

yksiköiden välillä ja yhteistyötä näitä asioita käytännössä tekevien henkilöiden kesken.

Haluan nostaa vielä esille Urheilugaalassa saamamme ur-heilun designpalkinnon, joka on hieno kunnianosoitus henkilös-tömme ammattitaidolle. Hyvillä palveluilla luomme kansalaisille mahdollisuuksia liikuntaan ja hyvään oloon. Metsähallituslaiset pääsevät nauttimaan liikunnasta ja kohottamaan yhteishenkeä Talvipäiville maaliskuun lopussa. Lähtekäämme kaikki liikkeelle!

Uusia rajapintoja

Tikkurilassa 13.2.2012Tapio PoutaHenkilöstö- ja kehitysjohtaja

Kuva

Jari

Salo

nen

Metsä verkossa www.metsafi-lehti.fi

31 • 2012

info

CIC eli International Council for Game and Wildlife Conservation on maailmanlaajuinen, puoluee-

ton asiantuntijaorganisaatio. Sen tavoit-teena on edistää luonnon monimuotoi-suuden suojelua kestävän metsästyksen ja riistanhoidon keinoin.

– Suomi on aina ollut aktiivinen toi-mija CIC:ssä. Viime vuonna mahdolli-suuteemme vaikuttaa vahvistui entises-tään, kun Jan Heino valittiin Politiikka ja laki -osaston puheenjohtajaksi. Omassa työssäni toimin Heinon oikeana kätenä ja keskityn muun muassa kansainvälisen riistapolitiikan lainsäädännön seurantaan ja siitä raportoimiseen, Metsähallituksen eräsuunnittelija Mikko Rautiainen sanoo.

Työskentely ison kansainvälisen organi-saation päämajassa Unkarin Budakeszissä on Rautiaisen mukaan sekä opettavaista että erittäin mielenkiintoista.

– Käsiteltävät asiat ovat osittain tuttuja entuudestaan, mutta niiden laajuus ja to-dellinen mittakaava maailmalla on hiukan yllättänyt. On myös ollut mielenkiintoista huomata, kuinka erilaisia metsästysjärjes-telmät ovat eri puolilla maailmaa. Pelkäs-tään jo Skandinavian ja Keski-Euroopan välillä erot ovat suuria.

Suomi edelläkävijänäRautiainen huomauttaa, että kansainväli-sen mittapuun mukaan Suomi on edellä-kävijä monissa kestävään metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvissä asioissa. Suomes-sa esimerkiksi riistakannat, niiden vaihtelu

Kestävä metsästys on osa luonnon monimuotoisuuden suojeluaMetsähallituksen eräsuunnittelija Mikko Rautiainen on päässyt seuramaan maailman riistakysymysten suuntaviivoja näköalapaikalta työskennellessään kansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC:n päämajassa. Rautiaisen vuoden pesti Unkarissa jatkuu vielä kuluvan vuoden kesäkuun loppuun.

ja vuosittainen saaliin määrä tunnetaan hyvin.

– Kestävällä metsästyksellä hoidetaan luonnon monimuotoisuutta. Suomessa edistyksellistä on esimerkiksi metsästäjien ja muiden vapaaehtoisten laajamittainen osallistuminen riistakantojen seurantaan. Riistan elinympäristöjä otetaan myös yhä enenevissä määrin huomioon sekä maan-käytön suunnittelussa että talousmetsien käsittelyssä, näissäkin asioissa Metsähallitus on usein edelläkävijä.

Kansainvälisesti varsin huomionarvoista on Rautiaisen mukaan se, että Suomessa riistalajien hoitosuunnitelmissa otetaan huomioon niin ekologinen, ekonominen kuin sosiaalinen kestävyys.

– Sosiaalisesta kestävyydestä kertoo se, miten hienosti Suomessa sekä kansalaiset että alueelliset ja valtakunnalliset sidosryh-mät on otettu mukaan riistalajien hoito-suunnitelmien valmisteluun.

CIC:n kautta Suomen riistaosaamista voidaan viedä hyödynnettäväksi myös mui-hin kansainvälisiin suojeluorganisaatioihin, samoin kuin niiden valtioiden käyttöön, jotka vielä hakevat omia käytäntöjään.

– Myös metsästysjärjestelmä on Suomes-sa varsin edistyksellinen ja metsästyslainsää-däntö toimii hyvin muiden lakien kanssa. Tätä osaamista ei ehkä perinteisesti ole vie-ty ulkomaille, mutta tulevaisuudessa sekin voisi olla mahdollista, Rautiainen pohtii.

Uhanalaisten lajien käsikirja CIC:n toiminta perustuu biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden kestävään käyttöön ja tavoitteena on, että tästä saa-tavat hyödyt jakautuvat tasapuolisesti.

Biodiversiteetin kestävä käyttö ja siitä saatujen hyötyjen tasapuolinen jakautu-minen muodostavat yhden vuonna 1992 solmitun Rion biodiversiteettisopimuksen kolmesta peruspilarista.

– CIC pyrkii globaalisti kestävään riis-tan hyödyntämiseen muun muassa edis-tämällä lainsäädännön kehittämistä kan-sainvälisesti sekä auttamalla lakien sovel-tamisessa käytäntöön, Rautiainen kertoo.

Rautiaisen mukaan CIC:llä on hy-vät suhteet ja yhteistyöverkostot useisiin kansainvälisiin toimijoihin, esimerkiksi kansainväliseen luonnonsuojeluliittoon (IUCN), YK:n elintarvike- ja maatalous-järjestöön (FAO) ja uhanalaisten lajien kauppaa säätelevään kansainvälisen sopi-muksen (CITES) sihteeristöön.

– Uhanalaisten lajien, etenkin sarvi-kuonojen salametsästys on tällä hetkellä kuuma peruna. CIC julkaisi viime vuonna CITESin kansainvälisen sopimuksen käsi-kirjan, jota kaikki sopimuksen allekirjoit-taneiden valtioiden virkamiehet käyttävät työkalunaan. Kirja on hyvä apu muun muassa tullimiehille, sillä sieltä löytyy tarkat tiedot uhanalaisten lajien kaupan rajoituksista.

– Kiinnostavaa on ollut kuulla esimerk-kejä myös tapauksista, joissa salametsästys on vähentynyt ja uhanalaisten lajien suoje-lun tilanne kehittynyt parempaan suuntaan sellaisilla alueilla, joilla tutkimustietoon perustuva ja kontrolloitu trofeemetsästys on sallittu. Kaadettavista yksilöistä saatavat lupatulot voidaan kohdentaa esimerkiksi suojelualueiden maahankintaan, salamet-sästyksen ehkäisemiseen sekä maaseudun kehittämiseen, Rautiainen lisää.

CIC toimii 84 maassa, joista 37 on muodostanut kansallisen delegaati-on. CIC:n neuvosto koostuu delegaa-tioiden puheenjohtajista. CIC:n toimintalinjat on jaettu kol-

meen osastoon: 1. Soveltava tiede2. Politiikka ja laki 3. Kulttuuri.

Mirka Sillanpää

Metsästysjärjestelyjä Unkarin valtion omistamilla alueilla

Unkarin valtion metsiä hoitaa 22 eril-listä valtion omistamaa yhtiötä. Met-sästys muodostaa yhtiöstä riippuen merkittävän osan liikevaihdosta, jopa 10–20 prosenttia. Paikoin huomattavat riistatiheydet

vaikeuttavat metsän uudistamistoimen-piteitä, taimien menestyminen kertoo-kin riistan määrästä. Pyynti kohdistuu pääasiassa viiteen

lajiin eli saksanhirveen, kuusipeuraan, metsäkauriiseen, mufloniin ja villisi-kaan. Metsästys on suhteellisen kallista,

esimerkiksi kookkaan saksanhirviurok-sen kaataminen voi maksaa pyytäjälle tuhansia euroja. Korkealle arvostetut sarvitrofeet kiinnostavat suurta joukkoa varsinkin ulkomaalaisia metsästäjiä. Jahdit organisoidaan asiakkaille

alusta loppuun. Metsäyhtiön henkilöstö hoitaa niin opastukset, kuljetukset kuin muutkin palvelut.

Maisemia Heinäkukkuloiden (Szénás-hegység) suojelualueella Mikko Rautiaisen Unkarin kodin eli Nagykovácsin kylän kupeessa. Mikko Rautiainen CIC:n päämäjan edessä Budakeszissä.

metsämakasiini4 1 • 2012

Metsähallituksen luontopalvelut on koonnut parhaat maastorakenteet piirus-tuskokoelmaan, joka on nyt maksutta kaikkien käytössä.

Osoitteesta www.metsa.fi/retkeilyra-kenteet löytyy kansallispuistoissa hyväksi todettuja rakenteita opastetaulusta ja nuo-tiopaikasta aina isolle ryhmälle tarkoitet-tuun maastotukikohtaan. Rakenteissa on huomioitu erityisesti kestävyys, esteettö-myys ja sopivuus luonnonmaisemaan.

Piirustuskokoelma palvelee käyttäjää suunnitteluvaiheessa, mahdollisessa lu-vanhaussa ja rakentamisessa. Rakenteesta

Metsähallituksen retkeilyrakenteiden piirustukset kaikkien käyttöön

löytyy kuva, lyhyt luonnehdinta, kustan-nusarvio ja tarvikemenekki sekä piirus-tus rakentamista varten.

Metsähallitus ylläpitää ja täydentää kokoelmaa jatkuvasti uusilla rakenteilla. Voit antaa asiantuntemuksesi yhteiseen käyttöön lähettämällä oman maastora-kentamisideasi Metsähallitukselle metsa.fi/retkeilyrakenteet -sivun alareunassa olevan Palaute-painikkeen kautta.

Loman ja luonnonhoidon yhdistävä elämysmatkailu laajenee yhä useam-paan kansallispuistoon. Kolin kan-sallispuistossa suuren suosion saanut lammaspaimenviikko on tarjolla ensi kesänä myös Isojärven kansallispuistos-sa Keski-Suomessa. Pirkanmaalla Seit-semisen kansallispuistossa voi hypähtää 1930-luvun elämänmenoon pestautu-malla kahdeksi päiväksi piiaksi tai ren-giksi Koveron kruununmetsätorppaan. Talkootöitä on tarjolla kesällä myös usealla muulla perinnetilalla.

Lammaspaimenlomat varattiin jo ensimmäisenä päivänä loppuun.

− Jouduimme tekemään ratkaisun, että arvomme lammaspaimenviikot kaikkien 18.1. varauksen tehneiden

kesken, kertoo Metsähallituksen asia-kasneuvoja Leena Hiltunen Seitsemisen luontokeskuksesta.

Piikoja ja renkejä sen sijaan mahtuu vielä kokeilemaan entisajan elämää Ko-verolle. Piika tai renki osallistuu kahden päivän ajan ohjatusti perinnetilan töihin ja pukeutuu 1930-luvun asuihin tilan henki-lökunnan tavoin.

Metsähallituksen luontopalvelut hoi-taa eri puolilla maata yhteensä noin 2 700 hehtaaria perinnemaisemaa. Perinne- ja muut kulttuuriympäristöt ovat toiseksi yleisin uhanalaisten lajien elinympäristö.

Piiaksi tai rengiksi kansallispuistoon

Ylläksen Äkäslompoloon uusi matkailukyläYlläksen Äkäslompoloon toteutettavan täysin uuden matkailukylän arkkitehtuuri kumpuaa vahvasti Lapin luonnosta. Toi-mintojen ja rakentamisen sijoittelussa on huomioitu erityisesti alueen luontoarvot.

Kylän arkkitehtuuri on koottu luon-nonmaiseman aiheista. Uuden matkai-lukylän rakennusten ja katusuunnittelun esikuvana ovat poronsarvet. Haarautuva, vino muotokieli tekee rakennusmassoista pienimittakaavaisempia lisäten kylämäi-syyttä. Mutkittelevuus suojaa torien sekä liiketilojen rytmittämää kävelyraittia tuu-lelta.

Matkailukylään tulevat kolme loma-asuntoaluetta ovat saaneet innoituksen tunturialueiden rakkakivimuodostelmista ja mökkien sijoittelu tehdään maastomuo-

tojen mukaan. Yhteisöllisyyttä tukevat mökkikylät toteutetaan 4−6 loma-asun-non ryppäinä, jonka keskelle muodostuu yhteistila.

