Metsiemme kääpiä

2

uomesta on tavattu yli 200 kääpälajia. Lajeja on lähes yhtäpaljon kuin maassamme pesiviä lintulajeja. Useimmat käävätovat puilla kasvavia lahottajasieniä. Muutama laji, kuten ruo-

kasienenä tunnettu lampaankääpä, hajottaa kariketta tai elää juuri-sienenä vuorovaikutuksessa elävien puiden kanssa.

Näkemämme käävät ovat niiden itiöitä tuottavia lisääntymiseli-miä, itiöemiä. Sienen rihmasto on puun sisällä näkymättömissä.Kääpien puista irti repimisestä ei ole hyötyä. Kääpiin onkin hyväsuhtautua kuin ne olisivat puussa kasvavia kukkia. Terve hyvin tuot-tava metsä saadaan aikaan hyvällä metsänhoidolla. Tällaisessa met-sässä on tilaa myös kääville ja muille lahopuun asukkaille.

Jotta talousmetsien monimuotoisuus säilyisi, yhtenä tavoitteenaon lisätä lahopuuta monin eri tavoin. Lahopuuta muodostuu metsä-lain suojelemille ja muille arvokkaille elinympäristöille, vesistöjensuojavyöhykkeille ja säästöpuuryhmiin. Vaikka säästöpuiden kaa-duttua niiden maisemallinen arvo katoaa, niiden tärkeys kääville jamuille lahopuun lajeille säilyy. Lahopuun lisääntymisen odotetaan

Pakurikääpä Inonotus obliquus SpräntickaMusta pakurikasvannainen on monivuotinen, mutta itse itiöemä yksivuo-tinen. Kasvannainen muistuttaa palanutta puuta. Pakurista on valmistettuteetä, jolla on lääkinnällisiä vaikutuksia. Itiöemä muodostuu kasvannai-sen lähettyville kuoren ja puun väliin tuohen revetessä irti rungosta (itiö-emä näkyy vasemmalla kuvan koko korkeudella). Pakurin lahottamassapuussa esiintyy mm. tikankääpä (Gloeoporus dichrous). Koivuilla ylei-nen, myös lepillä.

Kansi: Pakurikääpä (ei julisteessa).

Yleistietoa käävistä

S

3

lisäävän myös kääpien määrää. Kääpien runsaus kertoo puolestaanmyös muun lahopuusidonnaisen eliöstön hyvinvoinnista. Monethyönteislajit ovat riippuvaisia tiettyjen kääpälajien itiöemistä tai nii-den lahottamasta puuaineksesta. Myös yleisten lajien runsaus onsiksi tärkeää.

Kääpälajisto on hyvin erikoistunutta. Eri lajit ovat sopeutuneetelämään vain tietynlaisella lahopuulla. Puulaji, rungon järeys, laho-amisvaihe, seuralaislajit ja pienilmasto vaikuttavat siihen, mitä laje-ja puulla esiintyy. Lahopuun maatuminen on hyvin pitkäaikainenprosessi, jonka eri vaiheissa elää erilaista lajistoa. Lajit siis vaihtu-vat lahoamisen edetessä. Eräät kääpälajit elävät vain sellaisellapuulla, jota jokin tietty kääpälaji on lahottanut aiemmin.

Käävät on itiöemän muodon perusteella rajattu sieniryhmä: nii-den itiöitä tuottava pinta on samankaltainen kuin tateilla – se raken-tuu pienistä rei'istä, pilleistä. Myös muutamat sitkeärakenteiset hel-talliset lahottajasienet luetaan kääpiin kuuluviksi. Osalla käävistäon lakkiosa ja ne ulkonevat kasvualustasta. Monilta lajeilta lakkiosapuuttuu, ja niiden itiöemä on alustanmyötäinen. Tällaisia lajeja ta-paa maassa makaavien runkojen sivustoilla ja alla.

