Embed Size (px)
Citation preview
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 1/2011 • 8.4.2011
PEFC/02-21-15
Tämä lehti on painettu
suomalaiselle sanomalehti-
paperille.
Metsäsertifiointiuudistuu
Puukauppaa kiihtyyhiljalleen
SuursavottaEräsalossa
Uusiatoimihenkilöitä
sivu 3
sivu 5
sivu 7
sivu 10
2 metsäpirkka 1/2011
Odotettavissa hyvä vuosiMetsänomistajan kannalta ku-luva vuosi näyttää hyvältä puun kysynnän suhteen. Teollisuu-den puutarpeet ovat suuret täl-le vuodelle, mikä tulee vilkas-tuttamaan puukauppaa. Huoli-matta joidenkin Euroopan mai-den talousongelmista näyttää metsätalouden vuodesta tulevan hyvä. Metsäteollisuuden tuottei-den kysyntä on kasvanut talou-den kasvun myötä.
Ennusteiden mukaan kysyn-nän kasvu lisää paperin tuotan-toa ja vientihinnat ovat hienoi-sessa nousussa, vaikka nousua jarruttaa edelleen ylikapasiteet-ti Euroopassa. Sellun keskimää-räinen vientihinta on tänä ja ensi vuonna edelleen korkea. Sahata-varan kysynnän kasvu jatkuu tä-nä vuonna kotimaassa ja myös vienti Eurooppaan kasvaa.
Puunmyyntisuunnitelma Alkuvuodesta on puukauppa ol-lut hiljaista, mutta puukaupan odotetaan vilkastuvan kevään edetessä. Puukauppaa suunnitel-lessa kannattaa teettää metsän-hoitoyhdistyksellä puunmyynti-suunnitelma. Puunmyyntisuun-
nitelma on maksuton metsän-hoitoyhdistyksen tarjoama pe-ruspalvelu metsänhoitoyhdis-tyksen jäsenille. Puunmyynti-suunnitelmanteon yhteydessä metsänomistaja saa myös hyö-dyllistä ja rahanarvoista tietoa hintatasosta, tukinkatkonnas-ta ja puumarkkinoista. Jokaisen jäsenen kannattaa hyödyntää tä-mä palvelu.
Metsänomistaja ratkaisee puunmyyntinsä kuitenkin ta-pauskohtaisesti tarjotun kaup-pahinnan ja muiden ehtojen pe-rusteella. Tarjousten vertailussa kannattaa käyttää oman metsän-hoitoyhdistyksen ammattiapua.
Ajantasainen tieto puumarkkinoista tärkeääPuumarkkinoilla on ajantasai-nen tieto markkinatilantees-ta rahanarvoista tietoa. Puun-myyntiä suunniteltaessa on hy-vä tietää mm. mikä on juuri sil-lä hetkellä kysyttyä puutava-raa, mikä on kunkin puunosta-jan puuntarve, mikä on kysei-sen puutavaran hintataso, mil-lainen kyseisen leimikon hinta-taso on ja miten vaikuttavat yhti-
öiden erilaiset laatu- ja mittavaa-timukset puun saantoon. Näiden lisäksi on syytä tietää onko lei-mikossa erikoispuuta, jonka voi-si toimittaa jalostusarvonsa mu-kaiseen käyttökohteeseen. Näi-den moninaisten tekijöiden hal-linta vaatii perehtyneisyyttä asi-oihin ja tähän voivat antaa am-mattiapuaan alueneuvojamme. Metsänhoitoyhdistyksestä saat tietoa jonka tavoitteena on met-sänomistajan edunvalvonta puu-kaupallisissa kysymyksissä.
Metsänhoitoon kannattaa panostaaKannattava metsätalous poh-jautuu hyvään metsänhoitoon. Metsähoidossa ei ole oikoreit-tejä. Uudistushakkuun jälkeiset uudistamistoimenpiteet kannat-taa tehdä huolella, eikä kanna-ta luottaa tuuriin. Samoin oikea aikaisella taimikonhoidolla saa-daan taimikon kasvu pysymään hyvänä ja nuoren metsän hoidol-la saadaan taimikkoajan jälkei-set metsät pysymään kasvukun-nossa. Näihin molempiin hoito-työmuotoihin saa valtion avus-tusta. Aktiivinen metsänomistaja
voi itse tehdä taimikonhoidolla hyvän kasvuisan metsän ja itsel-leen ulkoilua sekä kunnon nou-sua. Työnsä jäljen näkee heti ja myös tulevat sukupolvet saavat nauttia työn tuloksista.
Metsänhoitoyhdistyksen alue-neuvojalta saa tietoa valtion tuis-ta sekä metsänhoitoyhdistyksel-tä löytyy metsureita tekemään hoitotyöt, jollei metsänomistaja itse suorita työtä. Metsä ei anna pikavoittoja vaan vaatii pitkäjän-teistä työtä, mutta antaa ajan ku-luessa paremmin tuloja hoidet-tuna kuin hoitamattomana.
ToimihenkilömuutoksiaMetsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkassa on alkuvuoden aika-na tapahtunut henkilövaihdok-sia. Alueneuvoja Antti Sarva-na jäi vuorotteluvapaalle tämän vuoden loppuun saakka ja hänen paikalleen Ruovedelle siirret-tiin alueneuvoja Jorma Pentti-lä Kurusta. Jorman paikalle Ku-ruun valittiin Jere Leppämäki Virroilta. Korjuuesimies Jaakko Toijala siirtyi toisen työnanta-jan palvelukseen ja tätä tehtävää hoitamaan palasi vanhempainva-
paalta Sari Kaleva Virroilta. Kun Oriveden alueneuvoja Otto Halttunen päätti siir-tyä vastaaviin tehtäviin koti-seudulleen Sumiaisiin, niin hänen tehtäviään hoitamaan valittiin Antti Kujala Orive-deltä. Lisäksi Titta Heikki-nen valittiin hoitamaan met-säsuunnittelijan tehtäviä yh-distyksen alueella. Lisää tie-toa uusista toimihenkilöistä löytyy sivulta 10.
Keväisen metsäretken aikaHeti lumien sulettua on hyvä aika kiertää metsät ja tarkas-taa metsien tila. Metsät kasva-vat nopeasti ja jo muutamas-sa vuodessa näkymät muut-tuvat paljon. Lähiaikoina is-tutetut taimikot on syytä tar-kastaa ja katsoa miten kasvu on lähtenyt käyntiin ja onko heinä kaatunut taimien pääl-le lumen painosta. Samalla on syytä katsoa ovatko hirvet vierailleet taimikoissa.
Harri Katajamäki
Mhy Pohjois-Pirkan valtuusto pi-ti kevätkokouksensa 17. maalis-kuuta Hyytiälän Metsäasemalla. Paikalla oli 32 valtuutettua. Ko-kouksen puheenjohtajana toimi Tiina Morri Virroilta. Valtuusto käsitteli kokouksessaan toimin-takertomuksen ja tilinpäätöksen viime vuodelta. Lisäksi päätet-tiin ilmoittautua tarkistettujen PEFC FI -metsäsertifiointistan-dardien mukaisiin Keski-Suo-men ja Pirkanmaan alueellisiin ryhmäsertifiointeihin.
Vuoden 2010 toiminnalle oli asetettu viisi painopistealuetta:
1. Metsänhoitopalveluiden tar-jonta ja kehittäminen
Metsänhoitoyhdistys lisäsi metsähoitotöiden markkinoin-tia ja opastusta. Metsänhoito-määrää saatiin nostettua edelli-sestä vuodesta ja ilahduttavasti ensiharvennusten määrä saatiin nousemaan tavoitetasolle. Syynä oli puumarkkinoiden huomatta-va normalisoituminen. Metsän-
hoitotöiden laatuun kiinnitettiin huomiota ja laadun ohella muis-tutettiin metsänomistajia met-sänhoitotöiden oikean ajankoh-dan merkityksestä kustannuk-siin.
2. Puukaupallinen edunvalvonta Puunmyyntisuunnitelmista kul-ki metsänhoitoyhdistyksen kaut-ta 78 prosenttia kokonaismyyn-timäärästä. Puukaupan toimek-siannot käsittivät 64 prosenttia mhy:n kautta tehtävistä puun-myyntisuunnitelmista.
3. Metsänhoitoyhdistyksen nä-kyvyyden ja palveluiden laadun ylläpitäminen
Metsänhoitoyhdistys pystyi lisäämään näkyvyyttä erilaisten koulutustilaisuuksien ja näytös-ten ansiosta. Palveluiden laatua seurattiin palautekyselyillä sekä ketjuauditoinnilla. Jatkossa on edelleen pyrittävä parempaan näkyvyyteen ja parempaan laa-tuun palveluissa.
4. Metsänhoitoyhdistyksen or-ganisaation ja osaamisen kehit-täminen Organisaation ja osaamisen ke-hittäminen vaatii jatkuvaa kou-lutusta. Samoin kustannustehok-kuuden ja laadun kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.
5. Metsävaratiedon hallintaMetsävaratiedon hyödyntämi-nen ja hallinta korostuu tulevai-suudessa. Metsän-omistajille on suunniteltu verkkopalvelu Silva-Netti, joka mahdollistaa met-sä-omaisuuden nykyaikaisen hal-linnan. Silvanetin avulla nos-tamme palveluta-somme nyky-ajan metsänomistajan vaatimal-le tasolle. SilvaNetin havainnol-liset teemakartat sekä yhteen-vedot auttavat metsänomistajaa päätöksenteossa ja helpottavat yhteydenpitoa omaan metsän-hoitoyhdistykseen.
Vuoden 2010 toiminnan tunnuslukuja (Mhy:n toteuttamat)Puunmyyntisuunnitelmat 681048 m3
Päätehakkuut 1 287 haHarvennushakkuut 4 199 haEnsiharvennukset 2 335 haYlispuiden poisto 557 haYhteensä 8 402 haPuukaupan toimeksiannot (valtakirjat)
437 349 m3
Hankintapalvelu 47 970 m3
Energiapuutoimitukset 37 650 m3
Uudistusalan raivaus 145 haMaanmuokkaus 691 haMetsänviljelyyn toimitetut taimet 1 497 820 kplTaimen istutus 801 haKylvöt 92 haTaimikonhoidot ja nuoren metsän kunnostukset
2 429 ha
Kunnostusojitus 13 kmMetsäteiden rakennus- ja perusparannus
46 km
Metsäsuunnittelu 3 650 haMetsäarviot 5 107 haHenkilökohtainen neuvonta 4 412 kplKolulutus-,neuvonta- ja asiakastilaisuudet
16 kpl
1902 henkilöäLiikevaihto 4,7 me
Valtuuston kevät-kokous Hyytiälässä
tulOslaskElMa 1.1.-31.12.2010 €
VARSINAINEN TOIMINTA
Edistämistoiminta 240
KULUT
Henkilöstökulut -646317
poistot -2279
Muut kulut -247694
Kulut yhteensä -896290
Vars.toiminnan kulujäämä
-896050
LIIKETOIMINTA
Tuotot 3818883
Kulut -3792520
Liikevoitto 26363
Mh-maksut 894 467
Korko- yms. tuotot 17 830
Tilikauden ylijäämä 42610
metsäpirkka 1/2011 3
1/2011 • 18. vuosikerta Julkaisija:MetsänhoitoyhdistysPohjois-Pirkka Kuruntie 12, 34600 RuovesiVaihde (03) 486 4550
Toimitus:Harri KatajamäkiSanna SyväkuruTaitto ja ilmoitusvalmistus:M-Print Oy, Vilppula
Paino:Pirkanmaan Lehtipaino Oy, 2011Painosmäärä:6800 kplLähetetään osoitteellisena alueella metsää omistaville.