Maisematien molemmat puolet yhdis-tää hiutalehotelli. Sen kattoa pitkin pää-see suoraan rinteiltä kyläkeskukseen, jonne on tulossa esimerkiksi spa-hotelli, chalet-asuntoja, kulttuuri- sekä liikuntakeskus ja tanssipaviljonki.

Suunnittelun aikana matkailukylän ra-kentamista on tiivistetty, näin säästetään ekologisesti arvokkaita ja luonnontilaisia alueita. Myös liikkumisratkaisuilla tuetaan kestävää matkailua. Suunnitelmissa on ai-nakin yksi siirtohissi, jolla pääsee rinteisiin kätevästi ilman autoa myös kylän toiselta puolelta.

− Laatu, luonto, korkeatasoinen arkki-tehtuuri ja mahdollisimman tehokkaasti kestävää kehitystä tukevat ratkaisut ovat määrääviä tekijöitä matkailukylän suun-nittelussa sekä rakentamisessa, Metsähal-litus Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen nimeää.

− Tämän hetkinen taloustilanne on haasteellinen ja työtä lähdetäänkin teke-mään pitkäjänteisesti. Kyseessä on kui-tenkin erittäin suuri matkailualuekoko-naisuus, joka on realistista toteuttaa vai-heittain useamman kymmenen vuoden aikana, Oikarinen toteaa.

− Projektin seuraava askel on ensimmäi-sen vaiheen asemakaavoitus, joka käynnis-tetään välittömästi, kertoo Kolarin kun-nanjohtaja Heikki Havanka.

Karhu, kuuset ja joki näkyvät Suomen rangereiden uudessa logossa.

Rangereiden toiveena oli saada käyt-töönsä tunnus, joka kuvaisi monipuoli-sesti yhdistyksen toimintaa, jäsenten työ-kenttää ja Suomen luontoa. Kesällä 2011 avoinna ollut logokilpailu tuotti muuta-mia logoehdotuksia, joista parhaimmaksi valittiin tamperelaisen Teija Lindholmin ehdotus. Yhdistyksen hallitus kehitti tun-nusta eteenpäin, ja lopulliseen muotoonsa sen puki Mari Limnell.

Uusi tunnus on tullut käyttöön viestin-täaineistoissa ja jäsenistön edustusasuissa.

Rangerit eli Suomen luonnonsuojelu-alueiden henkilöstö ry on vuonna 1997 perustettu järjestö, jonka toiminta-ajatuk-sena on  nostaa jäsenistönsä ammattitai-toa ja osaamista sekä luoda jäsenistölleen mahdollisuus kehittyä kenttä-, luonnon-hoito- ja asiakaspalvelutyössä laaja-alaises-ti. Rangerit  hoitavat Suomen upeimpia luontokohteita ympäri maata. Jäseniä on muun muassa kuntien, Metsähallituksen, kuntayhtymien ja järjestöjen sekä yksityis-ten yritysten henkilöstössä.

SUOMENRANGERITFinnish Rangers

Metsähallitus kehittää Pohjois-Poh-janmaalle Iin Myllykankaan läheisyy-teen Suomen mittakaavassa merkittävää tuulipuistoa. Tuulipuiston suunnittelus-ta ja rakentamisesta vastaa WinWinD, joka on ostanut hankkeen oikeudet Metsähallitukselta. Metsähallitus vas-taa ympäristövaikutusten arvioinnin ja osayleiskaavan loppuunsaattamisesta.

WinWinDin tavoitteena on aloittaa tuulipuiston sähköntuotanto vuoden 2013 alkupuolella, mikäli tarvittavat luvat myönnetään. Hankkeen koko on täydessä laajuudessaan 50 megawattia ja alueelle on suunniteltu sijoitettavan enintään 19 voimalaa. Myllykankaan tuulipuiston kokonaisinvestointi on noin 90 miljoonaa euroa.

Myllykankaan tuulipuiston kotimai-suusaste on korkea.

− Hankkeella tulee olemaan positiivi-nen vaikutus alueen työllisyyteen ja yri-tysten toimintaan. Puiston tuulivoimalat valmistetaan tehtaallamme Haminassa, ja niiden toimitus, rakentaminen ja huolto hoidetaan WinWinDin Pohjois-Suomen henkilöstön ja paikallisten toi-mijoiden voimin. Tällä tavoin saamme maksimoitua paikalliset hyödyt, Win-WinDin Suomen toimintojen kehitys-johtaja Aarne Luukko toteaa.

Varsinais-Suomeen ollaan perusta-massa uusia luonnonsuojelualueita. Suo-jeltaviksi suunnitellut alueet ovat valtion omistamia, jo aikaisemmin luonnonsuo-jelutarkoituksiin osoitettuja maita. Pai-kallistahojen kanssa käytävät keskustelut ovat keskeinen osa suojelualueiden perus-tamiseen liittyvää säädösvalmistelua. Nä-kemyksiä suunnitelmista kysytään muun muassa maakuntaliitolta, kunnilta sekä metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöiltä. Asetusluonnos lähtee myöhemmin myös lausuntokierrokselle.

– Luonnonsuojelualueet ovat keskeisiä luonnon monimuotoisuuden turvaamises-sa, ja nyt on kyse valtakunnallisten suo-jeluohjelmien toteuttamisesta. Jo pitkään suojeltaviksi suunnitellut alueet saavat viimein luonnonsuojelualueen statuksen. On myös hyvin tärkeää, että kaikki alueita käyttävät tahot tulevat kuulluksi perusta-misprosessin yhteydessä, sanoo ympäristö-ministeri Ville Niinistö.

Alueita on Varsinais-Suomessa yhteensä noin 90 ja niiden yhteispinta-ala on lähes 14 000 hehtaaria. Koko maahan ollaan

lähivuosien aikana perustamassa noin 670 000 hehtaaria uusia luonnonsuoje-lualueita. Lisäksi eräitä olemassa olevia alueita on tarkoitus laajentaa. Työ on nyt käynnistynyt, koska luonnonsuojelulakiin täsmennettiin vuoden 2011 alussa suoje-lualueita ja niiden perustamista koskevat periaatteet.

Varsinais-Suomen jälkeen asetuksia uu-sista luonnonsuojelualueista valmistellaan vuoden 2012 aikana Saimaan alueella, Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Pohjan-maalla.

Rangerit saivat uuden tunnuksen

Uusia luonnonsuojelualueita valtion maille

www.metsa.fi/retkeilyrakenteet

Iin Myllykankaan tuulipuistoon suomalaiset tuulivoimalat

Koveron piika- tai renkipäiviä voi tiedustella Seitsemisen luontokeskuksesta tai www.luontoon.fi/seitseminen >ajankohtaista.

metsämakasiini 51 • 2012

Kolille alkaa kohota tänä vuonna luontomatkailu- ja kulttuurikes-kus Koli Cultura, joka perustuu kestäville arvoille ja laadukkaalle suunnittelulle. Arvopohjana on luonnon vaaliminen, kulttuuripe-rinnön kunnioitus ja ihmisyyden arvostus. Rakennusmateriaalien valinnasta palveluiden tuottami-seen kaikki toteutetaan ekologi-sesti ja esteettisesti.

Suunnittelussa korostuvat mai-sema, ekologiset materiaalit, kuten puu ja kivi, sekä esteettömyys ja hiljaisuus. Trafix Oy:n kanssa teh-ty liikennesuunnitelma vähentää liikennepainetta kansallispuiston suuntaan, vie autot pois maise-masta, tukee ekologisia liikkumis-ratkaisuja ja ottaa huomioon myös liikuntaesteiset henkilöt.

Koli Culturassa mietitään kestäviä energiaratkaisuja

Yhteistyössä energiayhtiö St1:n kanssa kehitetään kes-kukseen ja Kolille sopivimmat hybridienergiaratkaisut, jotka yhdistyvät arkkitehtuuriin ja kunnioittavat Kolin ainutlaa-tuista maisemaa. Energiaa voi-daan tuottaa esimerkiksi maasta, vedestä, ilmasta tai jätteistä.

– St1 on mukana kehittä-mässä Koli Culturan arvoihin sopivia uusiutuvan energian rat-kaisuja. On todella tärkeää, että tällaisessa hankkeessa etsitään hajautetun energian ratkaisuja, jotka ovat kestäviä myös pitkällä tähtäimellä, kertoo uusiutuvan energian johtaja Jari Suominen St1:stä.

Metsähallitukselle Koli Cultu-ra on tärkeä kohde, joka auttaa

kansallispuistojen ydinajatuk-sen toteutumista. Koli Cultura ja Metsähallitus ovat tehneet yhteistyötä suunnittelun alku-vaiheista lähtien.

– Kansallispuistot ja Koli Culturan tapaiset kestävään luontomatkailuun perustuvat toimijat tarvitsevat toisiaan. Metsähallituksen luontopalvelut tuottaa maksuttomat palvelut, kuten reitit, tulipaikat ja laavut kansallispuistoihin. Kansallis-maisema ja sinne tuotetut ret-keilypalvelut luovat kannattavan ympäristön toimijoille, jotka Koli Culturan tavoin tuottavat matkailijoiden haluamia kor-keatasoisia ja kestäviä palveluja, sanoo Metsähallituksen luonto-palvelujohtaja Rauno Väisänen.

Piiaksi tai rengiksi kansallispuistoon

Metsähallitus on kieltänyt verkkokalastuksen vuoden 2012 alusta alkaen Saimaalla viidellä valtion pyydyslupa-alueella. Ra-joitus ei koske ammattikalastus-ta. Verkkokalastus on kielletty seuraavilla alueilla: 7007 Kui-vasaari, 7008 Haukivesi, 7009 Pihlajavesi, 7011 Haapavesi–Tolvanselkä sekä 7014 Puruvesi. Yhteensä pinta-alaa vesialueilla on noin 8 500 hehtaaria. Pyy-dyslupia myönnetään edelleen katiskalle, pitkäsiimalle ja pik-kurysälle.

Verkkokalastuksen kieltämisel-lä tuetaan uhanalaisten kalakan-tojen, järvilohen, järvitaimenen ja nieriän, sekä saimaannorpan

kantojen elpymistä. Rajoituksel-la edistetään kestävää kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta, mutta mahdollistetaan samalla elinkeinotoiminnan eli ammatti-kalastuksen jatkuminen.

− Verkkokalastuskiellon al-le joutuvat pyydyslupa-alueet ovat tärkeitä vaelluskalakantojen syönnös- ja vaellusalueita. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen useiden selvitysten perusteella etenkin verkkokalastus aiheuttaa huomattavaa haittaa vaelluska-lakannoille. Verkkokalastus on vähentänyt kotijokiinsa kudulle selviävien emokalojen määrää. Esimerkiksi järvilohta istutetaan Saimaalle 100 000 poikasta, mut-

ta emokaloja on saatu pyydettyä enää muutamia kymmeniä, tote-aa eräsuunnittelija Mikko Malin Metsähallituksesta.

Rajoitetut alueet ovat tärkeitä norppa-alueita. Kalanpyydyskuol-leisuuden vähentäminen on mer-kittävin keino säilyttää saimaan-norppa, joten kielto edistää myös norppasuojelua.

Norpille julistettiin helmikuun ensimmäisenä päivän jälleen pe-rinteinen pesärauha, jolloin niitä ei saa häiritä. Luotojen ja saari-en rantojen lähellä tulisi välttää moottorikelkkailua, hiihtämistä ja muuta liikkumista. Saimaan-norpan poikaset syntyvät rantojen lumipesiin helmi–maaliskuussa.

Verkkokalastusta rajoitetaan valtion vesialueilla Saimaalla

Lajeina ovat retkihiihto, tikkahiihto, jäägolf, pilkkiminen, pulk-kamäki, metsätaitoilu, laskettelu, sähly, lentopallo, seinäkiipeily, uinti ja lumikenkävaellus. Lue lisää Loimusta!

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut Metsähallituksen lii-ketoiminnan vuoden 2012 tulos-tavoitteeksi 105 miljoonaa euroa. Tulostavoite on hieman suurem-pi kuin vuoden 2011 ennakoitu tulos.

Metsähallituksen on tarkoitus tulouttaa vuoden 2012 tulokses-ta hallitusohjelman mukaisesti 122 miljoonaa euroa vuonna 2013. Tulosta suurempi tuloutus toteutetaan vähentämällä Metsä-hallituksen voitonjakokelpoista pääomaa vastaavasti. Lopullisesti valtioneuvosto päättää Metsä-

hallituksen voiton tuloutuksesta tilinpäätöksen vahvistamisen yh-teydessä.

