M e t s ä h a l l i t u k s e n l e h t i l o k a k u u 5 • 2 0 1 2

Tuulivoimahankkeetmyötätuulessa

sivu 3

Metsäalalle tarvitaanmonenlaisia osaajia

sivut 12–13

Metsähallitus pilotoiuutta toimintamallia

Hammastunturillasivu 14

Säpin majakkasaarion Selkämeren helmi

sivu 16

Leirikoulu Lapissa oli espoolaisnuorille elämys

sivut 8–9

5 • 20122

Metsä.fi on Metsähallituksen sidosryhmälehti.www.metsafi-lehti.fi

Osoite: Metsähallitus, Pl 94, 01301 Vantaa Internet: www.metsa.fi Puhelin: 0205 64 100 Vastaava toimittaja: Juha Mäkinen, Toimittaja: Hanna Kaurala Toimitussihteeri: Leena Hulsi / Viestintätoimisto Jokiranta OyToimituskunta: Juha Mäkinen (pj), Outi Ala-Härkönen, Markku Eklund,Leena Hulsi, Timo Karhapää, Hanna Kaurala, Kari Koivumaa, Pauli Määttä, Anne Paakkarinen

Palstan reunalta

Tässä numerossa

Taitto: Tuuli Holopainen / Viestintätoimisto Jokiranta OyKannen kuva: Ariel Ilmakuva OyOsoitteenmuutokset: Leena Pöllä p. 0205 64 4214, metsafilehti@metsa.fiAineisto toimitukseen: 6 /2012 19.11. mennessä. Toimitus pidättää oikeudenlyhentää ja toimittaa Metsä.fi-lehteen lähetettyjä tekstejä.Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä: 13 500 kpl, ISSN 1458-4700 (painettu) ISSN 1458-4719 (verkkoversio) Tämä lehti on painettu ympäristömerkitylle paperille.

8–9

Kuv

a H

anna

Kau

rala

10

16

”

6

Maineikas Metsähallitus

Sidosryhmiltä tulee voimakas tukijuuri uudistetun kehittä-misstrategiammelinjauksille.”

Metsähallitus on ollut ja on yhä aikamoisessa organisaatiomyllerryksessä, mutta asiakkaidem-me ja sidosryhmiemme luottamus toimintaam-me on edelleen vahva. Juuri valmistuneen laajan sidosryhmätutkimuksen mukaan Metsähalli-tukseen luotetaan yhteisten luonnonvarojemme hoitamisessa, ja tätä työtä meidän toivotaan jat-kavan edelleen saman katon alla.

Mainearviot ovat parantuneet selvästi edel-lisestä, vuonna 2006 tehdystä tutkimuksesta. Positiivisesti tai neutraalisti Metsähallitukseen suhtautuvien osuus on noussut 60:stä lähes 80 prosenttiin.

Kaikki Metsähallituksen toiminnot saavat si-dosryhmiltä kiitosta, etenkin nyt, kun osaa vas-taajista häirinneitä pienempien liiketoimintojen rönsyjä on karsittu. Varsinkin retkeilypalvelut ja metsätalous saavat kehuja. Sidosryhmiltä tulee-kin voimakas tuki juuri uudistetun kehittämis-strategiamme linjauksille.

Yhteisten luonnonvarojen ja luonto-omai-suuden hoitamisen jälkeen sidosryhmät pitä-vät tärkeimpänä rooliamme metsäteollisuuden puuhuollossa. Sen merkitys on kasvanut eniten edellisestä tutkimuksesta.

Myös valtion maiden ja vesien käytön yhteen-sovittaminen on kolmen tärkeimmän tehtävän kärjessä. Siinäkin olemme parantaneet selvästi. Tosin toimintaamme kriittisimmin suhtautuvat kansalaisjärjestöt ja matkailun edustajat erottuvat tässä kohdin: heidän mielestään saavutuksemme

tällä saralla ovat hakkuiden vuoksi merkittävästi heikentyneet.

Metsähallituksen rooliin – toimija, mahdol-listaja vai edellytysten luoja yksityiselle elin-keinoelämälle – suhtaudutaan kaksijakoisesti. Lähes puolet vastaajista pitää Metsähallituksen oman liiketoiminnan kehittämistä tärkeänä, 40 prosenttia haluaisi Metsähallituksen luovan aktiivisesti uusia mahdollisuuksia yksityiselle lii-ketoiminnalle. Jälkimmäinen näkemys saa tukea etenkin matkailusektorilta, kansalaisjärjestöt ja metsätalouden asiakkaat vastustavat sitä eniten.

Sidosryhmät ymmärtävät kaksijakoisen orga-nisaatiomme. He näkevät työssään Metsähalli-tuksen rakenteen hajautumisen ja ovat tiedosta-neet sen aiheuttamat ongelmat. Siitä huolimatta Metsähallituksen halutaan jatkavan yhtenä ko-konaisuutena.

Asiantuntemus, yhteiskuntavastuu ja henki-löstön johtaminen vahvistavat Metsähallituksen mainetta. Dynaamisuutta toimintaamme kaivat-taisiin kuitenkin lisää.

Tutkimuksen teki viestintätoimisto Pohjois-ranta Burson-Marsteller Oy ja siihen vastasi 256 henkilöä. Vastaajat edustivat kattavasti eri näkökulmia, niin järjestöjä, viranomaisia kuin asiakkaitakin.

tikkurilassa 17.10.2012Juha Mäkinen

ViestintäJohtaJa

5 • 2012 3

Metsähallituksen tie tuulivoimatoimijaksi alkoi vuonna 2008. Laatumaan energiaprojektin yhteydessä pohdittiin uusia liiketoimintamal-

leja, ja tuolloin tuulivoima nousi vahvasti esille. Vuoden 2009 alusta aloitti työskentelynsä nykyisin kolmihenkinen tuulivoimatiimi, jonka tärkeimpänä tehtävänä on kehittää Metsähallituksen toimintatapoja, osaamista ja roolia tuuli-voimarakentamisen mahdollistajana.

– Tarkoitus on ollut alusta alkaen tehdä tuulivoimatoi-minnasta kannattavaa liiketoimintaa. Metsähallituksella on tähän hyvät edellytykset; valtion mailla metsätalous ja tuulivoiman tuottaminen eivät millään tavalla sulje toisiaan pois. Eri toimijoilla on myös yhteisiä intressejä – esimerkiksi tiestön ja muun infran rakentaminen, Kunnari linjaa.

Metsähallituksen rooli tuulivoimatoiminnassa on valtion maiden kartoittaminen sekä lupaavien alueiden varaaminen ja jalostaminen tuulivoimatoimintaan soveltuviksi – maan-käyttöä ja ympäristöarvoja unohtamatta.

– Metsähallitus ei hanki osakkuuksia tuulivoimatuotan-toa harjoittavista yhtiöistä vaan vuokraa aluetta edelleen yhteistyökumppaneille, jotka harjoittavat alueella omaa toimintaansa. Metsähallitukselle tämä tarkoittaa 20–50 vuoden varmaa vuokratuottoa, Erkki Kunnari muistuttaa.

Energiantuotantoon lisää omavaraisuutta – Fossiiliset energiavarat ovat hupenemassa, ja Euroopan riippuvaisuus fossiilisesta tuontienergiasta on jo uhka ta-louden tasapainolle. Suomeen tuodaan vuosittain energiaa 13 miljardilla eurolla, joten on erittäin tärkeää pienentää tuontilaskua lisäämällä energiaomavaraisuutta. Maailman-

Metsähallituksen tuulivoimahankkeet myötätuulessa– Tuulivoimahankkeet sopivat erinomaisesti osaksi Metsähallituk-sen toimintaa, sillä meillä on paljon tämäntyyppisissä hankkeissa hyödynnettävää osaamista. Uusiutuvien energiamuotojen kehit-täminen tukee Metsähallituksen toiminta-ajatusta hyvin, tiivistää tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnari.

laajuisen ilmasto-ongelman rajoittamisessa tuulivoima on yksi osaratkaisu, Erkki Kunnari pohjustaa.

Tuulivoimarakentaminen liittyy haluun edistää Suomen oman energiantuotannon riippumattomuutta. Hallituksen 2008 julkistaman ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomen tavoitteena on tuottaa 38 prosenttia energiasta uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tuu-livoiman osuus talkoissa tarkoittaa noin 800–900 uutta tuulivoimalaa, joiden tuotannolla katetaan yhteensä noin 6 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Tällä hetkellä tuuli-voimalla tuotetaan alle prosentti maamme energiantarpees-ta. Metsähallituksen vireillä olevien tuulipuistohankkeiden suunniteltu tuulivoimaloiden kokonaismäärä on yhteensä noin 400.

Ei mikään läpihuutojuttu– Meidän osalta kuokka ei nouse missään vaiheessa pro-jektia, Kunnari valottaa Metsähallituksen roolia tuulipuis-tohankkeissa.

– Tehtävämme on käynnistää projektin kehitystyö. Me kartoitamme tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet ja teemme niiden tuulipotentiaaliselvitykset. Parhaillaan on saatu valmiiksi kaikkia Metsähallituksen alueita koskeva tuuliatlaksen tuulitietoihin perustuva analyysi ja alueiden parhaimmisto on tarkemmassa syynissä. Parhaiten sovel-tuvat alueet pyritään saamaan myös maakuntakaavoihin.

Sopivan alueen löydyttyä käynnistyy infrastruktuurin esisuunnittelu, kuten voimaloiden, sähköliittymien ja ties-tön sijoittelu, alueen kaavoitus sekä YVA- eli ympäristö-vaikutusanalyysi.

– Kaavoitus- ja YVA-vaihe vievät aikaa, mutta toki hanke hankkeelta toimintamallit sujuvoituvat ja kehitymme toi-

mijana. Päämäärän on tuottaa laatua ympäristöä turhaan kuormittamatta.

Metsähallituksen pohjatyön jälkeen on yhteistyökump-panien vuoro, eli sähkö- ja rakennustöiden perussuunnitte-lu, verkko- ja sähkönmyyntisopimukset sekä rahoitus eivät enää kuulu Metsähallituksen vastuulle.

– Projektin kehittämisvaihe voi kestää kaikkineen jopa neljä vuotta. Kun otetaan huomioon, että itse rakentami-nen voi viedä kolmekin vuotta, tuulivoimarakentaminen on kokonaisuudessaan erittäin pitkä prosessi, Kunnari muistuttaa.

Neena Kuukasjärvi

PohJois-PohJanMaalle iin Myllykankaalle nousee Metsähallituksen tuulivoima-alueiden ensimmäinen tuulipuisto. Myllykankaan hanke sai lainvoimaiset rakennusluvat syyskuussa 2012. Hankkeen ympäris-tövaikutusten arvioinnin eli YVA-menettelyn ja yleis-kaavoituksen kokonaiskesto oli 18 kuukautta.

– Tämä on Suomen suurin valmiiksi luvitettu puis-to, erittäin merkittävä päänavaus meille. Kehityshan-ke eteni sujuvasti – myös viranomaiset olivat siihen tyytyväisiä. Suuri kiitos kuuluu tuulivoimatiimimme ammattilaisille Olli-Matti Tervaniemelle ja Jaakko Savolahdelle, tiimin päällikkö Erkki Kunnari kiittää.

Puiston rakennustyöt käynnistynevät tulevan talven aikana, ja sähköntuotanto alkaa syksyllä 2013. Hank-keen koko on täydessä laajuudessaan 50 megawattia, ja alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi enintään 19 voimalaa. Myllykankaan tuulipuiston kokonaisinves-tointi on noin 70 miljoonaa euroa.

Lue lisää Metsähallituksen tuulivoimahankkeista www.laatumaa.com.

Kuv

a W

inW

ind

Ensimmäinen tuulipuisto Iin Myllykankaalle

> Riutunkarin tuulivoimapuisto sijaitsee Oulunsalossa, Perämeren rannalla.

5 • 2012

makasiini4

> Saamenkielisessä palaverissa Tuija Kangasniemi (vas.), Riina Tervo, Inka Musta, Pentti Pieski, Liinu Törvi ja Pirjo Seurujärvi.

Kuv

a Pe

ntti

Pies

ki

Tule tapaamaanmeitä Metsämessuille.Meidät löydät osastolta 6d139.Metsämessut

9.–11.11.2012

Metsähallituksen liiketoiMintoJen tämän vuoden tulos tulee olemaan noin 100 miljoonaa euroa. Valtion kassaan tuloute-taan 120 miljoonaa euroa käytettäväksi erilaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Samaan aikaan työllistetään suoraan lä-hes 1 800 ihmistä. Metsätaloustöissä työllistyy lisäksi noin 1 000 ulko-puolista.