ISSN 1459-2398
Tällä hetkellä ei uskoisi, että puu-kaupassa on odotettavissa vilkas vuosi. Vuoden vaihteessa päätty-nyt verohuojennuskausi ja osta-jien vetäytyminen markkinoilta hiljensi puumarkkinat. Ostajittain ja alueittain markkinatoiminnas-sa on isoja eroja. Tukkipuumark-kina hiljeni muutamia poikkeuk-sia lukuun ottamatta lähes koko-naan, mutta ostajien puolelta on kerrottu jatkuvasta kuitupuun tar-peesta. Samaan aikaan kuitupuun hinnat liukuivat jopa alaspäin. Ti-lanteen ihmeellisyyttä lisää vielä se, että selluteollisuus tekee ra-jua tulosta ja kalliin tuontikuidun käyttö on jälleen lisääntymässä. Puheet puumarkkinoiden toimi-vuuden parantamisesta eivät vali-tettavasti näy käytännön toimin-nassa. Onneksi teollisuuden lop-putuotemarkkinat näyttävät vä-hintään kohtuullisilta ja puun os-tohalujen pitäisi vilkastua lumien sulamisen myötä.
Nopealla aikataululla valmistel-tu Kestävän metsätalouden ra-hoituslain (Kemera) uudistus se-kä samassa yhteydessä luotu laki pienpuun energiatuesta (PETU) antavat odottaa itseään. Lait lä-päisivät kotimaan käsittelyn vii-me syksynä, mutta vielä on epä-selvää milloin lakien notifiointi Brysselissä saadaan hoidettua. Pahimmillaan lakiuudistusten
Puukauppa kiihtyy hiljalleen
Metsäteollisuudella takana hyvä vuosiHelmikuussa kuultiin hyviä uu-tisia kotimaiselta suurelta metsä-teollisuudelta. UPM, Storaenso ja Metsäliitto kaikki tekivät hy-vän tuloksen vuonna 2010. Myös näkymät vuodelle 2011 ovat va-rovaisen positiiviset. Saneera-usten jälkeen firmoilla on tarjol-la tuotevalikoima, jolla voidaan menestyä. Näkymät pidemmäl-le tulevaisuuteen ovat pääsään-töisesti hyvät.
Tiettyjä epävarmuustekijöitä markkinoilla kuitenkin on. Esi-merkiksi mahdollinen Euroo-pan taloustilanteen heikentymi-nen sekä eri maiden rahoitus-kriisit voivat vaikuttaa metsäte-ollisuuden markkinoita heiken-tävästi.
Synkkiä pilviä metsäalan yl-le on tuonut myös kuohunta Pohjois-Afrikassa. Esimerkik-si Egypti on suomalaisille män-
nyn jalostajille tärkeä markki-na-alue. Jo lyhyet markkinahäi-riöt voivat aiheuttaa vakavia vai-keuksia osalle puun jalostajista. Metsänomistajien kannattaa var-mistaa puunmyyntitulojen saanti sekä ostajien taloudellinen ase-ma ennen puukaupan solmi-mista. Metsänhoitoyhdistykses-tä löytyy neuvoja myös ostajien maksukykyyn liittyen. Mikäli puun ostajille ilmaantuu maksu-vaikeuksia, on syytä ryhtyä vä-littömiin toimenpiteisiin saatavi-en turvaamiseksi.
Puun kysyntä elpyy vielä tänä vuonnaTalvella puuta on ollut paljon varastossa ja suurimmat osto-tarpeet on tyydytetty. Talvikor-juukohteita on ollut vaikea saada kaupaksi. Kesäkorjuukohteiden kysyntä elpyy ja maksuhaluk-kuuskin kasvanee sahatavaran kausiluonteisen kysynnän kään-nyttyä markkinoiden aktivoitu-miseksi. Tämän hetken mark-kinaviestien mukaan nyt kan-nattaa keskittyä kuitupuuleimi-koiden kilpailuttamiseen. Tuk-kipuun menekki vaihtelee alu-eittain runsaasti. Kokonaisuute-na teollisuuden puun ostotarpeet lienevät tänä vuonna samankal-taiset kuin vuonna 2010.
Vaalien läheisyys saattaa nos-taa esiin tarkoitushakuisia kom-mentteja puumarkkinoiden toi-mivuudesta.
Markkinoiden toimivuutta pohdittaessa on syytä muistut-taa puun ostojen loppumisesta ja tuontipuuhun panostamisesta viime vuoden lopulla. Samaan aikaan myyntihalukkuutta olisi vielä ollut. Puuta on aina saa-tavilla, kunhan halukkuus ostaa
ja maksaa puusta ovat todelli-sia. Joka tapauksessa puukaup-pa tulee elpymään ja vuodes-ta 2011 tulee hyvä puukauppa-vuosi. Ensin on kuitenkin puul-le löydyttävä oikeaa kysyntää.
Metsänhoidon rahoitus muutoksessavoimaantulo viivästyy jopa en-si vuoteen.
Lakiuudistuksessa Kemeras-ta muodostuu puhtaasti metsän-hoidollinen rahoitusjärjestelmä. Uudesta Kemerasta on poistettu energiapuun korjuu- ja haketustu-ki. Metsäenergian tuotantoa edis-tetään pienpuun energiatuella.
On hyvä asia, että tuleva ra-hoituslaki suuntautuu entis-
tä puhtaammin metsien hoitoa edistäväksi. Uusiutuvaa ener-giaa koskevien säädösten vien-ti lakiin pienpuun energiatuesta ei ole kuitenkaan metsänomis-tajan kannalta ongelmaton. Pyr-kimyksenä on moninkertaistaa metsäenergian käyttö, mutta sa-malla saatetaan heikentää met-sänomistajalle suunnattavaa ra-hoitusta. Syynä orastavaan höl-
möyteen on metsäteollisuuden huoli kuitupuun polttamises-ta. Huoli on aiheeton. Ensihar-vennuksille suunnattavalla pien-puun energiatuella ei ole vaiku-tusta metsäteollisuuden kuitu-puun saantiin. Jos lain rajoituk-set johtavat nuoren metsänhoi-don laiminlyöntiin, on kuitu-puun saanti tulevaisuudessa vai-keampaa.
Toteutuessaan lakiuudistukset parantavat metsätalouden rahoi-tustilannetta. Vuodelle 2011 on varattu uutta PETU-rahaa 13,5 miljoonaa euroa. Metsätalou-den kannalta on ongelmallista, että tämä rahoitus on käytettä-vissä vain lain voimaan tulles-sa. Nyt on jo nähtävissä Keme-ra-rahoituksen puutteellisuus ja PETU:n lainsäädännön viiväs-
Kysyntää ei ole valitus tiedo-tusvälineissä, vaan aktiivinen tarjoaminen esimerkiksi met-sänhoitoyhdistysten kautta tar-jolla oleviin valtakirjakauppa-kohteisiin.
Lähde Metla/Metinfo
tyessä olisi tämä jo varattu 13,5 miljoonaa euroa ehdottomas-ti siirrettävä Kemeran piirissä käytettäväksi.
Marko Mäki-Hakola
Marko Mäki-Hakolajohtaja
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
4 metsäpirkka 1/2011
Metsänomistajien edusmies luottaa metsänhoitoyhdistykseenMetsänomistajien liitto Länsi-Suomen uusi puheenjohtaja, ag-ronomi Timo Junnila, asuu Po-rissa ja toimii ProAgria Satakun-nan toimitusjohtajana. Metsän-hoito järjestyy puhelimen, säh-köpostin, SilvaNetin ja ennen kaikkea metsänhoitoyhdistyksen avulla. Kun lumet sulavat, taimi-koiden tarkastus on tapa rentou-tua ja unohtaa työasiat.
Junnila viljeli vaimonsa Elinan kanssa entisessä Lapin kunnas-sa sijaitsevaa kotitilaansa 1990-luvun alusta viime vuosiin asti, mutta nyt suurin osa pelloista on vuokrattuna. Hän on etämetsän-omistaja, vaikka etäisyydet eivät huimia olekaan. Asuinpaikka on Pori, metsät sijaitsevat Rauman ja Huittisten kaupungeissa. Joten kaupunkilaismetsänomistajaksi Timo Junnilaa voi nimittää täy-dellä syyllä. Hän on myös mhy Länsimetsän hallituksen jäsen.
Neuvonnassa tarvitaan asiakasnäkökulmaa Päivätyö ProAgria Satakunnan johdossa ja luottamustehtävät
Metsänomistajajärjestön luottamustehtävät innostavat Timo Junnilaa. Ajankäyttö on vain suunniteltava tarkkaan.
metsänomistajien edunvalvon-nassa tarjoavat näköalapaikan. Onko maatalous- ja metsäneu-vonnassa eroja?
- Mielestäni molemmissa on olennaisinta asiakkaan edun ja hyödyn hakeminen. Koska hei-dän tavoitteensa toiminnalle voi-vat poiketa toisistaan, on niin maa- kuin metsätaloudessakin neuvojan muistettava kuunnella asiakasta ja hänen odotuksiaan. Tietysti maa- ja metsäpuolen toiminnassa on myös eroja, ku-ten esimerkiksi metsänhoitoyh-distysten taimikonhoito- ja kor-juupalvelut. ProAgria keskittyy pelkästään asiantuntijapalvelui-hin, eikä tarjoa urakointia.
Onko yhdistyksellä väliä?Junniloilla on metsää kahden sa-takuntalaisen metsänhoitoyhdis-tyksen alueella ja he ovat käyttä-neet molempien palveluja. Mer-kittäviä eroja ei palveluissa ole ollut.
Viime aikoina on esitetty muu-tosta, jonka mukaan metsän-omistaja saisi valita, että on vain
yhden mhy:n jäsen, jos metsää on eri alueilla.
- Ymmärrän, että on met-sänomistajalle helpompaa, jos voi asioida vain yhden neuvo-jan kanssa. Metsäpalsta sijait-see kuitenkin paikassaan, jossa myös työt on tehtävä. Itse en ole kokenut ongelmaksi hoitaa asi-oita kahden mhy:n kanssa.
Farmari täyttää ja pidentää päivätTänä keväänä ja kesänä Länsi-Suomen metsänomistajien uu-den edusmiehen ajankäyttö vaa-tii hyvää suunnittelua, ja päivät venyvät pitkiksi. ProAgria Sa-takunta järjestää Farmari maa-talousnäyttelyn Porin Kirjurin-luodossa heinäkuun alussa.
- Farmariin asti päivät ovat ko-ko meidän väelle työntäyteiset. Normaalin neuvontatyön lisäksi näyttely vaatii paljon etukäteis-valmisteluja. Liikenne, pysä-köinti, näyttelyvieraiden tarvit-semat palvelut ja monta muuta asiaa vaativat tarkat suunnitel-mat.
Tavoitteena on saada paikalle yli 400 näytteilleasettajaa. Far-marissa on koneiden, eläinten ja kotimaisen ruuan lisäksi esillä monipuolisesti myös metsä. Jo nyt voi todeta, että näyttelystä tulee monipuolinen ja täysipai-noinen tapahtuma niin maanvil-jelijöille, metsänomistajille kuin kuluttajillekin.