Käävät jaetaan yksi- ja monivuotisiin itiöemän iän perusteella.Yksivuotiset lajit muodostavat uuden itiöemän joka vuosi, moni-vuotisten lajien sama itiöemä kasvaa muutaman vuoden tai jopakymmeniä vuosia. Yksivuotiset lajit ovat rakenteeltaan pehmeitä taisitkeitä, monivuotiset usein puumaisen kovia. Monivuotiset lajitovat havaittavissa ympäri vuoden. Kaatuneiden maapuiden lajitsaattavat toki jäädä talvella lumen peittämiksi. Yksivuotisten lajienesiintyminen painottuu syksyyn, mutta monia yksivuotisiakin laje-ja voi havaita jo kesällä.

Kääpien lisäksi puita lahottavat sadat muut sienilajit: varsinaisethelttasienet, pienen pienet kotelosienet, orakkaat joilla on pillien si-jaan piikit sekä pintarakenteeltaan vaihtelevat orvakat. Pillipintaerottaa käävät muista alustanmyötäisistä lahottajasienistä.

Kääpäjulisteemme käsittää 44 kääpälajia eli noin viidenneksenSuomen kokonaislajistosta. Mukaan on valittu yleisiä ja helpoim-min tunnistettavia lajeja, mutta myös harvinaisia ja uhanalaisia la-jeja. Tämä vihkonen, jonka on laatinut maisteri Timo Lehesvirtametsätalous- ja maankäyttöyksiköstämme, kertoo lyhyesti kääpäju-listeemme lajien perustiedot. Julisteen valokuvat ovat Pekka Heino-sen, Timo Lehesvirran ja Pertti Purasen ottamia.

Toivotamme kaikille tämän vihkosen käyttäjille jännittäviä met-säretkiä kääpien kiehtovaan maailmaan.

Kesäkuussa 2002

UPM-Kymmene Metsä

4

AidaskääpäGloeophyllum sepiariumVedmusslingMonivuotinen, melko ohut.Yläpinta vyöhykkeinen, reu-noilla kirkkaan oranssin vä-riä, vanhemmat osat keskellätummempia, ruskeita. Ala-pinta helttamainen. Suosii

paahteisia paikkoja, ja on yleinen havupuun, useimmin kuusen la-hottaja hakkuuaukeilla kantojen päällä ja kyljissä. Harvoin lehti-puulla. Yleinen.

AniskääpäGloeophyllum odoratumLukttickaMonivuotinen, laakea, suuri.Yläpinta vyöhykkeinen, ro-soinen, kimmoisa. Reunojennuoret kasvuvyöhykkeet kirk-kaan värisiä, keskemmältätumma. Pillipinta tuoksuuanikselle. Tyypillisin vanhojen kuusenkantojen sahauspinnoilla,usein puron tai muun vesistön lähiympäristössä.

HaavankääpäPhellinus tremulae AsptickaMonivuotinen, puumaisenkova. Yläpinta harmahtava,alapinta ruskea. Vain elävissähaavoissa, joissa hyvin ylei-nen. Usein vinosti alaspäinsuuntautuneet itiöemät muo-

dostuvat vanhojen oksien arpikohtiin. Lahottaa haaparunkoja on-toiksi, ja on siksi esim. kolopesijöille tärkeä.

HuopakääpäOnnia tomentosa LuddtickaYksivuotinen, jalallinen. Pyö-reälakkinen. Yläpinta huopa-maisen pehmeä, kellertävä tairuskea. Kasvaa maassa ja onvanhojen havupuiden juuri-loinen. Eteläinen, kalkkivai-kutteisilla kasvupaikoilla. Uhanalaisuusluokka: Silmälläpidettävä.

HäränkieliFistulina hepaticaOxtungsvampYksivuotinen, suuri, lyhyt jal-kaosa. Yläpinta punainen jakiiltävä, alapinta kellertävä.Etelärannikolla esiintyvä har-vinainen tammen juuriloinen.Itiöemä muodostuu tammen

tyviosaan. Uhanalaisuusluokka: Silmälläpidettävä.

KantokääpäFomitopsis pinicolaKlibbtickaMonivuotinen, kiilamainentai laakea. Kiiltävällä yläpin-nalla keltaisen ja punaisen sä-vyjä, vanhat osat tummia.Tunnusomainen hapanimelätuoksu. Tavallisin kuusella,mutta myös männyllä ja lehtipuilla. Hyvin yleinen.