Tulostavoite perustuu vuotta 2011 vastaavaan puumarkkinoi-den hintatasoon ja myyntimää-rään. Tavoitteen saavuttamiseksi Metsähallitus lisää liiketoiminnan kannattavuutta ja talousmetsien myyntiä edelliseen vuoteen ver-rattuna. Vuonna 2012 kaikkien liiketoimintojen odotetaan olevan voitollisia, mutta matkailuliike-toiminnan järjestelyt heikentävät Laatumaan tulosta. Markkina-tekijöiden epävarmuus ja muun

muassa polttoaineiden hintojen nousu tekevät tulostavoitteesta haasteellisen.

Tulostavoite on mitoitettu niin, että Metsähallitus voi saavut-taa luonnon monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöön, työllisyyteen se-kä porotalouteen ja saamelaiskult-tuuriin liittyvät yhteiskunnalliset velvoitteensa. Metsähallituksen talousmetsien käyttöä on tällä hetkellä rajoitettu 642 000 metsä-maahehtaarilla yhteiskunnallisten velvoitteiden vuoksi. Tästä pinta-alasta 42 prosenttia on kokonaan talouskäytön ulkopuolella.

Metsähallituksessa on käyn-nistynyt viisivuotinen EU Life+ -hanke Luonnonhoito-LIFE, jonka tavoitteena on hoitotoimin parantaa lajistollisesti arvokkaim-pien luontotyyppiemme tilaa. Hankkeen kustannusarvio on 3,65 miljoonaa euroa, josta EU rahoittaa puolet. Metsähallituk-sen luontopalvelujen johtamassa hankkeessa yhteistyökumppanei-na ovat WWF ja Suomen ympä-ristökeskus.

Hoitotoimenpiteitä tehdään 59:llä Natura 2000 -verkoston kohteella Saaristomereltä Kuu-samoon ulottuvalla alueella. Mukana on muun muassa lehto-

Valtion kalastuksenhoitomak-suja ja läänikohtaisia viehekalas-tusmaksuja voi tilata mobiililu-pina vuoden 2012 alusta alkaen. Matkapuhelimella toimivassa pal-velussa asiakas tilaa luvan puheli-meensa. Lupamaksu veloitetaan puhelinlaskun yhteydessä.

Maa- ja metsätalousministeriön perimiä kalastuksenhoitomaksuja ja läänikohtaisia viehekalastus-maksuja on jo voinut suorittaa muun muassa verkkopalvelussa, mutta uusi mobiilimaksaminen tekee luvan hankkimisen entistä helpommaksi. 

− Arviomme mukaan jopa neljännes näistä kalastusmaksuis-ta maksetaan lähitulevaisuudessa

Tervetuloa Metsähallitusen henkilöstön Talvipäiville

Rovaniemelle 30.–31.3.

Valtion kalastusmaksut nyt matkapuhelimella

mobiilina, Metsähallituksen eri-koissuunnittelija Heikki Hallila toteaa.

− Kalastaja voi ostaa kalastus-luvan soittamalla 0600-alkuiseen palvelunumeroon, josta kerrotaan luvan hinta ja pyydetään antamaan lyhytaikaisen viikkoluvan ensim-mäinen voimassaolopäivä. Puhelun jälkeen tilaaja saa tekstiviestin, jossa pyydetään lähettämään vastauksena kalastajan nimi. Tämän jälkeen ka-lastaja saa matkapuhelimeensa lupa-viestin. Vuosilupa on voimassa heti lupaviestin saavuttua, lyhytaikaiset luvat ensimmäisenä ilmoitettuna voimassaolopäivänä, järjestelmän toimittajan Uphill Oy:n toimitus-johtaja Risto Ihalainen kertoo.

Arvokkaita luontotyyppejä ylläpidetään hoitamalla

ja, vanhoja lehtimetsiä ja perin-neympäristöjä, jotka menettäi-sivät lajistollisia arvojaan ilman hoitoa. Hoitotoimien suunnit-telussa ja toteutuksessa otetaan eri näkökulmat mahdollisimman laajasti huomioon, jotta arvokas lajisto saadaan säilytettyä. Myös kulttuuriperinnön säilyminen varmistetaan.

Hoitotoimien lisäksi hank-keessa valmistellaan kolme laajaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jär-jestetään talkooleirejä ja erityises-ti eläkeläisille suunnattuja Senior Ranger -tapahtumia sekä tehdään uhanalaisen päiväperhosen, pik-kuapollon, siirtoistutuksia.

Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoitteeksi 105 miljoonaa euroa

Kuva

Met

säha

llitus

/Tee

mu

Uotil

a

6 1 • 2012

Hanna Kaurala

Tutkimusmetsät on valittu siten, et-tä niistä saadaan mahdollisimman kattava otos erilaisia ilmastoja ja

alueita. Kaikki tutkimusmetsät ovat Met-sähallituksen hallinnassa, mutta niillä toi-mitaan Metsäntutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti.

Vaikka metsäntutkimustakin tehdään yhä enemmän sisätiloissa, on oikeassa met-sässä tehtävällä tutkimustyöllä yhä edelleen keskeinen asema. – Kaikkea ei voida mal-lintaa. Tarvitaan kokeita metsissä, erilaisia käsittelyitä ja tietoa eri puulajeista, kertoo metsätalousinsinööri Kaija Puputti Sol-bölen tutkimusmetsästä.

Juuri jatkuva kosketus luontoon, pitkä-aikaiset metsikkökokeet, kokeiden tarkka mittaus ja näytteidenotto metsistä ovat Puputin mielestä Metsäntutkimuslaitok-sen vahvuuksia. Vastaavaa työtä ei tee Suomessa kukaan muu.

Tutkimusmetsillä omat käsittelylinjansaTutkimuskäyttöön tarkoitettujen metsien hoito suunnitellaan ja toteutetaan siten, että niissä syntyy tutkimusmateriaalia tule-vaisuutta varten, kenttälaboratorioita. Tut-kimusmetsät ovat kokeiden keskittymiä, joita on helpompi ylläpitää kuin hajallaan olevia pisteitä.

– Tutkimusmetsät jaetaan käsittely-linjoihin, joita ovat tiheiden, vanhojen, hyvän metsän hoidon ja luonnontilaisen kehityksen linjat, Puputti kertoo. – Tavoit-teena on monipuolinen alue, jossa on eri-laista ja eri-ikäistä metsää, Puputti jatkaa.

Lisäksi on tutkimusteema-alueita, joita

Tutkimusmetsät koelaboratorioinaMetsäntutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. Eri puolille Suomea on perustettu tutkimusmetsiä jo 1920-luvulta alkaen. Tällä hetkellä niitä on viidessä-toista keskittymässä yhteensä noin 30 000 hehtaaria.

hoidetaan jonkin tietyn tutkimuksen vaa-timalla tavalla. Tutkimusta varten voidaan tehdä hyvinkin poikkeavia koejärjestelyjä ja sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät ole mahdollisia tavallisissa metsissä.

Puputin mukaan myös varsinaisten koealueiden ulkopuolella olevien alueiden käsittely suunnitellaan tulevia tutkimus-tarpeita ajatellen, minkä ansiosta niille muodostuu normaaleista talousmetsistä poikkeavaa metsää. Näin varaudutaan mahdollisesti muuttuviin tarpeisiin ja varmistetaan, että metsäntutkimuksen edellytykset pysyvät hyvinä.

– Viitisen prosenttia tutkimusmetsistä

jätetään luonnontilaan, ja ne ovat usein olleet käsittelemättöminä jo pitkään, Pu-putti kertoo.

Vanhoja tutkimusmetsiä vaaditaan vä-lillä suojeltavaksi, mutta Puputin mukaan niistä on tutkimuskäytössä luonnonsuoje-lullekin enemmän hyötyä kuin suojelualu-eena. Iso osa vanhoista tutkimusmetsistä on kuitenkin jo suojeltu. Esimerkiksi Sol-bölen tutkimusmetsän pinta-ala on kutis-tunut lähes kolmannekseen osin suojelun ja osin muiden käyttötarpeiden vuoksi.

Toisaalta tutkimusmetsinä on paljon viljelymetsiä. Ne eroavat kuitenkin ta-vallisista talousmetsistä siten, että niiden alkuperä on tarkasti tiedossa.

Tutkimus hyödyttää kaikkiaSolbölessa tutkitaan muun muassa juuri-kääpää, metsän uudistamista, siemensatoja sekä ulkomaisia puulajeja.

– Esimerkiksi kuusen tyvilahon tutki-mustulokset menevät kaikkien metsän-omistajien käyttöön kantokäsittelyohjei-na, Puputti kertoo. Parhaillaan selvitetään myös sitä, voisiko juurikäävän leviämistä ehkäistä lehtipuiden avulla tai nostamalla kannot uudistusalalta.

Puiden siemensadon tarkkailun avulla metsänomistajat saavat tietoa siitä, milloin metsiä kannattaa uudistaa luontaisesti. Metsänkäsittelyohjeet on puolestaan ke-hitetty perinteisten harvennuskokeiden perustella.

Hemiboreaalisella vyöhykkeellä sijaitse-vassa Solbölessä seurataan myös Suomeen saapuvia uusia lajeja ja tutkitaan jaloja lehtipuulajeja. Puputti on erityisen ylpeä Solbölen kantaa olevasta tammimetsästä. – Tämän geenireservimetsän parasta hoitoa

on sen pitäminen elinvoimaisena, Puputti kertoo. Lähellä sijaitsevalla suojelualueella on myös muita jalojen lehtipuiden kokei-ta, joita hoidetaan yhdessä Metsähallituk-sen luontopalvelujen kanssa.

Myrskytuhoja kartoitetaanViime vuoden lopun Tapani- ja Hannu-myrskyt tekivät Solbölessä omat koejär-jestelynsä.

– Kuusen siemensadon tarkkailualue on hävinnyt kartalta, vanhasta kuusen alkuperäkokeesta on puolet nurin, ulko-maisten havupuiden puulajipuistossa on tuhoja muun muassa pihdoilla, lehtikuu-silla ja männyillä, Kaija Puputti luettelee.

– Nyt käyn tilanteen läpi Metsähalli-tuksen suunnittelijan kanssa ja otan yh-teyttä niihin tutkijoihin, joiden kokeet ovat kärsineet, Puputti kertoo.

Tutkijat tutustuvat kokeisiinsa ja selvit-tävät, ovatko ne niin tuhoutuneita, että koe lopetetaan, ja perustetaanko uusi.

– Luulisin, että tämä ainakin yritetään säästää, Puputti sanoo Raivolan alkuperää olevan lehtikuusikon kohdalla, vaikka vain muutama puu on enää pystyssä. Alueen hoitaja on selvästi huolissaan tuhojen laa-juudesta.

Osalla alueista on jo sovittu, että kaa-tuneiden puiden numerot kirjataan ylös puiden korjuun yhteydessä. – Urakoit-sijat ohjeistetaankin täällä aina tavallista paremmin, koska oikeastaan mitään ei koskaan tehdä kahta kertaa samalla ta-valla, vaan aina on jokin erikoisjärjestely, Puputti kertoo.

Myrsky luo kuitenkin myös uusia mah-dollisuuksia: kaatuneista puista sahataan nyt kiekkoja uuteaineiden tutkimiseksi.

Solbölen tutkimusmetsässä on polkuja ja opas-teita, joiden avulla voi tutustua alueeseen.

Solbölen tutkimusmetsän havupuumetsiköt kärsivät pahoin vuodenvaihteen myrskyistä.

71 • 2012

Konemies Mikko Suomalaisen ja projektipäällikkö Pertti Kukkolan kokemusten mukaan uusi systeemi pelittää. Se helpottaa tiedonsiirtoa koneelta ja tiivistää koko korjuuketjun yhteistyötä.

Metsähallituksen savotoilla työskentelevissä ajokoneissa ryhdytään hyödyntämään aiempaa enemmän tietotekniikkaa.