Yhteistyö on tärkeääJunnila kokee uuden luottamus-tehtävän haastavaksi ja ottaa sen vastaan mielenkiinnolla.
- Metsänomistukseen liittyen on menossa monenlaisia asioita, joissa pitää olla mukana. Met-sänhoitomaksusta ja kiinteis-töverosta puhutaan jatkuvasti. Meneillään oleviin organisaatio-muutoksiin pitää olla vaikutta-massa siten, että metsänomista-jat eivät unohdu. Mutta metsän-omistajien liittokin on vain yksi osa isossa verkostossa ja yhteis-työn tekeminen metsäalalla on tärkeää, toteaa Timo Junnila.
Heli Mutkala-Kähkönen
Ollikaisen Hirsirakenne Oy on vuoden 2010 aikana ottanut usei-ta merkittäviä kehitysaskeleita. Näihin lukeutuvat mm. inves-tointi uuteen huippumoderniin tuotantolinjaan, uuden suunnit-telujärjestelmän käyttöönotto ja tuotantotilojen laajennus.
Perjantai-iltaa 10. joulukuuta 2010 vietettiin Ollikaisen Hirsira-kenteella juhlallisissa merkeissä, kun yrityksessä otettiin käyttöön puuntyöstön huippua edustavan saksalaisen Hundegger Maschi-nenbau GmbH:n toimittama tuo-tantolinja. Linjan lisäksi käyttöön vihittiin 500 neliön tehdaslaajen-nus. Linjan myötä uusittiin myös CAD/CAM suunnittelujärjestel-mä. Miljoonainvestoinnin vihki virallisesti käyttöön elinkeinomi-nisteri Mauri Pekkarinen.
Uusi työstölinja mahdollistaa entistä paksumman hirren työs-tämisen, aina 45 senttiä leveisiin kappaleisiin asti. Linjan myötä paksuimmat käyttöön otettavat hirsikoot ovat 24 - 27 senttiä le-veitä. Kone valmistaa rakennuk-sen hirret yksitellen monivaihei-sessa ja täysin automatisoidussa prosessissa. Työstölinjan myö-tä voidaan valmistaa myös en-tistä monipuolisempia nurkka-
Ollikaisen Hirsirakenne Oy:n uusi hirrentyöstölinja on vihitty käyttöön
ratkaisuja, esimerkiksi cityhir-sitaloihin.
Laadustaan tunnettu perheyritysOllikaisen Hirsirakenne Oy on laadustaan sekä luotettavuu-destaan tunnettu hirsivalmista-ja Pirkanmaalta, joka suunnitte-lee, valmistaa, myy ja rakentaa hirsirakennuksia Suomeen se-kä ulkomaille. Ollikaisen Hir-sirakenteen tärkeimpiin ydinar-voihin lukeutuvat laatu, kotimai-suus ja ympäristönsuojelu.
Yrityksen perustaja Kari Ol-likainen luopui johtotehtävis-tään maaliskuussa 2010, toimit-tuaan yrityksen johdossa vuo-desta 1974. Sukupolvenvaihdok-sen myötä Ollikaisen Hirsiraken-netta on johtanut toimitusjohtaja Tero Ollikainen, jonka johdolla yritys on jatkanut maltillisen kas-vun sekä kehityksen tavoittelua etenkin vientimarkkinoilla. Va-kituisia työntekijöitä yrityksessä on noin 30 henkilöä, joista suu-rin osa työskentelee Ruovedellä sijaitsevassa tuotantolaitoksessa.
Raaka-aineena kotimainen mäntySuomalainen metsänhoito on ar-
vostettua ja noudattaa kestävän kehityksen arvoja. Siksi Olli-kaisen Hirsirakenne Oy käyttää pääosin laadukasta suomalais-ta mäntyä, joka on hitaasti kas-vanut, sään vaihtelut hyvin kes-tävä ja luonnollisesti hengittä-
vä rakennusmateriaali. He suo-sivat materiaalihankinnoissa lä-hialueiden metsänomistajia, jot-ta kuljetuksista ei aiheutuisi yli-määräisiä päästöjä.
Tärkeimmät nykyiset vienti-kohteet ovat Ranska, Englanti,
Venäjä ja Tanska, mutta myös muualle Eurooppaan sekä Ja-paniin viedään muutamia talo-ja vuodessa. Kotimaan markki-noilla Ollikaisen Hirsirakenne on säilyttänyt perinteisesti vah-van asemansa erityisesti Pirkan-
maan talousalueella, kuuluen jo vuosia alueen kolmen vahvim-man toimijan joukkoon.
Sanna Syväkuru
Vas. Tomi Ollikainen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja Tero Ollikainen uuden hirrentyöstölinjan vihkiäisissä.
metsäpirkka 1/2011 5
Metsien sertifioinnissa al-koi uusi kausi. Sen mukai-selle metsätaloudelle ase-tetut kriteerit muuttuivat jonkun verran. Muutok-set eivät ole metsänomis-tajan kannalta suuria.
Metsien sertifiointi alkoi Suomes-sa vuonna 1999. Tänä vuonna ser-tifioinnin vaatimukset jälleen hie-man uudistuivat. Metsänomistaji-en liitto Länsi-Suomi päätti jou-lukuussa hakea uutta PEFC-serti-fikaattia kaikkien metsänomista-jien ja metsätalouden toimijoiden puolesta. Liiton toimialuetta ovat Etelä-Pohjanmaa, Lounais-Suo-mi ja Pirkanmaa.
Metsänomistajan kannalta muutokset eivät ole merkittäviä. Asiat on pyritty kuvaamaan sel-keämmin. Vaatimuksia on täs-mennetty ajan trendin mukai-siksi esim. energiapuunkorjuun ja metsien monikäyttöedellytys-ten osalta.
Mhy:n jäsenet mukana yhdistyksen päätökselläMetsäsertifioinnin vaatimusten muututtua sertifikaattia piti ha-kea uudestaan. Mukaan sertifi-
Metsäsertifiointi uudistuu
Auvo Heikkilä on kouluttanut metsäsertifiointiuudistusta ammattilaisille jo noin vuosi sitten.
ointiin ovat ilmoittautuneet met-sänhoitoyhdistykset, metsäkes-kus, merkittävimmät puunosta-jat sekä metsäalan järjestöt.
Metsänhoitoyhdistysten val-tuustot päättivät kokouksissaan maalis-huhtikuussa olla muka-na ryhmäsertifioinnissa. Vaikka päätös tehtiin kaikkien metsän-hoitoyhdistysten jäsenten puo-
lesta, niin metsäsertifiointi on edelleen täysin vapaaehtoista. Jokaisella metsänomistajilla on mahdollisuus jättäytyä ulkopuo-lelle, jos katsoo, että ei ole val-mis noudattamaan yhteisiä peli-sääntöjä.
Metsäsertifiointiin liittyvät tar-kastukset eivät aiheuta metsänhoi-toyhdistyksen jäsenelle ylimää-
räisiä kuluja. Muut kuin yhdistyk-sen jäsenet maksavat pienen hal-linnointimaksun. Tarkastusten ku-luista huolehtivat metsänomistaji-en liitto ja puun ostajat.
Uudet vaatimukset ovat selkeämmätMetsäsertifioinnin vaatimuksia on tarkistettu uuden kauden al-
kaessa. Länsi-Suomen metsäta-loutta koskevia kriteerejä on nyt 27. Kokonaan uusia kriteerejä on kaksi: energiapuun kestävä korjuu ja metsien monikäyttö-edellytysten edistäminen.
Keskeisimpiä käytännössä huomioon otettavia asioita ovat mm. seuraavat:- Puuston terveydestä huoleh-
timinen (kriteeri 3) mm. es-tämällä juurikäävän leviämis-tä havupuumetsissä ja välttä-mällä korjuuvaurioita
- Arvokkaiden elinympäristö-jen ominaispiirteiden säilyttä-minen (10), johon on tullut en-tiseen verrattuna muutoksia
- Säästöpuiden jättäminen (13) - Vesistöjen ja pienvesien suo-
jakaistan huomioiminen (17). Leveys on nyt määritelty vä-hintään 5 metriksi ja tällä vyö-hykkeellä sallitut toimenpiteet on kerrottu selkeämmin.
Monissa edellä luetelluissa asi-oissa on ollut edellisinä vuosina jonkin verran puutteita. Sen si-jaan esim. luonnontilaisia soita ei ole ojitettu, pohjavesien laatua ei ole heikennetty ja taimikonhoito-tarpeista on huolehdittu, eli hoi-dettu vähintään 60 prosenttia.
Metsänomistajille kerrotaan uusista selkeytetyistä metsän-hoidon vaatimuksista eri tilai-suuksissa. Lisätietoja saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä, met-sänomistajien liitosta, metsäkes-kuksesta sekä puunostajilta.
Metsäsertifioinnilla halutaan ennen muuta osoittaa puu- ja paperituotteiden ostajille kaik-kialla maailmassa, että tuottei-den raaka-aineena käytetty puu on kasvatettu hyvin hoidetuissa metsissä. Tämä turvaa suoma-laisten tuotteiden menestymistä markkinoilla.
Auvo Heikkilämetsänhoitopäällikkö
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Hel
i Mu
tkal
a-K
ähkö
nen
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien rahoit-tama yhdistys. Pirkanmaan seitsemällä yhdistyksel-lä on yli 20 000 jäsentä. Monipuolisten palvelujen tuottamisesta vastaa 80 monipuolisesti koulutet-tua metsätoimihenkilöä.
Metsänomistajista yli 98 pro-senttia on yhdistysten jäseniä. Heille perinteisesti suunnattu-ja palveluja ovat olleet leimikon suunnittelu, puukaupan avusta-minen valtakirjalla, metsänuu-distamistyöt ja taimi- ja siemen-materiaalin välitys. Metsänhoi-toyhdistys suunnittelee kolme neljännestä leimikoista ja myy metsänomistajan valtuuttamana yli puolet puumääristä. Tarjo-amme jäsenillemme myös kou-lutus- ja neuvontapalveluja, jot-ka ovat maksuttomia.
Osaava kaarti metsäammattilaisiaKaikki yhdistysten metsätoimi-henkilöt ovat perehtyneitä puu-kauppaan, metsänhoitoon se-
kylvö, yli 80 prosenttia tekee metsänhoitoyhdistys yksin, tai osittain metsänomistajan kans-sa yhdessä. Lähes kaikki metsä- ja tila-arviot ja suurin osa taimi-konhoidoista on metsänhoitoyh-distyksen tekemiä.
Korjuupalvelu – vaihtoeh-toinen mahdollisuusMhy:t tarjoavat metsänomistajal-le puunkorjuupalveluita. Työllis-tämme laajan joukon koneyrittä-jiä harvennushakkuilla ja ener-giapuun korjuussa. Toimitam-me merkittäviä määriä tukkia ja kuitupuuta metsäteollisuudella sekä energiapuuta esim. Tampe-reen lämpölaitokselle.
Ojitukset ja tienteko sujuvatMetsänhoitoyhdistykset ovat laajentaneet toimintaansa uusil-la palveluilla. Perinteisten työ-muotojen rinnalle tuli jo 90-lu-vun lopussa kunnostusojitus-ten suunnittelu ja toteutus. Täl-lä vuosikymmenellä palvelutar-jontamme on laajentunut metsä-teiden suunnitteluun ja rakenta-miseen.