Kansallispuistoihin tehdään vuo-sittain pari miljoonaa käyntiä, ja niiden paikallistaloudelliset vaiku-tukset ovat yli sata miljoonaa eu-roa. Metsästys- ja kalastuslupia myydään 120 000 kappaletta, ja huussejakin valtion alueil-ta löytyy 2 500. Puistojen työllisyysvaikutus on noin 1 400 henkilötyövuotta.

On laskettu, että luonnon monimuotoisuuteen panostetaan valtion mailla vuosittain 36,3 miljoo-naa euroa, virkistyskäyttöön 13,8 miljoo-naa euroa, porotalouteen 2,1 miljoonaa euroa, saamelaiskulttuuriin 1,9 miljoonaa euroa ja työllisyyteen 3,7 miljoonaa euroa. Näiden yhteissumma on 57,8 miljoonaa euroa.

Lisäksi parhaillaan on käynnissä useita tutkimusohjelmia, joissa pyritään selvittä-mään valtion maiden hyötyjä entistä tar-kemmin. Esimerkiksi sekä metsätalouden että kansallispuistojen ja retkeilyalueiden aluetaloudellisia vaikutuksia selvitetään erilaisilla menetelmillä. Myös talousmet-sien virkistys- ja monimuotoisuushyötyjä arvioidaan, vaikka onkin selvää, että niitä on vaikea määrittää rahassa. Tutkimuksia

Yhteiskunta hyötyy monin tavoin Metsähallituksen toiminnasta

Kuv

a Sh

utte

rsto

ck

esiteltiin syyskuussa järjestyksessään toises-sa Metsähallitus-akatemiassa. Seminaarin esitykset löytyvät Metsähallituksen verkko-sivuilta.

hanna kaurala

PudasJärVen saloMaille 1950-lu-vulla hakatuista Osaran aukeista on ilmestynyt muistelmateos Osaran aukeat. Teos perustuu paikalla olleiden muisteluihin ja on kirjoitettu suurelta osin heidän omalla murteellaan. Ker-ronnan lomassa on jonkin verran tietoa myös hakkuumääristä leimikoittain ja metsänviljelyn tuloksista. Kirjassa puidaan lisäk-si metsäntutkimuksen roolia.

Kirja on omakustanne, ja sen takana on työryhmä Sulo Raiskio, Erkki Pirinen, Jorma Kouva ja Veikko Vuontisjärvi. Ensimmäinen painos on lop-puunmyyty, mutta uutta erää voi kysellä tekijöiltä.

hanna kaurala

Muistelmateos Osaran aukeista

Uutta tulta Metsä-miehen lauluun

Muusikko olaVi uusiVirta on saanut uutta virtaa Jean Sibeliuksen sä-veltämään ja Aleksis Kiven sanoit-tamaan klassikkoon, Metsämiehen lauluun. Nuuksion Haukkalam-mella kuvatussa videossa Olavi Uusivirta esittää teoksesta oman versionsa. Video on nähtävissä kahden viikon ajan yksinoikeudella Etelä-Suomen metsien monimuo-toisuuden toimintaohjelman eli METSOn sivuilla. Tämän jälkeen-kin videon ja Uusivirran haastat-telun voi katsoa osoitteessa www.metsonpolku.fi.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä Metsämessuilla Olavi Uusivirtaa haastellaan ohjelmalaval-la sunnuntaina 11.11. kello 11.

outi ala-härkönen

Metsähallituksessa Pidettiin ensimmäi-nen pohjoissaamenkielinen tiimipalaveri Inarissa jo kesällä 2011. Tähän mennessä saameksi on huollettu autiotupa ja retkei-lyrakenteet Inarijärvellä sekä tervattu vene Lemmenjoella. Näissä tilaisuuksissa mu-kana on ollut myös kentän saamenkielisiä työntekijöitä. Pöydän ympärillekin on silti tarpeen kokoontua pohtimaan Metsähal-lituksen saamenkielisiä palveluja ja niiden tarpeita tulevaisuudessa.

Metsähallitus alkaa myydä kanalintujen metsästäjille kännykkälupia. Luvan voi ostaa soittamalla automaatti-numeroon mihin vuorokau-den aikaan hyvänsä. Lupa tulee tekstiviestillä, mikäli metsästäjän haluamalle alu-eelle on kiintiötä jäljellä.

Käytännössä luvan han-kinta toimii siten, että met-sästäjä soittaa tiettyyn auto-maattinumeroon riippuen siitä, haluaako hän yhden vuorokauden, kahden vuo-rokauden vai kolmen vuoro-kauden kanalintuluvan. Ylä-Lapin riekkoluvalle on oma numeronsa.

Puhelun aikana automaat-tivastaaja pyytää metsästäjää näppäilemään toivoman-sa alueen nelinumeroisen tunnuksen ja aloituspäivän. Puhelun aikana järjestelmä tarkistaa, onko alueelle ha-luttuna aikana kiintiötä jäl-jellä. Mikäli tilaa on, puhelun jälkeen metsästäjä saa teksti-viestin, jossa häntä pyydetään lähettämään paluuviestissä nimensä.

Lopuksi metsästäjä saa lupansa tekstiviestillä. Luvan hinta peritään puhelinlas-kusta. Metsähallituksen kän-nykkälupia on aikaisemmin voinut hankkia muun mu-assa vesilintujen tai jänisten metsästykseen, karhujahtiin poronhoitoalueelle, virkis-tyskalastukseen ja moottori-kelkkailuun.Lisätiedot: www.villipohjola.fiwww.metsa.fi ja Kieppi-lehti

aku ahlholM

Kaikkiaan saamenkielisiä palavereja tai työpajoja on ollut 4–6 vuodessa. Tämä saamenkielisten ja saamea opiskelleiden työntekijöiden saamen käytön motivointi kuuluu osana saamenkielisen tiedottajan työtehtäviin. Palaverien ja työpajojen li-säksi pidetään kuukausittainen saamen-kielinen kahvihetki OC:ssä nettikameran kautta. Puolituntisten palaverien aiheet ovat vapaita, kuten kahvipöytäkeskuste-luissa yleensäkin.

Pentti Pieski

Saamelaisasioita saameksi

Kanalintu-metsällepääsee pian kännykkäluvalla

Kanalintulupien puhelinnumerot:

 1 vuorokausi 0600 551601 (22,10 euroa + mpm)

 2 vuorokautta 0600 551602 (40,31 euroa + mpm)

 3 vuorokautta 0600 551603 (45,36 euroa + mpm)

 Ylä-Lapin riekkolupa, 1 vuorokausi 0600 551600 (17,14 euroa + mpm)

Tämän vuoden tuloksestaan Metsähallitus tulouttaa valtion kassaan 120 miljoonaa euroa.

Kuv

a Ilk

ka S

aast

amoi

nen

5 • 2012 5

Juuri Nyt

Kuv

a Er

kki O

ksan

en

Haemme nyt lasten ja nuor-ten luontoliikuttajaa palkitta-vaksi Suomen Urheilugaalas-sa 2013. Tiedätkö erinomaisen esimerkin toiminnasta, joka edistää lasten luontosuhdetta tai liikkumista luonnossa?

Kerro se meille!  Lue lisää osoit-teesta www.luontoon.fi jawww.suomenurheilugaala.fi.

Metsähallituksen erälupien tila-usnumero muuttuu. Uudesta erä-lupanumerosta 020 692 424 asiak-

kaat voivat ostaa metsästys- ja kalastuslupia. Mökkivaraukset hoituvat edelleen Lomarenkaal-le jäävästä palvelunumerosta 0203 44122.

Vantaan ruotsinkylän Raition reitiksi nimetyllä metsäopetus-polulla saa monipuolisen kuvan metsien kestävästä käytöstä, hoi-dosta, metsästä saatavista tuot-teista sekä metsäluonnosta yleen-sä. Metsä on mielenkiintoinen oppimisympäristö, jossa opitaan itse havaintoja tehden.

Opetuspolun uusitut opasteet ja reitit on tehty Metsähallituk-sen, Metsäntutkimuslaitoksen, Suomen Metsäyhdistyksen sekä Tuusulan kunnan liikuntapalve-luiden yhteistyönä. Yhteistyötä jatketaan ja oppimisaineistoja kerätään talven aikana uusille verkkosivuille. Suunnitelmissa on

Ruotsinkylän tutkimusmetsän opetusreitti uusittiin

myös alueella risteilevien muiden polkujen opasteiden kunnostus.

Ruotsinkylä on osa Metlan tutkimusmetsäverkostoa. Sen koe-aloilla tutkitaan ulkomaisten puu-lajien lisäksi rauduskoivujen so-peutumista ilmastonmuutokseen, puiden sienitauteja, juurikäävän leviämistä, kotimaisten puiden siemensatoa sekä metsänjalostuk-seen liittyviä kysymyksiä. Aluetta hoitaa Metsähallitus.

tuulikki halla

Poronhoitotöistä tiedottaMista varten on kehitetty paikkatietoso-vellus, jota testataan käytännössä Syväjärven paliskunnan alueella tänä syksynä. Sovelluksen avulla maastossa liikkuvat voivat tarkis-taa etukäteen porojen kokoamis-töiden ajankohdat ja sijainnin.

Poroparkki-pilottihanke on sodankyläläisen Syväjärven palis-kunnan, Metsähallituksen ja Palis-kuntain yhdistyksen yhteishanke.

Porojen kokoaminen poro-erotuksia varten syksyllä on suuri työ. Poroja kootaan erotusaitojen läheisyyteen syyskuun lopulta lähtien. Ennen erotusaitaan siir-tämistä poroja pidetään koonti-alueilla lyhyitä aikoja, jolloin on

Ajantasaista tietoa käynnissä olevista poronhoitotöistä

tärkeää, että poroja ei häiritä. Nyt testissä olevan paikkatieto-

sovelluksen avulla paliskunta voi helposti tiedottaa metsästäjille ja muille maastossa liikkuville kul-loinkin työn alla olevista porojen ”parkkialueista”, jotta nämä voivat välttää turhaa alueella liikkumista. Näin vältytään porojen hajaantu-miselta uudelleen maastoon niiden kokoamisen kriittisinä hetkinä, mikä auttaa lakisääteisten poron-hoitotöiden suorittamista (PHL 28 §). Tietoa meneillään olevista poronhoitotöistä ja niiden sijain-nista saa internetistä osoitteesta www.porotyot.fi.

sari hiltunen

helPosti tulee ajatelleeksi, ettei pienille ulkosaariston ja meri-vyöhykkeen saarille riistäytyneille kurtturuusuille voi juuri mitään, koska kurtturuusut ovat viheliäi-sen sitkeästi versovia ja vähät rahat on pistettävä tärkeämpien kohtei-den hoitoon. Tammisaaren saaris-tossa on kuitenkin kokeiltu vuo-sina 2011 ja 2012 kurtturuusun torjuntaa yhteistyössä WWF:n talkoolaisten ja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa hyvällä menestyksellä.

Ruusuista kerättiin marjat ja versot katkaistiin noin 30 sentin pituisiksi. Leikkaamista seurasi juuriston ylös kaivaminen rauta-kangin, lapioin, istutuslapioin ja käsin. Versot ja juuristo kaivettiin ylös systemaattisesti alkaen kas-vustojen reunoilta. Tyypillisesti kurtturuusut taantuvat voimak-kaasti torjuntatyöstä, jossa niiden

juuristo kaivetaan ylös mahdol-lisimman tarkasti. Vuonna 2011 poistetuista ruusuesiintymistä 30 prosenttia oli kokonaan poissa ja loput olivat näivettyneet har-suiksi ja matalakasvuisiksi.

Talkooleirin aikana leiriläiset keräsivät myös rantaan ajautuneita roskia noin 60 jätesäkillistä, joka on veneiden kuljetuskapasiteetin maksimimäärä. Samalla kerättiin talteen jäteöljyä sisältäviä tonkkia ja purkkeja noin 30–40 litraa sekä myös muita kemikaaleja ja puret-tiin luvattomia leirirakennelmia.

Talkoolaisten kannalta venei-levä saarelta toiselle hyppely on elämyksellistä ja kiinnostavaa – ruusuja kun päästään torjumaan monille ulkosaariston saarille, joil-la ei veneetön tai muutoin väylien vankina liikkuva kansalainen tulisi käyneeksi.

esko tainio

Metsähallitus on myynyt Villi Pohjola -tuotemerkin Lomaren-gas Oy:lle. Kaupan myötä Villi Pohjola -tulosalue osana Met-sähallitusta lakkasi mutta nimi säilyi. Lomarengas alkaa välittää tiettyjä Metsähallituksen kämp-piä ja tiettyjä yksityisten väli-tyksessä olleita mökkejä edelleen Villi Pohjola -nimen alla.