Kuva

t Mat

ti Ro

nkai

nen

Koneurakointi S. Kuittinen Oy:n ajokoneen kuljettaja Mikko Suomalainen kokoaa moton ja

metsurien kaatamia puita tien varteen Lieksan Nurmijärvellä. Hän on tyyty-väinen uuteen tiedonsiirtojärjestelmään, jossa ajokone saa samat tiedot kuin moto ja jossa tiedot ajokoneelta siirtyvät Met-sähallituksen toimistolle napin painal-

Koko ketju ajan tasallaMetsähallituksessa toteutettu ajokoneiden tietojär-jestelmien ja tiedonsiirron kehittämisprojekti saattaa koko korjuuketjun toiminnan ajan tasalle. Siirtymävai-heen jälkeen systeemi kestää vertailun minkä tahan-sa toimijan kanssa.

luksella. Uuden karheassa koneessa on myös yhdistelmäkorjuussa tarpeellinen kuormainvaaka korjuuohjeet ja karttatie-dostot sisältävän tietokoneen lisäksi. Uusi systeemi näyttää kartalla hakkuukoneen käyttämän reitin automaattisesti.

– Onhan tämä ihan toista. Aikaisem-min piti tallentaa tiedot muistitikulle ja viedä se tulostettavaksi hallille, josta tie-dot menivät toimistolle. Ohjeetkin ovat selvät ja kartta on tosi hyvä, Suomalainen kiittelee.

– Tämä helpottaa työtä, eikä ole vaikea oppia. Alussa voi olla pieniä ongelmia, kuten tässäkin oli puntarin osalta, mutta nopeasti tähän tottuu, mies rohkaisee nii-tä, joille uudet atk-sovellukset aiheuttavat tilapäistä sykkeen tihentymää.

Hyöty irti nykytekniikastaJärjestelmä on otettu käyttöön ajokoneissa, joissa on tarpeellinen atk-varustus. Uusissa sopimuksissa sitä edellytetään, joten ura-koitsijoiden kannattaa päivittää koneensa jo aiemmin. Siirtymävaihe vienee muuta-man vuoden.

– Meidän korjuuketjumme kestää sitten vertailun minkä tahansa toimijan kanssa, vakuuttaa projektia vetänyt Metsähalli-tuksen tietojärjestelmäasiantuntija Pertti Kukkola.

Yhtenä pontimena uudistukselle on ollut punnitustietojen välittämisen tarve yhdistelmäkorjuun yleistymisen myötä.

Matti Ronkainen

– Myös riskit ympäristövahingoille vä-henevät, Kukkola sanoo.

Hänen mukaansa tärkein hyöty on kuitenkin siinä, että koko korjuuketjun yhteistyö tehostuu, kun työmaaohjeistus yksinkertaistuu ja muuttuu reaaliaikai-seksi. Aikaa ja rahaa säästyy myös siinä, että tarve toimihenkilöiden käynteihin työmaalla vähenee.

– Metsäpään rationalisoinnin myötä projektiin uhrattu raha tulee kohtuullisen nopeasti takaisin, Kukkola uskoo.

Täyden hyödyn saamista irti voi haitata joillakin seudulla olevat tiedonsiirtoverkon katvealueet, kuormainvaakojen kirjo sekä kuljettajien vaihtelevat atk-taidot.

Kukkolan vetämässä projektissa ovat hänen lisäkseen toimineet järjestelmä-asiantuntija Tuomo Vuorenpää sekä korjuuesimiehet Markku Paukkonen ja Veli-Pekka Korhonen. Sovellustoimittajia ovat olleet Savcor Forest ja JS-Solutions.

Laatumaa laski hiilijalanjälkensäSuvi Honkavaara

Taloudellisten ja sosiaalisten teki-jöiden lisäksi yhä useampi asia-kas on kiinnostunut siitä, miten

yritykset kantavat ekologisen vastuunsa. Ympäristöasioihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös Laatumaassa.

– Laatumaassa laadittiin viime vuonna kestävän kehityksen periaat-teet. Selvitimme muun muassa hiilija-lanjälkemme eli laskimme, miten pal-jon Laatumaan toiminnasta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, kertoo projektin vetäjänä ollut ympäristöinsinööri Sivi Oikarinen.

Hiilijalanjäljen laskenta teetettiin kandintyönä Lappeenrannan teknil-lisessä yliopistossa. Työ pyrittiin teke-

mään ISO14064-1-standardin ja Pas 2050 -ohjeen mukaisesti niiltä osin kuin mahdol-lista. Keskeisimpiä tarkastelukohteita olivat toimistotyöskentely, matkustaminen sekä maankäytön muutoksesta aiheutuneet hiili-dioksidipäästöt. Henkilöstölle tehtiin myös erillinen kysely kodin ja työpaikan välisten matkojen jättämästä hiilijalanjäljestä.

– Toimistotyöskentelyssä huomioitiin toimistorakennuksen energiankulutus esimerkiksi lämmityksen, valaistuksen ja laitteistojen käyttämän energian osalta. Matkustamisen päästöjä laskettiin työmat-koista, joita Laatumaan henkilöstö tekee melko paljon myös lentämällä. Maankäy-tön muutoksesta hyvä esimerkki on tien rakentaminen. Laskennassa huomioitiin kuitenkin vain puuston poisto tulevan tien kohdalta, ei itse tien rakentamisesta aiheu-tuneita päästöjä, Oikarinen selventää.

Laatumaan hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 560 tonnia hiilidioksidiek-vivalenttia vuodessa. Ekvivalenttitonni kertoo kasvihuonekaasujen päästöt yh-teismitallistettuna hiilidioksiditonneiksi. Luku tekee noin 13 000 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia jokaista Laatu-maassa työskentelevää henkilöä kohti.

– Päästöistä suurin osuus, jopa 77 pro-senttia, aiheutui maankäytön muutoksesta. Toisena tuli matkustaminen ja kolmantena toimistotyöskentelyn päästöt. Alaltamme on vaikea löytää vertailukelpoista yritystä, mutta jonkinlaista suuntaa antaa se, että tavallisen suomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000–15 000 kilogrammaa hiili-dioksidiekvivalenttia vuodessa. Kaiken kaikkiaan vertailu on vaikeaa, koska kaikki eivät laske tilastoja samojen periaatteiden mukaisesti, Oikarinen toteaa.

Hiilijalanjälkeen ei ole laskettu hiilen sitoutumista eli sitä, kuinka paljon esi-merkiksi Laatumaan hallitsemat alueet sitovat hiiltä. Ehkä tulevaisuudessa myös nämä miinusmerkkiset päästöt otetaan huomioon.

– Oli yllättävää, kuinka paljon tausta-tietoa selvitykseen tarvitaan. Laatumaan ympäristöryhmän on tarkoitus seurata päästöjä ja miettiä, mitä uusia tietoja ryhdymme systemaattisesti keräämään. Kartoitamme myös ne toimenpiteet, joilla päästöjä voidaan vähentää. Moniin asioihin, kuten maankäytön muutok-sesta aiheutuviin päästöihin, on vaikea vaikuttaa, mutta yritämme kuitenkin, Oikarinen miettii.

Laatumaan hiilijalanjäljen laskenta-työ on esitelty Metsähallituksen ympä-ristöryhmässä.

8 1 • 2012

Tutkija Jussi Viitala:

Eläinten äly yllättää

Jari Salonen

Kuva

Antti

Belo

w

ussi Viitala meni Jyväskylän yli-opistoon opettajaksi ja väitöskir-jaansa viimeistelemään vuonna 1973. Väitöskirjan valmistuttua Viitala siirtyi ajan myötä Konne-veden tutkimusaseman johtajaksi, ja siellä työura jatkui aina eläke-päiviin asti.

– Konnevedellä tehtiin etu-

päässä evoluutioekologian tutkimusta. It-se tutkin myyrien sosiaalisia mekanisme-ja, mistä minulle tulikin näppärä lisänimi ”myyräsosialisti”, Viitala nauraa.

Työuran lopulla dosentti innostui aivan uusista asioista. Miehen omin sanoin ”tuli soitetuksi suuta kahvipöydässä ja oluttuo-pin ääressä” – ja silloinhan tutkija on usein luovimmillaan. Viitala tuli pohtineeksi ääneen lintujen ultraviolettinäköä ja siitä pyörähtikin iso pyörä liikkeelle.

– Huomasimme, että tuulihaukka osaa

Hämeenkyrön keskustan kupeessa virtaava Pappilanjoki höyryää pakka-sessa. Viehättävä rantamaisema on dosentti Jussi Viitalan eläkepäivien näkymä. Täällä kelpaa seurata maailman menoa ja rakkaita tutkimusai-heita, esimerkiksi eläinten älykkyyttä. – Aika nöyrin mielin meidän pitää eläimiin suhtautua. Niiden älykkyys tulee vielä yllättämään ihmiset.

paikallistaa myyrien reitit niiden jättämi-en hajuainejälkien perusteella, jotka siis näkyvät uv-valossa. Tuloksemme notee-rattiin maailman eturivin tiedelehdissä ja hyvä niin, Suomi on ekologisen eläintut-kimuksen suurvalta.

Riittääkö ihmisen järki maapallon säilyttämiseen?Eläinten käyttäytymistutkimus kutkutti Viitalan mieltä niin paljon, että asiasta piti kirjoittaa kirja.

Kirjan aihepiiri kiinnosti myös laajem-paa yleisöä, sillä ”Inhimillinen eläin, eläi-mellinen ihminen” pääsi Tieto-Finlandia ehdokkaaksi ja myi tietokirjaksi merkit-täviä lukuja. Nyt kirjoja on ilmestynyt kaikkiaan viisi.

– Olin pitänyt paljon luentoja eläinten älykkyydestä ja niiden pohjalta ilmestyi vuosi sitten ”Älykäs eläin”. Olen vertaillut paljon ihmisen ja eläinten käyttäytymistä ja väkisinkin tulee siihen johtopäätökseen, että kaikesta älystään huolimatta ihminen

91 • 2012

Tutkija Jussi Viitala:

Eläinten äly yllättää

– Harakan lähisukulainen korppi ymmärtää jopa katseen merkityksen. Jos lintu on jemmaamassa lihapaloja ja huomaa toisen korpin katsovan sitä, lintu vaihtaa oitis piilopaikkaa, Jussi Viitala kertoo.

” Koska ihminen tietää maailmasta enemmän kuin mikään muu laji, myös ihmisen vastuu on suurin.

Kuva

Jari

Salo

nen

on tyypillinen eläin. Ihmisen käyttäyty-mistä sanelevat aivan samat vaistot kuin eläimillä. Emme me ole niin järkeviä kuin usein luullaan – ja katsokaa nyt maailmaa niin huomaahan sen, Viitala myhäilee.

Kirjan loppupäätelmissä Viitala heittää vakavan kysymyksen: onko ihminen riit-tävän älykäs eläin säilyäkseen maapallolla? Luonnonvarojen kiihtyvä käyttö ja jatkuvan kasvun ideologia ovat johtamassa ja osin jo johtaneetkin tilanteeseen, jossa tulevaisuus ei näyttäydy erityisen valoisana.

– Kaikessa älykkyydessään ihminen on rakentamassa itselleen hirvittäviä ongelmia.

Harakka tuntee peilikuvansaViitala kehottaakin tutkimaan eläinten älyä hyvin nöyränä ja uusin silmin. Pit-kään kuviteltiin esimerkiksi, että vain ihminen tiedostaa olemassaolonsa, tietää olevansa yksilö. Nyt tiedetään pitkä lita-nia lajeja, tavallinen pihaharakka mukaan lukien, jotka tiedostavat itsensä.

– Tämä voidaan todistaa peilitestillä. Harakkakin kurkkii kohta peilin taakse, että onko siellä joku. Ja kun seuraavaksi harakan kurkkuun laitetaan väritäplä, lin-tu alkaa peilin edessä kaapia sitä kohta ja-

loillaan pois. Harakka siis tietää, että tuolla peilissä olen minä, Viitala kertoo.

– Harakan lähisukulainen korppi ym-märtää jopa katseen merkityksen. Jos lintu on jemmaamassa lihapaloja ja huomaa toi-sen korpin katsovan sitä, lintu vaihtaa oitis

piilopaikkaa. Jos korpin kätköjen lähelle tulee lintu, joka ei ole nähnyt sen jem-maamispuuhia, lintu ei ole moksiskaan. Mutta jos lähellä on lintu, joka on nähnyt piilopaikkoja, se hätistetään nopeasti pois. Korppi siis tietää, mitä lajitoveri tietää, mi-kä on jo varsin älykästä.

