Metsiemme ruokasieniä...ruokasieni (kaksi kertaa keitettävä 5 minuuttia runsaassa vedessä ja välillä huuhdeltava). Kevätsieni. Koivunkantosieni Föränderlig tofsskivling, Kuehneromyces

WE LEAD.WE LEARN.

Metsiemmeruokasieniä

UPM_ruokasieniä 15.06.2007 11:50 Sivu 1

2

Metsiemme ruokasieniä

Sienet ovat marjojen ohella metsiemme pidetyimpiä keruu-tuotteita. Vaikka syötäväksi kelpaavia eri sienilajeja lienee sa-toja, suomalainen kerää koriinsa muutamaa suosikkiaan. Ylei-sesti hyödynnettävien metsäsienten käyttö maassamme on la-jiston osalta viime aikoina monipuolistunut. Suomalainenrouskukansa on tutustunut myös tatteihin – varsinkin herkku-tattiin – sekä mustatorvisieneen ja haperoihinkin. Suppilovah-verosta on tullut sienikansan uusi suosikki. Herkullisia jayleisiä lajeja on runsaasti. Vastaavasti myrkyllisiä on vähän,mutta yksikin erehdys saattaa olla kohtalokas. Siksi ei kos-kaan pidä poimia koriinsa lajia, jonka tunnistuksessa on epä-varmuutta.

Tämä opasvihkonen liittyy UPM Metsän julkaisemaanluontojulisteeseen ”Metsiemme ruokasieniä”. Siihen on koot-tu sekä tuttuja koko kansan suosikkisieniä, mutta myös vä-hemmän tunnettuja. Julisteen toivotaan osaltaan lisäävänkiinnostusta metsiemme ruokasieniä kohtaan. Viime vuosinaon julkaistu useita hyvätasoisia oppaita, jotka tukevat sieni-harrastuksen kehittymistä sekä lajintunnistuksessa että keit-tiön puolella. Kokenut sienestäjä tietää hakea saaliinsa oike-aan aikaan oikeasta paikasta. Kori täyttyy helposti, kun tietääkasvupaikan, vuodenajan ja vallinneen sään vaikutukset erisienilajien esiintymiseen.

Ruokasienemme elävät osana metsäekosysteemiä puidenkasvua edistäen. Useimmat sienet ovat puidemme juurisieniä,ja niillä on elintärkeä tehtävä veden ja ravinteiden vaihdossa.Jokaisella puulajilla on omat juurisienensä, mikä johtaa sieni-lajiston vaihteluun eri puulajien välillä.

Osa sienistä on karikkeen tai puun lahottajia. Nämä sienetvapauttavat ravinteita uudelleen käyttökelpoiseen muotoonpuille ja muille metsien pienikokoisemmille kasveille. Sieni-rihmastot reagoivat myös maaperän häiriöihin. Korvasieni ke-väisellä uudistusalalla pari vuotta maanmuokkauksen jälkeenon tästä tyypillinen esimerkki. Monet muutkin lajit herkisty-vät tuottamaan satoa kohteille, joissa maa altistuu kulutuksel-le, polkujen ja teiden varsille.

Metsäsientemme pääsato on syksyllä, kevätsieniä on niu-kasti. Sateisina kesinä sienestämään kannattaa lähteä jo hei-näkuussa. Taitava saattaa löytää syötävää – ainakin nimeksi –keskellä talveakin.

Julisteen kuten tämän opasvihkosen valokuvat ovat tampe-relaisen Lasse Kososen ottamia. Kosonen on tehnyt myös laji-kuvaukset.

Toivotamme kaikille satoisia retkiä ja herkullisia hetkiämetsäsienten parissa!

Kesäkuussa 2007UPM Metsä


3

Julisteen ruokasienet

HaaparouskuSkogsriska, Lactarius trivialis

Keskikokoinen–isohko rousku. Lakki vaaleanharmaan-ruskea-siniharmaa, toisinaan jopa teräksensininen, joskustummatäpläinen, limainen. Heltat kellanvalkoiset. Jalkakellanvalkoinen, ontto. Maitiaisneste valkoista, kuivues-saan hitaasti vihertyvää. Maku kirpeä. Kuusen juurisieni.Suosituimpia ruokasieniämme, jota on keitettävä ennenkäyttöä 5 minuuttia.