Huomioimme jo silloin met-
säteiden merkityksen puumark-kinoilla parempana kantohinta-na ja puunmyyntiä edistävänä tekijänä, sekä metsäteiden riit-tämättömän kunnostusmäärän. Nyt metsänhoitoyhdistykset ra-kentavat suurimman osan uusis-ta metsäteistä Pirkanmaalla.
Kiinteistökauppa oman yhtiön kauttaMetsänhoitoyhdistysten omis-tama Länsi-Suomen Metsätilat Oy on selvä ykkönen metsäti-lojen kaupassa. Toiminta käyn-nistyi metsänomistajien tarpeis-ta ja toiveista saada kiinteistön-välityspalveluja omasta metsän-hoitoyhdistyksestä. Niissähän on paras osaaminen ja tieto met-sätilojen markkinoista ja hinnan muodostumisesta. Mhy:t toimi-vat yhteistyössä oman yhtiönsä kanssa ja ovat merkittävä toimija metsätilakaupoissa. Metsäomai-suuden hallintaan liittyviä palve-luja ovat esim. kauppa- ja lah-jakirjojen sekä jakosopimusten laatiminen.
Nykyaikainen kalusto apuna
Metsänhoitoyhdistysten käytös-
metsänhoitoyhdistysTURVALLINEN VALINTA
Pidä metsäsi kasvussaTee hyvä ympäristöteko
Vain hoidetuista taimikoista kehittyy kunnon metsiä, jotka tuottavat tulevaisuudessa järeää puuta. Tee hyvä ympäris-töteko ja huolehdi metsien kunnosta. Kasvava metsä sitoo ilmakehän hiiltä ja on ehtymätön puuraaka-aineen lähde.
Metsänomistajan etu ykkösenä
sä on nykyaikainen tietotekniik-ka ilmakuvineen ja metsävara-tietoineen. Niiden avulla voi-daan nopeasti kartoittaa hakkuu- ja hoitotarpeita sekä laatia met-sänomistajan tarpeiden mukaisia suunnitelmia.
Metsänhoitoyhdistys – koko maassa, joka kylässäMetsänhoitoyhdistys on koko maan kattava metsänomistajien palveluorganisaatio – yli 1000
toimihenkilöä ja 300 toimipis-tettä. Yhdistyksen toimihenki-lön tavoitat lähes joka kylästä.
Metsänhoitoyhdistys toteuttaa metsänomistajan palvelutarpeita pitäen mielessään, että metsän-omistajan etu on ykkösenä.
Aki Haapaniemitoiminnanjohtaja
Mhy Kihniö-Parkano
kä metsänparannustöihin. Li-säksi palveluksessa on noin 150 metsuria ja metsuriyrittäjää te-kemässä metsänomistajan toi-meksiannosta metsänviljelytöi-tä, taimikonhoitoa ja raivauk-sia. Hakkuilla, maanmuokka-uksissa, kunnostusojituksilla ja tienrakennuksessa pyörii lukui-sa määrä koneyrittäjiä.
Monilla mhy-toimihenkilöillä on metsällisen tutkinnon lisäk-si esim. kiinteistökauppaan liit-tyvä tutkinto tai muu laaja lisä-koulutus.
Metsänuudistaminen on leipälajimmeMetsänuudistamistöistä, joita ovat äestykset ja mätästykset, sekä taimien istutus ja männyn
6 metsäpirkka 1/2011
Lauri Lätäkönmäkiasuu Nokialla, metsä Virroilla
4. Yleensä pyrin saamaan 2 - 3 tarjousta.
5. Pienellä tilalla puukauppoja pääsee tekemään melko har-voin.
Ilpo KonttinenParkano
1. Kyllä2. Päätehakkuuta3. Totta kai hinta vaikuttaa, puuta
myydään silloin kun hinta on huipussaan.
4. Yleensä kaksi5. Noin joka kolmas vuosi
Antero Korja, Lempäälä 1. Kyllä2. Harvennusta3. Hyvä hinta ruokkii myyntiha-
luja 4. 3 - 45. Noin parin vuoden välein
Puukauppagallup1. Aiotko myydä puuta tänä vuonna? 4. Kuinka monta ostotarjousta yleensä saat?2. Harvennus- vai päätehakkuuna? 5. Teetkö puukauppoja usein?3. Miten puun hinta vaikuttaa myyntipäätökseesi?
Puiden kaataminen tai muu maisemaa muuttava toimenpi-de edellyttää usein kaava-alueil-la maisematyölupaa. Tämä lupa-menettely on voimassa vahvis-tetuilla asemakaava- ja yleiskaa-va-alueilla, mutta myös näiden kaavojen muutos- ja laadintavai-heessa, jos ympäristökeskus tai kunta on näin määrännyt.
Käytännöt vaihtelevatPuuston käsittelyä ohjaavan maisematyöluvan rajoitteisiin on metsänomistajan ja metsän-omistajaorganisaatioiden vaiku-
Maisematyöluvat vaikeuttavat metsän käsittelyä
Nordic Forest Plants on Ruotsalaisen Svenska Skogsplantor Ab:n ty-täryhtiö, joka on mark-kinoinut Suomeen met-säpuiden taimia jo pari-kymmentä vuotta.NFP-taimi oli ensimmäisenä tuomassa Suomen taimimarkki-noille pakkasvarastoituja taimia. Menetelmä oli ollut Ruotsissa käytössä jo pitkään ennen kuin se saatiin meille. Nykyisin tai-mien pakastaminen on ylivoi-maisesti käytetyin menetelmä kotimaistenkin taimituottajien keskuudessa.
Kävin helmikuussa vierailul-la NFP:n Jämsän kylmävaras-tolla, jossa Länsi-Suomen alu-eella taimia markkinoiva Johan Grönros esitteli yhtiönsä toi-mintaa.
Jämsän varastoon mahtuu parhaimmillaan noin neljä mil-joonaa tainta pahvilaatikoissa, trukkilavoille pakattuina. Varas-ton lämpötila pyritään pitämään
tettava mahdollisimman paljon jo kaavan valmisteluvaiheessa. Mikään muu taho ei tätä edun-valvontatyötä tee.
Metsänhoitoyhdistykset pyrki-vät kunnittain seuraamaan kaa-vaprosesseja ja minimoimaan maisematyöluvan haittavaiku-tuksia metsätalouden harjoitta-miseen kaava-alueella.
Näitä haittavaikutuksia ovat: - maisematyöluvan maksulli-
suus- luvan käsittelyviive, joka voi
paikoin olla kuukausia- suuret lupaprosessierot kun-
nittain - alempi kantohinta kaava-alu-
eella, koska puunkorjuu on kalliimpaa ja tämä vähentää myös kilpailua puun ostossa
- maisematyölupaan mahdol-lisesti sisältyvät määräykset hakkuutähteen tai raivaus-puuston keräämisestä metsän-omistajan kustannuksella
- uudistushakkuita rajaavat määräyksetKaavan rakentumiseen vaiku-
tetaan lausunnoilla, mutta myös antamalla kaavan rakentajille ja maisematyöluvista päättävil-
le henkilöille tietoa metsän eri-laisista käsittelytavoista. Tarvit-taessa näitä maisematyöluvis-ta päättäviä henkilöitä viedään myös metsään tutustumaan met-sätalouden harjoittamiseen.
Kielteinen maisematyölupapäätösJos kunnan rakennusvalvontavi-rasto voimakkaasti rajaa, tai jopa kieltää, metsän käsittelyn maise-matyöluvassa, on metsänomis-tajalla mahdollisuus hakea kun-nalta korvausta menetyksestä. Jos metsänomistaja ei voi käyt-
Taimia pakastimen kautta metsään
mahdollisimman lähellä -3°C-asteen lämpötilaa.
3 - 4,5 pakkasasteen lämpötila on optimi taimien varastointiin, Grönros kertoo. Taimi on silloin lepotilassa, mutta juuristo säilyy elinvoimaisena. Kahdeksan mii-nusastetta on suurin piirtein raja,
jota kylmemmässä juuristo saat-taa jo vaurioitua.
Mitä muita etuja pakkas-varastoinnissa on?Keväällä tarhalla kasvamassa olevat taimet ovat alttiita halla-tuhoille. Kun ne on jo syksyllä
pakattu laatikoihin ja varastoi-tu pakkaseen tasaiseen lämpö-tilaan, josta ne keväällä otetaan sulamaan ennen istutusta, välty-tään laajoilta tuhoriskeiltä.
Samoin logistisesti menetel-mä on järkevä, koska viljelykau-den ruuhkaa tarhalla voidaan ja-kaa syksylle. Ja taimien kulje-tus välivarastoihin ja jopa au-koille asti käy kätevästi rekka-autoilla. Koska taimet ovat vielä kuljetuksenkin aikana lepotilas-sa, ne eivät ole niin arkoja vau-rioille kuin jo kasvunsa aloitta-neet taimet.
Millainen on taimen matka tarhalta metsään?Otetaan esimerkiksi niin sanottu 1,5-vuotias paakkutaimi, Grön-ros aloittaa. Siemenet kylvetään kennoihin keväällä. Käytämme vain jalostettua siemenviljelys-siementä ja varmistamme nii-den sopivuuden kullekin käyt-töalueelle.
Ensimmäisen kesän taimet
kasvavat aluksi kasvihuoneessa ja sitten ulkoilmassa. Sen jäl-keen ensimmäinen talvi taimia pidetään viileävarastossa, jos-sa lämpötila on hieman plus-san puolella. Toisen kesän tai-met kasvavat ulkona ja syksyl-lä aloitetaan lyhytpäiväkäsit-tely. Tämän jälkeen taimet pa-kataan ja varastoidaan pakka-seen.
Mitä lyhytpäiväkäsittely käytännössä tarkoittaa?Siinä taimea ikään kuin hieman huijataan luulemaan, että kesä on ohi, Grönros kertoo. Kasvatus-alustat pimennetään kesken päi-vän, jolloin päivittäisen valon määrä vähenee, ja taimi alkaa val-mistautua talven tuloon. Ensim-mäiseksi pituuskasvu pysähtyy, mutta juuristo kehittyy edelleen.
Näin varmistetaan myös, et-tä kaikkien kasvatuserien taimi-en kasvu on samassa vaiheessa, eikä pakkasvarastoinnin aikana pääse syntymään vaurioita.
Entä istutus, onko siinä jotain erikoista?Ennen istutusta taimien pitää an-taa sulaa kunnolla, mieluusti hi-taasti, vähintään viikon ajan. Au-rinkoinen seinänvierusta ei ole taimilaatikoiden varastopaikka. Jos juuret ovat vielä jäässä istu-tettaessa, niin ne eivät pysty toi-mittamaan vettä helteisessä mät-täässä riutuvalle taimelle.
Lisäksi taimet pitäisi istuttaa riittävän syvälle ja istutuspaikan maan tiivistäminen on tärkeää.
Vaikka elinvoimainen taimi kasvaakin nopeasti, niin heinät ja vesakko valtaavat taimikot vauhdilla. Siksi taimikoiden var-haishoito heinäyksineen ja per-kauksineen on ensiarvoisen tär-keää kasvun turvaamiseksi en-simmäisinä vuosina istutuksen jälkeen, muistuttaa Johan Grön-ros lopuksi.