Etelän mailla asustava kaledonianvaris laittaa vielä paremmaksi. Koeoloissa se on

osannut tehdä suorasta rautalanganpät-kästä koukun, jolla se saa ongittua nokan ulottumattomille piilotetun ruoka-astian esiin.

Eläinten inhimilliset ominaisuudet hämmästyttävät vielä enemmän. Delfiini-enkin on todettu jopa juoruilevan sellai-sista lajitovereistaan, jotka eivät juuri sillä hetkellä ole laumassa paikalla. Ylipäätään delfiineissä ja valaissa on paljon piirteitä, jotka viittaavat valtavaan älyn määrään.

– Delfiini ymmärtää kyllä ihmisen puhetta, mutta me emme vielä ymmärrä niitä, Viitala harmittelee.

Älyä löytyy, entä järkeä?Vuosikymmenten kokemuksen perusteella Viitala ei menisi kuuluttamaan kirkossa, että ihmisellä on luomakunnan parhaat ai-vot. Jos verrataan aivojen kokoa ruumiin kokoon, on päästäinen luomakunnan ykkönen, vaikka ei ehkä muuten mittava hengenjättiläinen olekaan.

– Mutta siitä voidaan olla varmoja, että ihmisellä on paras yhdistelmä: puhe, ai-vot ja kädet. Yhdestäkään muusta lajista ei ole kellosepäksi kuin ihmisestä, koska meillä on sekä voimaote että tarkkuusote.

Kädentaitoon perustuu koko meidän kult-tuurimme, kirjoitustaito etunenässä. Sen mukana seuraa niin paljon – tieto maail-masta, Viitala tiivistää.

Kaikki asiat pitää olla nykyään mitat-tavissa, numeroin osoitettavissa. Älykkyys-kin.

– Mutta äly ja järkevyys ovat kaksi ai-van eri asiaa. Monissa tutkimuksissa on ha-vaittu, että korkea älykkyysosamäärä ei ole minkäänlainen suoja typeryyttä ja huono-ja päätöksiä vastaan. Kaikkein suurimmat tyhmyydet vaativat aivan huomattavaa älyä. Ei tyhmä ihminen pysty tekemään isoja tyhmyyksiä.

– Siksi meidän kannattaa ehkä tyytyä vain arvailemaan, että tuo ja tuo eläin on varmasti älykäs, mutta top-ten listoja mei-dän ei kannata laatia.

Maltillisin mielin meidän pitää siis ke-huskella älyllämme. Emme voi vannoa, että eläimillä olisi korkeampaa älyä kuin ihmisellä, mutta yllättäviä ominaisuuksia sieltä varmasti löydetään. Pintaa on vasta raapaistu.

–Koska ihminen tietää maailmasta enemmän kuin mikään muu laji, myös ihmisen vastuu on suurin. Nyt tarvitaan älyä ja järkeä.

10 1 • 2012

Fakta

Oulujärven retkeilyalueen hakkuilla avataan näkymiä sekä lisätään metsän tiheysvaihtelua ja erirakenteisuutta.

Oulujärven retkeilyalue on Suo-men ainoa sisävesillä sijaitseva valtion retkeilyalue. Sen help-

pokulkuiset mäntykangasmetsät, kirkas-vetiset suppalammet luonnonkalakantoi-neen ja istutettuine arvokaloineen sekä Oulujärven suuret selät kiinnostavat niin luontomatkailijoita, retkeilijöitä kuin ka-lastajiakin.

Alue on tärkeä myös paikallisille. Ret-keilyalue yrityksineen ja muine sidosryh-mineen on seudun asukkaille myös talo-udellisesti merkityksellinen. Luontomat-kailun arvot tunnustetaan, ja Metsähalli-tuksen työhön suhtaudutaan myönteisesti.

Talveksi 2012 suunniteltujen metsän-hoitotoimenpiteiden esittelemiseksi Met-sähallitus järjesti kaikille avoimen tiedo-tustilaisuuden tammikuussa.

– Alueiden hoidon ja käytön suunnit-telu yhdessä paikallisten ihmisten ja toi-mijoiden kanssa on todella tärkeää. Mie-lipiteiden kuunteleminen ja osallistami-nen edistävät yhteystyötä – ja näin myös

opimme toisiltamme, aluejohtaja Veikko Hiltunen kertoo. – Laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman teossa on kuultu yh-teensä 18 eri sidosryhmää, muun muassa alueen yrityksiä, paikallisia asukkaita ja matkailijoita.

Manamansalon alueelle on laadittu hoi-to- ja käyttösuunnitelma vuosille 2003–2012. Edellisen kerran hakkuita on tehty vuonna 2005 ja vuonna 2010 korjattiin myrskytuhoja. Kuluvan talven hakkuut on suunniteltu metsätalouden ja luontopalve-lujen asiantuntijoiden yhteistyönä.

– Suunnitelma sisältää kasvatusmet-sien harvennusta ja väljennystä noin 72 hehtaarin alueella, kertoo tiimiesimies Vesa Härkönen. – Alle puolen hehtaarin pienaukkoja on suunniteltu yhteensä noin neljä hehtaaria. Lisäksi hoidetaan taimik-koa noin kahdeksan hehtaaria. Suunnitellut leimikot sijaitsevat Natura-ohjelmien ulko-puolisella alueella.

Hakkuita maiseman ehdoillaVaikka suunnitellut korjuutoimenpiteet eivät koske varsinaisia retkeilyalueita ja osuvat merkittyjen reittien varteen vain

yhdessä kohtaa, on niissä kiinnitetty pal-jon huomiota myös maisema- ja luonto-arvoihin.

– Hakkuut tehdään maiseman ja retkei-lyn ehdoilla. Esimerkiksi rannoille jätetään puustoa, mutta metsässä kulkijalle avataan näkymiä vaikkapa lampien rantoihin tai luontaisille aukoille. Harvennuksella ja väljennyksellä nopeutetaan puuston jä-reytymistä ja ylläpidetään pituus- ja tihe-ysvaihtelua. Pienaukoilla kelot, aihkit ja koivut säästetään elävöittämään maisemaa. Taimikonhoidon yhteydessä poistetaan osa taimikon päällä olevista ylispuista, osa jä-tetään maisemapuiksi, Härkönen selvittää.

Manamansalon kuivat kangasmaastot eivät ole erityisen lajirikkaita, mutta alu-een metsämaa on hedelmällistä ja uudistuu nopeasti. Metsää ei tarvitse kylvää, sillä tai-mettuminen tapahtuu luonnostaan.

Tiedotustilaisuudessa oli paikalla nii-täkin manamansalolaisia, jotka muistavat alueella tehdyt viimeiset suuret savotat ja metsänkylvöt 50- ja 60-luvulla. Ne saivat osakseen myös kritiikkiä, mutta nykyiset toimet kirvoittivat pelkästään kiitosta.

– Metsähallituksen työ alueella on aina

Paikkatietojärjestelmän uusiminen on tällä hetkellä Metsähallituksen suurimpia savotoita, projektiohjel-

man päällikkö Ismo Minkkinen arvelee.– Hankkeen kustannusarvio on 5,7

miljoonaa euroa. Metsähallituksesta on

hankkeen projekteissa mukana noin 80 henkilöä ja uutta järjestelmää tulee käyt-tämään toistatuhatta ihmistä. Toimittajia on neljä, Esri Finland Oy, Karttakeskus Oy, Oy Arbonaut Ltd ja Logica Suomi Oy. Näiden palkkalistoilla projekteissa työskentelee kymmeniä ihmisiä, Minkki-nen kertoo.

Minkkisen mukaan uuden järjestelmän

Hanna Kaurala

MANAMANSALO

Manamansalon saari sijaitsee Oulujär-vessä, Vaalan kunnassa, ja osa siitä kuuluu Oulujärven retkeilyalueeseen.

Vuonna 1993 perustetun Oulujärven retkeilyalueen kokonaispinta-ala on noin 7 800 hehtaaria, josta maata on noin 1400 hehtaaria.

Noin puolet maa-alasta kuuluu kahteen eri Natura 2000 -ohjelmaan.

Retkeilyalueelle tehdään vuosittain run-saat 35 000 käyntiä, josta 2/3 Mana-mansaloon, loput muille saarille.

Neena Kuukasjärvi

Metsänhoitoa hyvässä yhteisymmärryksessäMetsähallitus ja paikalliset asukkaat olivat harvinaisen yksimielisiä Oulujärven retkeilyalueen Manamansalon metsien käsittelyn suuntaviivoista. Eri osapuolten kuule-minen suunnittelussa ja toteutuksessa on kaikkien etu.

ollut kiitettävää, metsät on hoidettu hy-vin – minkäänlaiseen moittimiseen ei ole syytä, kommentoi tiedotustilaisuudessa esitettyjä suunnitelmia Reino Huotari.

Paikkatiedon hyödyntäminen laajeneeMetsähallituksen kaiken toiminnan perusta, paikkatie-tojärjestelmä, uudistetaan täysin. Edellisen ohjelman perusta luotiin jo yli 20 vuotta sitten. Sitä on päivitetty moneen kertaan toimintojen muuttuessa, mutta nyt on aika rakentaa koko järjestelmä uusiksi.

kehittäminen on aloitettu täysin puhtaalta pöydältä. Tuloksena ei ole karttajärjestel-mä vaan liiketoimintajärjestelmä, jossa paikkatiedolla on keskeinen asema.

– Olemme lähteneet siitä, että järjes-telmän täytyy ensi sijassa tukea toimintaa. Pelkkä paikkaan sidottu tieto luonnonva-roista ei riitä.

Tämä tarkoittaa sitä, että on yksi yh-teinen paikkatieto, mutta sen päälle ra-kennetaan useita erilaisia sovelluksia eri käyttöön. – Sovellukset eivät vaadi erillistä kirjautumista, ja käyttöliittymä mukautuu käyttäjän mukaan, Minkkinen selvittää.

– Luontopalveluille uusi järjestelmä tuo käyttöön ensimmäistä kertaa suojelu-alueiden hallinnassa, hoidossa ja käytössä tarvittavat paikkatietosisällöt yhtenäisenä

Kuva

t Met

säha

llitus

/Ves

a Hä

rkön

en

Paikkatietojärjestelmän uusimisen myötä inventoinneissa kerättävälle lajistotiedolle saadaan oma järjestelmä.

Kuv

a M

etsä

hallit

us/J

an E

kebo

m

111 • 2012

Vuodenvaihteessa tehtyjen muutos-ten myötä Villin Pohjolan tulos-alue lakkautettiin. Villin Pohjolan

nimi ei kuitenkaan poistu kokonaan, sillä vuoden siirtymäkauden aikana luvat ja kämpät saa edelleen Villin Pohjolan verk-kosivuilta.

– Halusimme saada kaiken matkailulii-ketoiminnan yhtiömuotoon, joten Villin Pohjolan charterit ja yritysmatkailutuot-teet oli luonnollista siirtää Wild Northille (Eräsetille), jolla on vankka kokemus kum-mastakin asiakasryhmästä, Eräsetti Oy:n toimitusjohtaja Harri Saxlund kertoo.

– Kämppien vuokraaminen on puo-lestaan hyvin samanlaista kuin tonttien vuokraaminen ja sopii siksi mainiosti osaksi Laatumaan kiinteistöliiketoimintaa, Saxlund jatkaa.

Laatumaan toiminta painottuu kuiten-kin yhä edelleen kiinteistöjen jalostami-seen, ja suurin osa mökeistä myydään sitä mukaa kun niille löytyy ostajia. Yksityisten mökkien vuokraamisesta luovutaan koko-naan vuoden siirtymäajan kuluessa.

– Kaikki muutokseen liittyvät toimet pyritään hoitamaan niin, että asiakkaille ei aiheudu haittaa, Saxlund vakuuttaa.

Toimintojen siirtämiset eivät aiheutta-neet henkilöstövähennyksiä. Villin Poh-jolan työntekijät siirtyivät kahta henkilöä lukuun ottamatta Laatumaalle vanhoina työntekijöinä. Kaksi työntekijää siirtyi Metsähallituksen luontopalveluihin.

– Muutos on henkilöstöjärjestelyjen osalta mennyt erittäin hyvin, kiitos tilan-teeseen joustavasti suhtautuneen  henki-

löstön, Laatumaan johtaja Aimo Oikari-nen kertoo.