HaavanpunikkitattiAspsopp, Leccinum aurantiacum

Keskikokoinen–isohko tatti. Lakki kupera, appelsiininväri-nen, tiivismaltoinen. Lakin pintakelmu kääntyy varsinkinnuorena selvästi pillistön puolelle. Pillit hyvin tiheässä, li-kaisenvalkoiset. Jalka tanakka, kova, valkeahko, valkotup-suinen, tupsut ruskettuvat iän myötä. Malto halkileikatta-essa hitaasti tummuvaa. Haavan juurisieni. Hyvä ruokasie-ni, mutta kypsennettävä perusteellisesti.


4

HallavahakasFrostvaxskivling, Hygrophorus hypothejus

Pienehkö–keskikokoinen. Lakki laakea, kuoppakeskustai-nen, ohutmaltoinen, limainen, vihertävänruskea, keskeltäusein lähes musta. Heltat melko harvassa, tasatyviset, kel-lertävät, Jalka pitkä, joikka, limainen, ainakin latvasta kel-lertävä. Mieto. Kasvaa usein myöhään syksyllä mäntykan-kailla tai mäntyistutuksissa. Männyn juurisieni. Hyvä ruo-kasieni.

HärmämalikkaPudrad trattskivling, Lepista nebularis

Keskikokoinen–isohko. Lakki laakean kupera-laakea, har-maa, reunoilta vaaleampi ja usein valkohärmäinen, reunatalaspäin kiertyneet. Heltat hyvin tiheässä, hieman johtei-set, kermanvalkoiset. Jalka tukeva, nuijamainen, valkoi-nen. Haju naurista muistuttava. Karikkeenlahottaja. Kas-vaa usein isoina ryhminä tai noidankehinä nurmikoilla,polkujen varsilla, kompostien ja lehtikasojen vieressä, leh-doissa ja pensaikoissa, usein myöhään syksyllä. Hyvä ruo-kasieni, mutta voi aiheuttaa joillekin vatsavaivoja.


5

IsohaperoStorkremla, Russula paludosa

Keskikokoinen–iso hapero. Lakki laakea, kuoppakeskus-tainen, ohutlimainen, omenanpunainen, Heltat kellertävän-valkoiset, lähellä lakin reunaa usein punateräiset. Jalka tu-keva, sukkulamainen, hauras, valkoinen ja usein punahäi-veinen. Miedonmakuinen. Männyn ja kuusen juurisieni,usein myös soisilla paikoilla. Hyvä ruokasieni.

KalkkitryffeliBianchetto, Tuber borchii

Pientä perunaa muistuttava maanalainen sieni. Väriltäänharmaanruskea–likaisenvalkoinen, sisältä valkosuoninen,violetinharmaa. Haju voimakas, läpitunkeva. Suomestatoistaiseksi vähän löytöpaikkoja, useimmat perunapelloiltaja komposteista. Ulkomailla lajia pidetään erinomaisenaruokasienenä.


KangashaperoTegelkremla, Russula decolorans

Keskikokoinen–isohko hapero, Lakki laakea, keskeltäusein kuopalla, ruskeanoranssi. Heltat kellertävänvalkoi-set. Jalka valkoinen, harmaantuva. Malto leikkauskohdastaaluksi punertuvaa, sitten harmaantuvaa, mietoa. Mänty-kankailla, usein runsassatoinen. Hyvä ruokasieni.

6

KangasrouskuPepparriska, Lactarius rufus

Pienehkö–keskikokoinen rousku. Lakki laakea, piparka-kunruskea, lakin keskustassa usein terävä nipukka. Heltatrusehtavanvaaleat. Jalka lakkia vaaleamman ruskea. Mai-tiaisneste valkoista, kirpeää. Malto kirpeänmakuista. Män-tykankailla yleinen ja runsassatoinen. Ainakin männyn jakoivun juurisieni. Paljon käytetty ruokasieni, joka on kei-tettävä 5 minuuttia ennen käyttöä.