KarhunkääpäPhaeolus schweinitziiGrovtickaYksivuotinen, jalallinen, suu-ri. Yläpinta aluksi kellertävä,ruskettuu pian. Pillipinta vi-hertävänkeltainen ruskettuenkosketuskohdista. Havupui-den juuriloinen, kasvaa yleen-

sä vanhan kilpikaarnaisen männyn juurella. Talousmetsissä vieläharvinainen, hakkuuiän ylittäneissä puissa. Puistoissa myös lehti-kuusella ja sembramäntyjen alla.

KarikekääpäByssocorticium molliculumJordporingYksivuotinen, pieni, hyvinpehmeä, valkoinen. Reunapumpulimainen, reunoillaseittimäisiä rihmastojänteitä.Kuusella ja männyllä, useinrungon alasivustoilla näky-mättömissä tai jo pitkälle maatuneessa lahoaineksessa. Esimerkkimelko tavallisesta lajista, joka jää pienen koon ja piilossa olevan kas-vupaikan vuoksi usein havaitsematta. Myös tunnistaminen on vai-keaa, koska samannäköisiä lajeja on paljon.

5

KarvashaprakääpäPostia stipticaBittertickaYksivuotinen, liidunvalkoi-nen. Maistettaessa hyvin kit-kerä, mistä nimi. Kuusessa,harvoin muissa puissa. Elä-vien puiden vauriokohdissa,kannoilla ja kaatuneilla run-

goilla. Samantyyppisiä muita lajeja esiintyy. Yleinen.

KelokääpäAntrodia sinuosaTimmertickaYksivuotinen tai jatkaa vielähetken kasvuaan talven jäl-keen. Alustanmyötäinen. Pil-lipinta oljenvärinen, harmaan-tuva. Pillit sokkeloisia. Tuo-reena lakritsin tuoksu. Kaatu-neilla keloilla, kaatuneissa kuusissa. Yleinen.

KennokääpäDatronia mollisHjorttickaYksi- tai monivuotinen, pienija ohut, muodostaa hyvin pie-nen lakkiosan. Yläpinta tum-ma, vyöhykkeinen, Reunapoimuileva. Pillistö harmaa,pillit matalia ja kennomaisia.

Kaatuneiden lehtipuiden rungoilla ja oksistoissa, suosii haapaa japajuja. Myös hakkuutähteissä.

KetunkääpäInocutis rheadesRävtickaYksivuotinen, yksittäin taipieninä ryhminä. Nuorenakauniin kellanruskea, yläpintakarvainen. Alapinta okran taioliivin ruskea, tuoreena voi-makkaasti kiiltävä. Vain haa-vassa, sekä järeillä että hennoilla rungoilla kaikenikäisissä metsissä.Odotetaan yleistyvän haapaa suosivan metsänhoidon seurauksena.

6

KoivunarinakääpäPhellinus cinereusEldtickaMonivuotinen, kiilamainentai laakea. Yläpinta aluksi ru-sehtava, harmaantuu ja mus-tuu vanhetessaan. Alapintaruskea. Arinakääpien lajiryh-mä käsittää useita toisilleen

hyvin läheistä sukua olevia lajeja, jotka kuitenkin ovat uskollisiaisäntäpuulleen. Koivunarinakääpä ilmestyy eläviin koivuihin. Hy-vin yleinen.

KoivunhelttakääpäLenzites betulinusBjörkmusslingYksivuotinen tai ylitalvinen,lakit ryhminä. Yläpinta vaaleaja paksukarvainen, levistä vi-hertyvä. Alapinnalla pilliensijaan heltat, mikä erottaa la-jin vyökäävistä. Sitkeys ja ja-lattomuus erottaa lajin muista heltallisista lahottajasienistä. Lehti-puissa, tyypillisin hakkuuaukeilla koivunkannoilla ja hakkuutäh-teessä. Yleinen.