Kaupassa ei siirtynyt kämp-piä, vaan Lomarenkaan jatkossa vuokraamien Metsähallituksen kämppien omistus säilyy Metsä-hallituksen Laatumaalla. Laatu-maan kämppätiimi hoitaa jatkossa kämppien huollon ja kunnossa-pidon, samoin kuin sopimuksen ulkopuolelle jäävät leirintäalueet, Hossan, Kylmäluoman, Mana-mansalon ja Ruunaan, sekä pitkä-aikaisvuokraukseen jäävät kämpät ja yrityskohteet.

Lomarenkaan välitettäväksi menee noin sata Metsähallituksen kämppää, jotka sijaitsevat pääosin suojelualueilla, retkeilyalueilla ja virkistysmetsissä. Ne Villin Poh-jolan kämpät, jotka eivät siirry vä-

Polkukartat ja ajo-ohjeet Ruot-sinkylään www.metla.fi/metsat/ruotsinkyla/metsapolku/

Hyviä kokemuksia kurtturuusun kurittamisesta

Kuv

a H

annu

Hut

tu

Villi Pohjola Lomarenkaalle

litykseen, myydään pois. Kymme-niä kämppiä on jo myyty. Kaikista myyntiin menevistä kämpistä pyy-detään tulosalueiden lausunnot ja niistä, joihin liittyy tai voi liittyä suojelu-, kulttuuri- tai rakennuspe-rinnearvoja, pyydetään lausunnot Museovirastolta.

Syksy on kämppien osalta siir-tymäaikaa, eli kämppiä vuokrataan tälle syksylle entiseen tapaan, mutta ensi vuodelle otetaan vain viikkova-rauksia nollahintaan. Ensi vuoden varaukset siirretään myöhemmin Lomarenkaan järjestelmään, josta varsinainen lasku lähetetään.

Ylä-Lapin erämaa-alueiden käm-pät Käsivarressa ja Näätämöjoella ei-vät kuuluneet sopimukseen, ja nii-den vuokraus ensi vuodelle on vielä auki. Kyselyjä niihin tulee runsaasti.

Myös Metsähallituksen lupien myynnissä on menossa siirtymäai-ka. Lupamyynti siirtyy Villi Pohjola -nimen alta luontopalvelujen hoi-dettavaksi www.eräluvat.fi-osoittee-seen ensi vuoden alusta.

Matti keränen

turun saaristosta on löytynyt Pohjoismaille uusi sammallaji. Suikerosammalten sukuun kuu-luva laji löytyi Metsähallituksen luontopalvelujen vuonna 2006 tekemien lajistokartoitusten yhteydessä.

Suojelubiologi Turkka Kor-venpää löysi Houtskariin kuu-luvalta saarelta sammalen, joka määritettiin aluksi virheellisesti silmälläpidettäväksi hakasui-kerosammaleksi. Harvinaisesta lajista tallennettiin näyte Turun yliopiston kasvimuseoon, josta se toimitettiin tänä vuonna Venä-jän tiedeakatemian kasvitieteel-liseen puutarhaan. Moskovassa alan johtava tutkija Mikhail S. Ignatov tunnisti näytteen Brachythecium laetum -lajiksi.

Turun saaristostalöytyi uusi sammallaji

Metsähallitus edistää osaltaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan valtion, kuntien ja julkisyhteisöjen mailta suojellaan yhteensä 20 000 hehtaaria. Li-säsuojelu toteutetaan siirtämällä nykyisin metsätalouskäytössä olevia valtion maita suojeluun.

Esitys suojeltavista alueista laaditaan metsätalouden ja luontopalveluiden yhteistyönä METSO-hallitus 2013 -pro-jektissa, joka käynnistyi tänä syksynä. Suojelun pääpaino on eteläisessä Suomessa, jossa on vähiten suojeltua metsäpinta-alaa. Metsähallituksen lopulli-nen osuus suojeltavasta 20 000 hehtaarista täsmentyy projektin kuluessa.

Suojeluun pyritään valit-semaan laajoja ja yhtenäisiä, monimuotoisuuden kannalta tärkeitä aluekokonaisuuksia kustannustehokkaalla tavalla. Kohteiden valinnassa hyödynne-tään tietojärjestelmiä ja alueiden asiantuntijoita, luontojärjestöjen suojeluesityksiä sekä Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittä-mää Zonation-ohjelmaa.

Varsinainen suojelukohteiden valinta aloitetaan vuoden 2013 alkupuolella ja lopullinen esitys valmistuu vuoden 2013 lop-puun mennessä.

sari hiltunen

Valtion metsien lisäsuojelua valmistellaan yhteisprojektissa

Kuv

a H

annu

Hut

tu

5 • 20126

Maria Latokartano

> Aapo Mannisen (vas.) ja Niklas Björkqvistin mukaan laserkeilaus tehostaa suunnittelua merkittävästi.

Kuv

a M

aria

Lat

okar

tano

Auto pysähtyy metsätien varteen. Aa-po Manninen nousee ohjaamosta ja harppoo metsän puolelle. Hän

pysähtyy ja poimii laukustaan maastotie-tokoneen. Yksi näpäytys kosketuskynällä ja tietokoneen näyttöön ilmestyy kohteen ilmakuva, toinen näpäytys tuo näkyviin puustotiedot. Alueelle on tulossa pääte-hakkuu. Kohteen Manninen on valinnut ja rajannut laseraineistoa käyttämällä.

Kooltaan maastotietokone ei ole juuri aikakauslehteä suurempi, mutta metsää kuvaavaa tietoa sen uumeniin mahtuu ko-solti. Tiedot on kerätty laserkeilaamalla, ja nyt niitä sovelletaan ensimmäistä kertaa käytäntöön eli tulevien hakkuiden ja met-sänhoitotöiden suunnitteluun.

Maastotyö helpottuuKesäkuussa metsätalousinsinööriksi val-mistunut Aapo Manninen käsittelee parin

Metsähallituksella on viiden vuo-den kokemus laserkeilaushankkeista. Projektipäällikkö Risto Laamasen mukaan tulokset ovat pääsääntöisesti hyviä, mutta laatu vaihtelee vielä jon-kin verran. Laadun vakiinnuttaminen onkin Laamasen mukaan seuraava ta-voite.

Tänä vuonna laseraineisto on ensi kertaa otettu laajalti käyttöön opera-tiivisessa suunnittelussa. Hakkuumah-

Aapon uusi työkaveri Laserkeilausaineisto on tänä vuonna otettu laajasti käyttöön leimi-koiden suunnittelussa. Samalla Metsähallituk-sen suunnittelijat ovat saaneet mukaansa met-sään uuden työvälineen, maastotietokoneen.

Taimikot laserille yhä haaste

las Björkqvistin mukaan laserkeilauksen suurin etu on menetelmän tehokkuus. Lase-rinventointihankkeessa puustotiedot kerätään yhdessä kesässä satojen tuhansien hehtaarien alueelta. Noin vuoden kuluttua hankkeen

dollisuuksien löytäminen ja rajaaminen on laserkeilausaineiston käytön ydintä, mutta aineistoa voi käyttää muuhunkin.

Projektipäällikkö Samuli Myllymäki on tutkinut, miten hyvin keilaustiedot taipuvat taimikonhoito- ja ennakkoraiva-ustarpeen määrittämiseen, kunnostuso-jitussuunnitteluun ja turvemailla kitu- ja metsämaan rajaamiseen sekä lannoitustar-peen arviointiin.

– Kitu- ja metsämaan rajan arviointiin

laseraineisto näyttää soveltuvan hyvin, samoin männiköiden ennakkoraiva-ustarpeen arviointiin. Kuusikoissa tulokset eivät ole yhtä tarkkoja. Kun-nostusojitus- ja lannoitussuunnittelussa tulokset ovat olleet vaihtelevia mutta selviä hyötyjäkin on löytynyt. Taimi-koiden inventointiin laserkeilaus ei ole aikaisemmin soveltunut, eivätkä tulokset näytä mullistavilta nytkään, Myllymäki kertoo.

aloittamisesta tiedot ovat jo suunnitte-lijoiden käytössä.

Tänä vuonna laserkeilausaineistoa on kerätty 875 000 hehtaarilta. Vielä vuosi tai pari ja miestyönä tehty metsävaratie-tojen keruu voidaan lopettaa.

Tämä ei tarkoita sitä, että Metsähal-lituksen suunnittelijat poistuisivat met-sistä. Tiedon keruusta vapautuva aika on jatkossa mahdollista käyttää leimikoiden suunnitteluun, ja kaikki tarvittava mate-riaali kulkee matkassa tietokoneen muis-tissa.

– Laseraineistojen käytön omaksumi-nen vaatii suunnittelijoilta kärsivällisyyttä ennen kuin työskentely on sujuvaa. Moni uutta laitetta käyttänyt on kuitenkin sano-nut, ettei enää palaisi entiseen, Björkqvist sanoo.

viikon kokemuksen jälkeen maastotietoko-neettaan näppärän näköisesti. Leimikoita suunnitellessaan hän hakee laseraineistosta hoito- ja hakkuutarpeiltaan samankaltaisia metsiköitä.

Keilausaineiston avulla metsästä löytyy muutakin kuin puita. Toistaiseksi Mannisen listalla on muutama 1800–1900-lukujen taitteeseen ajoitettu hiilimiilu sekä puro.

Pienialaisten kohteiden paikantaminen on Mannisen mukaan aiempaa helpom-paa. Hän näpäyttää tietokoneen näyttöä ja ruudulle ilmestyy maaston pinnan muotoja kuvaava vinovalovarjostuskuva.

– Tuossa ovat hiilimiilut, ne erottuvat muusta maastosta poikkeavana muotona.

Uusi työväline miellyttääMetsähallituksen ympäristöasiantuntija Nik-

” Tiedon keruus-ta vapautuva aika on jatkossa mahdollis-ta käyttää leimikoi-den suunnitteluun.

5 • 2012 7

Kuv

a K

evits

a M

inin

g O

y:n

kuva

-ark

isto

”Metsähallitus on aloitta-nut energiapuun toi-mitukset heinäkuussa

avatulle Kevitsan kaivokselle So-dankylässä. Kaivoksen lämmitys-käyttöön menevää puuta on mää-rä toimittaa vuodessa energiaksi muutettuna 35 000 megawatti-tunnin verran, mikä tarkoittaa noin viittätoistatuhatta kiinto-kuutiometriä puuta. Toimitusso-pimus on kestoltaan nelivuotinen, mikä tuo Metsähallituksen han-kintapäällikkö Juha Pyhäjärven mukaan hankkeeseen kaivattua pitkäjänteisyyttä.

– Kuituprosesseihin kelpaama-ton, joukkokäsittelymenetelmällä korjattu energiapuu toimitetaan kaivokselle suoraan prosessiin eli valmiiksi haketettuna. Urakoitsija hakettaa puun kaivoksen läheisyy-dessä ja kuljettaa lämpölaitoksen 800 kuutiometrin kokoiseen sii-loon, Pyhäjärvi kertoo.

Kevitsan kaivos sijaitsee Met-sähallituksen omistamien ta-lousmetsien keskellä Sodankylän pohjoisosassa. Kaivokselle mene-vä energiapuu korjataan Kevitsaa ympäröiviltä mailta ja tarvittaessa kauempaakin.

– Normaalin joukkokäsittelyn ohella Kevitsaan on toimitettu puuta muun muassa Savukoskel-ta, mistä löytyy pystyyn kuollutta

kuivapuuta. Pisimmät toimitus-matkat ovat yli sata kilometriä, jolloin puunkuljetus on vielä kannattavaa.

Suurin energiatarve ajoittuu talveen, joten puuta on myös va-rastoitava. Kaivoksen porttien ul-kopuolella sijaitsevalla varastoalu-eella on tarkoitus pitää 10–15 000 kuutiometrin puuvarastoa, jolla katetaan seuraavan lämmityskau-den energiatarve.

– Puu varastoidaan sulan maan aikana ja suojataan peitepaperilla. Talvella puu pitäisi kerätä metsä-teiden varsilta, ja teiden aukipi-täminen nostaisi kustannuksia. Varastoinnissa puu ehtii myös kui-vua ja energiatehokkuus paranee, joten varastointi on joka suhteessa kustannustehokkain vaihtoehto, Pyhäjärvi sanoo.

Lapissa kysyntä kasvussaJuha Pyhäjärven mukaan Ke-vitsan kaivoksen kanssa tehty toimitussopimus on merkittävä nimenomaan energiapuun hyö-dyntämisen kannalta, ei niinkään taloudellisesti.