– Sekä vanhat että uudet työntekijät näkevät tämän mahdollisuutena kehit-tyä. Villin Pohjolan pitkään jatkuneiden yhtiöittämispuheiden jälkeen ratkaisu oli monelle työntekijälle myös helpotus, Oi-karinen jatkaa.

lee suuri muutos, sillä siellä uudistetaan koko toimintatapa ja suunnittelujärjes-telmä. – Suuri joukko ihmisiä on ollut mukana erilaisissa projekteissa miet-timässä toimintoja, joten muutoksen pitäisi tapahtua parempaan suuntaan, Minkkinen sanoo.

– Paikkatietojärjestelmän uudistami-sella tavoitellaan toiminnan tehostamista sekä eri tietolähteissä tuotetun tiedon, esimerkiksi laserkeilausaineistojen, pa-rempaa hyödyntämistä, aluejohtaja Veik-ko Hiltunen kertoo.

– Tärkeintä on tietää, mihin tarkoi-tukseen järjestelmää käytetään, nappu-lat löytyvät kyllä ajallaan, Minkkinen vakuuttaa.

– Olemme käyneet yhdessä läpi pää-linjaukset muutoksen tavoitteista ja uu-desta  toimintatavasta, työsopimukset on uusittu, tehtäväkuvia päivitetään   ja niin edelleen. Jatkossa Laatumaassa on kämp-pätiimi, maakauppatiimi, tuulivoimatiimi sekä tonttikaupan tuotanto- ja myyntitii-mit, Oikarinen luettelee.

Hanna Kaurala

Kuva

Stu

dio T

imo

Heikk

ala

Oy

Moottorikelkkailuun tarvittavat maastoliikenneluvat voi vielä vuoden siirtymäkauden ajan hankkia Villin Pohjolan verkkosivuilta.

Metsästys-, kalastus- ja maastoliikenne-luvat sekä vuokrakämpät saa vielä tämän vuoden ajan osoitteesta www.villipohjola.fi

Metsähallitus järjesteli toimintojaan uudella tavalla

Matkailu- ja kiinteistöliiketoiminnat omiksi kokonaisuuksiksiMetsähallitus on tiivistänyt toimintojaan siirtämällä kaiken matkailuliiketoimin-tansa Wild Northille ja kiinteistöliiketoimintansa Laatumaalle. Muutoksella hae-taan entistä parempaa kannattavuutta. Samassa yhteydessä myös metsästys-, kalastus- ja maastoliikennelupien myynti siirtyy luontopalvelujen eräyksikölle.

Metsähallituksen maa- ja vesiomaisuuden hallinta Suojelualuetietojärjestelmä Metsätalouden luonnonvara- ja suunnittelujärjestelmä Suojelualueiden kuviotietojärjestelmä Suojelualueiden suunnittelun ja seurannan tietojärjestelmä Palveluvarustuksen (rakennettu omaisuus, rakennukset, reitit ja rakennelmat) tietojärjestelmä Vuokratietojen paikkatietojärjestelmä Lajistotiedon paikkatietojärjestelmä.

ja yhteen toimivien sovellusten kokonai-suutena, luontopalvelujen tietohallinto-päällikkö Johanna Ala-Reini sanoo.

Samalla paikkatiedon soveltamisala laa-jenee, sillä nyt saadaan sovellukset myös lajistotietoa ja suojelualueiden suunnit-telua ja seurantaa varten. Suojelualueita koskevia paikkatietosovelluksia ei raken-neta pelkästään Metsähallitusta varten, vaan ne tulevat käyttöön myös muualla valtion luonnonsuojeluhallinnossa, kuten ELY-keskuksissa.

– Kaikki luonnonsuojeluhallinnon toimijat pääsevät käsiksi samaan tietosi-sältöön, jolloin toiminta tehostuu, Ala-Reini sanoo.

Metsähallituksen metsätalouteen tu-

Mitä odotat uudelta järjestelmältä?

Suunnittelija Markku Lehtelä luontopalvelut: ”Käyttäjäystävällisyyttä ja nopeutta.”

Tiimiesimies Kari Louhisalmi metsätalous: ”Uusien laserkeilausaineistojen tehokastakäyttöönottoa ja tietojen ylläpidon vähenemistä.”

Aluepäällikkö Seppo Manninen luontopalvelut: ”Vielä entistä parempia palvelujaperuskäyttäjälle. Mahdollisuuksia uusien toimintojen ja toimintatapojen kehittämiseen.”

Suunnittelija Virpi Poutanen metsätalous: ”Jouhevuutta ja nopeutta, tausta-aineistojen

helpompaa saatavuutta, tasojen parempaa hallintaa.”

Paikkatietojärjestelmä sisältää seuraavat sovellukset:

12 1 • 2012

”

Polttopuita ylälappilaisilleMetsähallitus toimitti viime vuonna ylälappilaisille yli 4 000 kiintokuutiota polttopuuta. Pääosa tästä oli mäntyä, jonka lisäksi toimitettiin koivua erimuodoissa. Polttopuut tehdään sydäntalvella ja ne pyritään myymään syksyllä.

Pentti Pieski

Kuva

t Pen

tti P

ieski

Metsähallituksen yhteistyökumppanin Välitalo Oy:n autonkuljettaja Petri Pesonen lastaa polttopuukuormaa UK-puiston lähellä, Inarin kunnan eteläosassa.

Puu vaatii ilmavan paikan kuivuakseen

Hintakin on sen verran kohtuullinen, että itse ei kannata puita lähteä kaatamaan.

Puunteon sesonki on kevät, sillä tammi–huhtikuussa puun kosteus on alhaisin. Paras kuivatusaika on kevät-talvella, jolloin myös ilmankosteus on alhainen. Keväällä ahavatuuli ja lämpö kuivattavat hyvin. Puu kuivuu myös pakkasella, jolloin halkominenkin su-juu näppärästi.

Jos puu halkeilee haloiksi katkotta-essa, sen kosteusprosentti on alle 28. Puun halkeilu johtuu siitä, että puu-solut pienenevät kuivuessaan.

Ivalon erikoispuuvarastolla poltto-puut kuivataan kuivurilla, johon mah-tuu kerralla 84 kuutiota puuta.

– Riippuu säästä, saadaanko puut

samana vuonna tarpeeksi kuiviksi. Kos-teuspitoisuuden tavoitearvo on 17–23 prosenttia, jolloin halkoja voidaan kut-sua ulkokuiviksi. Viime kesä oli hyvä puunkuivauskesä, sillä sateita ei juuri ollut, kertoo Matti Taskinen Metsä-hallituksen Ivalon erikoispuuvarastolta.

Tärkein vaatimus puiden kuivaus-paikalle ulkona on hyvä ilmavuus. Yksittäinen pino on selkeästi seinän-vierustaa parempi paikka puun kuivaa-miseen. Mänty ei ole kuivattamispaikan suhteen niin kranttu kuin koivu, joka tiiviinä puuna luovuttaa kosteutta hi-taasti. Kesällä ei puita kannata tehdä, sillä silloin ilmankosteus on korkea.

Mäntyrankoja myytiin Ylä-La-pissa viime vuonna noin 3 500 kuutiometriä. Niiden hinta on

Inarin kunnassa rahteineen ja arvonlisä-veroineen on 42 euroa kiintokuutiolta. Lisäksi polttopuiksi myydään joitakin kymmeniä kuutioita pystypuuta. Tällöin asiakkaalle määritellään alue, josta voi käy-dä kaatamassa ja hakemassa puuta.

Koivupolttopuun kysyntä on Metsähal-lituksen Ylä-Lapin metsätalouspäällikkö Pertti Heikkurin mukaan kasvanut vii-me vuosina merkittävästi. Koivua menisi kaupaksi jopa reilusti enemmän kuin sitä on tarjolla.

Koivuklapeja myydään Ivalon erikois-puuvarastolta vuosittain noin 300 kuutio-ta. Ne myydään pienissä säkeissä, häkeis-sä tai pinoissa itse noudettavina. Yhden koivuhalkohäkin vuoden alussa päivitetty hinta on 60 euroa.

Pohjoisimmat asiakkaat NuorgamissaHalkojen lisäksi Metsähallitus myy koivua myös rankoina kotiin toimitettuna. Ivalo–Inari-alueella rankojen hinta on 56 euroa kuutiometriltä, ja viime vuonna niitä myy-tiin noin 300 kuutiota. Inarin ja Utsjoen polttopuuajoista vastaa Jouko Välitalo Oy:n autonkuljettaja Petri Pesonen.

Utsjoen koivutoimitukset siirtyivät muutama vuosi sitten Metsähallitukselta Välitalo Oy:lle niin, että se hankkii puut pääosin Sodankylästä yksityismetsistä.

– Vien Utsjoelle viitisentoista kuormaa vuodessa. Tenojokivarressa on parisataa asiakasta, aika paljon on siis tuttuja taloja ihan Nuorgamin Pulmankijärvelle asti, Pesonen kertoo.

Tenojoen varrella asuva Samuel Paltto

on Metsähallituksen ja Välitalon asiakas yli 20 vuoden ajalta. Viime vuosina hän on tilannut kolmisen kuutiota koivurankoja vuodessa.

– Puut ovat olleet hyviä ja suhteellisen suoria rankoja. Minulla on sähkösirkkeli ja halkomakone, joilla puiden teko onnistuu hyvin. Hintakin on sen verran kohtuulli-nen, että itse ei kannata puita lähteä kaa-tamaan, Paltto tuumii.

131 • 2012

Kuva

Rod

eo/ T

uom

as H

einon

en

”Luonnon vetovoimaisuuteen perus-

tuva virkistyskäyttö ja matkailu lukeutuvat metsiemme tärkeim-

piin käyttömuotoihin. Tietoisuus metsi-en virkistyskäytön, monimuotoisuuden ja muiden metsiin liittyvien aineettomien hyötyjen merkityksestä on lisääntynyt, minkä seurauksena matkailualueiden maankäytön suunnittelusta on tullut en-tistä moniulotteisempaa.

EAKR-rahoitteisessa ”Sosioekologisia työkaluja Vaara-Kainuun matkailualuei-den suunnitteluun, VAAKA” -hankkeessa kehitetään matkailualueiden suunnitte-lun tueksi uusi paikkatietoon perustuva toimintamalli, jolla pyritään lisäämään maankäytön sosiaalista hyväksyttävyyttä, ekologista kestävyyttä ja matkailun veto-voimaisuutta Kainuussa.

Hankkeen pilottialueet, Paljakka ja Ukkohalla, ovat suojelualueiden lähis-töllä sijaitsevia matkailukeskuksia, jois-sa matkailuelinkeinon kasvu edellyttää kaavamuutosta tai ainakin alueen käytön pitkäaikaista linjausta. Haasteellista on

muun muassa eri elinkeinojen tai erilaisten matkailumuotojen yhteensovittaminen tai eriyttäminen alueiden suunnittelussa ja ke-hittämisessä.

Hankkeessa kootaan pilottikohteilta ekologinen ja yhdyskuntarakenteita ku-vaava paikkatieto sekä kohteeseen liitty-

käyttötarkoitukseltaan erilaisiin luokkiin.– PehmoGIS-sovellus on Aalto-yliopis-

ton kehittämä suomalainen keksintö. Alun perin kaupunkiympäristön suunnittelussa käytetyssä ohjelmassa verkkoon laitetaan alueen kartta, johon ihmiset voivat merki-tä itselleen merkityksellisiä paikkoja, kuten

VAAKA-hanke helpottaa matkailualueiden maankäytön suunnitteluaMoninaiset toiveet ja vaatimukset tuovat usein isoja haasteita matkailualueiden maankäytön suunnitteluun. Parhaillaan suunnittelun tueksi ollaankin kehittämässä uutta osallistavaa toimintamallia.

Suvi Honkavaara

Verkkoon laitetaan alueen kartta, johon ihmiset voivat merkitä itselleen merkityksellisiä paikkoja, kuten hienoja maisemakohteita tai oikopolkuja. Ohjelman kautta voi myös lähettää ehdotuksia retkeilyrakenteiden sijoittamisesta.”

vät sosiaaliset ja kulttuuriset tiedot. Maan-käyttöön liittyvät arvostukset kerätään eri sidosryhmiltä hyödyntäen internet-poh-jaista pehmoGIS-sovellusta ja kyselytut-kimuksia. Sosioekologisen tiedon perus-teella alueita jaetaan soveltuvuudeltaan ja

hienoja maisemakohteita tai oikopolkuja, ja kommentoida olemassa olevia rakentei-ta. Ohjelman kautta voi helposti lähettää ehdotuksia opasteiden, tulipaikkojen ja muiden retkeilyrakenteiden sijoittamises-ta, kertoo hankkeessa mukana oleva suoje-

lubiologi Anne Jäkäläniemi Pohjanmaan luontopalveluista.