KoppelokääpäGrifola frondosaKoralltickaYksivuotinen, jalallinen.Muodostaa kymmeniä lakke-ja käsittävän pallomaisen itiö-emän, jonka halkaisija on jopapuoli metriä. Yläpinta ruseh-tava tai harmaa, pillipinta val-

kea. Ainoastaan suurten tammien tyvillä maassa. Etelärannikolla.Koppelokääpää muistuttaa harvinainen viuhkokääpä, joka kuitenkinesiintyy Etelä- ja Järvi-Suomen lehdoissa ja lehtomaisilla kankaillaeikä ole riippuvainen tammesta. Uhanalaisuusluokka: Vaarantunut.

KuhmukääpäPhellinus punctatusKuddtickaMonivuotinen, ei erilaistunut-ta lakkiosaa. Pillipinta ruskea.Alustanmyötäisinä laikkuinapystyjen raitojen alaosissa.Venytettyä hau’ista muistutta-vana melko paksuksi kasva-neena ohuilla lehtipuun rungoilla ja oksilla. Levinneisyys eteläinen.

7

KuusenjuurikääpäHeterobasidion parviporumRottickaMonivuotinen, lakiton tai la-killinen. Lakki pieni mutta le-veätyvinen, ruskea. Alapintakermanvalkea. Itiöemän reunavallimainen. Merkittävä kuu-sen lahottaja, maannousema-

sieni. Männyllä ja muilla puilla esiintyy toinen merkittävä laji, män-nynjuurikääpä (Heterobasidion annosum), joka aiheuttaa tyviter-vastautia. Molemmat lajit muistuttavat toisiaan suuresti. Nimen-omaisesti talousmetsissä yleisiä. Kuusenjuurikäävän esiintyminenpainottuu Etelä-Suomeen, männynjuurikääpä aiheuttaa eniten va-hinkoa Salpausselällä ja Järvi-Suomessa. Hakkuiden yhteydessäjuurikääpiä torjutaan biologisesti ruiskuttamalla kantoihin harmaa-orvakka-sientä, joka menestyy kilpailussa juurikääpiä vastaan.

KuusenkynsikääpäTrichaptum abietinumVioltickaYksivuotinen, pieni. Muodos-taa runsaasti kynsimäisiä lak-keja maassa makaaviin kuu-siin, esiintyy joskus muillakinpuilla. Alapinta violetti, haa-listuu pian rusehtavaksi. Män-tyä suosivalla männynkynsikäävällä (Trichaptum fuscoviolaceum)alapinta on säteittäinen vailla selkeää pillistöä.

KuusenkääpäPhellinus chrysolomaGrantickaMonivuotinen, kiilamainen,alustanmyötäinen osa useinlaaja. Yläpinta tummanrus-kea, reuna terävä. alapinta kel-lanruskea, pillit sokkeloiset.Vain kuusessa, kaatuneissa

puissa mutta myös elävien puiden alaoksien alla. Esiintyminen poh-joispainotteinen, Etelä-Suomen talousmetsissä harvinainen.

8

LakkakääpäGanoderma lucidumLacktickaYksivuotinen, jalallinen, voikasvaa suureksikin. Yksivuo-tiseksi kovarakenteinen. Ylä-pinta kiiltävä, aluksi oranssi,myöhemmin tummanpunai-nen. Myös jalka punainen.

Itiöemien ympärillä oleva kasvillisuus on usein värjäytynyt rus-keaksi lakkakäävän itiöpölystä. Suosii tervalepän kantoja, myösmuilla puilla, joskus kuusella runsas. Rehevillä mailla, suosii ran-nikkoseutuja, sisämaassa harvinaisempi.

LamokääpäSkeletocutis chrysellaYksivuotinen, valkea. Äsket-täin tieteelle uutena kuvattulaji, joka esiintyy kuusenkää-vän lahottamassa puussa. Itiö-emä muodostuu usein kuol-leen kuusenkäävän pillipin-nan päälle. Harvinainen.Uhanalaisuusluokka: Silmälläpidettävä.

LattakääpäGanoderma lipsiensePlattickaMonivuotinen, suuri, kiila-mainen tai laakea. Yläpintarusehtava, vanhat osat har-maantuvat. Tyypillinen ”sie-nen tuoksu”. Valkealla ala-pinnalla hyvin usein erään

kärpäslajin (Agathomyia wankowiczi) tappimaisia muodostumia,jollaisia ei muilla käävillä ole. Lehtipuissa, suosii haapoja, myöspuistopuissa.