– Energiapuun korjuussa kat-teet ovat pienet, joten sen kor-juulla ei ole niin suurta rahallista merkitystä. Metsähallitukselle on kuitenkin tärkeää saada olla mu-kana kehittämässä energiapuun hyödyntämistä.

Sodankylään avattu Kevitsan

Olli Autonen

Kevitsa lämpenee valtion energiapuulla

Kesällä tuotantonsa aloittanut Kevitsan monimetallikaivos Sodankylässä saa lämmitykseen tar-vittavan energiansa Metsähallituksen toimittamasta puu-hakkeesta.

laPissa on tällä hetkellä vireillä muutama suurehko kaivoshanke, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat myös Metsähallituksen talous-metsiin.

– Merkittävimmät niistä ovat Hannukaisen rautamalmikaivos Kolarin kunnan alueella, Soklin fosforikaivos Savukoskella sekä Suhan-gon palladiumkaivos Ranuan ja Tervolan rajal-la, kertoo Metsähallituksen Länsi-Lapin alueen maankäyttöesimies Erkki Luukkonen.

Metsähallituksen mailla jo aktiivitoiminta-vaiheessa olevista kaivoksista merkittävimmät ovat Sodankylän Pahtavaaran ja Kittilän Suu-rikuusikon kultakaivokset.

– Pahtavaaran kaksi kaivospiiriä ovat ko-konaan Metsähallituksen mailla, ja niiden

kaivos on nyt toinen merkittä-vä kohde, johon energiapuuta Lapin alueella toimitetaan.

– Aiemmin olemme toimit-taneet isommassa mittakaavassa energiapuuta vain Rovaniemen Energialle, joten siinäkin mie-lessä Kevitsan kaltaiselle koh-teelle pohjoisempana oli selvä tilaus. Energiaksi hyödynnet-tävää puuta voidaan kerätä nyt

laajemmalta alueelta. Vaikka muualla maassa energia-

puun kysyntä on ollut suhteellisen vähäistä, on Lapissa odotettavissa kysynnän kasvua lähinnä kunnal-listen lämpölaitosten puolelta.

– Sellainen ilmapiiri on ollut, että kysyntä pohjoisessa olisi voi-mistumassa ja nimenomaan sään-nöllisten toimitusten korjuumää-riä voitaisiin nostaa.

Uusia kaivoshankkeita vireillälaajuus on yhteensä 385 hehtaaria. Suurikuusi-kon kaivospiirin laajuus on 845 hehtaaria, josta Metsähallituksen omistamien maiden osuus on 290 hehtaaria. Viimeksi avattu Kevitsan kaivos peittää 1420 hehtaaria maata, mutta olemassa olevalla kaivospiirin alueella ei ole Metsähalli-tuksen maata.

Luukkosen mukaan alueen maankäyttö muuttuu totaalisesti kaivoshankkeen edetessä aktiivivaiheeseen.

– Tuotantovaiheessa kaivospiirin maa-alue on luonnollisesti pois metsätalouden käytöstä. Tuotantorakennukset, sivukivi- ja rikastushiek-ka-alueet vievät runsaasti maa-alaa. Aktiivisen kaivostoiminnan päätyttyä kaivostoiminnan harjoittaja maisemoi alueet.

Kevitsan kaivos sijaitsee Metsähallituksen omistamien talous-metsien keskellä.

5 • 20128

Musiikki raikaa MP3-soit-timien korvanapeista, älypuhelinten kosketus-

näytöiltä selaillaan päivän uutisot-sikoita ja pelaillaan mobiilipelejä. Aikainen aamuherätys ja tukeva lounas ovat vaivuttaneet osan oppi-laista päivänokosille.

Pitkään ei unesta kuitenkaan

ehditä nauttia, sillä Järvenperän koulun 8D-luokkaa kuljettava bussi kääntyy kohta Kemijär-ventieltä Rovajärven ampuma-aluetta halkovalle metsäautotielle määränpäänään Naarmankairan keskellä oleva hakkuutyömaa ja iltapäivän rastikoulutus. Tiessä olevat kuopat pompottavat autoa, ja pian unisimmatkin silmäparit alkavat tähyillä ikkunasta näkyvää

maisemaa – kuivaa mäntykangasta silmänkantamattomiin.

– Täällä on kyllä karua, lehti-puita ei juuri näy. Ei ihme, että ihmiset eksyvät Lapissa, takarivillä tuumaillaan.

Matkaamme kohti Hietajär-ven kupeessa käynnissä olevaa hakkuutyömaata, missä leirikou-lulaiset tutustuvat nykyaikai-seen puunkorjuuseen. Kohteessa

Järvenperän koulun 8D-luokka vietti syyskuussa ikimuistoisen viikon Rovaniemellä testaten tiedekeskus Pilkkeen leirikou-luohjelmaa. Eksotiikkaa riitti heti yöjunamatkasta lähtien.

Olli Autonen

Kuv

at J

ärve

nper

än k

oulu

n 8D

-luo

kkal

aise

tK

uva

Olli

Aut

onen

Leirikoulu Lapissa oli espoolaisnuorille elämys

5 • 2012 9

Pilke-isäntä Leo Veikkolainen ja Metsä Pirttimaan konekuskit ker-tovat, miten puunkeruu metsästä tapahtuu ja millaisia vaatimuksia metsäkoneenkuljettajan työhön kuuluu. Talousmetsän kiertokul-kuun on ehditty perehtyä jo ai-kaisemmin aamulla tiedekeskus Pilkkeessä pidetyssä työpajassa, ja oppilaista on nyt mielenkiintoista nähdä, miten puunkorjuu käytän-nössä tapahtuu.

Harvesterin kyydissä pistäyty-neille Lotalle, Susannalle, Hei-dille ja Maijulle suuren koneen ketteryys oli yllätys, samoin mo-ton nykyaikainen tekniikka.

– Kuulemma kone pystyy kaa-tamaan ja käsittelemään jopa tu-hat puuta työpäivän aikana, siinä olisi kirveelle ja sahalle melkoinen työmäärä. Luultiin, että noin iso kone liikkuisi puiden välissä pal-jon kömpelömmin.

– Aika monimutkaisen näköi-set laitteet siellä sisällä oli. Työ

näytti osaavalle helpolta, mutta saattaisihan tuohon hommaan pit-kästyä ajan myötä, tytöt arvelevat.

Maastolounaan jälkeen kisail-laan puun pituuden arvioinnissa. Luonnontieteellis-matemaattisesti painottunutta kahdeksatta luok-kaa käyville espoolaisnuorille tri-gonometriaan perustuvan keppi-menetelmän käyttäminen ei tuota ongelmia, ja moni pääseekin häm-mästyttävän lähelle lasermittarin osoittamaa lukemaa.

Taimipotti tuli tutuksiJätämme hakkuutyömaan taak-semme ja palaamme Rovaniemelle ajaen vielä legendaarisen eräkirjai-lijan, metsänhoitaja A.E. Järvisen mukaan nimetyn aihkikon kautta. Kairojen kulkijan entisöity kämp-pä näkyy Marasenlammen rannal-la, ja ympärillä levittyy talousmet-sien keskelle jätetty suojelumetsä kilpikaarnamäntyineen.

nopeasti, vaikka päivät ovat välillä venähtäneet pitkiksi.

– Vapaa-aikaa on kuitenkin ollut riittävästi, joten kyllä täällä pidempäänkin olisi voinut olla.

Pohjoisen luonto ja kulttuuri Rovaniemellä vietetty leirikou-luviikko perehdytti espoolaiset pohjoiseen luontoon, kulttuu-riin ja elinkeinoihin. Tiedekeskus Pilkkeen paikallisten toimijoiden kanssa laatimassa ohjelmassa ko-rostuivat tekemällä oppiminen ja kädentaidot. Ensimmäisenä päivänä oppilaat pääsivät kalas-tamaan majapaikkana toimineen Vaattunkikönkään kämppäkarta-non edustalla ja valmistamaan itse saaliista myös ruokaa. Ohjelmaan kuuluivat myös muun muassa porotilalla vierailu ja monen suo-sikiksi noussut tutustumiskäynti leikkipaikkavalmistaja Lappsetin tehtaalle.

– Oppilailta ja oppilaiden van-hemmilta saatu palaute oli todella hyvää, ja kyllähän tällaisen poru-kan kanssa itselläkin on helppoa reissata. Erityisen vaikutuksen oppilaisiin tekivät leirikoulun sisällöistä vastanneet ammattilai-set Rovaniemellä, luokanvalvoja Heikki Arponen kiittelee.

Arposen mukaan leirikoulun metsäpainotteinen sisältö sopii erinomaisesti juuri kahdeksan-nelle luokalle.

– Talousmetsän kiertokulku on ajankohtaista kaseille, sillä metsä-biologia kuuluu lukuvuoden aika-na käsiteltäviin keskeisiin aihei-siin. Historian tunneilla he käsit-televät tänä vuonna sotahistoriaa, joten vierailu Arktikumissa tarjosi paljon mielenkiintoista tietoutta nimenomaan Lapin sodasta.

Arposen mukaan viikon mittai-sella leirikoulumatkalla on myös sosiaalisia merkityksiä.

– Matka Lappiin yöjunalla oli monelle jo itsessään elämys. Lisäk-si pidempikestoinen yhdessäolo vapaammassa ilmapiirissä hitsaa ryhmää yhteen ja parantaa poru-kan henkilökohtaisia suhteita.

Metsähallituksen projektikoordi-naattori Tuulikki Hallan mukaan leirikoulu on luonteva jatkumo tiedekeskus Pilkkeen oppimistar-jonnalle, jota tuettiin muiden pai-kallisten toimijoiden tarjoamilla työpajoilla.

– Rovaniemeläisillä toimi-joilla on paljon opetuskäyttöön sopivaa tarjontaa, nyt vain koko-simme niistä yhtenäisen paketin. Metsähallituksen tavoitteena oli jakaa metsien kestävästä käytöstä sellaista tietoa, joka tukee mahdol-lisimman hyvin koulujen opetus-suunnitelmaa. Saadun palautteen pohjalta onnistuimme siinä hyvin.

Syyskuussa pidetty leirikoulu-viikko oli kokeilu, josta on tar-koitus jatkojalostaa pysyvämpi oppimiskokonaisuus.

– Ainakin 200 vuotta vanho-ja, kuuluu vastaus bussin perältä Leo Veikkolaisen arvuutellessa pa-rikymmenmetristen petäjien ikää.

Leirikoululaisten metsäpäivän viimeinen rasti pidetään Norvajär-ven lähellä sijaitsevalla uudistus-alalla, jossa oppilaat pääsevät itse istuttamaan metsää. Hehtaarin kokoiselle alalle on määrä istuttaa parisataa männyn taimea, joten oppilaat saavat lyhyen perehdy-tyksen taimipotin käytöstä ja opti-maalisen istutuspaikan valinnasta.

– Ja takasin ei lähetä ennen kuin laatikko on tyhjä, Leo muis-tuttaa.

Taimia maahan ryhtyvät lait-tamaan myös Elias ja Alex, joille metsänistuttaminen on aivan uu-si kokemus. Metsässä molemmat osaavat kuitenkin liikkua, sillä Eli-aksen harrastuksiin kuuluu partio, ja Alex on tottunut telttailemaan vanhempiensa kanssa. Pojat tuu-mivat leirikouluviikon kuluneen

” Matka Lappiin yöjunalla oli mo-nelle jo itsessään elämys.

5 • 201210

Matti Ronkainen

Kuv

a M

atti

Ron

kain

en

Avoinna ma–pe 9–18, la–su 10–18. Suljettu maanantaisin syys-marraskuussa.

Tutusta pohjoisesta metsästä voi löytyä odottamattomia asioita. Tutustumalla metsien kestävään käyttöön Tiedekeskus Pilkkeessä opitaan samalla kulttuurista, taloudesta, yhteiskunnasta ja tietysti luonnosta hauskasti ja itse tekemällä esimerkiksi näissä työpajoissa:

KulttuuriStA jA ArKKitehtuuriStA KiinnoStuneille: Bongaa puuosat – kiinnostavia puisia yksityiskohtia Pilkkeessä

KAiKeniKäiSille AlAKouluStA AlKAen: Ekosysteemipalvelutiimi ja metsien kestävän käytön tasapaino

nuorille jA AiKuiSille: PlayDecide –keskustelupeli metsien kestävästä käytöstä

AlAKoulu- jA päiväKotiryhmille: Tutkivaa oppimista Pilkkeen tapaan ja Tukkimiehentäi Tuksun hauskat tuokiot

Päiväkoti- ja koululaisryhmille oppiminen Pilkkeessä ei maksa mitään! Tutustu tarjontaamme ja varausehtoihin nettisivuillamme.

näe metSä puiltA

ounasjoentie 6, rovaniemi puh. 0205 64 7820 info@tiedekeskuspilke.fi www.tiedekeskuspilke.fi

mAiStuA puultA!oppimiSen ei tArvitSe

> Katri Pirhonen, Minna Malkki, Katri Kero ja Ludmila Afonkina lajittelivat ja tarkastivat taimia pakkasvarastointia varten.