Otto Halttunenalueneuvoja
Mhy Pohjois-Pirkka
tää metsäänsä kohtuullista hyö-tyä tuottavalla tavalla, on kyn-nys korvauksen saamiseen ylit-tynyt. Käytännössä näitä kor-vauksia haetaan harvoin, kos-ka metsänomistajat eivät ole tie-toisia oikeuksistaan. Lisätietoa kaavaprosesseista ja niiden vai-kutuksista saa metsänhoitoyh-distykseltä.
Erkki Eteläahopalveluesimies
Mhy Pirkanmaa
Taimikauppias Johan Grönros on tyytyväinen tulevan istu-tuskauden taimien laatuun.
Kari ja Juha Sipilä, Kangasala
1. Ehkä, riippuu hintakehityksestä.2. Molempia3. Paljon, ”huonolla” hinnalla ei myydä.4. 1 - 3 kpl5. Muutama puukauppa, noin 3 - 4 kpl, 10 vuodessa
1. Viime kesän myrskytuhon jälkeen tehdään pientä sii-vous- ja hoitohakkuuta.
3. Hakkuuseen sisältyy pieni harvennusalue.
4. Kyllä hinta on tärkeä tekijä niin kuitupuun kuin tukin-kin kohdalla.
metsäpirkka 1/2011 7
Vuodenvaihteen kovat pakkaset ja lupaavasti jäätyneet järvet sai-vat metsäneuvojan pään sekai-sin. Piti ryhtyä puuhaamaan jää-tietä Eräsalon saareen.Edellisen kerran saaressa oli suurempia hakkuita lähes kymmenen vuot-ta sitten. Toki pienempiä hakkui-ta on ollut siinä välissäkin.
Eräsalo on siitä ongelmalli-nen, että jäätiestä tulee väkisin-kin lähes kaksi kilometriä pitkä. Lyhyempikin reitti mantereelle olisi mutta Längelmäveteen jo-ka talvi ilmestyvät railot, ohjaa-vat tien tekoa voimakkaasti tie-tylle reitille.
PeriaatekysymysLuonnonjäätä oli lähes kolme-kymmentä senttiä kun tietä jou-lun ja uuden vuoden välissä alet-tiin auraamaan auki. Ja auraa-mista riittikin sitten lähes koko tammikuun ajaksi. Tiemestarina toiminut Eräjärveläinen Bruno Laine joutui putsaamaan tien toistakymmentä kertaa, ennen kuin veden pumppaamista saat-toi säiden puolesta edes harki-ta. Samaan aikaan jäälle alkoi nousta lumen painosta vettä jo-ka puolelle muutenkin. Se han-kaloitti tieuran leventämistä.
Sitten kun pumppaus viimein päästiin aloittamaan, ongelmak-si muodostui veden karkaami-nen paksujen auravallien alle. Siellä oli sulaa vettä jo ennäs-tään ja paksu lumi toimi eristee-nä. Pakkasista huolimatta, pum-pattu vesi ei pysynyt vallien vä-lissä.
Tässä kohtaa allekirjoittaneel-le meinasi mennä niin sanotusti herne nenään. Työtunteja kertyi mutta itse asia ei edistynyt yh-tään.
”Tästä tuli nyt periaatekysy-mys” Bruno totesi eräänä aamu-na, ollessaan taas jäällä, vaikka edellisenä päivänä oli jo mieles-täni sovittu, että homma keskey-tetään.
Ja Brunon sitkeys palkittiin. Lopulta, noin kahdenkymme-nen pumppauskerran jälkeen, helmikuun viimeisellä viikol-la, jää viimeinkin alkoi vahvis-tua toivotulla tavalla ja toiveet hakkuiden onnistumisesta viri-sivät jälleen.
Ja helmikuun lopussa voitiin todeta, että jää on rekkakulje-tukset kestävässä kunnossa.
Ostajat ja kalusto hakusessa
Hankkeen aikana olin pitänyt koko ajan kaikkia mahdollisia kauppatapoja vireillä puiden korjaamiseksi saaresta. Tarvitta-vat maisematyöluvat oli hankittu ja korjuut voisi aloittaa. Leimi-koita oli kuitenkin vaikea kaupa-ta ennen kuin tien saaminen saa-reen olisi varmaa.
Pystykaupat jäivät lopulta pois laskuista liian kireän korjuu-aikataulun myötä. Helmikuun viimeisellä viikolla tehdyn, pi-kaisen, kaikille ostajille esite-tyn, tarjouspyynnön perusteella päästiin Upm-Kymmenen kans-sa neuvottelemaan korjuun to-teuttamisesta.
Upm-Kymmenen puunostaja Tapani Melkkaan kanssa pääs-tiin sopimukseen siitä, että Mhy korjaa puut saaren rantaan. Upm puolestaan ottaisi hoitaakseen puiden kuljetuksen siitä eteen-päin.
Enää ei puuttunut kuin korjuu-kalustoa.Ja löytyihän nekin. Orivesiläi-nen Metsätyö Seppo Korri sai irrotettua talkoisiin kaksi moto-ketjua ja kolmantena hommiin lupautui Ruovedeltä Metsä-Kos-kelan moto + ajokone.
Saaressa rytiseeMaaliskuun alkupäivinä, sopi-van pienen jännityksen vallas-sa, kone toisensa jälkeen ajettiin Eräsaloon ja homma pääsi käyn-tiin. Puuta alkoi tulla rantaan ta-saiseen tahtiin koneenkuljettaji-en tehdessä pitkiä vuoroja.
Sitten jännittikin jo hieman enemmän kun ensimmäiset re-kat ilmestyivät jäälle. Autoili-ja Pauli Saarinen oman kalus-tonsa kanssa, sekä hänen aliura-koitsijansa, ajoivat parhaimmil-laan neljän rekan voimin pui-ta saaresta terminaalivarastoon Rönnin huvikeskuksen parkki-paikalle. Jäätien kuntoa tark-kailtiin koko ajan ja ajonopeu-
det pidettiin maltillisina. Reilut kaksi viikkoa reipasta
meininkiä ja suunnitellut hak-kuut Eräsalossa saatiin tehdyk-si. N. 8000 kuutiota puuta oli saatu mantereelle. Pienemmis-sä saarissa jäätien varrella hak-kuut jatkuivat hieman pitempään mutta niistä puut tuotiin maata-loustraktoreilla maihin, koska rekkalastaukseen ei ollut mah-dollisuutta.
Savotta kiinnosti kansalai-sia kovin, sillä jäätien varres-sa oli parhaimmillaan yleisöä kuin Vermossa konsanaan, kat-sellen rekkojen rauhallista ajoa jään päällä.
Kiitokset mukana olleillePääsääntöisestihän puiden kor-juun hoitaa joku metsäfirma metsästä tehtaalle saakka, mutta tässä kyseisessä tapauksessa ko-rostuu loistavasti eri osapuolien kyky ja halu toimia tarvittaes-sa yhteistyössä, poikkeuksellis-ten olosuhteiden vallitessa, par-haan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Ja silloin kun kerran kiitel-lään, niin tehdään se kuin Hol-lywoodissa, Oscar- juhlissa.
Brunolle kiitoksia jääräpäi-syydestä jäätien suhteen. Itse olisin jo luovuttanut.
Tanilan Matille kiitoksia kan-nustuksesta. Epäilen, että olitte Brunon kanssa samassa juones-sa.
Metsätyö Seppo Korrin ja Metsä-Koskelan kuskeille kii-toksia ripeydestä puunkorjuus-sa.
Suursavotta Eräsalossa
Saarisen Paulin autokuskeille kiitoksia hillityistä ajonopeuk-sista jäällä.
Eräjärven Urheilijoille kiitok-sia varastopaikasta.
Upm:n Tapani Melkkaalle kii-toksia vastaantulosta saaren ran-
taan. Tämä oli ratkaisevaa kor-juun onnistumisen suhteen.
Ja Säiden Haltijalle kiitoksia yöpakkasista.
Otto Halttunen
Puukuorma matkalla saaresta kohti mannerta.
Terminaalivarasto Rönnin huvikeskuksen parkkipaikalla.
Etu, jota ei voi mitata rahassa
Nor
dea
Pan
kki S
uom
i Oyj
Teemme sen mahdolliseksi
Honkalantie 6Ruovesi0200-3000nordea.fi
Uudenkyläntie 2, Kuru P. 0500 332 757 tai
(03) 473 3435Ark. 8.30–17.00, la 8.00–12.00
8 metsäpirkka 1/2011
Ruoveden Murolessa puuhailee reipas mie-henalku metsuritakissa ja kypärä päässä kotin-sa pihamaalla. Hän on 4H-yrittäjä Eemeli Hurs-ti. Myynnissä yrityksellä on metsäpalveluja, kla-peja ja ulkotyöapua.
Eemeli perusti yrityksensä noin vuosi sitten, toukokuussa 2010, juuri täyttäessään 13 vuotta, mi-kä on ikäraja yrityksen perusta-miselle. Kyseessä oli Ruoveden ensimmäinen 4H-yritys.
Metsähommat ja 4H-toimin-ta tuntuvat olleen Eemelin elä-mässä mukana aina. Ja ihmekös tuo, sillä molempiin on verenpe-rintöä.
Hyvä verkosto takaa työmaatRaaka-aineen polttopuihin Ee-meli kerää sukulaisten tiloil-ta, perattavilta rantakaistoilta ja peltojen reunoilta. Pihapuutkin kelpaavat.
Eemeli on mukana paikallises-sa klapikoneringissä. Puut myy-dään pinomotteina ja yleensä asiakas hakee kuorman Eemelin kotoa. Lastaus kuuluu hintaan, eikä menekki ole ongelma.
Myös metsänistutustyöt suju-
Eemelin Metsäpalvelu – ota rohkeasti yhteyttä!vat. Lähellä olevista työmaista Eemeli on sopinut mhy Pohjois-Pirkan alueneuvoja Leo Kinnu-sen kanssa.
Markkinoinnista on huolehdittuOmaa yritystä pyörittäessä oppii paljon hyödyllisiä taitoja elämää varten. Pitää hoitaa kirjanpi-toa, pankkiasioita, markkinoin-tia ym. Toimintasuunnitelmakin kuluvalle vuodelle on tehty.
Asiakkaat ovat löytyneet pus-karadion kautta. Mutta markki-nointia on kyllä selvästi mietit-ty oman yritysneuvojan kans-sa. ”Ota rohkeasti yhteyttä”, lu-kee Eemelin Metsäpalvelun ko-tisivuilla. Käyntikortti sujahtaa luontevasti vieraan käteen. En-si kesän liiketoiminnan edistä-mistä silmällä pitäen Eemeli on haarukoinut sellaiset kesämökit, joiden lähellä ei ole maatiloja, joilta voisi hankkia polttopuita. Kohteista on laadittu kartta.
- Olen sen takia valvonutkin monet yöt, toteaa Eemeli mark-kinointisuunnittelustaan.
Ideoita tuotekehittelystä Ee-meli Hurstilla tuntuu olevan ko-solti. Suunnitelmissa on yhteis-työneuvottelut sellaisten huol-toasemien kanssa, joilla ei vie-lä klapeja ole näkynyt. Ja kehit-
Oikeat turvavarusteet ovat tärkeitä, kun käyttää oikeita työkaluja kuten moottorisahaa yrityshommissa.
teillä jättiklapikassi. Polttopuun lisäksi jätkänkynttilät kuuluvat kuvaan.