LepänkääpäInonotus radiatusAltickaYksivuotinen, itiöemät hylly-mäisinä ryhminä. Yläpintakellanruskeasta punaruske-aan, pillipinta ruskea, sivustakatsoen silkinkiiltoinen. Tum-manruskeat, murenevat edel-lisvuotiset käävät kiinni puussa. Lehtipuissa, suosii leppiä ja pähki-näpensasta. Yleisin rannikkoseudulla. Keltainen voikääpä (Antro-diella hoehnelii) kasvaa kuolleiden edellisvuotisten lepänkääpienpäällä.

9

LiilakääpäSkeletocutis lilacinaYksivuotinen, pieni, lakitontai lakit hyvin pieniä ja valkei-ta. Pillipinta violetti, pillit pie-nempiä kuin liilanvärisilläkynsikäävillä. Liilakäävän la-hottama puu tuoksuu herukal-le. Harvinainen. Uhanalai-

suusluokka: Vaarantunut.

LohkokääpäDiplomitoporus crustulinusSprickporingYksivuotinen, ei muodostalakkiosaa. Kellanvalkoinen,lopulta noin 3 mm paksu kuo-ren painanteita myötäilevä.Kuorellisilla maapuukuusilla,oksistossa ja ohuilla rungoil-la. Samantyyppisiä lajeja on paljon. Harvinainen. Uhanalaisuus-luokka: Silmälläpidettävä.

OkrakääpäHapalopilus rutilansLystickaYksivuotinen, typäkkä. Koko-naan okranvärinen tai ruskea.Alapinta hieman pullea, kos-ketuskohdat ruskettuvat hie-man. Itiöemät usein yksittäin.Lahoilla lehtipuilla. Melko

yleinen, muttei koskaan runsas.

PinovyökääpäTrametes ochraceaZontickaYksivuotinen, usein suurinaryhminä. Yläpinta tiheäänvyöhykkeinen, kirjava ja vaih-televan värinen. Alapinta val-kea. Kalantuoksuinen. Lahol-la lehtipuulla, hakkuutähteis-sä ja halkopinoissa. Hyvin yleinen.

10

PohjankääpäClimacocystis borealisTrådtickaYksivuotinen, kiilamainen,usein jalan aihe. Aluksi huna-jankeltainen, myöhemminvalkea. Pillit sokkeloisia.Tyypillisesti suurina ryhminä.Havupuissa, suosii kuusta.

Esiintyminen vaihtelee vuosittain suuresti.

PunahäivekääpäLeptoporus mollisKöttickaYksivuotinen, typäkkä, aluksihyvin pehmeä. Yläpuoli vaa-lea, punertava. Alapinta val-kea, hieman punertava. Tum-muu vanhemmiten tummanvioletinpunaiseksi. SuosiiEtelä-Suomessa mäntyä ja Pohjois-Suomessa kuusta. Pohjoisessayleisempi. Punahäivekääpä on talousmetsissä huomion arvoinen, jasitä on käytetty metsien luonnontilaisuutta osoittavana lajina.

PunakääpäPycnoporus cinnabarinusCinnobertickaYksivuotinen tai pari vuottakasvava. Kirkkaanpunainen,haalistuva. Esiintyy lehtipuil-la maassa hakkuutähteillä jarungoilla. Suosii paahteisuut-ta ja on yleinen hakkuuaukeil-

la ja metsäpaloalueilla, myös tulvarannoilla.

PursukääpäAmylocystis lapponicaLapptickaYksivuotinen, aluksi punerta-vanvalkoinen, niljakas jaetanamainen, kovettuu jatummuu vanhetessaan. Kos-ketuskohdista ruosteenväri-seksi muuttuva, tuoreena voi-makkaan suopursun tuoksuinen. Kuolleissa kuusen rungoissa van-hoissa metsissä. Hyvin harvinainen etelässä, pohjoisessa yleisempi.Arvokas luonnontilaisuutta ilmentävä laji. Uhanalaisuusluokka:Vaarantunut.