7

KangastattiSandsopp, Suillus variegatus

Keskikokoinen–isohko tatti. Lakki tukeva, rusehtavankel-tainen, siinä tummanruskeita täpliä. Pillit hyvin pienet, li-kaisen kellanharmaat. Jalka tukeva, rusehtavankeltainen,Malto muuttuu leikattaessa sinivihreäksi. Mäntykankai-den runsassatoisimpia sieniä. Männyn sienijuurisieni. Hy-vä ruokasieni.

KartiohuhtasieniToppmurkla, Morchella conica

Keskikokoinen. Lakki erikoisen muotoinen, kartiomainentai kapean sukkulamainen, pinnalta pitkittäisharjuinen jalokeroinen. Jalka valkoinen, lyhyt. Kulttuuripaikoilla, ku-ten pihoissa ja puutarhoissa, lastukasoilla tai metsäpoluillaja metsänreunoissa. Kevätsieni. Erinomainen ruokasieni.


KarvarouskuSkäggriska, Lactarius torminosus

Keskikokoinen–isohko rousku. Lakki laakea, keskeltä ma-talasuppiloinen, rusehtavanpunainen, voimakasvyöhykkei-nen. Lakin reunat sisäänpäinkiertyneet, pitkäkarvaiset.Heltat punertavanvalkoiset, tiheässä. Jalka tukeva, ontto,valkeahko. Maitiaisneste valkoista, kirpeää. Malto kir-peänmakuista. Koivujen seurassa erilaisissa metsissä. Hy-vä ruokasieni 10 minuutin keittämisen jälkeen.

8

KehnäsieniRynkad tofsskivling, Rozites caperata

Keskikokoinen sieni. Lakki aluksi pallomainen, sitten laa-keneva, keskusta jää kohoumaksi, oljenruskea, keskeltäusein valkohärmeinen, kosteusmuuntuva. Heltat kellanru-sehtavat, tiheässä, sahateräiset. Jalka valkeahko, tukeva,hoikka, nuijamainen. Jalan latvaosassa helposti irtoava,sormusmainen rengas, jonka yläpuolella on sahanterä-mäistä kuviointia. Maku mieto. Monenlaisissa havumetsis-sä, ainakin koivun ja kuusen juurisieni. Hyvä ruokasieni.


9

KeltahaperoGulkremla, Russula claroflava

Keskikokoinen–isohko hapero. Lakki laakea, keskeltäkuopalla, kirkkaankeltainen, heltat kellertävänvalkoiset,jalka valkoinen, harmaantuva. Malto harmaantuvaa, mie-toa. Kosteissa koivikossa, usein jo keskikesästä lähtien.Erinomainen ruokasieni.

KeltavahveroKantarell, Cantharellus cibarius

Keskikokoinen kääväkäs, joka on kauttaaltaan munankel-tainen (harvoin valkeahko). Lakin reuna usein poimuinen.Helttamaiset poimut harvassa, usein haaraiset. Jalka hoik-ka, tyveen päin suippeneva. Maku melko mietoa, tuoksuhedelmäinen. Erityisesti koivujen seurassa muodostaen si-nijuurta, usein hieman kuluneilla paikoilla, kuten polkujenvarsilla. Erinomainen ruokasieni.


10

KorvasieniStenmurkla, Gyromitra esculenta

Keskikokoinen–isohko. Lakki tippaleipämäisesti poimui-nen, vaalean-tummanruskea. Jalka harmahtavan-rusehta-van valkea. Malto lokeroista. Hakkuuaukeilla, polkujenvarsilla, kuivilla kankailla ym. kuluneilla paikoilla. Hyvinmyrkyllinen raakana, mutta oikein käsiteltynä herkullinenruokasieni (kaksi kertaa keitettävä 5 minuuttia runsaassavedessä ja välillä huuhdeltava). Kevätsieni.

KoivunkantosieniFöränderlig tofsskivling, Kuehneromyces mutabilis

Pieni–keskikokoinen kantosieni. Lakki voimakkaasti kos-teusmuuntuva ja siksi kaksivärinen: lakin keskustassa kui-vumisen myötä laajeneva rusehtavankeltainen alue, lakinreunaosat kinuskinruskeat, niissä varsinkin nuorena kel-lanvalkeita pikku suomuja. Heltat melko tiheässä rusehta-vat, tasatyviset. Jalka hoikka, sitkeä, säikeinen, ja ruskea-suomuinen; jalan latvaosassa ulkoneva rengas. Koivujenja muiden lehtipuiden kannoilla usein isoina kimppuina.Lahottaja. Hyvä ruokasieni, josta vain lakit käytetään.