K erimäen taimitarhalla on syyskuun puolivälis-sä kova tohina päällä.

Ensi vuoden istutuksiin meneviä taimia pakataan pakkasvarastoin-tiin. Jokainen taimi tulee samalla tarkastetuksi.

Kerimäellä kasvatetaan pääasi-assa kuusen taimia, jonkin verran myös rauduskoivun ja lehtikuusen taimia.

– Tietyt erät ovat korvamer-kittyjä tietyille asiakkaille. Pe-riaate on sellainen, että asiakas voi käydä katsomassa varaamiaan taimia kasvatuksen eri vaiheissa ja kuulla, mitä toimenpiteitä niille on tehty. Moni käyttääkin mah-dollisuutta hyväkseen. Samalla mekin saamme hyödyllistä tietoa esimerkiksi taimien tulevista kas-vuolosuhteista, mikä antaa meille entistä paremmat mahdollisuudet vastata asiakkaidemme laatuvaati-muksiin, taimitarhanhoitaja Reijo Herranen kertoo.

Fin Forelian tuotantojohtaja Jukka Nerg sanoo, että kyse on yhtiön jo vuonna 2008 kehittä-mästä toimintamallista.

– Taimikauppa kohdistetaan kasvatuksen alusta lähtien asiak-kaan kanssa sovittuun puulajiin,

Taimien kasvatusta voi seurata pian myös verkossaFin Forelian kehittämä taimien kauppatapa antaa asiakkaalle mahdollisuuden seurata tilattujen taimien kasvatusta koko tuotantoprosessin ajan. Nyt yhtiö on uudistamassa tietojärjes-telmäänsä niin, että kaikki kasvatustoimet kirjataan järjestel-mään systemaattisesti ja seuranta siirtyy verkkoon.

taimilajiin, siemenalkuperään ja taimen laatuominaisuuksiin. Asi-akas tietää siis tarkasti, minkälaisia taimia hän aikanaan saa.

Nergin mukaan kokemukset ovat ollet myönteisiä.

– Asiakkaat ovat kyselyjen mu-kaan tyytyväisiä. Heille on voitu taata hyvä toimitusvarmuus ja

laatu. Lisäksi oman toimintamme suunnittelu on tullut tavoitteelli-semmaksi ja helpommaksi, kun tiedetään, mitä pitää kasvattaa ja kenelle.

Yhtiössä on nyt meneillään tietojärjestelmän uudistus, jolla kasvatuksen seuranta muutetaan systemaattiseksi. Jatkossa kaikki

toimenpiteet kirjataan tietojär-jestelmään.

– Sen ansiosta tiedämme jokaiseen taimierään kohdis-tuneet toimet aikatauluineen. Niitä ovat esimerkiksi kastelu, lannoitus, taimen pituuden mit-taus, lyhytpäiväkäsittely ja muut tarvittavat toimet. Uudistuksen

tiedekeskus Pilke on elämyksellinen ja vuorovaikutteinen kohde, jossa poh-joisten metsien kestävään käyttöön voi tutustua kaikilla aisteilla. Näyttelyyn tutustumisen lisäksi kävijät voivat op-pia uutta osallistumalla tiedekeskuk-sen työpajoihin. Ajatuksena on, että metsän monet merkitykset tulevat tu-tuiksi ja kestävään käyttöön kiinnite-tään entistä enemmän huomiota.

Pilkkeen työpajat tarjoavat erilaisil-le ryhmille toiminnallisen tavan oppia. Koululaisten työpajat on suunnattu opetussuunnitelman mukaisesti eri ikäryhmille ja eri oppiaineille. Työpajat ja sisäänpääsy ovat maksuttomia lasten ja nuorten oppimisryhmille eli päivä-kotiryhmille, perusopetuksen, lukion ja toisen asteen oppilaitosten ryhmille sekä harrastusryhmille. Maksuttomuus edellyttää, että ryhmällä on opettaja tai ohjaaja mukana sekä ennalta sovittu oppimistavoite.

Pilkkeessä opitaan tutkimalla ja tekemällä

myötä asiakkaalle on tulossa mahdollisuus seurata tilaamansa taimierän kehitystä extranet-pal-velun avulla.

– Samalla asiakkaat voivat seu-rata taimien toimitustilannetta ja suunnitella omaa toimintaansa mahdollisimman reaaliaikaisesti, Jukka Nerg toteaa.

5 • 2012 11

> Noin sata metriä pitkä Parkko-Sampo yhdistelmä on komea näky Pielisjoella. Metsähallitus selvittää aluskuljetusta uiton rinnalla vesitien käyttöä lisäävänä kaukokuljetusmuotona.

> Sampo – 40 täyttä rekkakuormaa kuitupuuta – täyttää Kuurnan sulun. Vastaavia paikkoja Pie-lisjoella on Kaltimossa ja Joensuussa. Lisäksi reitin varrella on pari nostettavaa rautatiesiltaa.

Metsäteollisuuden muutokset ovat lisänneet raakapuun kuljetusmatkoja ja -kustannuksia. Yksi Metsähallituksessa pohdituista vaihtoeh-doista on kustannustehokkaan ja ekologisen aluskuljetuksen lisääminen uiton rinnalla.

Matti Ronkainen

Matti Ronkainen

Lisää puutalaineille

Tutkimuksella potkua metsätalouteenK

uvat

Mat

ti R

onka

inen

Rauman telakalla 1966 valmistunut Parkko työntää Jugoslaviassa am-moin tehtyä proomua, joka Suo-

men vesillä kantaa arvokasta nimeä Sampo. Lastina on noin 40 rekallista Nurmeksen satamassa kuormattua mäntykuitua. Ylä-Karjalasta puuta viedään tällä kertaa Jout-senoon.

Komentosillalla kippari Markku Rauti-ainen ja Metsähallituksen projektipäällikkö Ari Siekkinen keskustelevat aluskuljetuksen eduista ja kehittämistarpeista. Rautiaisella on pian 40 vuoden kokemus uitto- ja proo-mukuljetuksista. Siekkinen vetää projektia, joka tähtää puun kuljetuksen tehostamiseen, eikä vain vesiteitse.

Pieliseltä Pielisjokea Saimaan altaaseen puuta on tähän asti uitettu nippulautoissa. Siis sellaista puuta, joka uittoon sopii. – Nyt kokeillaan aluskuljetusta uiton rinnalle, ei vaihtoehdoksi, korostaa Siekkinen.

Miehet ovat yhtä mieltä, että kehitettävää löytyy. Proomu voisi olla Sampoa lyhyem-pi ja leveämpi. Laitureista mikä tahansa ei sovi lastaukseen. Tehdaspäässä vastaanotto on oma haasteensa: jossakin paikassa saman lastin purkaminen kestää puoli vuorokautta, toisessa muutaman tunnin.

Selvää on sekin, että huonosti nippu-uit-toon soveltuvaa tavaraa on runsaasti. Kaik-kea ei voi kustannus- tai vaunukapasiteetti-

syistä laittaa rautapyörien päälle, ja peräti hölmöläisen hommaa olisi ajaa kuitukuor-mia kumipyörillä monta sataa kilometriä.

Kokemuksista valmistuu Pohjois-Kar-jalan ammattikorkeakoulussa Joonas Sor-san opinnäytetyö, ja Siekkisen johtamassa projektissa istuttaneen asian tiimoilta vielä palaveri jos toinenkin.

Tehokkuuta ja kustannusjahtiaKallaveden puolella ja Saimaalla aluskul-jetuksesta on hyviä kokemuksia. Pielisen puoli on erilainen lukuisten kanavien, nos-tosiltojen sekä Pielisjoen mutkien ja virtaa-mien vuoksi.

Metsätalouden Itä-Suomen hankinta-päällikkö Markku Eklund näkee tärkeäk-si sen, että kaukokuljetuksilla on erilaisia vaihtoehtoja. Niistä on sitten hyvä valita ajankohdan ja tarpeiden mutta ennen muuta kustannustehokkuuden kannalta sopivimmat.

– Kuljetusmatkat ovat pidentyneet teol-lisuuden muutosten myötä. Meidän pitää pohtia, mitkä ovat järkeviä tapoja kuljettaa puuta. Vesielementti – uitto ja proomu – on meille tärkeä myös ekologisena vaihtoehto-na. Siinä hiilijälki on pieni, Eklund tiivistää.

Niin Eklund kuin Siekkinenkin sanovat, ettei Metsähallitus ole luopumassa perintei-sestä uitosta. Aluskuljetus nähdään uittoa tukevana, vesitien käyttöä kokonaisuudes-saan lisäävänä kaukokuljetusmuotona.

Metsähallitus on mukana Fibic Oy:n (ent. Metsäklusteri) Eff-Fibre-tutkimus- ja kehittämis-

ohjelmassa, joka tähtää puuraaka-aineen kustannustehokkaampaan tuotantoon ja toimituksiin sekä parempaan laatuun.

Nurmeksen tiimin alueelle kohdistuvas-sa osiossa on selvitetty metsänhoitotöiden koneellistamista, turvemaiden sulan ajan korjuuta sekä laserkeilausaineistojen hyö-dyntämistä. Ohjelma jatkuu vuoden 2013 kesäkuun loppuun.

Nurmeksen metsätiimin alueella parin vuo-den aikana tehdyt kokeet ja tutkimukset ovat tuoneet uusia tehokäytäntöjä ja jopa huikeiksi arvioituja näköaloja metsätalouteen.

– Työ on piristänyt tätä kulmakuntaa. Henkilöt ovat innostuneita, normaaliin ar-keen on tullut uutta, aluejohtaja Markku Vainio kertoo.

– Ohjelma on luonut oivat edellytykset tutkimuksen ja alan toimijoiden yhteistyöl-le, koonnut voimia yhteen. Tieto on kaikki-en käytettävissä. Kellään alan toimijoista ei ole yksin sellaisia resursseja, joita tähän on tarvittu. Osa tuloksista on jo otettu käyt-töön, osin tarvitaan jatkotyötä.

Konetyöstä metsänhoidossa on kertynyt uutta kokemusta. Projektipäällikkö Nuutti Kiljusen mukaan koneistutusta ohutturpei-

silla turvemailla voidaan lisätä, kun huoleh-ditaan vesitaloudesta.

– Koneella turvemaille istutetut taimet menestyivät yhtä hyvin kuin samoihin ai-koihin läheiselle kivennäismaalle koneella istutetut taimet.

Konekitkentä vaatii oikean ajoituksenYhtä selviä tuloksia ei saatu kitkentäkoneel-la tehdyssä varhaisperkauksessa. Valtaosassa kohteita taimikonhoito pitää uusia vielä en-nen ensiharvennusta.

– Kohteiden ja ajankohdan valinta ko-rostuvat konekitkennässä, Kiljunen sanoo.

Kokeet osoittivat, että puunkorjuu tur-vemailla onnistuu myös sulan maan aikana. Työtä riittää, kun laajat ojitusalueet ovat tulleet ja tulevat harvennusvaiheeseen.

Kokeissa testattiin erilaisia korjuumene-telmiä. Tuottavuuden ohella tutkittiin kor-juujälkeä ja ravinnetaloutta. Varsinaisten

ravinnevaikutusten seurantaan tarvitaan toki pidempi aika.

Laserkeilauksella suurimmat hyödytTutkimus osoitti ajourien suunnittelun ja oikean sijoittamisen tärkeyden. Urien pi-tää olla riittävän leveitä ja hyvin havutet-tuja raiteistumisen ja juuristovaurioiden estämiseksi.

Eniten tehostamismahdollisuuksia avaa laserkeilausaineistojen hyödyntämi-nen. Nyt ollaan vasta kehityspolun alku-päässä.

Kynsitulilla rautavaaralaisen suomet-sän reunalla visioitiin keilausaineistojen tuovan myllerryksen metsätalouteen. Iso hyppäys tulee, kun koko maasta on ajan-tasainen metsävara- ja olosuhdetieto. Toi-mihenkilöiden työtavat muuttuvat, maas-tossa tehtävät mittaukset vähenevät ja työt voi suunnitella tarkemmin toimistolla.

5 • 201212

> Opiskelija Siiri Pokka ja Metsähallituksessa työskentelevä Anton Karttunen siistivät Vikakönkään retkeilyalueen ympäristöä Rovaniemellä.