11

PökkelökääpäPiptoporus betulinusBjörktickaYksivuotinen, usein melkokookas, muoto munuaismai-nen. Tyven kiinnittymiskohtapuuhun kuroutunut. Yläpintasileä ja nahkamainen. Alapin-ta valkea. Ainoastaan koivuil-

la. Itiöemät pysyvät puussa kiinni yli kasvukauden. Keltamusta ko-vakuoriainen, kirjopimikkä (Diaperis boleti), on yleinen pökkelö-käävällä elävä kovakuoriainen.

PörrökääpäCerrena unicolorSlingertickaMonivuotinen, lakit ryhminä.Yläpinta kermanvalkeastaharmahtavaan, usein levistävihertynyt, pörrökarvainen.Alapinta vaalea, harmaantu-va, sokkeloinen. Hyvin ylei-nen lehtipuiden laji.

RaidantuoksukääpäHaploporus odorusDofttickaMonivuotinen, nuorena kyh-mymäinen, vanhemmiten kii-lamainen tai kaviomainen.Yläpinta ja alapinta kerman-valkeat, yläpuoli muuttuumyöhemmin tummapilkkui-

seksi. Vanhoissa elävissä ja äskeittäin kuolleissa vanhoissa raidois-sa. Tuoreena ja kuivana voimakkaan aromaattinen tuoksu, jonka voiaistia jo useiden metrien päästä. Harvinainen. Uhanalaisuusluokka:Silmälläpidettävä.

RikkikääpäLaetiporus sulphureusSvaveltickaYksivuotinen, suuri. Voimak-kaan keltainen, lakit ryhminä.Etelä-Suomessa vanhoissatammimetsissä ja puistoissahopeapajuilla.

12

RusokantokääpäFomitopsis roseaRosentickaMonivuotinen, pienikokoinenkantokäävän sukulainen. Ylä-pinta tumma, alapuolen pilli-pinta vaaleanpunainen. Etelä-Suomessa harvinainen, poh-joisessa yleisempi. Vaatii jä-

reitä kuusimaapuita. Uhanalaisuusluokka: Silmälläpidettävä.

RusokääpäPycnoporellus fulgensBrandtickaYksivuotinen, punertavankel-tainen. Pillit sokkeloisia. Kas-vaa maassa makaavilla kuu-senrungoilla, joita kantokää-pä on aiemmin lahottanut.Harvinainen. Etelä-Suomes-sa, tavallisin Järvi-Suomessa.

RustokääpäSkeletocutis amorphaGulltickaYksivuotinen, kynsimäinen,pieni, kasvaa ryhminä. Pienenlakin yläosa valkea. Tunniste-taan pillipinnasta, joka onkeskiosista vaaleanoranssi tailohenpunainen. Havupuissa,

hyvin yleinen sahatuilla männynkannoilla.

SinihaprakääpäPostia caesiaBlåtickaYksivuotinen, pieni, sinertä-vä. Kuusen maapuurungoillamyöhään syksyllä. Haavallaesiintyy lähilaji, sinertäväpikkuhaprakääpä (Postia al-ni).

13

SokkelokääpäDaedaela quercinaKorkmusslingMonivuotinen, kiilamainentai laakea, kova. Yläpinta vaa-leanruskea, alapinnan pillistöhyvin sokkeloinen. Ainoas-taan tammella, kannoissa,maapuissa ja elävän puun

kuolleissa oksissa. Elinvaatimustensa vuoksi melko harvinainen jaesiintyminen rajoittunut maan lounaisosiin.

TalvikääpäPolyporus brumalisVintertickaYksivuotinen, jalallinen, siro.Lakki pyöreä, alla kulmikkaatpillit. Lehtipuiden laho-oksil-la. Myöhäissyksyllä, itiöemätnäkyvissä seuraavaan kevää-seen. Keväällä esiintyy ripsi-eli kevätkääpä (Polyporus ciliatus), jolla on pienemmät pillit.