11

KultarouskuMandelriska, Lactarius volemus

Keskikokoinen–iso. Lakki laakea, keskeltä kuopalla, pak-sumaltoinen, kuparinruskea. Heltat rusehtavan vaaleat,vanhemmiten ruskettuvat. Jalka vaalea, rusehtava. Maltosillinhajuista, mietoa. Maitiaisneste hyvin runsasta, val-koista. Lehtomaisissa kuusikoissa, ainakin kuusen ja tam-men juurisieni. Melko harvinaisena Etelä-Suomessa. Erin-omainen ruokasieni.

KänsätuhkeloVårtig röksvamp, Lycoperdon perlatum

Pienehkö–keskikokoinen tuhkelolaji. Itiöemä vastapääry-nämäinen, pallon pinta matalapiikkinen - nystyinen, nystytkarisevat helposti pois, valkeahko. Lahottaja. Kasvaa laho-puulla tai maassa, usein ryhminä. Kun itiöemän sisältö onvalkoista, laji on syötävä, mutta muuttuu nopeasti aluksikellertäväksi ja lopulta itiöiden kypsyttyä lähes oliivin-mustaksi. Itiöt pöllähtävät savuna itiöemän laella olevastaaukosta.


12

LehtikuusentattiLärksopp, Suillus grevillei

Keskikokoinen tatti. Lakki limainen, oranssinruskea, ku-pera, pillit pienet, kellertävät, kosketuskohdista violetin-ruskeat. Jalka tukevahko, kellanruskea, jalan latvaosassalimainen rengas. Lehtikuusen sienijuurisieni. Hyvä ruoka-sieni.

LampaankääpäFårticka, Albatrellus ovinus

Keskikokoinen–iso. Lakki epämuotoisen näköinen, kupe-ra, valkeahko-rusehtava, kuivapintainen. Pillit hyvin pie-niä, valkoisia. Jalka lyhyt valkoinen. Malto kellertyvää(raaputa sormella). Mieto. Kasvaa usein isoina ryhminäkuusikoissa. Hyvä ruokasieni.


13

LehtokeltavalmuskaRiddarmusseron, Tricholoma frondosae

Keskikokoinen. Lakki laakean kupera, laakeneva, keltai-nen ja kauttaaltaan ruskeasuomuinen. Heltat vaaleankeltai-set, melko tiheässä, kolotyviset. Jalka pitkähkö, keltainen.Maku ja haju jauhomaiset. Haavan sienijuurisieni. Haavi-koissa ja sekametsissä. Hyvä ruokasieni.

LimanuljaskaCitronslemskivling, Gomphidius glutinosus

Keskikokoinen. Lakki laakean kupera, vanhemmiten mata-lasuppiloinen ja reuna kauan sisäänkiertynyt, paksulimai-nen (liman voi nylkeä pois veitsellä), violetinharmaa, van-hemmiten mustalaikkuinen. Heltat pitkäjohteiset, harvassaaluksi valkeahkot, sitten mustuvat. Jalka limainen, valkoi-nen, tyvestä rikinkeltainen. Kuusen juurisieni. Hyvä ruo-kasieni, mutta vanhemmiten mustuva ja mustuttaa myösmuut korissa olevan sienet.


14

MustatorvisieniSvart trumpetsvamp, Craterellus cornucopioides

Pienehkö torvimainen tai syvään suppilomainen kääväkäs.Lakin pinta mustahko, pienisuomuinen, lakin ulkopintaheltaton tai poimuton, lähes sileä, hopeanharmaa, yhtyyjalkaan saumattomasti, jalan tyvi mustahko. Lehtomaisissametsissä, rehevissä kuusikoissa. Erinomainen ruokasieni,mutta pahanmakuinen jalan tyvi poistettava.