– Toivomme myös eri kohteisiin liit-tyviä tarinoita tai historiatietoa. Lajisto-havainnotkin otetaan mielellään vastaan, Jäkäläniemi lisää.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uu-si paikkatietoon perustuva toimintamalli, joka edesauttaa ekologisesti ja sosiaalises-ti kestävän luontomatkailun kehittämistä, auttaa tunnistamaan mahdollisia alueisiin kohdistuvia ristiriitoja ja parhaimmillaan tuo uusia yritysideoita metsiin suuntautu-vaan matkailuun.

– Ulkomailla vastaavia toimintamalleja on ollut käytössä jo jonkun aikaa, mutta Suomessa ollaan vasta aloittelemassa. Pi-lotoinnin jälkeen paikkatietosovellus olisi helppo ottaa käyttöön muillakin Metsä-hallituksen luonnonsuojelu- ja retkeilyalu-eilla, Jäkäläniemi kertoo.

Hankkeen päätoteuttaja on Metsän-tutkimuslaitos (Metla), jonka yhteistyö-kumppaneina ovat Metsähallitus ja Aalto-yliopisto sekä paikalliset toimijat. Viime lokakuussa aloitettu hanke päättyy vuoden 2013 lopussa.

14 1 • 2012

Eräkokkina

Hanna Kaurala

Kuva Esko Keski-Oja

Metsätalouden johtajana toimi-nut Hannu Jokinen valmistaa ruokaa mieluiten riistasta ja ka-lasta. Raaka-aineet ovat valikoi-tuneet harrastusten mukaan.

– Metsästän sekä kalastan ja haluan käyttää saaliin, Jokinen sanoo. – Kalalla tai metällä olo on yleensä päivän homma, joten siinä on ollut pakko oppia lait-tamaan ruokaakin, esimerkiksi rantakalaa, Jokinen jatkaa.

Saaliin ei välttämättä tarvitse olla itse pyydystettyä, naapurilta saatu kalakin käy, samoin kaupas-ta ostettu saksanhirvi tai fasaani.

Reseptejä löytyy muun muassa television kalastus- ja metsästys-ohjelmista. Mademuhennoksen valmistuksenkin Jokinen näki

Hannu Jokinen

aikoinaan Ruotsin tv:ssä. Ma-demuhennos syntyy Jokiselta näppituntumalla ja tätä palstaa varten oli käytävä mielikuvahar-joittelua, jotta kaikki ainesosat saatiin paperille.

Jokinen paljastuu lopulta hy-vin kokeilevaksi kokiksi. Lahjaksi saatujen keittokirjojen avulla valmistuu välillä myös aasialaisia ruokia. Niissä Jokista kiehtovat erilaiset mausteet.

– Seuraan reseptiä kuin mitä tahansa käyttöohjekirjaa, etenen kohta kohdalta. Lopputulos jän-nittää varsinkin silloin kun on kyseessä ruoka, jota ei ole kos-kaan nähnyt tai maistanut. Jos lopputulos on hyvä, saa onnis-tumisen iloa. Yksi hyvin onnis-tunut kokeilu oli broileria Kan-tonin tapaan, Jokinen selvittää.

Jokinen jää eläkkeelle maalis-kuun alusta alkaen. – Muutama on jo kysellyt, mitä aion sitten tehdä. Olen vastannut heille, että koko elämä ei ole kalastusta ja metsästystä, on ravustustakin, Jokinen nauraa.

Käytännössä tämä tuntuu tarkoittavan sitä, että syksyllä metsästetään, talvella kalastetaan ja muulloin ollaan muuten vain liikkeellä koiran kanssa.

– Jatkan ulkoilmaihmisenä, kuten tähänkin asti. Asioita ei tarvitse miettiä enää sillä tavalla

Ruotsal. mademuhennos1 made, noin 1,5 kgpuolikas pienestä sipulista2 dl kermaavähän voita ja öljyä paistamiseenkorppujauhojasuolaajauhettua muskottipähkinää

Nylje made ja paloittele se 3–4 sentin paloiksi. Jos maksa on hyvä eli siinä ei ole rakkuloita, jaa se neljään osaan.

Ripottele palasille reilusti suolaa ja pyöritä ne korppujauhoissa.

Paista palat voin ja öljyn seoksessa jo-ka puolelta.

Lisää silputtu sipuli paistamisen lop-puvaiheessa, sipulia ei ole tarkoitus käristää.

Lisää pannulle kermaa niin, että kalan-palat peittyvät melkein kokonaan.

Vähennä lämpöä ja hauduta kannen alla 10–15 minuuttia.

Ripottele lopuksi päälle jauhettua mus-kottipähkinää ja syö keitettyjen peru-noiden kanssa.

kuin töissä, seuraan vain mitä luonnossa tapahtuu, Jokinen selvittää.

Sitten hän muistaa vielä ihan uuden aluevaltauksen. – Olen opetellut tekemään kakkuja, sokerikakun ja tiikerikakun ja seuraavaksi on vuorossa appelsii-nikakku.

Kalareissu on takana, edessä kalojen per-kaus, ruuanlaitto – ja kalastuspäiväkirjan täyttäminen. Se näplätään nykyään nettiin, osoitteeseen www.tuikki.fi.

Tuikki.fi on Metsähallituk-sen kehittämä ilmainen palvelu, joka toimii sekä

omille kalakavereilleen tai tie-dot voivat olla kaikille avoimia. Valinta on käyttäjän.

Tallennettuani omat saalis-tietoni vilkaisen, mitä Umpi-Valkeaiselta on aikaisemmin ilmoitettu. Se selviää, kun pääsivulta etenee raportteihin. Lupa-alueeksi Hossa, kohteeksi Umpi-Valkeainen ja Muodosta raportti. Kovin monta kalasta-jaa ei ole saalisilmoitustaan jät-tänyt, mutta jo niistäkin hah-mottuu, millaisesta vedestä on kyse: saaliista 85 prosenttia on taimenta, loppu ahventa. Muu-ta tässä lammessa ei näköjään ole. Saalis on saatu pilkkimisen lisäksi perholla, heittouistimella ja vetouistelemalla.

Jo kourallinen saalisilmoi-tuksia antaa suuntaa kalaveden laadusta. Entä sitten, kun kat-seltavana on vuosien materi-aali? Kunhan Tuikki.fi nousee siivilleen, siitä tulee mielen-kiintoinen paikka kalareissun suunnitteluun: ensin surfaillaan virtuaalikalassa, sitten lähdetään tositoimiin.

Siivilleen noustakseen Tuik-ki.fi kaipaa kalastajilta saalisil-moituksia, joita hyödynnetään kalavesien hoidossa ja hoidon

Poimintoja saalispäiväkirjasta

Ruunaan kosket 2011 Saalisilmoituksia 117 kpl Saalista yhteensä 313 kg Yleisin kalastusmuoto

perhokalastus 54,9 % saaliista saatiin perholla

Murroo-Siikakoski: Saaliista 88,2 kg taimenta

suunnittelussa. Kaikki saalistie-dot ovat äärettömän tärkeitä, siis sekin, että saalista ei saatu. Ilmoitusten yksi käyttötarkoitus on istutusten ohjaaminen ja sen pohjaksi tarvitaan kaikki mah-dollinen tieto saaliista.

saalisilmoituksena että kalasta-jan omana kalastuspäiväkirja-na. Saalisilmoituksen voi jättää rekisteröitymättömänä, mutta rekisteröitymällä saa käyttöön-

sä palvelun koko repertuaarin: kalapäiväkirjan, johon saa hel-posti talteen saaliin alueittain, ottivieheet, sään, valokuvat ja kalastuskertomuksen. Palve-luun voi tallentaa sekä Met-sähallituksen vesialueiden että yksityisvesien saalistiedot.

Omien saalistietojensa jul-kisuutta voi säätää asetuksista. Päiväkirja voi olla kokonaan henkilökohtainen, sen voi jakaa

Tuomo Pirttimaa

Kuva

Tuom

o Pi

rttim

aa

Virtuaalikalastusta tuikki.fissä

Kermaisen mademuhennoksen kanssa maistuu raikas sitrussalaatti.

151 • 2012

Tapahtumia

Pystymetsästä

Lisätietoja tapahtumista osoitteessa www.luontoon.fi

Suvi Honkavaara

Kuva

Suv

i Hon

kava

ara

Kuva

Jar

i Sal

onen

Nimityksiä

Pitkän uran työ- ja elinkeinoministeriössä tehnyt Helena Pallari on Metsähallituksen pääjohtajan uusi sihteeri. Helenan raikas nauru on käynyt tutuksi pääkonttorin käytä-villä ja omien sanojensakin mukaan hän on jo juurtunut uuteen työympäristöönsä.

4.1.–28.3.Luontokuvia luontokeskusUkossa KolillaTea Karvisen luontokuvanäyttely ”Yhteinen perintömme – matka hal-ki kansallispuistojen” on kunnian-osoitus Suomen ja muiden maiden kansallispuistoille.

23.1–2.4.Meän tekemät ompeluseuratLuonto- ja kierrätysteemaiset ompe-luseurat Luontokeskus Kellokkaan Cafe Millissä maanantaisin 20.2., 12.3. ja 2.4. klo 18.

17.2.–10.3.Talvinen tehtäväpolkuSinisimpukassaSaaristomeren luontokeskus Sini-simpukka tarjoaa koko perheelle suunnattua  talvista ohjelmaa. Met-sässä on paljon tarkkailtavaa myös talvella. On vain osattava olla hetki paikallaan ja terästettävä aistin-sa. Luontokeskuksen ympäristössä kiertää talvinen tehtäväpolku, joka johdattaa tutkimaan talven salai-suuksia. Miltä kuulostaa talven hil-jaisuus? Entä miltä näyttää lumihiu-tale?

21.2.–24.4.Kevättalven luontoillatPallastunturillaLuonto- ja kulttuuri-illat Pallastuntu-rin luontokeskuksessa viikoilla 8–17 tiistaisin klo 19.30. Aiheina mm.

poromiehen elämä, uhanalaiset pedot, uhanalaisten kasvien kartoi-tustyö ja pohjoisen luonnon muut-tuminen. Luontoiltoihin on ilmoit-tauduttava viimeistään edeltävänä päivänä, puh. 0205 64 7930.  Liput 5 euroa. Tilaisuuksista tulossa lisä-tietoa luontoon.fi-sivuille.

21.2. ja 28.2. Kevätrieha OulangallaKoko perheen kevätrieha Oulangan kansallispuistossa klo 11–15.Tarjolla mukavaa lumipuuhailua luontokeskuksen pihamaalla ja lähi-luonnossa. Vapaa pääsy.Tervetuloa!

21.2.–15.3.Hiihtolomien ohjelma Oskarissa viikoilla 8–10Tiistaisin kello 12–13.30 tutus-tutaan norpan elämään ja raken-netaan norpan pesiä. Katsotaan ”Jääkuutti” sekä ”Torsti-kuutin sukel-lusseikkailut Saimaalla”.Keskiviikkoisin kello 12–13.30 as-karrellaan luonnonmateriaaleista seinä- tai ikkunakoriste.Torstaisin kello  12–13.30 tutkitaan laboratoriossa vesiemme ötököitä ja askarrellaan sudenkorentonaamari.Lisäksi joka päivä voi katsoa eloku-vat ”Suomen suurpedot” sekä ”Huk-kareissu”.

21.2.–6.3.Lastenpäivät Kellokkaassa 21.2. klo 11 alkaen Taikuri Karin taikaesitys ja ilmapallohahmo-jen tekoa, klo 13–15 huskyaje-lua, klo 12.30 luontorastihiihdot, klo 15 esiintyy trubaduuri Kauno Kaulanen. Lasten touhuillessa vanhemmat voivat halutessaan tutustua Ylläksen Laatumaan tont-titarjontaan klo 10–17. 28.2. klo 11 alkaen ohjattua lumenveistoa, huskyajelua ja luontorastihiihdot. 6.3. klo 11 alkaen ohjattua lumen-veistoa, huskyajelua ja luontorasti-hiihdot.