Harrastuksia riittääEemelillä on myös muita har-rastuksia; lumilautailu, VPK-toiminta, hiihto, kalastus ja ki-taransoitto viihdyttävät vapaa-ajalla. Oma lumilautaparkkikin
on aivan kotipihan tuntumas-sa vaarin mailla. Sitä Eemeli on raivannut jo monta vuotta. En-sin ihan pienistä risuista aloit-taen ja aina vaan suuremmik-si kasvaneisiin koivuihin pää-tyen. Erilaiset rakenteet tietysti kuuluvat myös parkin varustuk-seen. Kesäksi on yhdessä kave-reitten kanssa suunniteltu maas-
topyörärataa.Eemelin Metsäpalvelut on
tuottava yritys. Yrittäjä esittelee ylpeänä myyntituloilla hankki-maansa temppupyörää.
- Lisäksi olen ostanut vaattei-ta, vauhdinottoköyden lautailuun ja paljon muuta. Mutta seuraava-na tavoitteena on, arvaas mikä? Traktorimönkijä. Sillä olis pal-
jon käyttöä tässä yritystoimin-nassakin, kuvailee Eemeli Hurs-ti, yrittäjä – pian 14 v.
Heli Mutkala-Kähkönenviestintäpäällikkö
Metsänomistajien liittoLänsi-Suomi
Ruoveden kirkonkylän koulun vuosiluokkien 1 - 6 metsäpäivää vietettiin 24.3.2011
Rastit:
Ruoveden Riistan-hoitoyhdistys – Eläinten jäljet talvisessa luonnossa sekä riistaeläinten pyydykset.
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka – Puun pituuden ja iän arviointi.
Partiolaiset – Puulajihippa, kävynheittokisa ja puulajien tunnistusta.
Nuorisotoimi – Tulenteko ja lumen kiehuttaminen.
Ruoveden 4H-yhdistys – Jokamiehen-oikeudet – pantomiimi ja hämähäkinseitti.
metsäpirkka 1/2011 9
AARRELEHTI
METSÄSTÄ.
www.aarrelehti.fi
HANNA PYHÄRANTA PERHEINEEN HOITAA JA VAALII KAHDEN SUVUN PERINTÖMETSIÄ, S. 8
Mikko Tiirola:
Lisää vapautta metsän-
omistajille!s. 28
Tarinoita hevos- ajosta
s. 58
Pilkkijän saalis
pannulle s. 76
MetsänomistajanMONET TAVOITTEET
2/11 8,90
MAALISKUU
L A S E R K E I L A U S P Y S T Y K A R S I N T A M E T S Ä T I E A U T O T R E N T O U D U T U R V E S A U N A S S A
Metsänhoitoyhdistysten kotisi-vut ovat uudistuneet. Ne näkyvät nyt näytölläsi leveämpinä, eikä reunoille jää enää tyhjää valkois-ta tilaa. Uusi ilme on myös vä-rikkäämpi. Metsällisten toimi-joiden mielivärin vihreän lisäk-si on uskallettu käyttää pirteää oranssia ja rauhoittavaa sinistä väriä, kuvien käyttöä on myös lisätty, ainakin etusivulla.
Osoitteesta www.mhy.fi löy-tää tien kaikkien metsänhoitoyh-distysten nettisivuille. Haun voi tehdä kunnan tai yhdistyksen ni-mellä. Nykyvirtauksen mukaan mhy.fi-sivuilla seikkailevat yh-distyskentän blogistit kirjoitel-len ajatuksistaan kuka milläkin tyylillä. Metsä, metsänomista-jat ja metsänhoitoyhdistys ovat kaikkia yhdistävä tekijä.
Etusivulta löytyy nyt myös tapahtumakalenteri, johon on koottu kaikkien yhdistysten jär-jestämät tapahtumat metsän-omistajille. Niin koulutukset kuin työnäytökset ja metsäret-
Kaikille metsänomis-tajille, jotka teettä-vät omalla metsän-hoitoyhdistyksellään puukaupan valtakir-jakauppana, tarjo-taan nyt lahjana kah-den kk:n Aarteet!
Kun valtakirja-kauppa on tehty, saat metsänhoitoyhdis-tyksesi toimihenki-löltä kiitokseksi yh-teistyöstä Aarteen lehtilahjakortin.
Voit käyttää lahja-kortin joko itse tai – jos olet jo entuudestaan Aar-teen tilaaja – ilahduttaa lah-jatilauksella ystävääsi, naapu-riasi, sukulaistasi tai vaikkapa muualla asuvaa lastasi. Kortissa on valmiina postitusosoite, ja Aarre maksaa lahjakortin pos-timaksun.
Tilaus on maksuton ja määrä-aikainen, se siis päättyy sen jäl-keen kun lahjan saaja on saanut kaksi seuraavaa Aarteen nume-roa.
Metsänomistajille suunnat-
Mhy-kotisivuilla uusi iloisempi ilme
ket. Oman yhdistyksen tulossa olevat tapahtumat löytyvät vas-taavasti yhdistyksen omalta etu-sivulta. Ajankohtaista-otsikon alla on linkkejä ajankohtaisiin
asioihin tai uutisiin.Vaikka muutos saattaa käyttä-
jän silmään näyttää pieneltä, on se aiheuttanut sivujen ylläpitä-jille melkoisesti työtä, joten pa-
Teetä valtakirjakauppa – saat Aarre-lehden lahjaksi!
tu Aarre on laadukas ja mo-nipuolinen aikakauslehti, jos-sa on paljon mielenkiintois-ta metsäaiheista luettavaa. Lukijoilta erittäin hyvää pa-lautetta saanut Aarre ilmes-tyy 10 kertaa vuodessa. Aar-teen kustantaja on Viestileh-det Oy.
Tarjous on voimassa 31.12.2011 asti ja koskee uu-sia kotimaan tilauksia.
Kysy asiasta lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi!
hoittelemme, elleivät kaikki-en yhdistysten sivut muutok-sen jäljiltä ole vielä ihan terä-vässä iskussa.
Voiko raha kasvaa puusta?
Tapiolassa voi. Tutustu nyt Tapiola Pankin, menestyneiden rahastojemme sekä uudenlaisen Private varainhoitopalvelumme tarjoamiin mahdollisuuksiin – ja sadonkorjuu jatkuu puukauppojen jälkeenkin.
Tutustu osoitteessa tapiola.f /metsa tai ota yhteyttä iTapiolan edustajaan.
Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy.
T A I M I A , J O T K A K E S T Ä V Ä T
Meillä on ollut tapanaselviytyä.
Etelä-Suomi Kiljavantie 664 05100 RÖYKKÄ Puh. 0205 64 4911 Fax. 0205 64 6091 www. finforelia.fi
Johan Grönros, gsm 0500-569 566Jarko Leskinen, gsm 050-530 6321
www.nordicforestplants.fi
TÄRKEÄ TIEDOTE SINULLE
METSÄNOMISTAJAPäätökselläsi
metsänuudistuksen yhteydessä vaikutat siihen,
kuinka paljon metsäsi tulee tuottamaan ja
milloin.
Sitä niittää mitä kylvää pätee myös metsätaloudessa.
10 metsäpirkka 1/2011
Olen Jere Leppämäki, kotoisin olen Virroilta, Vaskiveden kyläs-tä. Olen aloittanut työni Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistykses-sä metsäneuvojana helmikuus-sa. Vastuualueeni on Kurun poh-joisosat. Olen opiskellut metsä-talousinsinööriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Ähtä-rin Tuomarniemellä. Aikaisem-paa kokemusta metsänhoitoyh-
Oton siirryttyä uusiin tehtäviin vastuu hänen alueestaan jää jat-kossa minun harteilleni.
Olen Antti Kujala, 33-vuo-tias oriveteläinen metsätalous-insinööri. Maalaistalon poikana metsäasiat ovat aina olleet osa-na elämää. Varhaisimmat muis-tot metsätyöstä ovat kevään istu-tustöistä, ikää varmaan viisi tai kuusi vuotta. Siskon kanssa pa-rityönä tehden saimme taimiäm-pärin ja kuokan kulkemaan au-kossa. Ilmeisesti siitä ei kuiten-kaan jäänyt kovinkaan pahoja traumoja, koska lukion jälkeen hakeuduin tälle alalle.
Ensin tie vei Kuruun metsäop-pilaitokseen metsätalouden pe-rustutkintoa suorittamaan. Siel-tä saaduilla opeilla tein aika-ni metsätöitä kotitilalla. Aloin kuitenkin kaivata lisää tietoa ja insinööri-opinnot alkoivatkin Evolla syksyllä 2000. Opiskelu-aikana työskentelin Metsäntut-kimuslaitoksen ja Helsingin yli-opiston leivissä erilaisissa met-säpalotutkimus-hankkeissa.
Opiskelujen loppuvaihees-sa teimme kotitilalla sukupol-venvaihdoksen ja titteli vaihtui opiskelijasta metsätalousyrittä-jäksi. Rehevät maapohjat ovat siitä eteenpäin tarjonneet raivat-tavaa sen verran kun vain ehtii ja jaksaa. Koulutusta vastaavat työt olivat silloin näillä main ki-ven alla ja muutama vuosi ku-luikin tilan metsiä ja rakennuk-sia kunnostellen. Pientä lisätie-nestiä ja vaihtelua tarjosi työ Tampereen aluepelastuslaitok-sen palveluksessa puolivakinai-sena palomiehenä.
Vuoden 2009 syksyllä Päi-jänteen metsänhoitoyhdistys haki vuorotteluvapaan sijais-ta Jämsään ja siitä sai alkunsa ura mhy:n palveluksessa. Vähän toista vuotta menikin sitten kii-reisissä merkeissä. Työt alkoi-vat joulukuussa juuri kun 50 % veroetu oli loppumassa. Loppu-
Sari siirtyi alueneuvojasta korjuuesimieheksi
Jaakko Toijalan siirtyessä toi-sen työnantajan palvelukseen, valittiin korjuuesimiehen tehtä-viä jatkamaan Sari Kaleva. Ai-kaisemmin Virtain pohjois-osi-en alueneuvojana toiminut Sa-ri on monelle metsänomistajal-le varmasti tuttu kasvo, mut-ta nyt toimialueen laajentuessa koko mhy:n alueelle, tulee var-masti paljon myös uusia tutta-vuuksia. Viimeiset vajaat kaksi vuotta Sari on viettänyt perhe-vapaita, mutta töihin paluu oli-si ollut ajankohtainen viimeis-
Toimittuani reilut 15 vuot-ta metsänhoitoyhdistyksen alueneuvojana eteläisen Ori-veden alueella, minulle tar-joutui tilaisuus, johon päätin tarttua.
Siirryn metsäneuvojak-si Mhy Keski-Suomen pal-velukseen Sumiaisiin, joka on vanha kotipitäjäni ja jossa olen kotitilallani puuhastellut jo vuosikaudet sivutoimisena maanviljelijänä.