MustarouskuSvartriska, Lactarius turpis

Keskikokoinen–isohko rousku. Lakki laakea, hiemankuoppakeskustainen, likaisen vihertävänruskea-mustahko.Metsässä kasvavat mustarouskut ovat pienempiä ja väril-tään vihreämpiä kuin kulttuuriympäristöissä kasvavat. Hel-tat kermanvalkoiset, tiheässä. Jalka lakin värinen tai vaa-leampi. Malto kovaa, maitiaisneste valkoista ja kirpeää.Koivun juurisieni, kasvaa sekä metsissä että kulttuuripai-koilla, pihoilla, puistoissa. ym. Hyvä ruokasieni 10 minuu-tin keittämisen jälkeen, mutta ei viime aikoina ole suositel-tu käytettäväksi sen nekatoriinipitoisuuden vuoksi.


15

MustavahakasSotvaxskivling, Hygrophorus camarophyllus

Keskikokoinen–isohko. Lakki kupera, ruskeanmusta - lä-hes musta, reuna aluksi sisäänkiertynyt. Heltat paksut, har-vassa, valkoiset. Jalka pitkä, valkeahko, tyveen suippene-va. Maku haurasta, mietoa. Tuoksu hajuvesimäinen. Kuu-sikoissa kuusen juurisienenä. Erinomainen ruokasieni.

MännynherkkutattiRödbrun stensopp, Boletus pinophilus

Iso-isohko, kovamaltoinen tatti. Lakki kupera, kova, epäta-sainen, pähkinänruskea. Pillit valkoiset, pillien suut puner-tavat, vanhemmiten pillistö keltainen. Jalka tukeva, tyveenpäin paksuneva, jopa tynnyrimäinen, valkeahko, jalan lat-vaosassa valkoista verkkokuviointia. Maku mieto. Män-nyn juurisieni, kuivilla mäntykankailla toisinaan runsassa-toinen. Erinomainen ruokasieni.


16

MännynpunikkitattiTallsopp, Leccinum vulpinum

Keskikokoinen–isohko tatti. Lakki tumman punaruskea,pintakelmu kiertyy usein pillistön puolelle. Pillistö likai-sen valkoinen. Jalka tukeva, valkoinen, ruskeatupsuinen.Männyn juurisieni, mäntykankailla. Hyvä ruokasieni, mut-ta kypsennettävä perusteellisesti.

MännynleppärouskuLäckerriska, Lactarius deliciosus

Keskikokoinen–isohko. Lakki laakea, kuoppakeskustai-nen, oranssi, vyöhykkeinen. Heltat tiheässä oranssit, van-hemmiten vihertävät. Jalka oranssi, kuoppatäpläinen. Mai-tiaisneste niukkaa, oranssia, hitaasti vihertyvää. Männynseuralainen, kalkkialueilla runsassatoinen. Erinomainenruokasieni.


17

NummitattiÖrsopp, Suillus bovinus

Keskikokoinen tatti. Lakki laakea, pehmeämaltoinen, li-mainen, vaaleanruskea. Pillit isoreikäiset ja kulmikkaat, li-kaisen keltaiset. Jalka lyhyt, kellanruskea. Mäntyjen seu-rassa, usein isoina ja tiiviinä ryhminä, usein esim. polku-jen varsilla. Hyvä ruokasieni.

PohjanmesisieniVanlig honungskivling, Armillaria borealis

Keskikokoinen, isoina ryhminä kasvava sieni. Lakki kupe-ra, lopulta laakea, kellanruskea, kauttaaltaan pienisuomui-nen. Heltat rusehtavanvaaleat. Jalka käyrä, latvassa rengas.Kasvaa isoina tuppaina elävillä ja lahopuilla, sekä lehti-että havupuulla. Hyvä ruokasieni, joista vain lakit käyte-tään.


18

SillihaperoSillkremla, Russula xerampelina

Haperoryhmä, johon kuuluu useita keskikokoisia lajeja. Hy-vin monimuotoinen ja monenvärinen, joka heijastaa lajiero-ja. Lakki voi olla ruskea, punainen, vihertävä tai viininpu-nainen. Lakki laakea, keskeltä usein kuopalla. Heltat melkotiheässä, kellertävänvalkeat, kosketuskohdasta ruskettuvat.Jalka tukeva, usein punavivahteinen, kosketuksesta ruskettu-va. Haju – varsinkin kuivahtaneena – sillinkaltainen. Muo-dostaa sienijuurta eri puulajien kanssa. Monenlaisissa met-sissä lehtometsistä havumetsiin. Erinomainen ruokasieni.