TaulakääpäFomes fomentariusFnösktickaMonivuotinen, nuorena kiila-mainen, myöhemmin kavion-mallinen. Kasvuvaiheessayläpinnalta ruskea, sitten har-maantuva. Alapinta likaisen-valkoinen, kosketuskohdista

tummuva. Vanhoilla taulakäävillä ja sen lahottamassa puussa esiin-tyvät mm. pilliharsukka (Trechispora mollusca) ja sitkokääpä (Ant-rodiella semisupina). Sysipimikkä (Upis ceramboides) on esimerk-ki avointen paikkojen taulakääpäisillä puilla elävästä kovakuoriai-sesta. Hyvin yleinen, lehtipuissa, runsain koivulla.

TervakääpäIschnoderma benzoinumSottickaYksivuotinen, usein viuhka-mainen. Yläpinta tervanrus-kea, kauniin vyöhykkeinen.Alapinta kermanvalkea, kos-ketuskohdat tummuvat. Nuo-rena hyvin pehmeä ja tahmea,sitkeytyy pian. Myöhään syksyllä kuusen kannoissa ja kaatuneissarungoissa.

14

ViinikääpäGloeoporus taxicolaBlodtickaYksivuotinen, ohut ja alustan-myötäinen, mutta muodostaausein pieniä kynsimäisiä val-keita lakkeja. Reuna valkoi-nen, pillipinta viininpunainentai oranssi. Tyypillinen ranni-kolla pystymäntyjen rungoilla ja latvoissa, muualla Suomessa myösmaassa makaavilla kuusilla.

Kääpäaiheista kirjallisuutta

Käävistä voi oppia lisää tutustumalla alla lueteltuun suomenkieli-seen kääpäkirjallisuuteen.

Halonen, P. ym. 2002. Oulun suistoalueen käävät. Oulun yliopisto,Biologian laitos, Kasvimuseo. 42 s.

Kotiranta, H. & Niemelä, T. 1996. Uhanalaiset käävät Suomessa.Toinen, uudistettu painos. Suomen ympäristökeskus & Edita. Hel-sinki. 184 s.

Niemi, M. & Lehesvirta, T. 1999. Puiden pillipiipareita. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry. 44 s.

Niemelä, T. Suomen kääpien määritysopas. Helsingin yliopistonkasvitieteen laitoksen monisteita. Uusin painos.

Niemelä, T. 2001. Käävät Helsingin puissa. Helsingin kaupungin ra-kennusviraston julkaisuja 2001:14/Viherosasto. 42 s.

Ryman, S. & Holmåsen, I. 1987. Suomen ja Pohjolan sienet. WSOY,Porvoo. 718 s.

Vuokko, S. (toim) 1994. Suomen luonto. Kasvit. Osa 3. Gütersloh.256 s.

15

PM-Kymmene on suomalainen, kansainväli-sesti toimiva metsäyhtiö, jonka juuret juonta-vat jo 1700-luvulle. UPM-Kymmene-konser-

nilla on Suomessa 30 puuta raaka-aineenaan käyttä-vää tehdasta, joiden vuotuinen puuntarve on yli 20milj. m3. Valtaosa tästä puumäärästä saadaan koti-maan yksityismetsistä. Sitä varten UPM-KymmeneMetsä, joka on konsernin metsäosasto, tekee vuosit-tain lähes 40 000 puukauppaa.

UPM-Kymmene Metsä vastaa myös konsernin omienmetsien hoidosta. Niitä on noin 900 000 hehtaaria.Metsäosastolla on oma taimitarha Joroisissa. Metsä-osaston palveluksessa on yli 800 toimihenkilöä sekäyli 500 metsuria. Metsäkone- ja autoyrittäjiä ja heidänkuljettajiaan on noin 1 500.

UPM-Kymmene tarjoaa monipuolisia metsäpalvelujametsänomistajille, mm. metsäpalvelusopimuksenmuodossa. Sopimuksia on tehty runsaat 7 000. Metsä-palvelusopimus on pitkäaikaiseksi tarkoitettu metsän-omistajan ja UPM-Kymmenen välinen yhteistyösopi-mus, mikä laajimmillaan voi käsittää myös metsienhoidon.

U

PL 32, 37601 ValkeakoskiPuh. 0204 16 121, faksi 0204 16 120

www.upm-kymmene.com/metsawww.puukauppa.com

UPM-Kymmene Metsä

6/2

00

2