Lapin ammattiopistossa kol-matta vuotta ympäristön-hoitajaksi opiskeleva Siiri

Pokka ja Metsähallituksessa työs-kentelevä Anton Karttunen ovat siistimässä Vikakönkään retkeily-

alueen ympäristöä Rovaniemellä. – Ympäristöä on siistitty risuja

ja pajukkoa vähentämällä – lähin-nä laavujen käyttäjien ja kalastaji-en iloksi, Pokka kertoo.

Pokalla on meneillään kuuden viikon mittainen työssäoppimis-jakso, joita Lapin ammattiopiston päivitetyt perustutkinnot pitävät sisällään useita.

– Tässä saa olla ulkona ja tehdä itse. Siinä oppii parhaiten, Pokka sanoo.

Alun perin Pokka valitsi koulu-tusohjelmakseen luonnonvaratuot-tajan opinnot, mutta mahdollisuus kaksoistutkintoon sai rovanie-meläisen kouluttautumaan myös ympäristönhoitajaksi. Alojen työl-lisyysnäkymiä hän pitää hyvinä.

– Luonnonvaratuottajana työl-listyisi varmasti parhaiten yrittäjä-nä. Työ olisi erilaisiin elintarvikkei-

siin, koristeisiin ja kosmetiikkaan tarvittavien materiaalien keräämis-tä luonnosta. Ympäristönhoitajana voi työllistyä esimerkiksi Metsähal-lituksen huolto- ja kunnossapito-töihin, Pokka kertoo.

Kaksi vuotta sitten Lapin am-mattiopistosta luonto-ohjaajaksi valmistunut Anton Karttunen sai kesällä töitä Metsähallituksen luontopalveluilta nuorten työllis-tämisvarojen ansiosta. Karttusen työsopimus kestää vuoden lop-puun saakka.

– Työt eivät kyllä tekemällä loppuisi, mutta määrärahoistahan kaikki on kiinni, Karttunen arve-lee.

Työssäoppimisen rooli kasvussaLuonto- ja ympäristöalan tiimi-vastaava Esa Säkkinen Lapin

Metsähallituksen Tik-kurilan toimistolla oli kesän aikana töissä

kaksi lähes valmista metsätieteiden maisteria, Martta Fredrikson ja Samuli Kokkoniemi. He opis-kelevat kumpikin metsätieteitä Helsingin yliopistossa Viikissä mutta ovat aloittaneet opintonsa muualla. Martan ja Samulin po-

Kuv

t Olli

Aut

onen

Olli Autonen

Työn oppii tekemälläLapin ammatti-opiston luonto- ja ympäristöalan ja Metsähallituksen välinen tiivis yh-teistyö on toimiva esimerkki nuorten työelämävalmiuksi-en kehittämisestä.

ammattiopistosta kiittelee Met-sähallituksen opiskelijoille tarjo-amaa työelämäkontaktia.

– Metsähallitus työllistää jatkuvasti meiltä valmistuneita opiskelijoita ja isona toimijana se pystyy tarjoamaan monipuolisia mahdollisuuksia työssäoppimis-jaksoille asiakaspalvelusta ulkoi-lureittien ja perinnemaisemien hoito- ja kunnostustehtäviin.

Luonto- ja ympäristöalan pe-rustutkinto on vielä suhteellisen nuori tutkintona ja sen opetusta kehitetään jatkuvasti. Säkkisen mukaan tiivis keskusteluyhte-ys Metsähallitukseen vaikuttaa osaltaan opetuskokonaisuuden muovautumiseen.

– Eniten opetus kehittyy juuri tällaisen jatkuvan kontaktin kaut-ta. Yhteiset keskustelutilaisuudet ja työssäoppimisjaksot antavat

meille tietoa työelämän vaati-muksista. Samalla mahdollinen tuleva työnantaja pääsee tutus-tumaan tuleviin ammattilaisiin ja heidän osaamiseensa.

Muutaman vuoden takai-sen tutkintouudistuksen myötä työssäoppimisen osuus opin-noissa kasvoi merkittävästi. Esi-merkiksi toisen vuoden opiske-lijalla vuoden opintoviikoista puolet saattaa koostua työssä-oppimisesta.

– Työnantajalle on etu, et-tä töihin tulevat nuoret ovat jo entuudestaan tuttuja. Myös opiskelijat ovat kokeneet pi-demmät työssäoppimisjaksot mahdollisuutena ja niiden on havaittu parantavan työllisty-mismahdollisuuksia valmistu-misen jälkeen, Säkkinen toteaa.

Metsäalaa voi opiskella myös pääkaupungissaHanna Kaurala lut valmistumisen kynnykselle ovat

kuitenkin olleet erilaiset.Samuli on maatilan poika So-

dankylästä, Martalla taas on kau-punkilaisemmat juuret. Samuli mietti heti ylioppilaaksi kirjoit-tamisen jälkeen pyrkivänsä Hel-singin yliopiston maatalous- ja metsätieteelliseen tiedekuntaan, mutta pääsy sinne tuntui vaikeal-ta ja Helsinki kaukaiselta. Niinpä hän hakeutui opiskelemaan Rova-

niemelle konetekniikkaa.– Vaikka viihdyinkin Rova-

niemen ammattikorkeakoulussa hyvin, yliopisto-opinnot kiinnos-tivat edelleen. Oulussa oli lähin tekniikan koulutusta tarjoava yliopisto, joten hain sinne opis-kelemaan ympäristötekniikkaa, Samuli kertoo.

Martalla oma ura ei ollut sel-villä heti lukion jälkeen. – Hain Oulun yliopistoon lukemaan kan-

sainvälistä yritysviestintää, mutta päädyin opiskelemaan ympäristö-tekniikkaa eli samaa kuin Samuli, Martta kertoo.

– Tuntui kuitenkin siltä, että tekniikka ei ole minun juttuni. Kiinnostus ympäristöön oli kui-tenkin voimakas ja ajattelin, että ehkä taloudellinen näkökulma so-pisi minulle paremmin. Hain siis Helsinkiin opiskelemaan metsä-ekonomiaa, Martta kertoo.

Myös opintojensa ohella varti-jan töitä tehnyt Samuli hakeutui parin vuoden opiskelun jälkeen metsätieteelliseen Helsinkiin. Sen jälkeen opinnot ovatkin sujuneet nopeaan tahtiin, ja haastattelupäi-vänä Samuli sai maisterin paperit käteensä. – Tälle alalle meinaan työllistyä, valintaansa tyytyväinen Samuli vakuuttaa.

– Olen ollut joka kesä töissä Metsähallituksessa. Aloitin istu-

5 • 2012 13

> Metsähallituksen konserniviestinnässä Martta Fredrikson pääsi osallistumaan myös Metsä.fi-lehden toimitustyöhön ja tekemään juttua muun muassa työhevosten käytöstä luonnonsuojelualueen ennallistamishakkuissa.

tusten valvonnalla ja taimikkotarkastuksilla, pääsin tekemään tänne myös graduni ja nyt olen testannut uutta luonnonvarapaikkatie-tojärjestelmää. Olen opiskellut metsävaro-jen hallintaa, joten tämän parempaa har-joittelupaikkaa ei voisi toivoakaan, Samuli sanoo.

Martta työskenteli ensin maa- ja metsäta-lousministeriössä, muun muassa Kansallisen metsäohjelman parissa. Hänen tehtäviinsä kuului viestintää, ja viestinnän parissa hän työskentelee nyt myös Metsähallituksessa.

– Työ on vastannut odotuksiani, mutta paljon on tullut uuttakin. Viestinnässä on hienoa se, että pääsee perehtymään koko organisaation toimintaan. Työ on myös

Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa monipuoliset opiske-lumahdollisuudet metsäalasta

kiinnostuneille nuorille. Luonnonvara- ja ympäristöalalla amk-tutkinnon voi suorit-taa maaseutuelinkeinojen, maisemasuunnit-telun, metsätalouden ja puutarhatalouden koulutusohjelmissa.

Metsähallitus on tehnyt yhteistyötä etenkin metsätalouden koulutusohjelman kanssa. Hämeen ammattikorkeakoulua ympäröi Metsähallituksen hallinnoima opetusmetsä, jota on hyödynnetty metsä-alan opetuksessa sen perustamisvuodesta 1862 lähtien.

– Olemme antaneet HAMK:lle ja muil-lekin opilaitoksille hyvin vapaat kädet käyttää metsää opetuksessaan, metsätalo-uden Länsi-Suomen aluejohtaja Heikki Savolainen Metsähallituksesta kertoo.

Evon opetusmetsä tarjoaa mahdolli-

suuden monipuoliseen maasto-opetukseen aina puun kaadosta nykyaikaiseen GPS-paikannukseen. Opetusmetsän istutus-, kylvö- ja taimikonhoitotyöt tehdään pää-osin oppilaiden harjoitustyönä.

Molemminpuolista hyötyäMetsähallitus on tarjonnut opiskelijoille järjestelmällisesti mahdollisuuksia harjoi-tustöihin, työssäoppimiseen ja pakollisiin harjoitteluihin. Toisaalta opiskelijoiden työpanokset ovat tuottaneet hyötyä myös Metsähallitukselle.

– Työssäoppimisjaksoilla on tehty muun muassa Evon retkeilyalueen rakenteiden

Ammattikorkeasta metsäalalle

Lisätietoa koulutusohjelmista www.hamk.fi

huolto-, ylläpito- ja korjaustöitä. Työssä-oppimispaikkoja on ollut myös asiakas-palvelussa, verkkosivujen ylläpidossa sekä opastusaineistojen suunnittelussa ja toteu-tuksessa, Metsähallituksen luontopalvelujen kenttäpäällikkö Jere Rauhala kertoo.

Ammattikorkeakoulun harjoitustyöt ovat liittyneet esimerkiksi maisema- tai saaristohakkuiden tekemiseen tai reittira-kentamiseen. Opinnäytteitä on puolestaan tehty muun muassa kävijätutkimuksista ja geokätköilystä sekä verkkopalvelujen ke-hittämisestä. Lisäksi useita opinnäytteitä on laadittu suunnitelmamuotoon, jolloin suunnittelun kohteena on ollut jokin retkei-lyreitteihin liittyvä palvelu tai rakennelma.

Hanna Kaurala

TET-Gallup

auttanut miettimään tulevaisuutta, koska se on tarjonnut mahdollisuuden nähdä, mitä kaikkea tällä alalla voi tehdä, Martta kertoo.

– Jos luonto tai metsä kiinnostaa, kan-nattaa ottaa selvää alan koulutuksesta. Nä-kökulmia ja mahdollisuuksia on paljon, ja monenlaisia osaajia tarvitaan, Martta sum-maa.

InfoMetsäala tarvitsee osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa. Tuntumaa metsäalan tarjoamiin ammatteihin

voi hankkia jo peruskoulussa hakeutumalla TET- eli työelämään tutustumisjaksoksi alan yrityksiin tai organisaatioihin. Tutustuminen työelämään voi olla suureksi avuksi oman alan etsinnässä, joten TET-paikka kannattaa valita rohkeasti oman kiinnostuksen mukaan. Met-säala on yllättänyt monet TET-jaksolaiset mo-nipuolisuudellaan.

TET-jakso kestää yleensä viikon tai kaksi, ja tänä aikana pääsee näkemään, millaista on työelämä, millaista on olla työntekijä ja miten työyhteisössä toimitaan. Nimensä mukaisesti TET-jakso ei ole ensisijaisesti työntekoa vaan työelämään tutustumista. Mitä useampia erilai-sissa työtehtävissä työskenteleviä osaajia nuori pääsee TET-viikkonsa aikana seuraamaan ja haastattelemaan, sitä kokonaisvaltaisemman kuvan hän alasta saa.

Metsäalan yhteinen Hyvissä hommissa -kampanja kannustaa alan toimijoita tarjoa-maan nuorille TET-paikkoja ja näyttämään, mitä kaikkea metsään, puuhun ja paperiin liittyvää Suomessa tehdään. Hankkeen TET-sivustolla on nyt tarjolla yhteensä 230 metsä-alan TET-paikkaa eri puolilla Suomea. Muka-na on niin pieniä kuin suuriakin yrityksiä ja organisaatiota.

Metsäalan opiskelijaksi?

Haluatko olla vaikuttamassa siihen, miten metsiä käytetään? Metsä on tär-keä ihmiselle, ja se on monen eliön elinympäristö. Haluatko tehdä työtä merkittävimmän uusiutuvan luonnonvaran kanssa? Metsästä saa muutakin kuin paperia, muun muassa virkistystä, ruokaa, lääkkeitä, esineitä, huo-nekaluja, vaatteita, pakkausmateriaaleja, asuntoja, osia kulkuneuvoihin ja energiaa. Paljon kaikkea sitä, mitä ihminen elämässään tarvitsee.