SikurirouskuCurryriska, Lactarius camphoratus

Pienehkö rousku, Lakki himmeäpintaisen tummanruskea,laakean kuoppakeskustainen, ohutmaltoinen, heltat tiheäs-sä, lakin väriset. Jalka tummanruskea, violetinsävyinen.Maitiaisneste runsasta, valkoista, mietoa. Haju omalaatui-nen, muistuttaa sikuria ja currymaustetta. Rehevissä kos-teapohjaisissa kuusikoissa, kuusen seuralainen. Erinomai-nen ruokasieni, johon on liian vähän kiinnitetty huomiota.Puuttuu Pohjois-Suomesta.


19

SinivalmuskaBlåmusseron, Lepista nuda

Keskikokoinen–isohko sieni. Lakki laakea, reuna usein si-säänpäin kiertynyt, rusehtavansininen-violetinsininen.Heltat sinivioletit, kolotyviset, tiheässä. Jalka tukevahko,sininen, valkohärmeinen. Itiöpöly valkoista. Haju palanut-ta kumia muistuttava. Lahottaja. Kasvaa usein myöhäänsyksyllä lehtikasoissa, lehdoissa, polkujen varsilla ja pen-saikoissa. Hyvä ruokasieni, joka voidaan ryöpätä maunmiedontamiseksi.

SuppilovahveroTrattkantarell, Cantharellus tubaeformis

Pienehkö–keskikokoinen sieni. Lakki ohut, mutkareunai-nen, keskeltä syväsuppiloinen, ruskea – lähes mustahko,lakin alapinnalla matalia helttamaisia, usein haaraisia poi-muja. Jalka likaisen keltainen. Runsassatoinen sieni, useinmyöhään syksyllä rehevissä kuusikoissa. Erinomainenruokasieni.


20

TapionherkkusieniSkogschampignon, Agaricus silvaticus

Keskikokoinen. Lakki kupera–laakea, kauttaaltaan tiheääntummanruskeasuomuinen, heltat vaaleanharmaanruskeat-tummenevat, tiheässä. Jalka solakka, pitkähkö, vaalea, nui-jamainen, renkaallinen. Malto hitaasti punertuvaa. Hajuhapahko. Kuusimetsien neulaskarikkeella, karikkeenlahot-taja. Satovaihtelut suuria. Hyvä ruokasieni.

TalvijuurekasVinterskivling, Flammulina velutipes

Pieni–keskikokoinen kantosieni. Lakki limainen, kupera,oranssinkeltainen. Heltat valkeahkot, kolotyviset, melkoharvassa. Jalka hoikka, lyhyehkö, aluksi vaalea-valkeahko,sitten lähes musta, nukkainen. Lehtipuiden kannoilla taielävillä lehtipuilla, usein myöhään syksyllä tai jopa talvel-la. Lahottaja. Hyvä ruokasieni. Viljellään mm. Japanissa.


21

TuoksuvalmuskaGoliatmuseon, Tricholoma matsutake

Keskikokoinen–iso. Lakki kupera, laakeneva, tummanrus-kea, siinä isoja, pinnanmyötäisiä suomuja, reuna sisään-päin kiertynyt. Heltat tiheässä, valkoiset. Jalka tukeva,usein tyveen päin suippeneva, rusehtava, jalan yläosassanahkamainen rengas. Malto makeantuoksuista, tiivistä.Männyn juurisieni, sato vaihtelee suuresti vuosittain. Poh-joisessa yleisempi kuin etelässä. Erinomainen ruokasieni,japanilaisten kuuluisa ”matsutake”.