Tässä työpaikan vaihdok-sessa ei osaltani ole mitään
Toimihenkilöuutisia
Olen Titta Heikkinen Tampe-reelta ja toimin yhdistyksellä metsäsuunnittelijana tämän vuo-den loppuun. Aloitin työt helmi-kuun puolivälissä ja kevättalven olen tehnyt valmistavia töitä tu-levia maastotöitä varten, kuten tilojen ennakkokuviointia ilma-kuvilta. Maastotyöt käynnisty-vät kunnolla huhtikuun aikana ja metsäsuunnitelmien lopulli-nen koostaminen tapahtuu lop-puvuodesta. Yhdistys ja Pohjois-Pirkan toiminta-alue tulivat mi-nulle tutuksi viime syksynä, kun tein yhdistyksellä metsäsuunnit-telua. Viime syksynä suunnitte-lemani tilat sijaitsivat pääasias-sa Ruovedellä ja Kuorevedellä. Tänä vuonna suunniteltavat ti-lat sijaitsevat myös suurimmak-si osaksi Ruovedellä.
Metsäsuunnitelmien tilaukset hoidetaan pääasiassa metsäneu-vojien kautta, mutta jos sinul-la on metsäsuunnitelmaan liit-tyviä kysymyksiä ota rohkeasti yhteyttä! Minut tavoittaa nume-rosta: 0400-745715. Sähköpos-tiosoitteeni on [email protected]
elämää suurempaa kannustinta vaan se perustunee jossain mää-rin orastavaan koti-ikävään.
Vaikka perinteinen pienvil-jely ei valtavasti aikaa vaadi-kaan, niin välimatka on kuiten-kin usein ollut riittävä este asioi-den hoitamiselle.
Autolla ajaminen ei suinkaan tule vähenemään, sillä ei täs-sä mihinkään sen kummemmin olla muuttamassa. Vaimon työ ja lasten koulut pitävät meidän perheen oriveteläisinä vielä pit-kään.
Työn kannalta nämä vuo-det on olleet jatkuvaa muutos-ta. Mutta mielestäni koko ajan on menty parempaan suuntaan. Metsänhoitoyhdistysten nykyi-nen, suurempi koko, mahdollis-taa sellaisten palvelujen tarjon-nan metsänomistajille, mistä ei 15 vuotta sitten voinut kuin haa-veilla. Se, että olenko niitä pal-veluja ymmärtänyt edes kaikil-le tarjota, onkin sitten toinen jut-tu. Jatkan asian harjoittelua Su-miaisssa.
Puukauppa on kaiken moot-tori metsätaloudessa. Tällä alu-eella ollaan onnellisessa asemas-sa siinä suhteessa, että puunosta-jia on runsaasti. Tämä tarkoittaa taas sitä, että kilpailu puumark-kinoista on kovaa ja lähestulkoon kaikki keinot ovat käytössä, jotta teollisuus saisi puunsa mahdol-lisimman edullisesti. Kannattaa jatkossakin katsoa mihin puunsa myy. Ja sitä, että saako puistaan parhaan mahdollisen hinnan vai kiiltäväpaperisia mainoslehtiä jälkikäteen postissa.
Metsänhoitopuoli lienee yhtä rempallaan kuin silloin aikanaan täällä aloittaessanikin. Niin että, kun hommiani jatkava Kujalan Antti, tulee esittelemään jonkun metsänhoitohomman tekemistä, on turha yrittää vedota siihen, et-tei meidän metsissä mitään hoi-don tarvetta ole, kun Otto ne jo ehti hoitaa.
Voin sanoa, ettei ehtinyt. Ja ei-kä ehdi Anttikaan. Hoitotöiden tarve metsissä on kasvava ja nii-den laiminlyönti taasen syö si-tä vähäistäkin tuottoa mitä met-sistä saatavissa. Hoitotyöt ajal-laan tekemällä nopeutetaan met-
sän kiertoaikaa ja silloin niitä myyntitulojakin on nopeam-min saatavissa.
Kujalan Antti jatkaa siis neuvojana eteläisen Oriveden alueella. Antin kanssa on eh-ditty muutama viikko touhu-ta yhdessä mutta tiedon siir-to jää väkisinkin pahasti kes-ken. Oman alueensa tutuksi tuleminen ottaa aikansa mutta Antilla on kokemusta Mhy:ssä työskentelystä jo aiemminkin, joten rutiinia löytyy.
Kaikille metsänomistajille, työkavereille, hallinnolle ja yhteistyökumppaneille, keitä tässä matkan varrella on vas-taan tullutkaan, kovasti paljon kiitoksia kuluneista vuosista.
Mukavien ihmisten parissa on ollut ilo työskennellä.
Lopuksi muistelo reilun vii-dentoista vuoden takaa.
Ajelin paikkakunnalle juu-ri muuttaneena, keväisenä aa-mupäivänä, Leväslahden ky-län suunnalla. Vastaan kape-alla tiellä tuli polkupyöräänsä taluttava, nyttemmin jo edes-mennyt, isäntämies ja huitoo minua pysähtymään. Veivaan ikkunaa auki ja mies tunkee it-sensä lähes napaansa myöten sisälle. Siinä tuijotellaan toi-siamme hetkinen, kunnes hän römäkällä äänellä toteaa. ” Jaa.Tekös se olette se uusi yhdis-tyksen mies? Minä luulin että olisitte paljon lihavampi”.
Otto Halttunenalueneuvoja
Mhy Keski-Suomi ja Sumiainen
tään tulevana syksynä. Nyt pa-luu vain hieman aikaistui ja teh-tävänkuva muuttui. Sarin tavoit-taa puhelimitse Jaakon vanhas-ta numerosta 044 557 8589 tai Ruoveden toimistolta.
vuodesta tulikin varsinainen pi-kakurssi leimikonsuunnittelusta ja käytännön puukaupasta. Kun puukauppatilanne rauhoittui, al-koivat lumituhojen arvioinnit ja korjuu. Loppukesällä alueel-le iski puolestaan myrsky kaa-taen huomattavan määrän puus-toa. Siinä savotassa menikin sit-ten koko syksy.
Viihdyin hyvin työssäni, mut-ta siitä huolimatta kovin montaa kertaa työpaikan vaihdosta ei tar-vinnut miettiä. Päivittäinen työ-matka lyheni sadalla kilometril-lä päivässä ja siinä säästetty aika ja raha olivatkin merkittävimmät tekijät työpaikan vaihtoon. Kah-den pienen lapsen isänä arvos-tan myös kovasti mahdollisuut-ta työskennellä lähellä kotia. Se helpottaa kovasti monien asioi-den järjestelyä ja hoitamista.
Kotipaikalle oli toki muuten-kin mukavaa tulla töihin. Mo-net seudun urakoitsijoista sekä
muista alan toimijoista olivat jo entuudestaan tuttuja. Nykyisen vastuualueeni maanomistajat ja alueet eivät sinällään ole minulle kovinkaan tuttuja, koska en ole juuri niillä suunnilla liikkunut. Jonkinlainen perustuntemus on toki olemassa. Oton kanssa eh-din onneksi tutustua moneen omistajaan, paikkaan ja hank-keeseen.
Kiireisestä alusta huolimat-ta alku on vaikuttanut lupaaval-ta. Työpaikan vaihdos tuo to-ki aina uutta opeteltavaa ja uu-sia haasteita. Siihen olin toki va-rautunutkin, mutta saarityömaan ollessa kiireimmillään jatkuva puhelimen sointi aiheutti pientä pakokauhua. Otto kuitenkin va-kuutteli, että ei se sentään näin useasti aina soi. Ja saahan se to-ki soidakin, sitähän varten tääl-lä ollaan.
distyksen toiminnasta minulle on kertynyt opintoihin liittyvis-tä erilaisista työtehtävistä Mhy Pohjois-Pirkan Virtain alueelta.
Aikaisempi metsäneuvoja Jorma Penttilä siirtyi metsän-hoitoyhdistyksessämme uusiin haasteisiin. Olen aloittanut hel-mikuun aikana hänen kanssaan tutustumisen Kurun alueeseen.
Työssäni toivon tutustuva-ni Kurun alueen metsänomis-tajiin ja myös muutoin Kurun ihmisiin. Toivotan kaikki met-sänomistajat lämpimästi terve-tulleiksi juttele maan kanssani metsäasioista.
Yhteys tiedot alueella pysyvät ennallaan. Minut tavoittaa jat-kossa parhaiten tutusta puhelin-numerosta 044 776 4559 tai säh-köpostitse osoitteesta [email protected]
Kohti uusia seikkailuja
metsäpirkka 1/2011 11
Ruoveden alueKuruntie 1Puh. 03 486 4551
ToiminnanjohtajaHarri Katajamäki 044 776 4553
Toimistonhoitajat:Katri Moskari 03 486 4552
Sanna Syväkuru 03 486 4551
Metsänparannus-esimiesJari Hemminki 044 776 4549
KorjuuesimiesSari Kaleva 044 557 8589
Alueneuvojat:Jorma Penttilä 044 776 4554
Ville Haavisto 044 776 4555
Jani Mäkinen 044 776 4556
MetsäsuunnittelijaTitta Heikkinen0400 745 715
Kurun alueSuittilahdentie 1
Jere Leppämäki 044 776 4559
Vesa Kastari 044 776 4560
Teiskon alueTerälahdentie 1095
Leo Kinnunen044 776 4552
Vesa Haapaniemi 044 776 4551
Kuoreveden alueKotovainiontie 8 A 2
Niina Laivanen 044 776 4550
Oriveden alueKeskustie 35
KenttäesimiesMiika Bucktman 040 557 3947
Alueneuvojat:Antti Kujala0400 131 337
Markku Lehtimäki 040 835 0239
Rami Raittinen 0400 131 340
Virtain alueVirtaintie 40 A
SuunnitteluesimiesHannu Kivi-Mannila 0400 159 151
Alueneuvojat:Mauri Bär 0400 339 562
Seppo Laaksonen 0400 159 153
Mänttä-Vilppulan alueKaarikatu 1
Markku Laukkarinen 044 776 4557
Tero Puolitaival 044 776 4558
Pohjaslahtipäivystys kylätalollamaanantaisin 9.00–10.00
Markku Laukkarinen 044 776 4557
Mhy Pohjois-PirkkaKuruntie 12, 34600 RuovesiPuh. 03 486 4551Faksi 03 486 4558Toimisto avoinna 7.30–15.00www.pohjois-pirkanmhy.fietunimi.sukunimi@[email protected]
Herätys tiekunnat! Puuhuoltopainotteisille tiekunnille on avustusta tarjolla vielä vuoden 2011 aikana. Puutavarakuljetus-ten kannalta merkittäviksi katsottavilla teillä on kulu-van vuoden loppuun saak-ka mahdollisuus hakea val-tion tukea tien parantamis-hankkeeseen. Avustuksen osuus on yleensä puolet kustannuksista.
Avustuksen haun ja saannin ehdot ovat:1. Tiekunta pyytää paikal-
liselta metsäkeskukselta lausunnon.
2. Metsäkeskus arvioi lau-sunnossaan tien merki-tyksen puutavarakulje-tusten kannalta
(maksullinen lausunto).3. Tiekunta voi hakea avus-
tuskelpoisuutta Ely-kes-kukselta
(Elinkeino-,liikenne,- ja ympäristökeskus).
4. Ely -keskus tekee avus-tuskelpoisuuspäätöksen.
5. Tiekunta voi myönteisen päätöksen saatuaan ha-kea parantamisavustus-ta Ely-keskukselta.
6. Tien täytyy olla autollaa-jokelpoinen ja tiekunnan perustettu.
Lisätietoa ja opastusta avustuksen hakemista an-tavat metsänhoitoyhdis-tykset.