Kiinnostuitko? Lisätietoa alan oppilaitoksista osoitteesta www.metsapuhuu.fi

Martta Fredrikson

Tiesitkö, että

Metsähallitus työllistää yhteensä noin 1 800 henkilöä. Metsäalalta valmistu-neiden lisäksi Metsähallituksessa työskentelee muun muassa biologeja, me-ribiologeja, arkeologeja, eri alojen insinöörejä, lakimiehiä sekä viestinnän ja it-alan ammattilaisia. Heidän lisäkseen Metsähallitus työllistää myös lukuisia metsä-, kuljetus- ja matkailualan yrittäjiä.

1. Missä olit TETissä?2. Miksi hait TET-paikkaa Metsähalli-

tuksesta?3. Mitä pääsit seuraamaan viikon ai-

kana ja mikä oli parasta?4 Mitä muuta jäi mieleen? 5. Harkitsetko metsäalan opintoja tu-

levaisuudessa?

SAMI HÄMÄLÄINEN Lieksan Keskuskoulu1. Metsähallituksessa.2. Metsähallitus kiinnosti minua.3. Työtä toimistolla ja eri menetelmiä metsässä. Parasta oli metsässä ja met-säkoneen kyydissä oleminen.4. Paljon uutta tietoa.5. En vielä tiedä, voisin harkita.

TUOMAS KIISKINEN Lieksan Keskuskoulu1. Metsähallituksessa Lieksan toimipis-teessä.2. Halusin tietoa metsäalan toiminnasta. Metsähallitukselta sitä sai. Lisäksi omis-tamme itsekin metsää.3. Tutustuin monenlaisiin ammatteihin, kuten metsäkoneen- ja kuorma-auton-kuljettajan, metsurin ja metsätalous-insi-nöörin työhön. Sain tutustua myös metsä-alan eri toimintoihin, kuten metsäpohjan tuhkaamiseen ja metsäsuunnitteluun. Parasta oli seurata moton kyydissä sen työskentelyä.4. Mukava työympäristö, mukavat ihmiset sekä ammattitaitovaatimukset ja koulu-tus.5. Kyllä olen, siinä yksi syy, miksi halusin juuri Metsähallitukseen.

AKI PIIPARINEN Lieksan Keskuskoulu1. Metsähallituksessa, Lieksan toimipis-teessä.2. Halusin tietoa metsäalasta, koska met-sä on tulevaisuuden ala.3. Kävimme eri päivinä katsomassa muun muassa metsäkoneen kuljettajia ja puurekkoja, teimme toimistohommia ja olimme myös metsänhoitosuunnittelijan mukana. Parasta oli se, että sain paljon tietoa metsäalasta.4. Pääsimme ajossa olevan metsäkoneen kyytiin.5. En osaa vielä sanoa, mutta voisi olla ihan mahdollista.

OLLI SIEKKINEN Savon ammatti- ja aikuisopisto, Toivala.1. Metsähallituksessa, Viitasaarella.2. Olin hakenut opiskelemaan metsäalal-le, ja halusin oppia metsään ja sen hoi-toon liittyviä asioita. 3. Seurasin puiden laatumittausta, leimi-koiden merkkaamista ja kuvioiden rajo-jen tarkastamista maastossa, taimikon raivaamista, metsän polttokohteen rajaa-mista ja merkkaamista. Samalla reissulla kävimme katsomassa yhden vajaa vuo-si sitten ennallistetun suon. Viimeisenä päivänä tarkastimme taimikoita ja merk-kasimme ne tietojärjestelmään. En osaa sanoa parasta asiaa, koska kaikki oli yhtä kivaa.4. Metsähallituksessa työskentely on mu-kavaa ja rentoa. Joskus matkat metsä-palstoille ovat pitkät.5. Opiskelen nyt metsäalan perustutkin-toa, josta erikoistutaan joko metsuri–met-säpalveluiden tuottajaksi tai metsäko-neenkuljettajaksi.

TET-paikka osoitteesta www.metsapuhuu.fi

5 • 201214

ERÄKOKKINA

Kuv

a K

uvat

oim

isto

Car

tina

/ Rei

jo J

uuri

nen

Pia Rantala

Kuv

a Es

ko K

eski

-Oja

Metsähallituslain mukaan alu-eiden käyttö on suunniteltava siten, että saamelaisten kulttuu-

rin harjoittamisen edellytykset turvataan. Lisäksi Suomi on sitoutunut noudatta-maan kansainvälistä biodiversiteettisopi-musta, jonka artikla 8(j) velvoittaa suoje-lemaan alkuperäisyhteisöjen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisö-jen käytäntöjä.

– Laaja kansallinen työryhmä on lin-jannut, että Suomessa alkuperäiskansoilla tarkoitetaan saamelaisia, luontopalvelujen lapin aluejohtaja Jyrki Tolonen kertoo.

Lain ja biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseksi on nyt pilotoitu Akwé: Kon-menettelytapaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelun tuke-na on ollut Saamelaiskäräjien nimittämä Akwé:Kon-työryhmä. Se on käynyt läpi erityisesti suunnitelman vaikutuksia saa-melaisten maankäyttötapoihin. Käytössä on ollut myös normaali yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin laajasti eri sidosryhmien edustajia. Lisäksi on järjestetty kaikille avoimia tupailtoja Hammastunturin lä-heisyydessä sijaitsevissa kylissä.

– Kaikilla paikallisilla ihmisillä, yhdis-tyksillä, järjestöillä, kunnilla, riistanhoito-yhdistyksellä, kalatalousneuvottelukunnal-

Metsähallitus pilotoi uutta toimintamallia Hammastunturilla

Metsähallituksen luontopalvelut on työstänyt kuluneen vuoden ajan Hammastunturin erämaa-alueelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Suunnitelma määrittelee sen, miten aluetta käy-tetään jatkossa ja minkälaisia hoitotoimenpiteitä siellä tehdään.

la ja muilla vastaavilla toimijoilla on siten ollut laajat ja monipuoliset mahdollisuudet tuoda esiin näkemyksiään, suunnittelupro-jektissa mukana ollut Elina Stolt kertoo.

Akwé:Kon-ryhmä pohti Hammastuntu-rin alueen arvoja ja uhkia saamelaisten kult-tuurin harjoittamisen näkökulmasta. Ryh-män jäsenet miettivät myös keinoja, joilla mahdollisia uhkia voidaan torjua. Stoltin mukaan Akwé:Kon-ryhmän ansiosta suun-nittelualueen nykytilasta on saatu arvokasta tietoa alueen käyttäjiltä ja tunnistettu muun muassa maastoliikenteen ongelmatilantei-ta. – Uudesta menettelytavasta huolimatta Metsähallitus säilyy edelleen päätöksenteki-jänä, Stolt huomauttaa.

Myös Akwé:Kon-ryhmän puheenjohtaja Heikki Paltto on ollut menettelyyn tyy-tyväinen. – Olemme saaneet olla itse vah-vemmin mukana suunnittelemassa asioita, jotka vaikuttavat erityisesti poronhoitoon ja muuhunkin maankäyttöön, Paltto sanoo.

Vaikka suunnitelmaa ei ole vielä lopulli-sesti hyväksytty, Paltto katsoo, että saame-laisten kanta on tullut otettua perusteelli-semmin huomioon kuin ilman Akwé:Kon-menettelyä. – Tietysti olemme aiemminkin olleet mukana suunnitelmien teossa, mutta emme näin näkyvästi, Paltto täydentäää.

Stolt lupaileekin, että toimintatapaa jatketaan jossakin muodossa myös muiden suunnitelmien yhteydessä.

Hanna Kaurala

Maalla kerättiin ja ke-rätään yhä metsistä monet marjat ja kei-

tetään hillot sekä mehut. – Mi-nut on kyllästetty hillolla, sillä isä teki aina pannukakkua ja hilloa, Pia nauraa.

Pia itse tykkää enemmän hap-pamasta ja sitruunamehu kuuluu hänen perusruoka-aineisiinsa. Tänään Pia tarjoaa meille me-hevää karpalokakkua, johon sii-henkin lorahti appelsiinimehun sijasta sitruunamehua. Kaupan valmismehuja ja -ruokia Pia os-taa harvemmin.

– Syön silti esimerkiksi sitä toisten äitien tekemää kaalilaa-

tikkoa, mutta puolukkahillon pi-tää olla omatekoista, Pia hymyilee.

Pia on kova kokeilemaan eri-laisia reseptejä, mutta liian usein valmistetut reseptit joutuvat lo-pulta roskiin, karpalokakkukin oli vaarassa jäädä meiltä saamatta.

– Tykkään leipoa lahjaksi ja tä-tä kakkua olen vienyt usein joulu-kakuksi, Pia kertoo. – Leipomus käy hyvin viemiseksi sellaisellekin, jolla on jo kaikkea. Siihen voi kä-tevästi ostaa mukaan vaikka tar-joilulautasen, Pia miettii. Lahjan saaja voi sitten pakastaa tai syödä kakun tarpeen mukaan.

Pia pitää itseään enemmän ruisleipätyyppinä ja ruoanlaitta-jana kuin leipojana, mutta leipo-minen on hänestä kivaa erityisesti silloin, kun voi tarjota jotain hy-vää muille. – Siitä tulee hyvä fiilis itselle ja muille, kun vaikka tuo työpaikan kahvipöytään jotain. – Se on sitä samaa asiakaspalvelun iloa, mitä koen työssänikin metsä-talouden Pohjanmaan ja Kainuun prosessien henkilöstösihteerinä.

Koemaistajien kommentit vai-kuttavat siltä, että useammassa taloudessa saadaan kohta karpalo-kakkua. – Tuskin maltan odottaa, että saan reseptin. Ihanaa, kun ei ole liian makeaa.

– Kakun voi tehdä myös puo-lukoista ja taikinasta voi halutes-saan tehdä vaikka muffinseja, Pia vinkkaa.

KARPALOKAKKU

250 g voita tai margariinia4 ½ dl sokeria5 kananmunaa4 ½ dl vehnäjauhoja200 g ranskankermaa1 rkl appelsiini- mehutiivistettä225 g jäisiä karpaloita

Ota ainekset karpaloita lu-kuun ottamatta ajoissa huo-neenlämpöön. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksi ker-rallaan välillä hyvin vatkaten. Lisää jauhot kolmessa eräs-

sä, älä sekoita liikaa. Lisää ranskankerma, appelsiini-mehutiiviste ja jäiset karpa-lot. Kaada taikina voideltuun vuokaan. Paista kakku 175 asteessa noin 1 tunti.

Hanna Kaurala

5 • 2012 15

TAPAHTUMIA

Lisätietoja tapahtumista osoitteessa www.luontoon.fi

NIMITYKSIÄ

PYSTYMETSÄSTÄ

Kuv

a H

eli K

oivu

laht

i

Suhteeni luontoon on perikainuulainen – saan luonnosta vir-kistystä, ravintoa ja tilaa omille ajatuksilleni. Näin kiteyttää Kajaanin puistomestari Sauli Parviainen mietteensä luon-nosta. Luontoalasta jo nuorena kiinnostunut Parviainen hoi-taa työkseen Etelä-Kainuun luontoretkikohteita, esimerkiksi Oulujärven retkeilyaluetta ja Talaskangasta.

Iktyonomi Eero Hartikainen on nimi-tetty Pohjanmaan luontopalveluiden kalastusasioiden vs. suunnittelijaksi Pudasjärvelle. MMM Jaakko Hautanen on nimitetty Pohjanmaan luontopalveluiden met-sästys- ja kalastusasioiden vs. suun-nittelijaksi Vaasaan. Tuula Lämsä on nimitetty metsätalou-den johdon sihteeriksi Ouluun. Taloussihteerin vuorotteluvapaan si-jaiseksi Rovaniemelle on valittu Jenni Majava. Ninni Mikkonen on nimitetty suunnit-telijaksi luontopalveluihin Tikkurilaan. Metsätalousinsinööri Anja Peränen on valittu metsätalouden Jyväskylä–Hämeenlinna-metsätiimin suunnitteli-jaksi Orivedelle. FM Marko Sievänen on nimitetty Pohjanmaan luontopalvelujen erikois-suunnittelijaksi Kalajoelle. FM Teija Turunen on nimitetty Poh-janmaan luontopalvelujen aluepäälli-kön viransijaiseksi. Antti Yli-Kaitala on nimitetty Palvelu-keskuksen ICT-vastaavaksi. Metsätalous järjestäytyy uuden toi-mintamallinsa mukaisesti tämän syksyn aikana. Asiakkuusjohtajaksi on valittu Heikki Kääriäinen, metsien-käyttö- ja suunnittelujohtajaksi Pertti Tuomi, metsänhoitojohtajaksi Heikki Savolainen, talous- ja henkilöstöpääl-liköksi Jarmo Leskinen ja kehitys- ja ympäristöpäälliköksi Antti Otsamo. Nämä prosessien ja toimintojen ve-täjät muodostavat metsätalouden johtajan kanssa metsätalouden johto-ryhmän.