UkonsieniStolt fjällskivling, Macrolepiota procera

Iso. Lakki nuorena lähes pallomainen, sitten laakeneva,lautasmainen, keskelle jää usein tylppä kohouma, vaalea-pohjainen, kauttaaltaan ruskeasuomuinen. Heltat irtotyvi-set, tiheässä, valkoiset. Jalka pitkä, solakka, kauttaaltaanvalko-ruskeavöinen. Jalan yläosassa helposti irtoava ulko-neva rengas. Malto pähkinäntuoksuista. Polkujen varsilla,puutarhoissa, tienvarsilla, lehdoissa ym. kulttuurin vaikut-tamilla paikoilla. Karikkeenlahottaja. Erinomainen ruoka-sieni.


22

ViinihaperoVinkremla, Russula obscura

Keskikokoinen–isohko. Lakki laakea, kuoppakeskustai-nen, viininpunainen, keskeltä usein mustahko, reunoiltausein valkohärmeinen. Heltat kellanvalkoiset, tiheässä. Jal-ka tukevahko, valkoinen, iän myötä ja raaputettaessa har-maantuva. Malto harmaantuvaa. Mieto. Kuusen juurisieni.Hyvä ruokasieni.

VaaleaorakasBlek taggsvamp, Hydnum repandum

Keskikokoinen–isohko sieni. Lakki usein epämuotoisennäköinen, laakea, epätasainen, valkeahko, kuiva. Lakinalapinnalla pehmeitä piikkejä, jotka irtoavat helposti. Jalkalyhyehkö, valkeahko. Kuusen juurisieni. Erinomainen ruo-kasieni.


23

ViiruvalmuskaStreckmusseon, Tricholoma portentosum

Keskikokoinen–isohko. Lakki laakean kupera, tumman-harmaa, mustaviiruinen. Heltat valkoiset, tiheässä. Jalkalyhyt tai pitkähkö, valkoinen, latvaosasta kellertävä. Kuu-sen juurisieni. Usein myöhään syksyllä. Hyvä ruokasieni

VoitattiSmörsopp, Suillus luteus

Keskikokoinen tatti. Lakki kupera, paksulimainen, tum-manruskea. Pillit pieniä, voinkeltaisia. Jalka valkeahko, ja-lan yläosassa nahkamainen rengas, joka on pitkään lakinreunoissa kiinni, mutta lopulta irtoaa ja jää jalkaan kutistu-vaksi jätteeksi. Männyn juurisieni. Hyvä ruokasieni.


PL 32, 37601 ValkeakoskiPuh. 0204 16 121Faksi 0204 16 120

www.puukauppa.comwww.upm-kymmene.fi

UPM Metsä

6/20

07 •

Pap

eri

UP

M F

ines

se m

att

130

g/m

2

UPM-Kymmene on suomalainen, kansainvälisesti toimiva metsä-yhtiö, jonka juuret juontavat jo 1700-luvulle. UPM-konsernilla onSuomessa 25 puuta raaka-aineenaan käyttävää tehdasta, joidenvuotuinen puuntarve on yli 20 milj. m3. Valtaosa tästä puumääräs-tä saadaan kotimaan yksityismetsistä. Sitä varten UPM Metsä, joka on konsernin metsäosasto Suomessa, tekee vuosittain noin30 000 puukauppaa.

UPM Metsä vastaa myös konsernin omien metsien hoidosta. Niitä on noin 900 000 hehtaaria. Metsäosastolla on oma taimitar-ha Joroisissa. Metsäosaston palveluksessa on 600 toimihenkilöä.Metsäkone- ja autoyrittäjiä ja heidän kuljettajiaan on 1 600.Lisäksi UPM:n tytäryhtiön Silvesta Oy:n palveluksessa on runsaat250 metsuria.

UPM tarjoaa monipuolisia metsäpalveluja metsänomistajille, mm. metsäpalvelusopimuksen muodossa. Sopimuksia on tehtyrunsaat 9 000. Metsäpalvelusopimus on pitkäaikaiseksi tarkoitettumetsänomistajan ja UPM:n välinen yhteistyösopimus, mikä laa-jimmillaan voi käsittää myös metsien täyden hoidon.

Kansi: Kartiohuhtasieni (Morchella conica)


Documents

Metsiemme ruokasieniä...ruokasieni (kaksi kertaa keitettävä 5 minuuttia runsaassa vedessä ja välillä huuhdeltava). Kevätsieni. Koivunkantosieni Föränderlig tofsskivling, Kuehneromyces