Matkan hinta:Jaetussa kahden hengen huoneessa 1330 EUR/henkilö(Yhden hengen huoneen lisä 120 EUR) Hinta sisältää:1. Kotimaan bussikuljetukset mhy:n alueelta lentokentälle ja takaisin2. Edestakaiset lennot turistiluokassa Helsinki-Rooma-Helsinki,3. lentokenttäkuljetukset kohdemaassa4. Majoituksen ***-tason hotellissa aamiaisella5. Suomenkielisen oppaan palvelut koko perillä oloajan6. Matkaohjelmassa mainitut ruokailut: ruokajuomana vesi ja talon viini7. Kaikki matkaohjelmassa mainitut retket, opastukset sekä sisäänpääsymaksut Hinta ei sisällä:Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme kaikille matkustajille. Ilmoittautumiset ja tiedustelut:Lisätietoja sekä ilmoittautuminen 30.4.2011 mennessä puh. 03 486 4551 tai sähköpostilla: [email protected]
Vastuullinen matkanjärjestäjä: Trio Travels Ltd Oy.
MHY POHJOIS-PIRKAN ILOINEN METSÄOPINTOMATKA ITALIAN TOSCANAAN Matka-aika: Su 9.10. – La 15.10.2011 MATKAOHJELMA (oikeus pieniin muutoksiin pidätetään) SUNNUNTAI 9.10. Finnairin aamulento Roomaan, jossa oppaamme on meitä vastassa. Lähdemme bussilla kohti Toscanaa. Vierailemme tämän päivän aikana antiikkimarkkinoilla Anghiarissa. Anghiari on kaunis ja maalauksellinen pikku kylä, missä katseltavaa riittää. Markkinoiden jälkeen saavumme Castiglion Fiorentinoon ja majoitumme ***-tason hotelliin. Palaamme hotellille ja päivän päätteeksi nautimme yhteisen illallisen hotellilla. MAANANTAI 10.10. PATIKOINTI KANSALLISPUISTOSSA JA CORPO FORESTALE Aamiaisen jälkeen lähdemme tutustumaan Casentinon kansallispuistoon. Puistossa meitä on vastassa alueen vastaava, joka kertoo puiston kasvi- ja eläinkannasta sekä historiasta. Teemme pienen patikointiretken luonto-oppaamme johdolla. Nautimme lounaan, jonka jälkeen tutustumme viehättävään Camaldolin luostariin, jossa munkit elävät symbioosissa luostaria ympäröivän metsän kanssa. Iltapäivällä tutustumme italialaiseen metsäviranomaisorganisaatioon, Corpo Forestaleen, jossa kuulemme metsänvartijan mietteitä työstään ja voimme kysyä häneltä Italian metsien hoidosta. Casentinossa on Corpo Forestalella hieno tukikohta keskellä kansallispuistoa! TIISTAI 11.10. MAATILAN METSÄT JA VIINITILA CHIANTISSA Aamiainen hotellilla, jonka jälkeen suuntamme Gaiole in Chiantiin. Vietämme aamupäivän Chiantin Metsäliiton vieraina ja tutustumme hakkuuseen. Nautimme yhteisen toscanalaisen lounaan. Iltapäivällä vierailemme paikallisella viinitilalla ja maistelemme tilan Chianti -viinejä. KESKIVIIKKO 12.10. SAHAVIERAILU CASENTINOSSA JA POPPIN KESKIAIKAINEN LINNA Aamiainen hotellilla. Tänään pääsemme tutustumaan Campaldino Legnamin sahaan sekä metsiin Casentinossa. Lounaan nautimme Poppissa. Iltapäivällä vierailemme Poppin keskiaikaisessa linnassa. TORSTAI 13.10. FIRENZE Nyt on aika ”valloittaa” Firenze, jonka renessanssin kauneus Toscanan kulttuurimaisemassa tekee siitä eittämättä yhden Euroopan tärkeimmistä taiteellisista keskuksista. Anna kauniin kaupungin lukuisten nähtävyyksien tehdä sinuun vaikutus! Teemme opastetun kaupunkikierroksen suomalaisen kaupunkioppaamme johdolla. Illallisen nautimme hotellilla. PERJANTAI 14.10. TAIMITARHA JA CORTONA Aamiaisen jälkeen vierailemme paikallisella taimitarhalla, jossa kuulemme taimitarhan toiminnasta. Vierailun jälkeen nautimme yhteisen lounaan biologisella viinitilalla. Lounaan jälkeen paikallinen luonto-opas kertoo meille Toscanan metsien virkistyskäytöstä ja metsästyksestä. Iltapäivän vietämme Cortonan hurmaavassa kaupungissa. Vapaata aikaa tutustua kaupunkiin ja ostaa tuliaisia. Illaksi palaamme hotellille, jossa nautimme yhteisen läksiäisillallisen. LAUANTAI 15.10. KOTIMATKA Aikaisen aamiaisen jälkeen lähdemme kohti Rooman lentokenttää, josta lennämme Helsinkiin. Hyvää kotimatkaa! Matkan hinta: Jaetussa kahden hengen huoneessa on 1295 EUR/henkilö (Yhden hengen huoneen lisä on 120 EUR), Trio Travelsin palvelumaksu on 15 EUR/henkilö Hinta sisältää:
1. Edestakaiset lennot turistiluokassa Helsinki-Rooma-Helsinki, 2. lentokenttäkuljetukset kohdemaassa 3. Majoituksen ***-tason hotellissa aamiaisella 4. Suomenkielisen oppaan palvelut koko perillä oloajan 5. Matkaohjelmassa mainitut ruokailut: ruokajuomana vesi ja
talon viini 6. Kaikki matkaohjelmassa mainitut retket, opastukset sekä
sisäänpääsymaksut Hinta ei sisällä:
1. Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme kaikille matkustajille jo ennakkomaksun maksamisen jälkeen. 2. Kotimaan matkoja lentoasemalle 3. Muita matkaohjelmassa mainitsemattomia palveluita: Trio Travelsin palvelumaksua 15 EUR/henkilö
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: MHY:n toimistolle viimeistään 31.5.2011 mennessä. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Trio Travels Ltd Oy.
Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.
www.taimitapio.fi
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.
Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
ElinvoimaTerveys
Hyvä kasvu
METSÄTARVIKKEET - vaivattomasti
- edullisesti NETTIKAUPASTAMME
www.tarmet.fi
12 metsäpirkka 1/2011
Ma 11.4. klo 17 Mhy Pirkanmaa, Stihl ja Ylöjär-ven Pienkone Oy järjestävät sahanhuoltoillan metsänomistajille Ylöjärvellä os. Mikkolantie 42. Ilmoittautumiset 8.4. klo 10 mennessä puh. 029 193 8830 tai sähköpostilla: [email protected]. Mhy Pohjois-Pirkan toimistoilla avoimet ovetTervetuloa tutustumaan sähköiseen metsäsuunni-telma SilvaNettiin, päivittämään kevään taimitilauk-set tai suunnittelemaan puukauppaa!11.4. Teisko klo 9 - 1212.4. Ruovesi klo 12 - 1513.4. Vilppula klo 9 - 1214.4. Orivesi klo 9 - 12 ja Kuru klo 12 - 1515.4. Virrat klo 9 - 12
Ke 13.4. Mhy Pirkanmaan metsänomistajailta UKK-instituutissa Tampereella os. Kaupinpuistonk. 1, ajankohtaista metsäasiaa ja katsaus Naistenlahden voimalaitoksen toimintaan. Ilmoittautumiset ma 11.4. mennessä puh. 029 193 8830 tai sähköpostilla: [email protected].
To 14.4. klo 11 - 16.30 avoimet ovet ja tarjoi-lua kaikilla Mhy Pirkanmaan toimistoilla. Päivitä samalla taimitilaukset ja puukauppatiedot. Pe 15.4.2011 klo 12 - 17 Mhy Pirkanmaan met-sätyönäytös Sastamalassa. Harvennushakkuu käynnissä ja raivaussaha soi. Annamme näytteet ensi kesän ja syksyn metsämuodista. Ajankohtais-ta puumarkkinoista ja energiapuusta. Tarjoilua. Opastus Punkalaitumentieltä noin 1km valtatie 12:ta Punkalaitumelle päin. Pe 15.4. klo 13 - 18 Mhy Kiikka-Keikyän toimistolla avointen ovien iltapäivä. Kysy puukaupasta ja nuoren metsän hoidosta, sovi viime viilaukset taimitoimituksiin.
Pe 15.4. klo 13 - 18 Mhy Punkalaitumen toimistolla avointen ovien iltapäivä. Kysy puukaupasta ja nuoren metsän hoidosta, sovi viime viilaukset taimitoimituksiin.
La 16.4. klo 10 - 14 Metsätaitokurssi Sastamalassa, Illon VPK:n paloasemalla Kiikan-Illontie 243, tutustutaan ja opitaan käytännössä metsänarviointia metsätaito-tehtävien avulla. Ilmoittautumiset 12.4. mennessä Outi Jokela puh. 040 573 7585 tai [email protected] ja Pertti Linnainmaa puh. 050 565 1592 tai [email protected]
Mhy Pirkanmaan metsänomistajapäivät Esillä ajankohtaisia metsäasioita kuten puukauppa, pienpuun tuki, metsäverotus ym.Ke 27.4. klo 9 Suodenniemen urheilutalollaKe 27.4. klo 13 Manttaalitalo LempääläTo 28.4. klo 9 Ikaalisten Omallatuvalla To 28.4. klo 13 Nisun metsästysmajalla Pe 29.4. klo 9 Isak:n auditoriossa Hämeenkyrössä
Ti 17.5. 2011 klo 17.00 Avoin metsätaitoharjoituskilpailu 4H-taitokortilla nuorille, metsänomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille Mouhijärven yhteiskoululla, os. Uotsolantie 30, Mouhijärvi. Järjestäjinä mhy Pirkanmaa ja 4H-yh-distykset. Ilmoittautumiset pe 13.5. mennessä [email protected] tai puh 050 540 4354.
Pe 16.9.2011 Metsätilan sukupolvenvaihdosJuupajoella Hyytiälässä, kouluttajana lakimies Tuomo Pesälä
Tapahtumia metsänomistajille
Pirkanmaan eri metsänhoitoyhdistyksissäon tarjolla töitä Harveri - yrittäjille.
Lisääntyneen kysynnän ja metsänomistajiltasaadun erittäin hyvän Harverilla tehdyn työn laadun vuoksi.Metsänhoitoyhdistykset tarvitsevat lisää Harveri –yrittäjiä palvelemaan asiakkaittensaensiharvennustarpeita.
Tiedustelut Juhani Tuominen 0400-839544Oy RCM Harvester Ltd
pieni suuri metsäkoneKAATAA KARSII KATKOO KERÄÄ
KULJETTAA KIPPAA
Tutustu uudistuneisiinwww.rcmharvester.fi
kotisivuihin!
Teetä valtakirjakauppa – saat Aarre-lehden lahjaksi
Puukaupparahat kasvavat myös hakkuun jälkeen, kunhan niille löytyy juuri sinulle sopiva sijoitus- tai talletusmuoto. Tule omaan Osuuspankkiisi keskus- telemaan tavoitteistasi.
www.pohjois-pirkanmhy.fi