Metsätalouden Pohjanmaa–Kainuun hankinta-alueen määräaikaiseen kuljetusesimiehen tehtävään on valittu mti Jarmo Heiskanen.

Metsätalouden hankintajohtajaksi on valittu metsänhoitaja, KTM Heikki Kääriäinen. Kääriäisen toimipaikka on Jyväskylässä.

Pohjanmaan luontopalvelujen suun-nittelijan tehtävään on valittu Ulla Matturi. Sijoituspaikka on Oulu.

Metsähallituksen henkilöstö- ja kehitysjohtajaksi on nimitetty met-sänhoitaja, MMM Tapio Pouta.

Suomen luontokeskus Haltian näyttelypäälliköksi on valittu Petri Ryöppy. Ryöpyn työpaikka on Hal-tian rakennuksen valmistumiseen asti Metsähallituksen pääkonttoris-sa Vantaan Tikkurilassa.

Projektipäälliköksi Metsäpeuran-maan, Hailuodon ja Liminganlahden luontorakenteiden suunnittelu -hankkeeseen Pohjanmaan luonto-palveluihin ajalle 9.1.–31.12.2012 on valittu FM Silva Sallamaa.

Lapin luontopalveluihin on nimitetty erätarkastajaksi vanhempi konstaa-peli Hannu Salli. Sijoituspaikka on Rovaniemi.

Metsätalouden Länsi-Suomen alueen suunnittelijaksi on valittu metsänhoitaja Mika Vartiainen. Vartiaisen toimipaikkana on Orivesi.

Kuka olet, mistä tulet?– Olen Helena Pallari ja tulen alun perin Keski-Suomen Kinnu-lasta, mutta olen asunut Helsin-gissä jo pitkään. Työskentelin yli 26 vuotta työministeriössä (nyk. työ- ja elinkeinoministeriö), jos-sa alkuun toimin kansainvälisten asioiden parissa ja sittemmin kor-keimman johdon sihteerinä. Mi-nisteriötaustasta on ollut paljon hyötyä myös tässä tehtävässä, sillä olen edelleen paljon tekemisissä ministeriöiden kanssa. Tuttuja löytyy vähän sieltä ja täältä.

Miten päädyit Metsähallitukseen?– Vaikka mittariin tuli 50 täyteen, ajattelin, että vielä uskaltaa kokeil-la uutta. Jo pääjohtajan sihteerin hakuilmoituksen teksti herätti kiinnostukseni. En ole koskaan nähnyt, että tämäntyyppiseen tehtävään valittavalta toivotaan esimerkiksi hyvää huumorinta-jua, Helena naurahtaa ja lisää, että huumorintaju on tilannetajun ja suhteellisuudentajun lisäksi hänen mielestään yksi sihteerin tärkeim-mistä ominaisuuksista.

– Siirtyminen metsäalalle tun-tui luontevalta, koska metsät ovat aina olleet luonnollinen osa elä-määni. Olen itsekin metsäpalstan omistaja ja viihdyn luonnossa esi-merkiksi sienestäen, marjastaen

tai vain katsellen ja kuljeksien. Tulipa viime syksynä oltua taas risusavotassakin. Kiinnostuin myös lyhyestä työmatkasta. On mukavaa, että töihin voi ajella vaikka polkupyörällä niin halu-tessaan, Pallari kertoo.

Mitä kaikkea pääjohtajan sih-teerin tehtäviin kuuluu? Miten työt ovat lähteneet käyntiin?– Ensisijaisesti pyrin omalta osal-tani helpottamaan pääjohtajan työtä niin paljon kuin mahdol-lista. Hoidan asiakaskontakteja, järjestän erilaisia tilaisuuksia, hoi-dan puhelinliikennettä ja kirjeen-vaihtoa, vastaan asiakaskyselyihin ja teen erilaisia taustaselvityksiä. Teen myös tiedottamiseen liitty-viä töitä yhdessä konserniviestin-nän kanssa. Lisäksi työskentelen johtoryhmän sihteerinä, mikä on osaltaan ollut erittäin hyvä sisään-ajo talon toimintaan.

– Työ on hyvin itsenäistä ja saan käyttää monipuolisesti niitä taitoja, joita minulla on. Tehtävät ovat tuntuneet minul-le luontevilta, täällä on mukavat työkaverit, esimies mukaan luki-en. Minut on otettu todella ys-tävällisesti vastaan. Vaikka vasta puolisen vuotta on takana, voin sanoa jo juurtuneeni tänne. On kaiken kaikkiaan mukavaa olla organisaatiossa, joka ei ole pelk-kää hallintoa. Täällä näkee myös tekemisen konkretian.

Mitä harrastat vapaa-ajalla?– Rakkain harrastukseni on ko-toilu. Viihdyn kotona puutarhaa hoitaen, taloa remontoiden ja ruokaa laittaen. Usein keittiön pöydän ääressä on myös joukko kylään tulleita ystäviä ja sukulai-sia. Luen paljon, ratkon ristikoi-ta ja kaikenlaisia pulmatehtäviä. Matkailu on osa elämää. Kun reissuun lähdetään, on suunta-na kaupunkilomat ulkomailla. Rakkaita ovat myös kotikonnut Keski-Suomen mökillä ja miehe-ni kotiseudut Lapissa.

Haluaisitko lähettää terveisiä lehden lukijoille?– Olen vaikuttunut siitä, kuinka pitkä ja hieno historia Metsähal-lituksella on. Mielestäni meidän kaikkien pitäisi olla ylpeitä työ-paikastamme ja kaikista erilaisista ihmisistä, joita meillä täällä on. Osaaminen talossa on huikeaa. Omalta osaltani toivoisin tuovani toimintaan vielä lisää avoimuutta ja yhdessä tekemisen tunnetta. Oveni Tikkurilan 7. kerroksessa on auki niin paljon kuin mahdol-lista. Olen lyhyessä ajassa oppi-nut tuntemaan paljon ihmisiä ja jos vain mahdollista, aion käydä esittäytymässä myös maakunnissa. Minuun voi ottaa rohkeasti yh-teyttä asiassa kuin asiassa. Jos en vielä osaa heti vastata kaikkeen, niin lupaan ottaa selvää, Helena vakuuttaa.

16 1 • 2012

Helsinki on tänä vuonna maailman designpää-kaupunki. Metsähal-

litukselle tammikuussa myön-netty designpalkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, design-vuoden kunniaksi. Sykähdyttä-vimmän urheiluteon ja vuoden urheilijan palkintojen lisäksi Suomen Urheilugaalassa jaettu designpalkinto oli yksi gaalan erikoispalkinnoista. 

Teollisuustaiteen Liitto Or-namon puheenjohtaja ja muo-toiluintensiivisen sporttitoi-mialaohjelman, Ready Steady GO! Finlandin vetäjä Karoliina Vilander korostaa Metsähalli-tuksen palvelujen merkitystä terveydenhuollossa.  Mittavien kävijämäärien myötä luontoliik-kumisen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on suuri. 

– Metsähallituksen luonto-palveluiden palvelut ovat ras-kaan sarjan terveydenhuoltoa. Hyvinvoinnin ja ennaltaehkäi-sevän terveydenhuollon kehit-täminen ovat isoja haasteita, joissa palvelumuotoilu on kes-keinen menestystekijä, Vilander painottaa.

Hyvä palvelu kannustaa retkelle

Vilander harmittelee, että muo-toilu mielletään usein kapea-alaisesti vain tuotemuotoiluksi. Hänen mukaansa esimerkiksi Metsähallituksen hallinnoima yli 6 700 kilometrin reittiverkos-to on palveludesignia parhaim-millaan. Myös luontokeskukset, Tiedekeskus Pilke sekä Luon-toon.fi- ja Retkikartta.fi-palve-lut ovat esimerkkejä retkeilyyn ja liikkumiseen kannustavasta suunnittelusta.

– Metsähallituksen luonto-palveluiden koko palvelupalet-ti madaltaa luontoliikkumisen kynnystä. Nettisivut, retkeily-reitit, reittien opasteet, reittien taukopaikat ja niin edelleen. Kaikki Metsähallituksen netti- ja maastopalvelut, jotka auttavat lähtemään luontoon, ovat käyt-täjälähtöisen ja innovatiivisen suunnittelun tulosta.

Designpalkinnolla haluttiin muistuttaa designin strategisista mahdollisuuksista antamalla pal-kinto palvelusektorille.

– Monille hyville luontoliik-kumisen palveluille löytyikin yhteinen nimittäjä, Metsähalli-

tuksen luontopalvelut. Päätös palkinnon saajasta oli tässä vai-heessa nopea ja yksimielinen, Vilander sanoo.

Muotoilua mittaa 4,8 miljoonaa kävijää  Vilander haluaa palkinnon muis-tuttavan palveluiden käyttäjiä ja Metsähallituksen henkilökuntaa

Kuva

Tea

Karvi

nen

Kuva

Heik

ki Ha

mun

en

Heikki Hamunen

Metsähallituksen luontopalveluille Suomen Urheilugaalan erikoispalkinto

Tuhansia kilometrejä arjen designia– Suuria ihmismääriä liikuttavaa palvelua ei tehdä ilman design-ajattelua. Koko kansan tuote, jossa on esimerkillisellä tavalla ajateltu asiakasta, kuvaa palkintolautakunnan jäsen Karoliina Vilander Suomen Urheilugaalassa Metsähallitukselle luovutettua Urheilun ja liikunnan design-palkintoa.

Palkintolautakunnan mukaan Metsähallituksen hallinnoima yli 6 700 kilometrin reittiverkosto on palveludesignia parhaimmillaan.

Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisen viime kausi sai hienon päätöksen, kun hänet valittiin Vuoden urheilijaksi Suomen Urheilugaalassa. Mäkäräi-nen voitti ampumahiihdon MM-kisoissa Venäjän Hanti-Mansijskissa takaa-ajon MM-kultaa ja pi-kakisassa MM-hopeaa. Lisäksi Mäkäräinen voitti viime kaudella ampumahiihdon maailmancupin ja takaa-ajocupin.

Myös Metsähallitus iloitsee Kaisa Mäkäräisen menestyksestä ja hänen saamastaan tunnustuksesta. Metsähallitus on Kaisa Mäkäräisen pääyhteistyö-kumppani.

– Metsähallitus on tukenut Kaisaa pitkäjänteises-ti. Olemme halunneet tukea nimenomaan urheilijaa, joka esimerkillään kannustaa suomalaisia lähtemään liikkeelle metsään, Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas kertoo.

Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisestä Vuoden urheilija

muotoilun merkityksestä ja vi-puvoimasta. Metsähallituslaisille palkinto onkin merkittävä tun-nustus.

– Palkinto on mieluisa kunni-anosoitus pitkäjänteisestä työstä. Esille on nostettava kentän väki: luontovalvojat, reittien ja palve-luiden toteuttajat, asiakaspalve-lijat ja kaikki ne, jotka tekevät työtä asiakkaidemme kanssa, kiittää puistonjohtaja Kyösti Tuhkalainen Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista. 

Metsähallituksen hoidossa olevilla alueilla käy vuosittain 4,8 miljoonaa henkilöä. Vaara-Karja-lan puistoalueella Metsähallituk-sen palveluja hyödyntävät myös monet tapahtumajärjestäjät.

– Pogostan hiihto, Ruunaan Koskihiihto, Tiilikan hiihto sekä Kolin tapahtumat Vaarojen Mara-ton, Koli347, Ahmanhiihto, Mai-semahiihto ja Kolin Retkiviikko tuovat tuhansia asiakkaita Metsä-hallituksen reiteille ja palveluille.    

Puistonjohtaja poimii tuoreen esimerkin luontoa kunnioittavasta suunnittelusta.

– Kolin kansallispuiston uusi-tut taukopaikat nuotiokehineen, puuvajoineen ja käymälöineen ovat parasta käytännön desig-nia. Muun muassa Turulan ti-lan puuvajan hirsimateriaali on läheiseltä ennallistetulta suolta. Harmaantuessaan se sulautuu ympäröivään maisemaan entistä paremmin.

Kuva

Leht

ikuva

– Palkinto on mieluisa tunnustus pitkäjänteisestä työstä,puistonjohtaja Kyösti Tuhkalainen Metsähallituksesta sanoo.

Palkittu Kaisa Mäkäräinen kiitti Urheilugaalassa myös pitkäaikaista tukijaansa, Metsähallitusta.