Sanna Nurila

Kuka olet ja mistä tulet? Kei-tä kuuluu perheeseesi?– Olen Sauli Parviainen ja työs-kentelen luontopalveluiden puisto-mestarina. Perheeseemme kuuluu vaimoni ja itseni lisäksi 6-vuotias Elli-tyttö sekä 11-vuotias Niko-poika.

metsätalouden työnjohtajana. Sittemmin olen toiminut useam-milla työnimikkeillä piirikunta-konttorin, virkistyspalveluiden, metsätalouden ja luontopalvelui-den organisaatioissa.

Mitä työnkuvaasi kuuluu? – Lyhyesti sanottuna oman aluee-ni virkistys- ja luonnonsuojelualu-eiden käyttöön sekä hoitoon liitty-vät työnjohto- ja suunnittelutyöt.  Vastuualueitani ovat Oulujärven retkeilyalue, Talaskangas ja muut eteläisen Kainuun luontokohteet.  Lisäksi olen Kainuun puistoalueen Reiska-koordinaattori.   

Mikä sai sinut alun perin hakeutumaan luontoalalle?– Työn vapaus ja yleinen kiinnos-tus luontoa kohtaan.

Millaisia elämyksiä saat luonnosta?– Mieleen tulevat näin syksyllä

onnistuneet metsästys- ja sie-nestysreissut.

Mikä on parasta työssäsi?– Työnkuvaani kuuluu onnek-si runsaasti maastopäiviä sekä sangen suuri vapaus suunnitella omien töiden tekemistä.

Millaisia haasteita kohtaat työssäsi?– Monipuoliseen työnkuvaani kuuluu yllättäviäkin tehtäviä, joihin on pyrittävä reagoimaan pikaisesti. Suurimmat haasteet ovat varmaankin työn kilpailut-tamisen opettelussa.

Mikä hetki työurasi ajalta on jäänyt erityisesti mie-leesi?– Ainakin se,  kun nuorena koulusta tulleena miehenä sai allekirjoittaa vakituisen työso-pimuksen Metsähallitukseen, ja tietysti mukavat talon 150-vuo-

Millainen on aikaisempi työhistoriasi? – Kiinnostuin alasta jo yläasteella tehdessäni kesätöitä silloisessa Ka-jaani-yhtiössä metsänistutuksen ja -kylvön parissa. Urani Metsähalli-tuksella alkoi opiskeluun liittyvien harjoittelujaksojen kautta ja val-mistuttuani 1980-luvun lopussa metsätalousteknikoksi sain paikan silloisessa Vaalan hoitoalueessa

tisjuhlat muutama vuosi sitten Rovaniemellä.  

Minkälaisia matkailuvinkke-jä antaisit lukijoille?– Kannattaa pysähtyä kesäaikaisin Suomea pitkittäin kulkiessa tässä puolivälissä ja tutustua esimerkik-si Oulujärven retkeilyalueen sekä Rokuan kansallispuiston retkei-lymahdollisuuksiin ja luontoon, alueelle on myönnetty muun mu-assa merkittävä, kansainvälinen GEOPARK-tunnus.

Mitä teet vapaa-ajallasi?– Omistamme puulämmitteisen talon, joten vapaa-aika menee usein hyötyliikunnan parissa. Li-säksi koetan harrastaa näin syksyi-sin metsästystä ja herkullisimpien ruokasienien keräilyä. Tänä vuon-na olen pitkän tauon jälkeen aloit-tanut taas mieleisen harrastuksen, uimisen.

Metsähallitus pilotoi uutta toimintamallia Hammastunturilla

6.9.2012–31.12. ITE KELLOKASKellokkaan ympäri kulkevalla polulla voi ihastella veistoksia, jotka syntyivät kuvanveistäjä Kari Tykkyläisen ohjaa-malla veistokurssilla syyskuussa 2012. Veistospolku alkaa infokodan vieressä olevan esiintymislavan luota. Polku on noin 200 metrin pituinen, ja veistoksia löytyy myös Kellokkaan takana olevan kodan luota. Kokeile löydätkö  kaikki 20 puista lintua!

8.11.2012–6.5.2013 UMMENKULKIJA – MOOTTORIKELKKA 50 VUOTTANäyttely on esillä Inarissa Luontokes-kus Siidassa. Ummenkulkija-näyttely tarkastelee moottorikelkkailun 50-vuo-tista historiaa Suomessa ja muutosta, jonka moottorikelkan tulo aiheutti ih-misten jokapäiväiseen elämään.

9.–11.11. METSÄMESSUTPASILASSAMetsämessut on osa Vihreän viikonlo-pun tapahtumakokonaisuutta. Samaan aikaan järjestetään Elma-, Käden-taito-, OutletExpo- ja Lemmikkimes-sut (la–su) sekä VM Motorsport Show. Metsämessujen pääsylipulla voi osal-listua kaikkiin tapahtumiin. Metsähallitus on mukana osastolla 6d139.

11.11. KARHU NUKKUUHÄMEEN LUONTOKESKUKSESSAOtso-karhu toivottaa tervetulleeksi Hä-meen luontokeskukseen juhlistamaan talviunikauden alkua. Luvassa kaikenlaista mukavaa ohjel-

maa koko perheelle. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

21.11. YLEISöTILAISUUSSINISIMPUKASSAKemiönsaaren kulttuuriympäristöpro-jektin tuloksia esitellään Sinisimpukas-sa marraskuussa. Kulttuuriympäristö-projektissa inventoidaan alueen vanhaa rakennuskantaa ja muinaisjäännöksiä. Viime vuonna rakennuksia inventoi-tiin Västanfjärdin alueella, Högsårassa, Taalintehtaalla sekä Nordanå–Lövbölen alueella. Tänä vuonna inventointia jat-

ketaan Dragsfjärdin ja Kemiön alueella. Seuraavaksi pyritään inventoimaan eri-tyisesti ulkosaariston rakennuskanta.

13.12. KAUNEIMMAT JOULULAULUT SEITSEMISESSÄJo perinteeksi muodostuneen Kauneim-mat joululaulut -tilaisuuden järjestää Kurun kappeliseurakunta yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tapahtumassa voit esittää toiveita laulettavista joululau-luista Kauneimmat joululaulut -vihko-sesta. Tervetuloa laulamaan suosituim-pia joululauluja!

5 • 201216

> – Kuin maailman katolla olisi. Mitkä näkymät, Kimmo ja Minna huokaavat majakan huipulla.

> Matka Säppiin on märkä ja kuoppainen. > Säpin majakan pihapiiri on hieno kulttuurikohde.

Kuv

at J

ari S

alon

en

Jari Salonen

Aamu valkenee Kuuminaistenniemen rannassa Porissa. Loikkaamme ve-neeseen, ja kohta aallonmurtajan

takaa nousee melkoisia maininkeja. Isokin vene iskee lujaa aaltoon, ja paatin laidasta pitää ottaa äkkiä tukevampaa otetta.

Matkakumppanit, projektipäällikkö Min-na Uusiniitty-Kivimäki, lintuharrastaja Kimmo Nuotio ja rakennusperintöasian-tuntija Päivi Leinonen, tähyilevät ulapalle. Siellä siintää vain yksi maamerkki, Säpin majakkasaari.

Matkaamme merkittävälle paikalle.– Säppi on Selkämeren helmi, kansal-

lispuiston ykköskohteita sekä luonto- että kulttuuriarvoiltaan, Minna painottaa.

Uuden sukupolven kansallispuistoSelkämeren kansallispuisto täytti alkukesäs-tä vuoden. Täällä siis tiedetään, miten kan-sallispuiston toimintaa käynnistetään.

– Ympäristöministeriö antoi Metsähal-litukselle tehtäväksi käynnistää Selkäme-ren kansallispuiston toiminta eduskunnan myöntämän puolen miljoonan euron start-tirahan turvin. Sitten pyörähti iso pyörä liikkeelle, puistonjohtaja Hanna Ylitalo kertoo.

Ensi töiksi ryhdyttiin laatimaan kansal-lispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Sa-malla käynnistettiin alueen virkistyskäytön ja luontomatkailun kehitystyö, jota varten

kuultiin useita asiantuntijoita sekä alueen käyttäjiä, jotka pääsivät esittämään oman mielipiteensä.

Tämä työ on nyt kääntymässä hiljalleen loppusuoralle. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu vuonna 2013.

Selkämerta on kutsuttu uuden sukupol-ven kansallispuistoksi. Se tarkoittaa montaa asiaa, kuten laajaa yhteistyöverkostoa, joka on täällä erityisessä arvossa.

– Tätä kansallispuistoa ei pyöritä yksin Metsähallitus vaan laaja paikallisten toimi-joiden verkosto. Se on paljon halvempaa ja tuo tuloa alueelle.

Selkämeri on ensimmäinen kansallis-puisto, jossa maat ja vedet eivät ole aino-astaan valtion omistuksessa. Rauman kau-punki on tehnyt periaatepäätöksen maiden ja vesiensä liittämisestä kansallispuistoon,

mutta omistusoikeus säilyy kaupungilla. Porissa mietitään samanlaista ratkaisua.

– Ja tämähän on merellisin kansallispuis-tomme. Meriluonto ja erityisesti vedenalai-nen luonto on tärkein suojelukohteemme, Hanna sanoo.

Lintusaari hellii muuttomatkaajiaAallokko iskee Säpin rannoille voimalla, mutta kipparimme Tommi Salokangas luovii veneen taitavasti perille. Satapäinen sorsaparvi ponkaisee tervetuliaisiksi len-toon, ja komea hanhiparvi säestää ulapalta. Tämähän on oikea lintusaari.

Samanlaisia mahtuu 160 kilometriä pit-kään kansallispuistoon monta. Vettä, saaria ja luotoja, siinä Selkämeren ydin.

– Katanpää Kustavissa on eteläisin ja Kristiinankaupungin rajoille mennään pohjoisessa. Maa-alueita on vain 15 neliö-kilometriä, vettä sitäkin enemmän, Minna laskee.

Otamme suunnan saaren sisäosiin. Säpin majakan idyllinen pihapiiri aukeaa eteen: punamultaiset talot, valkoiseksi kalkittu ma-jakka ja mukavan kallioisena kumpuileva pi-hamaa. Kimmo on kaivanut jo kaukoputken esiin ja bongannut ties kuinka monta lajia.

Selkämeren ulapalle syntyi uuden sukupolven kansallispuisto

Säppi, Selkämeren helmiSääennuste meni jälleen vikaan. ”Selkämerellä heikkoa tuulta”, lupailivat illalla. Porin rannoilla puhuri iskee kuitenkin vasten kasvoja, ja yöllä rai-vonnut ukkosmyrsky nostattaa vielä korkeaa vaah-topäätä. Tulikohan sittenkin liian vähän vaatetta mukaan?

– Tämä on muuttoaikaan tärkeä leväh-dys- ja tankkauspaikka. Nyt on kyllä yllät-tävän hiljaista, mies ynnää noin 250 Säpin retken kokemuksella.

Päivi on tutkinut päivän rakennusten kuntoa ja pohtinut mahdollisia korjaustar-peita.

– Yllättävän hyvässä kunnossa rakennuk-set ovat. Täälläkin pelastuksena lienee ollut, että ne ovat varsin tiiviissä käytössä. Pik-kuremonteilla selvitään, kartoittaja pohtii.

Merellä työ etenee hitaastiKansallispuiston kävijöille suunnitellaan ja rakennetaan palveluvarustusta resurssien mukaan, samoin uusia rakenteita joiden-kin jo olemassa olevien lisäksi. Alueen en-simmäinen kävijätutkimus antaa osviittaa tulevaan.

– Kun toimitaan merellä, kaikki käy hitaammin ja tulee kalliimmaksi. Onneksi alueella on kova tahto saada kansallispuisto vetovoimaiseksi ja houkuttelevaksi. Hyvin suunnitellen myös herkät luontoarvot pystytään turvaamaan, Minna pohtii.

Pois lähteminen on aina meriretken ikävin hetki. Selkämerikin jättää tunteen, että tänne on palattava. Pian.